Saamelaiskielet suomen kielen historian valaisijana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saamelaiskielet suomen kielen historian valaisijana"

Transkriptio

1 Saamelaiskielet suomen kielen historian valaisijana Jussi Ylikoski Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Oulussa

2 Taustaa 2

3 Saamelaiskielet kymmenisen kieltä, jotka yhtä kirjavia kuin itämerensuomalaiset, germaaniset tai romaaniset kielet 3 Pohjoissaame (5) puhujaa 90 % saamelaiskielten puhujista

4 Pari tuhatta vuotta sitten: 4 (Aikio 2006: 45)

5 5 Viime vuosisadat: (Itkonen 1948) Viime vuosikymmenet:

6 Tutkimushistoriaa 6

7 Tutkimushistoriaa 7 - M. A. Castrén ( ) - koulussa Oulussa väitöskirja De affinitate declinationum in lingua Fennica, Esthonica et Lapponica (1839) - suomen, viron ja saamen taivutusmorfologiaa - mm. astevaihtelun ja sijamuotojen alkuperästä - saamessa ja suomessa paljon yhteistä

8 Tutkimushistoriaa 8 - Erkki Itkonen - Mikko Korhonen - Pekka Sammallahti - Ante Aikio

9 Tutkimushistoriaa 9 - Erkki Itkonen (1977): Lapin kieli suomen kielen historian valaisijana - äännehistoriaa - muotohistoriaa - varhaiskantasuomi - Perinteinen käsitys varhaiskantasuomesta on sittemmin saanut kilpailijoita.

10 Tutkimushistoriaa 10 Perinteinen sukupuu

11 Tutkimushistoriaa 11 Yksi uudemmista pensaista

12 Tutkimushistoriaa 12 - Saame on joka tapauksessa itämerensuomen välitön ikiaikainen naapuri.

13 Saame suomen kielen historian valaisijana 13

14 Saame suomen kielen historian valaisijana 14 Mina olen uus eesti keele õpetaja. Minä olen uusi eestin kielen opettaja.

15 Saame suomen kielen historian valaisijana 15 Mina olen uus eesti keele õpetaja. Minä olen uusi eestin kielen opettaja. Mun lean ođđa esttegiela oahpaheaddji. Manne orre estlaantengïelen ööhpehtæjja. (pohjoissaame ja eteläsaame)

16 Saame suomen kielen historian valaisijana 16 - sanat - äänteet - muodot - lauseet

17 sápmi, sápmelaš < *šämä(-länśi) > hämäläinen, Häme 17

18 Äännesuhteet ovat säännönmukaisia mutta mutkikkaita, ja sanoja on lainailtu edestakaisin: 18 *matka matka muotki kannas, taival muotka kannas mátki matka

19 Äännesuhteet ovat säännönmukaisia mutta mutkikkaita, ja sanoja on lainailtu edestakaisin: 19 *kajma kaima guoibmi toveri? kuoma toveri gáibmi kaima

20 20 kiiruna < giron

21 21 kiiruna naali < giron < njálla

22 22 kiiruna naali norsu < giron < njálla

23 norsu 23

24 24 norsu < morša

25 25 norsu < morša > mursu

26 Tammerkoski, Tampere 26 < kantasaamen *te mpe l + kōške > pohjoissaamen dappal suvanto (koskessa) guoika koski Kuva: Leo-setä

27 Saame suomen morfologian historian valaisijana 27 Esimerkkeinä sijat, säilyneet parhaiten eteläsaamessa läntisin uralilainen kieli, puhujaa

28 28 Eteläsaame Kantasaame Pohjoissaame Nominatiivi dålle tuli < *tole > dolla Genetiivi dållen < *tole -n > dola Akkusatiivi dållem < *tole -m > dola Illatiivi dållese < *tole -se n > dollii Inessiivi dållesne < *tole -snɑ > dolas Elatiivi dålleste < *tole -stɑ > dolas Komitatiivi dålline < *tole -jnɑ > dolain Essiivi dålline < *tole -nɑ > dollan

29 Saame suomen morfologian historian valaisijana 29 - Konservatiivinen eteläsaame paljastaa suomen genetiivin (*-n) (tulen avulla) ja akkusatiivin (*-m) (sytytän tulen < *tulem) alkuperän sekä sisäpaikallissijat alkuperäisemmässä muodossaan: dållese = tulehen dållesne = tulessa dålleste = tulesta

30 Saame suomen morfologian historian valaisijana 30 - Suomessa on sijoja kaksi kertaa enemmän kuin saamessa, mutta silti saame kertoo myös muiden sijojen alkuperästä: suomi eteläsaame pohjoissaame tulella = dållen nelnie = dola alde ~ dol al jäällä = jïengen nelnie = jieŋa alde ~ jieŋ al kädellä = gïeten nelnie = gieđa alde ~ gieđ al

31 Saame suomen morfologian historian valaisijana 31 kantaurali esikantasuomi nykysuomi *lumi-n ül-nä polwi-j ül-nä lumen päällä polvien päällä *lumi-l-na polvi-l-na lumella polvillaan (eteläsaame lopme-n nelnie boelv-i nelnie)

32 Saame suomen syntaksin historian valaisijana 32 Eteläsaamen lauseet joskus kuin kantauralia: Mijjieh saemien gïelem lïereminie. me saamen (GEN) kielen (AKK) oppimassa Rohkea rokan syö. Hätä keinot keksii. Alku aina hankalaa. Oma apu paras apu. SOV SOV ei olla-verbiä ei olla-verbiä

33 Saame suomen kielen historian valaisijana 33 - Kielihistorian tutkimuksessa avainasemassa ovat yleensä konservatiiviset kielet ja murteet. - Suomen lähimmät etäiset sukukielet tarjoavat hienoja näköaloja suomen kielen menneisyyteen mm. siihen, millaisia Suomi ja suomi olivat ennen Tamperetta ja 15 sijamuotoa.

34 Saamen ja suomen yhteinen matka jatkuu 34

35 35 Giitu! Lisätietoja saamesta ja saamen opiskelusta Lassedieđut sámegiela ja sámegiela studerema birra

36 Lähteitä ja lukemista 36 Aikio, Ante 2006: On Germanic-Saami contacts and Saami prehistory. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja 91: Aikio, Ante & Ylikoski, Jussi 2016: The origin of the Finnic l-cases. Fenno-Ugrica Suecana Nova Series 15: Häkkinen, Kaisa 2007: Mursun ja norsun jäljillä. Virittäjä 111: Itkonen, Erkki 1977: Lapin kieli suomen kielen historian valaisijana. Suomalaisen Tiedeakatemian Vuosikirja 1977: Itkonen, T. I. 1948: Suomen lappalaiset vuoteen I II. Porvoo: WSOY. Rahkonen, Pauli 2011: Tampere saamelainen koskiappellatiivi. Virittäjä 115: Ylikoski, Jussi 2016: Saamelaiskielten historiaa ja nykytilaa Tampereelta tundralle. Katri Koivula & Niillas Holmberg (toim.), Sano se saameksi.

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten esihistorian tulkinnassa Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Ante Aikio) (Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto) Nuorten akatemiaklubi, Helsinki, 16.5.2011 Saamen kielet

Lisätiedot

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen

Lisätiedot

Saamelaiskielten kielikontaktit. Markus Juutinen Oulun yliopiston Giellagas-instituutti , Helsinki

Saamelaiskielten kielikontaktit. Markus Juutinen Oulun yliopiston Giellagas-instituutti , Helsinki Saamelaiskielten kielikontaktit Markus Juutinen Oulun yliopiston Giellagas-instituutti 18.3.2019, Helsinki Kantasaame Nykyisten saamelaiskielten kantakieltä puhuttiin varhaisella rautakaudella Järvi-Suomessa

Lisätiedot

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,

Lisätiedot

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita 1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi

Lisätiedot

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Ante Aikio) (Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto) Saamentutkimuksen seminaari, Levi, 1.10.2010 Taustakysymyksiä:

Lisätiedot

Pohjoissaamen ja viron kieliopillisten sijojen kontrastiivista morfofonologiaa

Pohjoissaamen ja viron kieliopillisten sijojen kontrastiivista morfofonologiaa Pohjoissaamen ja viron kieliopillisten sijojen kontrastiivista morfofonologiaa Pro gradu -tutkielma Katri Hiovain 013879558 Helsingin yliopisto Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten

Lisätiedot

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.

Lisätiedot

Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti

Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti lektiot Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti Marjatta Jomppanen Väitöksenalkajaisesitelmä 16. tammikuuta 2010 Oulun yliopistossa Tutkimukseni on lähtenyt saamen kielen oppijan tarpeesta selvittää

Lisätiedot

11th International Congress for Finno-Ugric Studies

11th International Congress for Finno-Ugric Studies 11th International Congress for Finno-Ugric Studies VIRSU symposium 9.-14.8.2010 Piliscsaba Corpus-based Analysis of how Swedish-speaking students learning Finnish use the local cases in text production

Lisätiedot

Sijojen synty ja säilyminen

Sijojen synty ja säilyminen synty ja synty ja Leonid Kulikov: Evolution of Case Systems 7. huhtikuuta 2009 synty ja Sisältö 1 2 3 synty ja Indoarjalaisten kielten sijoista Sanskritissa kahdeksan sijaa Nuoremmissa IA-kielissä sijajärjestelmä

Lisätiedot

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin

Lisätiedot

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE

Lisätiedot

Kieltoa polarisoivat rakenteet koltansaamessa. Markus JUUTINEN

Kieltoa polarisoivat rakenteet koltansaamessa. Markus JUUTINEN DEBRECENI EGYETEM FINNUGOR NYELVTUDOMÁNYI TANSZÉK FOLIA URALICA DEBRECENIENSIA 22. DEBRECEN, 2015 Kieltoa polarisoivat rakenteet koltansaamessa Markus JUUTINEN Helsingin yliopisto markus.juutinen@helsinki.fi

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Tampere-nimelle saamelaista koskiappellatiiviin

Tampere-nimelle saamelaista koskiappellatiiviin havaintoja ja keskustelua Tampere saamelainen koskiappellatiivi Johdanto Nimen Tampere tähänastiset selitykset ovat tukeutuneet pääosin skandinaavisiin kieliin. Esitän seuraavassa kuitenkin Tampere-nimelle

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

5. Paikallissijat/obliikvisijat

5. Paikallissijat/obliikvisijat 5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen

Lisätiedot

Tampere saamelaisen Tammerkosken kaupunki

Tampere saamelaisen Tammerkosken kaupunki painos. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 274. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1980. Lyytikäinen, Erkki 2010: Tarkkuutta ammuskeluun. Kielikello 43 s. 30 31. NS = Nykysuomen sanakirja.

Lisätiedot

Attribuutin kongruenssi: adjektiivit, demonstratiivit ja *para

Attribuutin kongruenssi: adjektiivit, demonstratiivit ja *para SUSA/JSFOu 94, 2013 Ilona Rauhala (Helsinki) Attribuutin kongruenssi: adjektiivit, demonstratiivit ja *para 1. Johdanto 1.1. Tutkimusaihe ja tavoitteet Tämä artikkeli käsittelee suomalais-permiläistä adjektiivia

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu

AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu AFinLan syyssymposiumi 9.-10.11.2012 Oulu Verbien tulla ja mennä rektioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för språkstudier

Lisätiedot

Kielten kärkihanke, OPH Paasitorni

Kielten kärkihanke, OPH Paasitorni Kielten kärkihanke, OPH Paasitorni 15.5.2017 Millaisesta oppimisesta lapsi innostuu? Toiminnallisuus opetuksessa FM Nina Maunu, www.ninamaunu.com, nina.maunu@espoo.fi 1. Subjektin kysymykset: kuka, mikä;

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö A ahdistunut + nominin elatiivi aikoa + verbin A infinitiivi ajatella + nominin partitiivi ajatella + verbin A infinitiivi alkaa

Lisätiedot

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet Venäläiset 115 milj Tataarit 5,6 milj Ukrainalaiset 2,9 milj Bashkiirit 1,7 milj Tshuvassit 1,6 milj Tshetsheenit 1,3 milj Armenialaiset

Lisätiedot

Álgu käynnistyi KLAAS RUPPEL

Álgu käynnistyi KLAAS RUPPEL Álgu käynnistyi KLAAS RUPPEL otimaisten kielten tutkimuskeskuksessa ryhdyttiin vuonna 2000 suunnittelemaan saamelaiskielten sanojen alkuperää selvittelevää hanketta. Asiasta todennäköisesti kiinnostuneille

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus

Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saame virtuaalikouluhanke 2004-2007(OPH) Mistä lähdettiin liikkeelle? Toimintamallin

Lisätiedot

POM YDINOSA KIELITIETO JA KIELITAJU

POM YDINOSA KIELITIETO JA KIELITAJU POM YDINOSA KIELITIETO JA KIELITAJU Auli Kotimäki auli.kotimaki@jyu.fi Tänään n kielitieto, kielioppi, kielitaju à tehtäviä pienryhmissä n Mikä- Mikä- suunni?elu jaetaan ideoita, kehitellään eteenpäin,

Lisätiedot

Kieltä ja kulttuuria

Kieltä ja kulttuuria Kieltä ja kulttuuria Paikannimet kulttuurien välisten kontaktien kuvastajina neljässä saamelaisessa yhteisössä FM Taarna Valtonen Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 1.10.2010 Luennon sisältö Mitä?

Lisätiedot

Adjektiiviattribuutin vaihtelu Erkki Itkosen Inarinsaamelaisissa kielinäytteissä

Adjektiiviattribuutin vaihtelu Erkki Itkosen Inarinsaamelaisissa kielinäytteissä Tarton Yliopisto Humanistinen tiedekunta Virolaisen ja yleisen kielitieteen laitos Suomalais-ugrilaisten kielten osasto Merit Müller Adjektiiviattribuutin vaihtelu Erkki Itkosen Inarinsaamelaisissa kielinäytteissä

Lisätiedot

Koltansaamenkielinen kirjallinen materiaali vuoden 2006 loppuun (aakkosjärjestyksessä)

Koltansaamenkielinen kirjallinen materiaali vuoden 2006 loppuun (aakkosjärjestyksessä) Koltansaamenkielinen kirjallinen materiaali vuoden 2006 loppuun (aakkosjärjestyksessä) Koonneet: Jouni ja Satu Moshnikoff Aikio, Samuli ja Annukka: Nijdd mottji kå llšuåbrjen (Tyttö muuttui kultaiseksi

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Jaakko Häkkinen Kieltenvälinen vertailu historiallisessa kielitieteessä. 0. Esipuhe

Jaakko Häkkinen Kieltenvälinen vertailu historiallisessa kielitieteessä. 0. Esipuhe Jaakko Häkkinen Kieltenvälinen vertailu historiallisessa kielitieteessä 0. Esipuhe En pyri tekemään tästä kirjoituksesta perinpohjaista historiallisen kielitieteen teorian, metodin ja tutkimushistorian

Lisätiedot

SUOMEN NOMINIEN MONIKON OPETTAMINEN VIROLAISISSA KOULUISSA

SUOMEN NOMINIEN MONIKON OPETTAMINEN VIROLAISISSA KOULUISSA 157 Pietilä, P. & O-P. Salo (eds.) 1999. Multiple Languages Multiple Perspectives. AFinLA Yearbook 1999. Publications de l Association Finlandaise de Linguistique Appliquée 57. pp. 155 159. SUOMEN NOMINIEN

Lisätiedot

Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa

Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa 8. 10.8.2017 Lause ja lausetyypit Miksi lause on niin tärkeä? intonaatioryhmät

Lisätiedot

Suomen kielioppia edistyneille

Suomen kielioppia edistyneille Suomen kielioppia edistyneille Numeraalit ja lyhenteet Päätteiden ja tunnusten liittäminen Tuula Marila Hanna Tarkki Numeraalit: Perusluvut 1/3 ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa. ilmaisevat määrää

Lisätiedot

Aikapaikkaisia lisiä Fennoskandian kielelliseen esihistoriaan

Aikapaikkaisia lisiä Fennoskandian kielelliseen esihistoriaan lektiot Aikapaikkaisia lisiä Fennoskandian kielelliseen esihistoriaan Mikko Heikkilä Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 23. elokuuta 2014 Asioiden ajallinen tapahtumajärjestys eli kronologia

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti

Lisätiedot

Saamentutkimus Norjassa

Saamentutkimus Norjassa Saamentutkimus Norjassa Anni-Siiri Länsman Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 30.9.2010 Saamentutkimuksella on Norjassa poikkeuksena muita Pohjoismaista myös omat rahoituskanavansa. Norjan tutkimusneuvostolla

Lisätiedot

Henkilönnimet saamen kielten paikannimissä

Henkilönnimet saamen kielten paikannimissä Henkilönnimet saamen kielten paikannimissä FT Taarna Valtonen Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto Sofia 11.11.2015 Esityksen sisältö Henkilönnimien rooli saamen kielten paikannimissä Henkilönnimet neljän

Lisätiedot

Lähdekieli kielenoppimisen apuna

Lähdekieli kielenoppimisen apuna lektiot Lähdekieli kielenoppimisen apuna ANNEKATRIN KAIVAPALU Väitöksenalkajaisesitelmä Jyväskylän yliopistossa 17. joulukuuta 2005 Meillä kaikilla on henkilökohtaisia kokemuksia vieraiden kielten opiskelusta.

Lisätiedot

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Esitelmä oppijankielen korpustyöpajassa 17.1.2008 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Oppijankielen universaaleja piirteitä

Lisätiedot

Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos

Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos Tausta Suomen kielen erilaisten sanamuotojen määrä esitetään

Lisätiedot

Saamen kieli vieraana kielenä 2009-2011

Saamen kieli vieraana kielenä 2009-2011 1 (8) Saamen kieli vieraana kielenä 2009-2011 Osoite: Giellagas-instituutti, PL 1000, 90014 Oulun yliopisto Puhelin: amanuenssi 08-553 3486, lehtori 08-553 3490 Faksi: 08-553 3451 Sähköposti: Henkilökunnan

Lisätiedot

Kamerakynän pedagogiikka

Kamerakynän pedagogiikka Kamerakynän pedagogiikka Kamera pedagogisena työvälineenä: tutkiminen, havainnointi, arviointi ja vertaisoppiminen. Pauliina Venho 2018 Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuva ei kerro, se näyttää.

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80 Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys

Lisätiedot

Itämerensuomalaisten kielten ulkopaikallissijojen alkuperä

Itämerensuomalaisten kielten ulkopaikallissijojen alkuperä Itämerensuomalaisten kielten ulkopaikallissijojen alkuperä Suomalais-Ugrilainen Seura 20.1.2006 Ante Aikio & Jussi Ylikoski, Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto (etunimi.sukunimi@oulu.fi) 1. Tähänastinen

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot syksystä 2017 alkaen. Kielen kehitys ja vaihtelu Kielenhuolto Äänne- ja muoto-oppi

Suomen kielen opinnot syksystä 2017 alkaen. Kielen kehitys ja vaihtelu Kielenhuolto Äänne- ja muoto-oppi Suomen kielen opinnot syksystä 2017 alkaen Perusopinnot 2 EI MUUTOKSIA Kielen kehitys ja vaihtelu Kielenhuolto Äänne- ja muoto-oppi Lauseoppi Tekstioppi Aineopinnot 35 (sivuaine) tai 4 (pääaine) Tekstilajit

Lisätiedot

Artikkelikansio (2 op), tentitään tiedekunnan tai I oppiaineryhmän tenttipäivänä. Tentaattori Veli-Pekka Lehtola.

Artikkelikansio (2 op), tentitään tiedekunnan tai I oppiaineryhmän tenttipäivänä. Tentaattori Veli-Pekka Lehtola. Saamelainen kulttuuri SYKSYN 2011 OHJELMA I periodi 22.8. 21.10. ja II periodi 31.10. 16.12.2011 Viikolla 43 eli 24. 28.10.2011 ja 5.12.ei ole luentoja. 1 Uusien opiskelijoiden ja henkilökunnan tapaaminen

Lisätiedot

Uralilaisen sukupuun kehitys (Jaakko Häkkinen )

Uralilaisen sukupuun kehitys (Jaakko Häkkinen ) Uralilaisen sukupuun kehitys (Jaakko Häkkinen 20.9.2009) Seuraava katsaus perustuu Kaisa Häkkisen kirjaan Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa (1996) sekä Ulla-Maija Kulosen artikkeliin Kielitiede

Lisätiedot

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Nuõr%sääʹmǩiõl seminaar ođđeeʹjjmannust Čeʹvetjääuʹrest,

Nuõr%sääʹmǩiõl seminaar ođđeeʹjjmannust Čeʹvetjääuʹrest, Nuõr%sääʹmǩiõl seminaar ođđeeʹjjmannust Čeʹvetjääuʹrest, 27.1.2016 Nuõr,sääʹmǩiõl jeälltummuš ǩiõllteknologia-vieʹǩǩteei ǩiõllmä,jemprograammi veäkka di maall da vuäppõõzzi raajjâm metood serddmõʹšše jeeʹres

Lisätiedot

ALKUPERÄISKANSAT. KU4 Taiteen monet maailmat / HRSK / Marika Tervahartiala

ALKUPERÄISKANSAT. KU4 Taiteen monet maailmat / HRSK / Marika Tervahartiala ALKUPERÄISKANSAT KU4 Taiteen monet maailmat / HRSK / Marika Tervahartiala Kulttuurinen approriaatio / kulttuurinen väärinkäyttö?! https://www.theguardian.com/film/filmblog/2016/sep/26/moanapolynesia-disney-cultural-blunders

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Päivityksiä suomen ja sukukielten esihistoriaan

Päivityksiä suomen ja sukukielten esihistoriaan Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Kulonen, Ulla-Maija 2010: Fonesteemit ja sananmuodostus. Suomen kontinuatiivisten u-verbijohdosten historiaa. Suomi 197. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Leino,

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

KONTRASTIIVINEN NÄKÖKULMA KIELIOPILLISTUMISEEN

KONTRASTIIVINEN NÄKÖKULMA KIELIOPILLISTUMISEEN men kielen syntaktis-leksikaaliseen kuvaukseen sekä uutta aineistoa että teoreettisia oivalluksia. Lopuksi on syytä huomauttaa, että olen arvioinut Onikki-Rantajääskön työtä kritiikkiä säästelemättä. Tämä

Lisätiedot

Inarinsaamen kielen opetus Anarâškielâ máttááttâs

Inarinsaamen kielen opetus Anarâškielâ máttááttâs Inarinsaamen kielen opetus 2018 2019 Anarâškielâ máttááttâs 2018 2019 Syksy 2018 / Čohčâ 2018 Perusopinnot / Vuáđu-uápuh 683659P Inarinsaamen peruskurssi I (5 op) 683660P Inarinsaamen suullinen käyttö

Lisätiedot

Ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten

Ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten Ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten Tämä on kooste ohjeita Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten. Tässä tarkoitettuja palveluntarjoajia on ainakin kaksi: - https://korp.csc.fi Kielipankin

Lisätiedot

TUÂJNÕÕMI RAAJJÂM VEEʹRBIN TEONNIMIEN MUODOSTUS VERBEISTÄ. tättad tättmõš tahtominen, tahto. särnnad särnnmõš puhuminen, puhe

TUÂJNÕÕMI RAAJJÂM VEEʹRBIN TEONNIMIEN MUODOSTUS VERBEISTÄ. tättad tättmõš tahtominen, tahto. särnnad särnnmõš puhuminen, puhe TUÂJNÕÕMI RAAJJÂM VEEʹRBIN TEONNIMIEN MUODOSTUS VERBEISTÄ A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu ǩieʹčč -mõš pääte -mõš -ad infinitiiv -ad sâjja -mõš infinitiivin -ad:n tilalle

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Tieto kielestä Kieli merkitys ja logiikka! Kielen biologinen olemus! Kielen kulttuurinen olemus! Kielen normatiivinen olemus Luento 2! Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: " Kielen

Lisätiedot

MUODOT KONTRASTISSA. lektiot HANNU REMES

MUODOT KONTRASTISSA. lektiot HANNU REMES lektiot MUODOT KONTRASTISSA HANNU REMES Väitösenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 10. kesäkuuta 2009 Kontrastiivisessa kielentutkimuksessa on lähtökohtana kahden tai joskus useamman kielen rakenteiden

Lisätiedot

Kielteinen infinitiivirakenne

Kielteinen infinitiivirakenne Kielteinen infinitiivirakenne Saamentutkimuksen seminaari 30.-1.10.2010 Oulun yliopisto 1 Supiinirakenne on kieltorakenne, joka muodostuu kieltosanasta ama-px ja infinitiivistä Persoonataivutus on, mutta

Lisätiedot

Tarpeellista perustietoa mutta kuinka ajanmukaisesti?

Tarpeellista perustietoa mutta kuinka ajanmukaisesti? kutsuu mielestäni pohtimaan vertailua nimenomaan metodologian näkökulmasta, ja tähän ajatukseen virittelee myös teoksen johdanto. Artikkeleissa kuitenkin pohditaan vain vähän sitä, mitä vertailulla voidaan

Lisätiedot

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta

Lisätiedot

Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot. Elisa Stenvall

Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot. Elisa Stenvall Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot Elisa Stenvall 16.3.2017 kotus (vrt. kotos, kotsu, kotukka, kotuska) 1. Metsästäjän näkösuoja, ampumakatos 2. Talvella havuista tehty ansapyydyksen

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Lause Kieli merkitys ja logiikka Asiakas tilaa ruuan. Luento 6 Asiakas on [tilannut juoman ennen ateriaa]. Aikamuoto Aikamuoto! Suomessa aikamudolla (T, tempus) on kaksi erillistä verbimuotoa, preesens

Lisätiedot

Kaksi tapaa opettaa suomea vieraana kielenä Johannes Aavikin (1902) Praktilik Soome keele õpetus ja Béla Györffyn (1939) Gyakorlati finn nyelvkönyv

Kaksi tapaa opettaa suomea vieraana kielenä Johannes Aavikin (1902) Praktilik Soome keele õpetus ja Béla Györffyn (1939) Gyakorlati finn nyelvkönyv doi:10.5128/lv27.08 Kaksi tapaa opettaa suomea vieraana kielenä Johannes Aavikin (1902) Praktilik Soome keele õpetus ja Béla Györffyn (1939) Gyakorlati finn nyelvkönyv MARJUT VEHKANEN Helsingin yliopisto

Lisätiedot

2. Ympyröi sanasta se osa, joka kertoo, että sana on monikossa.

2. Ympyröi sanasta se osa, joka kertoo, että sana on monikossa. SUOMEA LUVASSA HARJOITUS 1(7) NOMINIT SUBSTANTIIVIT nimeävät asioita, käsitteitä, ilmiöitä ja olioita. ADJEKTIIVIT PRONOMINIT NUMERAALIT kertovat, millaisia substantiivit ovat. ovat sanoja, joita käytetään,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Ei ainoastaan kielitieteelle! Fenno-Ugrica kokoelma historiantutkimuksen tukena

Ei ainoastaan kielitieteelle! Fenno-Ugrica kokoelma historiantutkimuksen tukena Ei ainoastaan kielitieteelle! Fenno-Ugrica kokoelma historiantutkimuksen tukena Jussi-Pekka Hakkarainen Projektipäällikkö Kansalliskirjasto - Tutkimuskirjasto 14.11.2013, Kansalliskirjasto, Auditorio 1

Lisätiedot

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi

Lisätiedot

Virolainen näkökulma itämerensuomalaisten kielten kieliopillisiin sijoihin

Virolainen näkökulma itämerensuomalaisten kielten kieliopillisiin sijoihin 2005: Kielikäsityksestä kielenhuollon uusiin periaatteisiin. Kielikello 2 s. 4 9. Paunonen, Heikki 1996: Suomen kielen ohjailun myytit ja stereotypiat. Virittäjä 100 s. 544 555. Urbaani Sanakirja. https://www.urbaanisanakirja.com

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Itä-Suomen Liikkuva koulu -seminaaripäivä Pajakuvaus, kesto 1h

Itä-Suomen Liikkuva koulu -seminaaripäivä Pajakuvaus, kesto 1h Itä-Suomen Liikkuva koulu -seminaaripäivä 26.9.2018 Pajakuvaus, kesto 1h 7. Toiminnallinen oppiminen: Mitä toiminnallisuus voikaan tarkoittaa oppitunneilla käytännössä? Tule testaamaan - luvassa on toiminnallinen

Lisätiedot

Nominien sijamuodot. Nominatiivi. Genetiivi

Nominien sijamuodot. Nominatiivi. Genetiivi Nominien sijamuodot Kalvosarjan pohjana on käytetty yliopistonlehtori Sylvi Soramäki-Karlssonin aineistoa (Hanken ja Språkalliansen). Kirjallisuutta: Karlsson, Fred 1979: Finsk grammatik. SKS, Helsinki.

Lisätiedot

VOKAALIEN NATIVISAATIOSTA PERÄPOHJALAISMURTEIDEN SAAMELAISLAINOISSA

VOKAALIEN NATIVISAATIOSTA PERÄPOHJALAISMURTEIDEN SAAMELAISLAINOISSA VOKAALIEN NATIVISAATIOSTA PERÄPOHJALAISMURTEIDEN SAAMELAISLAINOISSA Suomen kielen pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto 24.10.2018 Mikko Memonen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1. Tutkimuksen aihe ja tavoitteet

Lisätiedot

Luonnontieteellinen koulutusala

Luonnontieteellinen koulutusala Luonnontieteellinen koulutusala Sali L3 Luonnontieteellisen koulutusalan yleisesittely Biologian koulutusohjelma Biokemian koulutusohjelma Kemian koulutusohjelma klo 11.45 12.15 Tietojenkäsittelytieteiden

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto

Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet. Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Persoonataivutus ja yksinkertaiset lauseet Akkadi I Syksy 2018 Aleksi Sahala Helsingin yliopisto Persoonataivutus Preesens Perfekti Preteriti y.1.p. aparras aptaras aprus a-... y.2.p. mask. taparras taptaras

Lisätiedot

Oppitunti 9 - osa 1. lihaa ja perunasose perunasose = perunamuusi perunasoseuttaja ja kolme perunaa perunamuusi ja kanaa (kanankoipi) kurpitsasose

Oppitunti 9 - osa 1. lihaa ja perunasose perunasose = perunamuusi perunasoseuttaja ja kolme perunaa perunamuusi ja kanaa (kanankoipi) kurpitsasose Oppitunti 9 - osa 1 numeroita ehjä - rikki sata kaksisataa kolmesataa neljäsataa tuhat kaksituhatta kolmetuhatta neljätuhatta kymmenentuhatta kaksikymmentätuhatta satatuhatta miljoona 1 lihaa ja perunasose

Lisätiedot

Jälkitavujen diftongit kantasuomessa

Jälkitavujen diftongit kantasuomessa Helsingin Yliopisto Jälkitavujen diftongit kantasuomessa Petri Kallio Abstract Non-initial-syllable diphthongs in Proto-Finnic The paper discusses the non-initial-syllable development of the Early Proto-Finnic

Lisätiedot

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina Ensimmäisellä infinitiivillä on kaksi muotoa, perusmuoto ja translatiivi. Perusmuodossa on pelkkä ensimmäisen infinitiivin tunnus,

Lisätiedot

Saamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015

Saamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015 Saamen kielten oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Saamen kielten oppimistulosten arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki saamea äidinkielenä ja A-kielenä opiskelevat

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

Luentosarjan alustava ohjelma. Kreikan kielen historia. Historiallinen kielitiede ja kreikka. Kielimuotoja. 1. luento: Johdanto, lineaari-b -kreikka

Luentosarjan alustava ohjelma. Kreikan kielen historia. Historiallinen kielitiede ja kreikka. Kielimuotoja. 1. luento: Johdanto, lineaari-b -kreikka Luentosarjan alustava ohjelma 31.10 Mitä on kreikan kielihistorian tutkimus? Lineaari-B-kreikka Kreikan kielen historia 7.11. Fonologiaa ja morfologiaa "indoeuroopasta" aakkoskreikan murteiksi 14.11. Epiikan

Lisätiedot