2. Ympyröi sanasta se osa, joka kertoo, että sana on monikossa.

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "2. Ympyröi sanasta se osa, joka kertoo, että sana on monikossa."

Pekka Uotila
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 SUOMEA LUVASSA HARJOITUS 1(7) NOMINIT SUBSTANTIIVIT nimeävät asioita, käsitteitä, ilmiöitä ja olioita. ADJEKTIIVIT PRONOMINIT NUMERAALIT kertovat, millaisia substantiivit ovat. ovat sanoja, joita käytetään, kun ei haluta toistaa samaa substantiivia tai halutaan korostaa, että jokin substantiivi on tietty tai epämääräinen. ovat numerosanoja, jotka ilmaisevat määrää tai järjestystä. pronomini (verbi) pronomini adjektiivi Tässä kuvassa on minun ystäväni kaksi suloista lemmikkikäärmettä. substantiivi substantiivi numeraali substantiivi 1. Ympyröi tekstistä kaikki nominit. Sanotaan, että hylätyissä taloissa eli autiotaloissa kummittelee. Ainakin lapsena monet uskovat sillä tavalla. Autiotaloon menemisestä sai silloin erityisen rohkeusmitalin. Muistan, kuinka pelkäsin yhtä tyhjää puutaloa, joka oli koulutien varressa. Sen kerrottiin olevan kammottavan perunankuoria syövän mummon kummittelupaikka. Vaikka kouluun oli vain kilometrin matka, se tuntui tuhannelta, ennen kuin pääsi turvallisesti tuon housuja tutisuttavan aavetalon ohi. 2. Ympyröi sanasta se osa, joka kertoo, että sana on monikossa. kirjat hihat mäet opiskelijat ne rakkaat neljät pankeissa toimistoissa näissä sadoissa vöissä demokratioita uhanalaisia komeita syöpiä älykkäitä niitä kalojen hitaiden omenoitten mahtavien kolmansien puukkojen meidän iloisiin niihin tuoleihin uusiin muihin muutoksiin joihin

2 SUOMEA LUVASSA HARJOITUS 2(7) 3. Harjoittele monikon muodostamista. a) Kirjoita nominien monikkomuodot alla olevan mallin mukaan. sisko à siskojen mato à matojen bussi à bussien kivi à kivien kieli à kielten apteekki à nimi à pieni à valkoinen à valkoisissa rakas à rakkaissa vastaus à vastauksista yleinen à kirkas à päätös maa à maiden peruna à perunoita lusikka à lusikoita kuu à ikkuna à haarukka à pyörykkä à pyöryköitä vyö à vöitä opettaja à opettajilla kännykkäà työ à kalastaja à tärkeä à tärkeillä väsynyt à väsyneillä kaveri à kavereilla oikea à syntynyt à naapuri à ristikko à risti(k)koihin ohjelma à ohjelmiin ihminen à ihmisiin laatikko à satama à iloinen à tämä à näihin kysymys à kysymyksiin suu à suihin tuoà vastaus à luu à poika à poikiin sänky à sänkyihin taide à taiteiden ruoka à runko à kaide à lehti à lehtien pieni à pienien me à meidän vuori à suuri à te à tuo à nuo joka à jotka kuka à ketkä se à joku à mikä à moni à monet usea à useat kaksi à kahdet yksi à harva à kuusi à sama à samoissa toinen à toisien rakkain à rakkaimmat kasa à ensimmäinen à rikkain à isoin à isoimpien ihanin à ihaninta rikkinäisin à rikkinäisimmässä oudoin à kamalin à surullisin à b) Keksi omia esimerkkisanoja täydentämiisi malleihin. Katso, mihin kirjaimiin perusmuoto päättyy. mato à matojen, sisko à siskojen, tuho à tuhojen, touhu à touhujen

3 SUOMEA LUVASSA HARJOITUS 3(7) 4. Muuta virkkeet monikkoon. a) Rikas poikarukka sai rajut rukkaset. b) Hienon miekkamiehen tie vei fiestaan. c) Vesihiisi sihisi hississä. d) Kirkon peräpilari hajosi. e) Appilan pappilan papupata kiehuu. f) Höyhen löytyi yöllä työpöydältä. g) Miehekäs mies löysi ruplan rahan. h) Älä rääkkää kissaa. i) Katso kastuiko kaktus. j) Alavalla maalla hallan vaara.

4 SUOMEA LUVASSA HARJOITUS 4(7) 5. Taivuta sanatyyppejä eri muodoissa mallin mukaan. mikä? hai täi mitä? haita minkä? hain missä? haissa mihin? haihin mitkä? hait mikä? harva karva mitä? harvaa minkä? harvan missä? harvassa mihin? harvaan mitkä? harvat mihin? harvoihin mikä? lude taide mitä? ludetta minkä? luteen missä? luteessa mihin? luteeseen mitkä? luteet mikä? kolmas neljäs mitä? kolmatta minkä? kolmannen missä? kolmannessa mihin? kolmanteen mitkä? kolmannet mikä? sieni ääni mistä? kolmansista mitä? sientä minkä? sienen missä? sienessä mihin? sieneen mitkä? sienet mikä? kyllästynyt onnistunut mitä? kyllästynyttä minkä? kyllästyneen millä? kyllästyneellä minkä? sienien mihin? kyllästyneeseen mitkä? kyllästyneet mikä? uusi vuosi mitä? uutta minkä? uuden missä? uudessa mihin? uuteen mitkä? uudet mitä? uusia mikä? taitava ällöttävä mitä? taitavaa minkä? taitavan millä? taitavalla mihin? taitavaan mitkä? taitavat

5 SUOMEA LUVASSA HARJOITUS 5(7) 6. Keksi sanaluokkiin sellaiset esimerkkisanat, joissa on sama ympyrään merkitty sijamuodon pääte. -t -n substantiivi: kalat adjektiivi: punaiset pronomini: hänet numeraali: kolmet -lla/llä -ssa/ssä -ta/tä, -a/ä, -tta/ttä -na/nä 7. Muutamat suomen kielen substantiivit ovat aina monikossa. Ympyröi ne alla olevista virkkeistä. a) Perutaan häät eikä mennä hautajaisiin! b) Petetty otti eksänsä housut ja leikkasi ne saksilla palasiksi. c) Rillit huurussa mennään, totesi mummo sumussa. d) Halvemmaksi tulee, totesi pariskunta, joka järjesti kihlajaiset ja ristiäiset samalla kertaa. e) Kun vein kultani markkinoille, niin hevosetkin nauroivat. f) Aivot hikoavat, jos opiskelen liikaa. g) Kissa kävelee tikapuita pitkin taivaaseen. h) Kuvankauniit kasvot aiheuttavat niskoille nyrjähdyksiä.

6 SUOMEA LUVASSA HARJOITUS 6(7) 8. Vertaa sijamuototaulukkoa ja siitä tehtyä lorua. Mikä on lorun idea? Miten se auttaa muistamaan sijamuodot? NOMINATIIVI PARTITIIVI GENETIIVI INESSIIVI ELATIIVI ILLATIIVI ADESSIIVI ABLATIIVI ALLATIIVI ESSIIVI TRANSLATIIVI ABESSIIVI KOMITATIIVI INSTRUKTIIVI lupa lupaa luvan luvassa luvasta lupaan luvalla luvalta luvalle lupana luvaksi luvatta lupine luvin nomina, genen partia, essinä, translaksi inessä, elasta, illaan adella, ablalta, allalle abetta, komine, instruin 9. Etsi lisää perinteisiä suomalaisia sananlaskuja. a) Millaista maailmaa sananlaskut kuvailevat? b) Ovatko sananlaskut tai niiden idea olemassa jollakin toisellakin kielellä? 10. Alla olevista sananlaskuista puuttuu yksi sana. Sen sijamuoto on kuitenkin annettu edellä olevan lorun vihjeitä käyttäen. Lisää sananlaskuihin puuttuvat sanat oikeissa sijamuodoissa. a) (elasta) ei voi kiistellä. b) (elasta) puu tunnetaan. c) Ei (partia) ilman tulta. d) (inessä) ystävä tunnetaan. e) Kukaan ei ole profeetta omalla (adella). f) (adella) on lyhyet jäljet.

7 SUOMEA LUVASSA HARJOITUS 7(7) g) Aikainen lintu (genen) nappaa. h) Aamun virkku, illan torkku, se tapa (genen) pitää. i) Ei kysyvä (ablalta) eksy! j) Ei makeata mahan (ablalta). k) Ei (abetta) merelle! l) Ennen kesä (abetta) kuin joulu (abetta)! m) Ei oppi (illaan) kaada! n) Joka (illaan) kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. o) Huono työ tulee (translaksi). p) Jos ei viina, terva ja sauna auta, tauti on (translaksi). q) Minkä (essinä) oppii, sen vanhana taitaa. r) (essinä) vitsa väännettävä. s) (nomina) kerta toden sanoo. t) Mitä isot edellä, sitä (nominat) perässä. u) Pane lapsi (allalle), mene itse perästä. v) (instruin) aina kaunihimpi.

Samankaltaiset tiedostot

MONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko

MONIKKOJEN TEORIAA. SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko MONIKKOJEN TEORIAA SUOMEN KIELEN MONIKOT t alkumonikko i loppumonikko MITKÄ? KETKÄ? (nominatiivi) sanan yksikkövartalo + t talo talo talot poika poja pojat huone huonee huoneet lapsi lapse lapset MITÄ?