Vapinan erotusdiagnostiikka ja hoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vapinan erotusdiagnostiikka ja hoito"

Transkriptio

1 Katsaus Mikko Kärppä Vapinan erotusdiagnostiikka ja hoito Vapinasta kärsivä potilas tulee hakemaan lääkäriltä vaivaansa selitystä ja hoitoa. Vapina on ehkä vaivannut jo jonkin aikaa ja alkanut haitata toiminnallisesti ja sosiaalisesti. Tutkivan lääkärin on pyrittävä tekemään erotusdiagnostiikkaa ja määrittämään tutkimukset ja hoito. Vapinan lääkehoito ei ole edistynyt merkittävästi verrattuna moneen muuhun neurologiseen sairauteen. Vapina jaetaan aktio ja lepovapinaan. Aktiovapina näkyy selvimmin asentoa ylläpidettäessä, lepovapina raajan ollessa levossa vastustamatta painovoimaa. Yleisin on essentiaalinen vapina, jonka ensilinjan hoito on edelleenkin epäselektiivinen beetasalpaaja. Ellei beetasalpaaja sovi, primidoni on käyttökelpoinen vaihtoehto (pieni aloitusannos muistettava). Lepovapina on useimmiten viite Parkinsonin taudista, johon on spesifinen lääkitys. Vaikeimmille vapinapotilaille harkitaan neurokirurgista hoitoa. V apina on jonkin kehonosan tahdoton, rytminen ja oskilloiva liikehäiriö. Todennäköisesti jokainen on toisinaan vapissut, ja vapina onkin ihmisille tuttu ilmiö: sitä on kuvattu kirjallisuudessa muinaisista egyptiläisistä kirjoituksista lähtien. Vapina voi olla normaalia (fysiologista) tai patologista. Se saattaa olla yksittäinen löydös tai osa muuta neurologista oireistoa. Vapinassa on tietty taajuus (frekvenssi) ja liikelaajuus (amplitudi). Tärkeimmät vapinatyypit ovat essentiaalinen vapina aikuisiän yleisin liikehäiriö ja sitä monin verroin harvinaisempi Parkinsonin taudin vapina. Vapinan aiheuttaman toiminnallisen ja sosiaalisen haitan aste vaihtelee paljon: häiriö voi olla hyvänlaatuinen ilmaantuessaan ajoittain lievänä mutta saattaa aiheuttaa myös merkittävän invaliditeetin. Vastaanotolla pyritään vapinan erotusdiagnostiikkaan ja samalla määrittämään tutkimus ja hoitolinjat. Osa vapinapotilaista, kuten useimmat essentiaalisesta vapinasta kärsivät, voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa. Duodecim 2007;123:161 8 Lepovapinaa potevat on yleensä aiheellista lähettää neurologille, jota muutenkin voi tarvittaessa konsultoida. Aktio ja lepovapina Vapinatyypit jaetaan aktio ja lepovapinaan. Aktiovapina esiintyy lihastoiminnan aikana. Selvimmin se ilmenee asentoa ylläpidettäessä. Aktiovapinaan liittyvät termit on esitetty kuvassa 1. Tyypillisesti aktiovapinaa esiintyy käsissä, alaraajoissa, huulissa, päässä tai äänessä. Lepovapinassa vapiseva kehon osa ei vastusta painovoimaa ja vapinaliike on hitaampaa ja sen liikelaajuus on suurempi kuin aktiovapinassa. Lepovapinalle on ominaista sen vaimeneminen tai häviäminen liikkeessä. Tavallisimmin ilmentymä on peukalon ja etusormen ns. pillerinpyöritysvapina. Pään lepovapina ilmenee huulissa ja leuassa toisin kuin pään aktiovapinassa, jossa koko pää vapisee. Hermostuminen ja jännittäminen yleensä korostavat kaikkia vapinatyyppejä. 161

2 Aktiovapina Liikevapina eli kineettinen vapina Asentovapina eli posturaalinen vapina Isometrinen vapina Intentiovapina Yksinkertainen kineettinen vapina Toimintaspesifinen vapina Kuva 1. Aktiovapinan lajit ja niiden nimitykset. Fysiologinen vapina Fysiologista vapinaa esiintyy ajoin lähes kaikilla, yleensä huomaamattomana. Se on nopeataajuista ja pieniamplitudista aktiovapinaa. Selvimmin fysiologinen vapina näkyy ojennetussa yläraajassa sen osoittaa hyvin käden päälle asetettu paperi tai laserosoittimen valopisteen värinä luennolla. Vapina saattaa muuttua haittaavaksi katekoliamiinien eritystä lisäävissä tilanteissa perifeerisen beeta2 adrenergisen stimulaation vaikutuksesta. Samoin kahvi, tietyt lääkkeet ja sairaudet (hypertyreoosi, hypoglykemia) tai alkoholi, huume ja lääkevieroitus korostavat sitä, jolloin erotusdiagnostiikka taajuudeltaan hieman hitaampaan essentiaaliseen vapinaan nähden vaatii tarkkuutta. Essentiaalinen vapina Sairaus, jonka syytä ei saada selville ja joka ei liity muihin sairauksiin, on itsenäinen eli essentiaalinen. Essentiaalinen vapina määriteltiin ensimmäisen kerran noin 120 vuotta sitten (Dana 1887), ja terminä se vakiintui 1950 luvulla. Tämän vapinatyypin ilmaantumisajankohta vaihtelee nuoruudesta vanhuuteen. Esiintyvyydeksi on saatu väestöpohjaisissa tutkimuksissa 0,4 3,9 % (Louis ym. 1998). Esiintyvyys kasvaa ikääntymisen myötä. Yli 40 vuotiailla suomalaisilla esiintyvyys on 5,6 % (Rautakorpi ym. 1982). Essentiaalisen vapinan arvellaan olevan kuitenkin alidiagnosoitu, koska lievää muotoa potevia on paljon (Elble 1998). Kaikki potilaat eivät hakeudu lääkärin vastaanotolle tai vaiva voidaan ottaa puheeksi muun asian yhteydessä. Sukupuolieroja ei ole todettu. Essentiaalisen vapinan diagnostiset kriteerit on esitetty taulukossa. Essentiaalinen vapina on useimmiten käsien aktiovapinaa, joka korostuu kannatusasennossa (kuva 2). Se kehittyy hitaasti, usein huomaamatta. Vapina alkaa käsistä yleensä toispuolisena mutta muuttuu lähes aina molemminpuoliseksi. Muualle, kuten päähän, vapina voi kehittyä vuosien kuluttua käsivapinan alkamisesta. Päässä vapina on nyökkäävä tai sivuttaisliikkeinen. Emotionaaliset tekijät korostavat vapinan laajuutta; kahvi voi läikkyä kupista kiusallisesti (»kahvikuppineuroosi»). Ihminen pyrkii kompensoimaan vaivaansa monin tavoin: luopumalla tarkkuutta vaativista töistä, siirtämällä niitä Taulukko. Essentiaalisen vapinan diagnostiset kriteerit (Bain ym. 2000). Keskeiset kriteerit Molemminpuolinen yläraajojen liikevapina (tai pään vapina ilman dystoniaa) Ei lepovapinaa Ei muuta neurologista poikkeavuutta (vähäistä hammasratasrigiditeettiä voi olla) Lisäkriteerit Pitkäkestoisuus (yli kolme vuotta ilman muiden neurologisten löydösten kehittymistä) Positiivinen sukuanamneesi Alkoholin lievittävä vaikutus 162 M. Kärppä

3 % potilaista Kädet Pää Alaraajat Ääni Vartalo Kuva 2. Essentiaalisen vapinan paikantuminen (Elble ja Koller 1990). vähemmän oireilevalle kädelle tai käyttämällä molempia käsiä (esim. kahvin juomisessa). Essentiaalinen vapina ei parane ja sen yleinen luonne on etenevä. Ikääntyvillä taajuus vähenee mutta laajuus korostuu aiheuttaen lisääntyvää haittaa. Seniili vapina onkin essentiaalisen vapinan korostunut ilmentymä. Vanhusten vapina tulkitaan jossain määrin normaaliksi ikääntymisilmiöksi (Louis ym. 2000). Essentiaalisen vapinan patofysiologia on edelleen avoin. Kuvantamistutkimuksissa ja ruumiinavausaineistoissa ei ole todettu selvää rakenteellista aivopatologiaa. Äskettäin on raportoitu Lewyn kappaleiden paikallista esiintymistä, joka viittaa siihen, että mekanismi voi olla neurodegeneratiivinen (Louis ym. 2005). Positroniemissiotomografiassa (PET) on todettu pikkuaivoyhteyksien molemminpuolista hyperaktiivisuutta pikkuaivoissa, punatumakkeessa, talamuksessa tai motorisessa aivokuoressa (Jenkins ym. 1993, Wills ym. 1994). Alemman oliivitumakkeen neuronien aktiivisuuden lisääntymisellä ja gamma aminovoihappo eli GABA välitteisten ratojen häiriöllä on ilmeinen merkitys. Essentiaalista vapinaa pidetään autosomissa vallitsevasti periytyvänä sairautena, ja potilas tunteekin usein vapisevan sukulaisen. Positiivisen sukuanamneesin yleisyys kuitenkin vaihtelee huomattavasti eri tutkimuksissa. Yhteys kromosomeihin 3q13 (Gulcher ym. 1997) ja 2p22 (Higgins ym. 1998) on todettu. Geenimutaatiota on vastikään raportoitu (Higgins ym. 2006), mutta varsinainen geenivirhe on toistaiseksi löytämättä. Toisaalta näitä kromosomiyhteyksiä ei ole löydetty läheskään kaikilta potilailta, joten kysymyksessä lienee luultua heterogeenisempi diagnoosi sekä geneettisesti että kliinisesti (Kovach ym. 2001). Ympäristötekijöillä voi olla osuutensa; ainakin lyijy ja beetakarboliinin alkaloidit on todettu tremologeenisiksi. Beetakarboliinin alkaloideja esiintyy ruoassa, varsinkin pitkään kypsennetyssä lihassa. Mielenkiintoinen havainto on, että essentiaalisesta vapinasta kärsivät ovat tavanomaista laihempia, ilmeisesti hieman suuremman energiakulutuksensa takia (Louis ym. 2002). Vapinan erotusdiagnostiikka ja hoito Parkinsonin taudin vapina Lepovapinan tavallisin syy on Parkinsonin tauti, jonka yleisin oire on juuri vapina. Lepovapina johtuu dopamiinin puutteesta, joka aiheuttaa pallidumin ja talamuksen purkauksellista toimintaa. Jos potilaalla todetaan myös muita Parkinson löydöksiä, kuten hypokinesiaa, ei diagnosointi ole kovin vaikeaa. Essentiaalinen vapina diagnosoidaan tavallisimmin virheellisesti Parkinsonin taudiksi (Schrag ym. 2002). Erotusdiagnostiikka kohdistuu muihin parkinsonismin muotoihin. Parkinsonin taudin alussa vapina on toispuolista, lääkeparkinsonismissa (yleisimmin dopamiiniantagonistien käyttäjillä) symmetristä. On muistettava, että noin viidesosalle Parkinson potilaista ei kehity koskaan vapinaa. Pikkuaivovapina Pikkuaivoperäinen vapina on hidasta, noin 3 4 Hz:n liikevapinaa, joka näkyy selvimmin raajan kannatusasennossa. Tyypillistä on intentiovapina: vapina korostuu selvästi osoituskokeissa sormen tai kantapään lähestyessä kohdetta. Pää ja vartalo saattavat huojua rytmisesti (titubaatio). Kliinisessä tutkimuksessa tulee esille muitakin pikkuaivoperäisiä löydöksiä. Tavalliset aiheuttajat ovat alkoholi, MS tauti sekä pikkuaivojen kasvaimet ja verenkiertohäiriöt. Vapinaa esiintyy myös perinnöllisissä pikkuaivoataksioissa. 163

4 Dystoninen vapina Pään vapinan taustalla saattaa olla kauladystonia. Dystonia voi paljastua vastaanotolle tulleen kaula tai niskakipuisen potilaan tutkimuksessa. Kaulalihasten hypertrofia voi olla hyvinkin selvä. Dystoninen asentovapina saattaa muistuttaa essentiaalista vapinaa, mutta ei ole niin rytmistä ja sen laajuus on joskus toiseen suuntaan suurempi. Dystoninen pään vapina lievittyy yleensä potilaan koskettaessa päätänsä (sensorinen trick). Lihaksensisäisillä botuliiniruiskeilla saadaan hyvä vaste pään vapinassa. Hoitoa on kokeiltu myös essentiaaliseen käsivapinaan, mutta käytännössä sitä ei käytetä yleisenä esiintyvän kohdelihasheikkouden takia. Haittaavasta dystoniasta kärsivät potilaat tulisi lähettää botuliinihoidon hallitsevan lääkärin arvioitavaksi. Lääkevapina ja toksinen vapina Useat lääkkeet aiheuttavat vapinaa tai korostavat fysiologista vapinaa. Tavallisimmat näistä lääkkeistä ovat sympatomimeetit, valproaatti, amiodaroni, steroidit, litium, trisykliset depressiolääkkeet, neuroleptit, metoklopramidi, efedriini ja teofylliini. Liitännäisoireena voi esiintyä myoklonusta. Alkoholismi ja raskasmetallimyrkytykset aiheuttavat toksista vapinaa. Psykogeeninen vapina Psykogeenisista liikehäiriöistä yleisimmät ovat liike ja lepovapina (Hinson ym. 2005). Vapina on tällöin kummallista ja vaihtelevaa ja se alkaa äkillisesti eikä ole jatkuvaa. Tavallisesti vapina loppuu, kun potilaita ei suoraan tarkkailla. Mukana on usein muutakin psykogeenista oireilua. Kliinikko voi eri testeillä pyrkiä erotusdiagnostiikkaan; esimerkiksi vastakkaisen raajan liiketesteissä psykogeeninen vapina häviää tai muuttuu. Vapisevan raajan lisäpaino vähentää vapinan laajuutta orgaanisissa syissä ja lisää psykogeenisessa (ns. coactivation sign). Sormet vapisevat harvoin. Psykogeeninen vapina, kuten yleensäkin psykogeeninen oireilu, on kliinikolle sekä diagnostinen että terapeuttinen haaste. Muut vapinat Vain seisoessa ilmenevä ortostaattinen vapina on niin nopeaa (16 18 Hz), ettei potilas välttämättä aisti sitä vapinana. Se tuntuu vartalossa ja alaraajoissa, jolloin potilas saattaa kertoa seisomavaikeudesta. Vapina häviää kävellessä tai istuessa. Ilmaantuvuus ja esiintyvyyslukuja ei tiedetä tarkasti. Ortostaattisen vapinan etiologia on avoin; toisaalta sitä pidetään omana vapinatyyppinään (Heilman 1984), toisaalta essentiaalisen vapinan toimintaspesifisenä muotona (Greene 2003). Kuten essentiaalisessa vapinassa on ortostaattistakin vapinaa potevilla todettu PET tutkimuksissa lisääntynyttä molemminpuolista pikkuaivoverenkiertoa, mikä viittaa pikkuaivoperäiseen etiologiaan (Wills ym. 1996). Punatumakevapina (rubraalinen vapina, keskiaivovapina) on hidasta, tavallisesti toispuolista lepovapinaa. Se korostuu asentoa ylläpidettäessä ja etenkin intentiossa, jolloin vapina saattaa yltyä voimakkaan vispaavaksi. Keskiaivoissa sijaitsevan punatumakkeen lisäksi talamus ja pikkuaivoradat osallistuvat punatumakevapinan syntyyn. Näiden alueiden vauriot, kuten MS tauti ja verenkiertohäiriöt, ovat tavanomaisimmat syyt. Punatumakevapina voi ilmaantua myös aivovamman jälkeen. Metabolinen vapina on oheisoire aineenvaihduntasairaudesta (maksa- ja munuaissairaudet, polysytemia, malabsorptio, B 12 vitamiinin puutos, Wilsonin tauti). Wilsonin tauti on autosomissa periytyvä kupariaineenvaihdunnan häiriö, joka aiheuttaa kuparin kertymistä maksaan ja tyvitumakkeisiin. Keruloplasmiinin (maksassa syntetisoituva, kuparia sitova seerumin proteiini) pitoisuus on Wilsonin taudissa huomattavan pieni. Oirekuvaan kuuluvat maksan vajaatoiminta, silmän sarveiskalvolla näkyvä kuparikertymä (Kayser Fleischerin rengas) ja joskus muut neurologiset ilmentymät (dysartria, dystonia, dysfagia ja parkinsonismi). Taudin ilmaantuvuuden huippu on 8 16 vuoden iässä, ja oireet eivät käytännössä ilmaannu 40 ikävuoden jälkeen. On esitetty, että alle 40 vuotiailta vapinapotilailta tulisi määrittää seerumin keruloplasmiini Wilsonin taudin pois sulkemiseksi (Louis 2005). Koska sairaus on harvinainen, keruloplasmiinin 164 M. Kärppä

5 rutiinimaiseen määritykseen ei vapinadiagnostiikassa ole tarvetta. Metaboliseen sairauteen liittyvä neuropatia tai muusta syystä johtuva vaikea perifeerinen neuropatia voi aiheuttaa raajavapinaa. Asterixis on käsien kannatusasennossa näkyvä hyvin hidas, epäsäännöllinen, vapinaa muistuttava liikehäiriö. Sen taustalla on yleensä metabolinen enkefalopatia tai fenytoiini intoksikaatio. Asterixis korjaantuu perussyytä hoidettaessa. Myös aivovammojen jälkitiloihin voi liittyä vapinaa. Potilaan tutkiminen Vapinapotilasta tutkittaessa anamneesi ja kliininen tutkimus tarkkailuineen yleensä riittävät. Kliinikko arvioi vapinan taajuutta, laajuutta, rytmisyyttä sekä suhdetta liikkeeseen ja lepoon. Vapinaa voidaan luokitella käyttämällä arviointiasteikkoja, jossa esimerkiksi laajuutta arvioidaan moniportaisella asteikolla (Jankovic ja Lang 2004). Lepovapina (3 6 Hz) on hitaampaa kuin aktiovapina (7 12 Hz). Toiminnallinen haitta arvioidaan: aktiovapina aiheuttaa selvemmän toiminnallisen haitan kuin lepovapina, ja lepovapinan haitta on yleensä enemmän sosiaalinen. Lepovapina nähdään potilaan istuessa tai seistessä niissä lihaksissa, jotka eivät sillä hetkellä vastusta painovoimaa. Käsien lepovapina voi ilmetä myös kävellessä, mutta yleensä lepovapina häviää tai vähintään lievenee liikesuorituksen aikana. Tarkkana täytyy kuitenkin olla, sillä käsien ollessa sylissä lepoasennossa potilaan jännittäessä vapina saattaa ilmetä isometrisena aktiovapinana eikä kyseessä ole lepovapina (Marttila 1997). On muistettava, että joillakin Parkinson potilailla esiintyy aktiovapinaa ja essentiaalisessa muodossa ilmenee vastaavasti lepovapinaa. Essentiaalisesta vapinasta kärsivillä on todettu enemmän poikkeavuutta viivakävelyssä kuin verrokeilla (Stolze ym. 2001). Samassa aineistossa runsaalla neljäsosalla terveistä verrokeistakin todettiin tätä poikkeavuutta, ja samaa ilmenee kliinisessä työssä. Joillakin näistä potilaista todetaan vähäistä mutta selvää hammasratasrigiditeettiä. Löydös saattaa aiheuttaa epäilyn parkinsonismista, mutta potilailta puuttuvat selvät parkinsonismioireet ja löydökset. Osoituskokeissa saattaa ilmaantua intentiovapinaa, joka muuten ei ehkä näkyisi. Kantapää polvikokeessa haparointi viittaa pikkuaivoperäiseen syyhyn. Alaraajavapinan syytä tutkittaessa on huomioitava, tuleeko tavanomaisessa neurologisessa tutkimuksessa esille mahdolliseen neuropatiaan viittaavia löydöksiä. Pään tai äänen vapina viittaa essentiaaliseen taustaan. Pään vapinassa tulee muistaa dystonian mahdollisuus, joten kaula ja niskalihakset on muistettava tutkia. Nieluun vilkaisu voi paljastaa harvinaisen palataalisen myoklonuksen. Ellei vapina ole tutkimuksessa todettavissa, se pyritään saamaan esille provosoivissa testeissä tai asennoissa. Potilasta voidaan pyytää kirjoittamaan tai piirtämään esimerkiksi spiraalin. Kirjoittamisessa ilmaantuva vapina saattaa olla eri vapinatyyppien ilmentymää (toimintaspesifinen kirjoittamisvapina, essentiaalinen vapina, lepovapina, pikkuaivovapina, kirjoittajan kramppi), joten erotusdiagnostiikka voi olla haastavaa ja samalla tärkeää hoitolinjojen valitsemiseksi. Alkoholin osuus vapinaan on moninainen, ja se on syytä arvioida. Alkoholin lievittävä vaiku y d i n a s i a t Aktio ja lepovapinan syyt ja hoitolinjat ovat erilaiset. Kliininen tutkimus on vapinan diagnostiikan kulmakivi. Propranololi ja primidoni ovat edelleen tehokkaimmat lääkkeet essentiaaliseen vapinaan. Osalle vapinapotilaista tulee harkita aivojen syvien osien sähköärsytyshoitoa. Vapinan erotusdiagnostiikka ja hoito 165

6 tus essentiaalisessa ja fysiologisessa vapinassa on selvä, ja toisaalta vieroitusvaiheessa ilmenee asentovapinaa ja krooninen alkoholinkäyttö aiheuttaa pikkuaivovapinaa. Vaikka alkoholi lievittää essentiaalista vapinaa, ei alkoholin liikakäyttöä näillä potilailla ole todettu enempää kuin muulla väestöllä. Lääkitystiedot ovat oleellisia, ja lääkkeen syy yhteys vapinaan on selvitettävä. Mitään rutiinitutkimusta ei ole. Harkittavia laboratoriokokeita ovat perusverenkuva, kilpirauhasfunktio, elektrolyytit, glukoosi ja maksakokeet. Lääkepitoisuus määritetään tarvittaessa, mikäli se on mitattavissa. Asterixista epäiltäessä Karkeasti arvioiden noin puolet kaikista vapinapotilaista hyötyy lääkityksestä on etsittävä metabolista sairautta tai määritettävä fenytoiinin käyttäjältä lääkepitoisuus. Neurodegeneratiivista sairautta tai paikallista aivoperäistä syytä epäiltäessä tehdään aivojen neuroradiologinen kuvaus. Lepovapinapotilailla harkitaan tapauskohtaisesti aivojen isotooppitutkimuksia, MS epäilyssä aivoselkäydinnestenäytettä tai Wilsonin tautiepäilyssä keruloplasmiinin määritystä. Neurofysiologiset menetelmät eivät ole vapinadiagnostiikassa rutiinikäytössä. Lääkehoito Kuten yleensä liikehäiriösairauksissa vapinapotilastakin hoidetaan vain, jos oireesta on haittaa. Vapinan hoito on melko huonovasteista: karkeasti arvioiden noin puolet kaikista vapinapotilaista hyötyy lääkityksestä. Paras teho saadaan yläraajoihin. Pään ja äänen vapinassa vaste on usein huonompi. Vapinan hoidolla pyritään ennen kaikkea vapinan laajuuden vähentämiseen, jolloin sekä toiminnallinen että sosiaalinen haitta lievenevät. Symptomaattinen vapina lievittyy tai korjaantuu perussyytä hoidettaessa. Lepovapinaa aiheuttaviin sairauksiin, käytännössä lähinnä Parkinsonin tautiin, on tarjolla spesifinen lääkitys. Hoito aloitetaan yleensä dopamiiniagonisteilla, ellei potilas ole kovin iäkäs. Alkuvaiheessa voidaan kokeilla amantadiinia tai nuorehkoilla potilailla antikolinergia (biperidiini), joka on tämän lääkeryhmän ainoa käyttöaihe Parkinsonin taudissa. Levodopa lievittää tehokkaimmin Parkinson oireita vapina mukaan luettuna, ja sen käyttö aloitetaan kliinisen harkinnan mukaan. Parkinsonin taudista on julkaistu tuore Käypä hoito suositus (2006). Ellei Parkinson lääkitys tehoa toivotusti, on mietittävä uudelleen erotusdiagnostiikkaa. Vapinan lääkehoito kohdistuu ensisijaisesti essentiaaliseen vapinaan. Beetasalpaaja vähentää vapinan laajuutta muttei juuri vaikuta sen taajuuteen. Myös haittaava fysiologinen vapina lievittyy beetasalpaajalla. Vaikutusmekanismia ei tunneta tarkasti, mutta se on enemmän perifeerinen kuin sentraalinen. Ellei vasta aiheita ole (esim. astma), propranololi on edelleen ensilinjan valinta. Sillä on tehty eniten kontrolloituja vapinatutkimuksia. Propranololin vuorokausiannoksen pitäisi olla vähintään 120 mg hyvän vasteen saamiseksi. Toisaalta vaste propranololiin vaihtelee yksilöittäin aika paljon, ja syketaajuuden seuranta on hyvä vasteen mittari. Lääkevalikoimasta poistunut pitkävaikutteinen propranololi oli paljon käytetty valmiste vapinan hoidossa. Muita epäselektiivisiä beetasalpaajia sotalolia tai timololia voidaan myös käyttää. Selektiiviset beetasalpaajat eivät ole yhtä tehokkaita, mutta osa potilaista hyötyy niistä. Beetasalpaajat, joilla on sympatomimeettistä ISA tyyppistä ominaisvaikutusta (esim. pindololi), saattavat pahentaa vapinaa. Epilepsialääke primidoni (Mysoline tabl. 250 mg, erityislupavalmiste) on kohtalaisen tehokas vapinalääke. Osittain fenobarbitaaliksi metaboloituvan primidonin vaikutusmekanismi vapinaan on epäselvä. Vapinaa lievittävä vaikutus johtuu enemmän primidonista itsestään kuin fenobarbitaalista (Sasso ym. 1988). Lääkkeen teho on osoitettu useissa kontrolloiduissa tutkimuksissa, joissa suurin osa potilaista, eräässä aineistossa noin 70 % (Koller ym. 2000), on hyötynyt lääkkeestä. Ongelmana ja käyttöä rajoittavana tekijänä on lääkkeen huono siedettävyys. Siitä huolimatta primidoni on käyttökelpoinen lääke, kun aloitetaan pienellä annoksella (neljännestabletin eli 62,5 mg:n kerta annos). 166 M. Kärppä

7 Annosta suurennetaan hitaasti vasteen ja haittavaikutusten mukaan kahteen iltapainotteiseen ottokertaan. On hyvä muistaa, että joillakuilla potilailla tehoaa primidonin ja beetasalpaajan yhdistelmä. Tapauskohtaisesti voidaan käyttää muitakin lääkkeitä. GABA välitteisistä epilepsialääkkeistä primidonin ohella on tutkimusnäyttöä vapinan hoidossa gabapentiinin ja topiramaatin osalta. Gabapentiinin etuna on suhteellisen hyvä siedettävyys. Topiramaatin käyttö on aloitettava pienellä 25 mg:n annoksella. Vuorokausiannos vastaa epilepsian hoidossa käytettäviä. Gabapentiinista on näyttöä myös ortostaattisessa vapinassa (Rodrigues ym. 2005), johon beetasalpaajat eivät tehoa. Bentsodiatsepiineista käytetään klonatsepaamia tai alpratsolaamia. Näitä lääkkeitä voidaan käyttää etenkin silloin, kun halutaan samalla bentsodiatsepiinin muuta terapeuttista vaikutusta. Asetatsolamidia, nimodipiinia, mirtatsapiinia tai klonidiinia voidaan kokeilla vapinan hoidossa, mutta käytännössä näitä lääkkeitä neurologikin käyttää kovin harvoin. Pikkuaivovapina on hankala hoitaa, eikä hyvää tulokseen tahdota päästä. Toisaalta MS tautiin liittyvä pikkuaivovapina saattaa lieventyä tai korjaantua itsekseen. Beetasalpaajilla, antikolinergisilla lääkkeillä tai levodopalla saadaan joskus jonkinlainen vaste punatumakevapinaan, joka muuten on aika lailla hoitoresistentti. Neurokirurginen hoito Vapinan erotusdiagnostiikka ja hoito Vapinan neurokirurginen hoito on nykyään aivojen syvien osien sähköärsytys eli stimulaattorihoitoa (deep brain stimulation, DBS). Se on syrjäyttänyt lähes täysin aivoleikkaukset, joissa tehtyjä muutoksia ei voida palauttaa ennalleen. Talamotomioita tehdään kuitenkin tapauskohtaisesti potilaille, jotka kärsivät vaikeasta toispuolisesta essentiaalisesta vapinasta. Sähköärsytyshoidossa aivojen subtalaamisiin tumakkeisiin (Parkinsonin tauti) tai nuclus ventralis intermediukseen eli VIM tumakkeeseen (essentiaalinen vapina) asennetaan stereotaktisesti stimulaatioelektrodit, jotka yhdistetään rintalihasten seudun ihonalaiseen generaattoriin. Generaattorin virtaa säädetään halutun vasteen saamiseksi. Koska molemminpuolinen sähköärsytyshoito on todettu toispuolista tehokkaammaksi, elektrodit asennetaan rutiinimaisesti kumpaankin aivopuoliskoon, jos oireita esiintyy molemmin puolin. Vapina saadaan hoidolla useiksi vuosiksi hallintaan, mutta teho hiipuu ajan myötä eikä hoito vaikuta taudin luonnolliseen etenemiseen (Krack ym. 2003). Hoidon arviointiin potilaat tulevat neurologin lähettämänä, kun konservatiivinen hoito ei enää riittävästi auta. Sähköärsytyshoidon teho Parkinsonin taudissa ja essentiaalisessa vapinassa on osoitettu useissa tutkimuksissa, ja vaikeaoireiset potilaat tulisikin lähettää hoidon arviointiin. Tavallisin syy on hankala Parkinsonin taudin vapina. On kuitenkin muistettava, että levodopahoidolla pitäisi olla jonkinlaista tehoa vapinaan, jotta neurokirurgisesta hoidosta olisi odotettavissa hyötyä. Suomen liikehäiriöneurokirurgia on keskitetty OYS:aan ja HUS:iin. OYS:n neurokirurgian klinikassa oli asennettu vuoden 2005 loppuun mennessä stimulaattori yli 100 liikehäiriöpotilaalle (Parkinson vapina 90:llä, essentiaalinen vapina kymmenellä ja yleistynyt dystonia kolmella). Hoidon tulokset ovat yleensä hyviä ja vakavat komplikaatiot harvinaisia (Heikkinen ym. 2004). Yleisimmät komplikaatiot jotka useimmiten ovat ohimeneviä ovat dysartria, tasapainovaikeudet, ataksia ja tuntohäiriöt. Lopuksi Vapina on helppo todeta mutta vaikea parantaa Sanonta, jonka mukaan vapina on helppo todeta mutta vaikea parantaa, pitää yhä paikkansa. Rutiinikäytössä ei ole toistaiseksi tehokkaita lääkkeitä. Kunhan vapinasairauksien etiologiaa opitaan tuntemaan paremmin, voidaan odottaa tehokkaampia lääkkeitä. Myös neuroprotektiivinen hoito voi olla eri vapinamuodoissa tulevaisuutta. 167

8 Kirjallisuutta Bain P, Brin M, Deuschl G, ym. Criteria for the diagnosis of essential tremor. Neurology 2000;54 Suppl 4:S7. Dana CL. Hereditary tremor, a hitherto undescribed form of motor neurosis. Am J Med Sci 1887;94: Elble RJ. Tremor in ostensibly normal elderly people. Mov Disord 1998; 13: Elble R, Koller WC. The diagnosis and pathophysiology of essential tremor. Kirjassa: Elble R, Koller WC, toim. Tremor. Baltimore: John Hopkins University Press, Greene P. Treatment of orthostatic tremor. Kirjassa: Noseworthy JH, toim. Neurological therapeutics: principles and practice. Lontoo: Martin Dunitz, 2003, s Gulcher JR, Jonsson P, Kong A, ym. Mapping of a familial essential tremor gene, FET1, to chromosome 3q13. Nat Genet 1997;17:84 7. Heikkinen E, Erola T, Tuominen J, Juolasmaa A, Haapaniemi T, Myllylä V. Parkinsonin taudin sähköstimulaatiohoito. Duodecim 2004; 120: Heilman KM. Orthostatic tremor. Arch Neurol 1984;41: Higgins JJ, Loveless JM, Jankovic J, Patel PI. Evidence that a gene for essential tremor maps to chromosome 2p in four families. Mov Disord 1998;13: Higgins JJ, Lombardi RQ, Pucilowska J, Jankovic J, Golbe LI, Verhagen L. HS1-BP3 gene variant is common in familial essential tremor. Mov Disord 2006;21: Hinson VK, Cubo E, Comella CL, Goetz CG, Leurgans S. Rating scale for psychogenic movement disorders: scale development and clinimetric testing. Mov Disord 2005;20: Jankovic J, Lang AE. Movement disorders: diagnosis and assessment. Kirjassa: Bradley WG, Daroff RB, Fenichel GM, Jankovic J, toim. Neurology in clinical practice. Philadelphia: Butterworth-Heinemann, 2004, s Jenkins IH, Bain PG, Colebatch JG, ym. A positron emission tomography study of essential tremor: evidence for overactivity of cerebellar connections. Ann Neurol 1993;34: Koller W, Hristova A, Brin M. Pharmacological treatment of essential tremor. Neurology 2000;54 Suppl 4:S30 8. Kovach MJ, Ruiz J, Kimonis K, ym. Genetic heterogeneity in autosomal dominant essential tremor. Genet Med 2001;3: Krack P, Batir A, van Blercom N, ym. Five-year follow-up of bilateral stimulation of the subthalamic nucleus in advanced Parkinson s disease. N Engl J Med 2003;349: Louis ED, Ottman R, Hauser WA. How common is the most common adult movement disorder? estimates of the prevalence of essential tremor throughout the world. Mov Disord 1998;13:5 10. Louis ED, Wendt KJ, Ford B. Senile tremor. What is the prevalence and severity of tremor in older adults? Gerontology 2000;46:12 6. Louis ED, Marder K, Jurewicz EC, Watner D, Levy G, Mejia-Santana H. Body mass index in essential tremor. Arch Neurol 2002;59: Louis ED. Essential tremor. Lancet Neurol 2005;4: Louis ED, Honig LS, Vonsattel JPG, Maraganore DM, Borden S, Moskowitz CB. Essential tremor associated with focal nonnigral Lewy bodies: a clinicopathologic study. Arch Neurol 2005;62: Marttila R. Vapina. Duodecim 1997;113: Parkinsonin tauti [verkkoversio]. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2006 [päivitetty ]. Rautakorpi I, Takala J, Marttila RJ, Sievers K, Rinne UK. Essential tremor in a Finnish population. Acta Neurol Scand 1982;66: Rodrigues JP, Edwards DJ, Walters SE, ym. Gabapentin can improve postural stability and quality of life in primary orthostatic tremor. Mov Disord 2005;20: Sasso E, Perucca E, Calzetti S. Double-blind comparison of primidone and phenobarbital in essential tremor. Neurology 1988;38: Schrag A, Ben-Shlomo Y, Quinn N. How valid is the clinical diagnosis of Parkinson s disease in the community? J Neurol Neurosurg Psychiatry 2002;73: Stolze H, Petersen G, Raethjen J, Wenzelburger R, Deuschl G. The gait disorder of advanced essential tremor. Brain 2001;124: Wills AJ, Jenkins IH, Thompson PD, Findley LJ, Brooks DJ. Red nuclear and cerebellar but no olivary activation associated with essential tremor: a positron emission tomographic study. Ann Neurol 1994;36: Wills AJ, Thompson PD, Findley LJ, Brooks DJ. A positron emission tomography study of primary orthostatic tremor. Neurology 1996;46: Mikko Kärppä, LT, erikoislääkäri, apulaisopettaja mikko.karppa@oulu.fi OYS:n neurologian klinikka PL 25, OYS 168

Essentiaalinen vapina sisäsyntyinen, muista taudeista riippumaton vapina

Essentiaalinen vapina sisäsyntyinen, muista taudeista riippumaton vapina Essentiaalinen vapina sisäsyntyinen, muista taudeista riippumaton vapina Teksti: Seppo Kaakkola, professori (hc), neurologian erikoislääkäri Essentiaalinen vapina sisäsyntyinen, muista taudeista riippumaton

Lisätiedot

Vapinan hoito syväaivostimulaatiosta apua vaikeisiin tapauksiin

Vapinan hoito syväaivostimulaatiosta apua vaikeisiin tapauksiin Eero Pekkonen Vapinan hoito syväaivostimulaatiosta apua vaikeisiin tapauksiin Vapina on yleinen liikehäiriö, ja sitä esiintyy monissa sairauksissa. Vapinaa voi esiintyä missä tahansa lihaksessa, joka voi

Lisätiedot

Essentiaalinen vapina

Essentiaalinen vapina tieteessä Mikko Kärppä LT, kliininen opettaja, neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto ja OYS, medisiininen tulosalue, neurologia mikko.karppa@oulu.fi Jukka Lyytinen LT, neurologian erikoislääkäri HYKS,

Lisätiedot

EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO

EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

Nuoren niska-hartiakipu

Nuoren niska-hartiakipu Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

Epilepsian lääkehoito

Epilepsian lääkehoito Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA. Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS

HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA. Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS HYPO- JA HYPERTYREOOSIN DIAGNOSTIIKKA KLIINIKON KANNALTA Pasi Nevalainen, ayl LT, sisätautien ja endokrinologian el TAYS TULKINTAAN VAIKUTTAA Kliininen tila: eu-, hypo- vai hypertyreoottinen Kilpirauhasen

Lisätiedot

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN

Lisätiedot

Lataa Hankala potilas vai hankala sairaus - Maija Haavisto. Lataa

Lataa Hankala potilas vai hankala sairaus - Maija Haavisto. Lataa Lataa Hankala potilas vai hankala sairaus - Maija Haavisto Lataa Kirjailija: Maija Haavisto ISBN: 9789517925068 Sivumäärä: 305 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.87 Mb Homesairaudet, fibromyalgia, histamiini-intoleranssi,

Lisätiedot

SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS

SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE Uuden Parkinson-potilaan opas 2014 Anne-Maria Kuopio LT, neurologi Materiaali tuotettu yhteistyössä Kuurojen Palvelusäätiön kanssa. 3 Mikä Parkinsonin

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Kajoavat hoidot Parkinsonin taudissa kenelle ja milloin?

Kajoavat hoidot Parkinsonin taudissa kenelle ja milloin? Tieteessä kättä pidempää Valtteri Kaasinen dosentti, neurologian erikoislääkäri, kliininen opettaja TYKS, neurotoimialue ja Turun yliopisto Valtakunnallinen PET-keskus, Turku Mikko Kärppä LT, neurologian

Lisätiedot

Syväaivostimulaatio neurologisissa sairauksissa

Syväaivostimulaatio neurologisissa sairauksissa Eero Pekkonen KATSAUS Syväaivostimulaatio neurologisissa sairauksissa Syväaivostimulaation (deep brain stimulation eli DBS) tavallisimmat käyttöaiheet ovat edennyt Parkinsonin tauti, vaikea lääkkeisiin

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Selkäydinneste vai geenitutkimus? Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan

Lisätiedot

TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes.

MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. KUVA: TIMO HARTIKAINEN 6 ANNE REMES Professori, ylilääkäri

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Parkinsonin taudin sähköstimulaatiohoito

Parkinsonin taudin sähköstimulaatiohoito Katsaus Parkinsonin taudin sähköstimulaatiohoito Esa Heikkinen, Tuomo Erola, Juho Tuominen, Antero Juolasmaa, Tarja Haapaniemi ja Vilho Myllylä Parkinsonin taudin leikkaushoito on tullut uudelleen käyttöön

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.

Lisätiedot

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Neurodiagnostiikka Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Mikä tauti, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto

Lisätiedot

IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ

IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

Pioglitazone Actavis

Pioglitazone Actavis Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje

Lisätiedot

PARKINSONIN TAUTI LK Minna Kianta ja LK Sini Pietilä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015

PARKINSONIN TAUTI LK Minna Kianta ja LK Sini Pietilä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 PARKINSONIN TAUTI LK Minna Kianta ja LK Sini Pietilä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö MINNA KIANTA JA

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,

Lisätiedot

REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo

REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS MITÄ REFLUKSI TARKOITTAA? Mahalaukun tai ohuensuolen sisällön pääsy ruokatorveen ilman oksentamista fysiologinen refluksi kenellä tahansa sopivissa olosuhteissa patologinen

Lisätiedot

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58 10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa. 1 1/2011 Parkinsonin taudin perinnöllisyys Geenien ja ympäristötekijöiden vuorovaikutus sairastumisen taustalla Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla

Lisätiedot

Mitä gynekologin on hyvä tietää liikehäiriösairauksista

Mitä gynekologin on hyvä tietää liikehäiriösairauksista Mitä gynekologin on hyvä tietää liikehäiriösairauksista Ville Pursiainen, LT, neurologian erikoislääkäri Sidonnaisuudet: Osallistunut jatkokoulutustilaisuuksiin eri lääkeyritysten kustantamana (Boehringer-Ingelheim,

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy

Uutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa

Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa

Lisätiedot

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2012 Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Tupakointi Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Elimistön

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät

Lisätiedot

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon

Lisätiedot

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org

Kolmoishermosärky. www.migreeni.org Kolmoishermosärky Kipu tuntuu vasemman yläleuan hampaissa ja nenänpielessä, ja vetää samanpuoleiseen korvaan. En voi käsittää miten voi olla näin kauhean kova kipu edes olemassa!!?? Se ei kestä kauaa,

Lisätiedot

Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017

Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Lääkkeet ja kuntoutuminen Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita

LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita MIES 72 v Ongelmat alkaneet kesällä ja pahentuneet syyskesällä ja syksyllä - Laihtuminen, 178 cm, paino 54.6 kg - Käsien vapina, ajoittain

Lisätiedot

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Päihteet, terveys ja erityispalvelut -ajankohtaispäivät Juvenes, Tampere Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Pekka Heinälä 29.1.2010 ALKOHOLINKULUTUS SATAPROSENTTISENA ALKOHOLINA HS 151209 1 Käypä

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

NeuroBloc B-tyypin botulinumtoksiini injektioneste, liuos U/ml

NeuroBloc B-tyypin botulinumtoksiini injektioneste, liuos U/ml NeuroBloc B-tyypin botulinumtoksiini injektioneste, liuos 5 000 U/ml Tärkeitä turvallisuutta koskevia tietoja lääkäreille Tämän käyttöoppaan tarkoitus on antaa NeuroBloc -valmisteen määräämiseen ja antamiseen

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös lääketieteellisistä edellytyksistä, jotka sairauden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen erityiskorvaamiseksi täyttää. Annettu Helsingissä 31.12.2004 Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet

Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet Sirpa Hartikainen, Riitta Antikainen / Kirjoitettu 28.5.2018 / Julkaistu 14.8.2018 Lääkkeitä määrätessä

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miten käytän sykevälivaihtelun mittausta sairauksia potevilla ja lääkityksiä käyttävillä? Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos HRV- eri tekijöiden vaikutus Stressi Perimä

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Parkinsonin tautia sairastavan iäkkään lääkehoito

Parkinsonin tautia sairastavan iäkkään lääkehoito Parkinsonin tautia sairastavan iäkkään lääkehoito Jaana Autere, LT, neurologian erikoislääkäri KYS Neurokeskus 22.1.2018 1 Esityksen sisältö Parkinsonin taudin motoristen oireiden hoito Varhaisvaiheen

Lisätiedot

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen

Lisätiedot

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.

Lisätiedot

Vanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus

Vanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus Vanhat korvat Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus Ikähuonokuuloisuus Tarkoitetaan varsinaisesti muista sairauksista riippumatonta iän mittaan etenevää sensorineuraalista kuulovikaa Todettavissa jo 20 ikävuodesta

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Edenneen Parkinsonin taudin hoito ja Duodopapotilaan valinta

Edenneen Parkinsonin taudin hoito ja Duodopapotilaan valinta Edenneen Parkinsonin taudin hoito ja Duodopapotilaan valinta Neu oyl Susanna Hintikka 20.5.2015 Sisällöstä Parkinsonin taudin patofysiologiaa Motoriset oireet ja niiden hoito Ei-motoriset oireet ja niiden

Lisätiedot