Ohjelma. Maankäytön suunnittelu, esittely valtuustolle Klo Kahvitarjoilu Klo Esitys

Transkriptio

1 Ohjelma Maankäytön suunnittelu, esittely valtuustolle Klo Kahvitarjoilu Klo Esitys Teknisen toimen painopisteet MAL-HLJ Asuntorakentaminen Tärkeimmät kaavoituskohteet Maanhankinnan ja -luovutusten sekä maankäyttösopimusten periaatteet

2 Maankäytön suunnittelu Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo

3 Toimialan painopisteet 2017 Länsimetron rakentaminen Kaupunkikeskusten ja metrovyöhykkeen kehittäminen Raide-Jokerin rakentaminen Kehä I:n parantaminen Keilaniemen kohdalla Asuntotuotannon ja infrahankkeiden edellytysten parantaminen (MAL)

4 TYT organisaatio Rakennuslautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto Kaupunginhallituksen konsernijaosto Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Toimialan esikunta Harri Kivinen Suurprojektit Tapiola, Niittykumpu, Suurpelto, Matinkylä, Finnoo, Espoonlahti, Leppävaara, Espoon keskus Konserni- ja osakkuusyhteisöt Kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Rakennusvalvontakeskus Sirkku Malviala (vs.) Kaupunkitekniikan keskus Harri Tanska Tilapalvelut liikelaitos Maija Lehtinen Ympäristökeskus Tarja Söderman

5 Rakentamisen ja ylläpidon palvelut Rakentamisten edellytysten luominen A S I A K A S P A L V E L U Strateginen johtaminen MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN JA RAKENTAMISEN KOKONAISUUS STRATEGINEN VALMISTELU JA PÄÄTÖKSENTEKO STRATEGINEN TOIMEENPANO JA SEURANTA TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSIT MAANKÄYTÖN STRATEGINEN OHJAUS MAANKÄYTÖN STRATEGINEN TOTEUTUS MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN SEURANTA MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN OPERATIIVINEN JOHTAMINEN MAAPOLITIIKAN TOTEUTUS MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU KAAVOITUS KUNNALLISTEKNIIKAN OHJELMOINTI TOIMITILARAKENTAMISEN OHJELMOINTI YLEISTEN ALUEIDEN HANKINTA JA KIINTEISTÖ- TEKNINEN TOTEUTUS LUPAKÄSITTELY JA MUUT HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET RAKENTAMISEN VALMISTELU KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU TOIMITILOJEN SUUNNITTELU ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN YMPÄRISTÖN JA RAKENTAMISEN VALVONTA TOIMITILOJEN RAKENTAMINEN KIINTEISTÖJEN YLLÄPITO KATU- JA VIHERALUEIDEN RAKENTAMINEN JA YLLÄPITO RAKENTAMISEN JA RAKENNUSTEN VALVONTA TILAPALVELUT - LIIKELAITOS (Rakennuttaminen) KIINTEISTÖHOIDON PALVELUTUOTANNON TEHTÄVÄT KATU- JA VIHERALUEIDEN PALVELUTUOTANNON TEHTÄVÄT YMPÄRISTÖN TURVALLISUUDEN VALVONTA Visio: Espoossa on korkeatasoinen ja houkutteleva kestävästi rakennettu ympäristö 5

6 Suurprojektit: metron varren kehittyvät alueet Tapiola Keilaniemi Otaniemi Niittykumpu Matinkylä Espoonlahti Finnoo

7 Suurprojektit: radan varren kehittyvät alueet Leppävaara Espoon keskus Suurpelto Kera

8 Maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimukset (MAL) Maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimukset (MAL) ovat sopimuksia, jotka valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Sopimuksilla tuetaan kaupunkiseudun kuntien sekä kuntien ja valtion yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. Tavoitteena on parantaa kaupunkiseutujen toimivuutta ja kilpailukykyä sekä kuntien tasapuolista kehittämistä. Sopimuksissa määritetään esimerkiksi tavoitteet lähivuosien maankäytön kehittämiselle ja asuntotuotannolle sekä liikenneverkon keskeiset kehittämishankkeet. Valtion puolesta sopijaosapuolina ovat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Liikennevirasto sekä Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus

9 MAL-sopimus Espoon tunnusluvut ja infran kehittämishankkeet Asemakaavoitettava asuntokerrosala km2 /v Asuntotuotantotavoite asuntoa yhteensä Kohdistuu seudun ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille (75%), Savut I-III Espoon kaupunki ja valtio sopineet lisäksi Länsimetron jatkeen rahoittamisesta. Espoon kaupunki on sitoutunut kaavoittamaan (+25%) km2 / v uutta asuntokerrosalaa vuosina HLJ:n infrastruktuurin kehittämishankkeita : Länsimetro Raide-Jokeri Espoon kaupunkirata Kehä III kehittäminen

10 MAL 2019 lähtökohdat ja alustavat tavoitealueet Alustavat tavoitealueet

11 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Pohjautuu lakiin alueiden kehittämisestä sekä HSL perussopimukseen. Strateginen, pitkän tähtäimen suunnitelma. Suuntaa seudullista liikennepolitiikkaa. Kehittää liikennejärjestelmää kokonaisuutena. Osapuolten yhteinen näkemys liikennejärjestelmän kehittämispolusta ja lähikauden toimenpiteistä. Osa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) yhteistyötä sekä MAL-aiesopimusten laadinta- ja seurantaprosessia

12 HLJ-suunnittelualue

13 Hankkeet Esitys vuosina aloitettavista hankkeista 1a. Pienet kustannustehokkaat toimet KUHA * 1b. Helsingin kantakaupungin raitioverkko * Valtion ja Helsingin 2. Keravantien Mt 148 parantaminen seudun kuntien välisessä 3. Pasilan läntinen lisäraide sopimuksessa suurten 4. Pasila Riihimäki-rataosuus, 1.vaihe * infrahankkeiden ja 5. Metro Matinkylä Kivenlahti + tie- ja katujärjestelyt * asumisen edistämiseksi 6. Pisararata * nimetyt hankkeet. 7. Klaukkalan ohikulkutie Mt 132 * 8. Hyrylän itäinen ohikulkutie, 1.vaihe * 9. Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen HELRA 10. Päätieverkon seuranta- ja ohjausjärjestelmän kehittäminen 11. Keskisuuret tiepaketit (joukkoliikenteen kilpailukyky tieverkolla, ajoneuvoliikenteen ruuhkautumisen hallinta) 12. Keski-Uudenmaan logistiikan yhteystarve, 1.vaihe 13. Espoon kaupunkirata (Leppävaara Espoon keskus) 14. Raide-Jokeri 15. Ruskeasannan asema 16. Kehä I, 2. vaihe Mikäli jokin hanke ei etene, se ei saa olla esteenä järjestyksessä seuraavien hankkeiden toteutukselle.

14 Asuntorakentaminen Vuonna 2016 aloitettuja asuntoja Ara-vuokra-asuntoja 11 % Valmistui asuntoa - Ara-vuokra-asuntoja 14 % (Vuoden 2016 tunnuslukuja)

15 Espoon tulevaa asuntorakentamista Sininen neliö=kerrostalo Vihreä ympyrä=pientalo

16 Valmistuneet asunnot ja tilanne 8/ Asuntoja Kunnallinen tuotanto Valtion tukema muu vuokra Asumisoikeus Valtion tukema omistus Vapaarahoitteinen /8

17 Espoon Asunnot Oy:n valmistuneet asunnot ja tilanne 08/

18 Kaavatasot Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueilla. Ratkaisee valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Asemakaavoituksen painopistealueet Yleiskaava Kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Ratkaisee tavoitellun kehityksen periaatteet. Sovittaa yhteen ja ohjaa asemakaavoitusta. Asemakaava Määrittelee alueen tulevan käytön: mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Ohjaa rakentamista. Voi koskea kokonaista asuntoaluetta tai joskus vain yhtä tonttia

19 Yleiskaavoituksen kulku Aloitus Kaavatyö käynnistyy kaavan asettamisella vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet ja tavat. Luonnos Valmisteluvaiheessa suunnitellaan kaavaratkaisun periaatteet, jossa kaavaratkaisusta muodostetaan tarvittaessa vaihtoehtoja. Kaavaratkaisun pohjalta laaditaan osayleiskaavaluonnos. Kaupunkisuunnittelulautakunnan nähtäville asettama kaavaluonnos on julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan, jolloin luonnoksesta on mahdollisuus jättää mielipide kirjallisesti. Nähtävilläoloaikana järjestetään tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot. Ehdotus Kaavaluonnoksesta annetun palautteen ja selvitysten pohjalta laaditaan osayleiskaavaehdotus. Kaupunginhallituksen nähtäville asettama kaavaehdotus on julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan, jolloin siitä on mahdollisuus jättää muistutus kirjallisesti. Nähtävilläoloaikana järjestetään tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot. Hvyäksyminen Kaavaehdotuksesta annetun palautteen perusteella kaavaehdotukseen tehdään tarvittavat tarkistukset. Jos ehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville. Kaavan hyväksyy valtuusto. Valtuuston hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Voimaantulo Kaava tulee voimaan hyväksymisen jälkeen, kun siitä on kuulutettu kaupungin ilmoituslehdissä, jollei kaavasta ole valitettu. Mikäli hyväksymispäätöksestä on valitettu, valitukset käsitellään tuomioistuimissa. Jos valitukset hylätään, kaava tulee voimaan, kun kaavasta on kuulutettu kaupungin ilmoituslehdissä. Jos hyväksymispäätöksestä on valitettu, mutta valitukset eivät kohdistu koko kaava-alueeseen, voi kaupunginhallitus määrätä kaavan tulemaan voimaan siltä osalta, johon valitukset eivät kohdistu.

20 Vireillä olevat yleiskaavat 1. Kivenlahden osayleiskaava 2. Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava 3. Finnoonsataman osayleiskaava 4. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava 5. Keran osayleiskaava 6. Finnoon osayleiskaava 7. Saariston osayleiskaava 8. Bergö osayleiskaava 9. Stora Bodö Lilla Bodö osayleiskaava 20

21 Asemakaavoitus Espoossa kolme eri toimielintä voi hyväksyä asemakaavan ja asemakaavan muutoksen riippuen kaavan merkittävyydestä ja sisällöstä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy muut kuin vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat sekä kaavamuutokset. Silloin kun kaavaan liittyy maankäyttösopimus, sen hyväksyy kaupunginhallitus. Merkittävät asemakaavat sekä kaavanmuutokset hyväksyy valtuusto. Kaava tulee voimaan hyväksymisen jälkeen, kun siitä on kuulutettu, ellei kaavasta ole valitettu. Mikäli hyväksymispäätöksestä on valitettu, valitukset käsitellään tuomioistuimessa. Jos valitukset hylätään, kaava tulee voimaan, kun kaavasta on kuulutettu.

22 Tärkeimmät asemakaavoituskohteet

23 Maanhankinta ja -luovutus Maanhankinta ja -luovutus Maaomaisuuden hallinta Maankäyttösopimukset Rakennusoikeuden luovutus asuntotuotantoon k-m 2 Maanomistus Espoossa ha ja muissa kunnissa 260 ha Maanhankinta 12 milj. / 72 ha Tulot Milj. Maanmyyntitulot 44 Maanvuokratulot 15,2 Maankäyttösopimuskorvaukset Yhteensä 36 95,2 (Vuoden 2016 tunnuslukuja)

24 Maanhankinta Kaupungin aktiivinen maanhankinta tukee strategisten tavoitteiden toteutumista. Maanhankinnalla ja -luovutuksella edistetään kestävän kehityksen ja ilmasto-ohjelman tavoitteiden toteutumista. Vapaaehtoinen kauppa on ensisijainen maanhankintakeino. Lunastamista harkitaan, kun vapaaehtoiseen kauppaan ei ole päästy ja alue on kaupungin kannalta tärkeä tulevaisuuden asumisen, työpaikkarakentamisen tai kaavojen toteuttamisen vuoksi. Etuosto-oikeutta harkitaan silloin, kun sillä saadaan hankittua kaupungin kehityksen kannalta tarpeellinen alue kohtuulliseen hintaan

25 Asunto- ja työpaikkatonttien luovutus Menettely Luovutustapa Hinnoittelu Asuntotontit Julkisten hakumenettelyiden kautta, tarvittaessa hinta- tai laatukilpailulla. Omakotitontit arvontaan perustuen. Vuokrataan tai myydään. Kaupunki määrittää tai asiakas voi valita. Käypä arvo, poikkeuksena valtion tukemaan tuotantoon luovutettavat tontit. Työpaikkatontit Hakemusten perusteella. Erityiskohteissa julkisella hakumenettelyllä tai hinta- tai laatukilpailulla. Vuokrataan tai myydään. Kaupunki voi määrittää luovutustavan tapauskohtaisesti. Käypä arvo Vuokra-aika 60 vuotta 30 vuotta Vuosivuokra pääoma-arvosta 4 %, elinkustannusindeksi 6 %, elinkustannusindeksi Rakentamisvelvoite 70 % rakennusoikeudesta, 3 vuotta 70 % rakennusoikeudesta, 3 vuotta

26 Asuntorakennusoikeuden luovutus k-m Myynti Vuokra

27 Työpaikkarakennusoikeuden luovutus k-m Myynti Vuokraus

28 Varaukset Suunnitteluvarauksen periaatteet: Suunnitteluvaraus voidaan myöntää hakemuksen, julkisen hakumenettelyn tai suunnittelukilpailun kautta. Varauksensaaja osallistuu suunnitteluun omalla kustannuksellaan ja riskillään. Suunnitteluvarauksen pohjaksi tehdään tarvittaessa yhteistyösopimus tai kaavoituksen käynnistämissopimus. Kaavoitetun tontin varausperiaatteet: ARA-tuotantoon luovutettavat tontit varataan ennen luovutuspäätöstä. Varaus voidaan myöntää myös hankkeen toteuttamisedellytysten selvittämiseksi

29 Maankäyttösopimukset Sopimus solmitaan, kun asemakaava laaditaan yksityisen maanomistajan maalle ja kaavan laatimisesta seuraa maanomistajalle merkittävää hyötyä. Sovitaan maanomistajan osallistumisesta yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin sekä esim. yleisten alueiden luovuttamisesta kaupungille. Sopimus valmistellaan, kun kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt kaavaehdotuksen. Kaavaehdotus etenee kaupunginhallituksen ja mahdollisesti kaupunginvaltuuston käsittelyyn sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Sopimusneuvotteluista vastaa tonttiyksikkö ja sopimuksen hyväksyy kaupunginhallitus. Vuonna 2016 maankäyttösopimuksia tehtiin 30 kpl ja niiden arvo oli 36 miljoonaa euroa

30 Maanmyyntivoitot, sopimuskorvaukset ja maanvuokrat (milj. ) M 140,00 Vuokratulot tonteista ja maaalueista, milj. 120,00 100,00 Myyntivoitot yhteensä, milj. 80,00 60,00 40,00 20,00 Allekirjoitetut maankäyttösop, sopimusten arvo yhteensä / milj. Kaikki yhteensä, milj. 0,

31 Länsimetro: 13 asemaa, 21 kilometriä MATINKYLÄ KIVENLAHTI 7 kilometriä 5 uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti RUOHOLAHTI MATINKYLÄ 14 kilometriä 8 uutta asemaa: Lauttasaari, Koivusaari, Keilaniemi, Aaltoyliopisto, Tapiola, Urheilupuisto, Niittykumpu, Matinkylä 31 Länsimetro Oy /

32 Vastinetta rahalle Maksaa itsensä takaisin: tuo työpaikkoja, koteja, palveluita ja matkailijoita Laadukas: tehty kestämään Luo uusia innovaatioita ja ratkaisuja rakentamiseen Koko Suomen kasvun kiihdyttäjä 32 Länsimetro Oy /

33 Länsimetron varren asukkaat ja työpaikat sekä arvio lisäyksestä

34 Metroon sieltä, missä liikutaan 34 Länsimetro Oy /

35 Kaupunkirata Espoon kaupunkiradan ratasuunnitelma vahvistui 2016 tammikuussa. Lähi- ja kaukojunat kulkevat toteutuksen jälkeen omilla raiteillaan. Valmius toteutussuunnittelulle on jo olemassa, mutta vaatii valtion rahoitusta

36 Kaupunkiradan varren asukkaat ja työpaikat sekä arvio lisäyksestä

37 Kaupunkirata tuo lisäraiteita Kaksi lisäraidetta välille Leppävaara Kauklahti 13 kilometriä Palvelutaso nousee Liikennehäiriöt vähenevät Lähijunien vuoroväli 10 minuuttia Sujuvampi liikenne Esteettömät asemat Lisää liityntäpysäköintipaikkoja 20 uutta siltaa Kaupunginkallion tunneli Tunnin juna

38 Raide-Jokeri

39 Raide-Jokeri parantaa poikittaisyhteyksiä Itäkeskuksen ja Keilaniemen välinen poikittainen pikaraitiolinja Noin 25 km pitkä linja 33 pysäkkiparia Pysäkkiväli n. 800 m Korvaa nykyisen runkobussilinjan 550 Yhdistää säteittäiset metro- ja lähijunaliikenteen radat Keskinopeus 25 km/h

40 Rakentamispotentiaali

41 Lisätietoja keskeisistä ohjelmista ja suunnitelmista Kiitos!