Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta"

Transkriptio

1 Juha Ilvespalo Johdanto 1 Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta Diplomityö on tehty opinnäytetyönä diplomi-insinöörin tutkintoa varten. Espoossa X.X.XXXX Juha Ilvespalo Valvoja: Professori Jouko Kankainen

2 Juha Ilvespalo Johdanto 2 ALKUSANAT Tämä työ on tehty opinnäytteenä Teknillisen korkeakoulun Rakennus- ja ympäristötekniikan osastolle. Työn valvojana on toiminut TKK:n Rakentamistalouden professori Jouko Kankainen, jolle osoitan kiitokseni niin työhön liittyvistä neuvoista, ohjeista ja huomautuksista kuin aikaisempinakin vuosina kertyneestä yhteistyöstäkin. Jos emme kaikista työtä koskevista yksityiskohdista olekaan aina olleet yhtä mieltä, olen näistä erimielisyyksistä valmis ottamaan suuren osan oman jääräpäisyyteni piikkiin ja ainoastaan pienen osan luen professorin itsepintaisuuden syyksi. Työ on saanut rahoitusta Tiehallinnon tutkimus- ja kehittämisohjelmaan kuuluvasta väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelmasta. Tästä luottamuksen osoituksesta haluan välittää kiitokseni niille henkilöille, jotka ovat edustaneet Tiehallintoa työn ohjausryhmässä. Erityiskiitokseni ansaitsevat Mikko Inkala ja Tuomas Toivonen, jotka ovat paitsi antaneet oivallisia ja asiantuntevia neuvoja pitäneet myös yllä innostavaa, rohkaisevaa ja luovaa ilmapiiriä, joka on ollut suureksi avuksi työtä tehtäessä. Rapal Oy:tä ja koko sen henkilöstöä kiitän lämpimästi kannustavasta työilmapiiristä sekä mahdollisuudesta työskennellä mielenkiintoisen tutkimusaiheen parissa. Lausun myös kiitokseni koko ohjausryhmälle siitä, että tämän työn tutkimuksellinen suunta on saanut olla suurelta osin oman harkintakykyni varassa, sillä oikeassa on Dostojevski ollut sanoessaan, että joskus on parempi puhua puuta heinää omalla suullaan kuin totta vieraiden kaavojen mukaan; edellisessä tapauksessa olet ihminen, jälkimmäisessä pelkkä papukaija. Espoossa Juha Ilvespalo

3 Juha Ilvespalo Johdanto 3 TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Työn nimi: Juha Ilvespalo Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta Päivämäärä: Sivumäärä: 89 Osasto: Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto Professuuri: Rakentamistalous Koodi: Rak-63 Valvoja: Ohjaaja: Avainsanat: Professori Jouko Kankainen DI Pekka Montin, Rapal Oy varallisuuspääoma, tuottava pääoma, pääomakanta, kirjanpito, arvonalentuminen, tuotantokyvyn heikentyminen, ikääntyminen Käyttöomaisuuskirjanpito ja sitä koskevat tavoitteet ovat kahtiajakoisia: Yhtäältä virastoissa toimeenpantavan kirjanpidon kuuluu toteuttaa ensisijaisesti valtion kirjanpitoa ja sille asetettuja päämääriä. Toisaalta mahdollisuus kirjanpidon hyödyntämiseen viraston sisäisessä toiminnansuunnittelussa nousee toistuvasti esille erilaisissa yhteyksissä. Tässä tutkimuksessa on pyritty tulkitsemaan kirjanpitoa ja siihen liittyviä ilmiöitä omaisuudenhallinnan näkökulmasta ottaen kuitenkin samalla huomioon valtion kirjanpidolle asetetut säädökset ja tavoitteet. Käyttöomaisuuskirjanpidon ja siten myös tämän tutkimuksen teoreettinen tausta nivoutuvat pääomateorian ympärille. Käsitteellä pääoma on kaksi ulottuvuutta: Tuottava pääomakanta koostuu pääomahyödykkeiden yhteenlasketuista hankintamenoista, jotka on sopeutettu hyödykkeiden tuottavuudessa tapahtuneella tehokkuushäviöllä. Varallisuuspääomakanta koostuu puolestaan pääomahyödykkeiden yhteenlasketuista hankintamenoista, joista on vähennetty hyödykkeiden varallisuusarvossa tapahtunut arvonmuutos suhteessa vastaaviin uusiin hyödykkeisiin. Laskennallisesti muodostettu varallisuuspääomakanta vastaa siten käyttöomaisuuden kirjanpitoarvoa. Pääomahyödykkeen, kuten esimerkiksi tien, kirjanpidollinen arvonalentuminen on tutkimuksessa tehtyjen havaintojen mukaan seurausta kolmesta tekijästä; 1) hyödykkeen tehokkuudessa tapahtuneesta pienentymisestä; 2) hyödykkeen ikääntymisestä ja siitä saatavien palvelusten määrän pienentymisestä sekä 3) uusien, tehokkaampien hyödykkeiden saapumisesta markkinoille. Tierakenteen käyttöikä eli todellinen pitoaika on näin ollen seurausta sekä hyödykkeen fyysisissä ominaisuuksissa tapahtuneesta muutoksesta että taloudellisista valintamahdollisuuksista. Tätä teoreettista havaintoa on testattu tutkimuksessa empiirisesti määrittämällä kahden merkittävän Tiehallinnon tase-erän alusrakenteiden ja päällysteiden todelliset keskimääräiset pitoajat. Aineistossa esiintyneiden puutteellisuuksien vuoksi tulokset ovat tältä osin suuntaa-antavia. Ne tukevat kuitenkin käsitystä, jonka mukaan tierakenteiden todellisten pitoaikojen keskihajonta on mm. taloudellisista valintamahdollisuuksista johtuen suuri ja puoltavat siten Valtion kirjanpitolautakunnan Tiehallinnolle vuonna 24 antamaa lausuntoa, jossa suositellaan tie- tai tieosakohtaista omaisuuserittelyä käyttöomaisuuskirjanpidossa.

4 Juha Ilvespalo Johdanto 4 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY ABSTRACT OF MASTER S THESIS Author: Juha Ilvespalo Name of the thesis: Highway capital from accounting point of view Date: September 4, 26 Number of pages: 89 Department: Civil and Environmental Engineering Chair: Construction Economics and Management Code: Rak-63 Supervisor: Instructor: Keywords: Professor Jouko Kankainen Pekka Montin, M.Sc., Rapal Oy wealth capital, productive capital, capital stock, accounting, depreciation, efficiency decline, aging The objectives of fixed assets accounting are dualistic: On the one hand, accounting in the public sector should primarily serve the government s interests. On the other hand, the potential for using accounting information in managerial decision-making is an issue that seems to keep resurfacing. This study attempts to analyse and interpret accounting principles and practices from an asset management point of view by taking into account the regulations and objectives set for government accounting. The theoretical basis of fixed assets accounting and, subsequently, of this thesis, is linked to capital theory. The capital theory concept has two separate dimensions: Productive capital stock consists of the sum of the historical acquisition costs of tangible assets adjusted for efficiency decline or decline in the potential productive services of assets still in use as they age. Wealth capital stock, on the other hand, consists of the sum of the historical acquisition costs of tangible assets adjusted for the decline in the value of assets as they age, i.e. depreciation. Hence, wealth capital stock could be used in the balance sheet instead of adhering to the book value convention. According to the observations made in this study, the book-value depreciation of a highway results from three major factors: (1) the decline in the potential productive services of the asset; (2) the shortening of the remaining service life of the asset and, thereby, the diminished potential capital services of the asset as it ages; and (3) the appearance of newer assets with technologically superior designs. Thus, the service life of a highway structure is dependent on both the changes in the physical characteristic of the asset and the balance of economic forces as a whole. This theoretical framework has been tested empirically by defining the actual service lives of pavements and substructures, the two significant groups of assets managed by the Finnish Road Administration. Due to inadequacy of the data, the results should be taken as indicative only. However, the results support the hypothesis that the standard deviation of the actual service lives of highway structures is considerable. Hence, this thesis sides in favor of component- or subcomponent-based accounting, as already proposed in a statement issued to the Finnish Road Administration by the State Auditing Board.

5 Juha Ilvespalo Johdanto 5 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimusongelma ja tutkimuksen rakenne Tutkimusaineisto ja -menetelmät Pääoman muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Pääomateorian peruskäsitteet tuottava pääoma ja varallisuuspääoma Kuvitteellinen tieinvestointi eri pääomakäsitteiden näkökulmasta Pääomakannan estimointiin liittyviä ongelmakohtia Hyödykkeen käyttöiät investointikäyttäytymisen näkökulmasta Investointityypit ja niiden vaikutus pääomakannan kehittymiseen Investoinnit osana pääomakantaa kirjanpidollisessa menettelyssä Tieinvestoinnin kirjanpidollisen varallisuusarvon havainnollistaminen Yhteenveto Pääoman säilyttämisen periaate kirjanpidon näkökulmasta Pääomahyödykkeen arvonalentuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Varallisuuspääoman muutos olettamus pääoman säilyttämisestä Pääoman säilyttäminen kirjanpidon sovelluksena (Renewals Accounting) Pääoman säilyttämiseen perustuva näkökulma vs. poistomenettely Ylläpito- ja korvausinvestoinnit taseesta tuotto- ja kululaskelmaan Pääoman säilyttämiseen perustuvan ajattelun hyötypotentiaali Viivästyneen kunnossapidon kustannusvaikutusten havainnollistaminen Yhteenveto Käyttöomaisuuskirjanpito Tiehallinnossa Hyödykkeen jakaminen rakenteellisesti ja toiminnallisesti eriäviin osiin Siltojen jakaminen rakenneosiin käyttöomaisuuskirjanpidossa Kehittämisaloitteita käyttöomaisuuskirjanpidon järjestämiseksi Tierakenteiden vaikutusaikojen mallintamiseen liittyviä näkökulmia Tierakenteiden kirjanpidollisten vaikutusaikojen empiirinen tulkinta Hyödykeryhmän kirjanpidollisen vaikutusajan määrittäminen Poistosuunnitelman muuttaminen käyttöomaisuuskirjanpidossa Yhteenveto Yhteenveto ja johtopäätökset Kirjanpidolliset ilmiöt omaisuudenhallinnan osana Siltojen eritteleminen käyttöomaisuuskirjanpidossa rakenneosittain Hyödykeosakohtainen käyttöomaisuuskirjanpito...74 Lähdeluettelo Liitteet... 81

6 Juha Ilvespalo Johdanto 6 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta Pääoma on yksi talousteorian vaikeimmista ja kiistanalaisimmista käsitteistä. Aina Karl Marxista lähtien taloustieteilijät ovat kiistelleet siitä, mitä pääoma on ja miten sitä voidaan mitata. Pääoman laskemisen onkin todettu olevan jopa»inhottavin tehtävä, jonka ekonomit ovat antaneet tilastotieteilijöille» (Hulten 199, 119 [Hicks 1981, 24]). Koska käyttöomaisuuskirjanpidossa on ilmiselvästi kysymys pääoman arvon määrittämisestä jollakin määrätyllä tarkasteluhetkellä, yleensä tilinpäätöspäivänä, on tässä tutkimuksessa päädytty lähestymään käyttöomaisuutta ja siihen vaikuttavia kirjanpidollisia ilmiöitä pääomateorian näkökulmasta. Tutkimus sivuaa näin ollen eräiltä keskeisiltä osiltaan Sakari Uimosen (VATT) vuonna 26 valmistunutta tutkimusta Suomen tiepääoma. Pääoman säilyttäminen (Capital Maintenance) on jo pitkään ollut keskeinen pääomateoriaa koskevan tieteellisen keskustelun aihe-alue (esim. Hicks 1942). Spoof ja Männistö (26) ovat määrittäneet Suomen tieomaisuuden ylläpidon jälkeen jäämän arvoksi 1,14 miljardia euroa, josta päällystettyjen teiden osuus on noin 8 miljoonaa euroa. Spoofin ja Männistön tutkimustulokset viittaavat ns. viivästyneeseen kunnossapitoon (Deferred Maintenance), jonka kustannukset muodostuvat moninkertaisiksi optimaalisena ajankohtana toteutetun kunnossapidon kustannuksiin nähden. Tämän tutkimuksen yhtenä osana tarkastellaan ilmiöitä, joiden perusteella pääoman säilyttämiseen tähtäävät ylläpito- ja korvausinvestoinnit kytkeytyvät yhteen tieomaisuuden pääoma-arvon kanssa. Tiehallintoa voidaan pitää kuntotiedonhallinnassa edelläkävijänä (Inkala 26). Tiehallinnon käyttöomaisuuskirjanpito ja siten myös taloudenhallinta kokonaisuudessaan ovat kuitenkin saaneet joissakin yhteyksissä kritiikkiä osakseen. Mm. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on vuodesta 21 alkaen kiinnittänyt Tiehallinnon tilintarkastuksessa toistuvasti huomiota käyttöomaisuuskirjanpidon järjestämistä koskeviin seikkoihin. Vuonna 23 Tiehallinto pyysi Valtion kirjanpitolautakunnalta lausuntoa tieomaisuuden kirjanpitoa koskevista kysymyksistä (ks. Valtion kirjanpitolautakunta 24). Tässä tutkimuksessa pyritään etsimään vastauksia siihen, onko tierakenteiden erittely käyttöomaisuuskirjanpidossa järjestetty riittävän täsmällisellä tavalla ja paneudutaan näin ollen yhteen lausunnon keskeiseen osa-alueeseen. 1.2 Tutkimusongelma ja tutkimuksen rakenne Tämän tutkimuksen tutkimusongelma kulminoituu kysymykseen siitä, miten Tiehallinnon käyttöomaisuuskirjanpito tulisi järjestää, jotta kirjanpito palvelisi sekä valtion kir-

7 Juha Ilvespalo Johdanto 7 janpitoa että Tiehallinnon omaisuudenhallinnan prosesseja. Koska tutkimuksen tavoite on luoda sisältöpohja Tiehallinnon käyttöomaisuuskirjanpidon järjestämiseksi, tässä tutkimuksessa ei keskitytä tarkastelemaan käyttöomaisuuskirjanpidon yleistä olemusta ja käyttötarkoituksia yleisellä tasolla, vaan se rajataan koskemaan pääomahyödykkeen kirjanpidollisia vaikutusaikoja, hyödykkeen arvonalentumista ja muita sellaisia seikkoja, jotka vaikuttavat välittömästi tieinvestoinnin kirjanpitoarvon kehittymiseen. Tässä yhteydessä luodaan myös katsaus siihen, miten pääomakanta eli käyttöomaisuuden kirjanpitoarvo muodostuu ja minkälaisia johtopäätöksiä sen perusteella voidaan tehdä. Tutkimusongelmaan etsitään vastauksia seuraavien tutkimuskysymysten avulla: Mitä käsite pääoma tarkoittaa; minkälaisia ulottuvuuksia pääomalla on? Miten pääomakanta eli tase muodostuu, mitkä tekijät vaikuttavat siihen? Miten pääomahyödykkeen arvonalentuminen määräytyy? Mitä tarkoittaa pääoman säilyttäminen, miten sen hyödyt ilmenevät? Mitkä ovat tierakenteiden todelliset pitoajat, mitkä tekijät niihin vaikuttavat? Miten Tiehallinnon käyttöomaisuuskirjanpito tulisi järjestää? Tutkimus jakautuu kolmeen osaan: Ensimmäisessä pääluvussa pohditaan pääoman perusolemusta ja pääomapanostusten eli investointien ja pääomamenojen eli suunnitelman mukaisten poistojen välistä suhdetta. Ensimmäinen luku hahmottelee siten teoreettisen taustan käyttöomaisuuskirjanpidon järjestämiseksi. Toisessa pääluvussa tarkastellaan tieomaisuuden pääoma-arvon muodostumista pääoman säilyttämiseen perustuvan kirjanpitoteknisen ratkaisun näkökulmasta. Toinen luku pyrkii näin ollen hahmottelemaan filosofian tai ajattelutavan, jonka avulla pääoma-arvon hyötypotentiaali ilmenee pitkän aikavälin investointisuunnittelussa ja omaisuudenhallinnassa. Kolmannessa pääluvussa teoreettista taustaa tulkitaan empiirisesti ja laaditaan näin muodostettujen havaintojen pohjalta ratkaisuehdotus Tiehallinnon käyttöomaisuuskirjanpidon järjestämiseksi. 1.3 Tutkimusaineisto ja -menetelmät Tutkimuksen teoriaosuus pohjautuu pääosin pääomateorian ympärille muodostuneeseen tieteellisen keskusteluun. Kirjallisuusanalyysin avulla on pyritty hahmottelemaan ja kuvaamaan niitä ilmiöitä, joihin pääomahyödykkeen myös tien kirjanpidollinen arvonalentuminen pohjautuu. Tutkimuksessa on käytetty hyväksi asiantuntijakeskusteluja, joiden avulla on pyritty tulkitsemaan ja havainnollistamaan käytännössä kirjallisuudesta esille nousseita teoreettisia ilmiöitä. Tämän lisäksi tutkimusaineistona on hyödynnetty Tiehallinnon ylläpitämiä tie- ja kuntotietorekisterejä, joiden perusteella on laadittu empiirinen analyysi tierakenteiden todellisista pitoajoista. Empiirisen analyysin tarkoitus on tukea teoreettisia havaintoja, ei niinkään tuottaa tutkimustuloksina.

8 Juha Ilvespalo Johdanto 8 Tutkimuksen analyysimenetelmä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimuksen tavoite on näin ollen muodostaa yleistäviä johtopäätöksiä, jotka johdetaan analysoidusta aineistosta (ks. Eskola & Suoranta 1998, 186). Tutkimus etenee seuraavasti: Aluksi tutustutaan pääomateoriaa ja tiepääomaa koskevaa kirjallisuuteen. Tämän jälkeen muodostetaan teoreettisen viitekehyksen perusteella hypoteesi tierakenteiden kirjanpidollisiin vaikutusaikoihin vaikuttavista tekijöistä. Näin muotoiltua hypoteesia tierakenteiden kirjanpidollisista vaikutusajoista koetellaan empiirisesti analysoimalla rakenteiden todellisia pitoaikoja. Lopuksi teoreettisen viitekehyksen ja empiirisen tulkinnan avulla muodostetaan ratkaisuehdotus Tiehallinnon käyttöomaisuuskirjanpidon järjestämiseksi.

9 Juha Ilvespalo Pääoman muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät 9 2 Pääoman muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Tässä pääluvussa pohditaan pääoman perusolemusta. Aluksi tarkastellaan pääoman eri ulottuvuuksia tuottavaa pääomaa ja varallisuuspääomaa sekä tulkitaan näiden kahden pääoman peruskäsitteen välisiä eroja. Tämän jälkeen tarkastellaan pääomapanostusten (investoinnit) ja pääomamenojen (poistot) välistä suhdetta sekä näiden vaikutusta pääomakantaan (taseeseen). Luvun keskeisenä tavoitteena on luoda yleiskatsaus pääomakannan muodostumiseen ja siihen vaikuttaviin keskeisimpiin tekijöihin. 2.1 Pääomateorian peruskäsitteet tuottava pääoma ja varallisuuspääoma Koska pääoma on hyvin moniulotteinen käsite ja sen laskennallinen muodostaminen on yksi talousteorian vaikeimmista aihealueista, pääomateorian tulkinnoissa on esiintynyt paljon sekaannuksia ja suoranaisia virheitä. Myös Hulten & Wykoff (1995, 1) ovat kiinnittäneet tähän seikkaan huomiota: Heidän mukaansa on hyvin tavallista, että pääomahyödykkeen rappeutumista kutsutaan arvonalentumiseksi, vaikka ensin mainittu kuvastaa hyödykkeen fyysisissä ominaisuuksissa tapahtunutta muutosta, kun puolestaan jälkimmäinen viittaa puhtaasti hyödykkeen taloudelliseen arvoon. Tämä sekaannus on osaltaan johtanut siihen, ettei kahden eri pääomakäsitteen tuottavan pääoman (Productive Capital) ja varallisuuspääoman (Wealth Capital) välisiä eroja ole tunnistettu. Tuottava pääoma kuvaa hieman yksinkertaistetusti pääomahyödykkeen tuottavuutta eli tavallaan siis suorituskykyä suhteessa hyödykkeen alkuperäiseen suunniteltuun suorituskykyyn. Tuottava pääoman määrittämiseksi on siten tunnettava pääomahyödykkeen tuotantokyvyssä tapahtunut muutos eli ns. tehokkuushäviö (Efficiency decline). Tehokkuushäviö ilmenee joko pääomahyödykkeen tuottamien palvelusten määrässä tapahtuneena pienentymisenä tai hyödykkeen resurssikustannusten kasvuna, kun hyödykkeen tuottama palvelusten virta pyritään ylläpitämään (esim. Triplett 1998, 4). Siten myös tien tuotantokyvyssä tapahtunut muutos ilmenee kahdella tavalla; joko pienentyneenä liikenteen välityskykynä tai muina vastaavina tiestä saatavina palveluksina tai kasvaneina tien kunnossapitokustannuksina (ts. peruskorjausinvestointeina). Varallisuuspääoma indikoi puolestaan pääomahyödykkeen markkinahintaa ja siinä tapahtunutta muutosta. Toisin kuin tuottava pääoma, hyödykkeen varallisuusarvo on verrannollinen johonkin vertailukohtaan; esimerkiksi uuden, vastaavilla ominaisuuksilla varustellun hyödykkeen varallisuusarvoon. Koska vastaavasta uudesta hyödykkeestä on oletettavasti saatavissa tulevaisuudessa suurempi määrä palveluksia kuin käytetystä hyödykkeestä, jonka käyttöikä on oleellisesti lyhentynyt ikääntymisen johdosta, on tämä seikka otettava huomioon käytetyn hyödykkeen varallisuusarvoa pienentävänä tekijänä.

10 Juha Ilvespalo Pääoman muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät 1 Jos uusi hyödyke on puolestaan varusteltu kehittyneemmillä ominaisuuksilla kuin käytetty hyödyke, myös tämä tekijä pienentää käytetyn hyödykkeen varallisuusarvoa onhan uudesta hyödykkeestä odotettavissa tulevaisuudessa laadukkaampia palveluksia. Fraumeni (1999a, 9-1) on havainnollistanut tuottavan pääoman ja varallisuuspääoman välistä suhdetta klassisella hehkulamppuesimerkillä: Jos hehkulampun eliniäksi oletetaan kaksitoista kuukautta, lampun suorituskyky on suurin piirtein vakio koko lampun kahdentoista kuukauden eliniän ajan. Jos hehkulamppu päätettäisiin kuitenkin myydä esimerkiksi kuuden kuukauden käytön jälkeen, rationaalisesti käyttäytyvä ostaja olisi todennäköisesti valmis maksamaan noin puolet lampun alkuperäisestä hankintahinnasta. Hehkulampun tuottava pääoma (tuotantokyky) on siis kuuden kuukauden kohdalla noin kaksinkertainen lampun varallisuuspääomaan (markkinahintaan) verrattuna. Tämän esimerkin valossa on ilmeistä, että molempia edellä mainittuja pääomakäsitteitä tarvitaan pääomaan sitoutuneen taloudellisen potentiaalin havainnollistamiseksi. Jos tunnetaan ainoastaan tien tuottava pääoma, tien tuottavuutta voidaan arvioida kyseisellä hetkellä. Tuottavuuden tulevaa kehitystä ei kuitenkaan kyetä tunnistamaan, koska tuottava pääoma ei indikoi tiestä tulevaisuudessa saatavien palvelusten määrää. Vastaavasti, jos tunnetaan ainoastaan tien varallisuusarvo, voidaan tehdä johtopäätöksiä siitä, kuinka paljon tiestä on jatkossa oletettavissa palveluksia, koska tien varallisuusarvo riippuu tien jäljellä olevasta käyttöiästä. Tien tuottavuutta ei kuitenkaan kyetä arvioimaan, koska tien varallisuusarvo riippuu tien tehokkuudessa tapahtuneen muutoksen lisäksi keskeisesti tien iästä ja odotettavissa olevien palvelusten määrästä. Tuottavan pääoman ja varallisuuspääoman väliset erot korostuvat infrastruktuurin kohdalla, koska infrastruktuurin tuotantokyky noudattaa usein ns.»äkkikuolema» -tyyppistä jakaumaa (Uimonen 26, 1). 1 Rautatie on tässä suhteessa oivallinen esimerkki. Sen tuotantokyky saattaa säilyä likimain ennallaan varallisuusarvon jatkuvasti pienentyessä, kunnes esimerkiksi kiskorakenteet murtuvat ja rautatie menettää yhtäkkisesti tuotanto- 1 Tuotantokyvyn heikentymisellä eli ns. tehokkuushäviöllä viitataan tässä yhteydessä hyödykkeen tuottamien palvelusten ja resurssikustannusten välisessä suhteessa tapahtuneeseen muutokseen. Hehkulamppu, jonka suorituskyky ja energiankulutus säilyvät vakiona koko lampun käyttöiän ajan, on siten esimerkki hyödykkeestä, jonka tuotantokyky on vakio ajan funktiona (Triplett, 1998, 4). Koska useimpien hyödykkeiden kuten esimerkiksi teiden kohdalla resurssikustannukset (kunnossapitokustannukset) kasvavat niiden ikääntyessä, näiden hyödykkeiden tuotantokyky heikkenee väistämättä tämän kehityksen seurauksena. Näin ollen esimerkiksi tien tai rautatien tehokkuushäviö kasvaa ja tuottava pääoma pienenee kasvaneiden resurssikustannusten vaikutuksesta, vaikka niiden tuottamien palvelusten määrä säilyisikin vakiona määrätyllä tarkasteluvälillä. Olettamus siitä, että tuottava pääoma säilyy vakiona, kun tien tuottamien palvelusten pienentyminen (kunnon heikentyminen) kompensoidaan kunnossapidolla, on siten yksinkertaistus, joka on tarpeen joidenkin teoreettisten ilmiöitten havainnollistamiseksi (esim. Kuva 15).

11 Juha Ilvespalo Pääoman muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät 11 kykynsä täysin ts. se ei kykene toteuttamaan tehtävää, jota varten se on suunniteltu. Vastaavasti, rautatiellä saattaa olla varallisuusarvoa, vaikka se olisikin menettänyt tuotantokykynsä kiskojen murtumisen johdosta; sen muilla osilla on todennäköisesti käyttöikää jäljellä, jolloin kiskorakenteiden korvaaminen on kannattavaa. 2.2 Kuvitteellinen tieinvestointi eri pääomakäsitteiden näkökulmasta Tuottavan pääoman ja varallisuuspääoman välistä suhdetta voidaan havainnollistaa seuraavan esimerkin avulla: Oletetaan, että vuonna nolla tehdään miljoonan euron tieinvestointi. Investoinnilla on siis nyt pääomateoreettisesta näkökulmasta kaksi eri ulottuvuutta tuottava pääoma ja varallisuuspääoma. Tuottava pääoma kuvaa tien tuotantokykyä tarkasteluhetkellä sekä siinä tapahtunutta muutosta suhteessa tien alkuperäiseen tuotantokykyyn. Varallisuuspääoma riippuu puolestaan sekä tien suorituskyvystä että sen iästä eli oletettavasti jäljellä olevasta palvelusten määrästä. Teknologiakehitys ja siitä aiheutuva vanhojen pääomavuosikertojen arvonalentuminen voidaan tulkita tässä yksinkertaistetussa esimerkissä hyvin hitaaksi ja jättää siten ottamatta huomioon. 2 Tuottavan pääoman arvonalentuminen on seurausta tien tehokkuudessa tapahtuneesta muutoksesta. Jos oletetaan, että tien kunnossapito laiminlyödään täysin, sen tuottava pääoma (tuotantokyky) säilyy siitä huolimatta todennäköisesti likimain ennallaan hyvin pitkään tai pienenee ainoastaan vähäisessä määrin, kunnes alusrakenne altistuu päällystevaurioiden seurauksena ulkoisille kuormituksille ja murtuu äkillisesti. Tässä yksinkertaistetussa ja havainnollistavaan esitystapaan pyrkivässä esimerkissä voidaan kuitenkin olettaa, että kunnossapidon täydellisen laiminlyönnin seurauksena tien tehokkuushäviö kasvaa eksponentiaalisesti siten, että noin 4 vuoden kuluttua tien tuottava pääoma on pienentynyt nollaan (Kuva 1). Käytännössä tie on tällöin käyttökelvottomassa kunnossa. 2 Tässä esimerkissä on havainnollistamisen nimissä tehty eräitä keskeisiä yksinkertaistuksia: Esimerkiksi ohjelmoituja koneellisia paikkauksia ja muita vuosittaisia ylläpitoinvestointeja ei ole tulkittu tehtävän lainkaan. Myös näkemys siitä, että tien tuotantokyky romahtaa nollaan tiepenkereen sortuman johdosta (Kuva 3) on ylikorostava: Tien tuotantokyky pienenee sortuman johdosta todennäköisesti oleellisesti, mutta ei romahda nollaan, koska tieyhteys on poikki ainoastaan yhdestä kohdasta tien muiden osien tuottaessa yhä palveluksia. Tien varallisuusarvon on puolestaan oletettu riippuvan keskeisesti kahdesta eri tekijästä; hyödykkeen tuotantokyvystä ja siinä tapahtuneesta muutoksesta sekä hyödykkeen jäljellä olevasta käyttöiästä ja tulevaisuudessa oletettavasti saatavien palvelusten määrästä (vrt. Hulten & Wykoff 1995, 19). Teknologiakehitys, eli kehittyneemmillä ominaisuuksilla varusteltujen hyödykkeiden saapuminen markkinoille, on oletettu hyvin hitaaksi. Todellisuudessa teknologiakehityksen vaikutusta tien varallisuusarvoon ei tulisi kuitenkaan aliarvioida (ks. luku 3).

12 Juha Ilvespalo Pääoman muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät 12 1,9,8 Pääoma-arvo (milj. ),7,6,5,4,3,2, Tuottava pääoma Varallisuuspääoma Kuva 1. Tien tuottava pääoma vs. varallisuuspääoma olettaen, että tien peruskorjaukset laiminlyödään täysin. 1,9,8 Pääoma-arvo (milj. ),7,6,5,4,3,2, Tuottava pääoma Varallisuuspääoma Kuva 2. Tien tuottava pääoma vs. varallisuuspääoma olettaen, että tien peruskorjaukseen käytetään 1 vuoden peruskorjaussykleissä 2 % alkuperäisestä hankintamenosta.

13 Juha Ilvespalo Pääoman muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät 13 1,9,8 Pääoma-arvo (milj. ),7,6,5,4,3,2, Tuottava pääoma Varallisuuspääoma Kuva 3. Tien tuottava pääoma vs. varallisuuspääoma olettaen, että tien tuottava pääoma romahtaa äkillisesti 3 vuoden kuluttua tiepenkereen sortuman johdosta. 1,9,8 Pääoma-arvo (milj. ),7,6,5,4,3,2, Tuottava pääoma Varallisuuspääoma Kuva 4. Tien tuottava pääoma vs. varallisuuspääoma olettaen, että tien tuotantokyky palautetaan penkereen sortumaa edeltäneeseen tilaan.

14 Juha Ilvespalo Pääoman muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät 14 Varallisuuspääoma riippuu sekä tien iästä että sen tuotantokyvyssä tapahtuneesta muutoksesta. Koska tieinvestoinnin laskennallinen varallisuuspääoma vastaa investoinnin kirjanpitoarvoa, sen arvonalentumisen voidaan tulkita noudattavan esimerkiksi kirjanpidollista lineaarisen arvonalentumisen mallia. Jos oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi tien kaikkien rakenneosien kirjanpidolliseksi vaikutusajaksi 5 vuotta, alkuperäisen tieinvestoinnin varallisuusarvo alenee lineaarisesti nollaan tämän ajan kuluessa. Näin ollen tien varallisuusarvosta on 4 vuoden kuluttua jäljellä noin 2 %, vaikka tie ei tänä ajankohtana enää tuottaisi lainkaan palveluksia ts. sen tuottava pääoma on nolla (Kuva 1). Tien tuotantokyvyn palauttaminen on tällöin taloudellisesta näkökulmasta järkevää. Edellä esitetty tuottavan pääoman arvonalentuminen on hypoteettinen perustapaus, joka ei sellaisenaan toteudu tieinvestoinnin kohdalla, koska tie pyritään ylläpitämään alkuperäistä vastaavassa kunnossa käytännössä koko sen elinkaaren ajan. Jos oletetaan, että tien peruskorjaukseen investoidaan säännöllisesti 1 vuoden välein 2 % alkuperäisestä tieinvestoinnista, tien tuottavan pääoman arvonalentumisen profiili muuttuu olennaisesti (Kuva 2). Vastaava arvonmuutos voidaan todentaa varallisuuspääoman kohdalla olettamalla, että peruskorjausinvestoinnit tulkitaan kirjanpidossa alkuperäisen hankintamenon lisäyksiksi. Tämä esimerkki kuvaa tieinvestoinnin perusolemusta: Tien varallisuusarvo todennäköisesti pienentyy, vaikka sen tuotantokyky säilyykin likimain ennallaan tai pienenee ainoastaan vähäisessä määrin kunnossapitokustannusten kasvaessa. Tien tuotantokyvyn muutokset voivat olla joskus hyvin äkillisiä; tiepenger voi esimerkiksi syystä tai toisesta sortua jopa uuden tien kyseessä ollessa. Jos tässä yksinkertaistetussa esimerkissä oletetaan, että tien alusrakenne sortuu 3 vuoden kuluttua tien rakentamisesta ja tie joudutaan sulkemaan liikenteeltä, tien tuotantokyky romahtaa äkillisesti nollaan (Kuva 3). Tien varallisuusarvo kirjanpidossa ei kuitenkaan pienene kuin ainoastaan siltä osin, kuin kirjanpidossa joudutaan tekemään sortuman vuoksi menetetyn tieomaisuuden johdosta hankintamenon vähennys. Tiellä on siis edelleen varallisuusarvoa, koska sen muut osat tuottavat oletettavasti palveluksia vielä 2 vuoden ajan ja niiden tuotantokyky vastaa sortumaa edeltänyttä tasoa. Koska tiellä on varallisuusarvoa, sen kunnostaminen vähintään sortumaa edeltäneeseen tilaan on siten perusteltua (Kuva 4).

15 Juha Ilvespalo Pääoman muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Pääomakannan estimointiin liittyviä ongelmakohtia Perinteisesti pääomalaskelmissa on sovellettu ns. investointikertymämenetelmää 3, jossa lasketaan yhteen kaikki menneet investoinnit, jotka tuottavat tarkasteluhetkellä palveluksia. Näin voidaan muodostaa laskennallisesti kuluttamaton pääomavaranto, josta Triplett (1998) käyttää termiä bruttopääomakanta (Gross Capital Stock). Kun bruttopääomakanta kalibroidaan pääoman tehokkuushäviöllä tai kokonaisarvonalentumisella siitä riippuen, onko kysymyksessä tuottava pääoma vai varallisuuspääoma, saadaan nettopääomakanta (Net Capital Stock). Koska omaisuuden kirjanpitoarvo vastaa laskennallista bruttopääomakantaa arvonalentumisella sopeutettuna, voidaan pääoman tasearvo laskea milloin tahansa vähentämällä vastaavan uuden ja käyttämättömän pääoman jälleenhankintahinnasta pääoman iästä ja käytöstä aiheutunut laskennallinen arvonalennus. Pääomakannan määrittäminen on perinteisesti osoittautunut hyvin haastavaksi tehtäväksi (Hicks 1981, 24). Hulten (199, 121) on kuvannut tätä ongelmaa seikkaperäisesti. Hänen mukaansa uusi pääoma, joka lisätään pääomakantaan vuosittain, on suhteellisen helposti määritettävissä. Sen sijaan olemassa olevan pääomakannan laskeminen on usein huomattavasti hankalampaa: Osa pääomakantaan alunperin kuuluneista hyödykkeistä on mahdollisesti vedetty pois tuotannosta tarkasteluhetkellä; käytetyt pääomahyödykkeet eivät välttämättä ole yhtä tuottavia ja tehokkaita kuin pääomakantaan lisättävät uudet pääomahyödykkeet. Myös kysymys siitä, miten pääomahyödykkeen tuottamat lukuisat erilaiset palvelukset voidaan arvottaa ja aggregoida yhdeksi hyödykkeen tuottavuutta kuvaavaksi lukuarvoksi, on usein ongelmallinen (vrt. Uimonen 26, 4). Kenties kaikkein keskeisin pääomakannan laskemiseen liittyvä ongelma on pääomahyödykkeen tuotantokyvyssä tapahtuneen muutoksen eli ns. tehokkuushäviön arvioiminen. Periaatteessa tehokkuushäviötä voitaisiin estimoida vuokrahintojen avulla, jos pääomahyödykkeelle olisi olemassa aktiiviset vuokramarkkinat (Hulten & Wykoff 1995, 15). Useimmat pääomahyödykkeet tuottavat kuitenkin palveluksia ainoastaan omistajilleen, jolloin pääomalaskelmissa ei voida käyttää hyväksi tätä tietoa. Lisäksi pääomahyödykkeiden tuottamat palvelukset eivät ole useimmiten suoraan määritettävissä, jol- 3 Periodin t pääomakanta voidaan laskea aikaisempien vuosien investoinneista investointikertymämenetelmällä kaavalla; K t = φ I t-1 + φ 1 I t φ N I t-n-1. K t on pääomakanta periodilla t ja I t-s investointi s periodia aikaisemmin. (Investointi otetaan käyttöön vasta investointiperiodia seuraavan periodin alusta.) N on investoinnin pitoaika. Kertoimet (φ s = 1,...,N) kuvaavat pääomaesineen kulumista: φ s ilmaisee s vuotta vanhan pääomaesineen tehokkuuden suhteessa uuden tehokkuuteen: φ = 1 ja φ N+1 = (Uimonen 26, 4; ks. myös Hulten & Wykoff 1995, 12; Hulten 199, 121). Koska investoinnit sopeutetaan pääoman tehokkuushäviötä indikoivilla painokertoimilla, kysymyksessä on tuottava pääomakanta.

16 Juha Ilvespalo Pääoman muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät 16 loin tehokkuushäviölle ei ole löydettävissä vertailupohjaa. Jo ylipäätään sen arvioiminen, mikä on itse asiassa hyödykkeen tuottama palvelus, on usein yllättävän hankalaa. Hulten (199, 135) on kuvannut tätä ongelmaa oivallisella esimerkillä. Hänen mielestään on epäselvää, tuottaako toimistotuoli palveluksen vain silloin, kun se on käytössä, vai pitäisikö myös se, että tuoli on ylipäätään saatavilla ja sillä on jokin funktio, katsoa palvelukseksi. Jos myös jälkimmäinen katsotaan palvelukseksi, ovatko potentiaaliset palvelukset rinnastettavissa toteutuneisiin palveluksiin? Jos tuoli puolestaan lisää toimiston tunnelmaa, kuinka sen tuottama esteettinen palvelus voidaan ottaa huomioon? Nämä kysymykset jäävät itse asiassa avoimiksi monien muidenkin pääomahyödykkeiden kohdalla: Tuottaako esimerkiksi toimistorakennus palveluksen ainoastaan työaikana vai myös muuna aikana, esimerkiksi suojatessaan yrityksen omaisuutta varkailta tai tuottaako tie palveluksen, kun se houkuttelee ulkomaisia investointeja Suomeen? Kun tietä tarkastellaan yleisesti pääomateoreettisessa kontekstissa, huomataan, että edellä esitetyt tehokkuushäviötä ja arvonalentumista koskevat keskeiset ongelmat muuttuvat oikeastaan vain pahemmiksi: Tiet ovat ns. julkishyödykkeitä (Public Goods), joilta puuttuvat sekä kilpailulliset uus- ja jälleenmyyntimarkkinat että vuokramarkkinat. Fang & Han (1998) ovat esittäneet kaksi vaihtoehtoa, joiden avulla teiden tehokkuushäviötä ja siten myös arvonalentumista voidaan estimoida: Ensimmäinen vaihtoehto on mallintaa tehokkuushäviötä tien kunnossapitokustannusten avulla, koska kunnossapidon ei pitäisi periaatteessa kasvattaa tien suunniteltua tuotantokykyä. Toinen vaihtoehto on käyttää sopivaa kuntomittausmenetelmää (IRI tms.) tehokkuushäviön approksimoimiseksi. Kuten Fraumeni (1999b, 2) on todennut, laskennallista varallisuuspääomakantaa voitaisiin periaatteessa käyttää vaihtoehtona käyttöomaisuuden kirjanpitoarvolle. Koska hyödykkeen arvonalentuminen noudattaa kirjanpidossa yleensä lineaarista mallia, tulisi myös hyödykkeen ikääntymisestä ja tehokkuushäviöstä aiheutuvan laskennallisen arvonalentumisen olla lineaarista, jotta laskennallinen varallisuuspääomakanta ja tasearvo olisivat yhdenmukaisia koko poistoperiodin ajan. Kirjanpidollisessa arvonalentumisessa eli ns. suunnitelmapoistossa onkin kysymys ennen kaikkea sovitusta säännöstä, jolla eri tavoin tehokkuuttaan menettävien hyödykkeiden todellista arvonalentumista keskimäärin tulkitaan. Arvonalentuminen kuvaa siten approksimatiivisesti rahamäärää, joka tulee aktivoida taseeseen varallisuuden säilyttämiseksi (Hulten & Wykoff 1995, 1). 2.4 Hyödykkeen käyttöiät investointikäyttäytymisen näkökulmasta Hultenin (199, 12) mukaan kaksi pääoman erityispiirrettä erottavat sen tavanomaisesta tuotantopanoksesta: Ensinnäkin, pääoma toimii tuotantoprosessissa sekä tuotanto-

17 Juha Ilvespalo Pääoman muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät 17 panoksena että tuotosyksikkönä. Se poikkeaa tässä suhteessa merkittävästi esimerkiksi työvoimasta, joka on puhtaasti tuotantopanos. Toiseksi, pääoma on pysyvää. Pysyvyydellä tarkoitetaan pääsäännön mukaan sitä, että pääomahyödyke osallistuu tuotantoon yhden tai useamman periodin ajan. Pysyvyydestä on myös seurauksena, että pääomakanta koostuu kulloisellakin tarkasteluhetkellä mahdollisesti hyvinkin eri-ikäisistä pääomahyödykkeistä. Pääomakannan säilyttäminen edellyttää näin ollen, että tuotannossa kulutettu ja tuotannosta pois vedetty pääoma korvataan uudella pääomalla. Kun pääomahyödyke vedetään pois tuotannosta, sen todellinen pitoaika päättyy. Tässä yhteydessä saattaa helposti syntyä käsitys, jonka mukaan hyödykkeen todellinen pitoaika on yksinkertaisesti aika, jonka kuluessa hyödyke kulutetaan loppuun tuotannossa. Näin ei kuitenkaan välttämättä aina ole. Fraumeni (1999a, 7-8) on jakanut hyödykkeen käyttöiän eri muodot kolmeen eri kategoriaan: Fyysinen käyttöikä (Physical Life) on aika, jonka kuluessa hyödyke kuluu loppuun tuotannossa. Tuotannollinen käyttöikä (Service Life) on puolestaan jakso, jonka aikana hyödyke pidetään tuotannossa. Taloudellinen käyttöiän (Economic Life) päättyessä hyödykkeestä saatavat hyödyt muodostuneet pienemmiksi kuin sen tuotannossa pitämisestä aiheutuvat kustannukset. On ilmeistä, että hyödykkeen tuotannollinen käyttöikä vastaa sen todellista pitoaikaa ja siten myös keskimääristä kirjanpidollista vaikutusaikaa. Hyödykkeen fyysinen käyttöikä voi tosin päättyä samaan aikaan kuin hyödykkeen tuotannollinen käyttöikä, mutta mikään hyödykkeen fyysisessä ominaisuuksissa tapahtunut muutos ei välttämättä rajoita fyysisen käyttöiän jatkumista vielä tämänkin ajankohdan jälkeen. Näin voi käydä Fraumenin mukaan tien kohdalla esimerkiksi silloin, kun tieverkon palvelukykyä koskevat tekniset vaatimukset muuttuvat, jolloin vanhentunut tie korvataan tehokkaammalla tiellä. Vastaavasti tien taloudellinen käyttöikä voi päättyä ennen fyysisen käyttöiän päättymistä: Fraumenin mukaan esimerkiksi autioituvaan kaupunkiin johtavasta tiestä saatavat hyödyt saattavat jäädä pienemmiksi kuin sen ylläpidosta aiheutuvat kustannukset. Ehkä keskeisin investointikäyttäytymiseen liittyvä havainto onkin, että hyödykkeen tuotannosta poistaminen on ns. taloudellinen valinta, ei niinkään tekninen välttämättömyys. Feldstein & Foot (1971, 5) ovat havainnollistaneet tätä näkökantaa. Heidän mukaansa tuotantovälineet eivät välttämättä kulu loppuun tuotannossa, eikä niihin sitoutuneen pääoman kuluminen noudata siten samankaltaista säännönmukaisuutta kuin esimerkiksi radioaktiivinen hajoaminen. Sen sijaan tuotantovälineet poistetaan tuotannosta ja korvataan uusilla vastaavilla tai kehittyneemmillä tuotantovälineillä silloin, kun taloudellisten voimien tasapaino tekee tästä päätöksestä kannattavan suhteessa päätökseen, jonka perusteella olemassa oleva pääoma säilytetään tuotannossa. Tierakenteiden kohdalla mainittuja taloudellisia voimia edustavat mitä ilmeisemmin budjettipäätökset.

18 Juha Ilvespalo Pääoman muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät 18 Tämä havainto kyseenalaistaa jossakin määrin investointikäyttäytymisen yleisiä hypoteeseja (esim. Eisner 1972), joiden mukaan (ylläpito- ja) korvausinvestoinnit korreloivat pääomakannan suuruuden ja iän kanssa, vuorottelevat (uus- ja) laajennusinvestointien kanssa tasapainottaen siten vuosittaista investointiastetta ja ovat voimakkaasti sidoksissa liiketoiminnan tuottojen (määrärahojen) ja omaisuuden arvonalentumisen kanssa. Siten tulkinta siitä, että (ylläpito- ja) korvausinvestoinnit kompensoisivat suunnitelman mukaisten poistojen myötä realisoituvan arvonalentumisen on vain teoreettinen yksinkertaistus, joka on eduksi investointikäyttäytymistä tulkitessa, mutta toteutuu ainoastaan siinä tapauksessa, että pääomahyödykkeet todella kulutetaan loppuun tuotannossa. 2.5 Investointityypit ja niiden vaikutus pääomakannan kehittymiseen Investointityyppejä on olemassa periaatteessa neljä; uusinvestoinnit, laajennusinvestoinnit, korvausinvestoinnit ja ylläpitoinvestoinnit. 4 On oleellista tunnistaa, että investoinneilla on pitkän ja lyhyen aikavälin vaikutus pääomakantaan: Hetkellisesti, lyhyellä aikavälillä kaikki investoinnit kasvattavat pääomakantaa. Pitkällä aikavälillä investoinnilla on joko pääomaa kasvattava tai sitä säilyttävä vaikutus siitä riippuen, mitä investointityyppiä se edustaa. Eräänlaisena nyrkkisääntönä voidaan pitää, että pitkällä aikavälillä uus- ja laajennusinvestointien tulisi kasvattaa pääomaa ja siten lisätä pääoman tuotantokapasiteettia. Ylläpito- ja korvausinvestointien tulisi puolestaan säilyttää olemassa oleva pääoma ja sen tuotantokapasiteetti (ks. Feldstein & Rothschild 1974, 394). Virtala ym. (1996, 12) ovat kuvanneet investointeja esimerkillä, jossa yritys ostaa pakettiauton: Jos yrityksen omistamien pakettiautojen lukumäärä kasvaa hankinnan ansiosta, kyseessä on uus- ja laajennusinvestointi. Tällainen investointi lisää sellaisen omaisuuden määrää, joka vaatii paitsi myöhempää ylläpitoa myös päivittäisiä käyttö- ja hoitokuluja. Jos hankinta korvaa jo aiemmin hankitun ja loppuun käytetyn pakettiauton, 4 Tiehallinnon tuotemäärittelyssä investoinnit on jaettu uus- ja laajennusinvestointeihin sekä ylläpito- ja korvausinvestointeihin (Tiehallinto 26a): Uus- ja laajennusinvestoinneilla nostetaan tieverkon palvelutaso lisääntyneen liikenteen edellyttämälle, nykyajan vaatimukset täyttävälle kohtuulliselle tasolle sekä muutetaan oleellisesti tieverkkoa, kohotetaan tieosuuden palvelutasoa tai muodostetaan uusia liikenneyhteyksiä. Ylläpito ja korvausinvestoinneilla säilytetään olemassa olevan tiestön ja siltojen käyttökelpoisuus ja rakenteellinen kunto sekä turvataan tieverkon palvelutaso. Tuotemäärittelyn sisältöön ei ole ollut mahdollisuutta ottaa tässä yhteydessä kantaa kovin laajasti. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tuotemäärittelyssä on täsmentämisen varaa: Esimerkiksi tierakenteen purkutoimenpiteet tulkitaan tuotemäärittelyssä investoinneiksi, jotka tulee aktivoida taseeseen. Kun vain osa käyttöomaisuuskirjanpidossa yhtenä kokonaisuutena seurattavaan hyödykeryhmään sisältyvistä hyödykkeistä luovutetaan, poistetaan lopullisesti käytöstä tai menetetään, pitäisi tämän johdosta kuitenkin päinvastoin tehdä hankintamenon vähennys ja siihen liittyvä kertyneiden poistojen vähennys (Valtionkonttori 25)! Myös erilaisten mittausten ja tarkastusten tulkitseminen investoinneiksi on arveluttavaa: Nämä hankinnat eivät osallistu tuotantoon useamman periodin ajan eikä niihin näin ollen kohdistu tulonodotuksia seuraavien periodien aikana.

19 Juha Ilvespalo Pääoman muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät 19 kyseessä on ylläpito- ja korvausinvestointi. Samaan kategoriaan kuuluvat myös sellaiset perusparannusinvestoinnit, joilla omaisuuden käyttöikää jatketaan, esimerkiksi hankintaan pakettiautoon uusi moottori tai ruostesuojataan auton alusta. Sen sijaan pakettiauton huolto- ja käyttökulut sekä pienimuotoiset korjauskulut ovat sellaisia vuosittain toistuvia kulueriä eli ns. vuosikuluja, joita ei lasketa kuuluviksi investointeihin. Tulkinta sen suhteen, onko hankintameno investointi vai vuosikulu, ratkaisee, miten menoa käsitellään kirjanpidossa. Uus- ja laajennusinvestoinnit ovat pitkävaikutteisia hankintamenoja, jotka aktivoidaan taseeseen. Myös ylläpito- ja korvausinvestoinnit eli ns. perusparannusmenot aktivoidaan taseeseen, koska ne lisäävät olennaisesti pääomahyödykkeen tuotantokykyä. Sen sijaan menot, joilla hyödykkeen tuotantokykyä ei lisätä tai lisätään vain vähäisessä määrin, kirjataan korjaus- ja kunnossapitomenoina suoraan kuluiksi. Käytännössä rajanveto perusparannuksen ja kunnossapidon välillä ei ole aina yksiselitteistä, vaan edellyttää tapauskohtaista harkintaa (Valtionkonttori 25, 4). Siten kysymys siitä, mikä meno on itse asiassa investointi, saattaa muotoutua ongelmalliseksi. Toisinaan myös eri investointityyppien välisten erojen tulkitseminen on osoittautunut hankalaksi: Joissakin yhteyksissä (esim. Tiehallinto 25a, 41 42) omaisuuden arvonalentumisen eli suunnitelman mukaisten poistojen on oletettu indikoivan bruttoinvestointeja siis euromäärä, joka käytetään kaikkien pitkävaikutteisten pääomahyödykkeiden hankintaan tietyllä tarkasteluaikavälillä. 5 Todellisuudessa arvonalentuminen on kuitenkin sidoksissa pääoman säilyttämiseen ja viittaa siten ainoastaan ylläpito- ja korvausinvestointeihin yhteen osaan bruttoinvestoinneista. Tämä väärinymmärrys on todennäköisesti osittain seurausta siitä, että eri investointityyppien, esimerkiksi laajennus- ja korvausinvestointien, välille on usein yksinkertaisesti vaikea tehdä eroa. Laajennus- ja korvausinvestoinnin välistä suhdetta voidaan tulkita esimerkiksi siltainvestoinnin avulla: Jos silta uusitaan alkuperäistä vastaavaksi kuntosyistä, kysymyksessä on ilmeisesti korvausinvestointi, koska tämä toimenpide ei lisää merkittävässä määriin 5 Tiehallinnon toimeksiannosta laaditussa selvityksessä todetaan poistoihin liittyvistä ongelmakohdista seuraavaa:»poistojen ja investointitarpeiden kytkemiseen liittyy ongelma siitä, että poistojen suuruus ei vastaa ehkä muutamankaan vuoden aikaikkunassa sitä rahoitustarvetta, joka tieomaisuutta paremmin kuvaavien järjestelmien tulosten ja yleensä asiantuntemuksen perusteella on todennettavissa. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että mikäli esimerkiksi kansantalouden näkökulmasta tieomaisuuden lisääminen on perusteltua, vaikkapa kansallisen kilpailukyvyn näkökulmasta, investointeja tulisi lisätä ja silloin niiden määrän tulisi olla suurempi kuin poistojen. Näin ollen yksinomaan poistojen käyttö (investointitarpeiden) tunnuslukuna ei ole perusteltua.» (Tiehallinto 25a, 41 42). Tämä huomautus havainnollistaa varsin osuvasti poistojen tulkintaan liittyviä ongelmia. Se ei tosin ota huomioon sitä, ettei poistojen tarkoitus olekaan indikoida uus- ja laajennusinvestointeja eli tieomaisuuden kasvattamista, vaan nimenomaan ylläpito- ja korvausinvestointeja, joilla pääomakanta eli yhteenlaskettu tievarallisuus voidaan säilyttää.

20 Juha Ilvespalo Pääoman muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät 2 tien välityskykyä tai jotakin muuta ominaisuutta, jolla tien tuotantokykyä mitataan. Jos silta kuitenkin uusitaan selvästi parempaan tasoon, kysymyksessä on laajennusinvestointi, koska toimenpiteen seurauksena on ilmeisesti tien välityskyvyn ja siitä saatavien palvelusten määrän välitön lisääntyminen. Sillan uusimisen ei kuitenkaan periaatteessa kuuluu koskaan lisätä pääomakantaa koko hankintamenonsa osalta, vaan ainoastaan siltä osin, kuin tien tuotantokyky ts. tiestä saatavien palvelusten määrä tämän toimenpiteen ansiosta paranee aikaisemmin vallinneeseen tilanteeseen verrattuna. 6 Kysymys ylläpito- ja korvausinvestoinnin välisestä erosta on usein huomattavasti laajennus- ja korvausinvestointien välistä interaktiota haastavampi: Esimerkiksi päällysteen uusiminen on toimenpide, jolla olemassa olevan tien osan (ts. hyödykkeen osan) käyttöikää pyritään jatkamaan ennen raskaamman kunnossapitotoimenpiteen toteuttamista. Tällä perusteella se voitaisiin aivan hyvin luokitella ylläpitoinvestoinniksi. Koska tie on suuren toiminnallisen kokonaisuuden muodostava hyödyke, tuntuu kuitenkin luontevalta, että aina, kun jokin tien merkittävä osa (päällyste, alusrakenne tms.) korvataan uudella osalla, tulkitaan tämä toimenpide korvausinvestoinniksi. Tämän tulkinnan mukaan päällysteen uusiminen on siten korvausinvestointi, kun puolestaan esimerkiksi ohjelmoidut paikkaukset ovat vähäisempiä ylläpitoinvestointeja. Tie poikkeaa tässä suhteessa jossakin määrin tavanomaisista pääomahyödykkeistä, joiden kohdalla kysymys eri investointityyppien välisistä eroista on usein varsin yksinkertaisesti ratkaistavissa. Esimerkiksi paperitehtaan johto tekee päätöksen korvausinvestoinnista, kun se päättää korvata vanhentuneen ja kuluneen paperikoneen vastaavalla uudella koneella. Tien ollessa kyseessä korvausinvestointi ei kuitenkaan koskaan toteu- 6 Tässä yhteydessä investointeja on tulkittu Tiehallinnon tuotemäärittelyn (26) näkökulmasta. Näin ollen mm. sillan uusiminen selvästi parempaan tasoon on tulkittu laajennusinvestoinniksi (ks. myös luku 3. s. 42), vaikka selvyyden vuoksi kaikki sellaiset toimenpiteet, jotka johtavat rakenteen korvaamiseen vastaavalla uudella tai kehittyneemmällä rakenteella, olisi syytä tulkita korvausinvestoinneiksi. Siten esimerkiksi kivisillan korvaaminen toiminnallisesti vastaavalla teräsrakenteisella sillalla on korvausinvestointi (ks. Fang & Han 1998, 1), koska tiestä saatavien palvelusten määrä ei kasva oleellisesti tämän toimenpiteen johdosta, vaikka silta teknisestä näkökulmasta uusitaankin ilmiselvästi parempaan laatutasoon. Kirjanpidon kannalta näillä tulkinnoilla ei ole suoranaista merkitystä, koska kirjanpidossa kaikkia investointeja kohdellaan identtisesti ts. niiden hankintamenot aktivoidaan taseeseen. Koska pääomapanostusten ryhmittely on kuitenkin paljon puhuttava aihe, tässä tutkimuksessa suositellaan seuraavaa jaottelua tieinvestointien yksilöimiseksi: (1) Uusinvestoinnit ovat uusia pääomahyödykkeitä (tieyhteys) koskevia hankintoja, jotka lisäävät olemassa olevaa pääomaa (tieomaisuutta) koko hankintamenonsa osalta ja joiden ansiosta pääomasta saatavien palvelusten määrä (liikenteenvälistyskyky tms.) kasvaa; (2) Laajennusinvestoinnit ovat olemassa oleviin pääomahyödykkeisiin (tieyhteyksiin) kohdistuvia hankintoja (toisen ajoradan rakentaminen tms.), jotka lisäävät olemassa olevaa pääomaa koko hankintamenonsa osalta ja joiden ansiosta pääomasta saatavien palvelusten määrää kasvaa olennaisesti; (3) Korvausinvestoinnit ovat olemassa oleviin pääomahyödykkeisiin tai sen toiminnallisiin osiin (päällysteet tms.) kohdistuvia hankintoja (uudelleenpäällystäminen tms.), jotka eivät lisää olemassa olevaa pääomaa tai lisäävät sitä vain vähäisessä määrin ja joiden ansiosta pääomasta saatavien palvelusten määrä ei kasva tai kasvaa vain vähäisessä määrin. (4) Ylläpitoinvestoinnit ovat olemassa olevien pääomahyödykkeiden toiminnallisiin osiin kohdistuvia hankintoja (ohjelmoidut koneelliset paikkaukset tms.), jotka eivät lisää olemassa olevaa pääomaa ja joiden ansiosta pääomasta saatavien palvelusten määrä ei kasva.

24.8.2006. Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta

24.8.2006. Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta 24.8.2006 Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta Juha Ilvespalo 2 Tutkimuskysymykset Mitä käsite pääoma tarkoittaa, minkälaisia ulottuvuuksia pääomalla on? Miten pääomakanta eli tase muodostuu, mitkä tekijät

Lisätiedot

Pysyvien vastaavien hankintamenon vähennykseksi luetaan hankintaan saadut valtionosuudet, investointiavustus ja muut rahoitusosuudet.

Pysyvien vastaavien hankintamenon vähennykseksi luetaan hankintaan saadut valtionosuudet, investointiavustus ja muut rahoitusosuudet. KOKKOLAN KAUPUNGIN PYSYVIEN VASTAAVIEN POISTO- JA LASKENTAOHJEET 1 POISTO- JA LASKENTAOHJEIDEN TARKOITUS 1 Pysyvien vastaavien laskentaohjeen tarkoituksena on antaa tarkentavat ohjeet kirjanpitolainsäädännön

Lisätiedot

KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO SEKÄ POISTOSUUNNITELMIEN LAATIMINEN JA POISTOJEN KIRJAAMINEN

KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO SEKÄ POISTOSUUNNITELMIEN LAATIMINEN JA POISTOJEN KIRJAAMINEN VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 19.12.2005 Dnro 388/03/2005 Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO SEKÄ POISTOSUUNNITELMIEN LAATIMINEN JA POISTOJEN KIRJAAMINEN

Lisätiedot

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö 7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ Lausuntopyyntö Kunta A, lausunnon hakijana, on pyytänyt lausuntoa testamentin perusteella lahjoituksena saadun tilan ja lahjoitukseen

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot

KIRJANPITO 22C00100. Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot KIRJANPITO 22C00100 Luento 3: Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot Luento 3 Pysyvät vastaavat: Esittäminen Jaksottaminen Poistosuunnitelma Pysyvien vastaavien myynti 2 PYSYVÄT VASTAAVAT Pysyvät

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO

KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO 19.1.2015 Qnware Oy KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO Prosessikuvaus Qnware Oy 19.1.2015 Qnware Oy SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 1. Käyttöomaisuushankinta... 4 2.1 Käytöstä poistaminen, myynti... 6 2.2 Käytöstä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Koneet ja Suunnitelma- Vakuutus- Vapaaehtoisten Jälleenhankinta- Poistoeron kalusto poistot Pankkitili korvaukset var. muutos varaus muutos Poistoero

Koneet ja Suunnitelma- Vakuutus- Vapaaehtoisten Jälleenhankinta- Poistoeron kalusto poistot Pankkitili korvaukset var. muutos varaus muutos Poistoero Liite 2 Esimerkki jälleenhankintavarauksen tekemisestä ja sen käyttämisestä hankintamenon kattamiseen Kirjanpitovelvollisen tuotantokone tuhoutuu. Koneen tuhoutumisesta saadulla vakuutuskorvauksella katetaan

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI 8 Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Hallinto, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu

Lisätiedot

omistajapolitiikka TkT, KTM Eija Vinnari Turun kauppakorkeakoulu k k k Laskentatoimen laitos eija.vinnari@tse.fi Kuka omistaa vesihuoltolaitokset?

omistajapolitiikka TkT, KTM Eija Vinnari Turun kauppakorkeakoulu k k k Laskentatoimen laitos eija.vinnari@tse.fi Kuka omistaa vesihuoltolaitokset? Vesihuoltolaitosten l it t omistajapolitiikka TkT, KTM Eija Vinnari Turun kauppakorkeakoulu k k k Laskentatoimen laitos eija.vinnari@tse.fi Kuka omistaa vesihuoltolaitokset? 95 % vedestä tuotetaan kuntien

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN PYSYVIEN VASTAAVIEN KIRJANPITO-OHJE

ESPOON KAUPUNGIN PYSYVIEN VASTAAVIEN KIRJANPITO-OHJE Espoon kaupungin pysyvien vastaavien kirjanpito-ohje 6.5 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN PYSYVIEN VASTAAVIEN KIRJANPITO-OHJE Kaupunginhallitus 29.11.2005 Voimaan 1.1.2005 Liite 1 kaupunginvaltuusto 12.12.2005 Voimaan

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

Käyttöomaisuuden määrittely

Käyttöomaisuuden määrittely 1 (5) 8.70 IISALMEN KAUPUNGIN POISTOSUUNNITELMA 1.1.1997 LUKIEN Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.1996 134, tarkastettu kaupunginvaltuuston päätöksellä 25.3.2002 23 ja kaupunginvaltuuston päätöksellä

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa 1 VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa Kiinteistömassan ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti nopeampaa kuin yleinen kustannuskehitys

Lisätiedot

VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä. Projektin yhteenveto. Harri Spoof & Vesa Männistö

VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä. Projektin yhteenveto. Harri Spoof & Vesa Männistö VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä Projektin yhteenveto Harri Spoof & Vesa Männistö Projektin sisältö Selvitettiin kirjallisuuden perusteella erilaiset pohjoismaiset tavat laskea ylläpidon

Lisätiedot

Investointilaskelma. TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 7.1.2016. Aalto-yliopisto Tuotantotalouden laitos

Investointilaskelma. TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 7.1.2016. Aalto-yliopisto Tuotantotalouden laitos Investointilaskelma TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 7.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Konserni, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu 6,

Lisätiedot

Kehitysyhteistyövaroilla hankitun omaisuuden kirjaaminen

Kehitysyhteistyövaroilla hankitun omaisuuden kirjaaminen VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 27/2005 21.2.2005 Dnro 501/58/2004 Valtion kirjanpitolautakunnan lausunto hakemukseen, jossa ulkoasiainministeriö on pyytänyt lausuntoa kehitysyhteistyövaroilla

Lisätiedot

HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä POISTOSUUNNITELMA

HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä POISTOSUUNNITELMA HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä POISTOSUUNNITELMA esitys HSLH 15.6.2010 HSL Helsingin seudun liikenne PL 100 00077 HSL Puhelin (09) 4766 4444 Faksi (09) 4766 4441 hsl@hsl.fi Y-2274586-3 HRT Helsingforsregionens

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö. Sisäisiä julkaisuja 31/2005

Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö. Sisäisiä julkaisuja 31/2005 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö Sisäisiä julkaisuja 31/2005 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA

LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 65 31.3.2004 LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on päättänyt antaa oma-aloitteisen

Lisätiedot

POISTOSUUNNITELMA 1.1.2013. 1. Yleiset periaatteet. 1.1. Pysyvät vastaavat. 1.2. Pienhankinnat. 1.3. Pysyvien vastaavien ryhmät. 1.4.

POISTOSUUNNITELMA 1.1.2013. 1. Yleiset periaatteet. 1.1. Pysyvät vastaavat. 1.2. Pienhankinnat. 1.3. Pysyvien vastaavien ryhmät. 1.4. 1 POISTOSUUNNITELMA 1.1.2013 Karkkilan kaupungin pysyvien vastaavien kirjanpidossa ja poistolaskennassa noudatetaan kirjanpitolakia, kirjanpitolautakunnan ja sen kuntajaoston yleisohjeita (15.11.2011)

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Infrastruktuuripääomia ei pitäisi mitata kuten yksityisiä pääomia

Infrastruktuuripääomia ei pitäisi mitata kuten yksityisiä pääomia Kansantaloudellinen aikakauskirja 104. vsk. 4/2008 Infrastruktuuripääomia ei pitäisi mitata kuten yksityisiä pääomia Sakari Uimonen DI, VTT Valtion taloudellinen tutkimuskeskus julkisen talouden tuloksellisuuden

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki IRTAIMISTO -OHJE

Kannuksen kaupunki IRTAIMISTO -OHJE Kannuksen kaupunki IRTAIMISTO -OHJE 2 Sisältö 1. OHJEEN TARKOITUS... 3 2. IRTAIMISTOLUETTELOON KIRJATTAVAN IRTAIMISTON MÄÄRITTELY... 3 3. IRTAIMISTOLUETTELOON KIRJATTAVAT TIEDOT... 4 4. POISTETTAVAN TAI

Lisätiedot

Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö. Sisäisiä julkaisuja 31/2005

Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö. Sisäisiä julkaisuja 31/2005 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö Sisäisiä julkaisuja 31/2005 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

muutoksen perusteena voi myös olla tulonodotusten tai palvelutuotantokyvyn paraneminen.

muutoksen perusteena voi myös olla tulonodotusten tai palvelutuotantokyvyn paraneminen. Työ- ja elinkeinoministeriö LAUSUNTO 95 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 17.5.2010 1(6) Lausunto poistosuunnitelman tarkistamisesta 1 Lausuntopyyntö X:n hallinto-oikeus pyytää kuntajaoston lausuntoa A:n

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola

Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Henkilöstön määrä 35 Tilakanta (oma ja vuokrattu yht.) 453 000 m 2 TA 2014 Liikevaihto

Lisätiedot

LAUSUNTO 64 1(5) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 17.2.2004

LAUSUNTO 64 1(5) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 17.2.2004 LAUSUNTO 64 1(5) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 17.2.2004 1111(5 1(5) LAUSUNTO SUORITEPERUSTEEN TUNNUSMERKEISTÄ JA INVESTOINTIMENON KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILUSSA 1. Lausuntopyyntö

Lisätiedot

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

Nykyarvo ja investoinnit, L7

Nykyarvo ja investoinnit, L7 Nykyarvo ja investoinnit, L7 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k n k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... 0 1 2 3 4 5 6... n j netto

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: 5.2.214 Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Kemira Oyj (Konserni) Metsä Board Oyj (Konserni) Neste Oil Oyj (Konserni) Nokia Oyj (Konserni) Nokian Renkaat Oyj (Konserni)

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO 4/1996 KUNTAJAOSTO 15.11.96

KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO 4/1996 KUNTAJAOSTO 15.11.96 KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO 4/1996 KUNTAJAOSTO 15.11.96 LAUSUNTO KUNTAKOHTAISTEN SAIRAANSIJOJEN POISTAMISESTA JOHTUVIEN LAINAERIEN KÄSITTELYSTÄ KUNNISSA JA KUNTAYHTYMISSÄ 1.1.1997 ALKAEN Lausuntopyyntö

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t ) Annuiteettimenetelmä Investoinnin hankintahinnan ja jäännösarvon erotus jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi eli annuiteeteiksi, jotka sisältävät poistot ja käytettävän

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty

Lisätiedot

1 (6) Kuntatalous 18.6.2012 POISTOSUUNNITELMIEN TARKISTAMISESTA. 1 Kuntajaoston yleisohjeen suunnitelman mukaisista poistoista muutos 2011

1 (6) Kuntatalous 18.6.2012 POISTOSUUNNITELMIEN TARKISTAMISESTA. 1 Kuntajaoston yleisohjeen suunnitelman mukaisista poistoista muutos 2011 1 (6) Kuntaliitto Kuntatalous MUISTIO 18.6.2012 POISTOSUUNNITELMIEN TARKISTAMISESTA 1 Kuntajaoston yleisohjeen suunnitelman mukaisista poistoista muutos 2011 2 Poistojen tarkoitus Kuntajaosto tarkisti

Lisätiedot

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Kristian Ovaska HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Seminaari: Peliteoria Helsinki 18. syyskuuta 2006 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Nollasummapelit 1 2.1

Lisätiedot

4 Poistonalaisen omaisuuden myynti, siirto tai käytöstä poisto 4.1 Omaisuuden myynti 4.2 Omaisuuden siirto 4.3 Omaisuuden romutus

4 Poistonalaisen omaisuuden myynti, siirto tai käytöstä poisto 4.1 Omaisuuden myynti 4.2 Omaisuuden siirto 4.3 Omaisuuden romutus ESPOON KAUPUNGIN PYSYVIEN VASTAAVIEN KIRJANPITO-OHJE Sisällysluettelo 1 Yleiset periaatteet ja käsitteet 1.1 Pysyvät vastaavat 1.2 Pienhankinnat ja vuosikulut 1.3 Perusparannus 1.4 Taloudellinen pitoaika

Lisätiedot

Tiestön ylläpidon ja investointien taloudellinen katsaus

Tiestön ylläpidon ja investointien taloudellinen katsaus Tiestön ylläpidon ja investointien taloudellinen katsaus Projektipäällikkö Eero Nippala, TAMK, Tampereen ammattikorkeakoulu, puhelin 040 5460174, email: eero.nippala@tamk.fi, Teiskontie 33, 33520 TAMPERE

Lisätiedot

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001 KEMIRAKONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV TULOSLASKELMA Milj.e 13/2002 13/2001 2001 Liikevaihto 656,3 651,4 2 454,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,4 2,6 0,4 Liiketoiminnan

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Investointilaskentamenetelmiä

Investointilaskentamenetelmiä Investointilaskentamenetelmiä Laskentakorkokannan käyttöön perustuvat menetelmät (netto)nykyarvomenetelmä suhteellisen nykyarvon menetelmä eli nykyarvoindeksi annuiteettimenetelmä likimääräinen annuiteettimenetelmä

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13)

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) 7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen tarvittavan teknologian teknologia on

Lisätiedot

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy Kotitehtävät 7. Aihepiirinä Investointi Ratkaisuehdotuksia 1. Investoinnin hankintameno on 9000 euroa ja siitä saadaan seuraavina vuosina vuosittain 1200 euron tulot. Määritä a) koroton takaisinmaksuaika

Lisätiedot

Konsernin pysyviin vastaaviin merkityt aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on arvostettu suunnitelmapoistoin vähennettyyn hankintamenoonsa.

Konsernin pysyviin vastaaviin merkityt aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on arvostettu suunnitelmapoistoin vähennettyyn hankintamenoonsa. 8 Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Hallinto, kotipaikka Hyvinkää Alakonsernin emoyhtiö on Yritys S, kotipaikka Paikka. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset

Lisätiedot

BAT-päätelmistä poikkeaminen. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö

BAT-päätelmistä poikkeaminen. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö BAT-päätelmistä poikkeaminen Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö Esityksen sisältö - BAT huomioon ottaminen ympäristöluvissa - Poikkeamien soveltaminen 2 BAT ja direktiivilaitokset (YSL 527/2014) UUTTA:

Lisätiedot

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Mika Maliranta (Etla) Perhevapaiden kustannukset -seminaari, Helsinki, 7.5.2007 Esityksen rakenne Taustaa Kannattavuus ja perhevapaan käyttö Teoriaa Empiirisiä

Lisätiedot

30.12.2002 Dnro 11/002/2002. Määräyksiä on velvoittavina noudatettavana.

30.12.2002 Dnro 11/002/2002. Määräyksiä on velvoittavina noudatettavana. MÄÄRÄYS/OHJE 30.12.2002 Dnro 11/002/2002 Vakuutuskassalain alaisille hautaus- ja eroavustuskassoille Valtuutussäännökset: Vakuutuskassalaki (1164/1992) 74 c, 77, 83, 83 f, 96, 97, 172 a Vakuutuskassalain

Lisätiedot

Nykyarvo ja investoinnit, L14

Nykyarvo ja investoinnit, L14 Nykyarvo ja investoinnit, L14 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... k n netto 0 1 2 3 4 5 6...

Lisätiedot

Visma L7 Käyttöomaisuuskirjanpito. Asiakaspäivät

Visma L7 Käyttöomaisuuskirjanpito. Asiakaspäivät Visma L7 Asiakaspäivät Oppaan päiväys: 2.5.2012. Asiakaspalvelu: Helpdesk: www.visma.fi L7/Liinos6: 0207 560 506 Visma Software Oyj pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai muutoksiin

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Kh 8.2.2016 35 liite. Kauhavan kaupunki IRTAIMISTO-OHJE

Kh 8.2.2016 35 liite. Kauhavan kaupunki IRTAIMISTO-OHJE Kh 8.2.2016 35 liite Kauhavan kaupunki IRTAIMISTO-OHJE Sisällysluettelo 1. Ohjeen tarkoitus... 3 2. Irtaimistoluetteloon kirjattavan irtaimiston määrittely... 3 3. Irtaimistoluetteloon kirjattavat tiedot...

Lisätiedot

Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto

Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto Lotta-Maria Sinervo HTT, yliopistonlehtori Julkinen talousjohtaminen Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto +358503186035 lotta-maria.sinervo@uta.fi

Lisätiedot

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS SUOMEN INFRASTRUKTUURI- PÄÄOMA: TIET. Sakari Uimonen

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS SUOMEN INFRASTRUKTUURI- PÄÄOMA: TIET. Sakari Uimonen VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 436 SUOMEN INFRASTRUKTUURI- PÄÄOMA: TIET Sakari Uimonen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Government Institute for Economic Research Helsinki 27 Tutkimuksen

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous

Täydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous Tammelan täydennysrakentamisen pilottiprojektin aloitusseminaari 18.4.2011 Täydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous 18.4.2011 Antti Kurvinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Rakennustuotanto

Lisätiedot

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Rakenneterästen myötörajan f y ja vetomurtolujuuden f u arvot valitaan seuraavasti: a) käytetään suoraan tuotestandardin arvoja f y = R eh ja f u = R m b) tai käytetään

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

Muutosjohtajuuden haasteet uudistuvassa organisaatiossa

Muutosjohtajuuden haasteet uudistuvassa organisaatiossa Muutosjohtajuuden haasteet uudistuvassa organisaatiossa Toimitusjohtaja Kari Savolainen, Finavia Oyj SUUNTA 2012 Johda hyvinvointia 14.11.2012 Hamina Yhtiö on aina muutosvoimien kohteena Yritys Omistajaintressi

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus talousjohtaja Jarkko Raatikainen Strategian mukainen toteutus- ja rahoitusmalli Tulevaisuuden sairaala

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Tuotejärjestelmien ekotehokkuuden arviointi

Tuotejärjestelmien ekotehokkuuden arviointi Tuotejärjestelmien ekotehokkuuden arviointi EN ISO 14045:2012 Ympäristöasioiden hallinta. Tuotejärjestelmien ekotehokkuuden arviointi. Periaatteet, vaatimukset ja ohjeet. ISO 14000 -sarjan uudet standardit

Lisätiedot

Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS)

Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS) 24.06.2010 Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS) JULIUS TALLBERG KIINTEISTÖT OYJ:N SIIRTYMINEN IFRS:STÄ SUOMALAISIIN TILINPÄÄTÖSPERIAATTEISIIN

Lisätiedot

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Yrittäjät ovat parhaita asiantuntijoita

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka KUNTOARVIOISTA: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kauhava; Pernaan koulu KUNTOARVIO Rakennukset ovat rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä sekä osin vain välttävässä kunnossa. Merkittävimmät kustannukset

Lisätiedot

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin. www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin. www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1 Metsäteiden suunnittelu Venäjällä Mikko Havimo Petteri Mönkkönen Eugene Lopatin Bo Dahlin www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1 Tausta Luoteis-Venäjän metsätieverkko on harva verrattuna esimerkiksi Suomen

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 Liikevaihto 683,8 637,4 2 738,2 2 612,3 Liiketoiminnan muut tuotot 6,7 1,8 28,1 13,2 Kulut -623,7-579,0-2

Lisätiedot

Projektin arvon määritys

Projektin arvon määritys Projektin arvon määritys Luku 6, s. 175-186 Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Tehtävä Johdetaan menetelmä projektiin oikeuttavan option määrittämiseksi kohde-etuuden hinnan P perusteella projektin

Lisätiedot

Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit

Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit Teknillinen Korkeakoulu LVI-laboratorio CUBENet Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut TKK LVI-laboratorio TKK Rakentamistalous VTT Tuotteet ja tuotanto

Lisätiedot