Tekemällä oppii - hanke. Kevät 2013

Transkriptio

1 Tekemällä oppii - hanke Kevät 2013

2 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Jyväskylässä Tuija Hämäläinen - neljällä työpajalla - yksilövalmentajana - projektikoordinaattorina - projektivetäjänä - vastaavana kouluttajana Koulutustausta: - LitM - insinööri - työpaikkakouluttaja - aikuisopintoluotsi tutor PROJEKTITYÖNTEKIJÄ Helsingissä Susanna Palo - 20 vuotta työpajalla - valmentajana - projektityöntekijänä - projektikoordinaattorina - vastaavana kouluttajana Koulutustausta: - FM (taidekasvatus, erityispeda) - pedagogiset pätevyydet - JET - askartelunohjaaja

3 Tekemällä oppii hanke RAY rahoittaa, Valtakunnallinen Työpajayhdistys hallinnoi Toiminta-alueena koko Suomi Seuranta ja ohjaus TPY (kehittämispäällikkö, johtoryhmä, hallitus) Ohjausryhmä Mukana olevat toimijat

4 Tekemällä oppii hanke Ohjausryhmä Jaakola Tenho, suunnittelija, Oulun kaupunki Jonsson Virpi, työpajajohtaja, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Rannikkopajat Kiilakoski Tomi, tutkija, Nuorisotutkimusverkosto Leppänen Kari, erityisopettaja, Ammattiopisto Luovi Linna Helka, toimitusjohtaja, Jupiter-säätiö Pirttiniemi Juhani, opetusneuvos, OPH Huumonen Soile, koulutus- ja kehittämispäällikkö, TPY Hämäläinen Tuija, projektipäällikkö, Tekemällä oppii hanke Palo Susanna, projektityöntekijä, Tekemällä oppii -hanke

5 Tekemällä oppii hanke Työpajapedagogiikan määrittelyä Työpajapedagogiikan eli työpajatoiminnan ja työpajoilla käytettävien menetelmien määritteleminen Pohjatietoa kerätty mm. työpajojen Aluverkostotapaamisissa Määrittelyssä apuna käytetään määrittelyryhmää, joka koostuu työpajojen ammattilaisista ja työpajojen yhteistyökumppaneista

6 Määrittelyryhmä Fasilitaattori Petteri Ora, Kiipulasäätiö, projektijohtaja Jäsenet: Ahonen-Walker, Mari (TPY, toiminnanjohtaja) Gardemeister, Anna-Kaarina (Laptuote-säätiö, työtoimintayksikön päällikkö) Hietalahti, Eino (Bovallius ammattiopisto, projektipäällikkö) Hämäläinen, Tuija (TPY, projektipäällikkö / Tekemällä oppii -hanke) Kapanen, Anna-Maria (Mikkelin ammattikorkeakoulu, projektipäällikkö) Nykänen, Seija (Jyväskylän kaupunki, rehtori) Palo, Susanna (TPY, projektityöntekijä / Tekemällä oppii -hanke) Pietikäinen, Reetta (TPY, kehityspäällikkö, SoVa) Sipilä, Erkki (Silta-Valmennusyhdistys, toimialajohtaja) Taskinen, Tarja (Helsingin kaupunki, työpajaesimies)

7 Tekemällä oppii hanke Työpajojen toimintaedellytysten ja toiminnan laadun parantaminen Työpajajojen kehittämisprosessiin on voinut hakea sekä vuonna 2012 että 2013 Hakijoita on ollut yhteensä 17. Mukaan on nyt valittu 9 prosessia, jotka ovat - 8 työpajaa - yksi työpajojen alueellinen verkosto (5 paikkakuntaa) Työpajojen kehittämisprosessien käynnistäminen ja toiminnan konsultatiivinen kehittäminen tapahtuu työpajan tarpeista lähtien Työkirjan avulla kuvataan mm. perustehtävä, valmennuspalvelut, organisaation toiminta, sidosryhmät, opinnollistaminen, itsearviointi jne.

8 Tulokset & Rahoitus Sidosryhmät Tulevaisuuden jatkopaikat Arviointi Dokumentointi Valmennusmenetelmät Oppimisympäristö Tehtäväkuvaukset Palvelukuvaus Perustehtävä Imago Ilmapiiri Esitteet Arvot Oppimiskäsitys Eettinen perusta

9 ESIMERKKI TYÖKIRJAN SIVUSTA Perustehtävä kirkastettu TYÖPAJAN ARVOT & OPPIMISKÄSITYS? Vastaus: TYÖPAJAN TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET? Vastaus: MISSIO (toiminta-ajatus) MIKSI TYÖPAJA ON OLEMASSA? Vastaus: TYÖPAJAN PERUSTEHTÄVÄ? Mitä organisaatio tekee /tuottaa ja kenelle? Vastaus:

10 Työpajojen valmentautujat Heikossa työmarkkina-asemassa olevat tai ammatillista suuntautumistaan etsivät henkilöt: työttömät nuoret ja aikuiset: puuttuu ammatillinen koulutus ja/tai työkokemus ammatinvaihtajat työ- ja toimintakyvyltään heikentyneet työnhakijat päihde- ja mielenterveyskuntoutujat pitkäaikaistyöttömät osatyökykyiset ja työmarkkinoille integroitumisessa tukea tarvitsevat maahanmuuttajat

11 Sopimus lähettävän tahon kanssa Työpajojen valmentautujat työpajalla Palkkatuella Työkokeilussa Työhön valmennuksessa Kelan kuntoutuksessa Kuntouttavassa työtoiminnassa Työvoimakoulutuksessa Oppisopimuskoulutuksessa Ammattioppilaitosten opiskelijoina Peruskoulujen tai lukioiden oppilaina

12 Valmennuspalvelut ja valmennuksen tasot TYÖLLISTÄMINEN TYÖSUHTEESEEN Työkokemuksen kartoittaminen, työllistymisedellytysten parantuminen palkkatukityö VALMENTAVA TYÖVALMENNUS Kehittää työtaitoja ja valmiuksia työkokeilu/ työelämävalmennus KUNTOUTTAVA TYÖVALMENNUS Työ- ja toimintakyvyn kartoittaminen Työtaitojen ja työyhteisövalmiuksien kysymykset mt työhönvalmennus, kuntouttava työtoiminta, työkokeilu STARTTIVALMENNUS Toimintakyvyn kartoittaminen Arjenhallinnan kysymykset kuntouttava työtoiminta, pajakoulu TYÖHÖNVALMENNUS Nivelvaiheen tuki seinätön valmennus ETSIVÄ NUORISOTYÖ

13 Valmennuksen portaat ja työpajojen palvelut Yksilövalmennus Työvalmennus, osaamisen tunnistaminen TYÖHÖNVALMENNUS Nivelvaiheen tuki työllistettäessä työsuhteeseen Palveluna esim. palkkatuki, työhönvalmennus, oppisopimus, ammatillisten tai lukio-opintojen suorittaminen. VALMENTAVA TYÖVALMENNUS Kehittää työtaitoja ja -valmiuksia Tarvittaessa yksilövalmennusta Palveluna esim. työkokeilu, työvoimakoulutus, ammatillisten tai lukio-opintojen suorittaminen, tuotantokoulu. KUNTOUTTAVA TYÖVALMENNUS kuntouttaa osallistumaan työvalmennukseen työvalmennusta valmentautujan edellytysten mukaisesti yksilö- ja ryhmävalmennusta Palveluna esim. Kelan mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus, kuntouttava työtoiminta, opiskelijoiden arjen tukeen painottuvat palvelut. STARTTIVALMENNUS työ- ja toimintakyvyn kartoittaminen asteittainen kuntoutuminen muihin toimintamuotoihin yksilö- ja ryhmävalmennusta Palveluna mm. kuntouttava työtoiminta, sosiaalitoimen ostopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ Työ- ja työelämätaitojen vahvistaminen Arjenhallinnan tukeminen

14 Valmennuksen keskeiset elementit YKSILÖVALMENNUS Arjenhallinta TYÖVALMENNUS Lahjakkuus Työelämätaidot TYÖ- JA YKSILÖVALMENNUS Työyhteisöosaaminen Työn tekninen osaaminen Työpajayhteisö

15 Valmennusmenetelmät Onnistumisen kulttuuri tulee olla kaiken valmentamisen perusteena! Valmentajan yksilölliset & toiminnalliset menetelmät, jotka auttavat erilaisten tehtävien harjoittelussa, oppimisessa ja itsenäisessä työskentelyssä Tavoitteena tukea onnistumista sekä elämänhallinnan että työvalmiuksien kehittymisessä ja tulevaisuuden suunnitelmien kirkastumisessa

16 Valmennuksen periaatteet Osallisuus & yhteisöllisyys Yhdenvertaisuus Yksilöllisyys Minäpystyvyys Voimaantuminen Meidän pajalle ominaista? Miten toteutamme näitä periaatteita työpajalla?

17 Osallisuus ja yhteisöllisyys Välineitä osallisuuden saavuttamiseen ovat oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, yksilöllisyys, yhdenvertaisuus Tekemällä oppiminen ei rajoittu vain työtaitojen ja -tietojen oppimiseen vaan se on myös yhteisössä toimimisen oppimista, osallisuutta yhteisössä. Yhteisöllisyyttä voi lähteä paikantamaan yhteisöstä: Mistä yhteisöstä on kyse? Jonkin asian, alueen tai paikan ympärille muodostuneesta yhteisöstä, joka on miettinyt päämäärät, tavoitteet, arvot ja normit. Yhteisöllisyys on näiden asioiden tiedostamista, jäsentämistä ja näkyväksi tekemistä.

18 Yhteisöllisyys on yhteenkuuluvuutta ja ihmisten yhteenkuulumisen tarpeen tunnustamista ja arvostamista korostaa sitä, että kannattaa nähdä vaivaa porukan pitämiseksi yhdessä, koska jokaisella on annettavaa yhteisöllisyys rakentuu yhteisön jäsenten välisissä suhteissa ja vuorovaikutuksessa yhteisöllisyyteen sisältyy luottamus siinä olevia ihmisiä kohtaan ihmisen liittymistä ja identifioitumista johonkin sellaiseen, jonka hän kokee arvokkaana yhteisöllisyys on ennen kaikkea mahdollisuus ja voimavara Yhteisöllisyys on kokemuksellinen asia: Yhteisöllisyyttä on se, että kokee olevansa osallinen ja kokee voivansa vaikuttaa. Kun kokee, että sinusta välitetään ja sinä välität. Määrittelylähde:

19 Yksilöllisyys Yksilön kokonaisvaltainen huomioiminen ja hänen tarpeidensa kartoittaminen ja niihin vastaaminen työpajan mahdollisuuksien (moniammatillisuus) ja työpajan verkostojen avulla (monialaisuus) Henkilökohtaisten suunnitelmien ja tavoitteiden asettelu yhdessä työpajajaksolle sekä myös tulevaisuudelle joko opiskelutai työpaikkaa ajatellen Valmennustyylin huomioiminen yksilön tarpeiden mukaisesti -> Valitaan motivoiva, ohjaava, osallistava tai delegoiva valmennustyyli

20 Minäpystyvyys Minäpystyvyys (self-efficacy) on sosio-kognitiivisen suuntauksen (Albert Bandura) termi, jolla tarkoitetaan henkilön omia selviytymisodotuksia, pärjäämistä tietyissä tilanteissa. Minäpystyvyyttä lisäävät tekijät: 1) tilanteiden hallinnannan kokemukset (onnistumiset) 2) mallit (toisten onnistumiset) 3) sosiaalinen tuki (kannustus) 4) myönteinen ajattelu Selviytymisodotus vaikuttaa siihen, miten hyvin henkilö menestyy tehtävissään Yksilön tulkinnat eli attribuutiot oman toimintansa onnistumisen/ epäonnistumisen syistä vaikuttavat minäpystyvyyden tunteeseen Optimisten tulkitsija selittää onnistumisensa useimmiten omaksi kyvykkyydekseen. Pessimisten tulkitsija ei usko omiin kykyihinsä ja siksi ei uskalla edes toteuttaa pyrkimyksiään (ns. itsensä toteuttava profetia) Lähde:

21 Voimaantuminen Voimaantuminen lähtee ihmisestä itsestään. Se on henkilökohtainen ja sosiaalinen prosessi ja voimaa ei voi antaa toiselle. Voimaantumista voidaan kuitenkin yrittää tukea hienovaraisilla ja mahdollistavilla toimenpiteillä, esimerkiksi avoimuudella, toimintavapaudella, rohkaisemisella sekä turvallisuuteen, luottamukseen ja tasa-arvoisuuteen pyrkimisellä Voimaantumisen peruspilarit ovat Juha Siitosen (luento 2012) mukaan: - Itseluottamus - Itsearvostus - Minäkuva - Identiteetti Voimaantumisen peruspilareita voidaan vahvistaa työpajalla sekä arkisten kohtaamisen kautta että erilaisilla toiminnallisilla menetelmillä esim. aamupiirtäminen, kuvakollaasit, aarrekartat jne.

22 Jatkopolut työpajan jälkeen Työpajan jälkeen ohjaudutaan useimmiten koulutukseen työelämään tai muihin tarvittaviin palveluihin Vuosittain työpajajakson jälkeen ohjautuu tavoitteellisesti ja positiivisesti eteenpäin yli 60 % kaikista valmentautujista (alle 29 vuotiaista nuorista 72%)

23 TO ihannevalmentaja ALU tapaamisten perusteella M motivoi yhdessä tekemiseen A aktivoi tarttumaan tulevaisuuden haasteisiin R rakentaa rakkaudella rajat K kannustaa kokeilemaan uusia asioita U uskoo tulevaisuuteen yhdessä nuoren kanssa S sparraa ja sparraa vielä lisääkin

24 TO ihannevalmentaja ALU tapaamisten perusteella M mahdollistaa mahdottomat asiat A antaa vastuuta nuorelle, ei tee puolesta R rohkaisee nuorta yrittämään parhaansa I innostaa etsimään vaihtoehtoja ja ratkaisuja T tukee nuorta ratkaisujen tekemisessä A auttaa nivelvaiheen turvallisessa ylittämisessä

25 Kysely NUORI2013 tapahtumassa Työpajayhdistyksen osastolla pyydettiin NUORI2013 osallistujia kertomaan HYVÄ KÄYTÄNTÖ, JOKA EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA: Vastauksia tuli yhteensä 451:ltä nuorten kanssa toimivalta työntekijältä ja hyviä käytäntöjä saatiin 595

26 30 % ANNA AIKAA - OLE LÄSNÄ Kuuntele, älä oleta Keskustele rehellisesti Kunnioita ja kannusta Kahvikuppi ja /tai halaus päivässä 9 % YKSILÖLLISYYS Suvaitsevaisuus Räätälöity tuki Kannustaminen Välitön palaute Kiitos! 2 % TILAT Nuorisokahvilat yms. + jalkautuminen 8 % UNI, RUOKA, LIIKUNTA, TUNTEET Arjen tukitoimet, selviytymistaidot, rajat (esim. päihteettömyys) Hyvinvointiviikko 1 % SOSIAALINEN MEDIA facebook, nettipäivystys 11 % TOIMINNALLISUUS Draama, musiikki, kuvataide, retket, ruoka, hevoset, metsä, luonto, te lat, ilmaiset harrastukset yms.+ OIKEAA TYÖTÄ 8 % VERKOSTOTYÖ Oppilaitokset, Yrittäjät, järjestöt, nuorisotoimi, srk Asuminen & Perhe 2 % VERTAISTUKI: Tukioppilastoiminta & Ryhmäytyminen 11 % YHTEISÖLLISYYS Nuorten osallisuus suunnitteluun, toimintaan & päätöksiin -> omaehtoisuus + yhteiset sopimukset Ideaboxit 6 % TULEVAISUUS-USKO Unelmat & onnistuminen ja osaaminen näkyväksi Kehu kaveri päivässä Vierailut & Teemapäivät /työnhaku Mahdollisuudet : (kesä)työpaikka, opiskelupaikka tai kv-vaihto 12 % NEUVOJA / LINKKEJÄ yms.

27 Työpajapedagogiikan määritelmä Työpajoilla tuetaan yksilön kasvua, osallisuutta ja osaamista työvaltaisessa ja joustavassa oppimis- ja toimintaympäristössä. Toiminnassa on keskeistä vuorovaikutuksellisuus, kokemuksellisuus ja yhteisöllisyys. Valmennus, ohjaus ja opetus perustuvat tekemällä oppimiseen. Työpaja- ja yksilövalmennuksen tavoitteena on elämänhallinnan, työelämätaitojen ja itsereflektiotaitojen lisääntyminen. Työpajatoiminta on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Toiminnan laatua ja tuloksellisuutta arvioidaan jatkuvasti valmentautujan, valmentajan ja työpajan näkökulmista.

28 KEVÄÄN KEHITTÄMISPROSESSIT Hämeenkyrö, Monityö Paimio, Nuorten Tupa Laukaa, Puustellin työkylä Oriveden työpajat Leppävirta, Tukeva valmennussäätiö Helsinki, Vihreän Oksan Werstas Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi, Kaksineuvoisen Jelppis, Junki ja Kieppis Keitele, etsivä - Pielavesi, Monitaitoset ry Rautalampi, Nuorten työpajatoiminta Suonenjoki, Rivertech Nuorten työpaja Vesannon työpaja SYKSYLLÄ ALKAVAT: Joroinen, Nuorten työpaja Nastola, Kakstahti

29 Kiitos!