SUOMEN NOMINIEN MONIKON OPETTAMINEN VIROLAISISSA KOULUISSA
|
|
- Maria Karvonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 157 Pietilä, P. & O-P. Salo (eds.) Multiple Languages Multiple Perspectives. AFinLA Yearbook Publications de l Association Finlandaise de Linguistique Appliquée 57. pp SUOMEN NOMINIEN MONIKON OPETTAMINEN VIROLAISISSA KOULUISSA Annekatrin Kaivapalu, Tallinnan Pedagoginen Yliopisto The paper deals with the plural forms of the Finnish nominals in the Estonian curriculum, example programme and textbooks of Estonian schools. Grammar (including the forms of the plural) are taught to ensure the correct command of oral and written Finnish. The most important plural case is the partitive, but the students also learn to form other plural cases. Various methods of presenting the teaching material are used in different textbooks: declarative-procedural, procedural-declarative and procedural methods. Keywords: Finnish as a foreign language, Estonian students, plural forms of the Finnish nominals, curriculum, example programme and textbooks Viron yleissivistävissä kouluissa suomen kieltä on opetettu jo kahdeksan vuotta (Vilipuu 1998: 1). Peruskouluissa ja lukioissa suomea voi opiskella C-kielenä eli kolmantena vieraana kielenä, valinnaisaineena tai vapaaehtoisena aineena kielikerhossa. On kuitenkin sellaisiakin kouluja, joissa suomea opetetaan A- tai B-kielenä. Enimmäkseen suomen kielen opinnot aloitetaan kymmenennellä luokalla eli lukiossa C-kielenä. Joissakin kouluissa suomea opetetaan C-kielenä myös peruskoulun yläasteella, jolloin suomen kielen opetus aloitetaan kuuden-nella luokalla (Nissilä 1996: 3 5). Viron opetusministeriön tilastotietojen ( ) mukaan lukuvuonna suomea opiskeli 3802 oppilasta 56 koulussa. Suomen kieltä opiskeli A-kielenä kahdessa koulussa yhteensä 235 oppilasta, B-kielenä kolmessa koulussa yhteensä 100 oppilasta, C-kielenä 13 koulussa 1289 ja vapaavalintaisena aineena 17 koulussa 2178 oppilasta. Sen lisäksi opiskeli suomea 2055 ammattikoululaista 26 koulussa. Peruskoulun ja lukion suomen kielen opetussuunnitelmassa sanotaan, että suomen kielen opettamisen ja oppimisen tavoitteet ovat
2 158 opiskelumotivaation lisääminen, suullisen kommunikaatiotaidon omaksuminen ohjelmassa esitettyjen aiheiden osalta, suomen kielellä selviytyminen joka-päiväisessä elämässä, tiedotusvälineistä saatavan helpohkon informaation ymmärtäminen, helpohkojen tekstien ymmärtäminen ja niiden tuottaminen sekä kieliopin omaksuminen edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi (SKAR 1997: 30). Virolaisen perinteisen vieraan kielen opetuksen tavoitteena on aina ollut kieliopillinen korrektius (Õispuu 1998: 54). Peruskoulun ja lukion suomen kielen opetussuunnitelman mukaan on omaksuttavien kielitietojen joukossa muunmuassa monikon muodostaminen ja monikon partitiivi (SKAR 1997: 31). Monikon partitiivilla on aineohjelmassa erikoisasema sen takia, että moni-kon partitiivin muotoja esiintyy suomenkielisissä teksteissä suhteellisen runsaasti ja monikon partitiivilla on keskeinen paikka monikon sijamuotojen joukossa (Martin 1995: 82). Tallinnan Lillekülan lukion opettaja Madean Altsoo on laatinut Viron opetus-ministeriön julkaisemaa suomen kielen ainekirjaa (SKAR 1997) varten suomen kielen opetussuunnitelman sisällön ja jaottelun (mitä, miten ja missä määrin opetetaan). Sen mukaan (Altsoo 1997: 38) opiskellaan nominien monikkoa lukion viimeisen luokan toisella lukukaudella. Johdanto monikkoon, jota varten on tarkoitettu kolme tuntia, tehdään ensimmäisen lukukauden lopussa jouluaiheen yhteydessä. Toisen lukukauden alussa käsitellään kolme tuntia monikon inessiiviä. Muotoja omaksutaan ja harjoitellaan kahden aiheen avulla: Suomen väestö ja Suomen kirkko ja uskonto. Monikon illatiivin opiskelua varten on tarkoitettu kolme tuntia. Käsitellään illatiivin muodostamista ja illatiivirektiota, samalla kun keskustellaan viestinnästä, mainoksista ja ilmoituksista. Sekä monikon partitiivia että genetiiviä opiskellaan neljä tuntia. Partitiivin yhteydessä omaksutaan aihe Ihminen ja terveys, genetiivin yhteydessä aihe Sairaudet. Monikon sijamuo-doista käsitellään erikseen vielä komitatiivia ja instruktiivia, opiskellaan pronominien tämä, tuo, se monikkomuodot. Suomen nominien monikon opiskelun lopettaa kirjallinen koetehtävä. Viime vuosina Virossa on ilmestynyt aika monta suomen kielen oppikirjaa. Viron kouluviraston hyväksymiä ovat Ilmar Tomuskin Soome keele õpik kesk-koolile (1994) ja Kaare Sarkin YY KAA KOO. Suomea kouluille I II ( ). Peruskouluissa suosituin on Taimi Mäntylän kirjoittama suomen kielen oppikirjasarja Aloitamme yhdessä, Jatkamme yhdessä ja Juhlimme yhdessä ( ). Ilmar Tomuskin oppikirja Soome keele õpik keskkoolile on tarkoitettu lukiolaisia varten. Se jakautuu kahteen perusosaan, kielioppiin ja
3 159 lukuteksteihin (Õispuu 1997: 20). Oppikirjassa seurataan perinteistä kielioppikirjallisuuden mallia: esitysmenetelmä on deklaratiivisproseduraalinen (Õispuu1998: 56 57). Kieliopillisia ilmiöitä kuvataan ja selitetään niin, että kieliopilla ja lukuteksteillä ei ole mitään yhteyttä keskenään. Opiskelijoille annetaan kieliopin selitykset valmiina, ne täytyy vain oppia. Tomuskin mukaan suomen muoto-opin tärkeimmät osat ovat astevaihtelu ja sanataivutus (Tomusk 1997: 23). Monikkovartalojen muodostamista selitetään vartalovaihtelujen avulla (Tomusk 1995: 42 43). Monikonmuotoja opetetaan taivutustyyppienkin yhteydessä. Perussijamuotojen joukossa on monikon genetiivi, partitiivi, illatiivi ja inessiivi. Taivutustyypeille on lisätty saman mallin mukaan taipuvien sanojen luettelo (Tomusk 1994: 49). Kaikkein eniten kouluissa käytettävä oppikirja on Kaare Sarkin YY KAA KOO, joka on tarkoitettu alkeiskurssia varten lukiolaisille (Vilipuu 1998: 24). Kuten Sark on itse teoksen johdannossa sanonut, etenemisnopeutta muuttamalla oppikirja sopii myös peruskoulun käyttöön tai aikuisopiskelijoille (Sark 1994: 4). Sarkin oppikirja on suomen kielen peruskurssi, jonka tavoitteena on käytännön kielen opettaminen, kommunikatiivisuus. Kieltä opetetaan mallien avulla, luku-tekstejä on vähän (Sark 1997: 28). Oppikirjan esitysmenetelmä on enimmäkseen proseduraalinen: kielioppi on piilotettu lausemalleihin, vuoropuheluihin ja keskusteluihin. Kieliopillisia ilmiöitä ei analysoida eikä selitetä kieliopillisesti, tärkein on kokemus ja kieliopillisten muotojen käyttötaito. Monikon sijamuodoista on keskeinen partitiivi, jota opetetaan aiheen Ovatko suomalaiset hiljaisia? yhteydessä (Sark 1995: 35 43). Monikon partitiivin esitys poikkeaa oppikirjan yleisestä esitysmenetelmästä ja on proseduraalisdeklaratiivinen. Menetelmän tavoitteena on opiskelijoiden aktivointi: heidän täytyy kokemuksiaan käyttämällä päästä analyysiin. Analyysia edeltää aina tekstiin liittyvä kokemus. Samaan aiheeseen palataan toistuvasti myöhemmin. Kappaleen alussa harjoitellaan malleja Ovatko saksalaiset tarkkoja? Mielestäni saksalaiset ovat tarkkoja. Seuraavassa taulukossa annetaaan erivartaloisten sanojen yksikön nominatiivin, genetiivin ja monikon partitiivin muodot, mutta ei vastaavia sääntöjä. Partitiivimuotojen harjoittelua varten on paljon hauskoja harjoituksia: aukkotestejä, lauseiden yhdistämistä jne. Monikon partitiivia toistetaan kappaleissa Meille tulee huomenna vieraita, Ruokalista, Kiitos kirjeestäsi ja Emme tarvitse lapsenvahtia (Sark 1995: 62 66, 73, 91 92). Monikon partitiivista ja akkusatiivista kerrotaan objektin yhteydessä (Sark 1995: 74 78), elatiivista rakenteen Mistä pidät?
4 160 yhteydessä (Sark 1995: 60). Kaikissa monikon sijamuodoissa taivutetaan ttu-/tty -partisiippeja (Sark 1995: 71). Taimi Mäntylän oppikirjasarja on tarkoitetu peruskoululaisia varten. Opis-kelijoiden iän takia oppikirjoissa ei ole systemaattista kieliopin käsittelyä. Uusia kieliopin aiheita selitetään esimerkkien ja harjoituksien avulla (Õispuu 1997: 19 20). Oppikirjasarjan esitysmenetelmä on johdonmukaisesti proseduraalis-deklaratiivinen. Esimerkkilauseita ja harjoituksia edeltää aina lukuteksti, jossa käytetään myöhemmin opiskeltavia muotoja. Opittujen muotojen luo palataan seuraavissa lukuteksteissä, mutta joka kerta vähän toisenlaisessa yhteydessä. Niin opiskellaan oppikirjasarjan ensimmäisessä osassa Aloitamme yhdessä monikon nominatiivia samassa kappaleessa Kasvot, jossa yksikön genetiiviäkin (Mäntylä 1993: 12 13). Esimerkkejä monikon nominatiivista edeltää pieni teksti Koivulan perheestä. Monikon nominatiivin muotoja toistetaan ja harjoitellaan monissa ensimmäisen osan lukuteksteissä (Anne, Kalle, Nukku-Matti, Sadepäivä, Keho), harjoituksissa, lauluissa (Koululaulu, Posteljooni, Kuukaudet) ja leikeissä. Monikon partitiiviin tutustutaan kappaleessa Isänpäivä (Mäntylä 1996: 25). Otetaan huomioon, että opiskelijat osaavat jo muodostaa monikon vartaloa, ja korostetaan, että monikon partitiivin vartalo on aina vahva-asteinen. Opittuja muotoja harjoitellaan harjoituksien (Kirjuta, mida lapsed nägid reisil), vitsien, laulun (Kalle hän lähti) ja reseptin (Ahvenanmaan pannukakku) avulla (Mäntylä 1996: 25 27). Monikon genetiivin opiskelua ei edellä vastaava teksti. Monikon genetiivin esimerkkisanojen ohella toistetaan opittuja partitiivimuotoja (Mäntylä 1996: 30). Korostetaan, että den- ja tten -päätteet ovat vapaassa vaihtelussa. Monikon illatiivia käsitellään kappaleessa Runebergin päivä (Mäntylä 1996: 56 58). Kappaleen perustekstissä on muutamia monikon illatiivin muotoja, mitä voi käyttää opiskelun aikana. Esimerkkisanoista tulee selväksi, että illatiivin päätteitä on enemmän kuin yksi. Lähtömuoto on yksikön illatiivi. Esimerkkejä seuraa harjoitus (Kirjuta sulgudes olev sõna mitmuses). Monikon illatiivin muotoja on kappaleen reseptissäkin (Runebergintortut). Monikon komitatiivia opiskellaan kappaleessa Kastejuhla (Mäntylä 1996: 88 90). Materiaalin esitysperiaate on sama: kappaleen perustekstissä on myöhemmin opiskeltavia sanamuotoja, joista selitys aloitetaan, selitystä jatketaan oppilaiden iästä riippuen esimerkkien avulla ja harjoittelua varten käytetään monia kiinnostavia menetelmiä.
5 161 Juhlimme yhdessä -osan toisissa kappaleissa on runsaasti erilaisia monikonmuotoja. Erittäin paljon genetiivi- ja partitiivimuotoja on kappaleessa Ystävänpäivä. Se antaa hyvän mahdollisuuden harjoitella jo opittuja muotoja. Taimi Mäntylän oppikirjasarja on proseduraalisdeklaratiivisen menetelmän hyvä esimerkki. On mahdollista, että se on yksi oppikirjasarjan menestyksen syistä. Virolaisille kouluille tarkoitetut suomen oppikirjat ovat monipuolisia. Monen-laatuisia ovat aineiston esittämisen menetelmätkin. Oppimateriaalin esittämisen menetelmästä riippuu suuresti opetusmenetelmä, opetusmenetelmästä taas deskriptiivisyyden ja funktionaalisuuden rooli opetuksessa. Kommunikatiivisessa kielenopetuksessa on funktionaalisuus deskriptiivi-syyttä paljon olennaisempi: kieliopillisen muodon muodostamisen taidosta on vähän hyötyä, jos ei ole valmiutta eikä kokemusta käyttää sitä. Ei taivutustauluk-ko eikä kontekstivapaa sanamuoto kehitä itsestään keskustelutaitoa (Õispuu 1998: 54 55). Sen takia ei ole suinkaan samantekevää, miten oppimateriaali oppikirjoissa esitetään: siitä riippuu opiskelijan kielitaito. Tarkkailemissani oppikirjoissa on käytetty sekä deklaratiivisproseduraalis-ta, proseduraalis-deklaratiivista että proseduraalista menetelmää. Se antaa opettajille mahdollisuuden valita itselleen sopivin. Kirjallisuus Altsoo, M Suomen kielen esimerkkiohjelma: sisältö ja jaottelu. Teoksessa Soome keele aineraamat. Tallinn, Martin, M The map and the rope. Finnish nominal inflection as a learning target. Jyväskylä. Mäntylä, T Aloitamme yhdessä. Soome keele õpik lastele I. Tallinn. Mäntylä, T Jatkamme yhdessä. Soome keele õpik lastele II. Tallinn. Mäntylä, T Juhlimme yhdessä. Soome keele õpik lastele III. Tallinn. Nissilä, L Suomen kielen opetus Virossa. Teoksessa H. Sulkala ja M. Zaman- Zadeh (toim.) Suomenoppijan kieli tutkimuskohteena. Oulun yliopiston suomen ja ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja. Sark, K YY KAA KOO. Suomea kouluille 1. Tallinn. Sark, K YY KAA KOO. Suomea kouluille 2. Tallinn. Sark, K YY KAA KOO. Teoksessa Soome keele aineraamat. Tallinn, SKAR = Soome keele aineraamat Soome keel. C-keele ainekava Tallinn. Tomusk, I Soome keele õpik keskkoolile. Tallinn. Vilipuu, M Suomen kielen opetuksen tavoitteet Viron peruskouluissa ja lukioissa oppilaiden kannalta. Lopputyö. Tallinna Pedagoogika ülikool. Õispuu, J Soome keel eesti koolis: õpetuse taust ja õppekirjandus.teoksessa Soome keele aineraamat. Tallinn,
6 162 Õispuu, J Grammatika keeleõpetuses. Teoksessa Eesti keele (võõrkeelena) aineraamat.tallinn,
Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen
LisätiedotKuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
LisätiedotA2-kielen valinnoista ja opetuksesta
A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan
LisätiedotLähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto
Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Käsitteistä Kielten välinen vaikutus (crosslinguistic influence)
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.
LisätiedotKiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.
Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja
LisätiedotAnne Ojutkangas Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen valmistavassa opetuksessa
Perusopetukseen valmistava opetus -opetussuunnitelmatyöstä käytäntöön Anne Ojutkangas Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen valmistavassa opetuksessa 23.9.2016 1. Kokkola/Hollihaan koulu Väestö ja kielisyys
LisätiedotKorpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa
The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen
LisätiedotSuomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa
Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija
LisätiedotKielitaidosta on iloa ja hyötyä
Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielivalintamateriaalia Tampereen kaupunki Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.
LisätiedotVENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen
VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu
LisätiedotLUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo
LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
LisätiedotPARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi
PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte
LisätiedotOPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA
VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotVENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen
VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
LisätiedotOsataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009
Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi
LisätiedotSuomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita
1 Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot nominatiivi kännykkä keitin partitiivi kännykkää keitintä genetiivi kännykän keittimen akkusatiivi kännykän/kännykkä keittimien/keitin illatiivi
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotLAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä
LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,
LisätiedotKERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )
KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä
LisätiedotVIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta
VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,
LisätiedotSuomen kielioppia edistyneille
Suomen kielioppia edistyneille Numeraalit ja lyhenteet Päätteiden ja tunnusten liittäminen Tuula Marila Hanna Tarkki Numeraalit: Perusluvut 1/3 ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa. ilmaisevat määrää
LisätiedotKeravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite
Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Huoltajat 1-2 / 2019 yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666
Opetussuunnitelmakysely - Huoltajat yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666 Miten seuraavat asiat ovat välittyneet lapsenne koulun arjesta? Oppilas voi vaikuttaa opetuksen suunnitteluun. Säännöllisesti
LisätiedotKIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET
KIELIKYLPY, VALINNANVAPAUS KIELTEN OPISKELUMOTIVAATIO JA OPPIMISTULOKSET Karita Mård-Miettinen, FT, dos. Kieli- ja viestintätieteiden laitos Sivistysvaliokunnan kokous, 23.11.2017 Ruotsin kielen varhainen
LisätiedotSuomen kielen itseopiskelumateriaali
Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen
LisätiedotPohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014
Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti
LisätiedotVENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen
VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen
LisätiedotOpetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut
Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 1613 Oletko kokenut, että seuraavia asioita on mielestäsi enemmän, saman verran tai vähemmän kuin Oppitunnilla istutaan
LisätiedotA2-kielen valinnoista ja opetuksesta
A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat
LisätiedotSUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus
OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN
LisätiedotEnsimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta. Tiedote
Ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta Tiedote 15.4.2019 14.4.2019 1 Kaikki varhentavat 2020 Kielenopetus uudistuu kieliä pienestä pitäen Ulla Verkaman esityksen (Kalajoki 4.4.2019)
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotOpiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia
Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta
LisätiedotSijoista ja kieliopillisista funktioista
Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,
LisätiedotPukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015
Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,
LisätiedotOpetuskielet / Undervisningsspr åk / Language of teaching. Course is available for Exchange Students. Laajuus (op)/ Omfattning (sp) / Scope (cr)
Opintojakson tunniste ja nimi/avsnittets namn och identifiarare / Study unit name and code Laajuus (op)/ Omfattning (sp) / Scope (cr) Opetuskielet / Undervisningsspr åk / Language of teaching Periodit
LisätiedotOulun kaupungin kieliohjelma
Oulun kaupungin kieliohjelma Lähtökohdat Oulun kaupungin kieliohjelma on laadittu varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, ja se on osa varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmia. Kieliohjelman tavoitteena
LisätiedotTaito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017. Haarajoen koulu
Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017 Haarajoen koulu 4.3.2016 Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokkien oppilaille Uuden opetussuunnitelman mukaisesti taito-
LisätiedotLähivõrdlusi Lähivertailuja19
Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T
LisätiedotVarhaista kieltenopetusta kaikille kuntatason selvitys
Varhaista kieltenopetusta kaikille kuntatason selvitys Hanketapaaminen, OPH 30.1.2019 Kristiina Skinnari JYU. Since 1863. 30.1.2019 1 Julkaistu 15.7.2018 Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen
LisätiedotSay it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotLaajuus (op)/ Omfattning (sp) / Scope (cr)
Opintojakson tunniste ja nimi/avsnittets namn och identifiarare / Study unit name and code Laajuus (op)/ Omfattning (sp) / Scope (cr) Opetuskielet / Undervisnings språk / Language of teaching Periodit
LisätiedotAvaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet
LisätiedotKuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma
Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Hakeutuminen saksan kielellä rikastetun opetuksen 1. luokalle 2. Saksan kielellä rikastettu opetus
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotSaamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015
Saamen kielten oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Saamen kielten oppimistulosten arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki saamea äidinkielenä ja A-kielenä opiskelevat
LisätiedotVALINTAOPAS. VIERAAT KIELET Huittisten kaupungin PERUSOPETUKSESSA. kuva
VALINTAOPAS VIERAAT KIELET Huittisten kaupungin PERUSOPETUKSESSA kuva VAPAAEHTOISEN SAKSAN KIELEN OPISKELU Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan vapaaehtoisen A2-kielen opiskelu aloitetaan
LisätiedotOppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä
Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää
Lisätiedot3. luokan kielivalinta
3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä
LisätiedotYksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi
Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi eduhakkeri Pekka Peura Martinlaakson lukio pekka.peura@eduvantaa.fi blogi: www.maot.fi www.facebook.com/eduhakkerit 12.4.2014 Aiheet 1) Oppimispotentiaali
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotLintulammen koulun valinnaiset aineet
Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu
Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja
LisätiedotSuomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op
Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen opintokokonaisuus 25 op Valintaperusteet Opiskelija voi hakeutua suorittamaan joko koko kokonaisuutta tai yksittäisiä opintojaksoja. Opintoihin valitaan ensisijaisesti
LisätiedotToisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta
Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen
LisätiedotNatiivi apuna kielten opetuksessa
Natiivi apuna kielten opetuksessa Seija Blomberg Oulun yliopisto Kajaanin normaalikoulu Cordula Tröster-Blomberg Musiikkileikkikoulu Laulava Lohikäärme Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsingissä
LisätiedotOpiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio
Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella
LisätiedotJoensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset
Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan
LisätiedotJoensuun steinerkoulun valinnaisaineopas lukuvuodelle
Joensuun steinerkoulun valinnaisaineopas lukuvuodelle 2017-2018 VALINNAISAINEIDEN VALINTA Valinnaisaineet ovat pakollinen osa oppilaiden oppimäärää. Opetussuunnitelmamme tarjoaa erilaisia valinnanmahdollisuuksia
LisätiedotErityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet
LisätiedotLähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen: korpuspohjainen tutkimus
Lähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen: korpuspohjainen tutkimus 11. FU-kongressin VIRSU-symposiumi 10.8.2010 Annekatrin Kaivapalu Pille Eslon Tallinnan yliopisto Taustaa Transfer (crosslingusitic
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve
LisätiedotTervetuloa 7. luokkien VALINNAISAINEILTAAN
Tervetuloa 7. luokkien VALINNAISAINEILTAAN Illan ohjelma Ekonomian valinnaisaineryhmän kahvila Tervetulosanat Opinto-ohjaajien esitys VALINNAISAINEIDEN ESITTELY KOULUN LUOKKATILOISSA PERUSKOULUN OPPIAINEET
LisätiedotITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017
ITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017 ITALIAN KIELEN KURSSIT - IIC HELSINKI - Kesäkurssit 2017 (toukokuu - kesäkuu 2017) Lisätietoja kursseista ja ilmoittautumiset: corsi.iichelsinki[at]esteri.it
Lisätiedot5. ja 6. luokkien valinnaisaineet
5. ja 6. luokkien valinnaisaineet 2019-2020 Sisältö Ohjeita... 3 VALINNAISAINEET 5. ja 6. LUOKILLE... 6 Bändikurssi... 6 Kielikaruselli... 6 Kotitalous... 6 Kuvataide... 7 Mailapelikurssi... 7 Ipad-taidot...
LisätiedotVieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6
B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen
LisätiedotOPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet
OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI
HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Puh: Pääaine: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Minut valittiin ranskan kielen opiskelijaksi vuonna.
LisätiedotHYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ
Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava
LisätiedotLÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa
LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa INSSI-hankkeessa tutkittua Ari-Pekka Kainu, SAMK Jorma Kärkkäinen, KYAMK Pekka Rantala, OAMK
LisätiedotKULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012
KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä
LisätiedotKunnan ohjeet äidinkielenopetuksesta peruskoulun luokalla Sigtunan kunnassa
201 2015-08-05 1 (5) Monikulttuurinen yksikkö Kunnan ohjeet äidinkielenopetuksesta peruskoulun 1. 9. luokalla Sigtunan kunnassa Ohjausasiakirja Koululaki: 9 luku Esikoululuokka 10 Esikoululuokan tulee
LisätiedotKielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen
LisätiedotMiten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?
Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Esitelmä oppijankielen korpustyöpajassa 17.1.2008 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Oppijankielen universaaleja piirteitä
LisätiedotKiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari
Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 6.2.2015 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki Kiinaa meillä ja muualla 9:30-10:00 Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi
Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotSuomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE
1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen
LisätiedotKielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot
1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotMAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA
MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27
LisätiedotKiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)
Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotSuomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos
Suomen kielen substantiivilla on noin 2000 erilaista muotoa vai onko sittenkään? Kimmo Kettunen, Tampereen yliopisto, informaatiotutkimuksen laitos Tausta Suomen kielen erilaisten sanamuotojen määrä esitetään
LisätiedotToisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta
Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan
LisätiedotOman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.
Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta
LisätiedotToimimalla tavoitteisiin
Toimimalla tavoitteisiin Akateemiset tekstitaidot kielikeskusopetuksessa Peda-forum 20.-21.8.2013 Kaisa Alanen, Riitta Marikainen & Tiina Männikkö Kielikeskus, Tampereen yliopisto Haaste Opiskelijan tulee
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotSUVILAHDEN KOULU. VIERASKIELINEN OPETUS lv. 2014-2015 http://www.vaasa.fi/suomeksi/opetus_ja_koulutus/perusopetus/perusopetus_1-6_lk/suvilahden_koulu
SUVILAHDEN KOULU VIERASKIELINEN OPETUS lv. 2014-2015 http://www.vaasa.fi/suomeksi/opetus_ja_koulutus/perusopetus/perusopetus_1-6_lk/suvilahden_koulu LÄHTÖKOHTIA VIERASKIELISELLE OPETUKSELLE LÄHTÖKOHTIA
Lisätiedot