Katsaus ajankohtaisiin valtakunnallisiin kehittämisteemoihin

Transkriptio

1 Katsaus ajankohtaisiin valtakunnallisiin kehittämisteemoihin Uudenmaan ELY - Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittämispäivä Mari Ahonen-Walker, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

2 Esityksen rakenne TPY, sen strategiset kehittämisen kärjet ja valtakunnallinen kehittämistyö Sova-kehittämiskokonaisuus ( ) OKM Tekemällä Oppii hanke ( ) RAY MaMu-paja hanke ( ) RAY Startti parempaan elämään kehittämishanke ( ) RAY Vaikuttamistyö

3 TPY Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö Sääntöjen mukaisena tehtävänä syrjäytymisen ehkäisy Työpajojen toimintaedellytysten vahvistaminen ja ammattilaisten osaamisen vahvistaminen Yksi OKM:n nimeämistä nuorisotyön kehittämis- ja palvelukeskuksista Rahoitus OKM, RAY ja ESR/STM Toiminta valtakunnallista 217 jäsenorganisaatiota ( ) 16 työntekijää 9-henkinen hallitus, jonka jäsenet demokraattisesti valittuja työpaja-ammattilaisia Puheenjohtaja kansanedustaja Sari Palm

4 Työpajatoiminnan kehittämisen strategiset kärjet: työpajat osana yksilöllistä koulutuspolkua TPY edistää: pajojen asemaa tunnistettuna ja tunnustettuna yksilöllisen koulutuspolun osana työpajoissa tehtyjen suoritusten hyväksilukemista perusasteella ja ammatillisessa koulutuksessa sopimuksellista yhteistyötä työpajojen ja koulutuksenjärjestäjien välillä laadukkaat ja vaikuttavat työpajapalvelut TPY edistää: laadun kehittämistä toiminnan vaikuttavuuden kasvattamista valmentajien ammatillisen osaamisen vahvistamista yritysyhteistyön kehittäminen TPY edistää: työllistymisen rakenteellisten esteiden tunnistamista lainsäädännön ajanmukaistamista yrittäjäjärjestöjen tietoisuutta työpajoista hyvien käytäntöjen ja mallien jakamista jäsenilleen

5 Kehittäminen Tavoitteena on vastata työpajakentän tuleviin ja ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin laadukkaiden, vaikuttavien ja suuntaa näyttävien kehittämishankkeiden, koulutusten ja julkaisujen avulla. Koulutukset Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet Arviointi valmennuksessa havainnointia ja vuorovaikutusta Toiminnalliset menetelmät ryhmävalmennuksessa Yhteisövalmennus Hankkeet vuonna 2013 Startti parempaan elämään juurruttamishanke (RAY) MaMuPaja (RAY) Tekemällä oppii (RAY) Vaikuttavuutta yhteistyöhön (ESR, hallinnoijana Bovallius) SOVA-kehittämiskokonaisuus (OKM) Julkaisut Tilattavissa TPY:n nettisivuilta

6 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämiskokonaisuus (OKM)

7 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta OKM erillisrahoitus 4 työntekijää: kehityspäällikkö (Reetta Pietikäinen), asiantuntija (Kristiina Lehmuskoski), tutkija (Tapio Kuure), koordinaattori (Elisa Lipponen) Kehitetään OKM:n sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuutta: työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö ja Nuotta-valmennus TPY:llä vetovastuu; yhteistyössä keskeisten toimijoiden ja kentän kanssa Tarve sosiaalisen vahvistamisen kokonaiskehittämiselle Tietopohjan lisääminen Palveluiden vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen Palveluihin liittyvien yhteistyökäytäntöjen kehittäminen

8 Määrittelyprosessi (tutkija) Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta Sosiaalisen vahvistamisen käsitteiden määrittely ja palveluiden yhteiskunnallinen asemointi Sova-palveluiden nuorisotyöllinen erityisyys ja lisäarvo suhteessa muihin palveluihin Miten sosiaalinen vahvistaminen jalkautunut nuorisotyön kentälle ja muille toimialoille; miten käsite muokkautuu päivittäisessä työssä; miten se ymmärretään; mitkä ovat keskeiset työtä ohjaavat käsitteet o Tuotetaan: tutkimusraportti, koulutus- ja seminaaripuheenvuorot Tavoite: yhteisen kielen vahvistuminen, vaikuttamistyön helpottuminen

9 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta Vaikuttavuusprosessi (asiantuntija & kehityspäällikkö) Sosiaalisen vahvistamisen palveluiden laadullisen vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen Sosiaalisen vahvistumisen mittaaminen o Tuotetaan: mittarit, työkirja, koulutukset Tiedontuotannon kehittäminen Dokumentointi, tilastointi: millaista tietoa sova-paveluista tulee kerätä o Tuotetaan: tiedontuotantoon liittyvät kehittämissuositukset Tavoite: vaikuttavuuden osoittamisen helpottuminen

10 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta Yhteistyöprosessi (kehityspäällikkö & koordinaattori) Sosiaalisen vahvistamisen palveluihin liittyvien yhteistyökäytäntöjen kehittäminen Haasteet ja hyvät käytännöt, palvelupuutteet ja kehittämistarpeet o Tuotetaan: koulutukset Sova-palvelukokonaisuuden kehittäminen o Tuotetaan: kehittämissuositukset Tavoite: hyviä yhteistyökäytäntöjä koskevan tietouden leviäminen, suositukset uuden kehittämistyön organisoinnista

11 Sosiaalisen vahvistamisen määrittelystä Taustaa 2006 nuorisolaki: lainsäädäntöön sosiaalisen vahvistamisen käsite o Nuorille suunnattuja toimenpiteitä elämäntaitojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi o Korvattiin syrjäytymisen ehkäisyn käsite: ei leimaava prosessi, jossa parannetaan asteittain nuoren elämäntilannetta ja -hallintaa 2010 lakiin lisättiin: pykälät monialaisesta yhteistyöstä ja etsivästä nuorisotyöstä o Vahvistettiin nuorisolain sosiaaliseen vahvistamiseen liittyvää normistoa 2013 nuorisotakuu: tärkeä osa sosiaaliseen vahvistamiseen liittyvää keskustelua ja palvelujärjestelmän kehittämistä o Hallituksen kärkihanke, haetaan entistä vahvemmin valtion keskushallinnon tasolla sektorit ylittävää yhteistyötä ja kuntatasolla monialaista yhteistyötä Tapio Kuure

12 Sosiaalisen vahvistamisen määrittelystä Keskusteluja / käsitteitä Nuorten kansalaisuus ja osallisuus / osallistuminen Nuorisotyön eri ulottuvuudet (esim. kulttuurinen ja sosiaalinen nuorisotyö) Kuntoutukseen ja ohjaukseen liittyvät keskustelut Empowerment-käsite (voimaantuminen, toimintakyvyn lisääntyminen) Elämänhallinta Minäpystyvyys Psykologiset traumateoreettiset keskustelut (erityisesti resilienssi) Kriminologiset, sosiaalityölliset ja sosiaalipedagogiset keskustelut Lifelong Learning (esim. EU key compentencies) Kulttuuriset resurssit ja sosiaalinen pääoma Tapio Kuure

13 Miksi sosiaalisen vahvistumisen mittaaminen? (Työpaja)palvelujen vaikutusten arviointi pelkästään sijoittumisena koulutukseen tai työelämään riittämätön ja yksipuolinen o Paljon muitakin merkityksiä ja vaikutuksia nuoren elämänkulkuun Hyvän kehityksen näkyväksi tekeminen Mittaaminen vaikeaa, mutta keskeistä o Sosiaalinen vahvistuminen lisää valmiuksia selviytyä jatkossa o Tuottaa tietoa vaikuttamistyöhön Lähdetty liikkeelle työpajatoiminnasta tämän jälkeen omat mittarit etsivälle työlle ja Nuotta-valmennukselle Kristiina Lehmuskoski

14 Laadullisen vaikuttavuuden arviointi nyt Käytössä esim. VAT, IMBA ja MELBA, jotka toimivat parhaiten kuntoutusselvityksen ja diagnosoinnin apuvälineinä Työpajoilla käytössä erilaisia arviointilomakkeita, joilla pyritään saamaan käsitys elämänhallinnan parantumisesta Ei kuitenkaan systematisoitua mittausta eri osa-alueista ja muutoksesta Kristiina Lehmuskoski

15 Vaikuttavuus Sova-mittarissa Työpajajakso: palvelu, jonka oletettu vaikutus on sosiaalinen vahvistuminen Alku- ja loppuarvioinnit Väliin tulevia muuttujia ei pystytä eristämään Kysytään asiakkaan kokemus muutokseen vaikuttaneista syistä (itsearviointi) Lisäksi työpajavalmentajan näkemys Pilotointi kentän ammattilaisten ja nuorten kanssa Kristiina Lehmuskoski

16 Sova-mittari Keskeisiä käsitteitä Elämänhallinta Osallisuus Voimaantuminen Minäpystyvyys Kontrolliodotus tai hallintakäsitys Resilienssi eli pärjäävyys Koherenssin tunne (osa-alueet: ymmärrettävyys, hallittavuus, mielekkyys) Mahdollisuus luoda valtakunnallisesti vertailukelpoista vaikuttavuustietoa Kristiina Lehmuskoski

17 Tekemällä oppii ( )

18 TO - keskeiset tavoitteet Päätavoite: 1) Työpajatoiminnan ja työpajoilla tehtävän valmennustyön erityispiirteiden määritteleminen 2) Työpajojen toimintaedellytysten ja toiminnan laadun parantaminen Päämäärä: 1) Työpajojen aseman nosto toiminnallisena oppimisympäristönä 2) Työpajatoiminnan kehittäminen entistä vaikuttavammaksi, jotta se pystyy yhä paremmin vastaamaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tarpeisiin

19 Hankkeen aikataulu Kevät Hankeprosessien tarkentaminen, määrittelyryhmän ja ohjausryhmän kokoaminen. Toimintaympäristön kartoittaminen, tutkimustiedon kokoaminen ja kokemustiedon kerääminen Syksy Määrittely- ja kehittämistyön aloittaminen, pajaprosessit käynnistyvät Kevät kevät Loputkin prosessipajat mukana kehittymässä Syksy Määrittelytyö valmis, julkaisu ja koulutuspaketti Kevät Artikkelin julkaiseminen ja määrittelytyön tulosten levittäminen Syksy Hankkeen tulosten levittäminen, raportoinnit Jatkuva arviointi

20 TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA joustavissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa yksilön edellytysten mukaista, tekemällä oppimista korostavaa, yhteisöllistä ja suunnitelmallista valmennusta.

21 MaMuPaja hanke ( )

22 Päämäärä ja päätavoite Päämääränä on kehittää työpajoilla tehtävää maahanmuuttajatyötä. Päätavoitteena on kerätä työpajoilta parhaat käytännöt maahanmuuttaja-asiakkaiden valmennuksesta, tuottaa ja mallintaa niitä yhdessä mamu-työryhmän ja pajakentän kanssa sekä levittää ne takaisin työpajojen käyttöön opaskirjan, verkoston sekä valtakunnallisen ja alueellisten koulutusten kautta.

23 Osatavoitteet vahvistaa valmentajien ammatillista osaamista, lisätä monikulttuurista tietoisuutta valmennustyössä sekä lisätä työpajojen sidosryhmien tietoisuutta työpajoilla tehtävästä maahanmuuttajavalmennuksesta.

24 Kesä / syksy 2011 Kesä / syksy 2011 Syksy 2011 Työpajakentän yhteistyökumppanien kontaktointi. Olemassa olevien maahanmuuttajavalmennuskäytäntöjen kartoittaminen. Verkoston kokoaminen, työryhmän käynnistys ja opaskirjan työstön aloitus. Yhteistyökumppaneita on n. 70 pajaorganisaatiota. Kaikki Suomen maakunnat ovat edustettuina. Verkostotapaamiset. Opaskirja levitykseen. Alueelliset koulutukset. Sidosryhmien tietoisuuden lisääminen maahanmuuttajatyöstä pajoilla. Tulosten arviointi ja levittäminen takaisin työpajakentälle. Opaskirja ja siihen liittyvä valtakunnallinen koulutuspäivä. Koulutuskoordinaattori aloittaa. Verkostotapaamiset. Työryhmä mallintaa maahanmuuttajavalmennusta ja opaskirjan sisältöä Syksy Yhteenveto: Prosessi alkaa pajakentältä ja palaa takaisin kentälle.

25 Startti parempaan elämään juurruttamishanke

26 Tavoitteet päämääränä on syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sosiaalinen voimaannuttaminen, hyvinvoinnin lisääminen ja tukeminen yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi. Päätavoitteena on levittää matalankynnyksen starttivalmennusmallia, sekä työpajatoiminnan ja asumispalveluiden yhteistoimintamallia valtakunnallisesti. Tavoitteena on kehittää ja juurruttaa valtakunnalliset toimintamallit paikallisiksi ja alueellisiksi käytännöiksi.

27 Päätehtävät Matalan kynnyksen työpajapalveluiden käynnistämistä tuetaan valtakunnallisesti - 16 prosessia Työpajatoiminnan ja asumispalveluiden yhteistoimintamallin käyttöönottoa tuetaan valtakunnallisesti Kehitetään työpajavalmentajien ammatillisia valmiuksia starttivalmennukseen Työpajojen monialaisen verkostotyön vahvistaminen alueelliset ja paikalliset kumppanuusfoorumit Pyrkimys löytää ratkaisu starttivalmennuksen rahoitukseen paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti

28 Vaikuttamistyö

29 Vaikuttamistyön erityiset painopisteet vuosina Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta ( ) Nuorisotakuun toteutumisen seuranta ja kehittämistyö Strategisten kehittämisen kärkien vahvistaminen: työpajatoiminta osana yksilöllistä koulutuspolkua, työpajatoiminnan laatu ja saatavuus sekä yritysyhteistyön kehittäminen Matalan kynnyksen pajapalveluiden eli starttivalmennuksen juurruttaminen ja rahoituskanavien löytäminen Verkostotyön ja vertaiskehittämisen vahvistaminen