HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) SAIRAANHOITOPIIRI

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) AIKA klo 08:30-10:40 PAIKKA HUS-hallintokeskus, hallituksen neuvotteluhuone, Stenbäckinkatu 9, 4. krs., Helsinki KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 35 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET HUS-DESIKON TOIMITUSJOHTAJAN PÄÄTÖKSET 36 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET HUS-LOGISTIIKAN TOIMITUSJOHTAJAN PÄÄTÖKSET 37 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET HUS-SERVISIN TOIMITUSJOHTAJAN PÄÄTÖKSET 38 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET RAVIOLIN TOIMITUSJOHTAJAN PÄÄTÖKSET TOIMINTA JA TALOUS 1-8/2013, HUS-DESIKO 9 40 TOIMINTA JA TALOUS, 1-8/2013, HUS-LOGISTIIKKA TOIMINTA JA TALOUS 1-8/2013, HUS-SERVIS TOIMINTA JA TALOUS 1-8/2013, RAVIOLI TALOUSARVION 2014 VALMISTELUTILANNE HUS-DESIKON INVESTOINTIOHJELMAN MUUTTAMINEN 45 KUNTALAKI 87, LIIKELAITOKSEN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMINEN, HUS-LOGISTIIKKA 46 KUNTALAKI 87, LIIKELAITOKSEN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMINEN, HUS-SERVIS 47 KILPAILUNEUTRALITEETTIVAATIMUKSEN JA TULEVAN HANKINTADIREKTIIVIN ARVIOIMINEN HUS:N TOIMINTOJEN JÄRJESTÄMISEN

2 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) KANNALTA 48 HUS-DESIKON VÄLINEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN - TOIMINNANKEHITTÄMISHANKE HÄVIKIN HALLINTA, RAVIOLI MUUT ASIAT 32

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Urho Ulla-Marja 08:30-10:40 puheenjohtaja Yltävä Harry 08:30-10:40 varapuheenjohtaja Frostell Mari 08:30-10:40 jäsen Laine Leena 08:30-10:40 jäsen Oksanen Jari 08:30-10:40 jäsen Olli Seppo 08:30-10:40 jäsen Saari Asko 08:30-10:17 jäsen Koponen Leena 08:30-10:40 HUS-Servis, tj Laakso Markku 08:30-10:40 HUS-Logistiikka, tj Hakala-Lahtinen Pirjo 08:30-10:40 Ravioli, tj Karhumäki Tuula 08:30-10:40 HUS-Desiko, tj Sipinen Kati 08:30-10:40 kokouksen sihteeri POISSA Kannisto Kalevi henkilöstön edustaja ALLEKIRJOITUKSET puheenjohtaja Ulla-Marja Urho sihteeri Kati Sipinen

4 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) PÖYTÄKIRJAN Pöytäkirja tarkastettu / 2013 TARKASTUS pöytäkirjantarkastaja Mari Frostell pöytäkirjantarkastaja Asko Saari kohdat pöytäkirjantarkastaja Harry Yltävä kohdat PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ HUS-keskuskirjaamo, Stenbäckinkatu 9, Helsinki KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Päätös Kokous todettiin laillisesti ko koonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Mari Frostell ja Asko Saari. Asko Saari poistui kokouksesta klo 10.17, joten pöytäkirjantarkastajaksi kohtiin valittiin Harry Yltävä.

5 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET HUS-DESIKON TOIMITUSJOHTAJAN PÄÄTÖKSET EUSAIR Vakanssien siirtäminen vastuuyksiköiden välillä HUS-Desikossa HUS-Desikon vuoden 2013 virkistysrahan käyttö Korvaus työkengistä HUS-Desikon koneiden ja laitteiden poistaminen irtaimistoluettelosta Määräaikaisen tehtävälisän maksaminen KVTES:n järjestelyerän henkilökohtaisten lisien jakaminen HUS-Desikossa takautuvasti alkaen Näyttöpäätesilmälasien korvaaminen Tehtävälisän myöntäminen HUS-Desikon kehityksen tiimin ja tuotannon tiimin yhteistyöpäivä Päätösesitys Päätös Johtokunta merkitsee päätökset tiedoksi ja päättää, ettei se ota käsiteltäväkseen esittelytekstissä mainittuja kuntalain 51 :n tarkoittamia päätöksiä. Merkittiin tiedoksi ja päätettiin esityksen mukaisesti. Lisätietoja Toimitusjohtaja Tuula Karhumäki, p

6 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET HUS-LOGISTIIKAN TOIMITUSJOHTAJAN PÄÄTÖKSET EUSAIR Sterilointitarvikkeiden vuosihankinnat, optioehtoon perustuva lisätilaus Anestesiatarvikkeiden hankinta, ANE3/20111 puitesopimuksen jatkaminen 2+1 vuoden optiokaudella Suojauksen ja peittelyn tuotteiden hankinta (BG) Päätösesitys Johtokunta merkitsee päätökset tiedoksi ja päättää, ettei se ota käsiteltäväkseen esittelytekstissä mainittuja kuntalain 51 :n tarkoittamia päätöksiä. Päätös 70 kuuluu kokouksessa päätetyn otto-oikeiden piiriin. Päätöksen osalta ei käytetty otto-oikeutta. Johtokunta merkitsee tämän tiedoksi ja päättää olla käyttämättä otto-oikeutta 70 :n osalta. Päätös Merkittiin tiedoksi ja päätettiin esityksen mukaisesti. Lisätietoja Toimitusjohtaja Markku Laakso, p

7 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET HUS-SERVISIN TOIMITUSJOHTAJAN PÄÄTÖKSET EUSAIR Talouspäällikkö vakanssin 5B muuttaminen tuotantopäällikön vakanssiksi alkaen HUS-Servisin TYVI-ryhmän suunnittelupäivä HUS-Servisin eräiden henkilöiden virkamatka Vaikuttavuutta henkilöstötuottavuuden kehittämiseen -hankkeen työkokoukseen HUS-Servisin kalusteiden hankinta puitesopimuksilla Henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon päätösvalta HUS-Servisin tekstinkäsittelypalveluissa alkaen Controllerin tehtävien, päätösvaltaisuuksien ja palkan tarkistus ajalle Päätösesitys Johtokunta merkitsee päätökset tiedoksi ja päättää, ettei se ota käsiteltäväkseen esittelytekstissä mainittuja kuntalain 51 :n tarkoittamia päätöksiä. Päätös Merkittiin tiedoksi ja päätettiin esityksen mukaisesti. Lisätietoja Toimitusjohtaja Leena Koponen, p

8 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET RAVIOLIN TOIMITUSJOHTAJAN PÄÄTÖKSET EUSAIR Pesukoneen hankinta Ravioli Porvoo Pataryhmän hankinta ja jääpankin hankinta Ravioli Meilahteen Raviolin keittiöhenkilökunnan koulutuspäivät Haaga-Perhossa ja Yhdistelmäuunin hankinta Ravioli Kätilöopiston sairaalaan Joulutuotteiden hankinta sopimuskaudelle Tekniikka- ja siirtovaunujen hankinta Ravioli Hyvinkään sairaalan keskitettyyn potilasruokailuun Määräaikaisen tehtävälisän maksaminen Hävikin seurannan tutkimus Määräaikaisen tehtävälisän maksaminen Ravintolatoimenpäällikön palkan tarkistus Raviolin työnjohdon päivä Hyvinkään kaupungin ja HUS:n yhteisesti omistaman Ravitsemuspalvelut Oy:n osa-aikaisen tuotantopäällikön tehtävien hoito Päätösesitys Päätös Johtokunta merkitsee päätökset tiedoksi ja päättää, ettei se ota käsiteltäväkseen esittelytekstissä mainittuja kuntalain 51 :n tarkoittamia päätöksiä. Merkittiin tiedoksi ja päätettiin esityksen mukaisesti. Lisätietoja Toimitusjohtaja Pirjo Hakala-Lahtinen, p

9 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) TOIMINTA JA TALOUS 1-8/2013, HUS-DESIKO EUSAIR 39 HUS-Desikon elokuun tulos oli euroa ja kumulatiivinen toteuma euroa ylijäämäinen. Kesäkuukausien ennakoitua paremman tuloskehityksen vuoksi kumulatiivinen tulos on hieman talousarviota parempi ja tu los on parantunut viime vuoden vastaavan ajankohtaan verrattuna euroa. Toimintakulut ja poistot kokonaisuutena ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti ja viime vuoden vastaavasta ajankohdasta kasvua on kertynyt vain 1,7 %. Kokonaistuottavuus on noussut 2,5 % tavoitteen mukaisesti. HUS-Desiko on osallistunut laitos- ja välinehuoltopalveluiden hoitotakuuluontoiseen työhön sekä tehnyt lisäsopimuksiin perustuvia palveluja yhteensä noin euroa. Ulkoinen myynti on tavoitteen alapuolella, mut ta loppuvuodesta myynnin ennakoidaan kasvavan kuntayhteistyön lisäännyttyä. Elokuun kumulatiivinen henkilöstökulujen toteuma oli vain 0,9 % viime vuotta suurempi ja toteuma alitti talousarvion euroa. Osittain tämä johtuu palkkojen erilaisesta jaksotuksesta. Henkilötyövuosien määrä on hieman alle talousarvion ja on vähentynyt viime vuodesta mm. hyvän tuottavuuskehityksen, vähentyneiden sairauspoissaolojen sekä hyvän työaikasuunnittelun ansiosta. HUS-Desikolle on asetettu seuraavat 2013 loppuvuoden aikana toteutetta vat sopeuttamistoimenpiteet hallituksen päätöksen mukaisesti, toimenpiteiden toteutumista analysoidaan ensimmäisen kerran syyskuun tietojen valmistuttua:

10 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) Ennuste/tulevaisuuden näkymät HUS-Desikon tilikauden tuloksen ennakoidaan olevan hieman ylijäämäi nen. Loppuvuoden henkilötyövuosia kasvattavat mm. uusien sisäisten asiakasyksiköiden laitos- ja välinehuoltopalvelutuotannon resursoinnit sekä jäsenkuntien liikkeenluovutuksen ja välinehuoltotoiminto jen siirtojen yhteydessä siirtyvät henkilöresurssit. Henkilöstömenot tulevat hieman alittu maan johtuen pääasiassa sairauspoissaolojen vähentymises tä. Sen sijaan palveluostot ylittynevät jonkin verran lisääntyneen alihankin tatoiminnan johdosta. Toimintatuottojen ennakoidaan toteutuvan lähes ta lousarvion mukaisesti ja ulkoisten myyntituottojen ennustetaan kasvavan loppuvuodesta mahdollisten uusien sopimuskumppanien myötä. Palvelui den tuottavuuskehityksen ennustetaan jatkuvan hyvänä. Meilahden pesu järjestelmän hankintaprosessi on jäljessä aikataulusta. Poistojen toteuma tulee alittamaan talousarvion noin eurolla. Tammi-syyskuun toiminnan ja talouden seurantaraportti valmistuu aikataulun mukaisesti Yksiköiden kuukausiraportti 1-8/2013, liite 1. Päätösesitys Päätös Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Lisätietoja Toimitusjohtaja Tuula Karhumäki, p Liitteet YKSIKÖIDEN KUUKAUSIRAPORTTI 1-8/2013, LIITE 1

11 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) TOIMINTA JA TALOUS, 1-8/2013, HUS-LOGISTIIKKA EUSAIR 40 Liikelaitoksen toimintatuotot ovat kasvaneet 4,9 milj. euroa (5,3 %) edelliseen vuoteen verrattuna, toi mintakulujen toteuma on myös 4,9 milj. euroa (5,3 %) edellisvuotta suu rempi. Tulos 1-8/2013 on 0,7 milj. euroa. Tuottavuus on kehittynyt suotuisasti. Toiminnan tehostuminen ja Hyvin kään varaston lakkauttaminen ovat parantaneet varastologistiikan (toimitusrivit/htv) tuottavuutta 6,2% edellisvuoteen verrattuna. HUS-Logistiikan sairaankuljetusyksikkö on vuoden 2013 aikana voimakkaasti laajentunut palvelemaan HUS:n jäsenkuntia laitosten välisissä sairaan- ja invataksikuljetuksissa. Lisäksi alkaen hätäkeskukset on ohjeistettu niin, että kaikki kiireettömät kuljetukset ohjataan HUS-Logistiikalle. Tavoitteena on, että vuoden 2014 aikana kaikki HUS:n jäsenkunnat hankkivat laitosten väliset sairaan- ja invataksikuljetukset HUS-Logistiikal ta. Sairaankuljetusyksikön suurten toiminnallisten muutosten onnistunut läpivienti on myös parantanut tuottavuutta (sairaankuljetukset/htv) 1,1%. Sairaankuljetukset ovat oman toiminnan osalta lisääntyneet 17,1 % edellisvuoteen verrattuna. Noin 48% sairaankuljetuksista ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Uudet jäsenkunta-asiakkaat ja sisäisten asiakkaiden suure mpiliikelaitok sen palvelujen käyttö nostaa liikelaitoksen toimintatuottoja ja vastaavasti asiakkaille toimitettavien hoitotarvikkeiden ostoja sekä sairaankuljetusten ostopalveluja. Ulkoinen myynti on kasvanut 1,6 milj. euroa (28,6%) ja HUS-konsernin sisäinen myynti 3,3 milj. euroa (3,8%) edellisvuoteen verrattun Suurimmat poikkeamat sisäisistä asiakkaista on Hyks-sairaanhoitoalueel la, Hyvinkään sairaanhoitoalueella ja HUS-Kuvantamisella, mikä koostuu tarvikemenojen ylityksestä suhteessa talousarvioon Kysymyksessä lienee alibudjetointi, koska 2013 talousarvion hoitotarvikemäärärahat ovat pienemmät kuin 2012 käyttö ja toiminnan volyymi on kasvanut.

12 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) Logistiikkakeskushanke HUS:n hallitus päätti logistiikkakeskuksen rakentamisesta kokouksessaan HUS keskittää uuteen logistiikkakeskukseen kaikkien sairaanhoitoalueidensa varastotoi minnot. Se korvaa muun muassa Meilahden varaston, joka puretaan uu den lastensairaalan tieltä. Urakkasopimus ja kiinteistökaupan esisopimus allekirjoitettiin Logistiikkakeskus rakennetaan Kehä III:n ja Hä meenlinnantien risteyksen kupeeseen. Logistiikkakeskuksen työt käynnis tyvät joulukuussa ja tilat valmistuvat marraskuus sa 2014, jonka jälkeen ti lat otetaan asteittain käyttöön v Han ke tuottaa kuntayhtymälle huomattavat säästöt. Tammi-syyskuun toiminnan ja talouden seurantaraportti valmistuu aikataulun mukaisesti Yksiköiden kuukausiraportti 1-8/2013, liite 1. Päätösesitys Päätös Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

13 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) Lisätietoja Toimitusjohtaja Markku Laakso, p

14 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) TOIMINTA JA TALOUS 1-8/2013, HUS-SERVIS EUSAIR 41 HUS-Servisin elokuun kumulatiivinen tulos oli -170 t, mikä on noin307 t edellisvuotta heikompi. Tästä huolimatta tulos oli kuitenkin 144 t budjetoitua parempi. Merkittä vimmät erät tuloksessa olivat tekstinkäsittelyn -691 t tappio, sekä asiointi palveluiden +258t ja henkilöstöpalveluiden +348 t positiiviset tulokset. Talouspalveluiden tulos on kahdeksan kuukauden jälkeen -87 t tappiolli nen, mutta sen uskotaan kääntyvän positiiviseksi loppuvuoden aikana. Tekstinkäsittelyä lukuun ottamatta palveluprosessit ovat toimineet odote tusti koko alkuvuoden ajan. Tekstinkäsittelyn tehokkuus ei ole vastannut odotuksia, mikä näkyy myös tuottavuusmittareiden muutoksissa. Koko Servisin tuotannon arvo suhteessa kuluihin oli vain 1,0 % (tavoite 2,5 %), vaikka muiden toimintojen tuottavuus on ylittänyt tavoiteprosentin selvästi. Tekstinkäsittelyn tuottavuus on laskenut erityisesti kesä-elokuun aikana, jolloin tietoisesti lisättiin henkilöstöresursseja edellisten syksyjen kaltaisten kysyntäpiikkien purkamiseksi. Tässä myös onnistuttiin ja purkamattomien saneluiden määrä putosi viime vuoden yli sanelusta noin 3000 saneluun. Servisin henkilötyövuosien lukumäärä oli elokuussa 497, mikä ylittää viime vuoden 5,2 % että budjetoidun tason noin 5,7 %. Tämä ylitys selittyy kokonaan tekstinkäsittelytoiminnoilla, joissa budjetti ylittyi 26 henkilötyö vuo della. Ylityksestä noin puolet selittyy uusilla asiakkailla, joita ei huomioi tu budjetissa, ja loput digisanelun käyttöönoton turvaamisella. Muilla vas tuu alueilla henkilötyövuosien käyttö vastasi budjetoitua tasoa. HUS-Servisin koko vuoden tuloksen oletetaan olevan positiivinen, mutta sekä toimintatuottojen sekä -kulujen oletetaan olevan budjetoitua korkeammalla tasolla. Toimintatuottojen sekä -kulujen odotetaan olevan noin 1,0-1,5 milj. euroa budjetoitua korkeammalla tasolla tekstinkäsittelyn odotettua suuremman kysynnän vuoksi. Toiminnallista kehittämistä tapahtuu usealla eri rintamalla. Toimintaa parannetaan ja tehostetaan mm. tekstinkäsittelypalveluiden toiminnan oh jausta ja resursointia kehittämällä, arkistoja keskittämällä ja valmistautu malla sähköiseen potilasasiakirjojen käsittelyyn, henkilöstöpalveluiden pro sesseja kehittämällä sekä myyntilaskutusope raattoria vaihtamalla. Potilas arkiston sähköistämistä on pilotoitu kuluneen vuo den aikana Hyvinkäällä, jossa arkistoveloitukset ovat laskeneet jopa 24 % prosenttia. Servisin muutto Maistraatinportista ja muista vanhoista toimipisteistä Kalasatamaan on toteutunut suunnitellusti kesä-elokuun aikana. Servisin toimintojen keskittämisestä arvioidaan aiheutuvan yli 100 t nettosäästö. Lisäksi toimintojen keskittämisen kautta toimintojen vuorovaikutuksen uskotaan tehostuvan, mutta näiden synergiaetujen vaikutusta ei voida vielä tarkkaan arvioida.

15 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) Tammi-syyskuun toiminnan ja talouden seurantaraportti valmistuu aikataulun mukaisesti Yksiköiden kuukausiraportti 1-8/2013, liite 1. Päätösesitys Päätös Merkitään tiedoksi. Merkitttiin tiedoksi. Lisätietoja Toimitusjohtaja Leena Koponen, p

16 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) TOIMINTA JA TALOUS 1-8/2013, RAVIOLI EUSAIR 42 Raviolin toiminnan tärkein tekijä on ensiluokkaiset raaka-aineet ja niiden saata vuus. Elintarvi kekus tannukset ovat maailmanlaajuisesti nouse massa odotusten mukaan n 7 %. Syinä nou sulle ovat hei kot sadot kes keisissä elintarvikkeissa, kysynnän muutokset mm. Kiinassa. Ra violin HUS:lta perittävät hinnat saavat nousta kuitenkin ainoastaan 1,16 %. Tämä on Raviolille todella suuri haaste ja hävikin hallinta nousee voi makkaasti esille koko toiminnassa. Valmistuvan tornisairaalan ruoanjakotapaa ollaan muuttamassa, siten että optimoidaan työnjako osastohenkilökunnan, Desikon ja Raviolin henkilöi den välillä. Muutosta on valmisteltu alkuvuonna ja toiminnan pilotti on alka nut viipalesairaalassa toukokuussa Hyvinkään kaupunki ja HUS- kuntayhtymä ovat perustaneet yhteisen osakeyhtiön hoitamaan Hyvinkään alueen ruokapalveluita. Osakeyhtiö tarjoaa palveluita päiväkodeille, kouluille, vanhainkodeille, HUS:n ja kaupungin potilaille sekä henkilökunnalle. Molemmilla osapuolilla on tarvetta peruskorja ta tilojaan ja yhteiskeittiömallissa säästetään huomattavasti investointikustannuksissa. Osakeyhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa alkuvuonna Keittiön peruskorjaus ajoittuu vuosille 2013 ja Yhteiskeittiön vaatimat lisätilat saadaan HUS Logistiikalta vapautuvista tiloista. Raviolin ravitsemusasiantuntijat ovat tehneet oppaan potilasruokavalioiden käytännön toteutuksesta Raviolissa. Tämä opas on nyt valmistunut ja löytyy jatkossa myös Raviolin intra-sivuilta. Moniammatillisena yhteistyönä on myös kehitelty uutta ruokavaliota alentuneen vastustuskyvynaikana ns. AVA-ruokavalio. Ruokavalion toteutus on suunniteltu yhdessä eri yliopistosairaaloiden ravitsemusasiantuntijoiden ja lääkäreiden kanssa. Toiminnallisesti on suunnittelua viety eteenpäin Espoon kaupungin kanssa Jorvin yhteyteen rakennettavan sairaalan ruopalveluiden osalta. Raasepo rin kaupunki on tehty päätöksen hankkia lisää ateriapalveluita Raviolilta mm kotiateriapalveluihin. Elintarvikehankintojen ennustamisessa hyödyn netään uutta Aromiin liittyvää toimintatapaa, joka on vähentänyt huomatta vasti ennusteiden laadintaan käytettyä aikaa. Kilpailuneutraliteetti lainsäädännön voimaantulo, tuo todennäköisesti muutospaineita Ravioliin. Potilasaterioiden tarpeen muutos haastaa Raviolin kehittämään tuotteitaan ja palveluitaan, asiakkaiden muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Raviolin vuoden 2014 tulos tulee olemaan hieman positiivinen. Positiiviseen tulokseen pääseminen edellyttää kuitenkin hävikin hallintaa sekä henkilös tön käytön jatkuvaa tarkkaa ajantasaistaseurantaa. Tammi-syyskuun toiminnan ja talouden seurantaraportti valmistuu aikatau-

17 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) lun mukaisesti Yksiköiden kuukausiraportti 1-8/2013, liite 1. Päätösesitys Päätös Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Lisätietoja Toimitusjohtaja Pirjo Hakala-Lahtinen, p

18 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) TALOUSARVION 2014 VALMISTELUTILANNE EUSAIR 43 HUS-Desiko, HUS-Logistiikka, HUS-Servis ja Ravioli liikelaitosten toimitusjohtajat esittelevät talousarvioesityksen keskeisen sisällön. Talousarvio 2014, yksiköiden esitykset liite 2. Päätösesitys Johtokunta merkitsee valmistelutilanteen tiedoksi ja hyväksyy talousarvioesitykset jatkovalmisteltavaksi seuraavaan kokoukseen. Johtokunta käsittelee lopulliset esitykset seuraavassa kokouksessa. Päätös Johtokunta merkitsi valmistelutilanteen tiedoksi ja hyväksyi talousarvioesitykset jatkovalmisteltavaksi. Johtokunta päätti käsitellä lopulliset talousarvioesitykset 2014 seuraavassa kokouksessa. Lisätietoja Talousjohtaja Mari Frostell, p Liitteet TA2014 VALMISTELUTILANNE, LIITE 2

19 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) HUS-DESIKON INVESTOINTIOHJELMAN MUUTTAMINEN EUSAIR 44 HUS-Desikon vuoden 2013 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma käsiteltiin valtuuston kokouksessa Talousarviossa investointien kokonaismäärä vuodelle 2013 on euroa, josta suuriin, yli euron investointeihin, on kohdennettu euroa. Meilahden pesukonejärjestelmän uusimista varten varattiin vuosille yhteensä euroa. HUS-Desikon johtokunta päätti kokouksessaan esittää hallitukselle Meilahden pesukonehankkeen kustannusarvioksi euroa (aikaisemmin ). HUS:n hallitus hyväksyi hankintaohjelman ja Meilahden pesukonehankkeen kustannusarvioksi euroa. Kus tannuksista euroa ajoittuu vuosille HUS-Desiko liikelaitokseen siirtyi liikkeenluovutuksen periaattein Porvoon kaupungin suun terveydenhuollon ja perusterveydenhuollon tutkimus -ja hoitovälineiden huolto lukien. Liikkeenluovutuksen yhteydessä Suun terveydenhuollossa olleet käyttökelpoiset laitteet siirtyvät HUS-Desikolle käypään kauppahintaan. Laitteiden hankinta-, siirto-, asennus- ja LVI kustannukset ovat arviolta noin euroa. HUS-Kiinteistöt Oy on arvioinut Meilahden pesujärjestelmän ensimmäisen vaiheen hankintakustannukset jäävän alle varatun määrärahan. Edellä olevasta johtuen esitetään vuoden 2013 Meilahden pesukonejärjestelmän hankintaprosessin ja kustannusten muutoksesta johtuen investointeihin varattujen määrärahojen käyttötarkoituksen muuttamista 3 liitteen mukaisesti. Päätösesitys Johtokunta käy investointiohjelman käyttötarkoituksen muuttamisesta keskustelun ja päättää hyväksyä investointiohjelman muuttamisen liitteen 3 mukaisesti Päätös Johtokunta päätti hyväksyä investointiohjelman muuttamisen liitteen 3 mukaisesti. Lisätietoja Toimitusjohtaja Tuula Karhumäki, p Liitteet HUS-DESIKO LAITENINVESTOINNIT, LIITE 3

20 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) KUNTALAKI 87, LIIKELAITOKSEN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMINEN, HUS-LOGISTIIKKA EUSAIR 45 HUS-Logistiikka liikelaitoksen sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäinen valvonta HUS-Logistiikka on HUS:n liikelaitos, jonka päätöksenteossa ja hallinnos sa noudatetaan HUS:n hallintosääntöä ja liikelaitoksen johtosääntöä. Liikelaitoksen sisäistä tarkastusta hoitaa kuntayhtymän sisäisen tarkastuksen ryhmä. Toimitusjohtaja on delegoinut hankintaval tuuksia, laskujen hyväk symisoikeuksia sekä henkilöstöhallinnon päätök senteko-oikeuksia alaisel leen henkilöstölle. Liikelaitoksen talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutumista seura taan säännöllisesti johtoryhmässä, yhdessä yhtymähallinnon kanssa seurantapalavereissa ja johtokunnassa. HUS-Logistiikan toiminnan sisäi nen valvonta on järjestetty niin, että vältetään vaarallisia työyhdistelmiä; Sopimuksien laadinta ja hintavalvonta, tarvikkeiden tilaaminen, tarvikkei den vastaanotto ja ostolaskujen käsittely ovat HUS-Logistiikassa eritettyjä toimintoja. Hankintayksikkö suorittaa kilpailutuksen ja sopimusasiat, logis tii kan help desk tuotteiden tilaamisen, logistiikka tavaran vastaanoton ja taloushallinto laskujen oikeellisuuden tarkastamisen. Sisäisin auditoinnein varmistetaan prosessien oikeellisuutta. Riskien hallinta HUS:n laajat toiminnanohjausjärjestelmät ja niiden mahdollinen toimimattomuus on liikelaitoksen esteettömän tavaran toimittamisen kannalta suu rin toiminnallinen riski, joka toteutuessaan vaikeuttaisi myös sairaalan ydintoiminnan hoitamista. Varsinaisia varajärjestelmiä on vaikea luoda. Vuonna 2012 materiaalihallinnon tietojärjestelmässä oli muutaman päivän odottamaton osittainen toimintakatkos, josta huolimatta toiminta pystyttiin hoitamaan hyvin tilapäisjärjestelyin. Kuitenkin todellisen riskitilan teen tunnusmerkit olivat varsin lähellä. Maailman tilanteesta ja terveydenhuollon kaupan keskittymisestä kansainvälisesti ja kansallisesti voi syntyä esimerkiksi lakkotilanteissa toimitusvaikeuksia. Toimitusketjun ja hankintalähteiden hallintaan tulee kiinnittää huomiota. Hintakehitys on pysynyt vakaana pitkäkestoisten sopimuksien ja hyvien sopimusehtojen ansiosta. Keskitetyllä kilpailuttamisella ja sopimuksien hallinnalla on päästy taloudellisesti edullisiin tuloksiin. Hankinta- ja muissa sopimuksissa tulee ottaa huomioon toimitusvarmuus lakko yms. tilanteis sa. Kansainvälisten konfliktien syntyessä terveydenhuollon tuotteista on suuri kysyntä ja suomen ja suomalaisten yritysten prioriteetti ei siinä tilan teessa ole kovin korkea markkinoiden pienuudesta johtuen. Tästä on esi merkkejä mm. Irakin sota, jolloin tietyt terveydenhuoltotuotteet loppuivat markkinoil ta,

21 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) koska suurvaltojen sopimukset (NATO) ajoivat ohi muiden tarpeiden. Tähän tulee varautua entistä paremmin sopimuksin ja sopimus lausekkein. Terveydenhuollon valmiudesta vastaavat viranomaiset ovat kehittäneet asiaa ns. SOPIVA (Sopimuksiin perustuva varautuminen) yh teistyössä. Terveydenhuollon toimintaympäristö ja riskien hallinta Terveydenhuollon ydintoiminta -hoito- on riippuvaista kaikista tukipalveluis ta ja kaupallisista yrityksistä erityisesti kriisitilanteissa tai muuten yhteis kunnan poikkeuksellisissa lyhyen tai pidemmän ajan toimintahäiriöissä. Sairaanhoidollisten tukifunktioiden laboratorio ja röntgen sekä muiden tukipalveluiden; lääkehuolto, verihuolto, välinehuolto, hoitotarvike ja muut materiaalit, laitoshuolto, pesulapalvelut, ruokahuolto, lääkintälaitehuolto, kiinteistöhuolto, IT-palvelut, kuljetukset, apuvälinehuol to ja hallinnon tukipalvelut, toiminnan riskit tulee olla arvioidut ja valmiudet toimintaan myös poikkeuksellisissa oloissa. Terveydenhuolto on lisäksi riippuvainen kaupallisis ta yrityksistä; tavaran ja palveluiden toimittajista. Yritysten valmius ja palvelukyky tulee olla varmistettu. Terveydenhuolto pooli (huoltovarmuuden viranomaisorganisaatio) on kartoittanut terveyden huollon kannalta kriittiset yritykset ja niiden kanssa tehdään yhteistyötä va rautumisen kehittämisek si. Päätösesitys Päätös Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi ja päätettiin, että esitysmateriaali liitetään pöytäkirjan liitteeksi. Lisätietoja Toimitusjohtaja Markku Laakso, p Liitteet LIITE 4, HUS-LOGISTIIKAN RISKIENHALLINTA ESITYSMATERIAALI

22 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) KUNTALAKI 87, LIIKELAITOKSEN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMINEN, HUS-SERVIS EUSAIR 46 Sisäinen valvonta Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Kunnallisessa liikelaitoksessa on johtaja, joka on virkasuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Johtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa, huolehtii liikelai toksen hallinnosta sekä taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä. (Kuntalaki 87 c ja d /325) Sisäinen valvonta on osa johtamista ja siihen sisältyy kaikki ne toiminnat, joilla tavoitellaan liikelaitokselle asetettujen tavoitteiden toteuttamista säädösten ja ohjeistuksen mukaisesti. HUS-Servis liikelaitoksen päätök senteossa ja hallinnossa noudatetaan lainsäädäntöä, HUS:n hallintosään töä, liikelaitoksen johtosääntöä ja sisäistä toimintaohjetta sekä yhtymähal linnon oheistusta. Sisäisessä valvonnassa noudatetaan yhtymähallinnon sisäisen tarkastusyksikön ja ulkoisen tarkastuksen suosituksia. Sisäisen valvonnan kannalta keskeisiä toimintoja ovat strategisia tavoittei ta toteuttava toiminnan suunnittelu ja toteutus, päätöksentekomenettely, sopimukset ja hankintatoimi sekä taloudellisen ja toiminnallisen tiedon luo tettavuus ja toiminnan tuloksellisuus. Toimitusjohtaja on delegoinut hankin tavaltuuksia, laskujen hyväksymisoikeuksia sekä henkilöstöhallinnon pää töksenteko-oikeuksia alaiselleen henkilöstölle. Päätökset tehdään dele gointipäätösten mukaisesti ja niitä valvotaan. Palvelukuvauksissa on ku vattu tehtävät ja vastuut asiakkaiden ja HUS-Servisin välillä. Prosessien kehittämisessä panostetaan laadun varmistukseen. Hankintatoimessa hyö dynnetään HUS:in hankintalakimiehen palveluja. Riskien hallinta HUS -kuntayhtymän hallitus hyväksyy riskienhallintapolitiikan. HUS:n liikelaitosten toimitusjohtajat ovat vastuussa laitoksensa riskienhallinnasta ja toteuttavat riskienhallintaansa kuntayhtymän riskienhallintapolitiikan ja muun kuntayhtymän ohjeistuksen linjausten mukaisesti. Riskienhallinnan avulla varmistetaan liikelaitoksen palvelujen toimintavarmuus ja jatkuvuus. Riskien tunnistaminen ja arvioiminen on osa johtamista ja projektinhallintaa. HUS-Servisissä kaikilla palvelualueilla (asiointi-, henkilöstö-, talous-, tekstinkäsittely-) on nimetty riskit, arvioitu niiden todennäköisyys ja vaikutus sekä yksilöity kunkin riskin hallintakeinot. Arviointi päivitetään vuosittain. HUS:n valmius- ja jatkuvuussuunnitelma tukee liikelaitoksen omaa jatkuvuudenhallintaa sekä toiminnan yhteensovittamista operatiivisella tasolla. HUS-Servisin merkittävimmät riskit liittyvät toimintaympäristöön, talouteen, tietojärjestelmiin ja henkilöstöön. Lainsäädännön muutokset ja kuntatalou-

23 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) den epävarmuustekijät sekä markkinaehtoisuus ja kilpailun lisääntyminen voivat vaikuttaa palvelujen kysyntään ja investointien skaalautuvuuteen. Riippuvuus tietojärjestelmistä ja tietoliikenneyhteyksistä tuo haasteita useiden toimintojen häiriöttömälle jatkuvuudelle. Henkilöstöön liittyviä riskejä ovat eläköitymisen vaikutukset, muuttuvat osaamistarpeet sekä riippuvuus kriittisten osaamisalueiden avainhenkilöistä. Talousarviossa ennakoidaan palvelujen kysynnän muutoksia ja asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Palvelujen kustannustehokkuutta ja laatua arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Palvelujen kilpailukykyä ja parhaita käytäntöjä verrataan muihin toimijoihin. Asiakastyytyväisyyttä arvioidaan säännöllisesti ja yhteistyö asiakkaiden kanssa on jatku vaa. Tietoteknisiä riskejä hallitaan järjestelmiä testaamalla, toimittajayh teistyöllä, riskit minimoivilla työjärjestelyillä, koulutuksella, ohjeistuksella ja esimiesvalvonnalla sekä määrittämällä sopimuksiin palvelutasoehtoja. Henkilöstöriskejä hallitaan mm. ennakoivan henkilöstösuunnittelun avulla ja varahenkilöjärjestelyin. Osaamisen, työhyvinvoinnin ja tietoturvaohjei den noudattamisen varmistaminen korostuvat. Päätösesitys Päätös Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi ja päätettiin, että esitysmateriaali liitetään pöytäkirjan liitteeksi. Lisätietoja Toimitusjohtaja Leena Koponen, p Liitteet LIITE 5, HUS-SERVISIN RISKIENHALLINTA ESITYSMATERIAALI

24 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) KILPAILUNEUTRALITEETTIVAATIMUKSEN JA TULEVAN HANKINTADIREKTIIVIN ARVIOIMINEN HUS:N TOIMINTOJEN JÄRJESTÄMISEN KANNALTA EUSAIR 47 HUS on pyytänyt päivätyillä lausuntopyynnöillä Suomen Kuntaliitolta ja Asianajotoimisto Peltonen LMR Oy:ltä lausuntoa kuntalain kilpailuneutraliteettivaatimuksen ja tulevan hankintadirektiivin vaikutuksista HUS:n toimintojen järjestämisen kannalta. Kuntaliitolta lausunto on pyydetty mennessä ja Asianajotoimisto Peltonen LMR Oy:ltä mennessä. Lausuntopyynnöt ja niiden liitteet oheismateriaalina. Päätösesitys Johtokunta merkitsee lausuntopyynnöt ja niiden liitteet tiedoksi ja päättää käsitellä asian lausuntopyyntöjen saamisen jälkeen. Päätös Merkittiin lausuntopyynnöt ja niiden liitteet tiedoksi ja johtokunta päätti käsitellä asiaa kokouksessa. Lisätietoja Talousjohtaja Mari Frostell, p Liitteet OHEISMATERIAALINA LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTALIITOSTA JA ASIANAJOTOIMISTO PELTOSELTA SEKÄ PYYNTÖJEN LIITTEET

25 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) HUS-DESIKON VÄLINEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN - TOIMINNANKEHITTÄMISHANKE EUSAIR 48 HUS-DESIKO LIIKELAITOKSEN VÄLINEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN TOIMINNANKEHITTÄMISHANKE HUS-Desiko liikelaitoksen johtokunta on kokouksessaan tarkastellut välinehuoltotoimintaa ja vuoden 2012 aikana tehtyä toiminnankehittämishanketta (HUS-kuntayhtymän vuoden 2012 toiminnankehittämishanke M9095K0289) ja edellytti, että välinehuoltotoiminnan kehittä mis tä jatketaan vuoden 2013 aikana. Toiminnallisen kehittämishankkeen tavoitteena oli löytää välinehuollon järjestämisen optimaalisin toteuttamistapa HUS-Desikon, HUS-konsernin sekä kuntien näkökulmasta katsottuna HUS:lle ja jäsenkunnille päällekkäisten toimintojen purkaminen ja tilojen vapautuminen esim. sairaanhoidolliseen käyttöön mahdollisesti uusien investointi- tai rakentamiskustannuksien vähentäminen turvata ammattitaitoisen välinehuoltohenkilöstön tuottamat palvelut kehittää osaamista mm. eläköitymisen ja uuden teknologian haasteessa tavoitella välinehuoltopalvelujen alueellista organisointia nykyistä suurempiin yksiköihin yhteistyössä HUS:n sairaanhoitoalueiden ja kuntien kanssa hyödyntää laitteiden käyttöastetta ja henkilöstön osaamisen kehittämistä kustannustehokkaiden ja laadukkaiden palvelujen tuottamiseen Tuloksena odotettiin, että HUS-alueen välinehuoltopalvelut ja seudullisen kehityspotentiaalin selvittäminen on tehty, välinehuollon ja välineistön huoltopalvelutuotantomalli/t on löydetty ja ne otetaan käyttöön asteittain. Toiminnankehittämishankkeessa hyödynnettiin aikaisempien kehittämishankkeiden tuloksia, tarkasteltiin tukipalvelujen tuottamisen ja palvelutuotannon vaihtoehtoisia järjestämistapoja sitä tukevan kirjallisuuden avulla ja tutustuttiin muiden maiden järjestämistapoihin ottaen samalla huomioon tilaajien tarpeet välinehuoltopalveluille. Välinehuoltokeskuksia on lakkautettu viisi (5) 2000-luvun alusta lukien. Leikkausosastojen yhteydessä olevia välinehuoltoja on järjestetty uudel leen kuitenkin säilyttäen lähipalvelut. Joidenkin, lähinnä Meilahden alueen, leikkausosastojen välinehuollon järjestäminen on vielä kesken. Kustannussäästöjä on syntynyt noin 0,5-1,0 milj. euroa vuositasolla. Henkilöstösäästöjä on haettu toimintaprosesseja kehittämällä, henkilöstövähennyksin ja talousseurannalla. HUS-Desikon toiminnan tuottavuutta on kehitetty tuotantoprosessien virtaviivaistamisella ja asiakkaiden kysyntään perustuvilla palvelusuunnitel milla.

26 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) Välinehuoltoprosesseja on kehitetty LEAN-periaatteita hyödyntäen. Muu tos on edellyttänyt HUS-Desikon esimiesten osallistumista ja sitoutta mista aikaisempaa enemmän toiminnan suunnitteluun. Näyttäisi siltä, että mitä suurempaan keskittämiseen mennään, sitä suurempia säästöpotentiaalit ovat. Edellytyksenä kuitenkin on, että tuotannon taso pysyy nykyisellä tasolla. Kuntayhteistyön merkittävä lisääntyminen on kasvupotentiaali. HUS-Desikon välinehuollon tuottavuustarkastelussa tulee laaja-alaisesti huomioida sekä tuotannon ja myynnin lisäykset että resurssipuolen tehokkaampi käyttö. Pelkästään resurssipuolen tarkastelu ei ole relevanttia, koska jäsenkunnat ovat siirtäneet ja siirtämässä välinehuoltotoimintojaan HUS-Desikon tuottamaksi toiminnaksi. Välinehuoltokeskusten tuotanto kasvaa noin 5 %:n vuositasolla. Vuoden 2012 aikana se kasvoi 20 % Espoon ulkoistaessa välinehuoltotoimintansa HUS-Desikolle. Ennustettavissa on, että jäsenkuntayhteistyö tulee lisääntymään kolmessa vuodes sa siten, että tuotannon kasvu on nykytasosta arviolta 10 %. Tämä tarkoit taisi tuotos-panos -ajattelussa sitä, että tuottavuus tulee jäsenkuntamyyn nin kasvaessa lisääntymään 10 % vuosina Kokonaistaloudel linen hyöty on kuitenkin merkittävästi suurempi, jos huomioidaan jäsen kuntien saama hyöty. Suurimmat tuottavuushyödyt ovat saavutettavissa jäsenkuntayhteistyön kautta. Välinehuollon järjestämisen suurempiin yksiköihin koetaan lisäävän instrumenttien määrää huomattavasti. Kun verrataan eri kustannuslajeja, lisävälineistön pääomakustannus ei ole kokonaisuuden kannalta kovin merkittä vä. Vaikka lisäinstrumentteja tarvittaisiin arvioitua jonkin verran enemmän kin, ei tällä ole lopputulokseen kovin suurta merkitystä. Kuljetuskustannuk set ovat lisävälineistöä suurempi kuluerä. Merkittävimmät kustannusvaiku tukset ovat tila- ja henkilöstökustannuksissa. Välinehuollon toiminnankehittämishankkeen ja sen jatkovalmistelun johtopäätökset HUS-Desikon toiminnankehittämishankkeesta saatiin tietoa HUS-Desikon välinehuoltokeskusten tarpeiden ja määrän arvioimiseksi, huomioiden nykyiset asiakkaat, jäsenkunta-asiakkaat ja suunnitelmat erityisvastuualueen välinehuollon järjestämisestä sekä saadut tulokset toimintaprosessien kustannus- ja kapasiteettitiedoista. Kaikissa välinehuollon toiminnan kehittämishankkeen eri vaiheissa oli huolenaiheena välineiden riittävyys. Välineiden hankintojen uskottiin nousevan jopa viisinkertaiseksi, mikä kuitenkin välinekiertotarkastelussa osoittautui epärealistiseksi arvioksi. Vain kriittisten ja usein käytettyjen instrumenttien hankinta osoittautui tarpeelliseksi. Välineiden omistajuuden keskittäminen välineistön huoltopalvelun tuottajalle toisi merkittävää joustavuutta välinekiertoon ja kustannustehokkuutta sekä poistaisi päällekkäisiä hankintoja. Jäsenkuntien edustajat ja muut yksityiset asiakkaat pitivät HUS-Desikon välinehuoltopalvelua parhaana ja laadukkaana. Välinehuollon toimialaosaaminen, tuotantoprosessien laatutaso ja laadunvalvonta sekä toimin nan tur vaaminen vaihtoehtoisissa yksikössä on keskeisiä HUS-Desikon palvelun käyttöä puoltavia perusteita. Kuntien välinehuoltotoiminta nähtiin myös hel-

27 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) posti haavoittuvana toimintana vähäisen välinehuoltohenkilöstön vuoksi. Perusterveydenhuollon vastaanoton ja suun terveydenhuollon ydin tehtävä on tarjota laadukkaita ja kustannustehokkaasti tuotettuja hoitopal veluja. Kunnissa tehtävä välineistön huolto voidaan siirtää liikkeenluovu tuksen periaattein tai ulkoistamalla välineistön huoltopalvelut HUS-Desikol le. Yhteenveto johtopäätöksistä 1. Välinehuoltokeskusten sisäistä välineistön huoltoprosessia tulee systemaattisesti ja johdonmukaisesti kehittää edelleen virtaviivaisemmaksi ja tuottavammaksi. Välinehuoltokeskuksissa höyrysteriloitujen välinepakkausten läpimenoaika oli keskimäärin noin 7 tuntia, kun sen tavoiteaika on noin 4 tuntia. Nyt tutkituissa välinehuoltokeskuksissa on joidenkin välineiden läpimenoaika yli 15 tuntia. 1. Mitä suurempaan keskittämiseen mennään, sitä suurempia säästöpotentiaalit ovat nykytuotannon tasolla tarkasteltuna. Kuntayhteistyön merkittävä lisääntyminen muuttaisi kuitenkin jo tehtyjä päätelmiä. Ennustettavissa on, että, että jäsenkuntamyynti tulee kasvattamaan välinehuoltokeskusten nykytuotannon tasoa aikana 10 %, jol loin tuotannon volyymi ja laitteiden käyttöaste kasvaa. 2. Välinehuoltokeskuksia voidaan vähentää asteittain ja järjestää uudelleen siten, että HUS-Desikon välinehuolto palvelee Meilahdessa: Lastensairaalaa, Trauma- ja Meilahden sairaaloita (leikkausosastot, erityistaso), muita toimenpideyksiköitä 2017 mennessä Jorvissa loppuvuodesta 2015 ja 2016 alkaen; Jorvin sairaalaa, Espoon sosiaali- ja terveystoimea ja Jorvin viereen rakennettavaa Espoon sairaalaa, Meilahden vuodeosastoja, Keravaa; Lisäksi Peijaksen sairaalan nollakerroksen välinehuollon toiminnan siirtäminen Jorvin välinehuoltokeskukseen vuodesta 2016 lukien on perusteltua Porvoossa; Porvoon sha, Porvoon kaupunkia, lähiympäristöä, osa ervasta Lohjalla; Länsi-Uudenmaan sha, Inkoo, Siuntio, Lohjan kaupunki, muu lähiympäristö Hyvinkäällä; Hyvinkään sha ja kaupunki, Mäntsälä, Nurmijärvi ja muu lähiympäristö Ervan keskusvälinehuoltokeskus (erityisvastuualueen järjestämissuunnitelma) Leikkausosastojen lähipalvelujen turvaaminen: Huomioitavaa on, että leikkausosastojen yhteyteen jää riittävä määrä välinehuoltoti laa erikoisvälineiden ja pudonneiden tai muutoin pikasterilointia vaativien välineiden desinfektiota ja sterilointia varten, laitevarus tus on 1-2 kpl desinfioiva pesulaite ja 1 kpl 4-6 korin höyryauto klaavi sekä tarvittaessa endoskooppien desinfioiva pesulaite Edellä oleva uudelleenjärjestämissuunnitelma tarkentuu jäsenkuntien välinehuoltotoiminnan rakenne- ja kapasiteettitarkastelun yhteydessä.

28 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) Mahdolliset asteittaiset välinehuoltokeskusten vähennykset ajoitetaan liiketaloudellisesti tarkasteltuna vuoteen 2015 ja 2016 Jorvin uuden välinehuoltokeskuksen valmistumisen yhteyteen, sillä Jorvin uusi välinehuoltokeskus lisää käytettävää kapasiteettia selvästi nykytasosta. 1. Jäsenkunnille tarjotaan välineistön huoltopalveluja tai jäsenkuntien oma välinehuolto voidaan siirtää sovituin periaattein HUS-Desikolle 2. Välinehuolto tuottaa tällä hetkellä palveluita yksityisille terveydenhuoltoyksiköille ja Biomedicum Helsinki -tiloissa toimiville toimijoille. Eräät yksityiset laitokset ovat ulkoistaneet välineistön huoltonsa HUS-Desi kolle poistaen samalla omat välinehuoltokeskuksensa ja -toimintansa. Tällä toimenpiteellä HUS-Desiko on voinut hyödyntää vajaata laiteka pasiteettia ja lisätä tuottavuutta. Skaalaedut tulevat esille, kun tuotanto kasvaa ja keskimääräiset kustannukset laskevat. Kuntalain muuttamisen voimaantulosäännöksen mukaan kunnan on viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä siirrettävä yhtiöittämisvelvollisuuden piiriin kuuluva toiminta hoidettavaksi erillisessä yhtiömuodossa tai järjestettävä toiminta muutoin, ettei toiminta vääristä kilpailua. Yhtiöittämiseen liittyy paljon erilaista selvittelyä ja suunnittelua sekä hallinnollista päätöksentekoa, joten selvittelyt ja uudelleenarviointi toimintojen osalta tulee aloittaa kuluvana vuonna. Välinehuollon järjestämisen toteuttamisvaiheen tilanne Toiminnankehittämishankkeen jälkeen on aloitettu tai toteutettu seuraavat toiminnalliset järjestelyt ja yhteistyöt: 1. Biomedicum Helsinki on siirtänyt välinehuoltotoiminnan HUS-Desikolle lukien. Välinehuoltopalvelutoiminnan siirtymisen yhteydessä Biomedicumista siirtyy 1 vakanssi HUS-Desikoon. 2. Inkoon kunta on siirtänyt suun terveydenhuollon ja terveyskeskuksen välinehuoltopalveluiden tuottamisen HUS-Desikolle lukien. Inkoon kunnan välinehuollosta siirtyy yksi vakanssi HUS-Desikoon. 3. Porvoon kaupunki on siirtänyt suun terveydenhuollon ja terveysase mien välinehuollon HUS-Desikolle liikkeenluovutuksen periaattein lukien. Siirron yhteydessä Porvoon kaupungin välinehuollosta siirtyy 2 vakanssia HUS-Desikoon. HUS-Desiko lu nastaa Por voon kaupungin suun terveydenhuollon välinehuollon laittei ta ja konei ta, jotka uudelleen sijoitetaan HUS-Desikon välinehuoltokes kuksiin. 4. Keravan sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi välinehuoltopalvelujen siirtämisen kokonaisuudessaan HUS-Desikolle (pöytäkirja / 60). Valmistelut välinehuoltopalvelujen tuottamiseksi HUS-Desikosta on aloitettu sopimusneuvotteluilla. 5. Länsi-Uudenmaan sairaalan välineistön huolto siirrettiin tuotettavaksi Lohjan HUS-Desikon välinehuoltoyksiköstä lukien. Välinehuoltokeskuksen toiminta lakkaa Lusassa. Leikkausosaston

29 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) yhteydessä olevassa välinehuoltotilassa desikolaiset välinehuoltajat huolehtivat välinehuollon järjestelyistä. 6. Nurmijärven kanssa välineistön huollon järjestämiskeskustelut on aloitettu. Välinehuollon siirtämistä HUS-Desikon toiminnaksi käsitellään Nurmijärven sosiaali- ja terveyslautakunnassa. 7. Jorvin päivystyslisärakennushankkeen välinehuoltokeskuksen rakentaminen on käynnissä. Välinehuoltokeskus valmistunee vuonna Meilahden välinehuoltokeskuksen pesu- ja desinfektiojärjestelmän uusiminen valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. 9. Hyks erityisvastuualueen välinehuollon järjestämissuunnitelma on laadittu vuosille Tavoiteltu yhteistyö koskee varsinaisen välinehuollon alueellisen järjestämisen lisäksi suosituksia lääkinnällisten välineiden sterilointiin, välinehuoltokeskuksen tiloihin ja laitteisiin, välinehuollon tarvike- ja laitehankintoihin liittyviä asiantuntijapalveluita, koneiden huoltoon liittyviä palveluita sekä välinehuollon toiminnanohjaukseen ja välinehallintaan liittyviä tietotekniikkapalveluita. Yhteistyö kos kee välinehuollon henkilöstön osaamisen kehittämistä ja ylläpitämistä sekä välinehuollon laatujärjestelmien harmonisoimista niin, että sopija puolten välillä käytettäisiin mahdollisimman samankaltaisia välinehuol lon toimintamenettelytapoja potilasturvallisuuden ja laadun varmistami seksi. Carean ja Eksoten alueella on järjestetty yhteiset tilaisuudet suun terveydenhuollon, perusterveydenhuollon ja erva-työryhmän edustajien kanssa keväällä ja syksyllä Tavoitteena on yhdenmukaistaa välinehuoltokäytäntöjä ja laatia välinehuollon alueellinen järjestämismalli. Malli perustuu välineistön huollon keskittämiseen suurempiin yksiköihin skaalaetujen, palvelun laadun ja osaamisen varmistamiseksi. Välinehuollon rooli infektioiden torjuntayössä on erikoisosaamista vaativaa työtä. Kuntien yhteisessä keskusvälinehuoltokeskuksessa huollettaisiin perusterveydenhuollon, ervan ja muiden terveydenhuollon laitosten potilaan tutkimuksessa ja hoidossa sekä suun terveydenhuollossa käytettäviä välineitä. Ervan välinehuollon työryhmällä on erityisvastuualueen johdon tuki. HUS-Desikon nykyisten välinehuoltokeskusten laiteinvestoinnit ajoittuvat vuosille , laskennassa ei ole mukana Jorvin uudisrakennuksen välinehuollon kustannuksia. Laiteinvestointien kustannusarvio on 4,5-6 milj. euroa. Päätösesitys Johtokunta päättää 1. merkitä tiedoksi välinehuollon toiminnankehittämis- ja sen jatkohankkeen tulokset ja kehottaa jatkamaan niiden pohjalta toiminnan kehittämistä ja uudelleen järjestämistä kapasiteetin ja käyttöasteen lisäämiseksi. 1. merkitä tiedoksi erityisvastuualueen välinehuollon järjestämissuunnitelman eteneminen ja kehottaa HUS-Desikoa selvittämään yhteistyössä

30 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) erityisvastuualueen toimijoiden kanssa ervan välinehuoltopalvelujen järjestämistä yhteisen keskusvälinehuoltokeskuksen hoidettavaksi. Tavoitteena on tuottaa kuntien välinehuoltopalvelut kustannustehokkaasti ja siten, että palvelujen laatu paranee ja toimintatavat yhdenmukaistu vat. Asia tuodaan valmistelutyön jälkeen Ei-sairaanhoidollisten tukipal velujen johtokunnan päätettäväksi. Päätös Johtokunta päätti esityksen mukaisesti. Lisätietoja Tuula Karhumäki, puh

31 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) HÄVIKIN HALLINTA, RAVIOLI EUSAIR 49 Raviolin yhtenä strategisena tavoitteena vuodelle 2013 oli hävikinhallinta ja sitä kautta säästöjen saavuttaminen. Raviolissa on hävikin hallinta ollut keskeisenä teemana useamman vuoden ajan. Hävikin suuruutta ei Raviolissa tiedetä. Kirjallisuudesta saatujen tietojen perusteella se vaihtelee jopa % tarjotun ruoan määrästä. Vuoden 2013 aikana Raviolissa on pyritty pienentämään hävikkiä mm. liittämällä Aromi-tuotanto-ohjelmaan päivittäin kirjaukset tuotetun ruoan ja syödyn ruoan määrästä. Käytännöstä ei ole kuitenkaan tullut pysyvä kaikissa vastuuyksiköissä. Syksyn 2013 aikana Ravioli on tehty yhteistyössä Viikki Food Centerin ( Makery) kanssa hävikinseurantaprojektin HUS:n potilasosastoilla. Hävik kiä ja sen syntymistä on seurattu 6:lla potilasosastolla havainnointimene telmää käyttäen. Raviolin toimitusjohtaja esittelee tutkimuksen alustavia tuloksia. Päätösesitys Päätös Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Tutkimuksen lopulliset tulokset tuodaan johtokunnalle tiedoksi. Lisätietoja Toimitusjohtaja Pirjo Hakala-Lahtinen, p

32 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) MUUT ASIAT EUSAIR 50 Ylimääräinen johtokunnan kokous , jossa käsitellään HUS-Desikon, HUS-Logistiikan, HUS-Servisin ja Raviolin talousarviot Intrum Justitia Oy:n valitus perintäpalvelujen hankintaa koskevasta hankintapäätöksestä 18, Instrum Justitia Oy on valittanut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin liikelaitoksen johtokunnan Perintäpalveluiden hankintaa koskevasta hankintapäätöksestä ( 18/ ) markkinaoikeudelle Valitus koskee laatukriteereiden arviointia. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on lähettänyt markkinaoikeudelle HUS:in vastineen valitukseen Päätösesitys Merkitään tiedoksi sovitut johtokunnan kokoukset. Pidetään johtokunnan ylimääräinen kokous klo (HUS-hallintokeskus, hallituksen neuvotteluhuone). Kokouksessa käsitellään liikelaitosten talousarviot Merkitään tiedoksi Intrum Justitia Oy:n valitus perintäpalvelujen hankintaa koskevasta hankintapäätöksestä 18, Päätös Päätettiin pitää johtokunnan ylimääräinen kokous klo

33 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) Lisäksi päätettiin järjestää tutustumiskäynti HUS-Desikon toimitiloihin kokouksen jälkeen. Päätettiin informoida johtokuntaa HUS:n ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan järjestämästä tilaisuudesta Tieteellinen tutkimus - uusien hoitojen tärkeä edellytys, joka pidetään klo , Biomedicumissa, luentosalissa 2. Merkittiin tiedoksi Intrum Justitia Oy:n valitus perintäpalvelujen hankintaa koskevasta hankintapäätöksestä ja HUS:n antama vastine markkinaoikeudelle. Päätettiin, että liikelaitosten toimitusjohtajat laativat johtokunnalle taulukkomuotoiset selvitykset tilakustannuksista (käytössä olevat nelilöt/liikelaitos, poistuvat tilat ym.). Lisätietoja Talousjohtaja Mari Frostell, p Toimitusjohtaja Leena Koponen, p

34 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/ (42) LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA Kokouspäivä Pykälät Sivut MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Hallintolainkäyttölain 5 :n/muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Seuraaviin päätöksiin liittyvien yksityisoikeudellisten asioiden käsittely kuuluu Helsingin käräjäoikeuden toimivaltaan: OIKAISUVAATIMUSOHJE Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuskielto Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen saa tehdä myös kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen. Oikaisuvaatimus tehdään kirjallisena. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee päätöksen valmistelua tai täytäntöönpanoa, oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyä päätöstä, eikä päätöksestä, johon haetaan muutosta muun lain nojalla. Liikelaitoksen johtokunnan päätöksestä oikaisuvaatimus osoitetaan liikelaitoksen johtokunnalle. HUS:n hallitus käsittelee oikaisuvaatimuksen silloin, jos se on käyttänyt kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan lautakunnan päätökseen.