Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Transkriptio

1 Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

2 Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta SUOMEN KIELI SUOMALAIS-UGRILAISET KIELET JA KULTTUURIT VALINTAKOE/SIVUAINEKOE Kokeessa on yhteensä viisi tehtävää. Kirjoita tehtävien 1 2 vastaukset erillisille taitetuille ruutupaperiarkeille (kumpikin tehtävä eri arkeille) ja tehtävien 3 5 vastaukset tehtävämonisteeseen niille varattuun vastaustilaan. Palautat siis kokeen lopussa tehtävämonisteen ja kaksi taitettua ruutupaperiarkkia. Kirjoita nimesi ja henkilötunnuksesi tehtävämonisteen sivuille niille varatuille paikoille. Jos sinulla ei ole suomalaista henkilötunnusta, kirjoita sen asemesta syntymäaikasi. Kirjoita sukunimesi, kaikki etunimesi ja henkilötunnuksesi jokaisen vastauksia sisältävän taitetun ruutupaperiarkin ensimmäisen sivun yläreunaan. Jos sinulla ei ole suomalaista henkilötunnusta, kirjoita sen asemesta syntymäaikasi. Jätä taitetun ruutupaperiarkin kunkin sivun oikeaan reunaan kolmen kokonaisen ruudun levyinen marginaali. Vastaa tehtäviin lyhyesti ja ytimekkäästi suomen kielellä. Älä ylitä enimmäispituutta; arvostelija jättää enimmäispituuden ylittävän tekstin huomioimatta. Kirjoita selkeällä käsialalla. Arvostelija jättää epäselvästi kirjoitetun tekstin huomioimatta. Vastausten enimmäispistemäärä on mainittu kunkin tehtävän kohdalla. Koko kokeesta voi saada yhteensä enintään 100 pistettä. Jos teet tämän kokeen sivuainekokeena (eli olet jo Helsingin yliopiston opiskelija), näet tuloksesi suomen kielen oppiaineen ilmoitustaululla torstaina klo /6

3 Tehtävä 1 (25 p) Pohdi pääsykoekirjoista saamiesi tietojen perusteella partikkelien sanaluokkaa. Miten partikkelit sanaluokkana eroavat muista sanaluokista, ja mikä on niille tyypillistä? Sovella tietojasi myös aineistoon. Poimi aineistosta A (puhelinkeskustelun katkelma) tarkasteltavaksi kaksi partikkelia, jotka kuuluvat keskenään eri partikkeliryhmiin, ja analysoi niiden käyttöä ja merkitystä. Valitse sellaiset partikkelit, joista on aineistossa useampi kuin yksi esiintymä, ja ota analyysissasi huomioon kaikki esiintymät. Mitä partikkeliryhmiä valitsemasi partikkelit edustavat, ja mikä on niiden tehtävä juuri tässä keskustelussa? Kirjoita vastauksesi lyhyeksi, napakaksi esseeksi. Esseen ohjepituus on noin sanaa, eikä sen kokonaispituus saa ylittää 200 sanaa. Viittaa esseessäsi aineistoon selkeästi rivinumeroilla. Arvostelija kiinnittää huomiota vastauksen asiasisältöön ja kirjoittajan kykyyn käsitellä keskusteluaineistoa (20 p). Lisäksi arvioidaan sitä, kuinka vastaus muodostaa hyvin jäsennellyn tekstin ja noudattaa kirjoitettua yleiskieltä (5 p). Tehtävä 2 (25 p) Onko unkari suomalais-ugrilainen kieli? Pohdi tätä kysymystä toisaalta kielitieteen, toisaalta kansallisen identiteetin kannalta. Perusta vastauksesi sekä pääsykoekirjallisuuteen että liitteenä olevaan artikkeliin (Helsingin Sanomat ). Esseen ohjepituus on noin sanaa, eikä sen kokonaispituus saa ylittää 200 sanaa. Arvostelija kiinnittää huomiota vastauksen asiasisältöön (20 p). Lisäksi arvioidaan sitä, kuinka vastaus muodostaa hyvin jäsennellyn tekstin ja noudattaa kirjoitettua yleiskieltä (5 p). 2/6

4 Tehtävä 3 (15 p) Alla on katkelma puhelinkeskustelusta (aineisto A). Anna on soittanut Kaisan kotona olevaan lankapuhelimeen, johon ensin vastaa Tero. Katkelman rivillä 1 Tero pyytää Kaisaa puhelimeen, ja Annan ja Kaisan välinen keskustelu alkaa riviltä 2. Aineisto A (litterointia on yksinkertaistettu) 01 Tero: ((Kaisalle)) Kaisa puhelimeen. 02 Kaisa: Kaisahh 03 Anna: Pappilan Anna täällä hei[ssan?.hhh 04 Kaisa: [no hei hei 05 Anna: tiädäks mitä 06 (.) 07 Kaisa: [no? 08 Anna: [.hh mä kyselen semmosta asiaa että mitä sulle 09 mahtais kuulua lähetysjohtokuntalainen ens sun- 10 ens lauantai-iltana..hh katos kun täällon nää 11 kirkon kesäjuh[lat?.hhhh [ja tota 12 Kaisa: [juu? [juu? 13 (.) 14 Anna: meidän hommaa olis keittää (.) sen 15 iltaku- (.) konsertin jälkeen niin (.) 16 kahvit tossa pihatuvalla? 17 Kaisa: aha? [juu?] 18 Anna: [.hhh] niin tota ehditkö tulla ryhmään. 19 Kaisa: ehdin tulla ei oo mittään niin tota.hh 20 ajattelinki just että että tulleeko jottain 21 soittoja (.) näistä että kun en sillon ollu siel 22 kokouksessakaan niin.hh 23 Anna: jaa 24 Kaisa: niin aattelin että justiins voin olla mukana 25 kyllä ettei oo mittään. 26 Anna: oi[keen kiva. 27 Kaisa: [mitään semmosta kum[mempaa 28 Anna: [.hh no kuule tota noin 29 se systeemi on semmonen että (.) partiolaiset 30 rakentaa kirkosta pihatuvalle kynttiläkujan 31 ja (.)[mhh 32 Kaisa: [niin? 33 Anna: se konsertti kirkossa alkaa pual yhdeksän (.) Puhelinkeskustelu litteroitiin käyttäen seuraavia merkkejä:. laskeva intonaatio? nouseva intonaatio [ päällekkäispuhunnan alku ] päällekkäispuhunnan loppu (.) mikrotauko: 0.2 sekuntia tai vähemmän.hhh sisäänhengitys hhh uloshengitys 3/6

5 Sukunimi: Kaikki etunimet: Henkilötunnus (tai syntymäaika): Etsi katkelmasta (aineistosta A) yksi lause, jonka predikaattiverbin moduksena on konditionaali, ja kirjoita se alla olevalle viivalle. Alleviivaa predikaattiverbi. Mitä konditionaali ilmaisee mainitsemassasi lauseessa? Etsi katkelmasta (aineistosta A) yksi lause, jonka predikaattiverbin aikamuotona on imperfekti, ja kirjoita se alla olevalle viivalle. Alleviivaa predikaattiverbi. Mitä imperfekti ilmaisee mainitsemassasi lauseessa? Etsi katkelmasta (aineistosta A) yksi lause, jossa on modaaliverbi, ja kirjoita se alla olevalle viivalle. Alleviivaa modaaliverbi. Etsi katkelmasta (aineistosta A) lause, jossa on totaaliobjekti, ja kirjoita se alla olevalle viivalle. Alleviivaa totaaliobjekti. Etsi katkelmasta (aineistosta A) esimerkkejä seuraavien sijamuotojen käytöstä. Poimi mainitussa sijamuodossa esiintyvä nomini ja kirjoita se viivalle. Yksi tapaus sijamuotoa kohti riittää. Erota jokaisesta sijamuodon pääte pystyviivalla. elatiivi allatiivi essiivi inessiivi adessiivi 4/6

6 Sukunimi: Kaikki etunimet: Henkilötunnus (tai syntymäaika): Tehtävä 4 (15 p) Aineistossa B on pohjoissaamen (sa) ja suomen (su) sanoja, jotka ovat toistensa etymologisia vastineita. Muodosta aineiston pohjalta seuraavat saamen (fiktiiviset) vastineet suomen sanoille ja kirjoita vastauksesi viivoille. Tehtävä ei edellytä saamen kielen taitoa. su pila su maja su kirja su karkea su kylki su sataa su ranta su kori su kampa su kelmi sa sa Aineisto B su ajaa su kantaa su palaa su alkaa su kuroa su kala su marja su sarka su sydän su kota su kiinteä su virkeä sa vuodjit sa guoddit sa buollit sa vuolgit sa gorrat sa guolli sa muorji sa suorgi sa sa goahti sa giddat sa fargat su ydin sa a su silmä sa su suoni su sakea su rinta su ilma su olka su oiva su sompa su nimi su tuomi su mela sa suotna sa suohkat sa raddi sa albmi sa oalgi sa oaivi sa soabbi sa namma sa duopma sa mealli 5/6

7 Sukunimi: Kaikki etunimet: Henkilötunnus (tai syntymäaika): Tehtävä 5 (20 p) Määrittele lyhyesti seuraavat ilmiöt ja anna kustakin ilmiöstä havainnollinen esimerkki. morfeemi metafora polysemia variantti agglutinoiva kieli 6/6