Vapinan erotusdiagnostiikka ja hoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vapinan erotusdiagnostiikka ja hoito"

Transkriptio

1 Katsaus Mikko Kärppä Vapinan erotusdiagnostiikka ja hoito Vapinasta kärsivä potilas tulee hakemaan lääkäriltä vaivaansa selitystä ja hoitoa. Vapina on ehkä vaivannut jo jonkin aikaa ja alkanut haitata toiminnallisesti ja sosiaalisesti. Tutkivan lääkärin on pyrittävä tekemään erotusdiagnostiikkaa ja määrittämään tutkimukset ja hoito. Vapinan lääkehoito ei ole edistynyt merkittävästi verrattuna moneen muuhun neurologiseen sairauteen. Vapina jaetaan aktio ja lepovapinaan. Aktiovapina näkyy selvimmin asentoa ylläpidettäessä, lepovapina raajan ollessa levossa vastustamatta painovoimaa. Yleisin on essentiaalinen vapina, jonka ensilinjan hoito on edelleenkin epäselektiivinen beetasalpaaja. Ellei beetasalpaaja sovi, primidoni on käyttökelpoinen vaihtoehto (pieni aloitusannos muistettava). Lepovapina on useimmiten viite Parkinsonin taudista, johon on spesifinen lääkitys. Vaikeimmille vapinapotilaille harkitaan neurokirurgista hoitoa. V apina on jonkin kehonosan tahdoton, rytminen ja oskilloiva liikehäiriö. Todennäköisesti jokainen on toisinaan vapissut, ja vapina onkin ihmisille tuttu ilmiö: sitä on kuvattu kirjallisuudessa muinaisista egyptiläisistä kirjoituksista lähtien. Vapina voi olla normaalia (fysiologista) tai patologista. Se saattaa olla yksittäinen löydös tai osa muuta neurologista oireistoa. Vapinassa on tietty taajuus (frekvenssi) ja liikelaajuus (amplitudi). Tärkeimmät vapinatyypit ovat essentiaalinen vapina aikuisiän yleisin liikehäiriö ja sitä monin verroin harvinaisempi Parkinsonin taudin vapina. Vapinan aiheuttaman toiminnallisen ja sosiaalisen haitan aste vaihtelee paljon: häiriö voi olla hyvänlaatuinen ilmaantuessaan ajoittain lievänä mutta saattaa aiheuttaa myös merkittävän invaliditeetin. Vastaanotolla pyritään vapinan erotusdiagnostiikkaan ja samalla määrittämään tutkimus ja hoitolinjat. Osa vapinapotilaista, kuten useimmat essentiaalisesta vapinasta kärsivät, voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa. Duodecim 2007;123:161 8 Lepovapinaa potevat on yleensä aiheellista lähettää neurologille, jota muutenkin voi tarvittaessa konsultoida. Aktio ja lepovapina Vapinatyypit jaetaan aktio ja lepovapinaan. Aktiovapina esiintyy lihastoiminnan aikana. Selvimmin se ilmenee asentoa ylläpidettäessä. Aktiovapinaan liittyvät termit on esitetty kuvassa 1. Tyypillisesti aktiovapinaa esiintyy käsissä, alaraajoissa, huulissa, päässä tai äänessä. Lepovapinassa vapiseva kehon osa ei vastusta painovoimaa ja vapinaliike on hitaampaa ja sen liikelaajuus on suurempi kuin aktiovapinassa. Lepovapinalle on ominaista sen vaimeneminen tai häviäminen liikkeessä. Tavallisimmin ilmentymä on peukalon ja etusormen ns. pillerinpyöritysvapina. Pään lepovapina ilmenee huulissa ja leuassa toisin kuin pään aktiovapinassa, jossa koko pää vapisee. Hermostuminen ja jännittäminen yleensä korostavat kaikkia vapinatyyppejä. 161

2 Aktiovapina Liikevapina eli kineettinen vapina Asentovapina eli posturaalinen vapina Isometrinen vapina Intentiovapina Yksinkertainen kineettinen vapina Toimintaspesifinen vapina Kuva 1. Aktiovapinan lajit ja niiden nimitykset. Fysiologinen vapina Fysiologista vapinaa esiintyy ajoin lähes kaikilla, yleensä huomaamattomana. Se on nopeataajuista ja pieniamplitudista aktiovapinaa. Selvimmin fysiologinen vapina näkyy ojennetussa yläraajassa sen osoittaa hyvin käden päälle asetettu paperi tai laserosoittimen valopisteen värinä luennolla. Vapina saattaa muuttua haittaavaksi katekoliamiinien eritystä lisäävissä tilanteissa perifeerisen beeta2 adrenergisen stimulaation vaikutuksesta. Samoin kahvi, tietyt lääkkeet ja sairaudet (hypertyreoosi, hypoglykemia) tai alkoholi, huume ja lääkevieroitus korostavat sitä, jolloin erotusdiagnostiikka taajuudeltaan hieman hitaampaan essentiaaliseen vapinaan nähden vaatii tarkkuutta. Essentiaalinen vapina Sairaus, jonka syytä ei saada selville ja joka ei liity muihin sairauksiin, on itsenäinen eli essentiaalinen. Essentiaalinen vapina määriteltiin ensimmäisen kerran noin 120 vuotta sitten (Dana 1887), ja terminä se vakiintui 1950 luvulla. Tämän vapinatyypin ilmaantumisajankohta vaihtelee nuoruudesta vanhuuteen. Esiintyvyydeksi on saatu väestöpohjaisissa tutkimuksissa 0,4 3,9 % (Louis ym. 1998). Esiintyvyys kasvaa ikääntymisen myötä. Yli 40 vuotiailla suomalaisilla esiintyvyys on 5,6 % (Rautakorpi ym. 1982). Essentiaalisen vapinan arvellaan olevan kuitenkin alidiagnosoitu, koska lievää muotoa potevia on paljon (Elble 1998). Kaikki potilaat eivät hakeudu lääkärin vastaanotolle tai vaiva voidaan ottaa puheeksi muun asian yhteydessä. Sukupuolieroja ei ole todettu. Essentiaalisen vapinan diagnostiset kriteerit on esitetty taulukossa. Essentiaalinen vapina on useimmiten käsien aktiovapinaa, joka korostuu kannatusasennossa (kuva 2). Se kehittyy hitaasti, usein huomaamatta. Vapina alkaa käsistä yleensä toispuolisena mutta muuttuu lähes aina molemminpuoliseksi. Muualle, kuten päähän, vapina voi kehittyä vuosien kuluttua käsivapinan alkamisesta. Päässä vapina on nyökkäävä tai sivuttaisliikkeinen. Emotionaaliset tekijät korostavat vapinan laajuutta; kahvi voi läikkyä kupista kiusallisesti (»kahvikuppineuroosi»). Ihminen pyrkii kompensoimaan vaivaansa monin tavoin: luopumalla tarkkuutta vaativista töistä, siirtämällä niitä Taulukko. Essentiaalisen vapinan diagnostiset kriteerit (Bain ym. 2000). Keskeiset kriteerit Molemminpuolinen yläraajojen liikevapina (tai pään vapina ilman dystoniaa) Ei lepovapinaa Ei muuta neurologista poikkeavuutta (vähäistä hammasratasrigiditeettiä voi olla) Lisäkriteerit Pitkäkestoisuus (yli kolme vuotta ilman muiden neurologisten löydösten kehittymistä) Positiivinen sukuanamneesi Alkoholin lievittävä vaikutus 162 M. Kärppä

3 % potilaista Kädet Pää Alaraajat Ääni Vartalo Kuva 2. Essentiaalisen vapinan paikantuminen (Elble ja Koller 1990). vähemmän oireilevalle kädelle tai käyttämällä molempia käsiä (esim. kahvin juomisessa). Essentiaalinen vapina ei parane ja sen yleinen luonne on etenevä. Ikääntyvillä taajuus vähenee mutta laajuus korostuu aiheuttaen lisääntyvää haittaa. Seniili vapina onkin essentiaalisen vapinan korostunut ilmentymä. Vanhusten vapina tulkitaan jossain määrin normaaliksi ikääntymisilmiöksi (Louis ym. 2000). Essentiaalisen vapinan patofysiologia on edelleen avoin. Kuvantamistutkimuksissa ja ruumiinavausaineistoissa ei ole todettu selvää rakenteellista aivopatologiaa. Äskettäin on raportoitu Lewyn kappaleiden paikallista esiintymistä, joka viittaa siihen, että mekanismi voi olla neurodegeneratiivinen (Louis ym. 2005). Positroniemissiotomografiassa (PET) on todettu pikkuaivoyhteyksien molemminpuolista hyperaktiivisuutta pikkuaivoissa, punatumakkeessa, talamuksessa tai motorisessa aivokuoressa (Jenkins ym. 1993, Wills ym. 1994). Alemman oliivitumakkeen neuronien aktiivisuuden lisääntymisellä ja gamma aminovoihappo eli GABA välitteisten ratojen häiriöllä on ilmeinen merkitys. Essentiaalista vapinaa pidetään autosomissa vallitsevasti periytyvänä sairautena, ja potilas tunteekin usein vapisevan sukulaisen. Positiivisen sukuanamneesin yleisyys kuitenkin vaihtelee huomattavasti eri tutkimuksissa. Yhteys kromosomeihin 3q13 (Gulcher ym. 1997) ja 2p22 (Higgins ym. 1998) on todettu. Geenimutaatiota on vastikään raportoitu (Higgins ym. 2006), mutta varsinainen geenivirhe on toistaiseksi löytämättä. Toisaalta näitä kromosomiyhteyksiä ei ole löydetty läheskään kaikilta potilailta, joten kysymyksessä lienee luultua heterogeenisempi diagnoosi sekä geneettisesti että kliinisesti (Kovach ym. 2001). Ympäristötekijöillä voi olla osuutensa; ainakin lyijy ja beetakarboliinin alkaloidit on todettu tremologeenisiksi. Beetakarboliinin alkaloideja esiintyy ruoassa, varsinkin pitkään kypsennetyssä lihassa. Mielenkiintoinen havainto on, että essentiaalisesta vapinasta kärsivät ovat tavanomaista laihempia, ilmeisesti hieman suuremman energiakulutuksensa takia (Louis ym. 2002). Vapinan erotusdiagnostiikka ja hoito Parkinsonin taudin vapina Lepovapinan tavallisin syy on Parkinsonin tauti, jonka yleisin oire on juuri vapina. Lepovapina johtuu dopamiinin puutteesta, joka aiheuttaa pallidumin ja talamuksen purkauksellista toimintaa. Jos potilaalla todetaan myös muita Parkinson löydöksiä, kuten hypokinesiaa, ei diagnosointi ole kovin vaikeaa. Essentiaalinen vapina diagnosoidaan tavallisimmin virheellisesti Parkinsonin taudiksi (Schrag ym. 2002). Erotusdiagnostiikka kohdistuu muihin parkinsonismin muotoihin. Parkinsonin taudin alussa vapina on toispuolista, lääkeparkinsonismissa (yleisimmin dopamiiniantagonistien käyttäjillä) symmetristä. On muistettava, että noin viidesosalle Parkinson potilaista ei kehity koskaan vapinaa. Pikkuaivovapina Pikkuaivoperäinen vapina on hidasta, noin 3 4 Hz:n liikevapinaa, joka näkyy selvimmin raajan kannatusasennossa. Tyypillistä on intentiovapina: vapina korostuu selvästi osoituskokeissa sormen tai kantapään lähestyessä kohdetta. Pää ja vartalo saattavat huojua rytmisesti (titubaatio). Kliinisessä tutkimuksessa tulee esille muitakin pikkuaivoperäisiä löydöksiä. Tavalliset aiheuttajat ovat alkoholi, MS tauti sekä pikkuaivojen kasvaimet ja verenkiertohäiriöt. Vapinaa esiintyy myös perinnöllisissä pikkuaivoataksioissa. 163

4 Dystoninen vapina Pään vapinan taustalla saattaa olla kauladystonia. Dystonia voi paljastua vastaanotolle tulleen kaula tai niskakipuisen potilaan tutkimuksessa. Kaulalihasten hypertrofia voi olla hyvinkin selvä. Dystoninen asentovapina saattaa muistuttaa essentiaalista vapinaa, mutta ei ole niin rytmistä ja sen laajuus on joskus toiseen suuntaan suurempi. Dystoninen pään vapina lievittyy yleensä potilaan koskettaessa päätänsä (sensorinen trick). Lihaksensisäisillä botuliiniruiskeilla saadaan hyvä vaste pään vapinassa. Hoitoa on kokeiltu myös essentiaaliseen käsivapinaan, mutta käytännössä sitä ei käytetä yleisenä esiintyvän kohdelihasheikkouden takia. Haittaavasta dystoniasta kärsivät potilaat tulisi lähettää botuliinihoidon hallitsevan lääkärin arvioitavaksi. Lääkevapina ja toksinen vapina Useat lääkkeet aiheuttavat vapinaa tai korostavat fysiologista vapinaa. Tavallisimmat näistä lääkkeistä ovat sympatomimeetit, valproaatti, amiodaroni, steroidit, litium, trisykliset depressiolääkkeet, neuroleptit, metoklopramidi, efedriini ja teofylliini. Liitännäisoireena voi esiintyä myoklonusta. Alkoholismi ja raskasmetallimyrkytykset aiheuttavat toksista vapinaa. Psykogeeninen vapina Psykogeenisista liikehäiriöistä yleisimmät ovat liike ja lepovapina (Hinson ym. 2005). Vapina on tällöin kummallista ja vaihtelevaa ja se alkaa äkillisesti eikä ole jatkuvaa. Tavallisesti vapina loppuu, kun potilaita ei suoraan tarkkailla. Mukana on usein muutakin psykogeenista oireilua. Kliinikko voi eri testeillä pyrkiä erotusdiagnostiikkaan; esimerkiksi vastakkaisen raajan liiketesteissä psykogeeninen vapina häviää tai muuttuu. Vapisevan raajan lisäpaino vähentää vapinan laajuutta orgaanisissa syissä ja lisää psykogeenisessa (ns. coactivation sign). Sormet vapisevat harvoin. Psykogeeninen vapina, kuten yleensäkin psykogeeninen oireilu, on kliinikolle sekä diagnostinen että terapeuttinen haaste. Muut vapinat Vain seisoessa ilmenevä ortostaattinen vapina on niin nopeaa (16 18 Hz), ettei potilas välttämättä aisti sitä vapinana. Se tuntuu vartalossa ja alaraajoissa, jolloin potilas saattaa kertoa seisomavaikeudesta. Vapina häviää kävellessä tai istuessa. Ilmaantuvuus ja esiintyvyyslukuja ei tiedetä tarkasti. Ortostaattisen vapinan etiologia on avoin; toisaalta sitä pidetään omana vapinatyyppinään (Heilman 1984), toisaalta essentiaalisen vapinan toimintaspesifisenä muotona (Greene 2003). Kuten essentiaalisessa vapinassa on ortostaattistakin vapinaa potevilla todettu PET tutkimuksissa lisääntynyttä molemminpuolista pikkuaivoverenkiertoa, mikä viittaa pikkuaivoperäiseen etiologiaan (Wills ym. 1996). Punatumakevapina (rubraalinen vapina, keskiaivovapina) on hidasta, tavallisesti toispuolista lepovapinaa. Se korostuu asentoa ylläpidettäessä ja etenkin intentiossa, jolloin vapina saattaa yltyä voimakkaan vispaavaksi. Keskiaivoissa sijaitsevan punatumakkeen lisäksi talamus ja pikkuaivoradat osallistuvat punatumakevapinan syntyyn. Näiden alueiden vauriot, kuten MS tauti ja verenkiertohäiriöt, ovat tavanomaisimmat syyt. Punatumakevapina voi ilmaantua myös aivovamman jälkeen. Metabolinen vapina on oheisoire aineenvaihduntasairaudesta (maksa- ja munuaissairaudet, polysytemia, malabsorptio, B 12 vitamiinin puutos, Wilsonin tauti). Wilsonin tauti on autosomissa periytyvä kupariaineenvaihdunnan häiriö, joka aiheuttaa kuparin kertymistä maksaan ja tyvitumakkeisiin. Keruloplasmiinin (maksassa syntetisoituva, kuparia sitova seerumin proteiini) pitoisuus on Wilsonin taudissa huomattavan pieni. Oirekuvaan kuuluvat maksan vajaatoiminta, silmän sarveiskalvolla näkyvä kuparikertymä (Kayser Fleischerin rengas) ja joskus muut neurologiset ilmentymät (dysartria, dystonia, dysfagia ja parkinsonismi). Taudin ilmaantuvuuden huippu on 8 16 vuoden iässä, ja oireet eivät käytännössä ilmaannu 40 ikävuoden jälkeen. On esitetty, että alle 40 vuotiailta vapinapotilailta tulisi määrittää seerumin keruloplasmiini Wilsonin taudin pois sulkemiseksi (Louis 2005). Koska sairaus on harvinainen, keruloplasmiinin 164 M. Kärppä

5 rutiinimaiseen määritykseen ei vapinadiagnostiikassa ole tarvetta. Metaboliseen sairauteen liittyvä neuropatia tai muusta syystä johtuva vaikea perifeerinen neuropatia voi aiheuttaa raajavapinaa. Asterixis on käsien kannatusasennossa näkyvä hyvin hidas, epäsäännöllinen, vapinaa muistuttava liikehäiriö. Sen taustalla on yleensä metabolinen enkefalopatia tai fenytoiini intoksikaatio. Asterixis korjaantuu perussyytä hoidettaessa. Myös aivovammojen jälkitiloihin voi liittyä vapinaa. Potilaan tutkiminen Vapinapotilasta tutkittaessa anamneesi ja kliininen tutkimus tarkkailuineen yleensä riittävät. Kliinikko arvioi vapinan taajuutta, laajuutta, rytmisyyttä sekä suhdetta liikkeeseen ja lepoon. Vapinaa voidaan luokitella käyttämällä arviointiasteikkoja, jossa esimerkiksi laajuutta arvioidaan moniportaisella asteikolla (Jankovic ja Lang 2004). Lepovapina (3 6 Hz) on hitaampaa kuin aktiovapina (7 12 Hz). Toiminnallinen haitta arvioidaan: aktiovapina aiheuttaa selvemmän toiminnallisen haitan kuin lepovapina, ja lepovapinan haitta on yleensä enemmän sosiaalinen. Lepovapina nähdään potilaan istuessa tai seistessä niissä lihaksissa, jotka eivät sillä hetkellä vastusta painovoimaa. Käsien lepovapina voi ilmetä myös kävellessä, mutta yleensä lepovapina häviää tai vähintään lievenee liikesuorituksen aikana. Tarkkana täytyy kuitenkin olla, sillä käsien ollessa sylissä lepoasennossa potilaan jännittäessä vapina saattaa ilmetä isometrisena aktiovapinana eikä kyseessä ole lepovapina (Marttila 1997). On muistettava, että joillakin Parkinson potilailla esiintyy aktiovapinaa ja essentiaalisessa muodossa ilmenee vastaavasti lepovapinaa. Essentiaalisesta vapinasta kärsivillä on todettu enemmän poikkeavuutta viivakävelyssä kuin verrokeilla (Stolze ym. 2001). Samassa aineistossa runsaalla neljäsosalla terveistä verrokeistakin todettiin tätä poikkeavuutta, ja samaa ilmenee kliinisessä työssä. Joillakin näistä potilaista todetaan vähäistä mutta selvää hammasratasrigiditeettiä. Löydös saattaa aiheuttaa epäilyn parkinsonismista, mutta potilailta puuttuvat selvät parkinsonismioireet ja löydökset. Osoituskokeissa saattaa ilmaantua intentiovapinaa, joka muuten ei ehkä näkyisi. Kantapää polvikokeessa haparointi viittaa pikkuaivoperäiseen syyhyn. Alaraajavapinan syytä tutkittaessa on huomioitava, tuleeko tavanomaisessa neurologisessa tutkimuksessa esille mahdolliseen neuropatiaan viittaavia löydöksiä. Pään tai äänen vapina viittaa essentiaaliseen taustaan. Pään vapinassa tulee muistaa dystonian mahdollisuus, joten kaula ja niskalihakset on muistettava tutkia. Nieluun vilkaisu voi paljastaa harvinaisen palataalisen myoklonuksen. Ellei vapina ole tutkimuksessa todettavissa, se pyritään saamaan esille provosoivissa testeissä tai asennoissa. Potilasta voidaan pyytää kirjoittamaan tai piirtämään esimerkiksi spiraalin. Kirjoittamisessa ilmaantuva vapina saattaa olla eri vapinatyyppien ilmentymää (toimintaspesifinen kirjoittamisvapina, essentiaalinen vapina, lepovapina, pikkuaivovapina, kirjoittajan kramppi), joten erotusdiagnostiikka voi olla haastavaa ja samalla tärkeää hoitolinjojen valitsemiseksi. Alkoholin osuus vapinaan on moninainen, ja se on syytä arvioida. Alkoholin lievittävä vaiku y d i n a s i a t Aktio ja lepovapinan syyt ja hoitolinjat ovat erilaiset. Kliininen tutkimus on vapinan diagnostiikan kulmakivi. Propranololi ja primidoni ovat edelleen tehokkaimmat lääkkeet essentiaaliseen vapinaan. Osalle vapinapotilaista tulee harkita aivojen syvien osien sähköärsytyshoitoa. Vapinan erotusdiagnostiikka ja hoito 165

6 tus essentiaalisessa ja fysiologisessa vapinassa on selvä, ja toisaalta vieroitusvaiheessa ilmenee asentovapinaa ja krooninen alkoholinkäyttö aiheuttaa pikkuaivovapinaa. Vaikka alkoholi lievittää essentiaalista vapinaa, ei alkoholin liikakäyttöä näillä potilailla ole todettu enempää kuin muulla väestöllä. Lääkitystiedot ovat oleellisia, ja lääkkeen syy yhteys vapinaan on selvitettävä. Mitään rutiinitutkimusta ei ole. Harkittavia laboratoriokokeita ovat perusverenkuva, kilpirauhasfunktio, elektrolyytit, glukoosi ja maksakokeet. Lääkepitoisuus määritetään tarvittaessa, mikäli se on mitattavissa. Asterixista epäiltäessä Karkeasti arvioiden noin puolet kaikista vapinapotilaista hyötyy lääkityksestä on etsittävä metabolista sairautta tai määritettävä fenytoiinin käyttäjältä lääkepitoisuus. Neurodegeneratiivista sairautta tai paikallista aivoperäistä syytä epäiltäessä tehdään aivojen neuroradiologinen kuvaus. Lepovapinapotilailla harkitaan tapauskohtaisesti aivojen isotooppitutkimuksia, MS epäilyssä aivoselkäydinnestenäytettä tai Wilsonin tautiepäilyssä keruloplasmiinin määritystä. Neurofysiologiset menetelmät eivät ole vapinadiagnostiikassa rutiinikäytössä. Lääkehoito Kuten yleensä liikehäiriösairauksissa vapinapotilastakin hoidetaan vain, jos oireesta on haittaa. Vapinan hoito on melko huonovasteista: karkeasti arvioiden noin puolet kaikista vapinapotilaista hyötyy lääkityksestä. Paras teho saadaan yläraajoihin. Pään ja äänen vapinassa vaste on usein huonompi. Vapinan hoidolla pyritään ennen kaikkea vapinan laajuuden vähentämiseen, jolloin sekä toiminnallinen että sosiaalinen haitta lievenevät. Symptomaattinen vapina lievittyy tai korjaantuu perussyytä hoidettaessa. Lepovapinaa aiheuttaviin sairauksiin, käytännössä lähinnä Parkinsonin tautiin, on tarjolla spesifinen lääkitys. Hoito aloitetaan yleensä dopamiiniagonisteilla, ellei potilas ole kovin iäkäs. Alkuvaiheessa voidaan kokeilla amantadiinia tai nuorehkoilla potilailla antikolinergia (biperidiini), joka on tämän lääkeryhmän ainoa käyttöaihe Parkinsonin taudissa. Levodopa lievittää tehokkaimmin Parkinson oireita vapina mukaan luettuna, ja sen käyttö aloitetaan kliinisen harkinnan mukaan. Parkinsonin taudista on julkaistu tuore Käypä hoito suositus (2006). Ellei Parkinson lääkitys tehoa toivotusti, on mietittävä uudelleen erotusdiagnostiikkaa. Vapinan lääkehoito kohdistuu ensisijaisesti essentiaaliseen vapinaan. Beetasalpaaja vähentää vapinan laajuutta muttei juuri vaikuta sen taajuuteen. Myös haittaava fysiologinen vapina lievittyy beetasalpaajalla. Vaikutusmekanismia ei tunneta tarkasti, mutta se on enemmän perifeerinen kuin sentraalinen. Ellei vasta aiheita ole (esim. astma), propranololi on edelleen ensilinjan valinta. Sillä on tehty eniten kontrolloituja vapinatutkimuksia. Propranololin vuorokausiannoksen pitäisi olla vähintään 120 mg hyvän vasteen saamiseksi. Toisaalta vaste propranololiin vaihtelee yksilöittäin aika paljon, ja syketaajuuden seuranta on hyvä vasteen mittari. Lääkevalikoimasta poistunut pitkävaikutteinen propranololi oli paljon käytetty valmiste vapinan hoidossa. Muita epäselektiivisiä beetasalpaajia sotalolia tai timololia voidaan myös käyttää. Selektiiviset beetasalpaajat eivät ole yhtä tehokkaita, mutta osa potilaista hyötyy niistä. Beetasalpaajat, joilla on sympatomimeettistä ISA tyyppistä ominaisvaikutusta (esim. pindololi), saattavat pahentaa vapinaa. Epilepsialääke primidoni (Mysoline tabl. 250 mg, erityislupavalmiste) on kohtalaisen tehokas vapinalääke. Osittain fenobarbitaaliksi metaboloituvan primidonin vaikutusmekanismi vapinaan on epäselvä. Vapinaa lievittävä vaikutus johtuu enemmän primidonista itsestään kuin fenobarbitaalista (Sasso ym. 1988). Lääkkeen teho on osoitettu useissa kontrolloiduissa tutkimuksissa, joissa suurin osa potilaista, eräässä aineistossa noin 70 % (Koller ym. 2000), on hyötynyt lääkkeestä. Ongelmana ja käyttöä rajoittavana tekijänä on lääkkeen huono siedettävyys. Siitä huolimatta primidoni on käyttökelpoinen lääke, kun aloitetaan pienellä annoksella (neljännestabletin eli 62,5 mg:n kerta annos). 166 M. Kärppä

7 Annosta suurennetaan hitaasti vasteen ja haittavaikutusten mukaan kahteen iltapainotteiseen ottokertaan. On hyvä muistaa, että joillakuilla potilailla tehoaa primidonin ja beetasalpaajan yhdistelmä. Tapauskohtaisesti voidaan käyttää muitakin lääkkeitä. GABA välitteisistä epilepsialääkkeistä primidonin ohella on tutkimusnäyttöä vapinan hoidossa gabapentiinin ja topiramaatin osalta. Gabapentiinin etuna on suhteellisen hyvä siedettävyys. Topiramaatin käyttö on aloitettava pienellä 25 mg:n annoksella. Vuorokausiannos vastaa epilepsian hoidossa käytettäviä. Gabapentiinista on näyttöä myös ortostaattisessa vapinassa (Rodrigues ym. 2005), johon beetasalpaajat eivät tehoa. Bentsodiatsepiineista käytetään klonatsepaamia tai alpratsolaamia. Näitä lääkkeitä voidaan käyttää etenkin silloin, kun halutaan samalla bentsodiatsepiinin muuta terapeuttista vaikutusta. Asetatsolamidia, nimodipiinia, mirtatsapiinia tai klonidiinia voidaan kokeilla vapinan hoidossa, mutta käytännössä näitä lääkkeitä neurologikin käyttää kovin harvoin. Pikkuaivovapina on hankala hoitaa, eikä hyvää tulokseen tahdota päästä. Toisaalta MS tautiin liittyvä pikkuaivovapina saattaa lieventyä tai korjaantua itsekseen. Beetasalpaajilla, antikolinergisilla lääkkeillä tai levodopalla saadaan joskus jonkinlainen vaste punatumakevapinaan, joka muuten on aika lailla hoitoresistentti. Neurokirurginen hoito Vapinan erotusdiagnostiikka ja hoito Vapinan neurokirurginen hoito on nykyään aivojen syvien osien sähköärsytys eli stimulaattorihoitoa (deep brain stimulation, DBS). Se on syrjäyttänyt lähes täysin aivoleikkaukset, joissa tehtyjä muutoksia ei voida palauttaa ennalleen. Talamotomioita tehdään kuitenkin tapauskohtaisesti potilaille, jotka kärsivät vaikeasta toispuolisesta essentiaalisesta vapinasta. Sähköärsytyshoidossa aivojen subtalaamisiin tumakkeisiin (Parkinsonin tauti) tai nuclus ventralis intermediukseen eli VIM tumakkeeseen (essentiaalinen vapina) asennetaan stereotaktisesti stimulaatioelektrodit, jotka yhdistetään rintalihasten seudun ihonalaiseen generaattoriin. Generaattorin virtaa säädetään halutun vasteen saamiseksi. Koska molemminpuolinen sähköärsytyshoito on todettu toispuolista tehokkaammaksi, elektrodit asennetaan rutiinimaisesti kumpaankin aivopuoliskoon, jos oireita esiintyy molemmin puolin. Vapina saadaan hoidolla useiksi vuosiksi hallintaan, mutta teho hiipuu ajan myötä eikä hoito vaikuta taudin luonnolliseen etenemiseen (Krack ym. 2003). Hoidon arviointiin potilaat tulevat neurologin lähettämänä, kun konservatiivinen hoito ei enää riittävästi auta. Sähköärsytyshoidon teho Parkinsonin taudissa ja essentiaalisessa vapinassa on osoitettu useissa tutkimuksissa, ja vaikeaoireiset potilaat tulisikin lähettää hoidon arviointiin. Tavallisin syy on hankala Parkinsonin taudin vapina. On kuitenkin muistettava, että levodopahoidolla pitäisi olla jonkinlaista tehoa vapinaan, jotta neurokirurgisesta hoidosta olisi odotettavissa hyötyä. Suomen liikehäiriöneurokirurgia on keskitetty OYS:aan ja HUS:iin. OYS:n neurokirurgian klinikassa oli asennettu vuoden 2005 loppuun mennessä stimulaattori yli 100 liikehäiriöpotilaalle (Parkinson vapina 90:llä, essentiaalinen vapina kymmenellä ja yleistynyt dystonia kolmella). Hoidon tulokset ovat yleensä hyviä ja vakavat komplikaatiot harvinaisia (Heikkinen ym. 2004). Yleisimmät komplikaatiot jotka useimmiten ovat ohimeneviä ovat dysartria, tasapainovaikeudet, ataksia ja tuntohäiriöt. Lopuksi Vapina on helppo todeta mutta vaikea parantaa Sanonta, jonka mukaan vapina on helppo todeta mutta vaikea parantaa, pitää yhä paikkansa. Rutiinikäytössä ei ole toistaiseksi tehokkaita lääkkeitä. Kunhan vapinasairauksien etiologiaa opitaan tuntemaan paremmin, voidaan odottaa tehokkaampia lääkkeitä. Myös neuroprotektiivinen hoito voi olla eri vapinamuodoissa tulevaisuutta. 167

8 Kirjallisuutta Bain P, Brin M, Deuschl G, ym. Criteria for the diagnosis of essential tremor. Neurology 2000;54 Suppl 4:S7. Dana CL. Hereditary tremor, a hitherto undescribed form of motor neurosis. Am J Med Sci 1887;94: Elble RJ. Tremor in ostensibly normal elderly people. Mov Disord 1998; 13: Elble R, Koller WC. The diagnosis and pathophysiology of essential tremor. Kirjassa: Elble R, Koller WC, toim. Tremor. Baltimore: John Hopkins University Press, Greene P. Treatment of orthostatic tremor. Kirjassa: Noseworthy JH, toim. Neurological therapeutics: principles and practice. Lontoo: Martin Dunitz, 2003, s Gulcher JR, Jonsson P, Kong A, ym. Mapping of a familial essential tremor gene, FET1, to chromosome 3q13. Nat Genet 1997;17:84 7. Heikkinen E, Erola T, Tuominen J, Juolasmaa A, Haapaniemi T, Myllylä V. Parkinsonin taudin sähköstimulaatiohoito. Duodecim 2004; 120: Heilman KM. Orthostatic tremor. Arch Neurol 1984;41: Higgins JJ, Loveless JM, Jankovic J, Patel PI. Evidence that a gene for essential tremor maps to chromosome 2p in four families. Mov Disord 1998;13: Higgins JJ, Lombardi RQ, Pucilowska J, Jankovic J, Golbe LI, Verhagen L. HS1-BP3 gene variant is common in familial essential tremor. Mov Disord 2006;21: Hinson VK, Cubo E, Comella CL, Goetz CG, Leurgans S. Rating scale for psychogenic movement disorders: scale development and clinimetric testing. Mov Disord 2005;20: Jankovic J, Lang AE. Movement disorders: diagnosis and assessment. Kirjassa: Bradley WG, Daroff RB, Fenichel GM, Jankovic J, toim. Neurology in clinical practice. Philadelphia: Butterworth-Heinemann, 2004, s Jenkins IH, Bain PG, Colebatch JG, ym. A positron emission tomography study of essential tremor: evidence for overactivity of cerebellar connections. Ann Neurol 1993;34: Koller W, Hristova A, Brin M. Pharmacological treatment of essential tremor. Neurology 2000;54 Suppl 4:S30 8. Kovach MJ, Ruiz J, Kimonis K, ym. Genetic heterogeneity in autosomal dominant essential tremor. Genet Med 2001;3: Krack P, Batir A, van Blercom N, ym. Five-year follow-up of bilateral stimulation of the subthalamic nucleus in advanced Parkinson s disease. N Engl J Med 2003;349: Louis ED, Ottman R, Hauser WA. How common is the most common adult movement disorder? estimates of the prevalence of essential tremor throughout the world. Mov Disord 1998;13:5 10. Louis ED, Wendt KJ, Ford B. Senile tremor. What is the prevalence and severity of tremor in older adults? Gerontology 2000;46:12 6. Louis ED, Marder K, Jurewicz EC, Watner D, Levy G, Mejia-Santana H. Body mass index in essential tremor. Arch Neurol 2002;59: Louis ED. Essential tremor. Lancet Neurol 2005;4: Louis ED, Honig LS, Vonsattel JPG, Maraganore DM, Borden S, Moskowitz CB. Essential tremor associated with focal nonnigral Lewy bodies: a clinicopathologic study. Arch Neurol 2005;62: Marttila R. Vapina. Duodecim 1997;113: Parkinsonin tauti [verkkoversio]. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2006 [päivitetty ]. Rautakorpi I, Takala J, Marttila RJ, Sievers K, Rinne UK. Essential tremor in a Finnish population. Acta Neurol Scand 1982;66: Rodrigues JP, Edwards DJ, Walters SE, ym. Gabapentin can improve postural stability and quality of life in primary orthostatic tremor. Mov Disord 2005;20: Sasso E, Perucca E, Calzetti S. Double-blind comparison of primidone and phenobarbital in essential tremor. Neurology 1988;38: Schrag A, Ben-Shlomo Y, Quinn N. How valid is the clinical diagnosis of Parkinson s disease in the community? J Neurol Neurosurg Psychiatry 2002;73: Stolze H, Petersen G, Raethjen J, Wenzelburger R, Deuschl G. The gait disorder of advanced essential tremor. Brain 2001;124: Wills AJ, Jenkins IH, Thompson PD, Findley LJ, Brooks DJ. Red nuclear and cerebellar but no olivary activation associated with essential tremor: a positron emission tomographic study. Ann Neurol 1994;36: Wills AJ, Thompson PD, Findley LJ, Brooks DJ. A positron emission tomography study of primary orthostatic tremor. Neurology 1996;46: Mikko Kärppä, LT, erikoislääkäri, apulaisopettaja OYS:n neurologian klinikka PL 25, OYS 168

Essentiaalinen vapina sisäsyntyinen, muista taudeista riippumaton vapina

Essentiaalinen vapina sisäsyntyinen, muista taudeista riippumaton vapina Essentiaalinen vapina sisäsyntyinen, muista taudeista riippumaton vapina Teksti: Seppo Kaakkola, professori (hc), neurologian erikoislääkäri Essentiaalinen vapina sisäsyntyinen, muista taudeista riippumaton

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

Epilepsian lääkehoito

Epilepsian lääkehoito Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Selkäydinneste vai geenitutkimus? Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Mitä gynekologin on hyvä tietää liikehäiriösairauksista

Mitä gynekologin on hyvä tietää liikehäiriösairauksista Mitä gynekologin on hyvä tietää liikehäiriösairauksista Ville Pursiainen, LT, neurologian erikoislääkäri Sidonnaisuudet: Osallistunut jatkokoulutustilaisuuksiin eri lääkeyritysten kustantamana (Boehringer-Ingelheim,

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta.

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Barbivet vet. 30 mg tabletti Barbivet vet. 60 mg tabletti 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine Yksi 30 mg tabletti sisältää fenobarbitaalia 30 mg. Yksi 60 mg tabletti

Lisätiedot

ADHD:n neurologiset muutokset

ADHD:n neurologiset muutokset ADHD:n neurologiset muutokset ADHD:n neurologiset muutokset: 15.2.2017 julkaistu hollantilaistutkimus havaitsi, että ADHD:ssä eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriössä aivojen rakenteessa on merkittäviä

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia. Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Aripiprazole Accord (aripipratsoli)

Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Esite terveydenhuoltohenkilöstölle Aripiprazole Accord (aripipratsoli) on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Symbicort Turbuhaler Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Astma Astma on yleinen hengitysteiden tulehdussairaus,

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

NCL australiankarjakoirilla

NCL australiankarjakoirilla NCL australiankarjakoirilla Yleistä NCL-ryhmään kuuluvat sairaudet ovat kuolemaan johtavia, yleensä resessiivisesti periytyviä sairauksia. Niissä mutaatiosta johtuva geenivirhe aiheuttaa sen, että hermosoluihin

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

LARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia

LARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia LARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia Tämä opas sisältää tietoa Lariam (meflokiini) -tablettien käyttöön lääkkeellisenä profylaksiana liittyvistä haittavaikutuksista, etenkin neuropsykiatrisista

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Lamictal , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Lamictal , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lamictal 30.12.2015, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Epilepsia Epilepsia on vakava sairaus, jossa esiintyy

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

LIIKEHÄIRIÖT. Seppo Kaakkola ja Johanna Eerola-Rautio HYKS Neurologian pkl

LIIKEHÄIRIÖT. Seppo Kaakkola ja Johanna Eerola-Rautio HYKS Neurologian pkl LIIKEHÄIRIÖT Seppo Kaakkola ja Johanna Eerola-Rautio HYKS Neurologian pkl Liikehäiriö: Oireena Esim. Vapina Deskriptiivinen, yleensä inspektioon perustuva (videodiagnostiikka) Ei välttämättä kerro etiologiasta

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Hydroxyzinhydrochlorid EQL Pharma 25 mg kalvopäällysteiset tabletit päivämäärä 7.1.2014, versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11 maaliskuuta 2016 Desloratadiini Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Heinänuha Pohjoismaiset tutkimukset

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

kipuun, yhdistetään muuhun hoitoon Mutta ei vakavia haittoja Akuutti toksisuus olematon paras teho ja annoksen titraus vaporisoimalla

kipuun, yhdistetään muuhun hoitoon Mutta ei vakavia haittoja Akuutti toksisuus olematon paras teho ja annoksen titraus vaporisoimalla } Vaikutusmekanismit kohtalaisesti tunnettuja } Lääke vs viihdekäyttö: ANNOKSESSA voi olla kertaluokan ero } THC:lla Vaatimaton teho yksinään esim. kipuun, yhdistetään muuhun hoitoon Mutta ei vakavia haittoja

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)

Lisätiedot

BAEP. Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste

BAEP. Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste BAEP Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste Ärsyke Kuulokynnystestaus kuulokkeilla klikäänillä, kesto n. 0,1 ms. Stimulus klik, voimakkuus 80 dbhl - 100dB kuulokynnyksen mukaan.

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 5. päivänä

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot