TILAKESKUS-LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TILAKESKUS-LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 TILAKESKUS-LIIKELAITOS Toiminta Tilakeskus-liikelaitos toimii kuntalain mukaisena tilaaja- ja omistajatehtäviä hoitavana kunnallisena liikelaitoksena. Liikelaitos huolehtii kaupungin toimitilojen ja rakennusten hankkimisesta ja ylläpidosta. Liikelaitoksessa on talonsuunnittelusta, talonrakentamisesta, tilahallinnosta, ylläpidosta ja sisäisistä palveluista vastaavat yksiköt. Omalla organisaatiolla tuotetaan ydintoiminnot ja tukitoiminnot ostetaan peruskaupungin yksiköiltä, muilta liikelaitoksilta tai tuotetaan ulkopuolisina ostopalveluina. Liikelaitoksen vuokraamista tiloista noin 93 prosenttia on vuokrattuna kaupungin toimialoille ja noin 7 prosenttia ulkopuolisille toimijoille. Talonsuunnittelusta ja -rakentamisesta vastaavat yksiköt hoitavat talonsuunnittelu- ja talonrakennustehtäviä, investointiohjelman toimeenpanoa sekä esiselvityksiä ja tutkimustehtäviä. Yksikkö rakennuttaa, suunnittelee ja toteuttaa kaupungin toimitilahankkeet siten, että laatu-, aikataulu- ja kustannustavoitteet toteutuvat. Lisäksi yksiköt suorittavat kaupungin yhtiöiden ja kumppanuusyritysten tilaamat rakennuttamis- ja suunnittelutyöt. Tilakeskus rakennuttaa merkittävästi Espoon kaupungin tytäryhtiöiden hankkeita. Tilahallinnosta ja ylläpidosta vastaava yksikkö hoitaa tilahankintaa (osto, vuokraus), tilojen vuokrausta käyttäjille, isännöintitehtäviä sekä ylläpito- ja kunnossapitopalvelujen hankintaa sisäisiltä palvelutuottajayksiköiltä ja ulkoisilta toimijoilta. Tunnuslukuja TOT 2013 TA TA Toimitilat - oma rakennuskanta m² osaketilat m² vuokratilat m² Yhteensä Toiminnan kehittäminen ja tavoitteet Tilakeskus kehittää asiakaspalautteen pohjalta toimintaansa aktiivisesti ja viestii toiminnastaan ja palveluistaan asiakkaille. Espoo-tarinan ja Teknisen ja ympäristötoimen tekemän tarinan pohjalta Tilakeskus-liikelaitos on laatinut toimintaa ohjaavan Tilakeskus-tarinan, joka muodostaa liikelaitoksen strategian. Toiminta on järjestetty mahdollisimman tehokkaasti ja tuottavuutta parannetaan osana toimintojen kehittämistä. Palvelutoiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta parannetaan kehittämällä asiakasyhteistyötä, kumppanuuksia, palveluprosesseja ja tietojärjestelmiä. Investointi- ja vuokrakustannukset ohjaavat toimitilahankkeiden toteuttamista. Toteuttamisessa hyödynnetään eri omistusmuotoja sekä erimuotoisia elinkaarimalleja ja kumppanuushankkeita. Uusia toiminta- ja toteutustapoja kehitetään hankkeiden laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi sekä aikataulujen nopeuttamiseksi hankkeiden koko elinkaaren kokonaistaloudellisuus huomioiden. Johtamista liikelaitoksen yksiköissä selkiytetään sekä kehitetään ja yhteydenpitoa Tilakeskuksen ja asiakkaiden (tilojen käyttäjien) välillä tiivistetään. Tiloissa ilmenevät sisäilmaongelmat ovat hallinnassa sekä vastuut ja roolit selkeät Tilakeskuksen ja käyttäjien kesken. Ongelmatilanteista ja korjaavista toimenpiteistä viestitään avoimesti ja kattavasti.

3 Lähivuosien tärkeimpiä kehittämisalueita ovat rakennushankkeiden toteuttaminen suunniteltujen aikataulujen ja kustannusarvioiden mukaisesti kehittämällä toiminnanohjausta rakennushankkeissa. Uudis- ja peruskorjaushankkeissa huomioidaan energiatehokkuusvaatimukset ja ympäristökriteerit. Kaikkiin uudishankkeisiin liitetään aktiivinen energiaohjaus ja todentamisen raportointia parannetaan. Korjausmäärärahoja kasvatetaan vuoden 2015 alusta siten, että elinkaarta jatkavilla investoinneilla varmistetaan ikääntyvien kohteiden käyttökunto. Toimitilojen ylläpidossa monituottajamallin käyttöä laajennetaan hyödyntäen tietoja monituottajamallin kokemuksista kiinteistönhoidossa. Monituottajamallin tavoitteena on vertailutiedon saaminen ja kulujen aleneminen. Ensimmäinen kilpailutus kiinteistönhoidossa on suoritettu syksyllä Hankintatointa kehitetään ja hankinnoissa tavoitellaan toistuvien samantyyppisten kohteiden hankintojen yhdistämistä mittakaavaetujen saamiseksi.. Toimitiloja hyödynnetään monipuolisesti ja tehokkaasti. Toimitilakannan käyttöä tehostetaan parantamalla tilatehokkuutta asiakaslähtöisesti ja kohdistamalla toimenpiteitä tyhjiin ja toiminnan kannalta tarpeettomiin toimitiloihin. Elinkaarensa lopussa olevien rakennusten purkamista nopeutetaan. Toimitilojen energiataloutta ja energian säästöä tehostetaan. Palveluverkkoselvitysten mukaisissa tilajärjestelyissä Tilakeskus-liikelaitoksella on aktiivinen rooli ja kaikki uudet tilahankkeet arvioidaan huolella. Sitovat tulostavoitteet vuodelle Liikelaitoksen vuoden 2015 tulostavoite on 9 milj. euroa ylijäämäinen tulos. Espoo-tarinasta johdetut valtuustokauden tavoitteet 1. Tuottavuus paranee vuosittain. 2. Tilojen käyttökustannuksia alennetaan suunnittelutavoitteiden tarkentamisen avulla ja tilatarpeiden vaihtoehtoisia ratkaisumalleja hyödyntämällä sekä ohjataan käyttäjiä energiakustannusten hallintaan. 3. Monituottajamalliin siirtyminen ja mallin arviointi. 4. Investointiohjelman mukaisesti peruskorjausten ja laajennusten osuutta kasvatetaan ja vuosikorjausten määrää kasvatetaan. 5. Työhyvinvointi pysyy vähintään edellisen vuoden tasolla. 6. Tilatarpeet ratkaistaan vastuullisesti yhdessä asiakkaan kanssa. Tuottajapalvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. 7. Energiakulutuksen vähentäminen ja uusiutuvan energian osuuden kasvu. 8. Työnjaon selkiyttäminen ja yhteydenpidon parantaminen tilakeskuksen ja asiakkaiden (tilojen käyttäjien) välillä. 9. Suunnittelu- ja rakentamisprosessin kokonaiskestoa lyhennetään merkittävästi toimintatapoja uudistamalla. 10. Rakennusten korjausten prioriteettilistojen ylläpito siten, että ne vastaavat korjausten todellista kiireellisyyttä. 11. Sisäilmaongelmatilanteista ja korjaavista toimenpiteistä viestitään avoimesti ja kattavasti kuntalaisille. Henkilöstö Tilakeskuksen tavoitteena on joustava ja vuorovaikutteinen työkulttuuri, jossa arvostetaan yhteistyötaitoja, osaamista ja uudistumiskykyä. Tilakeskuksen henkilöstömäärä on 83 ja henkilöstön keski-ikä 50 vuotta. Henkilöstön osaamista kehitetään ja sisäistä siirtymistä edistetään. Henkilöstön työhyvinvointia ja jaksamista edistetään. Työhyvinvoinnin tulee pysyä vähintään vuoden 2014 tasolla. Vuosien henkilöstömenot on suunniteltu liikelaitoksen henkilöstösuunnitelmaan perustuen. Henkilöstömäärän on suunniteltu olevan 87. Oppilaitosyhteistyötä on tehty mm. Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Talous ja investoinnit Vuonna 2015 liikevaihdon arvioidaan olevan 198,8 milj. euroa. Sisäisten toimitilavuokratulojen osuus on 190,6 milj. euroa ja ulkoisten vuokratuottojen 6,3 milj. euroa. Toimitilakannan sisäisen vuokratason nousu on 13,5 milj. euroa, josta uusien vuokrakohteiden osuus on 3,6 milj. euroa.

4 Toimintamenoihin on budjetoitu 127,1 milj. euroa. Materiaali ja palveluostot ovat 56,8 milj. euroa, josta 19,9 milj. euroa kohdistuu lämpö, sähkö, vesi ja jätevesiostoihin, 9,4 milj. euroa kiinteistönhoitoon, 14,7 milj. euroa vuosikorjauksiin, 8,5 milj. euroa sekä perusparannuksiin että elinkaarta jatkaviin investointeihin ja 0,4 milj. euroa purkukuluihin. Vastike- ja vuokramenojen osuus on 63,9 milj. euroa, joka sisältää sisäistä maanvuokraa 10,8 milj. euroa. WeeGee Oy:n, Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen elinkaarihankkeiden ja Kiinteistö Oy Opinmäen Kampuksen rahoitusvastikeosuudet 10,4 milj. euroa sisältyvät investointimenoihin. Liikelaitoksen tulos muodostuu ylijäämäiseksi, koska sisäisessä toimitilavuokrassa saadaan tulo WeeGee Oy:n, Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen ja Kiinteistö Oy Opinmäen Kampuksen rahoitusvastikkeiden maksua varten, mutta rahoitusvastikkeen maksua ei kirjata korkokuluja lukuun ottamatta käyttötalouden kuluksi vaan investointimenoksi. Vuosille liikevaihtoon on sisällytetty toimitilakannan muutoksesta johtuva arvioitu toimitilavuokran kasvu. Merkittävät uudet toimitilat, joiden on arvioitu valmistuvan vuonna 2016, ovat Leppävaaran uimahallin peruskorjaus ja maauimala, Tapiolan koulun ja lukion peruskorjaus ja laajennus, Auroran koulu, päiväkoti ja neuvola, Nuumäen päiväkoti, Keskuspaloaseman peruskorjaus ja laajennus, Espoon sairaala sekä Leppävaaran Elä ja Asu seniorikeskus. Vuonna 2017 on arvioitu valmistuvan Päivänkehrän ja Kirstin koulun peruskorjaus, Suviniityn päiväkoti ja neuvola, Paapuurin, Mainingin, Soukankujan, Mattbergets daghem ja Heimolan päiväkodit, Kirkkojärven päiväkoti ja nuorisotila, Pohjois-Tapiolan päiväkodin peruskorjaus ja laajennus, Karamäen päiväkodin peruskorjaus ja Riilahden toimintakeskuksen peruskorjaus ja laajennus, Keskuskeittiö ja Matinkylän terveysaseman peruskorjaus. Arvioidun toimitilakannan muutoksen perusteella on toimitilojen käyttökuluja tarkistettu vuosille Tulo- ja menoarviossa ei ole otettu huomioon tavanomaisesta poikkeavia olosuhteita. Peruskaupunki rahoittaa liikelaitoksen investointeja tarvittaessa korollisen välitystilin kautta. Suunnitelmavuosille liikelaitoksen tulorahoitus ei riitä investointien rahoittamiseen ja peruskaupunki joutuu rahoittamaan investoinnit. Rahoitustarve on 20,3 milj. euroa vuonna 2015 ja nousee 35,9 milj. euroon vuonna 2016 mutta laskee 5,7 milj. euroon vuonna Rahoitustarpeeseen vaikuttavat investointiohjelman toteutuminen sekä kaupungin tilinpäätösjärjestelyt. Mikäli peruspalvelujen kehittämisrahastoa puretaan, vähentää järjestely liikelaitoksen rahoitustarvetta.

5 1000 EUR Tilinimi TILAKESKUS-LIIKELAITOS Liikelaitosten tuloslaskelma Tilinpäätös Ennuste 2014 Talousarvio Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 39 Kunnalle maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (+) tai vähennys (-) Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

6 1000 EUR Tilinimi TILAKESKUS-LIIKELAITOS Liikelaitosten rahoituslaskelma Tilinpäätös Ennuste 7/2014 Talousarvio Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Rahoitusosuudet investointimenoihin Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

7 Investoinnit Toimitilainvestointien suunnittelun lähtökohtana ovat käyttäjien tarpeet. Käyttäjiä edustavat luottamuselimet osallistuvat investointien valmisteluun. Liikelaitoksen investointiohjelmasta päätetään valtuustossa kaupungin talousarvion osana. Kaupungin koko rakentamisen omaisuuslaji on Tilakeskuksella. Maaomaisuus on kaupungin taseessa. TILAKESKUKSEN INVESTOINNIT Aineettomat hyödykkeet UUDISRAKENTAMINEN Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Palveluliiketoimi UUDISRAKENTAMINEN YHTEENSÄ PERUSPARANTAMINEN Koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet Investointimento (Brutto) Investointitulot Investoinnit (Netto) Vuonna 2015 Tilakeskuksen investointiohjelmaan sisältyvät investointimenot ovat yhteensä 72,6 milj. euroa. Rakennusinvestointien osuus on 52,8 milj. euroa, sisältäen elinkaarta jatkaviin investointeihin 3 milj. euroa, perusparantamisen osuus on 9 milj. euroa ja muiden investointien 10,8 milj. euroa. Lisäksi rakennusten vuosikorjauksiin on käyttötaloudessa varattu noin 14,7 milj. euroa. Rakennusinvestoinnit kohdistuvat sekä uudisrakentamiseen että kiinteistökannan peruskorjaamiseen ja laajennukseen. Aineettomat hyödykkeet Tietojärjestelmien investointeihin on varattu euroa. Koneet ja kalusto Kone- ja kalustohankintoihin on varattu euroa vuosittain uudisrakentamiskohteiden keittiö-laitteiden hankintaan.

8 7192 UUDISRAKENTAMINEN TOT 2013 Menot Tulot Netto Kaikista toimitilahankkeista, myös vuokrahankkeista, päätetään valtuustossa talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä, eikä niiden valmistelussa tehdä ennen taloussuunnitelman käsittelyä kaupunkia sitovia ratkaisuja. Toimitilojen rakentaminen painottuu toimitilojen laajentamiseen ja peruskorjaamiseen. Suureen osaan talonrakennushankkeista liittyy joko perusparannus tai hanke korvaa aiemman toimitilan. Korjausrakentamisen vuotuinen investointitaso vaihtelee yksittäisten peruskorjauskohteiden ajoituksesta johtuen. Uudisrakennuskohteissa huolehditaan kosteusvalvonnan järjestämisestä siten, että pyritään ehkäisemään kosteus- ja homevaurioiden syntymistä. Kaupungin taseeseen toteutettavien rakennushankkeiden lisäksi Tilakeskus vastaa Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat, Kiinteistö Oy Opinmäen Kampus ja Espoon Elä ja Asu Oy:n hankkeiden suunnitteluun ja rakennuttamiseen liittyvistä tehtävistä. Lisäksi Tilakeskus toimii asiantuntijakonsulttina Kiinteistö Oy Espoon sairaala yhtiölle, joka rakennuttaa Espoon sairaalaa Jorviin. Rakentaminen jaettuna uudis- ja korjausrakentamiseen Uudisrakentaminen Korjausrakentaminen erilliset hankkeet kohdistamaton peruskorjaus elinkaarta jatkavat investoinnit Suunnittelu Rakennukset yhteensä B SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI TOT 2013 Menot Tulot Netto

9 Sosiaali- ja terveystoimen osalta investointisuunnitelma painottuu terveydenhoidon sekä lastensuojelu- ja vammaispalveluiden hankkeiden toteuttamiseen. Tilakeskuksen rakennusohjelma sisältää kaksi rakennusten peruskorjaus- ja laajennushanketta sekä yhden uudisrakennushankkeen. Lisäksi yhtiöhankkeina toteutetaan Espoon sairaala sekä Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus. Tilakeskuksen ohjelmassa vuosina toteutettavia hankkeita ovat Postipuun vastaanottokoti, Riilahden toimintakeskuksen laajennus ja peruskorjaus sekä Matinkylän terveysaseman peruskorjaus. 7192C SIVISTYSTOIMI TOT 2013 Menot Tulot Netto Sivistystoimen talonrakennusohjelma painottuu koulujen ja päiväkotien peruskorjaamiseen, laajentamiseen ja uudisrakentamiseen sekä Leppävaaran uimahallin peruskorjaamiseen ja maauimalaan. Elinkaarimallilla toteutettavat kouluhankkeet on siirretty Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat yhtiön toteutettavaksi ja Opinmäen koulun rakennuttaa kaupungin omistama Kiinteistö Oy Opinmäen Kampus. Tilakeskuksen vuosien rakentamisohjelmassa on viisi koulujen peruskorjaus ja laajennushanketta sekä neljä koulujen uudisrakentamishanketta. Koulujen uudisrakentamiseen ja peruskorjaukseen sisältyy aina myös koulun pihan ja liikuntakentän toteutus. Vuosina toteutetaan Tapiolan koulun ja lukion täydellinen peruskorjaus ja Auroran koulun korvaava uudisrakennus nykyistä rakennusta huomattavasti suurempana. Tapiolan koulua ja lukiota ei ole mahdollista purkaa, koska se sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä kulttuurihistoriallisessa ympäristössä. Rakennus korjataan niin, että tilat vastaavat nykyaikaisen oppimisympäristön vaatimuksia. Tämä merkitsee nykyistä pienempää oppilasmäärää. Suunnitelmakauden loppuvuosina toteutetaan Leppävaaran koulun peruskorjaus, Karhusuon koulun peruskorjaus ja laajennus, Kungsgårds skola och daghem korvaava uudisrakennus, saadaan toteutettua osa Mikkelän koulun peruskorjauksesta ja mahdollisesta laajennuksesta, aloitetaan Niittykummun koulun peruskorjaus ja laajennus, Sunan koulun peruskorjaus ja mahdollinen laajennus ja Perkkaan koulun korvaava uudisrakennus. Investointiohjelman uudet päiväkotihankkeet on ajoitettu väestönkasvuennusteiden ja päivähoitoikäisten lasten määrän kasvun mukaan huomioon ottaen uusien asuinalueiden edellyttämät päivähoitopalvelut. Suunnitelmakauden alkuvuosina valmistuu Painiityn päiväkoti ja rakennetaan Paapuurin, Nuumäen, Heimolan, Suviniityn, Nepperinportin ja Matinkylän keskuksen päiväkotien uudisrakennushankkeet sekä Haukilahden, Kirkkojärven ja Mattbergets daghemin korvaavat uudet päiväkodit että Pohjois-Tapiolan päiväkodin peruskorjaus ja laajennus, Karamäen päiväkotien peruskorjaus ja Auroran päiväkodin peruskorjaus ja muutostyö. Suunnitelmakauden loppuvuosina toteutetaan Jupperin päiväkodin peruskorjaus ja Vermon päiväkodin uudisrakennushanke. Kulttuuritoimen rakennushankkeista Rosengårdin huvilan peruskorjaus saatetaan loppuun vuonna 2015 ja suunnitelmakauden lopussa aloitetaan Pikku-Auroran kulttuurirakennuksen toisen osan peruskorjaukset. Liikuntatoimen hankeohjelmassa suunnitelmakauden alkuvuosina toteutetaan Leppävaaran uimahallin peruskorjaus sekä maauimalan rakentaminen ja Tapion kentän huoltorakennus. Nuorisolautakunnan investoinneista suunnitelmakauden lopussa toteutetaan Luukin leirikeskuksen peruskorjaus. 7192D TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI

10 TOT 2013 Menot Tulot Netto Suunnitelmakauden alkuvuosina toteutetaan Espoonlahden lastenkodin ja Merisaappaan koulun, Mainingin ja Soukankujan päiväkotien peruskorjauksia ja suunnitelmakauden lopussa Tuulimäen väestönsuojan ja Karhusaaren päärakennuksen peruskorjauksia. Tilakeskuksessa on vuosittain 3 milj. euron varaus elinkaarta jatkaville investoinneille, 2 milj. euron varaus sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen palveluverkkoselvitysten pohjalta tehtäviin palvelutilojen muutostöihin ja 1,2 milj. euron varaus siirtokelpoisten toimitilojen investoinneille. 7192F PALVELULIIKETOIMI TOT 2013 Menot Tulot Netto Keskuspaloaseman peruskorjaus ja laajennus ja keskuskeittiön uudisrakennus toteutetaan suunnitelmakauden alkuvuosina. Loppuvuosille on ajoitettu Espoon kaupunginpuutarhan ja Espoonlahden paloaseman peruskorjaukset ja laajennukset PERUSPARANTAMINEN TOT 2013 Menot Tulot Netto Perusparannushankkeet, joissa kaupungin omistaman kiinteistön arvo pysyvästi nousee, joiden kustannusarvio ylittää 0,6 milj. euroa tai joiden yhteydessä muutetaan toimitilan käyttötarkoitusta, esitetään erillisinä talonrakennushankkeina. Suunnitelmallisella kunnossapito- ja peruskorjaustoiminnalla varmistetaan toimitilojen käyttökelpoisuuden ja turvallisuuden hyvä taso, terveellinen työskentely-ympäristö sekä toimitilakiinteistöjen arvo. Suunnitelmakaudella on vuosina käytettävissä 9 milj. euroa perusparannuksiin, joita tehdään rakennusten ikääntymisen ja palvelutoiminnan kasvun sekä toiminnan kehittymisen aiheuttamien toiminnallisten muutosten vuoksi. Perusparannushankkeissa otetaan huomioon energiansäästötavoitteet. Rakennusten vuosikorjausmenoihin on käyttötalouden toimintamenoissa varattu vuosittain noin 14,7 milj. euroa. Perusparannushankkeiden kosteusvalvonta järjestetään siten, että pyritään ehkäisemään ennakolta kosteus- ja homevaurioiden syntyminen OSAKKEET JA OSUUDET

11 TOT 2013 Menot Tulot Netto Osakkeisiin ja osuuksiin sisältyy ostamalla, vuokraamalla tai muulla vastaavalla tavalla hankittavat toimitilat. Toimitilahankkeisiin sisältyy osakeomistuksena hankittavien toimitilojen rahoitus sekä kaupungin osakkuusyhtiöiden peruskorjaushankkeiden pääomarahoitus. Investointisuunnitelmaan sisältyy Tilakeskuksen WeeGee Oy:lle, Kiinteistö Oy Espoon Toimitiloille ja Kiinteistö Oy Opinmäen Kampukselle maksamat rahoitusvastikkeet, yhteensä noin 10,4 milj. euroa vuonna Vuosille on varauduttu rahoitusvastikkeiden nousuun kun uusia yhtiökohteita valmistuu yhtiöissä Kiinteistö Oy Espoon sairaala ja Espoon Elä ja Asu Oy. Summat tarkentuvat ao. yhtiöiden vuosittaisten talousarvioesitysten pohjalta. Selvityskohteiksi merkityille hankkeille ei pääsääntöisesti sisälly määrärahavarausta taloussuunnitelmassa. Hankkeiden toteutus- ja rahoitustapa on edelleen ainakin osittain auki ja toteuttamisesta ja toteutustavasta päätetään tapauskohtaisesti erikseen. Kohteen mahdollisesti edellyttämä kaupungin rahoitusosuus sisällytetään Tilakeskuksen investointiohjelmaan sen jälkeen, kun valtuusto on päättänyt niiden toteuttamisesta. Kohteiden toteuttaminen edellyttää kaupunginhallituksen tai valtuuston hyväksymää hankesuunnitelmaa.