Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö. Sisäisiä julkaisuja 31/2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö. Sisäisiä julkaisuja 31/2005"

Transkriptio

1 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö Sisäisiä julkaisuja 31/2005

2

3 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö Sisäisiä julkaisuja 31/2005 Tiehallinto Helsinki 2005

4 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö Kansikuva: Ville Lähde Inframan Oy ISSN X TIEH Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2005 TIEHALLINTO Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö. Helsinki Tiehallinto. Tiehallinnon Sisäisiä julkaisuja 31/ s. + liitt. 7 s. ISSN X, TIEH Asiasanat: Väylät, tiedon keruu, laskelmat, laskentatoimi, kirjanpito, taloudellisuus, tehokkuus, toiminnansuunnittelu, taloussuunnittelu Aiheluokka: 70 TIIVISTELMÄ Tiehallinnossa käynnissä olevan väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelman yhtenä projektina on tarkasteltu väyläomaisuuden arvon laskennan kehittämistä ja hyväksikäyttöä. Laskennan kehittäminen liittyy erityisesti Tiehallinnon erilaisten tietojärjestelmien tuottaman tiedon yhteensovittamiseen ja menettelyjen kehittämiseen siten, että ne palvelevat kokonaisvaltaista tiedonkeruuta. Toisaalta prosessiin liittyy myös tiedon käyttöä koskeva puoli, se mitä tietoa tuotetaan ja kuka sitä käyttää. Tässä selvityksessä on keskitytty näihin molempiin aihealueisiin. Työssä on otettu huomioon Tiehallinnon Valtion kirjanpitolautakunnalta vuoden 2004 lopulla saama lausunto kirjanpitomenettelynsä kehittämisestä. Uusista laskentamenettelyistä suositellaan seuraavaa: - Tierakenteiden kirjaamisessa tulisi siirtyä käyttämään tarkempaa erittelyä, joka tukee myös Tiehallinnon omaa toiminnansuunnittelua. Tieosittaiseen seurantaan ei tässä vaiheessa ole vielä perusteltua siirtyä. - Poistoaikoja on perusteltua tarkistaa samalla, kun siirrytään tieluokkia ja siltarakenteita erittelevään jaotteluun. - Tiepohjien osalta tulee kehittää tarkoituksenmukainen ja teknisesti toteutettavissa oleva menetelmä, joka vastaa tierakenteiden tulevaa käsittelyä. - Investointien aktivointeja selkeytetään ottamalla taseeseen olennaisesti päällysteiden käyttöikää parantavat ja tierakenteen kantavuutta lisäävät menot. Tuotemäärittelyä suositellaan täsmennettävän aktivointitapaa tukevaksi. - Taseeseen lisättävien ja sieltä poistettavien teiden osalta otetaan käyttöön jälleenhankinta-arvoon perustuva menettely. Laskentaperusteiden ja käsitteiden määrittelyn lisäksi on työssä käsitelty tasetietojen hyväksikäytön mahdollisuuksia esimerkkien kautta. Kirjanpitoarvoa voidaan käyttää apuna muodostettaessa tienpidon taloudellisuus- ja tehokkuuskehityksen indikaattoreita. Kirjanpitoarvon voidaan myös perustellusti olettaa pitkällä aikavälillä indikoivan tieomaisuuden käyttöarvoa. Tässä ominaisuudessa kirjanpitoarvoa voidaan käyttää apuna havainnollistamaan erilaisten rahoitustasojen ja erilaisten investointistrategioiden vaikutusta tieomaisuuden arvoon pitkällä aikavälillä. Informaatiota voidaan hyödyntää suunnittelun, viestinnän ja päätöksenteon tukena esimerkiksi toiminta- ja taloussuunnittelun yhteydessä. Tämän työn perusteella suositellaan, että Tiehallinto kehittää edellä kuvatulla tavalla kirjauskäytäntöjään ja tarpeen vaatiessa ottaa käyttöön uusia laskentamenettelyjä. Kirjanpitoarvon hyväksikäytön osalta on perusteltua testata ja edelleen kehittää tämän työn esimerkkejä käytännössä.

6 Utvecklande och utnyttjande av beräkningen för vägegendomens värde. Helsingfors Vägförvaltningen. Interna publikationer 31/ s. + bilagor 7 s. ISSN X, TIEH Nyckelord: Trafikleder, uppgiftsinsamling, kalkyler, redovisning, bokföring, lönsamhet, effektivitet, verksamhetsplanering, ekonomiplanering SAMMANFATTNING Bland projekten inom Vägförvaltningens forskningsprogram om trafikledsegendom finns utvecklingen av beräknandet och utnyttjandet av väggendomens värde. Då det gäller utvecklingen av beräknandet ska man speciellt kunna länka ihop information i Vägförvaltningens olika datasystem och förbättra arbetsmetoderna så att de bättre tjänar den övergripande insamlingen av data. Dessutom omfattar processen också användandet av informationen, dvs. vilken information som produceras och vem som utnyttjar den. Denna utredning omfattar båda dessa delområden. Man har beaktat det utlåtande som Statens bokföringsnämnd i slutet av år 2004 gav till Vägförvaltningen om förbättring av dess bokföringsförfarande. Angående de nya beräkningsmetoderna rekommenderas följande: - Vägkonstruktioner borde registreras mer detaljerat, vilket samtidigt skulle stöda Vägförvaltningens verksamhetsplanering. Det finns dock ingen orsak att gå in för en uppföljning enligt vägavsnitt. - Samtidigt som man börjar särskilja vägklasser och brokonstruktioner bör man också granska avskrivningstiderna. - För vägbotten bör man utveckla en ändamålsenlig och genomförbar metod som motsvarar den kommande behandlingen av vägkonstruk-tionen. - Aktivering av investeringar bör göras enklare genom att man i balansräkningen tar med utgifter för åtgärder som förlänger vägbeläggningens livstid eller ökar vägens bärighet. Specifikationerna borde preciseras så att den inkluderar aktiveringsmetoden. - Ett förfarande som grundar sig på återanskaffningsvärdet bör användas för vägar som läggs till eller stryks från balansräkningen. Förutom beräkningsgrunder och begreppsförklaringar har man i utredningen med hjälp av exempel också utrett möjligheterna att utnyttja balansräkningen. Bokföringsvärdet kan användas då man framställer indikatorer över utvecklingen av väghållningens ekonomi och verksamhet. Det finns också grund för att bokföringsvärdet på lång sikt visar bruksvärdet. I denna egenskap kan bokföringsvärdet på lång sikt användas som hjälpmedel för att tydliggöra effekterna av olika finansieringsnivåer och investeringsstrategier på vägegendomens värde. Denna kunskap kan utnyttjas t.ex. som stöd för planering, kommunikation och beslutsfattande i samband med den strategiska och ekonomiska planeringen. På basis av denna utredning rekommenderas att Vägförvaltningen utvecklar sin bokföringspraxis på nämnda sätt samt vid behov tar i bruk nya metoder. För att kunna utnyttja bokföringsvärdet måste man pröva och vidareutveckla de exempel som presenteras här.

7 Development and utilization of accounting of road assets. Helsinki Finnish Road Administration. Finnra Internal Reports 31/ p. + app. 7 p. ISSN X, TIEH Keywords: public roads, infrastructure, public roads, road assets, information management, asset mangement, account statement, accounting, economy, strategic planning, financial planning SUMMARY In the Finnish Road Administration part of the on-going research program on asset management has been to study the accounting methods and utilisation of the financial information. Development of accounting procedures is vital from the point of view of integrating the information from various sources and to serve the information gathering system as a whole. The process is further linked to users of the information and for what purposes this information can be used. This study covers both aspects of the data system. The National Audit Board has provided detailed guidelines of areas for developing the accounting system at Finnish Road Administration at the end of These guidelines cover the accounting procedures for road structures, for which the recommendation is to select a more detailed method that would support the internal accounting procedures. At this point the Board has not suggested a road section based accounting system. Times of depreciation may have to be adjusted, for instance because bridges will be classified according to structures and different materials may require different times of depreciation. Regarding investments, the Board recommends to activate only measures that significantly improve the road surface or durability of the road structures to the balance sheet and to add all other measures to standard cost items. Assigning value for roads and bridges added to or removed from Finnish Road Administration s database and accounts is based on to the purchasing price and the age of that structure. This report presents some concrete examples of utilising the accounting information. This information can be used to support decision-making if, for instance, the financial negotiations between the Ministry of Transport and Telecommunications and the Finnish Road Administration require analysis of investment and maintenance funding levels. The asset value of national roads can be used as a rough indicator of the condition of the road network, with the assumption that depreciation based on flat rate describes the average reduction in the road asset value. The following recommendations to the Finnish Road Administration are based on the findings of this study. To apply the recommendations of the National Audit Board and to develop new methods where required. Provisional calculations are needed regarding times of depreciation. To further utilise the accounting information there is a need to develop further the examples of utilisation of the current information using more precise data. Regional or road section-based accounting systems should be developed, if financial data is to be utilised as a basis for regional allocation and planning of resource use.

8

9 ESIPUHE Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö on osa väyläomaisuuden hallinnan nelivuotista tutkimusohjelmaa. Tämän osaprojektin pääpaino on Valtion kirjanpitolautakunnan suositusten tarkastelussa käytännön näkökulmasta ja Tiehallinnon tuottaman taloudellisen informaation hyväksikäytön kehittämisessä. Valtion kirjanpitolautakunnan lausuntoa on Tiehallinnon puolelta kommentoitu sitä valmistellessa ja sen antamat suositukset ovat olleet Tiehallinnolle toteutettavissa. Kehitystyötä kirjanpidon ja laskentamenettelyjen kehittämisessä on Tiehallinnolla kuitenkin vielä edessä. Tästä työstä on kuitenkin saatavissa suuntaviivoja jatkotoimenpiteille. Työn ohjauksesta Tiehallinnon puolelta on vastannut talouspäällikkö Liisa Uusheimo. Työhön ovat osallistuneet talousjohtaja Jani Saarinen, tietopäällikkö Mikko Inkala, suunnittelupäällikkö Tuomas Toivonen, DI Pertti Virtala, talouspäällikkö Tarja Viik ja controller Taru Puurtinen. Konsulttien puolelta työtä ovat olleet tekemässä Satu Kettunen ja Ville Lähde Inframan Oy:stä sekä Heikki Metsäranta Strafica Oy:stä ja Marko Nokkala VTT:lta. Lisätietoja tästä raportista antaa talouspäällikkö Liisa Uusheimo, puh Helsingissä toukokuussa 2005 Tiehallinto Keskushallinto

10

11 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö 9 Sisältö 1 JOHDANTO 11 2 OMAISUUSKIRJANPITO VÄYLÄLAITOKSISSA Valtion väyläomaisuus Omaisuuskirjanpito Tiehallinnossa Omaisuuskirjanpito muissa väylälaitoksissa 15 3 TOIMINNANSUUNNITTELU, BUDJETOINTI JA LASKENTA Tiehallinnon prosessit Taloushallinto ja talouden järjestelmät Toiminnansuunnittelun tarpeet väyläomaisuuslaskennalle 18 4 LASKENTAMENETTELYJEN KEHITTÄMINEN Tiehallinnon lausuntopyyntö väyläomaisuuskirjanpidosta Lisättävien ja poistettavien teiden arvonmääritys Toimenpiteet ja aikataulu uusien laskentamenetelmien käyttöönotolle Tilinpäätöstietojen tuottaminen ja hankintojen hallintajärjestelmän hyödyntäminen Muut kehityskohteet 30 5 POISTOMENETTELYN KEHITTÄMINEN Poistomenettely Tiehallinnossa Poistosuunnitelman kehittäminen 33 6 LASKENTATIETOJEN HYVÄKSIKÄYTTÖ Kirjanpitoarvon käyttömahdollisuudet yleisesti Kirjanpitoarvo taloudellisuuden ja tuottavuuden tunnuslukuna Kirjanpitoarvo tieomaisuuden käyttöarvon tunnuslukuna Kirjanpitoarvosta johdettujen tunnuslukujen käyttö viestinnässä 42 7 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET 44 8 LÄHTEET 46 9 LIITTEET 47

12 10 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö

13 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö 11 1 JOHDANTO Väyläomaisuuden arvon laskennan ja hyväksikäytön kehittäminen on osa Tiehallinnon väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelmaa. Tutkimusohjelma on nelivuotinen ( ) ja sen tarkoituksena on luoda toimintapa Tiehallinnon vastuulla olevan väyläomaisuuden hallintaan. Tiehallinnon väyläomaisuus koostuu tierakenteista, tiepohjista sekä keskeneräisestä tuotannosta, joista tierakenteiden (alusrakenteet, päällysteet, sillat, muut rakenteet ja laitteet) osuus on ylivoimaisesti merkittävin. Nykyinen väyläomaisuuslaskenta on otettu käyttöön vuoden 1998 alussa, kun valtion kirjanpitouudistuksen yhteydessä virastojen omaisuus inventointiin ja arvostettiin tasetta varten. Tieomaisuuden alkusaldoksi muodostui tällöin 14,5 miljardia euroa. Omaisuuden arvon perustana olivat kirjanpidosta saadut väyläomaisuuden investointimenot. Tierakenteiden arvoa korjattiin poistoilla, joiden suuruus määritettiin vastaamaan rakenteiden vuotuisia ylläpito- ja peruskorjaustarpeita. Viime vuosina Tiehallinnon väyläomaisuuden kirjanpitoarvo on pienentynyt, koska väyläomaisuusinvestoinnit ovat olleet pienemmät kuin omaisuudesta tehdyt poistot. Eri yhteyksissä on noussut esiin tarve kirjanpidon laskentakäytäntöjen tarkentamisesta ja taseinformaation paremmasta hyödynnettävyydestä. Tavoitteena on, että väyläomaisuuslaskenta ja kirjanpito yhdessä tukevat nykyistä paremmin väyläomaisuuden hallintaa. Tähän kuuluu myös kirjanpidosta ja väyläomaisuuslaskennasta saatavat tiedot, joita voidaan hyödyntää päätöksenteossa sekä Tiehallinnon sisäisessä ja ulkoisille sidosryhmille suunnatussa viestinnässä. Tiehallinto on pyytänyt ja vuoden 2004 lopulla saanut lausunnon Valtion kirjanpitolautakunnalta koskien tieomaisuuden arvostamista ja kirjanpidollisia periaatekysymyksiä. Kirjanpitolautakunnan lausunto on otettu huomioon tätä työtä tehtäessä ja sen antamat suositukset ovat omalta osaltaan ohjanneet työtä. Työn tavoitteena on ollut tuottaa käytäntöjä ja malleja toiminnansuunnittelun, budjetoinnin ja laskennan yhteensovittamiseksi nykyistä paremmin. Lisäksi on kehitetty väyläomaisuuden arvon laskentaa tuottamalla menetelmiä ja käytäntöjä kirjanpidollisten ja sisäisen laskennan ongelmien ratkaisemiseksi. Tavoitteena on myös ollut pohtia ja määrittää tapoja tuottaa tasetiedoista tienpidon ohjauksessa ja viestinnässä käyttökelpoisia tunnuslukuja. Projektissa on lisäksi määritelty ja selkeytetty erilaisia arvoon liittyviä käsitteitä, jotka on koottu raportin liitteeksi.

14 12 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö OMAISUUSKIRJANPITO VÄYLÄLAITOKSISSA 2 OMAISUUSKIRJANPITO VÄYLÄLAITOKSISSA 2.1 Valtion väyläomaisuus Valtiohallinnon kirjanpitouudistus VALKI otettiin käyttöön 1998 vuoden alussa. Valtion kirjanpito sisältää liikekirjanpidon ja talousarviokirjanpidon. Kirjanpitouudistuksen tavoitteena oli parantaa valtion omaisuuden hallintaa ja myös tehostaa sen taloudellista käyttöä. Valtion väyläomaisuus on kaikkiaan noin 17 mrd. euroa. Väyläomaisuuteen luetaan rakennusmaat ja vesialueet, rakenteet, ennakkomaksut ja keskeneräiset käyttöomaisuushankinnat. Pääosa väyläomaisuudesta on Tiehallinnon hoitovastuulla olevia yleisiä teitä. Kuva 1 havainnollistaa valtion väyläomaisuuden jakautumista eri väylälaitosten kesken. Väyläomaisuuden jakautuminen väylälaitosten kesken 14 % 1 % Tiehallinto Ratahallintokeskus Merenkulkulaitos 85 % Kuva 1. Valtion taseessa olevan väyläomaisuuden prosentuaalinen jakautuminen väylälaitosten kesken vuoden 2003 lopussa. (Merenkulkulaitoksen, Ratahallintokeskuksen ja Tiehallinnon toiminta-/vuosikertomukset 2003.) 2.2 Omaisuuskirjanpito Tiehallinnossa Tiehallinto vastaa Suomessa yleisten teiden hallinnosta, ylläpidosta ja kehittämisestä. Tähän liittyvät myös liikenteen ohjaus- ja tietopalvelujen tarjoaminen. Tienpidon rahoitus vuosittain on noin miljoonaa euroa.

15 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö 13 OMAISUUSKIRJANPITO VÄYLÄLAITOKSISSA Tiehallinnon hoidettavaksi kuuluvia yleisiä teitä oli vuoden 2004 alussa noin kilometriä. Näistä pääteitä on noin kilometriä ja moottoriteitä 650 kilometriä. Kevyen liikenteen väyliä on noin kilometriä ja siltoja noin kappaletta. Tiehallinnon väyläomaisuus oli jo ennen valtion kirjanpitouudistusta VALKIA määrällisesti hallinnassa ja inventoituna. Vuosina tehtiin omaisuuden arvostus ja inventointi vuoden 1998 alusta käyttöönotettavaa tasetta varten. Tiehallinnon väyläomaisuuden arvo on noin 14,5 miljardia euroa. Kuva 2 havainnollistaa Tiehallinnon tieomaisuuden jakautumista tase-erittäin. Tiehallinnon väyläomaisuus (tieomaisuus) jakautuu taseessa kolmeen erään - tierakenteet, - keskeneräiset rakenteet ja - tiepohjat. Tiehallinnon tieomaisuuden jakautuminen tase-eriin vuosina milj. euroa Tiepohjat Keskeneräiset tiehankkeet Tierakenteet Kuva 2. Tieomaisuuden jakautuminen Tiehallinnon taseessa vuosina (Tiehallinnon toimintakertomukset ) Tierakenteet jaetaan taloudellisten pitoaikojen mukaan neljään eri ryhmään - alusrakenteet, - päällysrakenteet, - sillat ja - muut tierakenteet. Hankkeen menot jaetaan liikekirjanpidossa tierakenteiden tilin alatileille prosenttiarvion perusteella tilinpäätöksen yhteydessä. Alatilit määrittävät poiston suuruuden taloudellisen pitoajan perusteella.

16 14 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö OMAISUUSKIRJANPITO VÄYLÄLAITOKSISSA Poistot tehdään valmiista tierakenteista. Kun keskeneräinen hanke on siirretty valmiisiin tierakenteisiin, aloitetaan poistolaskenta. Keskeneräiset tierakenteet inventoidaan kerran vuodessa (kuranttiusvaatimus). Tiepohjien arvosta vähennetään vain poisluovutetut alueet. Maaomaisuuteen liittyvät muutokset on nykyisin hoidettu tapauskohtaisesti, mutta systemaattisia menettelytapoja on kehitteillä. Kehittämissuunnitelmissa tulee ottaa huomioon valmisteilla oleva maantielaki, joka voi muuttaa alueiden nykyisiä omistussuhteita. Vuosina poistot tierakenteista tehtiin menojäännöspoistoina. Vuodesta 2001 alkaen on tehty tasapoistot, jossa poistomäärä on määräprosentti rakenteen alkuperäisestä hankintahinnasta. Poistomäärä on silloin vuosittain samansuuruinen ja taloudellisen pitoajan jälkeen jäännösarvo on nolla. Käyttöomaisuusjärjestelmä laskee poistot automaattisesti kerran kuukaudessa. Taulukko 1. Tierakenteiden poistoajat ja -prosentit Tiehallinnossa. (Tiehallinnon toimintakertomus 2003.) Omaisuuserät poistoaika poistoprosentti poistamaton menojäännös (%) Alusrakenteet Päällysteet Sillat Muut tierakenteet Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat Tiehallinnon vuosien toimintakertomusten mukaan väyläomaisuuden kirjanpitoarvo on laskenut vuodesta 1998 lähtien eli tierakenteista tehtävät poistot ovat olleet suuremmat kuin taseeseen aktivoidut investoinnit. Suurin osa poistoista on kohdistunut alusrakenteisiin, jotka myös muodostavat arvollisesti suurimman osan tierakenteista. Toimintakertomuksissa tase-erien vuosittaista kehittymistä ei ole erityisesti analysoitu tai toteutumille ei ole asetettu tavoitteita. Myös aikasarjoja on ollut hankala muodostaa. Eri vuosien tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia, koska laskentaperusteet ovat muuttuneet ja korjauksia ja lisäyksiä on tehty kohtuullisen paljon. Vuoden 2003 toimintakertomuksessa on ensimmäistä kertaa esitetty tierakenteiden poistamaton menojäännös (kts. taulukko 1). Jatkossa tämän tunnusluvun kehittymisen seuraaminen voisi olla mielenkiintoista. Vuoden 2001 alussa tierakenteiden alkusaldot siirrettiin tiepiireihin ja myös kaikki tiepiirien vastuulla olevaa väyläomaisuutta koskevat kirjaukset tehtiin tiepiireissä. Tieomaisuuden arvo tiepiirikohtaisesti on ollut olemassa jo vuodesta 1998 lähtien, mutta sitä ei ole koettu tarpeelliseksi käyttää viestinnässä.

17 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö 15 OMAISUUSKIRJANPITO VÄYLÄLAITOKSISSA Tierakenteiden alkuarvoon aloittavassa taseessa v sisältyivät päällystemenot. Päällysteiden pitoaika on poistosuunnitelman mukaan 10 vuotta, joten ylläpitomenot voidaan katsoa investoinniksi, joka aktivoidaan taseeseen. Vuosina päällysteiden ylläpitomenot kirjattiin vuosikuluksi, koska määrittely vuosikuluksi ja investoinniksi tuotti ongelmia. Vuodesta 2002 vuosikulut ja investoinnit on voitu erottaa helpommin, koska tienpidon tuotemäärittelyä on täsmennetty. Vuoden 2003 lopussa keskeneräisiin rakenteisiin sitoutui 430 miljoonaa euroa. Suurin osa keskeneräisistä tierakenteista on kuitenkin liikenteellä esimerkiksi vuoden 2003 lopussa 73 % kirjanpidossa keskeneräisistä rakenteista oli jo avattu liikenteelle. Tilanne muuttuu alati sen mukaan miten suuria tiehankkeita valmistuu tai otetaan osittain käyttöön. 2.3 Omaisuuskirjanpito muissa väylälaitoksissa Ratahallintokeskus Ratahallintokeskus vastaa rataverkon ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä rautatieliikenteen turvallisuudesta. Ratahallintokeskuksen vastuulle kuuluu lisäksi muut radanpitoon liittyvät viranomaistehtävät. Vuonna 2003 Ratahallintokeskuksen menot olivat noin 470 miljoonaa euroa, joka muodostui pääosin kunnossapidosta, korvaus- ja kehittämisinvestoinneista sekä liikenteenohjauksesta. Ratahallintokeskuksen käyttöomaisuuden tasearvo vuonna 2003 oli noin miljoonaa euroa. Käyttöomaisuuden tasearvo muodostuu pääosin rautatierakenteista. Taulukossa 2 on esitetty Ratahallintokeskuksen rautatierakenteiden tarkempaa jakoa taseessa. Ratahallintokeskuksen ylläpitämä rataomaisuus jaetaan kolmeen erään - rautatiepohjat, - rautatierakenteet ja - liikenteenohjauksen viestintälaitteet. Rautatierakenteet jaetaan edelleen seuraavasti - radan alusrakenne, - radan päällysrakenne ja sillat, - ohjaus- ja turvalaitteet, - sähköistyksen kiinteät laitteet ja - vahvavirta.

18 16 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö OMAISUUSKIRJANPITO VÄYLÄLAITOKSISSA Taulukko 2. Väyläomaisuuden poistoajat ja -prosentit Ratahallintokeskuksessa. (RHK:n toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2003.) Omaisuuserät poistoaika poistoprosentti Radan alusrakenne 60 1,67 Radan päällysrakenne 30 3,33 Sillat 30 3,33 Ohjaus- ja turvalaitteet 15 6,67 Sähköistyksen kiinteät laitteet 30 3,33 Vahvavirta 20 5 Liikenteenohjauksen viestintälaitteet Merenkulkulaitos Merenkulkulaitos vastaa merenkulun turvallisuudesta, talvimerenkulun avustamisesta, meriliikenteen ohjauksesta ja luotsauksesta sekä merikartoituksesta ja yhteysaluspalveluista. Osa toiminnasta rahoitetaan väylämaksuilla (kauppamerenkulku) ja viranomais- ja yhteiskunnalliset tehtävät valtion budjetista. Merenkulkulaitoksen vuosibudjetti on noin 103 miljoonaa euroa ja käyttöomaisuuden arvo 482 miljoonaa euroa. Taulukossa 3 on esitetty Merenkulkulaitoksen väyläomaisuuden poistoajat. Merenkulkulaitoksen ylläpitämä väyläomaisuus voidaan jakaa seuraavasti - väylät ja kanavat ja - väylien turvalaitteet. Taulukko 3. Väyläomaisuuden poistoajat ja -prosentit Merenkulkulaitoksessa Omaisuuserät poistoaika poistoprosentti Väylät 30 3,33 Avokanavat 50 2 Sulkukanavat 50 2 Väylien turvalaitteet (majakat, tutkamerkit, poijut etc.) 30 3,33

19 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö 17 TOIMINNANSUUNNITTELU, BUDJETOINTI JA LASKENTA 3 TOIMINNANSUUNNITTELU, BUDJETOINTI JA LASKENTA 3.1 Tiehallinnon prosessit Tiehallinto muodostuu yhdeksästä tiepiiristä ja liikennekeskuksesta sekä keskushallinnosta. Keskushallinto vastaa Tiehallinnon johtamisesta ja ohjauksesta sekä asiantuntija- ja hallintopalveluista. Tiepiirit taas vastaavat operatiivisesta tienpidosta ja asiakaspalvelusta omalla alueellaan. Seuraavassa väyläomaisuuslaskennan kannalta keskeisten prosessien tehtäviä tarkemmin. - Ohjausprosessi muodostuu toiminta- ja taloussuunnittelusta (TTS), talousarvioehdotuksesta (TAE), taloussuunnittelusta sekä tulossopimusasiakirjojen ja seurantaraporttien tuottamisesta. - Suunnitteluprosessissa tuotetaan tienpidon kokonaisstrategioita ja ohjelmia sekä tuotteita ja palveluja koskevia toimintalinjoja. - Hankintaprosessi huolehtii hankintamenettelyjen kehittämisestä. Yhtenäisiä hankintamenettelyjä tarvitaan tienpidon tuotteiden (hoito, ylläpito, investoinnit) hankinnassa. - Talousprosessi ohjaa ja tukee eri prosessien budjetointia, rahoitussuunnittelua ja raportointia ja luo näin pohjan toiminnansuunnittelulle ja seurannalle. 3.2 Taloushallinto ja talouden järjestelmät Taloushallinto Tiehallinto on valtion tiliorganisaatiossa yksi maksupiste ja tiepiirit, keskushallinnon asiantuntijapalvelut ja liikennekeskus ovat tulosyksikköjä, joita ohjaa pääkonttori. Tulosyksiköitä seurataan Tiehallinnon kirjanpidossa kustannuspaikkojen avulla. Taloushallinnon operatiiviset maksuliike-, reskontraja kirjanpitotehtävät on keskitetty Vaasan tiepiirin hoidettavaksi. Palkanlaskenta hoidetaan Lapin tiepiirissä. Virastotasoisista taloushallintotehtävistä vastaa keskushallinto Taloushallinnon järjestelmät Tiehallinnon taloushallinto perustuu laskenta-, kirjanpito- ja reskontrajärjestelmään (Raindance), laskujen sähköiseen kierrätys- ja arkistointijärjestelmään (Rondo) sekä sopimusten ja tilausten hallintajärjestelmään (HHJ). Taloussuunnittelu ja raportointi perustuvat Raindance- ja HHJ -järjestelmien yhteiskäyttöön. Erillisten järjestelmien integraatio on kuitenkin heikko ja siksi sekä taloussuunnittelu että raportointi edellyttävät tietojen siirtoa järjestelmistä toisiin sekä manuaalista kirjaamista.

20 18 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö TOIMINNANSUUNNITTELU, BUDJETOINTI JA LASKENTA Taloudenohjausjärjestelmä Raindance Tiehallinnon taloudenohjaus ja taloushallinto perustuu v hankitun Raindance ohjelmiston (entinen Prosit) käyttöön. Järjestelmällä hoidetaan sisäinen ja ulkoinen laskenta, ostoreskontra, myyntireskontra sekä käyttöomaisuuskirjanpito. Hankintojen hallintajärjestelmä HHJ Hankintojen hallintajärjestelmä sisältää Tiehallinnon sopimusten ja tilausten hallinnan (HHJ tai T&M Hankinta). Tiehallinnossa käytössä oleva ohjausjärjestelmä, johon kuuluu tilauksien ja sopimuksien suunnittelu ja hallinta sekä niihin liittyvien määrärahojen ja talousarviovaltuuksien käytön hallinta. Lisäksi HHJ:ssä määritellään tilinpäätöstä varten investointien jakautuminen eri tase-erille. Rondo Tiehallinto käyttää Valtiokonttorin keskitetysti hankkimaa paperitonta laskujen käsittelyjärjestelmää Rondoa, jossa laskut kierrätetään ja arkistoidaan sähköisesti. Myös verkkolaskujen vastaanottaminen on mahdollista. 3.3 Toiminnansuunnittelun tarpeet väyläomaisuuslaskennalle Lokakuussa 2004 järjestettiin projektiin liittyen Tiehallinnon asiantuntijoille workshop toiminnansuunnittelun, budjetoinnin ja laskennan yhteensovittamiseksi. Workshopissa tunnistetut toiminnansuunnittelun tarpeet väyläomaisuuslaskennalle ovat seuraavat - yhtenäiset määritelmät (käsitteet ymmärretään eri tavalla), - taloushallinnon käsitteiden yleinen määrittely, - sisäisen laskennan tuoteryhmittelyn ja taseen tierakenteiden jaottelun välille olisi saatava parempi vastaavuus, - laskentamenettelyjen yhdenmukaisuus ja vertailtavuus vuosittain, vertailu myös muiden väylävirastojen kesken, - tilinpäätösanalyysi ja tunnuslukujen tuottaminen, - tavoitteellisuus tase-erissä ja - tietojärjestelmien parempi hyödyntäminen ja tiedon tuottaminen. Tuotemäärittely Tuotteilla määritellään tienpidon suunnittelun, budjetoinnin ja seurannan periaatteet ja rakenteet. Tämä luo pohjan budjetoinnille ja kuukausiseurannalle. Tuotemäärittelyssä on eritelty Tiehallinnon oma toiminta ja tienpidon ostot ja jaettu tarkemmin esimerkiksi tuoteryhmään hoitoon kuuluvat tuotteet ja toimenpiteet. Seuranta tapahtuu tuotetasolla tienpidon ostojen osalta (kunnossapidon alueurakoista syntyvät menot kohdistetaan tienpidon tuotteille urakoitsijan laskuerittelyn perusteella) ja menoryhmittäin Tiehallinnon oman toiminnan osalta.

21 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö 19 TOIMINNANSUUNNITTELU, BUDJETOINTI JA LASKENTA Tuotemäärittelyä on yleensä tarkistettu vuosittain ja se on vaikeuttanut olennaisesti pitkien aikasarjojen muodostamista. Vuoden 2005 alussa määrittelyjä on jälleen tarkennettu. Jatkossa kaikki ylläpidon tuotteet ovat taseeseen aktivoitavia eriä. Ylläpitotuotteiden jakaumaa on myös tarkennettu tierakenteisiin, päällysteisiin ja siltoihin ja näin se vastaa paremmin taseen eriä. Tarkennettavaa löytyy vielä eri tuotteiden toimenpiteistä ja niiden poistoajoista. Esimerkiksi päällysteisiin sisältyy toimenpiteitä, joiden vaikutusaika voi vaihdella muutamasta vuodesta jopa viiteentoista vuoteen. Kuitenkin poistoaika on kaikille päällyste-tuotteen toimenpiteille 10 vuotta. V-kila ottaa myös lausunnossaan kantaa tähän ja toteaa seuraavaa menot olennaisesti päällysteen käyttöikää pidentävästä tai tierakenteen kantavuutta lisäävästä teiden uudelleenpäällystämisestä ovat käyttöomaisuuden perusparannusmenoja. Ne tulee aktivoida Tiehallinnon taseeseen ja kirjata vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi. Sitä vastoin menot sellaisesta päällysteiden paikkaamisesta, joka tierakenteen alkuperäisiin ominaisuuksiin verrattuna ei pidennä päällysteen käyttöikää eikä lisää tierakenteen kantavuutta, ovat käyttöomaisuuden korjausmenoja, jotka kirjataan suoraan kyseisen varainhoitovuoden kuluiksi. Tienpidon vuoden 2005 tuotemäärittelyn suhdetta taseeseen on käsitelty yksityiskohtaisemmin liitteessä 4.

22 20 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö LASKENTAMENETTELYJEN KEHITTÄMINEN 4 LASKENTAMENETTELYJEN KEHITTÄMINEN 4.1 Tiehallinnon lausuntopyyntö väyläomaisuuskirjanpidosta Valtiontalouden tarkastusviraston tehtävänä on tarkastaa valtion taloudenpidon laillisuutta ja talousarvion noudattamista. Vuonna 2002 se suositteli, että Tiehallinto pyytää Valtion kirjanpitolautakunnalta lausunnon koskien tieomaisuuden arvostamista ja kirjanpidollisia periaatekysymyksiä. Valtion kirjanpitolautakunta (V-kila) toimii Valtiokonttorin yhteydessä ja sen tehtävänä on edistää hyvää kirjanpitotapaa. V-kila voi antaa lausuntoja ja suosituksia koskien valtion kirjanpitoa ja tilinpäätöstä. Tierakenteiden kirjanpito Tierakenteet (tilinumero 1240) jaetaan Tiehallinnon kirjanpidossa seuraaville alatileille Alusrakenteet, Päällysteet, Sillat ja Muut tierakenteet. Tierakenteet ovat tällä hetkellä kirjanpidossa tiepiireittäin eriteltyinä ja edellä mainitulla alatilijaolla. Yksittäisen tien tai tieosan arvoa ei kirjanpidossa eritellä. Tieosakohtaiseen laskentaan ei ole toistaiseksi ollut tarvetta ja se koetaan varsin työläänä (tilausmenettelyt, laskuerittelyt, kirjaustilien ja muiden koodien tarkkuustaso pitäisi uudistaa, varsinaisesti uuteen järjestelmään ei ole tarvetta). Tieomaisuuden kirjaukset tehdään asianomaisille liikekirjanpidon tileille ja tierakenteita koskevat menot kirjataan tilikauden aikana 4-alkuisille tileille. Tilinpäätöksessä investoinneiksi katsottavat menot aktivoidaan taseeseen. Poistojen osalta laskenta ja kirjaukset tapahtuvat kuukausittain. Tiehallinto pyysi V-kilalta kannanottoa siitä, onko erittely nykyisellä tasolla riittävä vai onko tarkennuksia tehtävä esimerkiksi kohti alue-, tieverkko- tai tieosakohtaista laskentaa. Tarkennuksia tehtäessä tulee ottaa huomioon tarkoituksenmukaisuus ja muutoksien aiheuttamat kustannukset suhteessa hyötyyn. Seuraavassa otteita V-kilan lausunnosta koskien tierakenteiden kirjauksia ja erittelyä kirjanpidossa. Tiehallinnon tierakenteita koskevasta käyttöomaisuuskirjanpidosta eivät käy ilmi tiepiirejä pienempien alueiden teitä eivätkä yksittäistä tietä tai tieosaa koskevat tiedot. Myöskään tierakenteiden tase-erittelyistä näitä tietoja ei ole yleensä mahdollista saada. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että tierakenteiden hankintameno ja sen poistamaton osa sekä suunnitelman mukaiset poistot eivät käy selville Tiehallinnon kirjanpidosta tierakenteiden tiepiirikohtaisia rakenneosia (alusrakenteet, päällysteet, sillat ja muut tierakenteet) pienempien kokonaisuuksien osalta. Käytännössä tällaiset tiedot ovat kuitenkin liiketapahtumien kirjaamista varten tarpeen esimerkiksi silloin, kun yleinen tie tai sen osa on lakkautettu, vaurioitunut tai tuhoutunut. Tällaisia tietoja

Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö. Sisäisiä julkaisuja 31/2005

Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö. Sisäisiä julkaisuja 31/2005 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö Sisäisiä julkaisuja 31/2005 Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja hyväksikäyttö Väyläomaisuuden arvon laskennan kehittäminen ja

Lisätiedot

KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO SEKÄ POISTOSUUNNITELMIEN LAATIMINEN JA POISTOJEN KIRJAAMINEN

KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO SEKÄ POISTOSUUNNITELMIEN LAATIMINEN JA POISTOJEN KIRJAAMINEN VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 19.12.2005 Dnro 388/03/2005 Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO SEKÄ POISTOSUUNNITELMIEN LAATIMINEN JA POISTOJEN KIRJAAMINEN

Lisätiedot

24.8.2006. Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta

24.8.2006. Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta 24.8.2006 Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta Juha Ilvespalo 2 Tutkimuskysymykset Mitä käsite pääoma tarkoittaa, minkälaisia ulottuvuuksia pääomalla on? Miten pääomakanta eli tase muodostuu, mitkä tekijät

Lisätiedot

Käyttöomaisuuden määrittely

Käyttöomaisuuden määrittely 1 (5) 8.70 IISALMEN KAUPUNGIN POISTOSUUNNITELMA 1.1.1997 LUKIEN Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.1996 134, tarkastettu kaupunginvaltuuston päätöksellä 25.3.2002 23 ja kaupunginvaltuuston päätöksellä

Lisätiedot

Pysyvien vastaavien hankintamenon vähennykseksi luetaan hankintaan saadut valtionosuudet, investointiavustus ja muut rahoitusosuudet.

Pysyvien vastaavien hankintamenon vähennykseksi luetaan hankintaan saadut valtionosuudet, investointiavustus ja muut rahoitusosuudet. KOKKOLAN KAUPUNGIN PYSYVIEN VASTAAVIEN POISTO- JA LASKENTAOHJEET 1 POISTO- JA LASKENTAOHJEIDEN TARKOITUS 1 Pysyvien vastaavien laskentaohjeen tarkoituksena on antaa tarkentavat ohjeet kirjanpitolainsäädännön

Lisätiedot

Kehitysyhteistyövaroilla hankitun omaisuuden kirjaaminen

Kehitysyhteistyövaroilla hankitun omaisuuden kirjaaminen VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 27/2005 21.2.2005 Dnro 501/58/2004 Valtion kirjanpitolautakunnan lausunto hakemukseen, jossa ulkoasiainministeriö on pyytänyt lausuntoa kehitysyhteistyövaroilla

Lisätiedot

Koneet ja Suunnitelma- Vakuutus- Vapaaehtoisten Jälleenhankinta- Poistoeron kalusto poistot Pankkitili korvaukset var. muutos varaus muutos Poistoero

Koneet ja Suunnitelma- Vakuutus- Vapaaehtoisten Jälleenhankinta- Poistoeron kalusto poistot Pankkitili korvaukset var. muutos varaus muutos Poistoero Liite 2 Esimerkki jälleenhankintavarauksen tekemisestä ja sen käyttämisestä hankintamenon kattamiseen Kirjanpitovelvollisen tuotantokone tuhoutuu. Koneen tuhoutumisesta saadulla vakuutuskorvauksella katetaan

Lisätiedot

TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖSERITTELYT

TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖSERITTELYT TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖSERITTELYT 31.12.2001 Tilinpäätöserittelyt -malli SISÄLLYSLUETTELO sivu Tase-erittelyt 1 Poistosuunnitelmat ja niiden muutokset Erittely talousarviotilille tai siirretyn määrärahan

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot

KIRJANPITO 22C00100. Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot KIRJANPITO 22C00100 Luento 3: Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot Luento 3 Pysyvät vastaavat: Esittäminen Jaksottaminen Poistosuunnitelma Pysyvien vastaavien myynti 2 PYSYVÄT VASTAAVAT Pysyvät

Lisätiedot

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö 7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ Lausuntopyyntö Kunta A, lausunnon hakijana, on pyytänyt lausuntoa testamentin perusteella lahjoituksena saadun tilan ja lahjoitukseen

Lisätiedot

LAUSUNTO 64 1(5) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 17.2.2004

LAUSUNTO 64 1(5) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 17.2.2004 LAUSUNTO 64 1(5) Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 17.2.2004 1111(5 1(5) LAUSUNTO SUORITEPERUSTEEN TUNNUSMERKEISTÄ JA INVESTOINTIMENON KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILUSSA 1. Lausuntopyyntö

Lisätiedot

VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä. Projektin yhteenveto. Harri Spoof & Vesa Männistö

VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä. Projektin yhteenveto. Harri Spoof & Vesa Männistö VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä Projektin yhteenveto Harri Spoof & Vesa Männistö Projektin sisältö Selvitettiin kirjallisuuden perusteella erilaiset pohjoismaiset tavat laskea ylläpidon

Lisätiedot

KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO

KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO 19.1.2015 Qnware Oy KÄYTTÖOMAISUUSKIRJANPITO Prosessikuvaus Qnware Oy 19.1.2015 Qnware Oy SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 1. Käyttöomaisuushankinta... 4 2.1 Käytöstä poistaminen, myynti... 6 2.2 Käytöstä

Lisätiedot

HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä POISTOSUUNNITELMA

HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä POISTOSUUNNITELMA HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä POISTOSUUNNITELMA esitys HSLH 15.6.2010 HSL Helsingin seudun liikenne PL 100 00077 HSL Puhelin (09) 4766 4444 Faksi (09) 4766 4441 hsl@hsl.fi Y-2274586-3 HRT Helsingforsregionens

Lisätiedot

muutoksen perusteena voi myös olla tulonodotusten tai palvelutuotantokyvyn paraneminen.

muutoksen perusteena voi myös olla tulonodotusten tai palvelutuotantokyvyn paraneminen. Työ- ja elinkeinoministeriö LAUSUNTO 95 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 17.5.2010 1(6) Lausunto poistosuunnitelman tarkistamisesta 1 Lausuntopyyntö X:n hallinto-oikeus pyytää kuntajaoston lausuntoa A:n

Lisätiedot

LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA

LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 65 31.3.2004 LAUSUNTO LIITTYMISMAKSUJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KIRJANPIDOSSA Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on päättänyt antaa oma-aloitteisen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN PYSYVIEN VASTAAVIEN KIRJANPITO-OHJE

ESPOON KAUPUNGIN PYSYVIEN VASTAAVIEN KIRJANPITO-OHJE Espoon kaupungin pysyvien vastaavien kirjanpito-ohje 6.5 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN PYSYVIEN VASTAAVIEN KIRJANPITO-OHJE Kaupunginhallitus 29.11.2005 Voimaan 1.1.2005 Liite 1 kaupunginvaltuusto 12.12.2005 Voimaan

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Kirjanpitoaineiston säilytysajat

Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtiokonttori Määräys 1 (5) 18.9.2014 Dnro VK/329/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtion talousarviosta annetun asetuksen

Lisätiedot

Oikeuskanslerinviraston tilinpäätös 2013 Oikeuskanslerinviraston talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Tilinpäätös

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI 8 Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Hallinto, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2003 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO 4/1996 KUNTAJAOSTO 15.11.96

KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO 4/1996 KUNTAJAOSTO 15.11.96 KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO 4/1996 KUNTAJAOSTO 15.11.96 LAUSUNTO KUNTAKOHTAISTEN SAIRAANSIJOJEN POISTAMISESTA JOHTUVIEN LAINAERIEN KÄSITTELYSTÄ KUNNISSA JA KUNTAYHTYMISSÄ 1.1.1997 ALKAEN Lausuntopyyntö

Lisätiedot

4.5 Kansallisomaisuuden ja käyttöomaisuuden hankinta ja luovutus sekä poistojen kirjaaminen

4.5 Kansallisomaisuuden ja käyttöomaisuuden hankinta ja luovutus sekä poistojen kirjaaminen 4.5 Kansallisomaisuuden ja käyttöomaisuuden hankinta ja luovutus sekä poistojen kirjaaminen 4.5.1 Kansallisomaisuuden ja käyttöomaisuuden hankintamenon sekä muiden pitkävaikutteisten menojen kirjaaminen

Lisätiedot

1(6) 10.5.2005 Dnro 122/03/2005. Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KIRJANPITOAINEISTON SÄILYTYSAJAT

1(6) 10.5.2005 Dnro 122/03/2005. Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KIRJANPITOAINEISTON SÄILYTYSAJAT 1(6) VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 10.5.2005 Dnro 122/03/2005 Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KIRJANPITOAINEISTON SÄILYTYSAJAT Valtion talousarviosta annetun asetuksen (11.12.1992

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1603 VM/23/00.00.00/2016 Valtiovarainministeriön määräys kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Konserni, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu 6,

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki IRTAIMISTO -OHJE

Kannuksen kaupunki IRTAIMISTO -OHJE Kannuksen kaupunki IRTAIMISTO -OHJE 2 Sisältö 1. OHJEEN TARKOITUS... 3 2. IRTAIMISTOLUETTELOON KIRJATTAVAN IRTAIMISTON MÄÄRITTELY... 3 3. IRTAIMISTOLUETTELOON KIRJATTAVAT TIEDOT... 4 4. POISTETTAVAN TAI

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 21.05.2002 Opetusministeriö Taideteollinen korkeakoulu TAIDETEOLLISEN KORKEAKOULUN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

30.12.2002 Dnro 11/002/2002. Määräyksiä on velvoittavina noudatettavana.

30.12.2002 Dnro 11/002/2002. Määräyksiä on velvoittavina noudatettavana. MÄÄRÄYS/OHJE 30.12.2002 Dnro 11/002/2002 Vakuutuskassalain alaisille hautaus- ja eroavustuskassoille Valtuutussäännökset: Vakuutuskassalaki (1164/1992) 74 c, 77, 83, 83 f, 96, 97, 172 a Vakuutuskassalain

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 74/53/03 4.6.2003

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 74/53/03 4.6.2003 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 74/53/03 9.4A 4.6.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

4 Poistonalaisen omaisuuden myynti, siirto tai käytöstä poisto 4.1 Omaisuuden myynti 4.2 Omaisuuden siirto 4.3 Omaisuuden romutus

4 Poistonalaisen omaisuuden myynti, siirto tai käytöstä poisto 4.1 Omaisuuden myynti 4.2 Omaisuuden siirto 4.3 Omaisuuden romutus ESPOON KAUPUNGIN PYSYVIEN VASTAAVIEN KIRJANPITO-OHJE Sisällysluettelo 1 Yleiset periaatteet ja käsitteet 1.1 Pysyvät vastaavat 1.2 Pienhankinnat ja vuosikulut 1.3 Perusparannus 1.4 Taloudellinen pitoaika

Lisätiedot

POISTOSUUNNITELMA 1.1.2013. 1. Yleiset periaatteet. 1.1. Pysyvät vastaavat. 1.2. Pienhankinnat. 1.3. Pysyvien vastaavien ryhmät. 1.4.

POISTOSUUNNITELMA 1.1.2013. 1. Yleiset periaatteet. 1.1. Pysyvät vastaavat. 1.2. Pienhankinnat. 1.3. Pysyvien vastaavien ryhmät. 1.4. 1 POISTOSUUNNITELMA 1.1.2013 Karkkilan kaupungin pysyvien vastaavien kirjanpidossa ja poistolaskennassa noudatetaan kirjanpitolakia, kirjanpitolautakunnan ja sen kuntajaoston yleisohjeita (15.11.2011)

Lisätiedot

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2006 ISSN 1458-6436

Lisätiedot

Tilitiedoille tehtäviä tarkistuksia

Tilitiedoille tehtäviä tarkistuksia Valtiokonttori Ohje 1 (8) 8.6.2015 Tilitiedoille tehtäviä tarkistuksia Tähän ohjeeseen on koottu tarkistuksia, joilla voidaan varmistaa tilitietojen oikeellisuutta sekä tilikauden aikana että tilinpäätöksessä.

Lisätiedot

Konsernin pysyviin vastaaviin merkityt aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on arvostettu suunnitelmapoistoin vähennettyyn hankintamenoonsa.

Konsernin pysyviin vastaaviin merkityt aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on arvostettu suunnitelmapoistoin vähennettyyn hankintamenoonsa. 8 Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Hallinto, kotipaikka Hyvinkää Alakonsernin emoyhtiö on Yritys S, kotipaikka Paikka. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma 8 Taloyhtiön tuloslaskelma, tase ja liitetiedot 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma Taloyhtiön tuloslaskelman rakenne poikkeaa huomattavasti liiketoimintaa harjoittavien yritysten tuloslaskelmasta. Kiinteistön

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 23.2.1998 LAUSUNTO 28 LAUSUNTO KUNTAYHTYMÄN PURKAMISEEN LIITTYVISTÄ YHDISTÄMISKIRJAUKSISTA KUNNAN KIRJANPITOON

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 23.2.1998 LAUSUNTO 28 LAUSUNTO KUNTAYHTYMÄN PURKAMISEEN LIITTYVISTÄ YHDISTÄMISKIRJAUKSISTA KUNNAN KIRJANPITOON Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 23.2.1998 LAUSUNTO 28 LAUSUNTO KUNTAYHTYMÄN PURKAMISEEN LIITTYVISTÄ YHDISTÄMISKIRJAUKSISTA KUNNAN KIRJANPITOON Lausuntopyyntö Kunta A on pyytänyt kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 2

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 2 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2013 Nro 2 PYSYVIEN VASTAAVIEN LASKENTAOHJEET (Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.12.2012) 1 OHJEIDEN TARKOITUS 1 Pysyvien vastaavien laskentaohjeiden tarkoituksena on

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b )

Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b ) Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat poikkeukset (Kuntalaki 2 b ) Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja kilpailuneutraliteetin valvontaseminaari Helsinki 15.11.2013,Kuntatalo Tero

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Kh 8.2.2016 35 liite. Kauhavan kaupunki IRTAIMISTO-OHJE

Kh 8.2.2016 35 liite. Kauhavan kaupunki IRTAIMISTO-OHJE Kh 8.2.2016 35 liite Kauhavan kaupunki IRTAIMISTO-OHJE Sisällysluettelo 1. Ohjeen tarkoitus... 3 2. Irtaimistoluetteloon kirjattavan irtaimiston määrittely... 3 3. Irtaimistoluetteloon kirjattavat tiedot...

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 111/53/02 23.5.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 111/53/02 23.5.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 111/53/02 23.5.2002 Opetusministeriö Turun yliopisto TURUN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Turun

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 1 (6) Liitetietona on esitettävä sijoituspalveluyrityksen taloudellista kehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut viideltä viimeiseltä

Lisätiedot

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

Yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista xx.xx.2007

Yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista xx.xx.2007 Yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista xx.xx.2007 Liite 1 Esimerkki pysyvien vastaavien hankintamenon määrittämisestä Esimerkki 1 Tietokone 2 100,00 Lisämuisti 420,00 Yhteensä 2 520,00 - alennus

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 104/53/02 24.5.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 104/53/02 24.5.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 104/53/02 24.5.2002 Opetusministeriö Helsingin yliopisto HELSINGIN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

1 (6) Kuntatalous 18.6.2012 POISTOSUUNNITELMIEN TARKISTAMISESTA. 1 Kuntajaoston yleisohjeen suunnitelman mukaisista poistoista muutos 2011

1 (6) Kuntatalous 18.6.2012 POISTOSUUNNITELMIEN TARKISTAMISESTA. 1 Kuntajaoston yleisohjeen suunnitelman mukaisista poistoista muutos 2011 1 (6) Kuntaliitto Kuntatalous MUISTIO 18.6.2012 POISTOSUUNNITELMIEN TARKISTAMISESTA 1 Kuntajaoston yleisohjeen suunnitelman mukaisista poistoista muutos 2011 2 Poistojen tarkoitus Kuntajaosto tarkisti

Lisätiedot

Olisi tärkeää, että vanhasta määräys- ja ohjekokoelmasta poistettaisiin nyt näillä määräyksillä kumotut osuudet.

Olisi tärkeää, että vanhasta määräys- ja ohjekokoelmasta poistettaisiin nyt näillä määräyksillä kumotut osuudet. 1 FINANSSIVALVONNALLE (Dnro 11/01.00/2012) Finanssivalvonnan pyydettyä yhdistyksemme lausuntoa eläkesäätiöiden ja eläkekassojen kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevista määräyksistä

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 Puolustusministeriö Puolustusvoimat PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Puolustusvoimien

Lisätiedot

5. Laadi tuloslaskelma ja tase tilinpäätöksessä 31.12.2008 materiaalissa jaettua asetuksen mukaista tuloslaskelma- ja tasekaavamallipohjaa käyttäen.

5. Laadi tuloslaskelma ja tase tilinpäätöksessä 31.12.2008 materiaalissa jaettua asetuksen mukaista tuloslaskelma- ja tasekaavamallipohjaa käyttäen. SHV-TUTKINTO KIRJANPIDON KOE B-OSA TILINPÄÄTÖSTEHTÄVÄ 27.5.2009 1. Laadi tilikartta ohessa olevaa tilikartta-lomaketta käyttäen. Tehtävässä käyttävien tilien nimien ja ryhmittelyn tulee vastata virallisen

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstöhallinnon prosessikartta. Päivitetty: 16.1.2015

Talous- ja henkilöstöhallinnon prosessikartta. Päivitetty: 16.1.2015 Talous- ja henkilöstöhallinnon prosessikartta Päivitetty: 16.1.2015 Käsitteet Tehtäväalue Prosessialue 1. Pääprosessi 1.1 Osaprosessi Aliprosessi Toiminto Tehtävä Pääprosessin yhteyteen on sulkuihin merkitty

Lisätiedot

Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa

Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa Valtiokonttori Määräys 1 (5) 30.10.2015 Dnro VK/926/00.01/2015 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa Voimaantulo Lisätiedot

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 072/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 072/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 072/53/02 30.05.2002 Ulkoasiainministeriö ULKOASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Ulkoasiainministeriön

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 77/53/03 23.5.2003 MERENKULKULAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 77/53/03 23.5.2003 MERENKULKULAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 77/53/03 9.4A 23.5.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulkulaitos MERENKULKULAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 108 1 (5) 16.1.2015

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 108 1 (5) 16.1.2015 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 108 1 (5) 16.1.2015 LAUSUNTO POTILASVAKUUTUSVASTUUN KIRJAAMISOHJEIDEN MUUTTAMISESTA 1 Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiiri A ja sairaanhoitopiiri B (myöhemmin hakijat)

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ

PUNKALAITUMEN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNNAN TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty Kunnanvaltuusto 5.4.2006, 17 Voimaantulo 1.5.2006 SISÄLLYSLUETTELO I Luku: Yleisiä määräyksiä 1 Soveltamisala 2 2 Taloudellisuus

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit (esim.

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

LUKU 11: TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN

LUKU 11: TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN LUKU 11: TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN Tässä luvussa käsitellään tiliviraston tilinpäätöksen laatimista. Luvussa ohjeistetaan tilinpäätöksen laadinnassa noudatettavat pysyvät periaatteet ja menettelyt.

Lisätiedot

MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET

MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET 590 Liite 2 MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Siirrettynä luovutettu sähköenergia

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM 17.5.2011 1(6) Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009

Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009 Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE Järvenpää-talo 10.11.2009 Tero Tyni, erityisasiantuntija, kuntatalous Puh 09 771 2246 Kunnan talouden ohjaus Kirjanpitopainotteisuus

Lisätiedot

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Laki vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan vakuutusyhtiölain (521/2008) 8 luvun 4 :n 4 momentti, 8, 10, 11, 13, 19, 20, 23 ja 25, sellaisena kuin niistä

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS)

Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS) 24.06.2010 Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS) JULIUS TALLBERG KIINTEISTÖT OYJ:N SIIRTYMINEN IFRS:STÄ SUOMALAISIIN TILINPÄÄTÖSPERIAATTEISIIN

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut Viestintävirasto 1 (5) VIESTINTÄVIRASTON KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMIEN TARKASTUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (56 A/2009 M) PERUSTELUMUISTIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto voi viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

Hakija kysyy, onko oikea menettelytapa:

Hakija kysyy, onko oikea menettelytapa: Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 69 23.9.2005 Lausunto vuokratun ja myöhemmin ostettavan osakehuoneiston hankintahinnan ja korjauskustannusten sekä teollisuushallin varastotilan hankintahinnan

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 228/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 14.5.2007 UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Tilike-kuntatilitoimisto

Tilike-kuntatilitoimisto TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01. 31.12.2012 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01. 31.12.2012 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tilinpäätös Toimintakertomus 1 Toteutumisvertailut 2-3 Tuloslaskelma 4 Rahoituslaskelma 5 Tase

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

Suomen tieverkosto ja sillat

Suomen tieverkosto ja sillat Suomen tieverkosto ja sillat Maantie on sellainen tie, joka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja jonka ylläpitämisestä valtio huolehtii. Finnish Transport Agency 2 Suomen tiestö Tie-ja katuverkko yhteensä

Lisätiedot

Knowledge Management (KM) eli. tiedon/tietämyksen hallinta

Knowledge Management (KM) eli. tiedon/tietämyksen hallinta Knowledge Management (KM) eli tiedon/tietämyksen hallinta Jaakko Anttila/10.2.2002 http://koti.welho.com/janttil4/index.html Tietämyksenhallinta voidaan kuvata toiminnan organisoimiseksi ja parantamiseksi

Lisätiedot

LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTION TALOUSARVIOSTA ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISEKSI

LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTION TALOUSARVIOSTA ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISEKSI 1 (6) 2014/302/31 Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi 16.12.2014 Lausuntopyyntö 5.12.2014 LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTION TALOUSARVIOSTA ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISEKSI Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Osallistuva budjetointi

Osallistuva budjetointi Osallistuva budjetointi Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Demokratia-ryhmä 24.8.2011 21.3.2011 Jussi Pajunen Osallistuva budjetointi Osallistuva budjetointi on demokraattisen keskustelun ja päätöksenteon

Lisätiedot

Visma L7 Käyttöomaisuuskirjanpito. Asiakaspäivät

Visma L7 Käyttöomaisuuskirjanpito. Asiakaspäivät Visma L7 Asiakaspäivät Oppaan päiväys: 2.5.2012. Asiakaspalvelu: Helpdesk: www.visma.fi L7/Liinos6: 0207 560 506 Visma Software Oyj pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai muutoksiin

Lisätiedot

Valtiokonttorin Hallinnon ohjauksen järjestämien palvelujen siirto yliopistoille niiden irtaantuessa budjettitalouden piiristä

Valtiokonttorin Hallinnon ohjauksen järjestämien palvelujen siirto yliopistoille niiden irtaantuessa budjettitalouden piiristä VALTIOKONTTORI Hallinnon ohjaus 07.10.2009 Dnro 521/03/2009 Valtiokonttorin Hallinnon ohjauksen järjestämien palvelujen siirto yliopistoille niiden irtaantuessa budjettitalouden piiristä VALTIOKONTTORI

Lisätiedot