Dystoniat on hyvä osata tunnistaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dystoniat on hyvä osata tunnistaa"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Seppo Kaakkola professori, osastonylilääkäri HYKS, neurologian klinikka Dystoniat on hyvä osata tunnistaa Dystoniat ovat neurologinen sairausryhmä, johon liittyy lihasten tahdosta riippumattomia, nykiviä tai vääntäviä liikkeitä ja pysyviä virheasentoja. Aikuisiän dystoniat ovat paikallisia eli fokaalisia, kun taas lapsuudessa alkavat ovat yleistyneitä. Useimpien dystonioiden syytä ei tunneta, mutta osassa taustalla on geenivirhe. Tavallisin dystonian muoto on servikaalinen dystonia eli spasmodinen kierokaula, jossa häiriö kohdistuu niskan ja kaulan lihaksiin. Näitä potilaita on Suomessa yli Muita fokaalisia dystonioita ovat luomikouristus eli blefarospasmi, oromandibulaarinen dystonia, laryngeaalinen dystonia eli spasmodinen ääntöhäiriö sekä raajan toimintaspesifinen dystonia, kuten kirjoittajan tai soittajan kramppi. Oireita voidaan usein helpottaa paikallisilla botuliinipistoksilla. Tämänkin vuoksi dystoniat olisi hyvä tunnistaa ja ohjata tarvittaessa erikoislääkärille diagnoosin varmistusta ja hoidon arviota varten. Vertaisarvioitu VV Dystoniat eli lihasjänteyshäiriöt ovat liikehäiriösairauksia, joille on tyypillistä tahdosta riippumaton jatkuva tai ajoittainen lihasten supistuminen, joka aiheuttaa vääntäviä liikkeitä ja epänormaaleja kehon asentoja (1,2). Dystonioiden kliiniset ilmentymät voivat olla hyvin vaihtelevia. Häiriö voi kohdistua lähes kaikkiin tahdonalaisiin lihaksiin, mutta tavallisimmin kuitenkin vain tiettyyn, paikallisesti rajattuun lihasryhmään. Osassa tapauksista dystoninen oire voi ilmetä vain tiettyä tehtävää suorittaessa. Potilas pystyy usein helpottamaan dystonista vääntöä koskettamalla dystonista tai sen läheistä aluetta kevyesti omalla kädellään (sensorinen temppu eli geste antagoniste). Dystoniset oireet pahentuvat usein stressitilanteissa ja lihasaktivaation aikana. Dystoniat ovat neljänneksi yleisin liikehäiriösairaus levottomat jalat -oireyhtymän, essentiaalisen vapinan ja Parkinsonin taudin jälkeen. Dystonioiden eri muodot Dystoniat voidaan luokitella etiologian perusteella yksinkertaisimmin primaareihin ja sekundaareihin, mutta monimutkaisempiakin jaotteluja käytetään (3,4). Primaarissa muodossa syy on tuntematon (sporadinen muoto) tai geneettinen. Sekundaaristen dystonioiden taustalla voi olla anatominen vaurio aivoissa, lääkkeet tai neurologinen sairaus. Sekundaareihin dystonioihin tai omaksi ryhmäkseen voidaan lukea vielä psykogeeninen dystonia (5). Käytännön työn kannalta tärkein dystonioiden jaottelu perustuu dystoniaoireiden ilmenemisalueeseen (taulukko 1) (6). Fokaalisessa dystoniassa oireet rajoittuvat yhdelle anatomiselle alueelle, kuten servikaalisessa dystoniassa niskan alueelle. Jos dystoninen oireisto leviää viereiselle anatomiselle alueelle, kuten fokaalissa dystoniassa noin 30 %:lle potilaista voi ajan myötä tapahtua, kyseessä on segmentaalinen dystonia. Multifokaalisella dystonialla tarkoitetaan tilannetta, jossa dystoniaoireita on vähintään kahdella alueella, jotka eivät ole anatomisesti vierekkäin. Yleistyneessä dystoniassa oireita on vartalon lisäksi kahdella tai useammalla muussa alueella, kuten raajoissa. Hemidystoniassa oireet rajoittuvat toispuoleisesti vartaloon ja raajoihin. Tämä muoto on useimmiten sekundaarinen, eli taustalla on anatominen vaurio aivoissa. Dystonian alkamisiän perusteella ne jaetaan varhain alkaviin ( 25 v) tai myöhään alkaviin (> 25 v). Yleistyneet dystoniat kuuluvat lähes aina varhain alkavaan ryhmään, kun taas fokaaliset dystoniat puhkeavat aikuisiässä. Esiintyminen Primaarien dystonioiden esiintyvyys vaihtelee runsaasti tutkimus- ja maakohtaisesti. Eurooppalaisessa aikuisväestön monikeskustutkimuksessa (Suomesta mukana TYKS) primaarien dystonioiden keskimääräiseksi esiintyvyydeksi saatiin 15,2/ aikuista (7). Islantilaisessa koko väestön tutkimuksessa vastaava luku oli 37,1/ (8). Tavallisin muoto on ollut servi kaalinen dystonia, joka kattaa lähes 40 % potilaista. Seuraavaksi tavallisimmat ovat olleet luomikouristus (blefarospasmi), toimintaspesifiset dystoniat ja kurkunpään (laryngeaalinen) 3289

2 katsaus Taulukko 1. Dystonioiden jaottelu oireiden ilmenemisalueen perusteella. Tyyppi alatyyppi Ilmenemisalue Fokaalinen Servikaalinen Niska, kaula Blefarospasmi Silmät Oromandibulaarinen Kasvojen alaosa, kieli, nielu, puremalihakset Segmentaalinen Multifokaalinen Yleistynyt Hemidystonia Kirjallisuutta 1 Abdo WF, van de Warrenburg BP, Burn DJ, Quinn NP, Bloem BR. The clinical approach to movement disorders. Nat Rev Neurol 2010;6: Albanese A, Lalli S. Is this dystonia? Mov Disord 2009;24: Phukan J, Albanese A, Gasser T, Warner T. Primary dystonia and dystonia-plus syndromes: clinical characteristics, diagnosis, and pathogenesis. Lancet Neurol 2011;10: Albanese A, Asmus F, Bhatia KP ym. EFNS guidelines on diagnosis and treatment of primary dystonias. Eur J Neurol 2011;18: Lang AE, Voon V. Psychogenic movement disorders: past developments, current status, and future directions. Mov Disord 2011;26: Tarsy D, Simon DK. Dystonia. N Engl J Med 2006;355: The Epidemiological Study of Dystonia in Europe (ESDE) Collaborative Group. A prevalence study of primary dystonia in eight European countries. J Neurol 2000;247: Asgeirsson H, Jakobsson F, Hjaltason H, Jonsdottir H, Sveinbjornsdottir S. Prevalence study of primary dystonia in Iceland. Mov Disord 2006;21: Defazio G, Berardelli A, Hallett M. Do primary adult-onset focal dystonias share aetiological factors? Brain 2007;130: Zoons E, Booij J, Nederveen AJ, Dijk JM, Tijssen MA. Structural, functional and molecular imaging of the brain in primary focal dystonia--a review. Neuroimage 2011;56: Erjanti H, Marttila R. Tortikollis eli servikaalinen dystonia. Duodecim 1996;112: Laryngeaalinen Raajan dystonia, ml. toimintaspesifinen dystonia Kurkunpää Raajat Levinnyt viereiselle anatomiselle alueelle Vähintään kaksi aluetta, jotka eivät anatomisesti vierekkäisiä Vartalo, vähintään kaksi muuta aluetta (esim. raajat) Toispuoleisesti vartalossa ja raajoissa dystonia. Tutkimuksissa on myös havaittu, että enemmistö (n. 75 %) potilaista on naisia, paitsi toimintaspesifisissä dystonioissa, joissa miehiä on jonkin verran enemmän. Tarkkaa dystoniapotilaiden määrää Suomessa ei tiedetä. Varsinais-Suomen alueelta kerätyssä aineistossa servikaalisen dystonian esiintyvyydeksi saatiin 23,3/ , joka oli korkein luku Euroopassa (7). Epidemiologisten lukujen perusteella voidaan arvioida, että Suomessa on vajaat primaaria dystoniaa sairastavaa potilasta, joista ainakin puolella on servikaalinen dystonia. Lapsuusiän primaarit geneettiset dystoniat vaikuttavat olevan Suomessa hyvin harvinaisia, vaikkakaan mitään numeroarvoja asiasta ei ole käytettävissä. Fokaaliset dystoniat Fokaalisten dystonioiden varmaa syytä ei tiedetä (9). Noin 20 % potilaista kertoo, että heidän suvussaan on jollakin muullakin henkilöllä fokaalinen dystonia. Tällä perusteella tutkitaan runsaasti geneettisten virheiden osuutta fokaali dystonioiden taustalta, mutta toistaiseksi geenivirheitä on löydetty vain hyvin harvoin. Vamman osuus fokaalisen dystonian synnyssä on hyvin kiistanalainen. Monet fokaalidystoniapotilaat sanovat kärsineensä useimmiten melko lievästä vammasta ennen oireiden ilmaantumista. Toistuvalla samalla liikkeellä arvellaan olevan osuutta toimintaspesifisten dystonioiden synnyssä, kuten kirjoittajan tai soittajan krampissa, mutta tässäkin tilanteessa tarkempi patogeneesi on avoin. Fokaaliset dystoniat puhkeavat tyypillisesti keski-iässä, servikaalinen dystonia keskimäärin 10 vuotta aiemmin kuin blefarospasmi (6). Oireet alkavat vähitellen viikkojen ja kuukausien aikana. Ne muuttuvat sitten pysyvämmäksi ja useimmilla ei enää sen jälkeen tapahdu pahenemista lukuun ottamatta niitä, joilla tapahtuu muuntumista segmentaaliseksi. Dystonian pysyvä paraneminen on hyvin harvinaista, mutta spontaaneja oireiden lieventymisvaiheita tavataan %:lla, tavallisimmin taudin alkuvuosina. Toiminnalliset aivokuvantamistutkimukset ovat osoittaneet fokaalidystoniapotilailla muutoksia erityisesti basaaliganglioalueilla, pikkuaivoissa sekä premotorisella ja sensomotorisella aivokuorella (10). Esimerkiksi muusikoiden fokaalisessa käden dystoniassa sormien edustusalueet sensomotorisella aivokuorella ovat laajentuneet ja menevät osittain päällekkäin. Fokaalisen dystonian diagnoosi perustuu anamneesiin ja kliiniseen neurologiseen tutkimukseen, eikä mitään spesifistä testiä ole käytettävissä (2). Lihassähkötutkimuksessa (elektromyografia, EMG) voidaan todeta dystoniassa agonisti- ja antagonistilihaksien samanaikainen supistuminen. Tulkinta on usein vaikeaa ja vaatii hyvää kokemusta, eikä käytännössä EMG:lla pystytä dystonian diagnoosia tekemään. Koska fokaaliset dystoniat ovat kohtalaisen tavallisia ja oireiltaan haittaavia, jokaisen käytännön lääkärintyötä tekevän olisi hyvä tunnistaa ne ja ohjata potilaat tarvittaessa erikoislääkärille diagnoosin varmistusta ja hoidon arviota varten. Servikaalinen dystonia Servikaalinen dystonia ilmenee pään ajoittaisina tai pysyvinä virheasentoina ja noin puolella potilasta mukana on pään vapinaa (6,11). Riippuen väännön suunnasta dystonia jaetaan rotatoriseen torticollikseen, ante-, retro- tai laterocollikseen tai pään sivusiirtymään (kuva 1). Useimmilla potilailla on näiden tyyppien yhdistelmiä. Pahimmillaan pää saattaa olla pysyvästi kääntyneenä kohti toista olkapäätä. Pitkäaikainen dystoninen aktiviteetti johtaa vääntävien lihasten hypertrofiaan, mikä on tyypillisimmin nähtävissä päänkiertäjä- ja ohjaslihaksissa. Noin 75 %:lla potilaista on mukana nis 3290

3 tieteessä 12 Vilkman E, Laurikainen E, Marttila R. Spasmodisen dysfonian hoito botulinumtoksiinilla. Duodecim 1995;111: Kleemola L, Laranne J, Uibu T. Toiminnallinen äänihuulisalpaus hengenahdistuksen aiheuttajana. Duodecim 2008;124: Torres-Russotto D, Perlmutter JS. Task-specific dystonias: a review. Ann N Y Acad Sci 2008;1142: Kaakkola S, Larsen A. Soittajan neurologiset ongelmat. Duodecim 2002;118: Oksanen K, Kuoppamäki M, Tuokko A-M, Oksanen T, Vastamäki M. Käyrätorvensoittajan suun ympäristön fokaalinen dystonia ammattitautina. Suom Lääkäril 2005;63: Ozelius LJ, Lubarr N, Bressman SB. Milestones in dystonia. Mov Disord 2011;26: Kaakkola S, Iivanainen M. Dopaherkkä dystonia. Duodecim 1994;110: Kuoppamäki M, Keränen T. Kohtauksittainen kinesigeeninen dyskinesia harvinainen liikehäiriö. Duodecim 2005;121: Hartmann A, Pogarell O, Oertel WH. Secondary dystonias. J Neurol 1998;245: Vataja R, Leppävuori A. Konversiohäiriön arviointi ja hoito: psykiatriaa ja neurologiaa kiehtovimmillaan. Duodecim 2012;128: Hawley JS, Weiner WJ. Psychogenic dystonia and peripheral trauma. Neurology 2011;77: van Rooijen DE, Geraedts EJ, Marinus J, Jankovic J, van Hilten JJ. Peripheral trauma and movement disorders: a systematic review of reported cases. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2011;82: Kärppä M. Vapinan erotusdiagnostiikka ja hoito. Duodecim 2007;123: Elia AE, Lalli S, Albanese A. Differential diagnosis of dystonia. Eur J Neurol 2010;17(Suppl 1): Jankovic J. Treatment of dystonia. Lancet Neurol 2006;5: Sotaniemi K. Botuliinin neurologiset käyttöaiheet aikuisilla. Duodecim 2011;127: sidonnaisuudet Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Kirjoittaja on saanut luentopalkkioita (Orion Oyj, Abbott, Boehringer, GSK, UCB) sekä matka-, majoitus- tai kokouskuluja lääkeyrityksiltä (Orion Oyj, Abbott, Boehringer). Kuva 1. Servikaalisen dystonian alatyypit. kan, hartian ja yläraajan kipuja, kun muissa dystoniamuodoissa kivut ovat harvinaisia. Käden pito poskella tai niskassa tyypillisesti helpottaa oiretta. Tämä nk. sensorinen temppu on dystonioille ominainen ja sitä voidaan jopa käyttää erotusdiagnostiikassa. Servikaalinen dystonia voi ilmetä pelkästään pään nykivänä, epäsymmetrisenä vapinana, mutta dystoniapotilailla on harvoin molemminpuolista käsien vapinaa, toisin kuin essentiaalisesta vapinasta kärsivillä. Blefarospasmi Luomikouristus- eli blefarospasmipotilailla silmäluomet ovat sulkeutuneina ajoittain tai jatkuvasti, minkä seurauksena potilaat ovat oireiden aikana toiminnallisesti sokeita (3,6). Taustalla on silmän kehälihaksen (musculus orbicularis oculi) dystoninen supistuminen. Dystonista aktiviteettiä voi olla myös ympäröivissä otsa-, rypistäjä- ja nirsolihaksissa. Pienellä osalla blefarospasmi ilmenee silmäluomien avaamisen apraksiana, jolloin potilas pyrkii avaamaan silmiään otsalihaksella ja usein sormillaan. Blefarospasmin alkuoireina on usein silmien kutiamista, kirvelyä tai hiekan tunnetta ja lisääntynyttä räpyttelyä. Kirkas valo pahentaa oireita, minkä vuoksi useimmat potilaat käyttävät aurinkolaseja. Blefarospasmi vaikeuttaa huomattavasti päivittäisiä toimintoja, kuten liikkumista, lukemista, TV:n katselua tai autolla ajoa. Oromandibulaarinen dystonia Oromandibulaarisessa tyypissä dystonista aktiviteettia tavataan vaihtelevasti kasvojen alaosan (mukaan lukien kaulan iholihas eli platysma), kielen ja nielun lihaksissa sekä puremalihaksissa (3,6). Oireet haittaavat erityisesti puhumista, puremista ja nielemistä ja ovat usein myös kosmeettisesti haittaavia. Puremalihasten dystoninen aktiviteetti voi ilmetä suun avaamisen tai sulkemisen vaikeutena tai leuan jauhavana liikkeenä. Puhuminen tai syöminen voi potilaskohtaisesti joko provosoida tai helpottaa oireita. 3291

4 katsaus Epäillyt dystoniapotilaat on suositeltavaa lähettää erikoislääkärin vastaanotolle. Joillakin potilailla tikku hampaiden välissä tai purukumin pureskelu helpottaa oireita. Tardiivi dyskinesia voi ilmetä hyvin samanlaisin oirein ja siksi on tärkeää selvittää, onko potilas käyttänyt dopamiinisalpaajia, kuten neuroleptejä tai metoklopramidia. Noin puolella oromandibulaaripotilaista on havaittavissa myös blefarospasmia, jolloin puhutaan Meigen oireyhtymästä. Laryngeaalinen dystonia Laryngeaalinen dystonia eli spasmodinen ääntöhäiriö (dysfonia) ilmenee puhuessa tai laulaessa äänen häiriönä (3,6,12). Tavallisin muoto on kurkunpään lähentäjälihasten dystonia, joka aiheuttaa kireän, puristeisen ja katkeilevan äänen. Harvinaisemmassa loitontajatyypissä ääni on hiljainen ja kuiskaava. Noin kolmasosalla potilaista on havaittavissa myös äänen vapinaa. Potilaat pystyvät nauramaan, itkemään tai yskimään normaalisti, mutta osa valittaa myös hengityksen häiriöitä ja joskus esiintyy jopa sisäänhengityksen vinkumista (13). Toimintaspesifinen dystonia Toimintaspesifinen dystonia ilmenee vain tiettyä toistuvaa tehtävä suoritettaessa (14). Tavallisin muoto on kirjoittajan kramppi, joka ilmenee kynällä kirjoitettaessa yhden tai useamman sormen, ranteen tai kyynärvarren dystonisena vääntönä tai vapinana niin, ettei kirjoittamista voi jatkaa. Pahimmillaan dystonia ilmenee heti potilaan ottaessa kynän käteensä. Pystyäkseen edes hiukan kirjoittamaan potilas usein käyttää poikkeavaa otetta kynästä, paksumpaa kynää tai avustaa toisella kädellään kirjoitusta. Osalla kirjoittajan kramppi -potilaista dystonista vääntöä ilmenee myös muissa käden tehtävissä, kuten parranajossa, meikatessa tai ruokailuvälinettä käyttäessä. Osa potilaista opettelee kirjoittamaan toisella kädellään, mutta noin 25 %:lle heistä kehittyy toiseenkin käteen dystonista oiretta. Toimintaspesifisiä dystonioita voi esiintyä monessa muussakin tehtävässä, erityisesti muusikoilla, kuten viulistin, kitaristin tai pianistin kramppi tai puhallinsoittajan suun ympäristön dystonia eli embouchure dystonia (15,16). Tunnetaan myös mm. golfaajan, tikanheittäjän, hammaslääkärin tai kirurgin kramppi. Toimintaspesifiset dystoniat ovat varsin pysyviä ja usein työkykyä uhkaavia. Tämä koskee erityisesti ammattimuusikoita. Yleistyneet dystoniat Yleistyneen dystonian oireet puhkeavat lähes aina lapsuudessa tai nuoruudessa (3,6). Tyypillisesti dystoniaoireet alkavat fokaalisesti toisesta alaraajasta ja leviävät vähitellen vuosien kuluessa muihin raajoihin, vartaloon ja kasvoille. Suurin osa yleistyneistä dystonioista on periytyviä ja näiden taustalta tunnetaan useita geenivirheitä, joista käytetään DYT-lyhennettä. Tavallisin muoto on DYT1-dystonia, jota kirjallisuudessa kutsutaan myös Oppenheimin dystoniaksi. Se on vallitsevasti periytyvä, mutta sen penetranssi on vain noin %. Tautia esiintyy erityisesti askenaasijuutalaisilla. DYT1- geeni koodaa Torsin A -nimistä proteiinia, jonka tarkka merkitys on epäselvä. Taudista tunnetaan yksi valtamutaatio, jota varten on käytettävissä geenitesti (4). DYT-luokitukseen kuuluu tällä hetkellä 20 periytyvää muotoa, mutta suurin osa niistä on hyvin harvinaisia (17). Kaikki DYT-luokitukseen kuuluvat taudit eivät ole puhtaasti dystonisia, vaan usein mukana on myös muita liikehäiriöiden muotoja, kuten parkinsonismia tai koreaa, ja näitä muotoja sanotaankin usein dystonia plus -sairauksiksi. Tästä ryhmästä on syytä mainita dopaherkkä dystonia (DYT5, Segawan tauti), koska näitä potilaita on myös Suomessa (18). Tyypillistä tässä muodossa on, että lapsi voi aamulla kävellä täysin normaalisti, mutta iltapuolella kävely on hyvin vaikeaa dystonian vuoksi. Tauti voi muistuttaa spastista para pareesia. Pieni annos levodopaa ( mg/vrk) auttaa erinomaisesti tähän dystonian muotoon ja tätä hoitokokeilua suositellaan kaikille, joilla epäillään dopaherkkää dystoniaa. DYT5-taudissa tunnetaan useita GTP syklohydrolaasi -geenin mutaatioita. Samantapainen taudinkuva on havaittu myös tyrosiinihydroksylaasigeenin mutaatioissa (DYT14). Toinen dystonia plus -sairausryhmä, jota tiettävästi tavataan Suomessa, on myokloninen dystonia (DYT11 ja DYT15). Tässä muodossa potilailla on nopeita myoklonisia nykinöitä ja dystoniaoireet ovat usein lieviä. Alkoholi voi dramaattisesti lieventää myoklonioita. Sairausryhmä on dominantisti periytyvä, mutta geneettisiä virheitä tunnetaan useita. Tunnetuin on epsilon-sarkoglykaanigeenin mutaatio. Suomessakin on kuvattu muutamia potilaita, joilla on kohtauksittaisia liikehäiriöitä, kuten dystoniaa (19). Suurin osa näistä on perityviä ja 3292

5 tieteessä ne luetaan tällöin dystonia plus -ryhmään (DYT8, DYT9, DYT10, DYT18, DYT20). Sekundaariset dystoniat Taulukossa 2 on lueteltu tärkeimpiä sekundaarisen eli symptomaattisen dystonian syitä (20). Käytännön työssä tärkein syy lienee lääkkeet; lääkeanamneesi on tärkeä kaikilta dystoniapotilailta. Erityisesti dopamiinin toimintaa lisäävät tai estävät lääkkeet voivat aiheuttaa dystonisia oireita. Esimerkiksi neuroleptien tai metoklopramidin aloitukseen voi liittyä akuutti dystoninen reaktio, kuten silmien kiertoliikereaktio tai selkälihasten supistumisesta johtuva vartalon kaartuminen (opistotonus). Pitkäaikaiskäyttöön voi liittyä usein pysyvä, hitaasti ilmenevä (tardiivi) dystonia. Taulukko 2. Sekundaarisen dystonian syitä. Syy Esimerkkejä Fokaali aivovaurio Aivoinfarkti tai -vuoto aivokasvain aivovamma Enkefaliitti Diffuusi aivovaurio CP Sydänpysähdyksen jälkeinen aivoiskemia kernikterus Parkinsonismi Parkinsonin tauti Muut parkinsonismit Neurometaboliset sairaudet Wilsonin tauti Hermoston raudan kertymätaudit Hypoparatyreoosi, Fahrin tauti Mitokondriaaliset taudit Lääkkeet Neuroleptit, metoklopramidi levodopa ja dopamiiniagonistit Masennuslääkkeet Epilepsialääkkeet Toksiinit Mangaani, kupari, elohopea Metanoli Syanidi Häkä, rikkihiili Huumeet ja piristeet Kokaiini, efedriini Perifeerinen vamma Monimuotoinen alueellinen kipuoire - yhtymä (CRPS) Psykogeeninen dystonia Liikehäiriösairauksiin perehtyneissä keskuksissa psykogeenisten eli toiminnallisten liikehäiriöiden osuus voi olla jopa 10 % kaikista liike häiriöistä (5). Tavallisimmat muodot ovat vapina ja dystonia. Psykiatrisessa diagnostiikassa psykogeeninen dystonia luetaan valtaosassa tapauksista konversiohäiriöihin (21). Oireiden alku on usein äkillinen. Muita tyyppipiirteitä on, että oireiden laajuus ja voimakkuus vaihtelevat runsaasti ja mukana on usein muutakin liikehäiriötä kuin dystoniaa, eikä taudinkuva sovi tyypillisiin dystoniasairauksiin. Potilaan huomion kiinnittäminen johonkin muuhun asiaan voi lopettaa dystonian, kun taas sensorinen temppu ei auta. Kaiken kaikkiaan psykogeenisen dystonian diagnosoiminen on vaikeaa ja vaatii diagnosoijalta runsasta kokemusta liikehäiriöistä. Erityinen dystonian muoto on liikkumaton (fixed) fokaalinen dystonia ylä- tai alaraajassa (22). Tämä liittyy usein perifeeriseen vammaan ja voi kuulua monimuotoiseen alueelliseen kipu oireyhtymään (CRPS). On edelleen kiistanalaista, onko tämä dystonian muoto puhtaasti toiminnallinen vai orgaaninen (23). Erotusdiagnostiikka Dystonian erotusdiagnoosissa tulevat kysymykseen erityisesti essentiaalinen vapina (24), Parkinsonin tauti ja muut parkinsonismit, myokloniset sairaudet ja psykogeeniset syyt (25). Lisäksi on huomioitava, että moniin muihin lihaksiston tai luuston sairauksiin voi liittyä löydöksiä, jotka saattavat muistuttaa dystoniaa. Tällöin puhutaan pseudodystoniasta (20). Esimerkiksi kaularangan luustomuutokset tai silmä hermon halvaus voivat aiheuttaa pään kääntymisen, joka muistuttaa servikaalista dystoniaa. Primaareissa dystonioissa aivojen tavanomaiset kuvantamistutkimukset (tietokonetomografia ja magneettikuva) ovat normaalit. Kuvantaminen on hyödyllistä erityisesti sekundaaristen dystonioiden poissulkemiseksi. Hoito Primaareihin dystonioihin ei ole käytettävissä parantavaa hoitoa. Fokaalisten dystonioiden tehokkain oireenmukainen hoito on botuliinin paikallinen anto lihaksiin (26). Paras apu saadaan blefarospasmiin sekä laryngeaaliseen ja servikaaliseen dystoniaan, joissa % poti 3293

6 katsaus laista hyötyy. Toimintaspesifisessä dystoniassa botuliinista hyötyy korkeintaan puolet potilaista. Botuliinihoidosta on hiljattain ilmestynyt suomenkielinen artikkeli, jossa tämä hoito kuvataan tarkemmin (27). Oraalisina lääkkeinä on käytetty mm. antikolinergejä, bentsodiatsepiinejä (erityisesti klonatsepaamia), tetrabenatsiinia, baklofeeniä ja titsadiniiniä (26). Mikään valmiste ei ole ylivertainen ja usein haittavaikutukset rajoittavat käyttöä. Yleistyneessä dystoniassa sentraaliset antikolinergiset lääkkeet, kuten biperideeni, voivat suurehkoina annoksina olla melko tehokkaita. Erityistapaus on edellä mainittu dopaherkkä dystonia, jossa levodopa pienenä annoksena on tehokas. Globus pallidusten syväaivostimulaation on osoitettu olevan tehokas yleistyneessä dystoniassa, mutta fokaalisissa muodoissa varma näyttö tehosta toistaiseksi puuttuu. Suomessa muutamalle dystoniapotilaalle on asetettu stimulaattori (dosentti Eero Pekkonen, henkilökohtainen tiedonanto). Tapauskohtaisesti kysymykseen voivat tulla fysio-, toiminta- ja puheterapeuttiset arviot ja hoidot, kuten myös apuvälinearviot. Esimerkiksi pehmeä kauluri saattaa auttaa osaa servikaalisista dystoniapotilaista. Dystoniapotilailla on Suomessa oma valtakunnallinen yhdistys, joka kuuluu Suomen Parkinson-liittoon. Se järjestää dystoniapotilaille tarkoitettuja sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseja. Lopuksi Dystoniat ovat kohtalaisen tavallinen liikehäiriösairauksien ryhmä, joka aiheuttaa useimmiten paikallisia vääntäviä liikkeitä. Dystonioiden tunnistaminen on monesti varsin helppoa, jos on tietoinen tällaisista sairauksista. Dystoniat ovat pääsääntöisesti kroonisia sairauksia, jotka aiheuttavat monia ongelmia päivittäisissä toiminnoissa ja voivat olla työkykyä uhkaavia. Tavallisimpaan dystoniaan eli servikaaliseen dystoniaan voi liittyä myös päivittäisiä kipuja. Dystoniaepäilyt on suositeltavaa lähettää erikois lääkärille, tavallisimmin neurologille tai joskus foniatrille, hoidon arviota ja diagnoosin vahvistusta varten. Myös oireita helpottava botu liinihoito tapahtuu näissä yksiköissä, kuten myös muut hoito- ja työkykyarviot. n English summary > in english Recognition of dystonias is important 3294

7 tieteessä english summary Seppo Kaakkola Professor Department of Neurology University of Helsinki Recognition of dystonias is important Dystonias are a group of movement disorders characterised by involuntary sustained muscle contractions causing twisting movements and abnormal postures. The most common forms are adult-onset focal dystonias, such as cervical, laryngeal and oromandibular dystonia, blepharospasm and task-specific dystonia. Generalised childhood-onset dystonia is often genetic in origin whereas in most cases of focal dystonia no genetic abnormalities have been found so far. It is estimated that there are less than 2000 dystonia patients in Finland; approximately half of these have cervical dystonia. Generalised dystonia seems to be rare in Finland. The pathophysiology of dystonias is largely unclear but latest studies using various imaging techniques have detected abnormalities mainly in the premotor and sensorimotor cortex, basal ganglia and cerebellum. The diagnosis of dystonia is clinical and may require experience in movement disorders. In differential diagnosis secondary or symptomatic dystonias must be excluded. These include various kinds of local brain damage, degenerative or neurometabolic diseases and drugs. Psychogenic dystonia may be particularly difficult to diagnose. Primary dystonias are often chronic, and may cause considerable disability and diminish the capacity to work. The best symptomatic treatment for focal dystonias is local intramuscular botulinum toxin injections. Levodopa in small doses is the drug of choice for dopa responsive dystonia. Combinations of several drugs, such as anticholinergics and various muscle relaxants, are often used in individual cases. Deep brain stimulation of the globus pallidus is effective in primary generalised dystonia. In focal dystonias this technique is still under investigation. 3294a

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Essentiaalinen vapina sisäsyntyinen, muista taudeista riippumaton vapina

Essentiaalinen vapina sisäsyntyinen, muista taudeista riippumaton vapina Essentiaalinen vapina sisäsyntyinen, muista taudeista riippumaton vapina Teksti: Seppo Kaakkola, professori (hc), neurologian erikoislääkäri Essentiaalinen vapina sisäsyntyinen, muista taudeista riippumaton

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

XEOMIN dystonian* ja spastisuuden** hoidossa Tietoa terveydenhuoltohenkilöstölle 1.12.2014

XEOMIN dystonian* ja spastisuuden** hoidossa Tietoa terveydenhuoltohenkilöstölle 1.12.2014 XEOMIN dystonian* ja spastisuuden** hoidossa Tietoa terveydenhuoltohenkilöstölle 1.12.2014 *XEOMINia käytetään luomikouristuksen (blefarospasmi) ja pääasiallisesti rotatorisena ilmenevän servikaalisen

Lisätiedot

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Selkäydinneste vai geenitutkimus? Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet 20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro PAPA-oireyhtymä Versio 2016 1. MIKÄ ON PAPA-OIREYHTYMÄ? 1.1 Mikä se on? PAPA on lyhenne englannin sanoista "Pyogenic Arthritis, Pyoderma gangrenosum and Acne",

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa PAKKAUSSELOSTE VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Annosta tulee muuttaa eläimillä, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoiminta, koska haittavaikutusriski on suurentunut.

Annosta tulee muuttaa eläimillä, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoiminta, koska haittavaikutusriski on suurentunut. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Metomotyl vet 2,5 mg/ml injektioneste, liuos kissoille ja koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 millilitra sisältää: Vaikuttava aine: metoklopramidi (hydrokloridimonohydraattina)

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Geneettisen tutkimustiedon

Geneettisen tutkimustiedon Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

Epilepsian lääkehoito

Epilepsian lääkehoito Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, kun sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden eli Suomessa noin 2 700 henkilöä. Erilaisia

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Mitä gynekologin on hyvä tietää liikehäiriösairauksista

Mitä gynekologin on hyvä tietää liikehäiriösairauksista Mitä gynekologin on hyvä tietää liikehäiriösairauksista Ville Pursiainen, LT, neurologian erikoislääkäri Sidonnaisuudet: Osallistunut jatkokoulutustilaisuuksiin eri lääkeyritysten kustantamana (Boehringer-Ingelheim,

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Muut nimet: Ehlers-Danlosin oireyhtymä, Ehlers-Danlos, Syndroma Ehlers-Danlos, Morbus Ehlers- Danlos

Muut nimet: Ehlers-Danlosin oireyhtymä, Ehlers-Danlos, Syndroma Ehlers-Danlos, Morbus Ehlers- Danlos Muut nimet: Ehlers-Danlosin oireyhtymä, Ehlers-Danlos, Syndroma Ehlers-Danlos, Morbus Ehlers- Danlos Ehlers-Danlosin syndroomalle ei ole Suomessa vakiintunutta kirjoitusasua, mutta suositus on Ehlers-Danlosin

Lisätiedot

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen.

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen. Majeedin oireyhtymä Mikä on Majeedin oireyhtymä? Majeedin oireyhtymä on harvinainen perinnöllinen sairaus. Oireyhtymää sairastavilla lapsilla esiintyy toistuvaa pitkäaikaista monipesäkkeistä osteomyeliittiä

Lisätiedot

Rintasyövän perinnöllisyys

Rintasyövän perinnöllisyys Lääketieteellisen genetiikan kurssi 17.9.2012 Rintasyövän perinnöllisyys Perinnöllinen syöpäalttius - esimerkkinä rintasyöpä Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri Genetiikan vastuuyksikköryhmä/huslab/hus

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Harvinaisten sairauksien tutkimisen eettiset pulmat

Harvinaisten sairauksien tutkimisen eettiset pulmat Harvinaisten sairauksien tutkimisen eettiset pulmat Helena Kääriäinen Tutkimusprofessori, THL Varapj, TUKIJA Harvinaiset sairaudet Ovat nimensä mukaan harvinaisia EU:ssa tauti lasketaan harvinaiseksi,

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletit ovat pyöreitä, harmaansinisiä ja sokeripäällysteisiä, halkaisija n. 11 mm.

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletit ovat pyöreitä, harmaansinisiä ja sokeripäällysteisiä, halkaisija n. 11 mm. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Songha Yö/Natt tabletti, päällystetty 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää: Valerianae (Valeriana officinalis L. s.l.) rad. extr. spir.

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka M.D.Sullivan and J.C.Ballantyne, Arch Intern Med 2012 2011 Solja Niemelä, Suomen Lääkärileh;

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

MYYNTIPÄÄLLYSMERKINNÄT JA PAKKAUSSELOSTE

MYYNTIPÄÄLLYSMERKINNÄT JA PAKKAUSSELOSTE LIITE III MYYNTIPÄÄLLYSMERKINNÄT JA PAKKAUSSELOSTE 1 A. MYYNTIPÄÄLLYSMERKINNÄT 2 MIRAPEXIN 0,088 MG, 30 TABLETTIA LÄPIPAINOPAKKAUKSISSA Mirapexin 0,088 mg 0,088 mg pramipeksolia vastaa 0,125 mg pramipeksolidihydrokloridimonohydraattia

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015. Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11 maaliskuuta 2016 Desloratadiini Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Heinänuha Pohjoismaiset tutkimukset

Lisätiedot