HUS-DESIKON VÄLINEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN - TOIMINNANKEHITTÄMISHANKE

Transkriptio

1 Ei-sairaanhoidollisten tukipalvelujen liikelaitosten johtokunta HUS-DESIKON VÄLINEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN - TOIMINNANKEHITTÄMISHANKE EUSAIR 48 HUS-DESIKO LIIKELAITOKSEN VÄLINEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN TOIMINNANKEHITTÄMISHANKE HUS-Desiko liikelaitoksen johtokunta on kokouksessaan tarkastellut välinehuoltotoimintaa ja vuoden 2012 aikana tehtyä toiminnankehittämishanketta (HUS-kuntayhtymän vuoden 2012 toiminnankehittämishanke M9095K0289) ja edellytti, että välinehuoltotoiminnan kehittämis tä jatketaan vuoden 2013 aikana. Toiminnallisen kehittämishankkeen tavoitteena oli löytää välinehuollon järjestämisen optimaalisin toteuttamistapa HUS-Desikon, HUS-konsernin sekä kuntien näkökulmasta katsottuna HUS:lle ja jäsenkunnille päällekkäisten toimintojen purkaminen ja tilojen vapautuminen esim. sairaanhoidolliseen käyttöön mahdollisesti uusien investointi- tai rakentamiskustannuksien vähentäminen turvata ammattitaitoisen välinehuoltohenkilöstön tuottamat palvelut kehittää osaamista mm. eläköitymisen ja uuden teknologian haasteessa tavoitella välinehuoltopalvelujen alueellista organisointia nykyistä suurempiin yksiköihin yhteistyössä HUS:n sairaanhoitoalueiden ja kuntien kanssa hyödyntää laitteiden käyttöastetta ja henkilöstön osaamisen kehittämistä kustannustehokkaiden ja laadukkaiden palvelujen tuottamiseen Tuloksena odotettiin, että HUS-alueen välinehuoltopalvelut ja seudullisen kehityspotentiaalin selvittäminen on tehty, välinehuollon ja välineistön huoltopalvelutuotantomalli/t on löydetty ja ne otetaan käyttöön asteittain. Toiminnankehittämishankkeessa hyödynnettiin aikaisempien kehittämishankkeiden tuloksia, tarkasteltiin tukipalvelujen tuottamisen ja palvelutuotannon vaihtoehtoisia järjestämistapoja sitä tukevan kirjallisuuden avulla ja tutustuttiin muiden maiden järjestämistapoihin ottaen samalla huomioon tilaajien tarpeet välinehuoltopalveluille. Välinehuoltokeskuksia on lakkautettu viisi (5) 2000-luvun alusta lukien. Leikkausosastojen yhteydessä olevia välinehuoltoja on järjestetty uudelleen kuitenkin säilyttäen lähipalvelut. Joidenkin, lähinnä Meilahden alueen, leikkausosastojen välinehuollon järjestäminen on vielä kesken. Kustannussäästöjä on syntynyt noin 0,5-1,0 milj. euroa vuositasolla. Henkilöstösäästöjä on haettu toimintaprosesseja kehittämällä, henkilöstövähennyksin ja talousseurannalla. HUS-Desikon toiminnan tuottavuutta on kehitetty tuotantoprosessien virtaviivaistamisella ja asiakkaiden kysyntään perustuvilla palvelusuunnitelmilla. Välinehuoltoprosesseja on kehitetty LEAN-periaatteita hyödyntäen. Muu tos on edellyttänyt HUS-Desikon esimiesten osallistumista ja sitouttamista aikaisempaa enemmän toiminnan suunnitteluun.

2 Näyttäisi siltä, että mitä suurempaan keskittämiseen mennään, sitä suurempia säästöpotentiaalit ovat. Edellytyksenä kuitenkin on, että tuotannon taso pysyy nykyisellä tasolla. Kuntayhteistyön merkittävä lisääntyminen on kasvupotentiaali. HUS-Desikon välinehuollon tuottavuustarkastelussa tulee laaja-alaisesti huomioida sekä tuotannon ja myynnin lisäykset että resurssipuolen tehokkaampi käyttö. Pelkästään resurssipuolen tarkastelu ei ole relevanttia, koska jäsenkunnat ovat siirtäneet ja siirtämässä välinehuoltotoimintojaan HUS-Desikon tuottamaksi toiminnaksi. Välinehuoltokeskusten tuotanto kasvaa noin 5 %:n vuositasolla. Vuoden 2012 aikana se kasvoi 20 % Espoon ulkoistaessa välinehuoltotoimintansa HUS-Desikolle. Ennustettavissa on, että jäsenkuntayhteistyö tulee lisääntymään kolmessa vuodessa siten, että tuotannon kasvu on nykytasosta arviolta 10 %. Tämä tarkoittaisi tuotos-panos -ajattelussa sitä, että tuottavuus tulee jäsenkuntamyynnin kasvaessa lisääntymään 10 % vuosina Kokonaistaloudellinen hyöty on kuitenkin merkittävästi suurempi, jos huomioidaan jäsenkuntien saama hyöty. Suurimmat tuottavuushyödyt ovat saavutettavissa jäsenkuntayhteistyön kautta. Välinehuollon järjestämisen suurempiin yksiköihin koetaan lisäävän instrumenttien määrää huomattavasti. Kun verrataan eri kustannuslajeja, lisävälineistön pääomakustannus ei ole kokonaisuuden kannalta kovin merkittävä. Vaikka lisäinstrumentteja tarvittaisiin arvioitua jonkin verran enemmänkin, ei tällä ole lopputulokseen kovin suurta merkitystä. Kuljetuskustannukset ovat lisävälineistöä suurempi kuluerä. Merkittävimmät kustannusvaikutukset ovat tila- ja henkilöstökustannuksissa. Välinehuollon toiminnankehittämishankkeen ja sen jatkovalmistelun johtopäätökset HUS-Desikon toiminnankehittämishankkeesta saatiin tietoa HUS-Desikon välinehuoltokeskusten tarpeiden ja määrän arvioimiseksi, huomioiden nykyiset asiakkaat, jäsenkunta-asiakkaat ja suunnitelmat erityisvastuualueen välinehuollon järjestämisestä sekä saadut tulokset toimintaprosessien kustannus- ja kapasiteettitiedoista. Kaikissa välinehuollon toiminnan kehittämishankkeen eri vaiheissa oli huolenaiheena välineiden riittävyys. Välineiden hankintojen uskottiin nousevan jopa viisinkertaiseksi, mikä kuitenkin välinekiertotarkastelussa osoittautui epärealistiseksi arvioksi. Vain kriittisten ja usein käytettyjen instrumenttien hankinta osoittautui tarpeelliseksi. Välineiden omistajuuden keskittäminen välineistön huoltopalvelun tuottajalle toisi merkittävää joustavuutta välinekiertoon ja kustannustehokkuutta sekä poistaisi päällekkäisiä hankintoja. Jäsenkuntien edustajat ja muut yksityiset asiakkaat pitivät HUS-Desikon välinehuoltopalvelua parhaana ja laadukkaana. Välinehuollon toimialaosaaminen, tuotantoprosessien laatutaso ja laadunvalvonta sekä toiminnan tur vaaminen vaihtoehtoisissa yksikössä on keskeisiä HUS-Desikon palvelun käyttöä puoltavia perusteita. Kuntien välinehuoltotoiminta nähtiin myös hel posti haavoittuvana toimintana vähäisen välinehuoltohenkilöstön vuoksi. Perusterveydenhuollon vastaanoton ja suun terveydenhuollon ydintehtävä on tarjota laadukkaita ja kustannustehokkaasti tuotettuja hoitopalveluja. Kunnissa tehtävä välineistön huolto voidaan siirtää liikkeenluovutuksen pe riaattein tai ulkoistamalla välineistön huoltopalvelut HUS-Desikolle. Yhteenveto johtopäätöksistä

3 1. Välinehuoltokeskusten sisäistä välineistön huoltoprosessia tulee systemaattisesti ja johdonmukaisesti kehittää edelleen virtaviivaisemmaksi ja tuottavammaksi. Välinehuoltokeskuksissa höyrysteriloitujen välinepakkausten läpimenoaika oli keskimäärin noin 7 tuntia, kun sen tavoiteaika on noin 4 tuntia. Nyt tutkituissa välinehuoltokeskuksissa on joidenkin välineiden läpimenoaika yli 15 tuntia. 1. Mitä suurempaan keskittämiseen mennään, sitä suurempia säästöpotentiaalit ovat nykytuotannon tasolla tarkasteltuna. Kuntayhteistyön merkittävä lisääntyminen muuttaisi kuitenkin jo tehtyjä päätelmiä. Ennustettavissa on, että, että jäsenkuntamyynti tulee kasvattamaan välinehuoltokeskusten nykytuotannon tasoa aikana 10 %, jolloin tuotannon volyymi ja laitteiden käyttöaste kasvaa. 2. Välinehuoltokeskuksia voidaan vähentää asteittain ja järjestää uudelleen siten, että HUS-Desikon välinehuolto palvelee Meilahdessa: Lastensairaalaa, Trauma- ja Meilahden sairaaloita (leikkausosastot, erityistaso), muita toimenpideyksiköitä 2017 mennessä Jorvissa loppuvuodesta 2015 ja 2016 alkaen; Jorvin sairaalaa, Espoon sosiaali- ja terveystoimea ja Jorvin viereen rakennettavaa Espoon sairaalaa, Meilahden vuodeosastoja, Keravaa; Lisäksi Peijaksen sairaalan nollakerroksen välinehuollon toiminnan siirtäminen Jorvin välinehuoltokeskukseen vuodesta 2016 lukien on perusteltua Porvoossa; Porvoon sha, Porvoon kaupunkia, lähiympäristöä, osa ervasta Lohjalla; Länsi-Uudenmaan sha, Inkoo, Siuntio, Lohjan kaupunki, muu lähiympäristö Hyvinkäällä; Hyvinkään sha ja kaupunki, Mäntsälä, Nurmijärvi ja muu lähiympäristö Ervan keskusvälinehuoltokeskus (erityisvastuualueen järjestämissuunnitelma) Leikkausosastojen lähipalvelujen turvaaminen: Huomioitavaa on, että leikkausosastojen yhteyteen jää riittävä määrä välinehuoltotilaa erikoisvälineiden ja pudonneiden tai muutoin pikasterilointia vaativien välineiden desinfektiota ja sterilointia varten, laitevarustus on 1-2 kpl desinfioiva pesulaite ja 1 kpl 4-6 korin höyryautoklaavi sekä tarvittaessa endoskooppien desinfioiva pesulaite Edellä oleva uudelleenjärjestämissuunnitelma tarkentuu jäsenkuntien välinehuoltotoiminnan rakenne- ja kapasiteettitarkastelun yhteydessä. Mahdolliset asteittaiset välinehuoltokeskusten vähennykset ajoitetaan liiketaloudellisesti tarkasteltuna vuoteen 2015 ja 2016 Jorvin uuden välinehuoltokeskuksen valmistumisen yhteyteen, sillä Jorvin uusi välinehuoltokeskus lisää käytettävää kapasiteettia selvästi nykytasosta. 3. Jäsenkunnille tarjotaan välineistön huoltopalveluja tai jäsenkuntien oma välinehuolto voidaan siirtää sovituin periaattein HUS-Desikolle 4. Välinehuolto tuottaa tällä hetkellä palveluita yksityisille terveydenhuoltoyksiköille ja Biomedicum Helsinki -tiloissa toimiville toimijoille. Eräät yk sityiset laitokset ovat ulkoistaneet välineistön huoltonsa HUS-Desikolle poistaen samalla omat välinehuoltokeskuksensa ja -toimintansa. Tällä toimenpiteellä HUS-Desiko on voinut hyödyntää vajaata laiteka-

4 pasi teettia ja lisätä tuottavuutta. Skaalaedut tulevat esille, kun tuotanto kasvaa ja keskimääräiset kustannukset laskevat. Kuntalain muuttamisen voimaantulosäännöksen mukaan kunnan on viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä siirrettävä yhtiöittämisvelvollisuuden piiriin kuuluva toiminta hoidettavaksi erillisessä yhtiömuodossa tai järjestettävä toiminta muutoin, ettei toiminta vääristä kilpailua. Yhtiöittämiseen liittyy paljon erilaista selvittelyä ja suunnittelua sekä hallinnollista päätöksentekoa, joten selvittelyt ja uudelleenarviointi toimintojen osalta tulee aloittaa kuluvana vuonna. Välinehuollon järjestämisen toteuttamisvaiheen tilanne Toiminnankehittämishankkeen jälkeen on aloitettu tai toteutettu seuraavat toiminnalliset järjestelyt ja yhteistyöt: 1. Biomedicum Helsinki on siirtänyt välinehuoltotoiminnan HUS-Desikolle lukien. Välinehuoltopalvelutoiminnan siirtymisen yhteydessä Biomedicumista siirtyy 1 vakanssi HUS-Desikoon. 2. Inkoon kunta on siirtänyt suun terveydenhuollon ja terveyskeskuksen välinehuoltopalveluiden tuottamisen HUS-Desikolle lukien. Inkoon kunnan välinehuollosta siirtyy yksi vakanssi HUS-Desikoon. 3. Porvoon kaupunki on siirtänyt suun terveydenhuollon ja terveysasemien välinehuollon HUS-Desikolle liikkeenluovutuksen periaattein lukien. Siirron yhteydessä Porvoon kaupungin välinehuollosta siirtyy 2 vakanssia HUS-Desikoon. HUS-Desiko lu nastaa Por voon kaupungin suun terveydenhuollon välinehuollon laittei ta ja konei ta, jotka uudelleen sijoitetaan HUS-Desikon välinehuoltokes kuksiin. 4. Keravan sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi välinehuoltopalvelujen siirtämisen kokonaisuudessaan HUS-Desikolle (pöytäkirja / 60). Valmistelut välinehuoltopalvelujen tuottamiseksi HUS-Desikosta on aloitettu sopimusneuvotteluilla. 5. Länsi-Uudenmaan sairaalan välineistön huolto siirrettiin tuotettavaksi Lohjan HUS-Desikon välinehuoltoyksiköstä lukien. Välinehuoltokeskuksen toiminta lakkaa Lusassa. Leikkausosaston yhteydessä olevassa välinehuoltotilassa desikolaiset välinehuoltajat huolehtivat välinehuollon järjestelyistä. 6. Nurmijärven kanssa välineistön huollon järjestämiskeskustelut on aloitettu. Välinehuollon siirtämistä HUS-Desikon toiminnaksi käsitellään Nurmijärven sosiaali- ja terveyslautakunnassa. 7. Jorvin päivystyslisärakennushankkeen välinehuoltokeskuksen rakentaminen on käynnissä. Välinehuoltokeskus valmistunee vuonna Meilahden välinehuoltokeskuksen pesu- ja desinfektiojärjestelmän uusiminen valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. 9. Hyks erityisvastuualueen välinehuollon järjestämissuunnitelma on laadittu vuosille Tavoiteltu yhteistyö koskee varsinaisen välinehuollon alueellisen järjestämisen lisäksi suosituksia lääkinnällisten välineiden sterilointiin, välinehuoltokeskuksen tiloihin ja laitteisiin, välinehuollon tarvike- ja laitehankintoihin liittyviä asiantuntijapalveluita, koneiden huoltoon liittyviä palveluita sekä välinehuollon toiminnanohjaukseen ja välinehallintaan liittyviä tietotekniikkapalveluita. Yhteistyö koskee välinehuollon henkilöstön osaamisen kehittämistä ja ylläpitämistä

5 sekä välinehuollon laatujärjestelmien harmonisoimista niin, että sopijapuolten välillä käytettäisiin mahdollisimman samankaltaisia välinehuollon toimintamenettelytapoja potilasturvallisuuden ja laadun varmistamiseksi. Carean ja Eksoten alueella on järjestetty yhteiset tilaisuudet suun terveydenhuollon, perusterveydenhuollon ja erva-työryhmän edustajien kanssa keväällä ja syksyllä Tavoitteena on yhdenmukaistaa välinehuoltokäytäntöjä ja laatia välinehuollon alueellinen järjestämismalli. Malli perustuu välineistön huollon keskittämiseen suurempiin yksiköihin skaalaetujen, palvelun laadun ja osaamisen varmistamiseksi. Välinehuollon rooli infektioiden torjuntayössä on erikoisosaamista vaativaa työtä. Kuntien yhteisessä keskusvälinehuoltokeskuksessa huollettaisiin perusterveydenhuollon, ervan ja muiden terveydenhuollon laitosten potilaan tutkimuksessa ja hoidossa sekä suun terveydenhuollossa käytettäviä välineitä. Ervan välinehuollon työryhmällä on erityisvastuualueen johdon tuki. HUS-Desikon nykyisten välinehuoltokeskusten laiteinvestoinnit ajoittuvat vuosille , laskennassa ei ole mukana Jorvin uudisrakennuksen välinehuollon kustannuksia. Laiteinvestointien kustannusarvio on 4,5-6 milj. euroa. Päätösesitys Johtokunta päättää 10. merkitä tiedoksi välinehuollon toiminnankehittämis- ja sen jatkohankkeen tulokset ja kehottaa jatkamaan niiden pohjalta toiminnan kehittämistä ja uudelleen järjestämistä kapasiteetin ja käyttöasteen lisäämiseksi. 11. merkitä tiedoksi erityisvastuualueen välinehuollon järjestämissuunnitelman eteneminen ja kehottaa HUS-Desikoa selvittämään yhteistyössä erityisvastuualueen toimijoiden kanssa ervan välinehuoltopalvelujen järjestämistä yhteisen keskusvälinehuoltokeskuksen hoidettavaksi. Tavoitteena on tuottaa kuntien välinehuoltopalvelut kustannustehokkaasti ja siten, että palvelujen laatu paranee ja toimintatavat yhdenmukaistuvat. Asia tuodaan valmistelutyön jälkeen Ei-sairaanhoidollisten tukipalvelujen johtokunnan päätettäväksi. Päätös Johtokunta päätti esityksen mukaisesti. Lisätietoja Tuula Karhumäki, puh