Dystoniat on hyvä osata tunnistaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dystoniat on hyvä osata tunnistaa"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Seppo Kaakkola professori, osastonylilääkäri HYKS, neurologian klinikka Dystoniat on hyvä osata tunnistaa Dystoniat ovat neurologinen sairausryhmä, johon liittyy lihasten tahdosta riippumattomia, nykiviä tai vääntäviä liikkeitä ja pysyviä virheasentoja. Aikuisiän dystoniat ovat paikallisia eli fokaalisia, kun taas lapsuudessa alkavat ovat yleistyneitä. Useimpien dystonioiden syytä ei tunneta, mutta osassa taustalla on geenivirhe. Tavallisin dystonian muoto on servikaalinen dystonia eli spasmodinen kierokaula, jossa häiriö kohdistuu niskan ja kaulan lihaksiin. Näitä potilaita on Suomessa yli Muita fokaalisia dystonioita ovat luomikouristus eli blefarospasmi, oromandibulaarinen dystonia, laryngeaalinen dystonia eli spasmodinen ääntöhäiriö sekä raajan toimintaspesifinen dystonia, kuten kirjoittajan tai soittajan kramppi. Oireita voidaan usein helpottaa paikallisilla botuliinipistoksilla. Tämänkin vuoksi dystoniat olisi hyvä tunnistaa ja ohjata tarvittaessa erikoislääkärille diagnoosin varmistusta ja hoidon arviota varten. Vertaisarvioitu VV Dystoniat eli lihasjänteyshäiriöt ovat liikehäiriösairauksia, joille on tyypillistä tahdosta riippumaton jatkuva tai ajoittainen lihasten supistuminen, joka aiheuttaa vääntäviä liikkeitä ja epänormaaleja kehon asentoja (1,2). Dystonioiden kliiniset ilmentymät voivat olla hyvin vaihtelevia. Häiriö voi kohdistua lähes kaikkiin tahdonalaisiin lihaksiin, mutta tavallisimmin kuitenkin vain tiettyyn, paikallisesti rajattuun lihasryhmään. Osassa tapauksista dystoninen oire voi ilmetä vain tiettyä tehtävää suorittaessa. Potilas pystyy usein helpottamaan dystonista vääntöä koskettamalla dystonista tai sen läheistä aluetta kevyesti omalla kädellään (sensorinen temppu eli geste antagoniste). Dystoniset oireet pahentuvat usein stressitilanteissa ja lihasaktivaation aikana. Dystoniat ovat neljänneksi yleisin liikehäiriösairaus levottomat jalat -oireyhtymän, essentiaalisen vapinan ja Parkinsonin taudin jälkeen. Dystonioiden eri muodot Dystoniat voidaan luokitella etiologian perusteella yksinkertaisimmin primaareihin ja sekundaareihin, mutta monimutkaisempiakin jaotteluja käytetään (3,4). Primaarissa muodossa syy on tuntematon (sporadinen muoto) tai geneettinen. Sekundaaristen dystonioiden taustalla voi olla anatominen vaurio aivoissa, lääkkeet tai neurologinen sairaus. Sekundaareihin dystonioihin tai omaksi ryhmäkseen voidaan lukea vielä psykogeeninen dystonia (5). Käytännön työn kannalta tärkein dystonioiden jaottelu perustuu dystoniaoireiden ilmenemisalueeseen (taulukko 1) (6). Fokaalisessa dystoniassa oireet rajoittuvat yhdelle anatomiselle alueelle, kuten servikaalisessa dystoniassa niskan alueelle. Jos dystoninen oireisto leviää viereiselle anatomiselle alueelle, kuten fokaalissa dystoniassa noin 30 %:lle potilaista voi ajan myötä tapahtua, kyseessä on segmentaalinen dystonia. Multifokaalisella dystonialla tarkoitetaan tilannetta, jossa dystoniaoireita on vähintään kahdella alueella, jotka eivät ole anatomisesti vierekkäin. Yleistyneessä dystoniassa oireita on vartalon lisäksi kahdella tai useammalla muussa alueella, kuten raajoissa. Hemidystoniassa oireet rajoittuvat toispuoleisesti vartaloon ja raajoihin. Tämä muoto on useimmiten sekundaarinen, eli taustalla on anatominen vaurio aivoissa. Dystonian alkamisiän perusteella ne jaetaan varhain alkaviin ( 25 v) tai myöhään alkaviin (> 25 v). Yleistyneet dystoniat kuuluvat lähes aina varhain alkavaan ryhmään, kun taas fokaaliset dystoniat puhkeavat aikuisiässä. Esiintyminen Primaarien dystonioiden esiintyvyys vaihtelee runsaasti tutkimus- ja maakohtaisesti. Eurooppalaisessa aikuisväestön monikeskustutkimuksessa (Suomesta mukana TYKS) primaarien dystonioiden keskimääräiseksi esiintyvyydeksi saatiin 15,2/ aikuista (7). Islantilaisessa koko väestön tutkimuksessa vastaava luku oli 37,1/ (8). Tavallisin muoto on ollut servi kaalinen dystonia, joka kattaa lähes 40 % potilaista. Seuraavaksi tavallisimmat ovat olleet luomikouristus (blefarospasmi), toimintaspesifiset dystoniat ja kurkunpään (laryngeaalinen) 3289

2 katsaus Taulukko 1. Dystonioiden jaottelu oireiden ilmenemisalueen perusteella. Tyyppi alatyyppi Ilmenemisalue Fokaalinen Servikaalinen Niska, kaula Blefarospasmi Silmät Oromandibulaarinen Kasvojen alaosa, kieli, nielu, puremalihakset Segmentaalinen Multifokaalinen Yleistynyt Hemidystonia Kirjallisuutta 1 Abdo WF, van de Warrenburg BP, Burn DJ, Quinn NP, Bloem BR. The clinical approach to movement disorders. Nat Rev Neurol 2010;6: Albanese A, Lalli S. Is this dystonia? Mov Disord 2009;24: Phukan J, Albanese A, Gasser T, Warner T. Primary dystonia and dystonia-plus syndromes: clinical characteristics, diagnosis, and pathogenesis. Lancet Neurol 2011;10: Albanese A, Asmus F, Bhatia KP ym. EFNS guidelines on diagnosis and treatment of primary dystonias. Eur J Neurol 2011;18: Lang AE, Voon V. Psychogenic movement disorders: past developments, current status, and future directions. Mov Disord 2011;26: Tarsy D, Simon DK. Dystonia. N Engl J Med 2006;355: The Epidemiological Study of Dystonia in Europe (ESDE) Collaborative Group. A prevalence study of primary dystonia in eight European countries. J Neurol 2000;247: Asgeirsson H, Jakobsson F, Hjaltason H, Jonsdottir H, Sveinbjornsdottir S. Prevalence study of primary dystonia in Iceland. Mov Disord 2006;21: Defazio G, Berardelli A, Hallett M. Do primary adult-onset focal dystonias share aetiological factors? Brain 2007;130: Zoons E, Booij J, Nederveen AJ, Dijk JM, Tijssen MA. Structural, functional and molecular imaging of the brain in primary focal dystonia--a review. Neuroimage 2011;56: Erjanti H, Marttila R. Tortikollis eli servikaalinen dystonia. Duodecim 1996;112: Laryngeaalinen Raajan dystonia, ml. toimintaspesifinen dystonia Kurkunpää Raajat Levinnyt viereiselle anatomiselle alueelle Vähintään kaksi aluetta, jotka eivät anatomisesti vierekkäisiä Vartalo, vähintään kaksi muuta aluetta (esim. raajat) Toispuoleisesti vartalossa ja raajoissa dystonia. Tutkimuksissa on myös havaittu, että enemmistö (n. 75 %) potilaista on naisia, paitsi toimintaspesifisissä dystonioissa, joissa miehiä on jonkin verran enemmän. Tarkkaa dystoniapotilaiden määrää Suomessa ei tiedetä. Varsinais-Suomen alueelta kerätyssä aineistossa servikaalisen dystonian esiintyvyydeksi saatiin 23,3/ , joka oli korkein luku Euroopassa (7). Epidemiologisten lukujen perusteella voidaan arvioida, että Suomessa on vajaat primaaria dystoniaa sairastavaa potilasta, joista ainakin puolella on servikaalinen dystonia. Lapsuusiän primaarit geneettiset dystoniat vaikuttavat olevan Suomessa hyvin harvinaisia, vaikkakaan mitään numeroarvoja asiasta ei ole käytettävissä. Fokaaliset dystoniat Fokaalisten dystonioiden varmaa syytä ei tiedetä (9). Noin 20 % potilaista kertoo, että heidän suvussaan on jollakin muullakin henkilöllä fokaalinen dystonia. Tällä perusteella tutkitaan runsaasti geneettisten virheiden osuutta fokaali dystonioiden taustalta, mutta toistaiseksi geenivirheitä on löydetty vain hyvin harvoin. Vamman osuus fokaalisen dystonian synnyssä on hyvin kiistanalainen. Monet fokaalidystoniapotilaat sanovat kärsineensä useimmiten melko lievästä vammasta ennen oireiden ilmaantumista. Toistuvalla samalla liikkeellä arvellaan olevan osuutta toimintaspesifisten dystonioiden synnyssä, kuten kirjoittajan tai soittajan krampissa, mutta tässäkin tilanteessa tarkempi patogeneesi on avoin. Fokaaliset dystoniat puhkeavat tyypillisesti keski-iässä, servikaalinen dystonia keskimäärin 10 vuotta aiemmin kuin blefarospasmi (6). Oireet alkavat vähitellen viikkojen ja kuukausien aikana. Ne muuttuvat sitten pysyvämmäksi ja useimmilla ei enää sen jälkeen tapahdu pahenemista lukuun ottamatta niitä, joilla tapahtuu muuntumista segmentaaliseksi. Dystonian pysyvä paraneminen on hyvin harvinaista, mutta spontaaneja oireiden lieventymisvaiheita tavataan %:lla, tavallisimmin taudin alkuvuosina. Toiminnalliset aivokuvantamistutkimukset ovat osoittaneet fokaalidystoniapotilailla muutoksia erityisesti basaaliganglioalueilla, pikkuaivoissa sekä premotorisella ja sensomotorisella aivokuorella (10). Esimerkiksi muusikoiden fokaalisessa käden dystoniassa sormien edustusalueet sensomotorisella aivokuorella ovat laajentuneet ja menevät osittain päällekkäin. Fokaalisen dystonian diagnoosi perustuu anamneesiin ja kliiniseen neurologiseen tutkimukseen, eikä mitään spesifistä testiä ole käytettävissä (2). Lihassähkötutkimuksessa (elektromyografia, EMG) voidaan todeta dystoniassa agonisti- ja antagonistilihaksien samanaikainen supistuminen. Tulkinta on usein vaikeaa ja vaatii hyvää kokemusta, eikä käytännössä EMG:lla pystytä dystonian diagnoosia tekemään. Koska fokaaliset dystoniat ovat kohtalaisen tavallisia ja oireiltaan haittaavia, jokaisen käytännön lääkärintyötä tekevän olisi hyvä tunnistaa ne ja ohjata potilaat tarvittaessa erikoislääkärille diagnoosin varmistusta ja hoidon arviota varten. Servikaalinen dystonia Servikaalinen dystonia ilmenee pään ajoittaisina tai pysyvinä virheasentoina ja noin puolella potilasta mukana on pään vapinaa (6,11). Riippuen väännön suunnasta dystonia jaetaan rotatoriseen torticollikseen, ante-, retro- tai laterocollikseen tai pään sivusiirtymään (kuva 1). Useimmilla potilailla on näiden tyyppien yhdistelmiä. Pahimmillaan pää saattaa olla pysyvästi kääntyneenä kohti toista olkapäätä. Pitkäaikainen dystoninen aktiviteetti johtaa vääntävien lihasten hypertrofiaan, mikä on tyypillisimmin nähtävissä päänkiertäjä- ja ohjaslihaksissa. Noin 75 %:lla potilaista on mukana nis 3290

3 tieteessä 12 Vilkman E, Laurikainen E, Marttila R. Spasmodisen dysfonian hoito botulinumtoksiinilla. Duodecim 1995;111: Kleemola L, Laranne J, Uibu T. Toiminnallinen äänihuulisalpaus hengenahdistuksen aiheuttajana. Duodecim 2008;124: Torres-Russotto D, Perlmutter JS. Task-specific dystonias: a review. Ann N Y Acad Sci 2008;1142: Kaakkola S, Larsen A. Soittajan neurologiset ongelmat. Duodecim 2002;118: Oksanen K, Kuoppamäki M, Tuokko A-M, Oksanen T, Vastamäki M. Käyrätorvensoittajan suun ympäristön fokaalinen dystonia ammattitautina. Suom Lääkäril 2005;63: Ozelius LJ, Lubarr N, Bressman SB. Milestones in dystonia. Mov Disord 2011;26: Kaakkola S, Iivanainen M. Dopaherkkä dystonia. Duodecim 1994;110: Kuoppamäki M, Keränen T. Kohtauksittainen kinesigeeninen dyskinesia harvinainen liikehäiriö. Duodecim 2005;121: Hartmann A, Pogarell O, Oertel WH. Secondary dystonias. J Neurol 1998;245: Vataja R, Leppävuori A. Konversiohäiriön arviointi ja hoito: psykiatriaa ja neurologiaa kiehtovimmillaan. Duodecim 2012;128: Hawley JS, Weiner WJ. Psychogenic dystonia and peripheral trauma. Neurology 2011;77: van Rooijen DE, Geraedts EJ, Marinus J, Jankovic J, van Hilten JJ. Peripheral trauma and movement disorders: a systematic review of reported cases. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2011;82: Kärppä M. Vapinan erotusdiagnostiikka ja hoito. Duodecim 2007;123: Elia AE, Lalli S, Albanese A. Differential diagnosis of dystonia. Eur J Neurol 2010;17(Suppl 1): Jankovic J. Treatment of dystonia. Lancet Neurol 2006;5: Sotaniemi K. Botuliinin neurologiset käyttöaiheet aikuisilla. Duodecim 2011;127: sidonnaisuudet Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Kirjoittaja on saanut luentopalkkioita (Orion Oyj, Abbott, Boehringer, GSK, UCB) sekä matka-, majoitus- tai kokouskuluja lääkeyrityksiltä (Orion Oyj, Abbott, Boehringer). Kuva 1. Servikaalisen dystonian alatyypit. kan, hartian ja yläraajan kipuja, kun muissa dystoniamuodoissa kivut ovat harvinaisia. Käden pito poskella tai niskassa tyypillisesti helpottaa oiretta. Tämä nk. sensorinen temppu on dystonioille ominainen ja sitä voidaan jopa käyttää erotusdiagnostiikassa. Servikaalinen dystonia voi ilmetä pelkästään pään nykivänä, epäsymmetrisenä vapinana, mutta dystoniapotilailla on harvoin molemminpuolista käsien vapinaa, toisin kuin essentiaalisesta vapinasta kärsivillä. Blefarospasmi Luomikouristus- eli blefarospasmipotilailla silmäluomet ovat sulkeutuneina ajoittain tai jatkuvasti, minkä seurauksena potilaat ovat oireiden aikana toiminnallisesti sokeita (3,6). Taustalla on silmän kehälihaksen (musculus orbicularis oculi) dystoninen supistuminen. Dystonista aktiviteettiä voi olla myös ympäröivissä otsa-, rypistäjä- ja nirsolihaksissa. Pienellä osalla blefarospasmi ilmenee silmäluomien avaamisen apraksiana, jolloin potilas pyrkii avaamaan silmiään otsalihaksella ja usein sormillaan. Blefarospasmin alkuoireina on usein silmien kutiamista, kirvelyä tai hiekan tunnetta ja lisääntynyttä räpyttelyä. Kirkas valo pahentaa oireita, minkä vuoksi useimmat potilaat käyttävät aurinkolaseja. Blefarospasmi vaikeuttaa huomattavasti päivittäisiä toimintoja, kuten liikkumista, lukemista, TV:n katselua tai autolla ajoa. Oromandibulaarinen dystonia Oromandibulaarisessa tyypissä dystonista aktiviteettia tavataan vaihtelevasti kasvojen alaosan (mukaan lukien kaulan iholihas eli platysma), kielen ja nielun lihaksissa sekä puremalihaksissa (3,6). Oireet haittaavat erityisesti puhumista, puremista ja nielemistä ja ovat usein myös kosmeettisesti haittaavia. Puremalihasten dystoninen aktiviteetti voi ilmetä suun avaamisen tai sulkemisen vaikeutena tai leuan jauhavana liikkeenä. Puhuminen tai syöminen voi potilaskohtaisesti joko provosoida tai helpottaa oireita. 3291

4 katsaus Epäillyt dystoniapotilaat on suositeltavaa lähettää erikoislääkärin vastaanotolle. Joillakin potilailla tikku hampaiden välissä tai purukumin pureskelu helpottaa oireita. Tardiivi dyskinesia voi ilmetä hyvin samanlaisin oirein ja siksi on tärkeää selvittää, onko potilas käyttänyt dopamiinisalpaajia, kuten neuroleptejä tai metoklopramidia. Noin puolella oromandibulaaripotilaista on havaittavissa myös blefarospasmia, jolloin puhutaan Meigen oireyhtymästä. Laryngeaalinen dystonia Laryngeaalinen dystonia eli spasmodinen ääntöhäiriö (dysfonia) ilmenee puhuessa tai laulaessa äänen häiriönä (3,6,12). Tavallisin muoto on kurkunpään lähentäjälihasten dystonia, joka aiheuttaa kireän, puristeisen ja katkeilevan äänen. Harvinaisemmassa loitontajatyypissä ääni on hiljainen ja kuiskaava. Noin kolmasosalla potilaista on havaittavissa myös äänen vapinaa. Potilaat pystyvät nauramaan, itkemään tai yskimään normaalisti, mutta osa valittaa myös hengityksen häiriöitä ja joskus esiintyy jopa sisäänhengityksen vinkumista (13). Toimintaspesifinen dystonia Toimintaspesifinen dystonia ilmenee vain tiettyä toistuvaa tehtävä suoritettaessa (14). Tavallisin muoto on kirjoittajan kramppi, joka ilmenee kynällä kirjoitettaessa yhden tai useamman sormen, ranteen tai kyynärvarren dystonisena vääntönä tai vapinana niin, ettei kirjoittamista voi jatkaa. Pahimmillaan dystonia ilmenee heti potilaan ottaessa kynän käteensä. Pystyäkseen edes hiukan kirjoittamaan potilas usein käyttää poikkeavaa otetta kynästä, paksumpaa kynää tai avustaa toisella kädellään kirjoitusta. Osalla kirjoittajan kramppi -potilaista dystonista vääntöä ilmenee myös muissa käden tehtävissä, kuten parranajossa, meikatessa tai ruokailuvälinettä käyttäessä. Osa potilaista opettelee kirjoittamaan toisella kädellään, mutta noin 25 %:lle heistä kehittyy toiseenkin käteen dystonista oiretta. Toimintaspesifisiä dystonioita voi esiintyä monessa muussakin tehtävässä, erityisesti muusikoilla, kuten viulistin, kitaristin tai pianistin kramppi tai puhallinsoittajan suun ympäristön dystonia eli embouchure dystonia (15,16). Tunnetaan myös mm. golfaajan, tikanheittäjän, hammaslääkärin tai kirurgin kramppi. Toimintaspesifiset dystoniat ovat varsin pysyviä ja usein työkykyä uhkaavia. Tämä koskee erityisesti ammattimuusikoita. Yleistyneet dystoniat Yleistyneen dystonian oireet puhkeavat lähes aina lapsuudessa tai nuoruudessa (3,6). Tyypillisesti dystoniaoireet alkavat fokaalisesti toisesta alaraajasta ja leviävät vähitellen vuosien kuluessa muihin raajoihin, vartaloon ja kasvoille. Suurin osa yleistyneistä dystonioista on periytyviä ja näiden taustalta tunnetaan useita geenivirheitä, joista käytetään DYT-lyhennettä. Tavallisin muoto on DYT1-dystonia, jota kirjallisuudessa kutsutaan myös Oppenheimin dystoniaksi. Se on vallitsevasti periytyvä, mutta sen penetranssi on vain noin %. Tautia esiintyy erityisesti askenaasijuutalaisilla. DYT1- geeni koodaa Torsin A -nimistä proteiinia, jonka tarkka merkitys on epäselvä. Taudista tunnetaan yksi valtamutaatio, jota varten on käytettävissä geenitesti (4). DYT-luokitukseen kuuluu tällä hetkellä 20 periytyvää muotoa, mutta suurin osa niistä on hyvin harvinaisia (17). Kaikki DYT-luokitukseen kuuluvat taudit eivät ole puhtaasti dystonisia, vaan usein mukana on myös muita liikehäiriöiden muotoja, kuten parkinsonismia tai koreaa, ja näitä muotoja sanotaankin usein dystonia plus -sairauksiksi. Tästä ryhmästä on syytä mainita dopaherkkä dystonia (DYT5, Segawan tauti), koska näitä potilaita on myös Suomessa (18). Tyypillistä tässä muodossa on, että lapsi voi aamulla kävellä täysin normaalisti, mutta iltapuolella kävely on hyvin vaikeaa dystonian vuoksi. Tauti voi muistuttaa spastista para pareesia. Pieni annos levodopaa ( mg/vrk) auttaa erinomaisesti tähän dystonian muotoon ja tätä hoitokokeilua suositellaan kaikille, joilla epäillään dopaherkkää dystoniaa. DYT5-taudissa tunnetaan useita GTP syklohydrolaasi -geenin mutaatioita. Samantapainen taudinkuva on havaittu myös tyrosiinihydroksylaasigeenin mutaatioissa (DYT14). Toinen dystonia plus -sairausryhmä, jota tiettävästi tavataan Suomessa, on myokloninen dystonia (DYT11 ja DYT15). Tässä muodossa potilailla on nopeita myoklonisia nykinöitä ja dystoniaoireet ovat usein lieviä. Alkoholi voi dramaattisesti lieventää myoklonioita. Sairausryhmä on dominantisti periytyvä, mutta geneettisiä virheitä tunnetaan useita. Tunnetuin on epsilon-sarkoglykaanigeenin mutaatio. Suomessakin on kuvattu muutamia potilaita, joilla on kohtauksittaisia liikehäiriöitä, kuten dystoniaa (19). Suurin osa näistä on perityviä ja 3292

5 tieteessä ne luetaan tällöin dystonia plus -ryhmään (DYT8, DYT9, DYT10, DYT18, DYT20). Sekundaariset dystoniat Taulukossa 2 on lueteltu tärkeimpiä sekundaarisen eli symptomaattisen dystonian syitä (20). Käytännön työssä tärkein syy lienee lääkkeet; lääkeanamneesi on tärkeä kaikilta dystoniapotilailta. Erityisesti dopamiinin toimintaa lisäävät tai estävät lääkkeet voivat aiheuttaa dystonisia oireita. Esimerkiksi neuroleptien tai metoklopramidin aloitukseen voi liittyä akuutti dystoninen reaktio, kuten silmien kiertoliikereaktio tai selkälihasten supistumisesta johtuva vartalon kaartuminen (opistotonus). Pitkäaikaiskäyttöön voi liittyä usein pysyvä, hitaasti ilmenevä (tardiivi) dystonia. Taulukko 2. Sekundaarisen dystonian syitä. Syy Esimerkkejä Fokaali aivovaurio Aivoinfarkti tai -vuoto aivokasvain aivovamma Enkefaliitti Diffuusi aivovaurio CP Sydänpysähdyksen jälkeinen aivoiskemia kernikterus Parkinsonismi Parkinsonin tauti Muut parkinsonismit Neurometaboliset sairaudet Wilsonin tauti Hermoston raudan kertymätaudit Hypoparatyreoosi, Fahrin tauti Mitokondriaaliset taudit Lääkkeet Neuroleptit, metoklopramidi levodopa ja dopamiiniagonistit Masennuslääkkeet Epilepsialääkkeet Toksiinit Mangaani, kupari, elohopea Metanoli Syanidi Häkä, rikkihiili Huumeet ja piristeet Kokaiini, efedriini Perifeerinen vamma Monimuotoinen alueellinen kipuoire - yhtymä (CRPS) Psykogeeninen dystonia Liikehäiriösairauksiin perehtyneissä keskuksissa psykogeenisten eli toiminnallisten liikehäiriöiden osuus voi olla jopa 10 % kaikista liike häiriöistä (5). Tavallisimmat muodot ovat vapina ja dystonia. Psykiatrisessa diagnostiikassa psykogeeninen dystonia luetaan valtaosassa tapauksista konversiohäiriöihin (21). Oireiden alku on usein äkillinen. Muita tyyppipiirteitä on, että oireiden laajuus ja voimakkuus vaihtelevat runsaasti ja mukana on usein muutakin liikehäiriötä kuin dystoniaa, eikä taudinkuva sovi tyypillisiin dystoniasairauksiin. Potilaan huomion kiinnittäminen johonkin muuhun asiaan voi lopettaa dystonian, kun taas sensorinen temppu ei auta. Kaiken kaikkiaan psykogeenisen dystonian diagnosoiminen on vaikeaa ja vaatii diagnosoijalta runsasta kokemusta liikehäiriöistä. Erityinen dystonian muoto on liikkumaton (fixed) fokaalinen dystonia ylä- tai alaraajassa (22). Tämä liittyy usein perifeeriseen vammaan ja voi kuulua monimuotoiseen alueelliseen kipu oireyhtymään (CRPS). On edelleen kiistanalaista, onko tämä dystonian muoto puhtaasti toiminnallinen vai orgaaninen (23). Erotusdiagnostiikka Dystonian erotusdiagnoosissa tulevat kysymykseen erityisesti essentiaalinen vapina (24), Parkinsonin tauti ja muut parkinsonismit, myokloniset sairaudet ja psykogeeniset syyt (25). Lisäksi on huomioitava, että moniin muihin lihaksiston tai luuston sairauksiin voi liittyä löydöksiä, jotka saattavat muistuttaa dystoniaa. Tällöin puhutaan pseudodystoniasta (20). Esimerkiksi kaularangan luustomuutokset tai silmä hermon halvaus voivat aiheuttaa pään kääntymisen, joka muistuttaa servikaalista dystoniaa. Primaareissa dystonioissa aivojen tavanomaiset kuvantamistutkimukset (tietokonetomografia ja magneettikuva) ovat normaalit. Kuvantaminen on hyödyllistä erityisesti sekundaaristen dystonioiden poissulkemiseksi. Hoito Primaareihin dystonioihin ei ole käytettävissä parantavaa hoitoa. Fokaalisten dystonioiden tehokkain oireenmukainen hoito on botuliinin paikallinen anto lihaksiin (26). Paras apu saadaan blefarospasmiin sekä laryngeaaliseen ja servikaaliseen dystoniaan, joissa % poti 3293

6 katsaus laista hyötyy. Toimintaspesifisessä dystoniassa botuliinista hyötyy korkeintaan puolet potilaista. Botuliinihoidosta on hiljattain ilmestynyt suomenkielinen artikkeli, jossa tämä hoito kuvataan tarkemmin (27). Oraalisina lääkkeinä on käytetty mm. antikolinergejä, bentsodiatsepiinejä (erityisesti klonatsepaamia), tetrabenatsiinia, baklofeeniä ja titsadiniiniä (26). Mikään valmiste ei ole ylivertainen ja usein haittavaikutukset rajoittavat käyttöä. Yleistyneessä dystoniassa sentraaliset antikolinergiset lääkkeet, kuten biperideeni, voivat suurehkoina annoksina olla melko tehokkaita. Erityistapaus on edellä mainittu dopaherkkä dystonia, jossa levodopa pienenä annoksena on tehokas. Globus pallidusten syväaivostimulaation on osoitettu olevan tehokas yleistyneessä dystoniassa, mutta fokaalisissa muodoissa varma näyttö tehosta toistaiseksi puuttuu. Suomessa muutamalle dystoniapotilaalle on asetettu stimulaattori (dosentti Eero Pekkonen, henkilökohtainen tiedonanto). Tapauskohtaisesti kysymykseen voivat tulla fysio-, toiminta- ja puheterapeuttiset arviot ja hoidot, kuten myös apuvälinearviot. Esimerkiksi pehmeä kauluri saattaa auttaa osaa servikaalisista dystoniapotilaista. Dystoniapotilailla on Suomessa oma valtakunnallinen yhdistys, joka kuuluu Suomen Parkinson-liittoon. Se järjestää dystoniapotilaille tarkoitettuja sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseja. Lopuksi Dystoniat ovat kohtalaisen tavallinen liikehäiriösairauksien ryhmä, joka aiheuttaa useimmiten paikallisia vääntäviä liikkeitä. Dystonioiden tunnistaminen on monesti varsin helppoa, jos on tietoinen tällaisista sairauksista. Dystoniat ovat pääsääntöisesti kroonisia sairauksia, jotka aiheuttavat monia ongelmia päivittäisissä toiminnoissa ja voivat olla työkykyä uhkaavia. Tavallisimpaan dystoniaan eli servikaaliseen dystoniaan voi liittyä myös päivittäisiä kipuja. Dystoniaepäilyt on suositeltavaa lähettää erikois lääkärille, tavallisimmin neurologille tai joskus foniatrille, hoidon arviota ja diagnoosin vahvistusta varten. Myös oireita helpottava botu liinihoito tapahtuu näissä yksiköissä, kuten myös muut hoito- ja työkykyarviot. n English summary > in english Recognition of dystonias is important 3294

7 tieteessä english summary Seppo Kaakkola Professor Department of Neurology University of Helsinki Recognition of dystonias is important Dystonias are a group of movement disorders characterised by involuntary sustained muscle contractions causing twisting movements and abnormal postures. The most common forms are adult-onset focal dystonias, such as cervical, laryngeal and oromandibular dystonia, blepharospasm and task-specific dystonia. Generalised childhood-onset dystonia is often genetic in origin whereas in most cases of focal dystonia no genetic abnormalities have been found so far. It is estimated that there are less than 2000 dystonia patients in Finland; approximately half of these have cervical dystonia. Generalised dystonia seems to be rare in Finland. The pathophysiology of dystonias is largely unclear but latest studies using various imaging techniques have detected abnormalities mainly in the premotor and sensorimotor cortex, basal ganglia and cerebellum. The diagnosis of dystonia is clinical and may require experience in movement disorders. In differential diagnosis secondary or symptomatic dystonias must be excluded. These include various kinds of local brain damage, degenerative or neurometabolic diseases and drugs. Psychogenic dystonia may be particularly difficult to diagnose. Primary dystonias are often chronic, and may cause considerable disability and diminish the capacity to work. The best symptomatic treatment for focal dystonias is local intramuscular botulinum toxin injections. Levodopa in small doses is the drug of choice for dopa responsive dystonia. Combinations of several drugs, such as anticholinergics and various muscle relaxants, are often used in individual cases. Deep brain stimulation of the globus pallidus is effective in primary generalised dystonia. In focal dystonias this technique is still under investigation. 3294a

DYSTONIA. Tietoa sairastuneille ja hoitohenkilökunnalle

DYSTONIA. Tietoa sairastuneille ja hoitohenkilökunnalle DYSTONIA tahto ja lihakset eri tahtilajissa Tietoa sairastuneille ja hoitohenkilökunnalle Sisällysluettelo 1. DYSTONIA TAHTO JA LIHAKSET ERI TAHTILAJISSA... 3 2. ERI DYSTONIAT... 4 2.1. Servikaalinen dystonia...

Lisätiedot

Tietoa servikaalisen dystonian NeuroBloc hoidosta

Tietoa servikaalisen dystonian NeuroBloc hoidosta Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinumtoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Tietoa servikaalisen dystonian NeuroBloc hoidosta Oppaan on laatinut Eisai Europe

Lisätiedot

Essentiaalinen vapina sisäsyntyinen, muista taudeista riippumaton vapina

Essentiaalinen vapina sisäsyntyinen, muista taudeista riippumaton vapina Essentiaalinen vapina sisäsyntyinen, muista taudeista riippumaton vapina Teksti: Seppo Kaakkola, professori (hc), neurologian erikoislääkäri Essentiaalinen vapina sisäsyntyinen, muista taudeista riippumaton

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

XEOMIN dystonian* ja spastisuuden** hoidossa Tietoa terveydenhuoltohenkilöstölle 1.12.2014

XEOMIN dystonian* ja spastisuuden** hoidossa Tietoa terveydenhuoltohenkilöstölle 1.12.2014 XEOMIN dystonian* ja spastisuuden** hoidossa Tietoa terveydenhuoltohenkilöstölle 1.12.2014 *XEOMINia käytetään luomikouristuksen (blefarospasmi) ja pääasiallisesti rotatorisena ilmenevän servikaalisen

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa. 1 1/2011 Parkinsonin taudin perinnöllisyys Geenien ja ympäristötekijöiden vuorovaikutus sairastumisen taustalla Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Soittajan neurologiset ongelmat. Seppo Kaakkola ja Andreo Larsen

Soittajan neurologiset ongelmat. Seppo Kaakkola ja Andreo Larsen Musiikkilääketiede Soittajan neurologiset ongelmat Seppo Kaakkola ja Andreo Larsen Perifeeristen hermojen pinnetilat ja keskushermostoperäiset dystoniset häiriöt ovat tavallisimmat soittajan neurologiset

Lisätiedot

Käyrätorvensoittajan suun ympäristön fokaalinen dystonia ammattitautina

Käyrätorvensoittajan suun ympäristön fokaalinen dystonia ammattitautina TIETEESSÄ KIMMO OKSANEN LL, TYÖTERVEYSHUOLLON JA YLEISLÄÄKETIETEEN MEHILÄINEN TYÖTERVEYS SALO MIKKO KUOPPAMÄKI LT, NEUROLOGIAN DOSENTTI TYKS, NEUROLOGIAN KLINIKKA ORION PHARMA, KLIININEN TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYS

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS

SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE Uuden Parkinson-potilaan opas 2014 Anne-Maria Kuopio LT, neurologi Materiaali tuotettu yhteistyössä Kuurojen Palvelusäätiön kanssa. 3 Mikä Parkinsonin

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

B o t u l i n u m t o k s i i n i h o i d o n t e h o j a h a i t t a v a i k u t u k s e t

B o t u l i n u m t o k s i i n i h o i d o n t e h o j a h a i t t a v a i k u t u k s e t B o t u l i n u m t o k s i i n i h o i d o n t e h o j a h a i t t a v a i k u t u k s e t Syventävien opintojen kirjoitelma Helsingin yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta 23.11.1999 Tuomas Rosberg

Lisätiedot

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet 20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Niska-hartiaseudun tutkiminen

Niska-hartiaseudun tutkiminen Niska-hartiaseudun tutkiminen Miksi tutkitaan Anamneesi Kipumekanismit Ryhti Aktiivi- ja passiiviliikkeet Neurologinen testaaminen, merkkilihakset Johtopäätökset/diagnoosi Miksi tutkitaan? Niskakipua on

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Liikuntaelinten oireet

Liikuntaelinten oireet 1 Liikuntaelinten oireet Yläraajaan säteilevä niska-hartiakipu 1. Onko sinulla koskaan ollut niskahartiakipua, johon on liittynyt yläraajaan (kyynärvarteen, käteen tai sormiin) säteilevää kipua tai puutumista?

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

Leena Savela-Syv RETTIN OIREYHTYMÄ

Leena Savela-Syv RETTIN OIREYHTYMÄ Leena Savela-Syv Syväjärvi RETTIN OIREYHTYMÄ Lähinnä tytöill illä ilmenevä harvinainen neurologinen oireyhtymä N. yhdellä/10 000-15 000:sta Suomessa n.100 Rett-henkil henkilöä Yli 80%:lla mutaatio X-kromosomin

Lisätiedot

Kajoavat hoidot Parkinsonin taudissa kenelle ja milloin?

Kajoavat hoidot Parkinsonin taudissa kenelle ja milloin? Tieteessä kättä pidempää Valtteri Kaasinen dosentti, neurologian erikoislääkäri, kliininen opettaja TYKS, neurotoimialue ja Turun yliopisto Valtakunnallinen PET-keskus, Turku Mikko Kärppä LT, neurologian

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8. Sidekudosoireyhtymät Perinnölliset sidekudosoireyhtymät Sirpa Kivirikko Perinnöllisyyslääkäri, dos 24.08.2012 Marfanin oireyhtymä Ehlers-Danlos oireyhtymä Osteogenesis imperfekta Perinnölliset sidekudoksen

Lisätiedot

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Neurodiagnostiikka Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Mikä tauti, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Vapinan erotusdiagnostiikka ja hoito

Vapinan erotusdiagnostiikka ja hoito Katsaus Mikko Kärppä Vapinan erotusdiagnostiikka ja hoito Vapinasta kärsivä potilas tulee hakemaan lääkäriltä vaivaansa selitystä ja hoitoa. Vapina on ehkä vaivannut jo jonkin aikaa ja alkanut haitata

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

ALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA HAITTOJEN SEURANTA

ALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA HAITTOJEN SEURANTA ALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA HAITTOJEN SEURANTA Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Foniatrian erikoislääkäri Perheterapeutti (VET) OYS, lastenpsykiatrian klinikka Etenemisproseduuri

Lisätiedot

Etenemisproseduuri 4/21/2009 ALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA. Yleistä lastenpsykiatrisesta lääkehoidosta

Etenemisproseduuri 4/21/2009 ALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA. Yleistä lastenpsykiatrisesta lääkehoidosta ALOITUS- JA ETENEMISPROSEDUURIT LÄÄKKEEN TEHON JA HAITTOJEN SEURANTA Päivi Lindholm Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Foniatrian erikoislääkäri Perheterapeutti (VET) OYS, lastenpsykiatrian klinikka Etenemisproseduuri

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI Department of Neurology Tampere University Hospital FUNCTIONAL IMAGING

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

Annosta tulee muuttaa eläimillä, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoiminta, koska haittavaikutusriski on suurentunut.

Annosta tulee muuttaa eläimillä, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoiminta, koska haittavaikutusriski on suurentunut. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Metomotyl vet 2,5 mg/ml injektioneste, liuos kissoille ja koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 millilitra sisältää: Vaikuttava aine: metoklopramidi (hydrokloridimonohydraattina)

Lisätiedot

Essentiaalinen vapina

Essentiaalinen vapina tieteessä Mikko Kärppä LT, kliininen opettaja, neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto ja OYS, medisiininen tulosalue, neurologia mikko.karppa@oulu.fi Jukka Lyytinen LT, neurologian erikoislääkäri HYKS,

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa PAKKAUSSELOSTE VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Geneettisen tutkimustiedon

Geneettisen tutkimustiedon Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016

Lisätiedot

SERVIKAALISEEN DYSTONIAAN LIITTYVÄ KIPU JA SEN LIEVITTYMINEN FYSIOTERAPIAN KEINOIN

SERVIKAALISEEN DYSTONIAAN LIITTYVÄ KIPU JA SEN LIEVITTYMINEN FYSIOTERAPIAN KEINOIN SERVIKAALISEEN DYSTONIAAN LIITTYVÄ KIPU JA SEN LIEVITTYMINEN FYSIOTERAPIAN KEINOIN Sari Liimatainen ja Krista Raippalinna Opinnäytetyö Marraskuu 2009 Fysioterapia Tekijä(t) LIIMATAINEN Sari RAIPPALINNA

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset Anne Salonen TAYS Idiopaattisen skolioosin luokittelu Ikä Primaarikäyryys Luokitusjärjestelmät Luokittelu iän perusteella I Infantiili

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:

Lisätiedot

Rintasyövän perinnöllisyys

Rintasyövän perinnöllisyys Lääketieteellisen genetiikan kurssi 17.9.2012 Rintasyövän perinnöllisyys Perinnöllinen syöpäalttius - esimerkkinä rintasyöpä Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri Genetiikan vastuuyksikköryhmä/huslab/hus

Lisätiedot