Dystoniat on hyvä osata tunnistaa
|
|
- Elsa Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus tieteessä Seppo Kaakkola professori, osastonylilääkäri HYKS, neurologian klinikka Dystoniat on hyvä osata tunnistaa Dystoniat ovat neurologinen sairausryhmä, johon liittyy lihasten tahdosta riippumattomia, nykiviä tai vääntäviä liikkeitä ja pysyviä virheasentoja. Aikuisiän dystoniat ovat paikallisia eli fokaalisia, kun taas lapsuudessa alkavat ovat yleistyneitä. Useimpien dystonioiden syytä ei tunneta, mutta osassa taustalla on geenivirhe. Tavallisin dystonian muoto on servikaalinen dystonia eli spasmodinen kierokaula, jossa häiriö kohdistuu niskan ja kaulan lihaksiin. Näitä potilaita on Suomessa yli Muita fokaalisia dystonioita ovat luomikouristus eli blefarospasmi, oromandibulaarinen dystonia, laryngeaalinen dystonia eli spasmodinen ääntöhäiriö sekä raajan toimintaspesifinen dystonia, kuten kirjoittajan tai soittajan kramppi. Oireita voidaan usein helpottaa paikallisilla botuliinipistoksilla. Tämänkin vuoksi dystoniat olisi hyvä tunnistaa ja ohjata tarvittaessa erikoislääkärille diagnoosin varmistusta ja hoidon arviota varten. Vertaisarvioitu VV Dystoniat eli lihasjänteyshäiriöt ovat liikehäiriösairauksia, joille on tyypillistä tahdosta riippumaton jatkuva tai ajoittainen lihasten supistuminen, joka aiheuttaa vääntäviä liikkeitä ja epänormaaleja kehon asentoja (1,2). Dystonioiden kliiniset ilmentymät voivat olla hyvin vaihtelevia. Häiriö voi kohdistua lähes kaikkiin tahdonalaisiin lihaksiin, mutta tavallisimmin kuitenkin vain tiettyyn, paikallisesti rajattuun lihasryhmään. Osassa tapauksista dystoninen oire voi ilmetä vain tiettyä tehtävää suorittaessa. Potilas pystyy usein helpottamaan dystonista vääntöä koskettamalla dystonista tai sen läheistä aluetta kevyesti omalla kädellään (sensorinen temppu eli geste antagoniste). Dystoniset oireet pahentuvat usein stressitilanteissa ja lihasaktivaation aikana. Dystoniat ovat neljänneksi yleisin liikehäiriösairaus levottomat jalat -oireyhtymän, essentiaalisen vapinan ja Parkinsonin taudin jälkeen. Dystonioiden eri muodot Dystoniat voidaan luokitella etiologian perusteella yksinkertaisimmin primaareihin ja sekundaareihin, mutta monimutkaisempiakin jaotteluja käytetään (3,4). Primaarissa muodossa syy on tuntematon (sporadinen muoto) tai geneettinen. Sekundaaristen dystonioiden taustalla voi olla anatominen vaurio aivoissa, lääkkeet tai neurologinen sairaus. Sekundaareihin dystonioihin tai omaksi ryhmäkseen voidaan lukea vielä psykogeeninen dystonia (5). Käytännön työn kannalta tärkein dystonioiden jaottelu perustuu dystoniaoireiden ilmenemisalueeseen (taulukko 1) (6). Fokaalisessa dystoniassa oireet rajoittuvat yhdelle anatomiselle alueelle, kuten servikaalisessa dystoniassa niskan alueelle. Jos dystoninen oireisto leviää viereiselle anatomiselle alueelle, kuten fokaalissa dystoniassa noin 30 %:lle potilaista voi ajan myötä tapahtua, kyseessä on segmentaalinen dystonia. Multifokaalisella dystonialla tarkoitetaan tilannetta, jossa dystoniaoireita on vähintään kahdella alueella, jotka eivät ole anatomisesti vierekkäin. Yleistyneessä dystoniassa oireita on vartalon lisäksi kahdella tai useammalla muussa alueella, kuten raajoissa. Hemidystoniassa oireet rajoittuvat toispuoleisesti vartaloon ja raajoihin. Tämä muoto on useimmiten sekundaarinen, eli taustalla on anatominen vaurio aivoissa. Dystonian alkamisiän perusteella ne jaetaan varhain alkaviin ( 25 v) tai myöhään alkaviin (> 25 v). Yleistyneet dystoniat kuuluvat lähes aina varhain alkavaan ryhmään, kun taas fokaaliset dystoniat puhkeavat aikuisiässä. Esiintyminen Primaarien dystonioiden esiintyvyys vaihtelee runsaasti tutkimus- ja maakohtaisesti. Eurooppalaisessa aikuisväestön monikeskustutkimuksessa (Suomesta mukana TYKS) primaarien dystonioiden keskimääräiseksi esiintyvyydeksi saatiin 15,2/ aikuista (7). Islantilaisessa koko väestön tutkimuksessa vastaava luku oli 37,1/ (8). Tavallisin muoto on ollut servi kaalinen dystonia, joka kattaa lähes 40 % potilaista. Seuraavaksi tavallisimmat ovat olleet luomikouristus (blefarospasmi), toimintaspesifiset dystoniat ja kurkunpään (laryngeaalinen) 3289
2 katsaus Taulukko 1. Dystonioiden jaottelu oireiden ilmenemisalueen perusteella. Tyyppi alatyyppi Ilmenemisalue Fokaalinen Servikaalinen Niska, kaula Blefarospasmi Silmät Oromandibulaarinen Kasvojen alaosa, kieli, nielu, puremalihakset Segmentaalinen Multifokaalinen Yleistynyt Hemidystonia Kirjallisuutta 1 Abdo WF, van de Warrenburg BP, Burn DJ, Quinn NP, Bloem BR. The clinical approach to movement disorders. Nat Rev Neurol 2010;6: Albanese A, Lalli S. Is this dystonia? Mov Disord 2009;24: Phukan J, Albanese A, Gasser T, Warner T. Primary dystonia and dystonia-plus syndromes: clinical characteristics, diagnosis, and pathogenesis. Lancet Neurol 2011;10: Albanese A, Asmus F, Bhatia KP ym. EFNS guidelines on diagnosis and treatment of primary dystonias. Eur J Neurol 2011;18: Lang AE, Voon V. Psychogenic movement disorders: past developments, current status, and future directions. Mov Disord 2011;26: Tarsy D, Simon DK. Dystonia. N Engl J Med 2006;355: The Epidemiological Study of Dystonia in Europe (ESDE) Collaborative Group. A prevalence study of primary dystonia in eight European countries. J Neurol 2000;247: Asgeirsson H, Jakobsson F, Hjaltason H, Jonsdottir H, Sveinbjornsdottir S. Prevalence study of primary dystonia in Iceland. Mov Disord 2006;21: Defazio G, Berardelli A, Hallett M. Do primary adult-onset focal dystonias share aetiological factors? Brain 2007;130: Zoons E, Booij J, Nederveen AJ, Dijk JM, Tijssen MA. Structural, functional and molecular imaging of the brain in primary focal dystonia--a review. Neuroimage 2011;56: Erjanti H, Marttila R. Tortikollis eli servikaalinen dystonia. Duodecim 1996;112: Laryngeaalinen Raajan dystonia, ml. toimintaspesifinen dystonia Kurkunpää Raajat Levinnyt viereiselle anatomiselle alueelle Vähintään kaksi aluetta, jotka eivät anatomisesti vierekkäisiä Vartalo, vähintään kaksi muuta aluetta (esim. raajat) Toispuoleisesti vartalossa ja raajoissa dystonia. Tutkimuksissa on myös havaittu, että enemmistö (n. 75 %) potilaista on naisia, paitsi toimintaspesifisissä dystonioissa, joissa miehiä on jonkin verran enemmän. Tarkkaa dystoniapotilaiden määrää Suomessa ei tiedetä. Varsinais-Suomen alueelta kerätyssä aineistossa servikaalisen dystonian esiintyvyydeksi saatiin 23,3/ , joka oli korkein luku Euroopassa (7). Epidemiologisten lukujen perusteella voidaan arvioida, että Suomessa on vajaat primaaria dystoniaa sairastavaa potilasta, joista ainakin puolella on servikaalinen dystonia. Lapsuusiän primaarit geneettiset dystoniat vaikuttavat olevan Suomessa hyvin harvinaisia, vaikkakaan mitään numeroarvoja asiasta ei ole käytettävissä. Fokaaliset dystoniat Fokaalisten dystonioiden varmaa syytä ei tiedetä (9). Noin 20 % potilaista kertoo, että heidän suvussaan on jollakin muullakin henkilöllä fokaalinen dystonia. Tällä perusteella tutkitaan runsaasti geneettisten virheiden osuutta fokaali dystonioiden taustalta, mutta toistaiseksi geenivirheitä on löydetty vain hyvin harvoin. Vamman osuus fokaalisen dystonian synnyssä on hyvin kiistanalainen. Monet fokaalidystoniapotilaat sanovat kärsineensä useimmiten melko lievästä vammasta ennen oireiden ilmaantumista. Toistuvalla samalla liikkeellä arvellaan olevan osuutta toimintaspesifisten dystonioiden synnyssä, kuten kirjoittajan tai soittajan krampissa, mutta tässäkin tilanteessa tarkempi patogeneesi on avoin. Fokaaliset dystoniat puhkeavat tyypillisesti keski-iässä, servikaalinen dystonia keskimäärin 10 vuotta aiemmin kuin blefarospasmi (6). Oireet alkavat vähitellen viikkojen ja kuukausien aikana. Ne muuttuvat sitten pysyvämmäksi ja useimmilla ei enää sen jälkeen tapahdu pahenemista lukuun ottamatta niitä, joilla tapahtuu muuntumista segmentaaliseksi. Dystonian pysyvä paraneminen on hyvin harvinaista, mutta spontaaneja oireiden lieventymisvaiheita tavataan %:lla, tavallisimmin taudin alkuvuosina. Toiminnalliset aivokuvantamistutkimukset ovat osoittaneet fokaalidystoniapotilailla muutoksia erityisesti basaaliganglioalueilla, pikkuaivoissa sekä premotorisella ja sensomotorisella aivokuorella (10). Esimerkiksi muusikoiden fokaalisessa käden dystoniassa sormien edustusalueet sensomotorisella aivokuorella ovat laajentuneet ja menevät osittain päällekkäin. Fokaalisen dystonian diagnoosi perustuu anamneesiin ja kliiniseen neurologiseen tutkimukseen, eikä mitään spesifistä testiä ole käytettävissä (2). Lihassähkötutkimuksessa (elektromyografia, EMG) voidaan todeta dystoniassa agonisti- ja antagonistilihaksien samanaikainen supistuminen. Tulkinta on usein vaikeaa ja vaatii hyvää kokemusta, eikä käytännössä EMG:lla pystytä dystonian diagnoosia tekemään. Koska fokaaliset dystoniat ovat kohtalaisen tavallisia ja oireiltaan haittaavia, jokaisen käytännön lääkärintyötä tekevän olisi hyvä tunnistaa ne ja ohjata potilaat tarvittaessa erikoislääkärille diagnoosin varmistusta ja hoidon arviota varten. Servikaalinen dystonia Servikaalinen dystonia ilmenee pään ajoittaisina tai pysyvinä virheasentoina ja noin puolella potilasta mukana on pään vapinaa (6,11). Riippuen väännön suunnasta dystonia jaetaan rotatoriseen torticollikseen, ante-, retro- tai laterocollikseen tai pään sivusiirtymään (kuva 1). Useimmilla potilailla on näiden tyyppien yhdistelmiä. Pahimmillaan pää saattaa olla pysyvästi kääntyneenä kohti toista olkapäätä. Pitkäaikainen dystoninen aktiviteetti johtaa vääntävien lihasten hypertrofiaan, mikä on tyypillisimmin nähtävissä päänkiertäjä- ja ohjaslihaksissa. Noin 75 %:lla potilaista on mukana nis 3290
3 tieteessä 12 Vilkman E, Laurikainen E, Marttila R. Spasmodisen dysfonian hoito botulinumtoksiinilla. Duodecim 1995;111: Kleemola L, Laranne J, Uibu T. Toiminnallinen äänihuulisalpaus hengenahdistuksen aiheuttajana. Duodecim 2008;124: Torres-Russotto D, Perlmutter JS. Task-specific dystonias: a review. Ann N Y Acad Sci 2008;1142: Kaakkola S, Larsen A. Soittajan neurologiset ongelmat. Duodecim 2002;118: Oksanen K, Kuoppamäki M, Tuokko A-M, Oksanen T, Vastamäki M. Käyrätorvensoittajan suun ympäristön fokaalinen dystonia ammattitautina. Suom Lääkäril 2005;63: Ozelius LJ, Lubarr N, Bressman SB. Milestones in dystonia. Mov Disord 2011;26: Kaakkola S, Iivanainen M. Dopaherkkä dystonia. Duodecim 1994;110: Kuoppamäki M, Keränen T. Kohtauksittainen kinesigeeninen dyskinesia harvinainen liikehäiriö. Duodecim 2005;121: Hartmann A, Pogarell O, Oertel WH. Secondary dystonias. J Neurol 1998;245: Vataja R, Leppävuori A. Konversiohäiriön arviointi ja hoito: psykiatriaa ja neurologiaa kiehtovimmillaan. Duodecim 2012;128: Hawley JS, Weiner WJ. Psychogenic dystonia and peripheral trauma. Neurology 2011;77: van Rooijen DE, Geraedts EJ, Marinus J, Jankovic J, van Hilten JJ. Peripheral trauma and movement disorders: a systematic review of reported cases. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2011;82: Kärppä M. Vapinan erotusdiagnostiikka ja hoito. Duodecim 2007;123: Elia AE, Lalli S, Albanese A. Differential diagnosis of dystonia. Eur J Neurol 2010;17(Suppl 1): Jankovic J. Treatment of dystonia. Lancet Neurol 2006;5: Sotaniemi K. Botuliinin neurologiset käyttöaiheet aikuisilla. Duodecim 2011;127: sidonnaisuudet Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Kirjoittaja on saanut luentopalkkioita (Orion Oyj, Abbott, Boehringer, GSK, UCB) sekä matka-, majoitus- tai kokouskuluja lääkeyrityksiltä (Orion Oyj, Abbott, Boehringer). Kuva 1. Servikaalisen dystonian alatyypit. kan, hartian ja yläraajan kipuja, kun muissa dystoniamuodoissa kivut ovat harvinaisia. Käden pito poskella tai niskassa tyypillisesti helpottaa oiretta. Tämä nk. sensorinen temppu on dystonioille ominainen ja sitä voidaan jopa käyttää erotusdiagnostiikassa. Servikaalinen dystonia voi ilmetä pelkästään pään nykivänä, epäsymmetrisenä vapinana, mutta dystoniapotilailla on harvoin molemminpuolista käsien vapinaa, toisin kuin essentiaalisesta vapinasta kärsivillä. Blefarospasmi Luomikouristus- eli blefarospasmipotilailla silmäluomet ovat sulkeutuneina ajoittain tai jatkuvasti, minkä seurauksena potilaat ovat oireiden aikana toiminnallisesti sokeita (3,6). Taustalla on silmän kehälihaksen (musculus orbicularis oculi) dystoninen supistuminen. Dystonista aktiviteettiä voi olla myös ympäröivissä otsa-, rypistäjä- ja nirsolihaksissa. Pienellä osalla blefarospasmi ilmenee silmäluomien avaamisen apraksiana, jolloin potilas pyrkii avaamaan silmiään otsalihaksella ja usein sormillaan. Blefarospasmin alkuoireina on usein silmien kutiamista, kirvelyä tai hiekan tunnetta ja lisääntynyttä räpyttelyä. Kirkas valo pahentaa oireita, minkä vuoksi useimmat potilaat käyttävät aurinkolaseja. Blefarospasmi vaikeuttaa huomattavasti päivittäisiä toimintoja, kuten liikkumista, lukemista, TV:n katselua tai autolla ajoa. Oromandibulaarinen dystonia Oromandibulaarisessa tyypissä dystonista aktiviteettia tavataan vaihtelevasti kasvojen alaosan (mukaan lukien kaulan iholihas eli platysma), kielen ja nielun lihaksissa sekä puremalihaksissa (3,6). Oireet haittaavat erityisesti puhumista, puremista ja nielemistä ja ovat usein myös kosmeettisesti haittaavia. Puremalihasten dystoninen aktiviteetti voi ilmetä suun avaamisen tai sulkemisen vaikeutena tai leuan jauhavana liikkeenä. Puhuminen tai syöminen voi potilaskohtaisesti joko provosoida tai helpottaa oireita. 3291
4 katsaus Epäillyt dystoniapotilaat on suositeltavaa lähettää erikoislääkärin vastaanotolle. Joillakin potilailla tikku hampaiden välissä tai purukumin pureskelu helpottaa oireita. Tardiivi dyskinesia voi ilmetä hyvin samanlaisin oirein ja siksi on tärkeää selvittää, onko potilas käyttänyt dopamiinisalpaajia, kuten neuroleptejä tai metoklopramidia. Noin puolella oromandibulaaripotilaista on havaittavissa myös blefarospasmia, jolloin puhutaan Meigen oireyhtymästä. Laryngeaalinen dystonia Laryngeaalinen dystonia eli spasmodinen ääntöhäiriö (dysfonia) ilmenee puhuessa tai laulaessa äänen häiriönä (3,6,12). Tavallisin muoto on kurkunpään lähentäjälihasten dystonia, joka aiheuttaa kireän, puristeisen ja katkeilevan äänen. Harvinaisemmassa loitontajatyypissä ääni on hiljainen ja kuiskaava. Noin kolmasosalla potilaista on havaittavissa myös äänen vapinaa. Potilaat pystyvät nauramaan, itkemään tai yskimään normaalisti, mutta osa valittaa myös hengityksen häiriöitä ja joskus esiintyy jopa sisäänhengityksen vinkumista (13). Toimintaspesifinen dystonia Toimintaspesifinen dystonia ilmenee vain tiettyä toistuvaa tehtävä suoritettaessa (14). Tavallisin muoto on kirjoittajan kramppi, joka ilmenee kynällä kirjoitettaessa yhden tai useamman sormen, ranteen tai kyynärvarren dystonisena vääntönä tai vapinana niin, ettei kirjoittamista voi jatkaa. Pahimmillaan dystonia ilmenee heti potilaan ottaessa kynän käteensä. Pystyäkseen edes hiukan kirjoittamaan potilas usein käyttää poikkeavaa otetta kynästä, paksumpaa kynää tai avustaa toisella kädellään kirjoitusta. Osalla kirjoittajan kramppi -potilaista dystonista vääntöä ilmenee myös muissa käden tehtävissä, kuten parranajossa, meikatessa tai ruokailuvälinettä käyttäessä. Osa potilaista opettelee kirjoittamaan toisella kädellään, mutta noin 25 %:lle heistä kehittyy toiseenkin käteen dystonista oiretta. Toimintaspesifisiä dystonioita voi esiintyä monessa muussakin tehtävässä, erityisesti muusikoilla, kuten viulistin, kitaristin tai pianistin kramppi tai puhallinsoittajan suun ympäristön dystonia eli embouchure dystonia (15,16). Tunnetaan myös mm. golfaajan, tikanheittäjän, hammaslääkärin tai kirurgin kramppi. Toimintaspesifiset dystoniat ovat varsin pysyviä ja usein työkykyä uhkaavia. Tämä koskee erityisesti ammattimuusikoita. Yleistyneet dystoniat Yleistyneen dystonian oireet puhkeavat lähes aina lapsuudessa tai nuoruudessa (3,6). Tyypillisesti dystoniaoireet alkavat fokaalisesti toisesta alaraajasta ja leviävät vähitellen vuosien kuluessa muihin raajoihin, vartaloon ja kasvoille. Suurin osa yleistyneistä dystonioista on periytyviä ja näiden taustalta tunnetaan useita geenivirheitä, joista käytetään DYT-lyhennettä. Tavallisin muoto on DYT1-dystonia, jota kirjallisuudessa kutsutaan myös Oppenheimin dystoniaksi. Se on vallitsevasti periytyvä, mutta sen penetranssi on vain noin %. Tautia esiintyy erityisesti askenaasijuutalaisilla. DYT1- geeni koodaa Torsin A -nimistä proteiinia, jonka tarkka merkitys on epäselvä. Taudista tunnetaan yksi valtamutaatio, jota varten on käytettävissä geenitesti (4). DYT-luokitukseen kuuluu tällä hetkellä 20 periytyvää muotoa, mutta suurin osa niistä on hyvin harvinaisia (17). Kaikki DYT-luokitukseen kuuluvat taudit eivät ole puhtaasti dystonisia, vaan usein mukana on myös muita liikehäiriöiden muotoja, kuten parkinsonismia tai koreaa, ja näitä muotoja sanotaankin usein dystonia plus -sairauksiksi. Tästä ryhmästä on syytä mainita dopaherkkä dystonia (DYT5, Segawan tauti), koska näitä potilaita on myös Suomessa (18). Tyypillistä tässä muodossa on, että lapsi voi aamulla kävellä täysin normaalisti, mutta iltapuolella kävely on hyvin vaikeaa dystonian vuoksi. Tauti voi muistuttaa spastista para pareesia. Pieni annos levodopaa ( mg/vrk) auttaa erinomaisesti tähän dystonian muotoon ja tätä hoitokokeilua suositellaan kaikille, joilla epäillään dopaherkkää dystoniaa. DYT5-taudissa tunnetaan useita GTP syklohydrolaasi -geenin mutaatioita. Samantapainen taudinkuva on havaittu myös tyrosiinihydroksylaasigeenin mutaatioissa (DYT14). Toinen dystonia plus -sairausryhmä, jota tiettävästi tavataan Suomessa, on myokloninen dystonia (DYT11 ja DYT15). Tässä muodossa potilailla on nopeita myoklonisia nykinöitä ja dystoniaoireet ovat usein lieviä. Alkoholi voi dramaattisesti lieventää myoklonioita. Sairausryhmä on dominantisti periytyvä, mutta geneettisiä virheitä tunnetaan useita. Tunnetuin on epsilon-sarkoglykaanigeenin mutaatio. Suomessakin on kuvattu muutamia potilaita, joilla on kohtauksittaisia liikehäiriöitä, kuten dystoniaa (19). Suurin osa näistä on perityviä ja 3292
5 tieteessä ne luetaan tällöin dystonia plus -ryhmään (DYT8, DYT9, DYT10, DYT18, DYT20). Sekundaariset dystoniat Taulukossa 2 on lueteltu tärkeimpiä sekundaarisen eli symptomaattisen dystonian syitä (20). Käytännön työssä tärkein syy lienee lääkkeet; lääkeanamneesi on tärkeä kaikilta dystoniapotilailta. Erityisesti dopamiinin toimintaa lisäävät tai estävät lääkkeet voivat aiheuttaa dystonisia oireita. Esimerkiksi neuroleptien tai metoklopramidin aloitukseen voi liittyä akuutti dystoninen reaktio, kuten silmien kiertoliikereaktio tai selkälihasten supistumisesta johtuva vartalon kaartuminen (opistotonus). Pitkäaikaiskäyttöön voi liittyä usein pysyvä, hitaasti ilmenevä (tardiivi) dystonia. Taulukko 2. Sekundaarisen dystonian syitä. Syy Esimerkkejä Fokaali aivovaurio Aivoinfarkti tai -vuoto aivokasvain aivovamma Enkefaliitti Diffuusi aivovaurio CP Sydänpysähdyksen jälkeinen aivoiskemia kernikterus Parkinsonismi Parkinsonin tauti Muut parkinsonismit Neurometaboliset sairaudet Wilsonin tauti Hermoston raudan kertymätaudit Hypoparatyreoosi, Fahrin tauti Mitokondriaaliset taudit Lääkkeet Neuroleptit, metoklopramidi levodopa ja dopamiiniagonistit Masennuslääkkeet Epilepsialääkkeet Toksiinit Mangaani, kupari, elohopea Metanoli Syanidi Häkä, rikkihiili Huumeet ja piristeet Kokaiini, efedriini Perifeerinen vamma Monimuotoinen alueellinen kipuoire - yhtymä (CRPS) Psykogeeninen dystonia Liikehäiriösairauksiin perehtyneissä keskuksissa psykogeenisten eli toiminnallisten liikehäiriöiden osuus voi olla jopa 10 % kaikista liike häiriöistä (5). Tavallisimmat muodot ovat vapina ja dystonia. Psykiatrisessa diagnostiikassa psykogeeninen dystonia luetaan valtaosassa tapauksista konversiohäiriöihin (21). Oireiden alku on usein äkillinen. Muita tyyppipiirteitä on, että oireiden laajuus ja voimakkuus vaihtelevat runsaasti ja mukana on usein muutakin liikehäiriötä kuin dystoniaa, eikä taudinkuva sovi tyypillisiin dystoniasairauksiin. Potilaan huomion kiinnittäminen johonkin muuhun asiaan voi lopettaa dystonian, kun taas sensorinen temppu ei auta. Kaiken kaikkiaan psykogeenisen dystonian diagnosoiminen on vaikeaa ja vaatii diagnosoijalta runsasta kokemusta liikehäiriöistä. Erityinen dystonian muoto on liikkumaton (fixed) fokaalinen dystonia ylä- tai alaraajassa (22). Tämä liittyy usein perifeeriseen vammaan ja voi kuulua monimuotoiseen alueelliseen kipu oireyhtymään (CRPS). On edelleen kiistanalaista, onko tämä dystonian muoto puhtaasti toiminnallinen vai orgaaninen (23). Erotusdiagnostiikka Dystonian erotusdiagnoosissa tulevat kysymykseen erityisesti essentiaalinen vapina (24), Parkinsonin tauti ja muut parkinsonismit, myokloniset sairaudet ja psykogeeniset syyt (25). Lisäksi on huomioitava, että moniin muihin lihaksiston tai luuston sairauksiin voi liittyä löydöksiä, jotka saattavat muistuttaa dystoniaa. Tällöin puhutaan pseudodystoniasta (20). Esimerkiksi kaularangan luustomuutokset tai silmä hermon halvaus voivat aiheuttaa pään kääntymisen, joka muistuttaa servikaalista dystoniaa. Primaareissa dystonioissa aivojen tavanomaiset kuvantamistutkimukset (tietokonetomografia ja magneettikuva) ovat normaalit. Kuvantaminen on hyödyllistä erityisesti sekundaaristen dystonioiden poissulkemiseksi. Hoito Primaareihin dystonioihin ei ole käytettävissä parantavaa hoitoa. Fokaalisten dystonioiden tehokkain oireenmukainen hoito on botuliinin paikallinen anto lihaksiin (26). Paras apu saadaan blefarospasmiin sekä laryngeaaliseen ja servikaaliseen dystoniaan, joissa % poti 3293
6 katsaus laista hyötyy. Toimintaspesifisessä dystoniassa botuliinista hyötyy korkeintaan puolet potilaista. Botuliinihoidosta on hiljattain ilmestynyt suomenkielinen artikkeli, jossa tämä hoito kuvataan tarkemmin (27). Oraalisina lääkkeinä on käytetty mm. antikolinergejä, bentsodiatsepiinejä (erityisesti klonatsepaamia), tetrabenatsiinia, baklofeeniä ja titsadiniiniä (26). Mikään valmiste ei ole ylivertainen ja usein haittavaikutukset rajoittavat käyttöä. Yleistyneessä dystoniassa sentraaliset antikolinergiset lääkkeet, kuten biperideeni, voivat suurehkoina annoksina olla melko tehokkaita. Erityistapaus on edellä mainittu dopaherkkä dystonia, jossa levodopa pienenä annoksena on tehokas. Globus pallidusten syväaivostimulaation on osoitettu olevan tehokas yleistyneessä dystoniassa, mutta fokaalisissa muodoissa varma näyttö tehosta toistaiseksi puuttuu. Suomessa muutamalle dystoniapotilaalle on asetettu stimulaattori (dosentti Eero Pekkonen, henkilökohtainen tiedonanto). Tapauskohtaisesti kysymykseen voivat tulla fysio-, toiminta- ja puheterapeuttiset arviot ja hoidot, kuten myös apuvälinearviot. Esimerkiksi pehmeä kauluri saattaa auttaa osaa servikaalisista dystoniapotilaista. Dystoniapotilailla on Suomessa oma valtakunnallinen yhdistys, joka kuuluu Suomen Parkinson-liittoon. Se järjestää dystoniapotilaille tarkoitettuja sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseja. Lopuksi Dystoniat ovat kohtalaisen tavallinen liikehäiriösairauksien ryhmä, joka aiheuttaa useimmiten paikallisia vääntäviä liikkeitä. Dystonioiden tunnistaminen on monesti varsin helppoa, jos on tietoinen tällaisista sairauksista. Dystoniat ovat pääsääntöisesti kroonisia sairauksia, jotka aiheuttavat monia ongelmia päivittäisissä toiminnoissa ja voivat olla työkykyä uhkaavia. Tavallisimpaan dystoniaan eli servikaaliseen dystoniaan voi liittyä myös päivittäisiä kipuja. Dystoniaepäilyt on suositeltavaa lähettää erikois lääkärille, tavallisimmin neurologille tai joskus foniatrille, hoidon arviota ja diagnoosin vahvistusta varten. Myös oireita helpottava botu liinihoito tapahtuu näissä yksiköissä, kuten myös muut hoito- ja työkykyarviot. n English summary > in english Recognition of dystonias is important 3294
7 tieteessä english summary Seppo Kaakkola Professor Department of Neurology University of Helsinki Recognition of dystonias is important Dystonias are a group of movement disorders characterised by involuntary sustained muscle contractions causing twisting movements and abnormal postures. The most common forms are adult-onset focal dystonias, such as cervical, laryngeal and oromandibular dystonia, blepharospasm and task-specific dystonia. Generalised childhood-onset dystonia is often genetic in origin whereas in most cases of focal dystonia no genetic abnormalities have been found so far. It is estimated that there are less than 2000 dystonia patients in Finland; approximately half of these have cervical dystonia. Generalised dystonia seems to be rare in Finland. The pathophysiology of dystonias is largely unclear but latest studies using various imaging techniques have detected abnormalities mainly in the premotor and sensorimotor cortex, basal ganglia and cerebellum. The diagnosis of dystonia is clinical and may require experience in movement disorders. In differential diagnosis secondary or symptomatic dystonias must be excluded. These include various kinds of local brain damage, degenerative or neurometabolic diseases and drugs. Psychogenic dystonia may be particularly difficult to diagnose. Primary dystonias are often chronic, and may cause considerable disability and diminish the capacity to work. The best symptomatic treatment for focal dystonias is local intramuscular botulinum toxin injections. Levodopa in small doses is the drug of choice for dopa responsive dystonia. Combinations of several drugs, such as anticholinergics and various muscle relaxants, are often used in individual cases. Deep brain stimulation of the globus pallidus is effective in primary generalised dystonia. In focal dystonias this technique is still under investigation. 3294a
DYSTONIA. Tietoa sairastuneille ja hoitohenkilökunnalle
DYSTONIA tahto ja lihakset eri tahtilajissa Tietoa sairastuneille ja hoitohenkilökunnalle Sisällysluettelo 1. DYSTONIA TAHTO JA LIHAKSET ERI TAHTILAJISSA... 3 2. ERI DYSTONIAT... 4 2.1. Servikaalinen dystonia...
LisätiedotEDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO
EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan
LisätiedotTietoa servikaalisen dystonian NeuroBloc hoidosta
Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinumtoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Tietoa servikaalisen dystonian NeuroBloc hoidosta Oppaan on laatinut Eisai Europe
LisätiedotVapinan hoito syväaivostimulaatiosta apua vaikeisiin tapauksiin
Eero Pekkonen Vapinan hoito syväaivostimulaatiosta apua vaikeisiin tapauksiin Vapina on yleinen liikehäiriö, ja sitä esiintyy monissa sairauksissa. Vapinaa voi esiintyä missä tahansa lihaksessa, joka voi
LisätiedotPotilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon
Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä
LisätiedotEssentiaalinen vapina sisäsyntyinen, muista taudeista riippumaton vapina
Essentiaalinen vapina sisäsyntyinen, muista taudeista riippumaton vapina Teksti: Seppo Kaakkola, professori (hc), neurologian erikoislääkäri Essentiaalinen vapina sisäsyntyinen, muista taudeista riippumaton
LisätiedotMIKÄ ON DYSTONIA JA KUINKA SEN KANSSA VOI SELVIYTYÄ? Opas dystoniaa sairastaville
MIKÄ ON DYSTONIA JA KUINKA SEN KANSSA VOI SELVIYTYÄ? Opas dystoniaa sairastaville SISÄLTÖ ALKUSANAT... 3 YLEISTÄ DYSTONIASTA... 4 DYSTONIAN ERI MUODOT... 6 DYSTONIAN HOITO... 12 SELVIYTYMINEN DYSTONIAN
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotHAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI
HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,
LisätiedotXEOMIN dystonian* ja spastisuuden** hoidossa Tietoa terveydenhuoltohenkilöstölle 1.12.2014
XEOMIN dystonian* ja spastisuuden** hoidossa Tietoa terveydenhuoltohenkilöstölle 1.12.2014 *XEOMINia käytetään luomikouristuksen (blefarospasmi) ja pääasiallisesti rotatorisena ilmenevän servikaalisen
LisätiedotALS amyotrofinen lateraaliskleroosi
ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotSoittajan neurologiset ongelmat. Seppo Kaakkola ja Andreo Larsen
Musiikkilääketiede Soittajan neurologiset ongelmat Seppo Kaakkola ja Andreo Larsen Perifeeristen hermojen pinnetilat ja keskushermostoperäiset dystoniset häiriöt ovat tavallisimmat soittajan neurologiset
LisätiedotParkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.
1 1/2011 Parkinsonin taudin perinnöllisyys Geenien ja ympäristötekijöiden vuorovaikutus sairastumisen taustalla Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla
LisätiedotPramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA
LisätiedotKäyrätorvensoittajan suun ympäristön fokaalinen dystonia ammattitautina
TIETEESSÄ KIMMO OKSANEN LL, TYÖTERVEYSHUOLLON JA YLEISLÄÄKETIETEEN MEHILÄINEN TYÖTERVEYS SALO MIKKO KUOPPAMÄKI LT, NEUROLOGIAN DOSENTTI TYKS, NEUROLOGIAN KLINIKKA ORION PHARMA, KLIININEN TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYS
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotUnified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).
Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotB o t u l i n u m t o k s i i n i h o i d o n t e h o j a h a i t t a v a i k u t u k s e t
B o t u l i n u m t o k s i i n i h o i d o n t e h o j a h a i t t a v a i k u t u k s e t Syventävien opintojen kirjoitelma Helsingin yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta 23.11.1999 Tuomas Rosberg
LisätiedotSELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS
SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE Uuden Parkinson-potilaan opas 2014 Anne-Maria Kuopio LT, neurologi Materiaali tuotettu yhteistyössä Kuurojen Palvelusäätiön kanssa. 3 Mikä Parkinsonin
LisätiedotNeuroBloc B-tyypin botulinumtoksiini injektioneste, liuos U/ml
NeuroBloc B-tyypin botulinumtoksiini injektioneste, liuos 5 000 U/ml Tärkeitä turvallisuutta koskevia tietoja lääkäreille Tämän käyttöoppaan tarkoitus on antaa NeuroBloc -valmisteen määräämiseen ja antamiseen
Lisätiedot1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj
1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut
LisätiedotVallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotKohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus
Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,
LisätiedotVaikuttava fysioterapia servikaalista dystoniaa sairastavan kuntoutuksessa. Hanna Vammeljoki. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Fysioterapeutti (AMK)
Hanna Vammeljoki Vaikuttava fysioterapia servikaalista dystoniaa sairastavan kuntoutuksessa Metropolia Ammattikorkeakoulu Fysioterapeutti (AMK) Fysioterapian tutkinto-ohjelma Opinnäytetyö 31.5.2018 Tiivistelmä
LisätiedotPotilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi
Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotAIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI
AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI Aivorunko- ja hemipleginen migreeni ovat vaikeita migreenisairauksia, joihin liittyy rajuja neurologisia auraoireita. Sairaudet ovat erittäin harvinaisia.
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotMiten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet
20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotSelkäydinneste vai geenitutkimus?
Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotBotuliinin neurologiset käyttöaiheet aikuisilla
Kyösti Sotaniemi TEEMA: BOTULIINI Botuliinin neurologiset käyttöaiheet aikuisilla Botuliini on saavuttanut vakiintuneen aseman ensisijaisena hoitona servikaalisessa dystoniassa, blefarospasmissa, hemifasiaalispasmissa
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotNiska-hartiaseudun tutkiminen
Niska-hartiaseudun tutkiminen Miksi tutkitaan Anamneesi Kipumekanismit Ryhti Aktiivi- ja passiiviliikkeet Neurologinen testaaminen, merkkilihakset Johtopäätökset/diagnoosi Miksi tutkitaan? Niskakipua on
LisätiedotKajoavat hoidot Parkinsonin taudissa kenelle ja milloin?
Tieteessä kättä pidempää Valtteri Kaasinen dosentti, neurologian erikoislääkäri, kliininen opettaja TYKS, neurotoimialue ja Turun yliopisto Valtakunnallinen PET-keskus, Turku Mikko Kärppä LT, neurologian
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotTerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.
TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:
LisätiedotPEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström
PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotMiksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotOsteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:
LisätiedotNeuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka
Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotSidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.
Sidekudosoireyhtymät Perinnölliset sidekudosoireyhtymät Sirpa Kivirikko Perinnöllisyyslääkäri, dos 24.08.2012 Marfanin oireyhtymä Ehlers-Danlos oireyhtymä Osteogenesis imperfekta Perinnölliset sidekudoksen
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen
LisätiedotLiikuntaelinten oireet
1 Liikuntaelinten oireet Yläraajaan säteilevä niska-hartiakipu 1. Onko sinulla koskaan ollut niskahartiakipua, johon on liittynyt yläraajaan (kyynärvarteen, käteen tai sormiin) säteilevää kipua tai puutumista?
LisätiedotLeena Savela-Syv RETTIN OIREYHTYMÄ
Leena Savela-Syv Syväjärvi RETTIN OIREYHTYMÄ Lähinnä tytöill illä ilmenevä harvinainen neurologinen oireyhtymä N. yhdellä/10 000-15 000:sta Suomessa n.100 Rett-henkil henkilöä Yli 80%:lla mutaatio X-kromosomin
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotVapinan erotusdiagnostiikka ja hoito
Katsaus Mikko Kärppä Vapinan erotusdiagnostiikka ja hoito Vapinasta kärsivä potilas tulee hakemaan lääkäriltä vaivaansa selitystä ja hoitoa. Vapina on ehkä vaivannut jo jonkin aikaa ja alkanut haitata
LisätiedotKuppirevisiot. Tyks/FAR Mikko Karvonen, Tyks VTK 2019
Kuppirevisiot Tyks/FAR 2018 Mikko Karvonen, Tyks VTK 2019 Kuppirevisiot Tyks 2018, acetabulum-komponentti peräisen syyn mukaan jaoteltuna Uusintaleikkauksen syy Lukumäärä Aseptinen irtoaminen, acetabulum
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
Lisätiedotruusufinni Tietoa aikuisten iho-ongelmasta
ruusufinni Tietoa aikuisten iho-ongelmasta 1 RUUSUFINNI on lääketieteellinen termi joukolle iho-oireita, jotka useimmiten ilmenevät yli 30-vuotiaat. (ja jota ei pidä sekoittaa akneen) Iho-ongelmia Finnejä
LisätiedotSkolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?
Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.
LisätiedotNeuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö
Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito 29.11.2018 Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö Neuromuskulaarisairaus Sateenvarjodiagnoosi hermo-lihassairauksille - Duchennen
LisätiedotNeurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012
Neurodiagnostiikka Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Mikä tauti, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotLevel 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder
Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE
LisätiedotAikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS
Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex
LisätiedotTÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17
TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi
LisätiedotPOTILASOHJE MITÄ SINUN TULEE TIETÄÄ XIAPEX-HOIDOSTASI
POTILASOHJE MITÄ SINUN TULEE TIETÄÄ XIAPEX-HOIDOSTASI XIAPEX-HOITO Tässä oppaassa käydään läpi Xiapex-hoitosi eri vaiheet ja saat vastauksen useimpiin kysymyksiin, jotka saattavat askarruttaa sinua. Älä
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
Lisätiedotwww.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro PAPA-oireyhtymä Versio 2016 1. MIKÄ ON PAPA-OIREYHTYMÄ? 1.1 Mikä se on? PAPA on lyhenne englannin sanoista "Pyogenic Arthritis, Pyoderma gangrenosum and Acne",
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotMitä gynekologin on hyvä tietää liikehäiriösairauksista
Mitä gynekologin on hyvä tietää liikehäiriösairauksista Ville Pursiainen, LT, neurologian erikoislääkäri Sidonnaisuudet: Osallistunut jatkokoulutustilaisuuksiin eri lääkeyritysten kustantamana (Boehringer-Ingelheim,
LisätiedotALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA HAITTOJEN SEURANTA
ALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA HAITTOJEN SEURANTA Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Foniatrian erikoislääkäri Perheterapeutti (VET) OYS, lastenpsykiatrian klinikka Etenemisproseduuri
LisätiedotOnko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka
Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien
LisätiedotEtenemisproseduuri 4/21/2009 ALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA. Yleistä lastenpsykiatrisesta lääkehoidosta
ALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA HAITTOJEN SEURANTA Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Foniatrian erikoislääkäri Perheterapeutti (VET) OYS, lastenpsykiatrian klinikka Etenemisproseduuri
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:
LisätiedotOhjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)
Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa
LisätiedotFOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI
FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI Department of Neurology Tampere University Hospital FUNCTIONAL IMAGING
LisätiedotMiten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy
Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotPerseveraatiota vähentävät harjoitukset
KOMMUNIKAATIO Ihmiset kommunikoivat keskenään sanallisesti ja sanattomasti. Halvauksen jälkeen potilaalla voi kasvolihasten toispuoleisesta toimimattomuudesta johtuen olla vaikeuksia sanattomassa kommunikaatiossa.
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
Lisätiedotrosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta
rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista
LisätiedotLiite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY
LisätiedotPerusseikkoja julkista yhteenvetoa varten
Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotX-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395
12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)
LisätiedotNLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotOhje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle
Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista
LisätiedotPAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli
PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
Lisätiedot