Kamerakynän pedagogiikka

Transkriptio

1 Kamerakynän pedagogiikka Kamera pedagogisena työvälineenä: tutkiminen, havainnointi, arviointi ja vertaisoppiminen. Pauliina Venho 2018

2

3 Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

4 Kuva ei kerro, se näyttää. ME kerromme itse. Kuvaamisen taidon olennainen osa on kyky tehdä, tunnistaa ja erotella havaintoja.

5 Oppimiskäsitys Aktiivisuus Tavoitteiden asettamisen taito Ongelmien ratkaisemisen taito Itsenäisen työskentelyn taidot Yhdessä tekemisen taidot Oman oppimisen ja tunteiden reflektoinnin taito

6 Vasu 2016 ja kamerakynäily Monipuolinen ilmaisu ja monilukutaito (kuvallinen, sanallinen, kehollinen) Ajattelun ja oppimisen taidot (havainnointi, tutkiminen, tulkitseminen, merkitysten luominen) Osallistuminen ja vaikuttaminen Spontaanin ja yhteisesti suunnitellun toiminnan yhdistyminen kokonaisuudeksi Mediakasvatus: sisällön tuottaminen, todenmukaisuus, mediakriittisyys Erilaiset sisällöt: syy- ja seuraussuhteet, nimeäminen, käsitteiden käyttö, matemaattinen ajattelu, ympäristökasvatus, kielen oppiminen, terveys, turvallisuus jne. sekä laaja-alaisen osaamisen osa-alueet

7 Minkälaisiin käyttötarkoituksiin videoita käytetään?

8 Elokuvan käyttötarkoituksia 120-vuotisen historian aikana. Vaikka näitä ei arkipuheessa kutsutakaan elokuvaksi, ne ovat osa samaa sukupuuta, jota yhdistää kinematografin dna. Kiesiläinen Ismo (2017) Kamerakynän pedagogiikka, opettajan käsikirja

9 Ajattelun kuvaaminen ja kuvaamisen ajatteleminen Asdölfkäaösldkfäaösldkfäöalsdkfäaösldkf Kuvata voi ajattelematta, kirjoittaa ei voi. Miten ohjataan kuvaaminen ajatteluksi? Millaista ajattelua kuvaaminen edellyttää? Elokuvan kolme perusasiaa: 1) Kuva ei kerro, se näyttää, 2) Elokuvaaminen on ajan ja tilan rajaamista, 3) leikkaus luo merkityksiä

10

11

12 Kamera on kuin kynä Kamera voi olla arkinen ajattelun ja oppimisen apuväline. Kameralla tutkitaan, jäsennetään, havainnollistetaan, tuotetaan tietoa, todennetaan oppimista, ilmaistaan ja vuorovaikutetaan. Kuvaaminen tuottaa ajattelua, toimintaa ja vuorovaikutusta. Kuvaaminen on hauskaa ja auttaa keskittymään. Samalla opitaan ajattelemaan ja ilmaisemaan kuvan avulla.

13 Kamerakynätyöskentelyn periaatteet Nopeus = yksi tunti riittää Yksinkertaisuus = kameraksi käy älypuhelin tai tabletlaite Helppous = videoita ei tarvitse leikata, eikä siirtää laitteelta. Videot katsotaan parin, pienryhmän, koko ryhmän tai vain opettajan kanssa.

14 Kuvaustehtävä tuottaa toimintaa ja ajattelua Etsikää havainto luonnonvaraisesta eläimestä tai sen jättämästä jäljestä ja kuvatkaa se videolle. Selittäkää havaintoanne mutta älkää nimetkö eläintä.

15 Katsomistehtävä aktivoi katsojan mielen ja ohjaa tarkkaavaisuutta Katsojat tulkitsevat videosta, minkä eläimen olette havainneet. Kertokaa, menikö arvaus oikein.

16 Myös katsominen on oppimistapahtuma! Katsomistehtävä antaa kuvaajalle palautetta kuvaustehtävän onnistumisesta. Kuvaus- ja katsomistehtävät voidaan liittää vaiheiksi laajempaan työprosessiin. Katsominen voi olla jopa kuvaamista tärkeämpi työvaihe.

17 Tehtävä Seuraavassa kuvassa tapahtuu jokin asia. Tiivistä se mielessäsi lauseeksi, jonka muoto on adjektiivi, substantiivi, verbi (Esim. vihreä tuoli kaatuu)

18 Adjektiivi, substantiivi, verbi

19 Hyvän kuvaustehtävän anatomia Selkeä ohje: mitä pitää tehdä? Haaste: lapset voivat päättää sopivassa määrin, miten tekevät tehtävän niin, että siitä tulee heidän näköinen. Mitta: Havainto 5-10s, lause/epäkohta tms. 30s, pinta-ala 30s jne. Kuvausaika: 5-10 min. yksinkertaisessa tehtävässä. Pääsääntöisesti ei editointia.

20 Hyvän katselutehtävän anatomia Aktiivisuus, tarkkaavaisuuden ohjaaminen, palaute kuvaajalle. Suoraan ruuduilta pareittain, ryhmissä näyttelykävelynä, yhdessä isommalta näytöltä. Selkeä tehtävä määrittää, mitä katselutilanteessa on tarkoitus oppia, mihin huomio kiinnitetään.

21 LÄHTEITÄ: