Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö. Sisäisiä julkaisuja 31/2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö. Sisäisiä julkaisuja 31/2005"

Transkriptio

1 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö Sisäisiä julkaisuja 31/2005

2

3 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö Sisäisiä julkaisuja 31/2005 Tiehallinto Helsinki 2005

4 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö Kansikuva: Ville Lähde Inframan Oy ISSN X TIEH Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2005 TIEHALLINTO Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö. Helsinki Tiehallinto. Tiehallinnon Sisäisiä julkaisuja 31/ s. + liitt. 7 s. ISSN X, TIEH Asiasanat: Väylät, tiedon keruu, laskelmat, laskentatoimi, kirjanpito, taloudellisuus, tehokkuus, toiminnansuunnittelu, taloussuunnittelu Aiheluokka: 70 TIIVISTELMÄ Tiehallinnossa käynnissä olevan väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelman yhtenä projektina on tarkasteltu väyläomaisuuden arvon laskennan kehittämistä ja hyväksikäyttöä. Laskennan kehittäminen liittyy erityisesti Tiehallinnon erilaisten tietojärjestelmien tuottaman tiedon yhteensovittamiseen ja menettelyjen kehittämiseen siten, että ne palvelevat kokonaisvaltaista tiedonkeruuta. Toisaalta prosessiin liittyy myös tiedon käyttöä koskeva puoli, se mitä tietoa tuotetaan ja kuka sitä käyttää. Tässä selvityksessä on keskitytty näihin molempiin aihealueisiin. Työssä on otettu huomioon Tiehallinnon Valtion kirjanpitolautakunnalta vuoden 2004 lopulla saama lausunto kirjanpitomenettelynsä kehittämisestä. Uusista laskentamenettelyistä suositellaan seuraavaa: - Tierakenteiden kirjaamisessa tulisi siirtyä käyttämään tarkempaa erittelyä, joka tukee myös Tiehallinnon omaa toiminnansuunnittelua. Tieosittaiseen seurantaan ei tässä vaiheessa ole vielä perusteltua siirtyä. - Poistoaikoja on perusteltua tarkistaa samalla, kun siirrytään tieluokkia ja siltarakenteita erittelevään jaotteluun. - Tiepohjien osalta tulee kehittää tarkoituksenmukainen ja teknisesti toteutettavissa oleva menetelmä, joka vastaa tierakenteiden tulevaa käsittelyä. - Investointien aktivointeja selkeytetään ottamalla taseeseen olennaisesti päällysteiden käyttöikää parantavat ja tierakenteen kantavuutta lisäävät menot. Tuotemäärittelyä suositellaan täsmennettävän aktivointitapaa tukevaksi. - Taseeseen lisättävien ja sieltä poistettavien teiden osalta otetaan käyttöön jälleenhankinta-arvoon perustuva menettely. Laskentaperusteiden ja käsitteiden määrittelyn lisäksi on työssä käsitelty tasetietojen hyväksikäytön mahdollisuuksia esimerkkien kautta. Kirjanpitoarvoa voidaan käyttää apuna muodostettaessa tienpidon taloudellisuus- ja tehokkuuskehityksen indikaattoreita. Kirjanpitoarvon voidaan myös perustellusti olettaa pitkällä aikavälillä indikoivan tieomaisuuden käyttöarvoa. Tässä ominaisuudessa kirjanpitoarvoa voidaan käyttää apuna havainnollistamaan erilaisten rahoitustasojen ja erilaisten investointistrategioiden vaikutusta tieomaisuuden arvoon pitkällä aikavälillä. Informaatiota voidaan hyödyntää suunnittelun, viestinnän ja päätöksenteon tukena esimerkiksi toiminta- ja taloussuunnittelun yhteydessä. Tämän työn perusteella suositellaan, että Tiehallinto kehittää edellä kuvatulla tavalla kirjauskäytäntöjään ja tarpeen vaatiessa ottaa käyttöön uusia laskentamenettelyjä. Kirjanpitoarvon hyväksikäytön osalta on perusteltua testata ja edelleen kehittää tämän työn esimerkkejä käytännössä.

6 Utvecklande och utnyttjande av beräkningen för vägegendomens värde. Helsingfors Vägförvaltningen. Interna publikationer 31/ s. + bilagor 7 s. ISSN X, TIEH Nyckelord: Trafikleder, uppgiftsinsamling, kalkyler, redovisning, bokföring, lönsamhet, effektivitet, verksamhetsplanering, ekonomiplanering SAMMANFATTNING Bland projekten inom Vägförvaltningens forskningsprogram om trafikledsegendom finns utvecklingen av beräknandet och utnyttjandet av väggendomens värde. Då det gäller utvecklingen av beräknandet ska man speciellt kunna länka ihop information i Vägförvaltningens olika datasystem och förbättra arbetsmetoderna så att de bättre tjänar den övergripande insamlingen av data. Dessutom omfattar processen också användandet av informationen, dvs. vilken information som produceras och vem som utnyttjar den. Denna utredning omfattar båda dessa delområden. Man har beaktat det utlåtande som Statens bokföringsnämnd i slutet av år 2004 gav till Vägförvaltningen om förbättring av dess bokföringsförfarande. Angående de nya beräkningsmetoderna rekommenderas följande: - Vägkonstruktioner borde registreras mer detaljerat, vilket samtidigt skulle stöda Vägförvaltningens verksamhetsplanering. Det finns dock ingen orsak att gå in för en uppföljning enligt vägavsnitt. - Samtidigt som man börjar särskilja vägklasser och brokonstruktioner bör man också granska avskrivningstiderna. - För vägbotten bör man utveckla en ändamålsenlig och genomförbar metod som motsvarar den kommande behandlingen av vägkonstruk-tionen. - Aktivering av investeringar bör göras enklare genom att man i balansräkningen tar med utgifter för åtgärder som förlänger vägbeläggningens livstid eller ökar vägens bärighet. Specifikationerna borde preciseras så att den inkluderar aktiveringsmetoden. - Ett förfarande som grundar sig på återanskaffningsvärdet bör användas för vägar som läggs till eller stryks från balansräkningen. Förutom beräkningsgrunder och begreppsförklaringar har man i utredningen med hjälp av exempel också utrett möjligheterna att utnyttja balansräkningen. Bokföringsvärdet kan användas då man framställer indikatorer över utvecklingen av väghållningens ekonomi och verksamhet. Det finns också grund för att bokföringsvärdet på lång sikt visar bruksvärdet. I denna egenskap kan bokföringsvärdet på lång sikt användas som hjälpmedel för att tydliggöra effekterna av olika finansieringsnivåer och investeringsstrategier på vägegendomens värde. Denna kunskap kan utnyttjas t.ex. som stöd för planering, kommunikation och beslutsfattande i samband med den strategiska och ekonomiska planeringen. På basis av denna utredning rekommenderas att Vägförvaltningen utvecklar sin bokföringspraxis på nämnda sätt samt vid behov tar i bruk nya metoder. För att kunna utnyttja bokföringsvärdet måste man pröva och vidareutveckla de exempel som presenteras här.

7 Development and utilization of accounting of road assets. Helsinki Finnish Road Administration. Finnra Internal Reports 31/ p. + app. 7 p. ISSN X, TIEH Keywords: SUMMARY In the Finnish Road Administration part of the on-going research program on asset management has been to study the accounting methods and utilisation of the financial information. Development of accounting procedures is vital from the point of view of integrating the information from various sources and to serve the information gathering system as a whole. The process is further linked to users of the information and for what purposes this information can be used. This study covers both aspects of the data system. The National Audit Board has provided detailed guidelines of areas for developing the accounting system at Finnish Road Administration at the end of These guidelines cover the accounting procedures for road structures, for which the recommendation is to select a more detailed method that would support the internal accounting procedures. At this point the Board has not suggested a road section based accounting system. Times of depreciation may have to be adjusted, for instance because bridges will be classified according to structures and different materials may require different times of depreciation. Regarding investments, the Board recommends to activate only measures that significantly improve the road surface or durability of the road structures to the balance sheet and to add all other measures to standard cost items. Assigning value for roads and bridges added to or removed from Finnish Road Administration s database and accounts is based on to the purchasing price and the age of that structure. This report presents some concrete examples of utilising the accounting information. This information can be used to support decision-making if, for instance, the financial negotiations between the Ministry of Transport and Telecommunications and the Finnish Road Administration require analysis of investment and maintenance funding levels. The asset value of national roads can be used as a rough indicator of the condition of the road network, with the assumption that depreciation based on flat rate describes the average reduction in the road asset value. The following recommendations to the Finnish Road Administration are based on the findings of this study. To apply the recommendations of the National Audit Board and to develop new methods where required. Provisional calculations are needed regarding times of depreciation. To further utilise the accounting information there is a need to develop further the examples of utilisation of the current information using more precise data. Regional or road section-based accounting systems should be developed, if financial data is to be utilised as a basis for regional allocation and planning of resource use.

8

9 ESIPUHE Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö on osa väyläomaisuuden hallinnan nelivuotista tutkimusohjelmaa. Tämän osaprojektin pääpaino on Valtion kirjanpitolautakunnan suositusten tarkastelussa käytännön näkökulmasta ja Tiehallinnon tuottaman taloudellisen informaation hyväksikäytön kehittämisessä. Valtion kirjanpitolautakunnan lausuntoa on Tiehallinnon puolelta kommentoitu sitä valmistellessa ja sen antamat suositukset ovat olleet Tiehallinnolle toteutettavissa. Kehitystyötä kirjanpidon ja laskentamenettelyjen kehittämisessä on Tiehallinnolla kuitenkin vielä edessä. Tästä työstä on kuitenkin saatavissa suuntaviivoja jatkotoimenpiteille. Työn ohjauksesta Tiehallinnon puolelta on vastannut talouspäällikkö Liisa Uusheimo. Työhön ovat osallistuneet talousjohtaja Jani Saarinen, tietopäällikkö Mikko Inkala, suunnittelupäällikkö Tuomas Toivonen, DI Pertti Virtala, talouspäällikkö Tarja Viik ja controller Taru Puurtinen. Konsulttien puolelta työtä ovat olleet tekemässä Satu Kettunen ja Ville Lähde Inframan Oy:stä sekä Heikki Metsäranta Strafica Oy:stä ja Marko Nokkala VTT:lta. Lisätietoja tästä raportista antaa talouspäällikkö Liisa Uusheimo, puh Helsingissä toukokuussa 2005 Tiehallinto Keskushallinto

10

11 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö 9 Sisältö 1 JOHDANTO 11 2 OMAISUUSKIRJANPITO VÄYLÄLAITOKSISSA Valtion väyläomaisuus Omaisuuskirjanpito Tiehallinnossa Omaisuuskirjanpito muissa väylälaitoksissa 15 3 TOIMINNANSUUNNITTELU, BUDJETOINTI JA LASKENTA Tiehallinnon prosessit Taloushallinto ja talouden järjestelmät Toiminnansuunnittelun tarpeet väyläomaisuuslaskennalle 18 4 LASKENTAMENETTELYJEN KEHITTÄMINEN Tiehallinnon lausuntopyyntö väyläomaisuuskirjanpidosta Lisättävien ja poistettavien teiden arvonmääritys Toimenpiteet ja aikataulu uusien laskentamenetelmien käyttöönotolle Tilinpäätöstietojen tuottaminen ja hankintojen hallintajärjestelmän hyödyntäminen Muut kehityskohteet 30 5 POISTOMENETTELYN KEHITTÄMINEN Poistomenettely Tiehallinnossa Poistosuunnitelman kehittäminen 33 6 LASKENTATIETOJEN HYVÄKSIKÄYTTÖ Kirjanpitoarvon käyttömahdollisuudet yleisesti Kirjanpitoarvo taloudellisuuden ja tuottavuuden tunnuslukuna Kirjanpitoarvo tieomaisuuden käyttöarvon tunnuslukuna Kirjanpitoarvosta johdettujen tunnuslukujen käyttö viestinnässä 42 7 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET 44 8 LÄHTEET 46 9 LIITTEET 47

12 10 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö

13 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö 11 1 JOHDANTO Väyläomaisuuden arvon laskennan ja hyväksikäytön kehittäminen on osa Tiehallinnon väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelmaa. Tutkimusohjelma on nelivuotinen ( ) ja sen tarkoituksena on luoda toimintapa Tiehallinnon vastuulla olevan väyläomaisuuden hallintaan. Tiehallinnon väyläomaisuus koostuu tierakenteista, tiepohjista sekä keskeneräisestä tuotannosta, joista tierakenteiden (alusrakenteet, päällysteet, sillat, muut rakenteet ja laitteet) osuus on ylivoimaisesti merkittävin. Nykyinen väyläomaisuuslaskenta on otettu käyttöön vuoden 1998 alussa, kun valtion kirjanpitouudistuksen yhteydessä virastojen omaisuus inventointiin ja arvostettiin tasetta varten. Tieomaisuuden alkusaldoksi muodostui tällöin 14,5 miljardia euroa. Omaisuuden arvon perustana olivat kirjanpidosta saadut väyläomaisuuden investointimenot. Tierakenteiden arvoa korjattiin poistoilla, joiden suuruus määritettiin vastaamaan rakenteiden vuotuisia ylläpito- ja peruskorjaustarpeita. Viime vuosina Tiehallinnon väyläomaisuuden kirjanpitoarvo on pienentynyt, koska väyläomaisuusinvestoinnit ovat olleet pienemmät kuin omaisuudesta tehdyt poistot. Eri yhteyksissä on noussut esiin tarve kirjanpidon laskentakäytäntöjen tarkentamisesta ja taseinformaation paremmasta hyödynnettävyydestä. Tavoitteena on, että väyläomaisuuslaskenta ja kirjanpito yhdessä tukevat nykyistä paremmin väyläomaisuuden hallintaa. Tähän kuuluu myös kirjanpidosta ja väyläomaisuuslaskennasta saatavat tiedot, joita voidaan hyödyntää päätöksenteossa sekä Tiehallinnon sisäisessä ja ulkoisille sidosryhmille suunnatussa viestinnässä. Tiehallinto on pyytänyt ja vuoden 2004 lopulla saanut lausunnon Valtion kirjanpitolautakunnalta koskien tieomaisuuden arvostamista ja kirjanpidollisia periaatekysymyksiä. Kirjanpitolautakunnan lausunto on otettu huomioon tätä työtä tehtäessä ja sen antamat suositukset ovat omalta osaltaan ohjanneet työtä. Työn tavoitteena on ollut tuottaa käytäntöjä ja malleja toiminnansuunnittelun, budjetoinnin ja laskennan yhteensovittamiseksi nykyistä paremmin. Lisäksi on kehitetty väyläomaisuuden arvon laskentaa tuottamalla menetelmiä ja käytäntöjä kirjanpidollisten ja sisäisen laskennan ongelmien ratkaisemiseksi. Tavoitteena on myös ollut pohtia ja määrittää tapoja tuottaa tasetiedoista tienpidon ohjauksessa ja viestinnässä käyttökelpoisia tunnuslukuja. Projektissa on lisäksi määritelty ja selkeytetty erilaisia arvoon liittyviä käsitteitä, jotka on koottu raportin liitteeksi.

14 12 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö OMAISUUSKIRJANPITO VÄYLÄLAITOKSISSA 2 OMAISUUSKIRJANPITO VÄYLÄLAITOKSISSA 2.1 Valtion väyläomaisuus Valtiohallinnon kirjanpitouudistus VALKI otettiin käyttöön 1998 vuoden alussa. Valtion kirjanpito sisältää liikekirjanpidon ja talousarviokirjanpidon. Kirjanpitouudistuksen tavoitteena oli parantaa valtion omaisuuden hallintaa ja myös tehostaa sen taloudellista käyttöä. Valtion väyläomaisuus on kaikkiaan noin 17 mrd. euroa. Väyläomaisuuteen luetaan rakennusmaat ja vesialueet, rakenteet, ennakkomaksut ja keskeneräiset käyttöomaisuushankinnat. Pääosa väyläomaisuudesta on Tiehallinnon hoitovastuulla olevia yleisiä teitä. Kuva 1 havainnollistaa valtion väyläomaisuuden jakautumista eri väylälaitosten kesken. Väyläomaisuuden jakautuminen väylälaitosten kesken 14 % 1 % Tiehallinto Ratahallintokeskus Merenkulkulaitos 85 % Kuva 1. Valtion taseessa olevan väyläomaisuuden prosentuaalinen jakautuminen väylälaitosten kesken vuoden 2003 lopussa. (Merenkulkulaitoksen, Ratahallintokeskuksen ja Tiehallinnon toiminta-/vuosikertomukset 2003.) 2.2 Omaisuuskirjanpito Tiehallinnossa Tiehallinto vastaa Suomessa yleisten teiden hallinnosta, ylläpidosta ja kehittämisestä. Tähän liittyvät myös liikenteen ohjaus- ja tietopalvelujen tarjoaminen. Tienpidon rahoitus vuosittain on noin miljoonaa euroa.

15 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö 13 OMAISUUSKIRJANPITO VÄYLÄLAITOKSISSA Tiehallinnon hoidettavaksi kuuluvia yleisiä teitä oli vuoden 2004 alussa noin kilometriä. Näistä pääteitä on noin kilometriä ja moottoriteitä 650 kilometriä. Kevyen liikenteen väyliä on noin kilometriä ja siltoja noin kappaletta. Tiehallinnon väyläomaisuus oli jo ennen valtion kirjanpitouudistusta VALKIA määrällisesti hallinnassa ja inventoituna. Vuosina tehtiin omaisuuden arvostus ja inventointi vuoden 1998 alusta käyttöönotettavaa tasetta varten. Tiehallinnon väyläomaisuuden arvo on noin 14,5 miljardia euroa. Kuva 2 havainnollistaa Tiehallinnon tieomaisuuden jakautumista tase-erittäin. Tiehallinnon väyläomaisuus (tieomaisuus) jakautuu taseessa kolmeen erään - tierakenteet, - keskeneräiset rakenteet ja - tiepohjat. Tiehallinnon tieomaisuuden jakautuminen tase-eriin vuosina milj. euroa Tiepohjat Keskeneräiset tiehankkeet Tierakenteet Kuva 2. Tieomaisuuden jakautuminen Tiehallinnon taseessa vuosina (Tiehallinnon toimintakertomukset ) Tierakenteet jaetaan taloudellisten pitoaikojen mukaan neljään eri ryhmään - alusrakenteet, - päällysrakenteet, - sillat ja - muut tierakenteet. Hankkeen menot jaetaan liikekirjanpidossa tierakenteiden tilin alatileille prosenttiarvion perusteella tilinpäätöksen yhteydessä. Alatilit määrittävät poiston suuruuden taloudellisen pitoajan perusteella.

16 14 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö OMAISUUSKIRJANPITO VÄYLÄLAITOKSISSA Poistot tehdään valmiista tierakenteista. Kun keskeneräinen hanke on siirretty valmiisiin tierakenteisiin, aloitetaan poistolaskenta. Keskeneräiset tierakenteet inventoidaan kerran vuodessa (kuranttiusvaatimus). Tiepohjien arvosta vähennetään vain poisluovutetut alueet. Maaomaisuuteen liittyvät muutokset on nykyisin hoidettu tapauskohtaisesti, mutta systemaattisia menettelytapoja on kehitteillä. Kehittämissuunnitelmissa tulee ottaa huomioon valmisteilla oleva maantielaki, joka voi muuttaa alueiden nykyisiä omistussuhteita. Vuosina poistot tierakenteista tehtiin menojäännöspoistoina. Vuodesta 2001 alkaen on tehty tasapoistot, jossa poistomäärä on määräprosentti rakenteen alkuperäisestä hankintahinnasta. Poistomäärä on silloin vuosittain samansuuruinen ja taloudellisen pitoajan jälkeen jäännösarvo on nolla. Käyttöomaisuusjärjestelmä laskee poistot automaattisesti kerran kuukaudessa. Taulukko 1. Tierakenteiden poistoajat ja -prosentit Tiehallinnossa. (Tiehallinnon toimintakertomus 2003.) Omaisuuserät poistoaika poistoprosentti poistamaton menojäännös (%) Alusrakenteet Päällysteet Sillat Muut tierakenteet Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat Tiehallinnon vuosien toimintakertomusten mukaan väyläomaisuuden kirjanpitoarvo on laskenut vuodesta 1998 lähtien eli tierakenteista tehtävät poistot ovat olleet suuremmat kuin taseeseen aktivoidut investoinnit. Suurin osa poistoista on kohdistunut alusrakenteisiin, jotka myös muodostavat arvollisesti suurimman osan tierakenteista. Toimintakertomuksissa tase-erien vuosittaista kehittymistä ei ole erityisesti analysoitu tai toteutumille ei ole asetettu tavoitteita. Myös aikasarjoja on ollut hankala muodostaa. Eri vuosien tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska laskentaperusteet ovat muuttuneet ja korjauksia ja lisäyksiä on tehty kohtuullisen paljon. Vuoden 2003 toimintakertomuksessa on ensimmäistä kertaa esitetty tierakenteiden poistamaton menojäännös (kts. taulukko 1). Jatkossa tämän tunnusluvun kehittymisen seuraaminen voisi olla mielenkiintoista. Vuoden 2001 alussa tierakenteiden alkusaldot siirrettiin tiepiireihin ja myös kaikki tiepiirien vastuulla olevaa väyläomaisuutta koskevat kirjaukset tehtiin tiepiireissä. Tieomaisuuden arvo tiepiirikohtaisesti on ollut olemassa jo vuodesta 1998 lähtien, mutta sitä ei ole koettu tarpeelliseksi käyttää viestinnässä.

17 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö 15 OMAISUUSKIRJANPITO VÄYLÄLAITOKSISSA Tierakenteiden alkuarvoon aloittavassa taseessa v sisältyivät päällystemenot. Päällysteiden pitoaika on poistosuunnitelman mukaan 10 vuotta, joten ylläpitomenot voidaan katsoa investoinniksi, joka aktivoidaan taseeseen. Vuosina päällysteiden ylläpitomenot kirjattiin vuosikuluksi, koska määrittely vuosikuluksi ja investoinniksi tuotti ongelmia. Vuodesta 2002 vuosikulut ja investoinnit on voitu erottaa helpommin, koska tienpidon tuotemäärittelyä on täsmennetty. Vuoden 2003 lopussa keskeneräisiin rakenteisiin sitoutui 430 miljoonaa euroa. Suurin osa keskeneräisistä tierakenteista on kuitenkin liikenteellä esimerkiksi vuoden 2003 lopussa 73 % kirjanpidossa keskeneräisistä rakenteista oli jo avattu liikenteelle. Tilanne muuttuu alati sen mukaan miten suuria tiehankkeita valmistuu tai otetaan osittain käyttöön. 2.3 Omaisuuskirjanpito muissa väylälaitoksissa Ratahallintokeskus Ratahallintokeskus vastaa rataverkon ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä rautatieliikenteen turvallisuudesta. Ratahallintokeskuksen vastuulle kuuluu lisäksi muut radanpitoon liittyvät viranomaistehtävät. Vuonna 2003 Ratahallintokeskuksen menot olivat noin 470 miljoonaa euroa, joka muodostui pääosin kunnossapidosta, korvaus- ja kehittämisinvestoinneista sekä liikenteenohjauksesta. Ratahallintokeskuksen käyttöomaisuuden tasearvo vuonna 2003 oli noin miljoonaa euroa. Käyttöomaisuuden tasearvo muodostuu pääosin rautatierakenteista. Taulukossa 2 on esitetty Ratahallintokeskuksen rautatierakenteiden tarkempaa jakoa taseessa. Ratahallintokeskuksen ylläpitämä rataomaisuus jaetaan kolmeen erään - rautatiepohjat, - rautatierakenteet ja - liikenteenohjauksen viestintälaitteet. Rautatierakenteet jaetaan edelleen seuraavasti - radan alusrakenne, - radan päällysrakenne ja sillat, - ohjaus- ja turvalaitteet, - sähköistyksen kiinteät laitteet ja - vahvavirta.

18 16 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö OMAISUUSKIRJANPITO VÄYLÄLAITOKSISSA Taulukko 2. Väyläomaisuuden poistoajat ja -prosentit Ratahallintokeskuksessa. (RHK:n toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2003.) Omaisuuserät poistoaika poistoprosentti Radan alusrakenne 60 1,67 Radan päällysrakenne 30 3,33 Sillat 30 3,33 Ohjaus- ja turvalaitteet 15 6,67 Sähköistyksen kiinteät laitteet 30 3,33 Vahvavirta 20 5 Liikenteenohjauksen viestintälaitteet Merenkulkulaitos Merenkulkulaitos vastaa merenkulun turvallisuudesta, talvimerenkulun avustamisesta, meriliikenteen ohjauksesta ja luotsauksesta sekä merikartoituksesta ja yhteysaluspalveluista. Osa toiminnasta rahoitetaan väylämaksuilla (kauppamerenkulku) ja viranomais- ja yhteiskunnalliset tehtävät valtion budjetista. Merenkulkulaitoksen vuosibudjetti on noin 103 miljoonaa euroa ja käyttöomaisuuden arvo 482 miljoonaa euroa. Taulukossa 3 on esitetty Merenkulkulaitoksen väyläomaisuuden poistoajat. Merenkulkulaitoksen ylläpitämä väyläomaisuus voidaan jakaa seuraavasti - väylät ja kanavat ja - väylien turvalaitteet. Taulukko 3. Väyläomaisuuden poistoajat ja -prosentit Merenkulkulaitoksessa Omaisuuserät poistoaika poistoprosentti Väylät 30 3,33 Avokanavat 50 2 Sulkukanavat 50 2 Väylien turvalaitteet (majakat, tutkamerkit, poijut etc.) 30 3,33

19 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö 17 TOIMINNANSUUNNITTELU, BUDJETOINTI JA LASKENTA 3 TOIMINNANSUUNNITTELU, BUDJETOINTI JA LASKENTA 3.1 Tiehallinnon prosessit Tiehallinto muodostuu yhdeksästä tiepiiristä ja liikennekeskuksesta sekä keskushallinnosta. Keskushallinto vastaa Tiehallinnon johtamisesta ja ohjauksesta sekä asiantuntija- ja hallintopalveluista. Tiepiirit taas vastaavat operatiivisesta tienpidosta ja asiakaspalvelusta omalla alueellaan. Seuraavassa väyläomaisuuslaskennan kannalta keskeisten prosessien tehtäviä tarkemmin. - Ohjausprosessi muodostuu toiminta- ja taloussuunnittelusta (TTS), talousarvioehdotuksesta (TAE), taloussuunnittelusta sekä tulossopimusasiakirjojen ja seurantaraporttien tuottamisesta. - Suunnitteluprosessissa tuotetaan tienpidon kokonaisstrategioita ja ohjelmia sekä tuotteita ja palveluja koskevia toimintalinjoja. - Hankintaprosessi huolehtii hankintamenettelyjen kehittämisestä. Yhtenäisiä hankintamenettelyjä tarvitaan tienpidon tuotteiden (hoito, ylläpito, investoinnit) hankinnassa. - Talousprosessi ohjaa ja tukee eri prosessien budjetointia, rahoitussuunnittelua ja raportointia ja luo näin pohjan toiminnansuunnittelulle ja seurannalle. 3.2 Taloushallinto ja talouden järjestelmät Taloushallinto Tiehallinto on valtion tiliorganisaatiossa yksi maksupiste ja tiepiirit, keskushallinnon asiantuntijapalvelut ja liikennekeskus ovat tulosyksikköjä, joita ohjaa pääkonttori. Tulosyksiköitä seurataan Tiehallinnon kirjanpidossa kustannuspaikkojen avulla. Taloushallinnon operatiiviset maksuliike-, reskontraja kirjanpitotehtävät on keskitetty Vaasan tiepiirin hoidettavaksi. Palkanlaskenta hoidetaan Lapin tiepiirissä. Virastotasoisista taloushallintotehtävistä vastaa keskushallinto Taloushallinnon järjestelmät Tiehallinnon taloushallinto perustuu laskenta-, kirjanpito- ja reskontrajärjestelmään (Raindance), laskujen sähköiseen kierrätys- ja arkistointijärjestelmään (Rondo) sekä sopimusten ja tilausten hallintajärjestelmään (HHJ). Taloussuunnittelu ja raportointi perustuvat Raindance- ja HHJ -järjestelmien yhteiskäyttöön. Erillisten järjestelmien integraatio on kuitenkin heikko ja siksi sekä taloussuunnittelu että raportointi edellyttävät tietojen siirtoa järjestelmistä toisiin sekä manuaalista kirjaamista.

20 18 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö TOIMINNANSUUNNITTELU, BUDJETOINTI JA LASKENTA Taloudenohjausjärjestelmä Raindance Tiehallinnon taloudenohjaus ja taloushallinto perustuu v hankitun Raindance ohjelmiston (entinen Prosit) käyttöön. Järjestelmällä hoidetaan sisäinen ja ulkoinen laskenta, ostoreskontra, myyntireskontra sekä käyttöomaisuuskirjanpito. Hankintojen hallintajärjestelmä HHJ Hankintojen hallintajärjestelmä sisältää Tiehallinnon sopimusten ja tilausten hallinnan (HHJ tai T&M Hankinta). Tiehallinnossa käytössä oleva ohjausjärjestelmä, johon kuuluu tilauksien ja sopimuksien suunnittelu ja hallinta sekä niihin liittyvien määrärahojen ja talousarviovaltuuksien käytön hallinta. Lisäksi HHJ:ssä määritellään tilinpäätöstä varten investointien jakautuminen eri tase-erille. Rondo Tiehallinto käyttää Valtiokonttorin keskitetysti hankkimaa paperitonta laskujen käsittelyjärjestelmää Rondoa, jossa laskut kierrätetään ja arkistoidaan sähköisesti. Myös verkkolaskujen vastaanottaminen on mahdollista. 3.3 Toiminnansuunnittelun tarpeet väyläomaisuuslaskennalle Lokakuussa 2004 järjestettiin projektiin liittyen Tiehallinnon asiantuntijoille workshop toiminnansuunnittelun, budjetoinnin ja laskennan yhteensovittamiseksi. Workshopissa tunnistetut toiminnansuunnittelun tarpeet väyläomaisuuslaskennalle ovat seuraavat - yhtenäiset määritelmät (käsitteet ymmärretään eri tavalla), - taloushallinnon käsitteiden yleinen määrittely, - sisäisen laskennan tuoteryhmittelyn ja taseen tierakenteiden jaottelun välille olisi saatava parempi vastaavuus, - laskentamenettelyjen yhdenmukaisuus ja vertailtavuus vuosittain, vertailu myös muiden väylävirastojen kesken, - tilinpäätösanalyysi ja tunnuslukujen tuottaminen, - tavoitteellisuus tase-erissä ja - tietojärjestelmien parempi hyödyntäminen ja tiedon tuottaminen. Tuotemäärittely Tuotteilla määritellään tienpidon suunnittelun, budjetoinnin ja seurannan periaatteet ja rakenteet. Tämä luo pohjan budjetoinnille ja kuukausiseurannalle. Tuotemäärittelyssä on eritelty Tiehallinnon oma toiminta ja tienpidon ostot ja jaettu tarkemmin esimerkiksi tuoteryhmään hoitoon kuuluvat tuotteet ja toimenpiteet. Seuranta tapahtuu tuotetasolla tienpidon ostojen osalta (kunnossapidon alueurakoista syntyvät menot kohdistetaan tienpidon tuotteille urakoitsijan laskuerittelyn perusteella) ja menoryhmittäin Tiehallinnon oman toiminnan osalta.

21 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö 19 TOIMINNANSUUNNITTELU, BUDJETOINTI JA LASKENTA Tuotemäärittelyä on yleensä tarkistettu vuosittain ja se on vaikeuttanut olennaisesti pitkien aikasarjojen muodostamista. Vuoden 2005 alussa määrittelyjä on jälleen tarkennettu. Jatkossa kaikki ylläpidon tuotteet ovat taseeseen aktivoitavia eriä. Ylläpitotuotteiden jakaumaa on myös tarkennettu tierakenteisiin, päällysteisiin ja siltoihin ja näin se vastaa paremmin taseen eriä. Tarkennettavaa löytyy vielä eri tuotteiden toimenpiteistä ja niiden poistoajoista. Esimerkiksi päällysteisiin sisältyy toimenpiteitä, joiden vaikutusaika voi vaihdella muutamasta vuodesta jopa viiteentoista vuoteen. Kuitenkin poistoaika on kaikille päällyste-tuotteen toimenpiteille 10 vuotta. V-kila ottaa myös lausunnossaan kantaa tähän ja toteaa seuraavaa menot olennaisesti päällysteen käyttöikää pidentävästä tai tierakenteen kantavuutta lisäävästä teiden uudelleenpäällystämisestä ovat käyttöomaisuuden perusparannusmenoja. Ne tulee aktivoida Tiehallinnon taseeseen ja kirjata vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi. Sitä vastoin menot sellaisesta päällysteiden paikkaamisesta, joka tierakenteen alkuperäisiin ominaisuuksiin verrattuna ei pidennä päällysteen käyttöikää eikä lisää tierakenteen kantavuutta, ovat käyttöomaisuuden korjausmenoja, jotka kirjataan suoraan kyseisen varainhoitovuoden kuluiksi. Tienpidon vuoden 2005 tuotemäärittelyn suhdetta taseeseen on käsitelty yksityiskohtaisemmin liitteessä 4.

22 20 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö LASKENTAMENETTELYJEN KEHITTÄMINEN 4 LASKENTAMENETTELYJEN KEHITTÄMINEN 4.1 Tiehallinnon lausuntopyyntö väyläomaisuuskirjanpidosta Valtiontalouden tarkastusviraston tehtävänä on tarkastaa valtion taloudenpidon laillisuutta ja talousarvion noudattamista. Vuonna 2002 se suositteli, että Tiehallinto pyytää Valtion kirjanpitolautakunnalta lausunnon koskien tieomaisuuden arvostamista ja kirjanpidollisia periaatekysymyksiä. Valtion kirjanpitolautakunta (V-kila) toimii Valtiokonttorin yhteydessä ja sen tehtävänä on edistää hyvää kirjanpitotapaa. V-kila voi antaa lausuntoja ja suosituksia koskien valtion kirjanpitoa ja tilinpäätöstä. Tierakenteiden kirjanpito Tierakenteet (tilinumero 1240) jaetaan Tiehallinnon kirjanpidossa seuraaville alatileille Alusrakenteet, Päällysteet, Sillat ja Muut tierakenteet. Tierakenteet ovat tällä hetkellä kirjanpidossa tiepiireittäin eriteltyinä ja edellä mainitulla alatilijaolla. Yksittäisen tien tai tieosan arvoa ei kirjanpidossa eritellä. Tieosakohtaiseen laskentaan ei ole toistaiseksi ollut tarvetta ja se koetaan varsin työläänä (tilausmenettelyt, laskuerittelyt, kirjaustilien ja muiden koodien tarkkuustaso pitäisi uudistaa, varsinaisesti uuteen järjestelmään ei ole tarvetta). Tieomaisuuden kirjaukset tehdään asianomaisille liikekirjanpidon tileille ja tierakenteita koskevat menot kirjataan tilikauden aikana 4-alkuisille tileille. Tilinpäätöksessä investoinneiksi katsottavat menot aktivoidaan taseeseen. Poistojen osalta laskenta ja kirjaukset tapahtuvat kuukausittain. Tiehallinto pyysi V-kilalta kannanottoa siitä, onko erittely nykyisellä tasolla riittävä vai onko tarkennuksia tehtävä esimerkiksi kohti alue-, tieverkko- tai tieosakohtaista laskentaa. Tarkennuksia tehtäessä tulee ottaa huomioon tarkoituksenmukaisuus ja muutoksien aiheuttamat kustannukset suhteessa hyötyyn. Seuraavassa otteita V-kilan lausunnosta koskien tierakenteiden kirjauksia ja erittelyä kirjanpidossa. Tiehallinnon tierakenteita koskevasta käyttöomaisuuskirjanpidosta eivät käy ilmi tiepiirejä pienempien alueiden teitä eivätkä yksittäistä tietä tai tieosaa koskevat tiedot. Myöskään tierakenteiden tase-erittelyistä näitä tietoja ei ole yleensä mahdollista saada. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että tierakenteiden hankintameno ja sen poistamaton osa sekä suunnitelman mukaiset poistot eivät käy selville Tiehallinnon kirjanpidosta tierakenteiden tiepiirikohtaisia rakenneosia (alusrakenteet, päällysteet, sillat ja muut tierakenteet) pienempien kokonaisuuksien osalta. Käytännössä tällaiset tiedot ovat kuitenkin liiketapahtumien kirjaamista varten tarpeen esimerkiksi silloin, kun yleinen tie tai sen osa on lakkautettu, vaurioitunut tai tuhoutunut. Tällaisia tietoja

23 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö 21 LASKENTAMENETTELYJEN KEHITTÄMINEN voidaan tarvita myös toiminnallisen tuloksellisuuden ja sen kehityksen kuvaamiseen Tiehallinnon tilinpäätöksessä. Lisäksi muun muassa tieinvestointien kustannusperusteisen budjetointitavan kehittäminen sekä Euroopan unionin tasolla esitetty liikenteen hinnoittelun uudistaminen ovat omiaan lisäämään tie- ja tieosakohtaisten kirjanpitotietojen tarvetta. Tiepiirejä pienempien alueiden teiden, yksittäisen tien ja tieosan tierakenteiden tietyn rakenneosan hankintameno, sen poistamaton osa ja suunnitelman mukaiset poistot on mahdollista määritellä Tiehallinnon käyttöomaisuuskirjanpidossa olevien tietojen perusteella laskennallisesti esimerkiksi teiden ja siltojen pituuksien, pinta-alojen tms. tieverkosta tiepiireittäin kerättyjen mittalukujen mukaisia keskiarvoja soveltaen. Yleisten teiden verkossa on kuitenkin kaikkien tiepiirien alueilla sellaisia osia, joiden alusrakenteiden, päällysteiden, siltojen ja muiden tierakenteiden todelliset hankintamenot laskennassa käytettävää pituus-, pinta-ala- tms. mittayksikköä kohti poikkeavat muun muassa tierakenteiden teknisissä ominaisuuksissa olevien erojen vuoksi niin huomattavasti toisistaan, että tällainen laskennalliseen keskiarvoon perustuva tieverkon osan hankintamenon, sen poistamattoman osan ja suunnitelman mukaisten poistojen määritteleminen johtaa hyvin summittaiseen lopputulokseen. Toisaalta tierakenteiden tiepiirikohtaisiin rakenneosiin sisältyy siinä määrin todennäköiseltä taloudelliselta käyttöiältään toisistaan poikkeavia osia, että niiden yhdistäminen käyttöomaisuuskirjanpidossa saman poistoajan mukaiseen ryhmään heikentää merkittävästi suunnitelmapoistojen ja suunnitelman mukaan poistamatta olevan hankintamenon laskemisen tarkkuutta. Edellä mainituilla perusteilla valtion kirjanpitolautakunta katsoo, että tierakenteiden nykyinen erittely Tiehallinnon käyttöomaisuuskirjanpidossa ei ole riittävä. Tiepiirikohtaista käyttöomaisuuskirjanpitoa tulisi tarkentaa tie- ja tieosakohtaisen käyttöomaisuuskirjanpidon suuntaan. Tällöin on tarkoituksenmukaista ottaa huomioon ne yleisten teiden ja tierakenteiden luokittelut, joita noudatetaan tienpidon suunnittelussa, toimeenpanossa ja valvonnassa. Tierakenteiden rakenneosista sillat sekä muut tierakenteet (varusteet ja laitteet) tulisi lisäksi eritellä käyttöomaisuuskirjanpidossa tarkemmin hyödykeryhmittäin näihin rakenneosiin sisältyvien hyödykkeiden olennaisesti erilaiset taloudelliset käyttöiät huomioon ottaen. Tällöin myös siltoja sekä muita tierakenteita koskevaa poistosuunnitelmaa on mahdollista tarkentaa vastaavasti. Tiepohjien arvostaminen ja kirjanpito Tiepohjiin kuuluvat tie- ja liitännäisalueet. Tiehallinto ei lain mukaan omista niitä, mutta sillä on ao. alueisiin pitkäaikainen käyttöoikeus eli tieoikeus. Tiehallinto hankkii alueita käyttöönsä tieoikeuden perusteella ja maksaa niistä käypää arvoa vastaavan korvauksen. Tiepohjat ovat pitkävaikutteisia hyödykkeitä ja ne aktivoidaan taseeseen.

24 22 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö LASKENTAMENETTELYJEN KEHITTÄMINEN Tiehallinto on tiedustellut V-kilalta tiepohjien kirjanpidosta ja menettelyistä seuraavaa. - Onko tie- ja liitännäisalueiden kirjaaminen taseeseen valtion käyttöomaisuudeksi oikea menettely (Tiehallinnolla ei omistusoikeutta näihin alueisiin)? - Onko tiepohjien alkusaldo määritelty riittävällä tarkkuudella? - Onko tilin 1211 Tiepohjat eritelty riittävästi tilinpäätösvaiheessa (tehty selvitys tilin muutoksista ja tapahtumalistaus)? Tästä asiasta V-kila on lausunut seuraavasti. Yleisistä teistä annetun lain 61 :n (342/1998) mukaan tienpitäjälle tulevaa pysyvää käyttöoikeutta nimitetään tieoikeudeksi. Tieoikeus on kiinteistöön kohdistuvat muut oikeudet syrjäyttävä, ajallisesti rajoittamaton oikeus käyttää kiinteistöä tietarkoituksiin. Sekä maanomistajan että tienpitäjänä olevan Tiehallinnon kannalta tieoikeuden erottaminen tietarkoitukseen käytettävän maapohjan omistusoikeudesta on vailla merkitystä. Näillä perusteilla tie- ja liitännäisalueisiin jakautuvat tiepohjat ovat valtion käyttöomaisuutta. Valtion kirjanpitolautakunta katsoo, että tiepohjien alkusaldo Tiehallinnon aloittavassa taseessa on määritelty lautakunnan lausunnossa 1/1995, valtiovarainministeriön määräyksessä (TM 9705/ ) sekä Valtiokonttorin antamassa täydentävässä määräyksessä (11/03/97) ja ohjeessa mainittuja periaatteita noudattaen riittävällä tarkkuudella. Edellä tierakenteita koskevan käyttöomaisuuskirjanpidon osalta mainituilla perusteilla valtion kirjanpitolautakunta katsoo, että myöskään tiepohjien nykyinen erittely Tiehallinnon käyttöomaisuuskirjanpidossa ei ole riittävä. Tiepohjien tiepiirikohtaista käyttöomaisuuskirjanpitoa tulisi tarkentaa tie- ja tieosakohtaisen käyttöomaisuuskirjanpidon suuntaan. Tällöin tiepohjia koskeva tase-erittelykin voidaan laatia vastaavasti nykyistä yksityiskohtaisemmaksi. Investointien huomiointi Tiehallinnon taseessa Investoinneista uus- ja laajennusinvestoinnit kasvattavat aina väyläomaisuuden arvoa, mutta jatkossa pitäisi myös pystyä huomioimaan ylläpito- ja korvausinvestointien tuoma lisäarvo tiepääomaan. Tällöin puhutaan investoinneista joiden vaikutusajaksi voidaan katsoa yli kolme vuotta (kirjanpidollinen raja). Vuoden 2002 tilinpäätöksessä päällysteiden ylläpitomenot aktivoitiin ensimmäisen kerran taseeseen. Mahdollisia takautuvia korjauksia taseeseen saatetaan joutua tekemään, sillä ennen vuotta 2002 esimerkiksi tien uudelleen päällystämistä ei luettu investoinniksi vaikka päällyste vähemmän liikennöidyillä teillä kestää vuosia. Aktivointi tehtiin ainoastaan uusinvestoinnin tai merkittävän korvausinvestoinnin yhteydessä. Vuosina on päällysteiden ylläpidon osalta jäänyt aktivoimatta taseeseen yhteensä noin 174 miljoonaa euroa ja tieomaisuuden arvo laski kyseisten vuosien aikana noin 250 miljoonaa euroa verrattuna arvon todelliseen kehitykseen. Jatkossa taseessa pitäisi lisäksi pystyä huomioimaan myös esim. varusteiden ja laitteiden ylläpidon vaikutukset. Tämän vuoksi mm. tuotemäärittelyyn on lisätty uusi tuote Varusteet ja laitteet.

25 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö 23 LASKENTAMENETTELYJEN KEHITTÄMINEN Tiehallinto on tiedustellut V-kilalta teiden uudelleenpäällystämisen kirjauksista ja tehtyjen kirjausten oikaisemisesta seuraavaa. - Tuleeko vuosina aktivoimatta jääneet päällystysmenot (noin 174 miljoonaa euroa) korjata Tiehallinnon ja valtion taseeseen? - Onko tieinvestointien ja vuosikulujen määrittelyä tarkennettava yleisten teiden hoidon, ylläpidon, peruskorjaus- ja muiden investointien sekä investointien suunnittelun osalta ottaen huomioon Ratahallintokeskuksen ja Merenkulkulaitoksen vastaavat menettelyt? Tästä asiasta V-kila on lausunut seuraavasti. Teiden uudelleenpäällystämisestä aiheutuneiden menojen aktivoiminen taseeseen tai kirjaaminen suoraan kyseisen varainhoitovuoden kuluksi riippuu lähtökohtaisesti siitä, onko uudelleenpäällystämisessä kysymys päällysteiden perusparannuksesta vai korjauksesta. Perusparannuksen ansiosta käyttöomaisuushyödykkeen tuotantokyky lisääntyy sen jäljellä olevana vaikutusaikana verrattuna ennen perusparannuksen tekemistä vallinneeseen tilaan. Perusparannus pidentää usein käyttöomaisuushyödykkeen vaikutusaikaa, mutta se voi merkitä myös hyödykkeen tuotantokapasiteetin kasvua alkuperäisen vaikutusajan pysyessä ennallaan. Käyttöomaisuushyödykkeen korjaus ei pidennä sen vaikutusaikaa eikä muutenkaan lisää sen tuotantokykyä ennen korjauksen tekemistä vallinneeseen tilaan verrattuna. Rajanveto käyttöomaisuuden perusparannuksen ja korjauksen välillä ei ole käytännössä läheskään aina yksiselitteistä. Hyvään kirjanpitotapaan sisältyvän olennaisuuden periaatteen mukaan käyttöomaisuuden perusparannusmenoina käsitellään kirjanpidossa sellaiset menot, jotka lisäävät olennaisesti käyttöomaisuushyödykkeen tuotantokykyä, kun taas sellaiset menot, joilla käyttöomaisuushyödykkeen tuotantokykyä ei lisätä tai sitä lisätään vain vähäisessä määrin, kirjataan lyhytvaikutteisiksi korjausmenoiksi. Edellä mainituilla perusteilla menot olennaisesti päällysteen käyttöikää pidentävästä tai tierakenteen kantavuutta lisäävästä teiden uudelleenpäällystämisestä ovat käyttöomaisuuden perusparannusmenoja. Ne tulee aktivoida Tiehallinnon taseeseen ja kirjata vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi. Sitä vastoin menot sellaisesta päällysteiden paikkaamisesta, joka tierakenteen alkuperäisiin ominaisuuksiin verrattuna ei pidennä päällysteen käyttöikää eikä lisää tierakenteen kantavuutta, ovat käyttöomaisuuden korjausmenoja, jotka kirjataan suoraan kyseisen varainhoitovuoden kuluiksi. Tiehallinnon varainhoitovuosien kirjanpidoissa on menetelty virheellisesti, kun teiden uudelleenpäällystämismenoja, jotka tosiasiassa ovat olleet aktivoitavia ja päällysteiden suunnitelman mukaisen 10 vuoden poistoajan kuluessa kuluiksi kirjattavia perusparannusmenoja, on kirjattu lyhytvaikutteisina menoina suoraan kuluiksi. Ottaen huomioon näiden virheellisesti kuluiksi kirjattujen menojen olennaisen suuren määrän tulee tehtyjä menokirjauksia oikaista siten, että päällysteiden poistosuunnitelman mukaan vielä poistamatta oleva osa uudelleenpäällystämisen menoista palautetaan käyttöomaisuuden hankintamenona kirjanpitoon. Hakemuksessa on myös tiedusteltu tarvetta tieinvestointien ja vuosikulujen määrittelyn tarkentamiseen yleisten teiden hoidon, ylläpidon, peruskorjaus- ja muiden investointien sekä investointien suunnittelun osalta viitaten yleisellä tasolla Ratahallintokeskuksen ja Merenkulkulaitoksen vastaaviin menettelyihin. Tältä osin valtion kirjanpitolautakunta tyytyy viittamaan siihen, mitä edel-

26 24 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö LASKENTAMENETTELYJEN KEHITTÄMINEN lä on sanottu rajanvedosta taseeseen aktivoitavien ja suoraan kyseisen varainhoitovuoden kuluksi kirjattavien menojen välillä. Lisäksi valtion kirjanpitolautakunta korostaa hyvään kirjanpitotapaan kuuluvaa yhtenäisten menettelytapojen noudattamista väyläomaisuutta hallinnoivien tilivirastojen kirjanpidoissa myös menojen jaottelussa käyttöomaisuuteen kuuluvan väyläverkon perusparannus- ja muiksi investointimenoiksi sekä lyhytvaikutteisiksi korjaus-, ylläpito- ja muiksi hoitomenoiksi. Lisättävien ja poistettavien teiden käsittely Tiehallinnon taseessa Yleisiä teitä lakkautetaan vuosittain muuttamalla niitä kuntien tai kaupunkien kaduiksi, kaavateiksi tai vaihtoehtoisesti yksityisteiksi. Samaan tapaan joitakin katuja, kaavateitä tai vilkkaasti liikennöityjä yksityisteitä siirretään yleisiksi teiksi. Tiellä tarkoitetaan tässä yhteydessä myös tien osaa, ei siis pelkästään koko tietä. Yleensä siirrot koskevat vähäliikenteisiä, sorapintaisia tieosuuksia, jotka ovat usein ns. rakentamattomia teitä ja joiden arvo on vähäinen riippumatta laskentatavasta. Merkittäviä tieomaisuuden siirtoja (esimerkiksi Kehä I vuodelta 1998) tapahtuu erittäin harvoin. Uusi maantielaki tullee lisäämään yleisten teiden muuttamista yksityisteiksi, mutta määrät jäävät koko maan tasolla edelleen muutamaan tieosuuteen per tiepiiri per vuosi. Samalla yksityisteiden pääsy yleiseksi tieksi vaikeutuu. Tieomaisuuden siirtopäätös on hallinnollinen päätös ja siirto tehdään vastikkeettomasti. Tieomaisuuden siirrosta laaditaan katselmusraportti, jolla määritellään siirrettävän omaisuuden sisältö ja varmistetaan, että siirrettävä tie on asianomaisessa kunnossa. Joissain tapauksissa Tiehallinto on tehnyt luovutettavalle tielle tai kadulle peruskorjauksen juuri ennen siirtoa. Yleisen tien lakkauttamisen yhteydessä saattaa joitain tieomaisuuden osia, useimmiten siltoja jäädä Tiehallinnon omaisuudeksi. Luovutettavat omaisuuserät onkin tarkoin eroteltava luovutusasiakirjoissa. Tiehallinto on tiedustellut V-kilalta yleiseksi tieksi ottamisen ja yleisen tien lakkauttamisen kirjauksista seuraavaa. - Tuleeko Tiehallinnon vastuulle vastikkeetta siirtyvästä tai Tiehallinnolta kunnalle taikka kaupungille siirtyvästä tieomaisuudesta tehdä merkintä kirjanpitoon ja sitä vastaavat tase-erittelyt? - Onko yleiseksi tieksi otettavan tieomaisuuden tai lakkautettavan tieomaisuuden kirjanpitoarvo määriteltävissä laskennallisin perustein käyttäen keskimääräisiä tieluokkakohtaisia arvoja, kun hankintameno ei ole muutoin tarkasti määriteltävissä? - Onko vastikkeeton yleiseksi tieksi ottaminen rinnastettavissa saatuun lahjoitukseen, jonka arvo kirjataan satunnaisiin tuottoihin tilille 6099 ja lisäykseksi taseeseen asianomaiselle tilille? Tästä asiasta V-kila on lausunut seuraavasti. Yksityistien, kadun tai kaavatien muuttuessa hallinnollisella päätöksellä yleiseksi tieksi Tiehallinto saa käyttöomaisuutta vastikkeetta lahjoitukseen verrattavalla tavalla. Valtion kirjanpitolautakunta katsoo, että tällaisen vastikkeettoman saannon kirjauksissa lopputuloksen tulee olla sama kuin silloin, kun vastikkeetta on saatu rahaa ja tämä raha on käytetty kyseisen käyttö-

27 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö 25 LASKENTAMENETTELYJEN KEHITTÄMINEN omaisuuden hankintaan. Näin ollen vastikkeetta saatu käyttöomaisuus arvostetaan kirjauksia tehtäessä kysyntään ja tarjontaan perustuvaan markkinahintaan, mikäli tällainen markkinahinta on luotettavasti määriteltävissä. Mikäli luotettavaa markkinahintaa ei ole käytettävissä, käyttöomaisuuden arvo määritellään jälleenhankintahintaisen nykykäyttöarvon mukaan. Se saadaan, kun vastaavan, uuden ja käyttämättömän omaisuuden todennäköisestä hankintahinnasta vähennetään omaisuuden iän ja käytön aiheuttama arvonalennus poistolaskennan avulla. Tiehallinto voi käyttää yleiseksi tieksi otetun yksityistien, kadun tai kaavatien arvon määrittelemisessä perustana sille kertyneitä tietoja laskennallisesti määritellyistä tieluokkakohtaisista keskimääräisistä hinnoista olennaisuuden periaatetta noudattaen. Yleiseksi tieksi otetusta yksityistiestä, kadusta tai kaavatiestä on tehtävä käyttöomaisuudessa varainhoitovuoden aikana tapahtuneita lisäyksiä ja vähennyksiä koskevaan tase-erittelyyn merkinnät edellä tierakenteiden ja tiepohjien tase-erittelyjen osalta mainitulla tavalla....koska vastikkeeton yleiseksi tieksi ottaminen on kirjanpidollisesti rinnastettavissa saatuun lahjoitukseen, tien hankintamenoksi edellä mainittuja periaatteita noudattaen määritelty kirjanpitoarvo kirjataan toisaalta satunnaiseksi tuotoksi tilille 6099 Muut satunnaiset tuotot. Yleisen tien lakkauttamisessa muuttamalla se kunnan kaduksi tai kaavatieksi taikka yksityistieksi on kysymys hallinnolliseen päätökseen perustuvasta vastikkeettomasta luovutuksesta valtion talousarviotalouden ulkopuolelle. Valtiokonttorin poistosuunnitelmien laatimisesta sekä poistojen kirjaamisesta liikekirjanpidossa antaman määräyksen mukaan omaisuuden ilmaisluovutuksen yhteydessä sen mahdollinen jäljellä oleva menojäännös poistetaan kokonaan. Koska Tiehallinnon kirjanpidosta ei käy erikseen selville yksittäisen tien tai sen osan poistamaton hankintameno, lakkautettavan yleisen tien jäljellä oleva menojäännös joudutaan sen poistamiseksi arvioimaan käytettävissä olevien tietojen perusteella. Tiehallinto voi tällöin käyttää laskennallisesti määriteltyä tieluokkakohtaista keskimääräistä hintaa vähennettynä tien ikää vastaavilla, poistosuunnitelman mukaisilla poistoilla olennaisuuden periaatetta noudattaen. Yleisen tien muuttamisesta kunnan kaduksi tai kaavatieksi taikka yksityistieksi on tehtävä käyttöomaisuudessa varainhoitovuoden aikana tapahtuneita lisäyksiä ja vähennyksiä koskeviin tase-erittelyihin merkinnät vastaavasti kuin yleiseksi tieksi otetusta yksityistiestä, kadusta tai kaavatiestä. 4.2 Lisättävien ja poistettavien teiden arvonmääritys Yleisten teiden lakkauttaminen tai yleiseksi tieksi ottaminen ei ole vaikuttanut Tiehallinnon eikä siirron toisen osapuolen taseisiin. Koska luovutus on aina tapahtunut vastikkeettomasti, ei siitä ole katsottu olevan vaikutuksia liikekirjanpitoon. Tiehallinnon kirjanpidossa ei ole yksilöity yksittäisen tien tai sen osan arvoa eikä Tiehallinnolla ole myöskään ollut mitään menettelytapaa arvioida siirrettävän tieomaisuuden arvoa siirtohetkellä.

28 26 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö LASKENTAMENETTELYJEN KEHITTÄMINEN Siirrettävän tieomaisuuden arvoa on lähes mahdoton laskea tarkasti, sillä kirjanpidossa ei ole eritelty tien arvoa eikä tiestölle ole saatavissa markkinoihin perustuvaa hintaa. Tien arvoa voidaan kuitenkin estimoida laskennallisin perustein tarpeellisella tarkkuudella. Samoja arviointiperusteita voidaan tällöin käyttää sekä yleisen tien lakkauttamisen tapauksessa että yksityistien siirtämisessä yleiseksi tieksi. Omaisuuslaskelma on tarkoituksenmukaista tehdä omaisuuserittäin. Siltojen osalta jälleenhankinta-arvo ja nykyarvo voidaan laskea siltarekisterin tietojen perusteella. Arvo saadaan siltojen kokonaispinta-alan perusteella (esimerkiksi 900 euroa x sillan kokonaispinta-ala). Sillan iän perusteella saadaan laskettua jälleenhankinta-arvosta tehtävät poistot. Muun tieomaisuuden osalta voidaan käyttää tieluokkakohtaisia keskimääräisiä neliöhintoja jaettuna eri päällystetyypeille. Tierekisteristä saadaan luovutettavan tiestön ikä-, pituusja leveystiedot. Taulukossa 4 on esitetty tarvittavat jälleenhankinta-arvojen yksikköhinnat. Jälleenhankinta-arvosta vähennetään iän ja käytön aiheuttama arvonalennus poistolaskelmien avulla. Samoja laskentaperusteita voidaan käyttää myös yleiseksi tieksi muutettavien teiden tapauksessa. Lisättävien ja poistettavien teiden arvon määritykseen esitetään tässä erilaista jaottelua kuin mitä tierakenteiden kirjaamisessa esitetään käytettäväksi. Tämä ainoastaan sen takia, että näin lisättäville ja poistettaville teille saadaan määriteltyä todenmukaisempi arvo, kun vältetään erilaisten keskiarvohintojen käyttäminen. Teiden osalta hinnat pitävät sisällään ainoastaan alusrakenteiden ja päällysteiden hinnat ilman siltoja, varusteita ja laitteita yms. Lisättävien ja poistettavien teiden sisältäessä myös siltoja määritellään niiden arvot erikseen alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukko 4. Tiestön jälleenhankinta-arvo tieluokan ja päällystetyypin mukaan vuoden 2001 hinnoilla Tie-/siltaluokka päällyste jälleenhankinta-arvo 1000e/km 2-ajorata/moottoritiet AB Muut valtatiet ja kantatiet AB 650 Muut seututiet PAB 470 Yhdystiet PAB ja SOP 290 Yhdystie, sora sora 240 Kevyen liikenteen väylä AB 150 Erikoissillat Teräs- ja betonisillat Puusillat Putkisillat /m2 900 /m2 900 /m /kpl Jälleenhankinta-arvo jaetaan alusrakenteen ja päällysteen kesken suhteessa 90/10, mikä vastaa Tiehallinnon taseessa olevaa nykyistä jakaumaa ko. omaisuuserien välillä. Tarkempaan jakoon ei ole käytettävissä perusteltuja laskentamenettelyjä. Arvon jaon jälkeen omaisuuserille voidaan tehdä tarvittavat poistot tie- ja siltarekisteristä saatavien omaisuuden ikätietojen perusteella. Tieomaisuuden siirron toinen osapuoli voi haluttaessa käyttää samoja periaatteita omassa omaisuuskirjanpidossaan.

KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO SEKÄ POISTOSUUNNITELMIEN LAATIMINEN JA POISTOJEN KIRJAAMINEN

KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO SEKÄ POISTOSUUNNITELMIEN LAATIMINEN JA POISTOJEN KIRJAAMINEN VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 19.12.2005 Dnro 388/03/2005 Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO SEKÄ POISTOSUUNNITELMIEN LAATIMINEN JA POISTOJEN KIRJAAMINEN

Lisätiedot

VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 26/2004

VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 26/2004 VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 26/2004 22.11.2004 Dnro 581/58/2004 Valtion kirjanpitolautakunnan lausunto hakemukseen, jossa Tiehallinto on pyytänyt lausuntoa tieomaisuuden kirjanpitoa koskevista

Lisätiedot

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004

TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 240/53/04 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto 22.4.2005 TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Tiehallinnon tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Käyttöomaisuuden määrittely

Käyttöomaisuuden määrittely 1 (5) 8.70 IISALMEN KAUPUNGIN POISTOSUUNNITELMA 1.1.1997 LUKIEN Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.1996 134, tarkastettu kaupunginvaltuuston päätöksellä 25.3.2002 23 ja kaupunginvaltuuston päätöksellä

Lisätiedot

VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 13/1997

VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 13/1997 VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 13/1997 17.12.1997 Valtion kirjanpitolautakunnan lausunto hakemukseen, jossa ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnonsuojelualueista Metsähallitukselle

Lisätiedot

Kehitysyhteistyövaroilla hankitun omaisuuden kirjaaminen

Kehitysyhteistyövaroilla hankitun omaisuuden kirjaaminen VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 27/2005 21.2.2005 Dnro 501/58/2004 Valtion kirjanpitolautakunnan lausunto hakemukseen, jossa ulkoasiainministeriö on pyytänyt lausuntoa kehitysyhteistyövaroilla

Lisätiedot

TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖSERITTELYT

TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖSERITTELYT TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖSERITTELYT 31.12.2001 Tilinpäätöserittelyt -malli SISÄLLYSLUETTELO sivu Tase-erittelyt 1 Poistosuunnitelmat ja niiden muutokset Erittely talousarviotilille tai siirretyn määrärahan

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Poistosuunnitelman tarkistaminen 295/ /2013. Kunnanhallitus

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Poistosuunnitelman tarkistaminen 295/ /2013. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 19 20.01.2014 Kunnanhallitus 29 28.01.2014 Poistosuunnitelman tarkistaminen 295/02.05.00/2013 Kunnanhallitus 20.01.2014 19 Suunnitelman mukaisella poistamisella tarkoitetaan pysyvien vastaavien

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot

KIRJANPITO 22C00100. Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot KIRJANPITO 22C00100 Luento 3: Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot Luento 3 Pysyvät vastaavat: Esittäminen Jaksottaminen Poistosuunnitelma Pysyvien vastaavien myynti 2 PYSYVÄT VASTAAVAT Pysyvät

Lisätiedot

VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 9

VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 9 VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 9 8.7.1996 Valtiokonttori Viite: Valtiokonttorin lausuntopyyntö 11.3.1996 VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO VALTION KIRJAN- PITO- JA TILINPÄÄTÖSMALLIN PERIAATERATKAISUISTA

Lisätiedot

HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä POISTOSUUNNITELMA

HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä POISTOSUUNNITELMA HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä POISTOSUUNNITELMA esitys HSLH 15.6.2010 HSL Helsingin seudun liikenne PL 100 00077 HSL Puhelin (09) 4766 4444 Faksi (09) 4766 4441 hsl@hsl.fi Y-2274586-3 HRT Helsingforsregionens

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

Kirjanpitoaineiston säilytysajat

Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtiokonttori Määräys 1 (5) 18.9.2014 Dnro VK/329/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtion talousarviosta annetun asetuksen

Lisätiedot

Oikeuskanslerinviraston tilinpäätös 2013 Oikeuskanslerinviraston talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Tilinpäätös

Lisätiedot

Irtaimistorekisteri. Valtiokonttori Ohje 1 (5) Hallinnon ohjaus Dnro 232/03/2012

Irtaimistorekisteri. Valtiokonttori Ohje 1 (5) Hallinnon ohjaus Dnro 232/03/2012 Ohje 1 (5) 15.8.2012 Dnro 232/03/2012 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Irtaimistorekisteri Voimaantulo Lisätiedot Valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992)

Lisätiedot

KUNTIEN LUOVUTTAMAN KÄYTTÖOMAISUUDEN KIRJAAMINEN KAUPUNGIN LIIKELAITOKSENA TOIMIVAN PELASTUSLAITOKSEN JA LUOVUTTAJAKUNTIEN KESKEN

KUNTIEN LUOVUTTAMAN KÄYTTÖOMAISUUDEN KIRJAAMINEN KAUPUNGIN LIIKELAITOKSENA TOIMIVAN PELASTUSLAITOKSEN JA LUOVUTTAJAKUNTIEN KESKEN Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 75 20.12.2005 KUNTIEN LUOVUTTAMAN KÄYTTÖOMAISUUDEN KIRJAAMINEN KAUPUNGIN LIIKELAITOKSENA TOIMIVAN PELASTUSLAITOKSEN JA LUOVUTTAJAKUNTIEN KESKEN 1 Lausuntopyyntö

Lisätiedot

SÄÄNTÖKOKOELMA 055. Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuuston hyväksymä

SÄÄNTÖKOKOELMA 055. Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1 JOENSUUN KAUPUNKI Kaupunginkanslia KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA 055 JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 4 :n 2 momentti poistettu (KV 25.11.2002) Muutos 11 :n 3 momenttiin

Lisätiedot

1(6) 10.5.2005 Dnro 122/03/2005. Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KIRJANPITOAINEISTON SÄILYTYSAJAT

1(6) 10.5.2005 Dnro 122/03/2005. Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KIRJANPITOAINEISTON SÄILYTYSAJAT 1(6) VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 10.5.2005 Dnro 122/03/2005 Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KIRJANPITOAINEISTON SÄILYTYSAJAT Valtion talousarviosta annetun asetuksen (11.12.1992

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1603 VM/23/00.00.00/2016 Valtiovarainministeriön määräys kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Kieku-tietojärjestelmässä käytettävät liikekirjanpidon tilien lisäjaottelut

Kieku-tietojärjestelmässä käytettävät liikekirjanpidon tilien lisäjaottelut Valtiokonttori Päätös 1 (5) 8.9.2015 VK/704/00.01/2015 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Voimaantulo Lisätiedot Valtiokonttori päättää Kieku-tietojärjestelmässä käytettävistä

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Kirjanpidon tilit. Valtiokonttori Määräys 1 (5) VK/999/ /2016

Kirjanpidon tilit. Valtiokonttori Määräys 1 (5) VK/999/ /2016 Valtiokonttori Määräys 1 (5) 10.11.2016 VK/999/00.00.00.01/2016 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpidon tilit Valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992)

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 277/53/05 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 5.5.2006 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1601 VM/2931/00.00.00/2015 Valtiovarainministeriön määräys valtion tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö on

Lisätiedot

Kieku-tietojärjestelmässä käytettävät liikekirjanpidon tilien lisäjaottelut

Kieku-tietojärjestelmässä käytettävät liikekirjanpidon tilien lisäjaottelut Valtiokonttori Päätös 1 (6) 11.4.2014 Dnro VK/327/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kieku-tietojärjestelmässä käytettävät liikekirjanpidon tilien lisäjaottelut

Lisätiedot

KGU kannassa omaisuuden hallinta moduuli on valmiiksi asennettu.

KGU kannassa omaisuuden hallinta moduuli on valmiiksi asennettu. 1 Investointien hallinta ja poistot Investointien (esimerkiksi koneet ja laitteet, maa-alueet ja kiinteistöt) hallinta Odoo kirjanpidossa tehdään "Omaisuuden hallinta" moduulin alaisuudessa. Siellä voidaan

Lisätiedot

Kirjanpidon tilit. Valtiokonttori Määräys 1 (5) Dnro VK/1059/00.01/2015

Kirjanpidon tilit. Valtiokonttori Määräys 1 (5) Dnro VK/1059/00.01/2015 Valtiokonttori Määräys 1 (5) Kumottu 10.11.2016 määräyksellä VK/999/00.00.00.01/2016 27.11.2015 Dnro VK/1059/00.01/2015 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpidon

Lisätiedot

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 296 07.12.2015 Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 576/14.142/2015 Khall 296 Juuan kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti

Lisätiedot

Valtiokonttori Määräys Kirjanpidon tilit Liikekirjanpidon tilit

Valtiokonttori Määräys Kirjanpidon tilit Liikekirjanpidon tilit Valtiokonttori Määräys 1 (5) 5.5.2015 Dnro VK/391/00.01/2015 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpidon tilit Valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992)

Lisätiedot

Valtiokonttori Määräys Kirjanpidon tilit Liikekirjanpidon tilit

Valtiokonttori Määräys Kirjanpidon tilit Liikekirjanpidon tilit Valtiokonttori Määräys 1 (6) 2.3.2015 Dnro VK/180/00.01/2015 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpidon tilit Valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992)

Lisätiedot

Tilitiedoille tehtäviä tarkistuksia

Tilitiedoille tehtäviä tarkistuksia Valtiokonttori Ohje 1 (8) 8.6.2015 Tilitiedoille tehtäviä tarkistuksia Tähän ohjeeseen on koottu tarkistuksia, joilla voidaan varmistaa tilitietojen oikeellisuutta sekä tilikauden aikana että tilinpäätöksessä.

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno KIRJANPITO 22C00100 Luento 4a: Hankintameno Luento 4 Hankintameno: Välittömät ja välilliset menot (ennen: muuttuvat ja kiinteät) Hankintamenon määrittäminen Tilinpäätöksen esittäminen: Tilinpäätöksen sisältö:

Lisätiedot

4.5 Kansallisomaisuuden ja käyttöomaisuuden hankinta ja luovutus sekä poistojen kirjaaminen

4.5 Kansallisomaisuuden ja käyttöomaisuuden hankinta ja luovutus sekä poistojen kirjaaminen 4.5 Kansallisomaisuuden ja käyttöomaisuuden hankinta ja luovutus sekä poistojen kirjaaminen 4.5.1 Kansallisomaisuuden ja käyttöomaisuuden hankintamenon sekä muiden pitkävaikutteisten menojen kirjaaminen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 206/53/04 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto 21.4.2005 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Jyväskylän yliopiston tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Sari Lajunen, lakimies, Liikennevirasto Tiealueen ja sen osan lakkauttaminen Sari Lajunen 2 Maantielaki 88 : maantien lakkaaminen Maantielaki 89 : maantien lakkauttaminen

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstöhallinnon prosessikartta. Päivitetty: 16.1.2015

Talous- ja henkilöstöhallinnon prosessikartta. Päivitetty: 16.1.2015 Talous- ja henkilöstöhallinnon prosessikartta Päivitetty: 16.1.2015 Käsitteet Tehtäväalue Prosessialue 1. Pääprosessi 1.1 Osaprosessi Aliprosessi Toiminto Tehtävä Pääprosessin yhteyteen on sulkuihin merkitty

Lisätiedot

Vägkarta för beredningen i Österbotten Tiekartta valmistelulle Pohjanmaalla

Vägkarta för beredningen i Österbotten Tiekartta valmistelulle Pohjanmaalla Vägkarta för beredningen i Österbotten LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Uppgift / Tehtävä Vägkarta för beredningen i Österbotten Fortsatta åtgärder angående de nationella utredningarna

Lisätiedot

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (7) 20.11.2014 Dnro VK/1077/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman jälkeen 2 Projektin tausta, tavoitteet ja rajaukset VOH on paikannut monia tiedon ja menetelmien puutteita, mutta uusiakin tarpeita

Lisätiedot

Kh 8.2.2016 35 liite. Kauhavan kaupunki IRTAIMISTO-OHJE

Kh 8.2.2016 35 liite. Kauhavan kaupunki IRTAIMISTO-OHJE Kh 8.2.2016 35 liite Kauhavan kaupunki IRTAIMISTO-OHJE Sisällysluettelo 1. Ohjeen tarkoitus... 3 2. Irtaimistoluetteloon kirjattavan irtaimiston määrittely... 3 3. Irtaimistoluetteloon kirjattavat tiedot...

Lisätiedot

Rahastonhoitajana yhdistyksessä

Rahastonhoitajana yhdistyksessä Rahastonhoitajana yhdistyksessä Sisältö Rahastonhoitaja Yhdistyksen toiminta: lait ja säännöt Rahastonhoitaja on yksi keskeisistä toimijoista Rahastonhoitajan tehtävät ja vastuut Talousarvio Kirjanpito

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005 237/53/05 Opetusministeriö 30.5.2006 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta 2005 tämän

Lisätiedot

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa

Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa Tekninen lautakunta 27 23.04.2015 Vastuunjakotaulukko kunnan kiinteistöihin kohdistuvissa hankinnoissa 154/02.07.01/2015 266/02.07.01/2012 Tekla 61 Kiinteistöjen käyttäjien ja ylläpitäjien välillä on ollut

Lisätiedot

13. Tilinpäätöserittelyt ja muu tilinpäätösaineisto

13. Tilinpäätöserittelyt ja muu tilinpäätösaineisto 13. Tilinpäätöserittelyt ja muu tilinpäätösaineisto Tilinpäätöserittelyt ja muut tilinpäätöksen yhteydessä laadittavat luettelot ovat tiliviraston sisäisiä tilinpäätösasiakirjoja, eikä niitä sisällytetä

Lisätiedot

Vuoden 2003 tilinpäätösohje. Tilivirastoille ja talousarvion ulkopuolella oleville valtion rahastoille

Vuoden 2003 tilinpäätösohje. Tilivirastoille ja talousarvion ulkopuolella oleville valtion rahastoille Vuoden 2003 tilinpäätösohje Tilivirastoille ja talousarvion ulkopuolella oleville valtion rahastoille Lukijalle Tämä tilinpäätösohje on yhteenvedonomainen muistilista vuoden 2003 tilinpäätöksen laadinnan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 9 Liitetietojen numerointi perustuu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeeseen. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Pysyvien vastaavien

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 202/53/04 Opetusministeriö 25.5.2005 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 175/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 175/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 175/53/02 15.05.2002 Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKESKUKSEN TILINTAR-

Lisätiedot

Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa

Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa Valtiokonttori Määräys 1 (5) 30.10.2015 Dnro VK/926/00.01/2015 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa Voimaantulo Lisätiedot

Lisätiedot

Ulkoinen laskenta Kieku-tietojärjestelmässä. OPM:n hallinnonalan Kieku-tilaisuus

Ulkoinen laskenta Kieku-tietojärjestelmässä. OPM:n hallinnonalan Kieku-tilaisuus Ulkoinen laskenta Kieku-tietojärjestelmässä OPM:n hallinnonalan Kieku-tilaisuus Taloushallinnon prosessit 2 Tulojen käsittely: Laskuun perustuvien tulotositteiden käsittely Suoritusten käsittely Saatavien

Lisätiedot

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4) Vesa Männistö Inframan Oy 17.12.2003 Kevyen liikenteen väylien hallinta 1 17.12.2003 Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 2 Väylien osoitteisto...3...3...3

Lisätiedot

Landskapsreformen i Österbotten Maakuntauudistus Pohjanmaalla LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Landskapsreformen i Österbotten Maakuntauudistus Pohjanmaalla LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Landskapsreformen i Österbotten Maakuntauudistus Pohjanmaalla LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Uppgift / Tehtävä Schemat för beredningen i Österbotten Työlista valmistelulle

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

LUKU 11: TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN

LUKU 11: TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN LUKU 11: TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN Tässä luvussa käsitellään tiliviraston tilinpäätöksen laatimista. Luvussa ohjeistetaan tilinpäätöksen laadinnassa noudatettavat pysyvät periaatteet ja menettelyt.

Lisätiedot

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Laki vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan vakuutusyhtiölain (521/2008) 8 luvun 4 :n 4 momentti, 8, 10, 11, 13, 19, 20, 23 ja 25, sellaisena kuin niistä

Lisätiedot

Valtiokonttorin Hallinnon ohjauksen järjestämien palvelujen siirto yliopistoille niiden irtaantuessa budjettitalouden piiristä

Valtiokonttorin Hallinnon ohjauksen järjestämien palvelujen siirto yliopistoille niiden irtaantuessa budjettitalouden piiristä VALTIOKONTTORI Hallinnon ohjaus 07.10.2009 Dnro 521/03/2009 Valtiokonttorin Hallinnon ohjauksen järjestämien palvelujen siirto yliopistoille niiden irtaantuessa budjettitalouden piiristä VALTIOKONTTORI

Lisätiedot

Olisi tärkeää, että vanhasta määräys- ja ohjekokoelmasta poistettaisiin nyt näillä määräyksillä kumotut osuudet.

Olisi tärkeää, että vanhasta määräys- ja ohjekokoelmasta poistettaisiin nyt näillä määräyksillä kumotut osuudet. 1 FINANSSIVALVONNALLE (Dnro 11/01.00/2012) Finanssivalvonnan pyydettyä yhdistyksemme lausuntoa eläkesäätiöiden ja eläkekassojen kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevista määräyksistä

Lisätiedot

Luento 8. Arvonmuutokset: Tulojen tulouttaminen tilikaudelle: Arvonkorotus Käypä arvo Arvonalentuminen.

Luento 8. Arvonmuutokset: Tulojen tulouttaminen tilikaudelle: Arvonkorotus Käypä arvo Arvonalentuminen. Luento 8 Arvonmuutokset: Arvonkorotus Käypä arvo Arvonalentuminen. Tulojen tulouttaminen tilikaudelle: Suoriteperuste Valmistusasteen mukainen tulouttaminen. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 8a: Arvonmuutokset:

Lisätiedot

Valtiokonttorin määräämät talousarviokirjanpidon

Valtiokonttorin määräämät talousarviokirjanpidon Valtiokonttorin määräämät talousarviokirjanpidon tilit (Valtiokonttorin määräys Kirjanpidon tilit) 1. Talousarviotilille tai siirretyn määrärahan tilille kirjaamista odottavien tapahtumien tilit.. 3 600

Lisätiedot

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla Päällystealan digitalisoinnin työpaja 11.11.2015/ Mirja Noukka Digitalisaatiolle on tällä hallituskaudella vahva tilaus 17.11.2015

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 23/ Dnro 1/51/2002

VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 23/ Dnro 1/51/2002 VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 23/2002 26.8.2002 Dnro 1/51/2002 Valtion kirjanpitolautakunnan lausunto hakemukseen, jossa Tiehallinto on pyytänyt lausuntoa valtatie 4:n moottoritieosuutta Järvenpää-Lahti

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

1. Ylöjärven kaupunki, y-tunnus (jäljempänä Luovuttaja ); ja. 2. Ylöjärven Vesi Oy, y-tunnus [ ] (jäljempänä Luovutuksensaaja ).

1. Ylöjärven kaupunki, y-tunnus (jäljempänä Luovuttaja ); ja. 2. Ylöjärven Vesi Oy, y-tunnus [ ] (jäljempänä Luovutuksensaaja ). APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Tämä apporttiomaisuuden luovutuskirja ( Luovutuskirja ) on tehty tänään [pvm] alla mainittujen osapuolten välillä: 1 Osapuolet 2 Tausta ja tarkoitus 3 Apporttiomaisuuden

Lisätiedot

Hankkeen valmistusaste on määritetty laskemalla hankkeen suoriteperusteella toteutuneiden menojen suhde hankkeen arvioituihin kokonaismenoihin.

Hankkeen valmistusaste on määritetty laskemalla hankkeen suoriteperusteella toteutuneiden menojen suhde hankkeen arvioituihin kokonaismenoihin. 1 (8) Liite 1 Esimerkit tulon kirjaamisesta tuotoksi valmistusasteen perusteella Esimerkki 1 Hankkeen valmistusaste on määritetty laskemalla hankkeen suoriteperusteella toteutuneiden menojen suhde hankkeen

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 18/03/2001

VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 18/03/2001 1(5) VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 18/03/2001 25.9.2001 Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KIRJANPIDON ALKUSALDOJEN MUUNTAMINEN EUROIKSI Valtion talousarviosta annetun asetuksen

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Tytti Yli-Viikari 22.4.2016 Valtiontalouden tarkastusvirasto Julkisen johtamisen kannalta tärkeitä toimintaympäristön kehityskulkuja Talouden

Lisätiedot

LAUSUNTO KERTYNEIDEN ALIJÄÄMIEN KATTAMISESTA PERUSPÄÄOMASTA

LAUSUNTO KERTYNEIDEN ALIJÄÄMIEN KATTAMISESTA PERUSPÄÄOMASTA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 77 14.11.2006 LAUSUNTO KERTYNEIDEN ALIJÄÄMIEN KATTAMISESTA PERUSPÄÄOMASTA 1 Lausuntopyyntö Kunta A ei ole saanut katettua taseen kertynyttä alijäämää vuosien

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI Hallinnon ohjaus Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖSOHJE

VALTIOKONTTORI Hallinnon ohjaus Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖSOHJE VALTIOKONTTORI Hallinnon ohjaus OHJE 23.11.2004 1(5) Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖSOHJE Valtion tilinpäätös sekä tilivirastojen tilinpäätösraportointi

Lisätiedot

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri VIKING Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Tielaitos Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus Opastinsilta 12 PL 70 00521 HELSINKI

Lisätiedot

Tilinpäätöksen parhaat käytännöt -sisäministeriö

Tilinpäätöksen parhaat käytännöt -sisäministeriö Tilinpäätöksen parhaat käytännöt -sisäministeriö Taloushallinnon kevätseminaari 3. 4.6.2015 Laskentapäällikkö Kati Korpi Taloushallinnon volyymitiedot (vuosi 2014) Volyymitieto Lukumäärä Ostolaskuja 3

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Valmistusasteen mukainen tulouttaminen

KIRJANPITO 22C Valmistusasteen mukainen tulouttaminen KIRJANPITO 22C00100 Luento 8b: Valmistusasteen mukainen tulouttaminen TULOJEN KIRJAAMINEN Tulojen ja menojen kirjaamisperusteena sekä tilikauden tilinpäätöksen laatimisperiaatteena on lähtökohtaisesti

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 11/1997 VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN KAA- VOISTA

VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 11/1997 VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN KAA- VOISTA VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 11/1997 2.6.1997 Valtiovarainministeriö Viite: Lausuntopyyntö 15.5.1997 VM 24/00/97 VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN KAA-

Lisätiedot

2. Luku: Juoksevan kirjanpidon kirjaukset

2. Luku: Juoksevan kirjanpidon kirjaukset 2. Luku: Juoksevan kirjanpidon kirjaukset 2.1. Maksuliike Valtion maksuliikkeen hoitamisesta on säädetty talousarviolain 13 ja 13a :ssä sekä talousarvioasetuksen luvussa 5. Valtion maksuliikkeeseen sisältyy

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Korkeakoulujen laskentatoimen tila -tutkimuksen välituloksia. Jukka Pellinen Jyväskylän yliopisto

Korkeakoulujen laskentatoimen tila -tutkimuksen välituloksia. Jukka Pellinen Jyväskylän yliopisto Korkeakoulujen laskentatoimen tila -tutkimuksen välituloksia Jukka Pellinen Jyväskylän yliopisto 25.11.2016 Tavoite Kuvailla korkeakoulujen johdon laskentatoimen käytäntöjä kattavasti Tutkimusaineisto

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ki/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ki/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 227 Rakennusviraston seurantaraportit ja talousarvion toteutumisennusteet vuodelta 2012 HEL 2012-006514 T 02 02 01 Päätös päätti merkitä seurantaraportin ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2015 1 (5) 738 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvonnan valtiollistamisesta ja keskittämisestä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus FINGRID OYJ 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.1998 Kuluva vuosi on yhtiön ensimmäinen täysi toimintavuosi. Yhtiö hankki Suomen Voimatase Oy:n koko osakekannan 1.9.1998, minkä seurauksena yhtiöistä muodostui

Lisätiedot

Tiehankkeiden arvioinnin ohjeistus

Tiehankkeiden arvioinnin ohjeistus 1 Vaikutusten hallinnan seminaari 26.11.2003 Anton Goebel, Tiehallinto 2 Ohjeistuksen nykytila Jo vuoden 1994 YHTALI:ssa edellytettiin liikennemuotokohtaisten hankearviointiohjeiden laatimista. Myös liikenne-

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTION TALOUSARVIOSTA ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISEKSI

LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTION TALOUSARVIOSTA ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISEKSI 1 (6) 2014/302/31 Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi 16.12.2014 Lausuntopyyntö 5.12.2014 LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTION TALOUSARVIOSTA ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISEKSI Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 406/53/03

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 406/53/03 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 406/53/03 9.4A 13.05.2004 Kauppa- ja teollisuusministeriö Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus POHJOIS -KARJALAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKER-

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Sääntelyelimen painopisteet Sääntelyelimen päällikkö Juha Karjanlahti

Sääntelyelimen painopisteet Sääntelyelimen päällikkö Juha Karjanlahti Sääntelyelimen painopisteet 2016 Sääntelyelimen päällikkö Juha Karjanlahti 25.11.2015 Aiheet Verkkoselostus Palvelupaikat ja niiden hinnoittelu Rataverkon hinnoittelu Kirjanpidollinen eriyttäminen Lisää

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot