Neuropsykologia tutkii aivojen toimintahäiriöiden
|
|
- Elisabet Pesonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Lääkäri neuropsykologisten käsitteiden viidakossa Tuula Ilonen Neurologisissa ja yhä useammin myös psykiatrisissa tutkimusselosteissa ja lausunnoissa törmäämme sellaisiin neuropsykologiasta tuttuihin käsitteisiin kuin kognitio, muisti, tarkkaavaisuus (attentio) ja toiminnanohjaus (eksekutiiviset toiminnat). Näissä ilmenevät puutokset tai häiriöt voivat vaikeuttaa potilaan selviytymistä sosiaalisen elämän vaatimuksista ja heikentää elämänlaatua, joten niiden tunnistaminen ja huomioiminen on usein potilaan toimintakyvyn edistämiseksi välttämätöntä. Kirjoituksessa tarkastellaan, mitä nämä käsitteet ovat, millä tavalla puutokset ilmenevät ja miten psykologi käytännön työssä voi tutkia näitä ilmiöitä. Neuropsykologia tutkii aivojen toimintahäiriöiden ilmenemistä käyttäytymisessä. Lezak (1995) määrittelee käyttäytymisen, jossa aivojen toimintahäiriö voi ilmetä, kolmen toiminnallisen järjestelmän avulla. Nämä ovat 1) kognitio, joka on käyttäytymisen tietoa käsittelevä puoli, 2) toiminnanohjaus, joka koostuu sellaisista kyvyistä, joita ihminen tarvitsee kyetäkseen itsenäiseen elämiseen, ja 3) persoonallisuus. Kognitio Kognitiivisille toiminnoille löytyy helposti analogia tietokoneesta. Tietokoneen lailla ihminen vastaanottaa, valikoi ja käsittelee tietoa monin eri tavoin, varastoi sitä muistiinsa, hakee sitä sieltä tarvittaessa ja lopulta»tulostaa» puhumalla, kirjoittamalla, piirtämällä, ilmeillä, eleillä jne. Kognitio on siis jatkuvaa henkistä toimintaa, jossa eri vaiheet seuraavat toisiaan. Kognitiiviset prosessit voivat olla hyvin nopeita, sillä jo muutamassa sekunnissa ehtii tapahtua paljon. Riittävä kognitiivinen toimintakyky on edellytyksenä sille, että kykenemme oppimaan kokemuksistamme, suorittamaan erilaisia tehtäviä, ratkaisemaan ongelmia, ennustamaan toimintamme lopputulosta ja suunnittelemaan tulevaisuutta. Heikko kognitiivinen toimintakyky vaikeuttaa arkielämän ongelmatilanteiden käsittelyä. Tarkkaavaisuus suuntaa toimintaa. Tarkkaavaisuus (attentio) on keskeinen, mutta monitasoinen ja vaikeasti määriteltävissä oleva kognitiivisten toimintojen osa. Kompassin tavoin se kuitenkin suuntaa toimintaa, joko tietoisesti tai tiedostamatta, sillä kullakin hetkellä ihminen prosessoi myös tarkkailemattomia ärsykkeitä, joskaan ei yhtä pitkälle kuin tietoisesti tarkkailtuja. Yllättävät ärsykkeet saattavat hetkeksi tunkeutua tietoisuuteen aiheuttaen tarkkaavaisuuden kääntymisen (Näätänen 1992). Jotta alati pommittavan ärsyketulvan kohteena oleva ihminen voisi välttää kokemusmaailmansa muuttumisen sekavaksi kaaokseksi, hänen on pakko suorittaa valintaa. Se, millä aivojen prosessointitasolla valikointi kulloinkin tapahtuu, riippuu todennäköisesti tehtävän vaativuudesta (Laarni 1998). Käytännössä tarkkaavaisuudella tarkoitetaan kykyä keskittyä tietoisesti tavoitteen kannalta olennaisiin asioihin, jolloin se on kiinteäs- Duodecim 2000; 116:
2 sä yhteydessä paitsi ihmisen vireystilaan ja tavoitteellisuuteen myös tunne- ja motivaatiotilaan (Kuikka ym. 1991). Lisäksi tietoinen tarkkaavaisuus on sidoksissa työmuistin rajoituksiin. Tarkkaavaisuudesta riippuu myös se, minkä tiedon ihminen tallentaa pitkäkestoiseen muistiin ja minkä tiedon varassa hän kulloinkin toimii. Kokeellinen tutkimus on kyennyt erottamaan tarkkaavaisuuden osioista suuntaamisen (kyvyn valikoida havaintokentän lukemattomista kohteista olennaiset asiat), ylläpitämisen, valppauden eli vigilanssin (keskittymisen), jakamisen (kyvyn reagoida samanaikaisesti useampaan asiaan) ja vaihtamisen (kyvyn vaihtaa joustavasti huomion kohdetta). Tarkkaavaisuuden mittaaminen. Tarkkaavaisuus-käsitteen monimuotoisuuden vuoksi psykologin työvälineistä ei löydy puhdasta attentiomittaria. Tarkkaavaisuutta voidaan kuitenkin mitata tietyillä lyhytkestoista muistia kuormittavilla tehtävillä, joiden oletetaan mittaavan kuulon- tai näönvaraista tarkkaavaisuutta ja reaktionopeutta. Esimerkiksi erilaiset sarjamuistitehtävät, kuten numerosarjat tai visuaaliset sarjat, ovat yleisesti käytettyjä. Tarkkaavaisuuden aivoperäisten ongelmien selvittelyssä näistä on jonkin verran hyötyä. Tehtävät tuottavat vaikeuksia potilaille, joilla on sarjamuistitehtävän sisällön kannalta kriittinen neuropsykologinen häiriö. Niinpä numerosarjatehtävien heikko tulos saattaa heijastella kielellisiä erityishäiriöitä ja visuaalisten sarjojen puolestaan havaintohäiriöitä (Kuikka ym. 1997). Teoreettisesti on mahdollista kehittää ja on käytössäkin lukuisia erilaisia tietokoneella suoritettavia testejä, joilla voidaan mitata tarkkaavaisuuden jatkuvaa ylläpitämistä. Näissä tutkittavan on reagoitava tiettyyn ärsykkeeseen tai ärsykesarjaan painamalla näppäintä aina kun kyseinen ärsyke ilmestyy kuvaruudulle (kuva 1). Koko ärsykevirrasta kohdeärsyke ilmestyy tyypillisesti harvoin, joten tehtävä muistuttaa tutkaruudun vartioimista. Koska hidastunut prosessointi on usein tarkkaavaisuushäiriöiden taustalla, reaktioaikatesteillä voidaan suoraan mitata prosessoinnin nopeutta ja yrittää sitä kautta ymmärtää näitä häiriöitä. Ärsykkeet Reaktio 1 sekunti 100 ms Aika Paina Kuva 1. Esimerkki tarkkaavaisuuden ylläpitämisen tietokonetestistä. Numerot vaihtuvat sekunnin välein. Ohje tutkittavalle:»paina mahdollisimman nopeasti joka kerta ja vain silloin, kun numero 0 ilmestyy». Esimerkkinä kompleksisemmasta tarkkaavaisuustehtävästä on Wechslerin älykkyysasteikkoon (WAIS-R) sisältyvä merkkikoe, joka vaatii tarkkaavaisuuden lisäksi visuomotorista koordinaatiota ja suoritusnopeutta. Testi on herkkä dementian osoittamisessa, ja se on yleensä ensimmäinen WAIS:n osatehtävistä, jonka tulos heikkenee jo lievässä häiriössä. Siinä on usein heikoin tulos, jos myös muissa osatehtävissä ilmenee vaikeuksia (Lezak 1995). Lievienkin häiriöiden tunnistaminen on tärkeää, sillä ne vaikuttavat herkästi muihin henkisiin toimintoihin. Häiriöiden monet syyt. Useat eri aivoalueet säätelevät tarkkaavaisuutta, mistä syystä monenlaiset aivotoimintojen häiriöt voivat haitata sitä (Posner ja Petersen 1990). Sitä voivat haitata myös psyykkiset syyt. Skitsofreniapotilaat ovat alttiita häiritseville ärsykkeille, ja heidän on vaikea tavoittaa olennaista tietoa epäolennaisen joukosta (Asarnow ym. 1991). Toiminta on tällöin epäjohdonmukaista ja hajanaista. Masentunut potilas taas ei jaksa huomata, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Osa tarkkaavaisuushäiriöistä voidaan selittää häiriintyneellä työmuistilla (Fleming ym. 1994), vaatiihan osa tarkkaavaisuutta mittaavista tehtävistä lyhytkestoista muistia. Potilas ei kykene suorittamaan tehtävää, jos hän ei muista tehtävän asettamia vaatimuksia. Muisti ja oppiminen. Keskeisimpiä ihmiselle ominaisista kognitiivisista toiminnoista ovat muisti ja oppiminen. Ihminen muodostaa ympäristöstään ja itsestään muistiinsa tietoedustuksia, joita hän käyttää oppimisessa ja toimintansa ohjaamisessa. 950 T. Ilonen
3 Tarkkaavaisuuden lievienkin häiriöiden tunnistaminen on tärkeää, sillä ne vaikuttavat herkästi muihin henkisiin toimintoihin. sia. Tahdonalainen tarkkaavaisuus siis määrää, mitä informaatiota siirretään työmuistiin työstettäväksi. Työmuistilla tarkoitetaan kykyä pitää mielessä uutta tietoa muutaman sekunnin ajan. Baddeleyn (1986) mallissa työmuistin oletetaan koostuvan keskusyksiköstä, joka koordinoi ainakin kahta aistispesifistä, kuulonvaraista ja näönvaraista alayksikköä, siirtää tietoa säilömuistiin ja noutaa sitä sieltä. Voimme näin puhua auditiivisesta työmuistista, jossa prosessoidaan kielellistä informaatiota, ja visuaalisesta työmuistista, jossa prosessoidaan näönvaraista informaatiota. Visuaalinen työmuisti voidaan edelleen jakaa visuospatiaaliseen ja visuaaliseen objektimuistiin sen mukaan, liittyykö mielessä pidettävä tieto nähtyyn paikkaan vai sen laatuun. Esimerkkinä työmuistin toiminnasta on uuden puhelinnumeron pitäminen mielessä, kunnes se on näppäilty. Myös kuunnellessamme keskustelukumppanimme puhetta meidän on pidettävä mielessä lauseen alkuosa, jotta voisimme ymmärtää sen loppuosan. Mikäli vastaanotettua tietoainesta aktiivisesti kerrataan työmuistissa, se siirtyy pitkäkestoiseen muistiin pysyväksi muistijäljeksi, muuten se hä- Muistia voidaan tarkastella sen keston perusteella ja erottaa sensorinen muisti, lyhytkestoinen eli työmuisti ja pitkäkestoinen eli säilömuisti. Sensorinen muisti vastaanottaa suuren määrän tietoa hyvin lyhyessä ajassa. Ihmisen vastaanottokapasiteetti riittää kuitenkin vain rajallisen tietomäärän (noin 5 9 tietoyksikköä) vastaanottamiseen kerrallaan. Tämäkin määrä sekaantuu, jos huomio kiinnittyy toiseen asiaan tai mielestä pulpahtaa esiin häiritseviä ajatukviää parinkymmenen sekunnin kuluessa. Pitkäkestoiseen säilömuistiin oletetaan mahtuvan rajaton määrä tietoa. Niinpä muistiin tallennetun tiedon täytyy olla jollakin tavalla jäsentynyttä, jotta myöhempi muistihaku olisi mahdollista. Mieleen palauttaminen luonnollisesti epäonnistuu, jos tietoa ei ole havaittu vastaanottohetkellä. Mieleenpalauttaminen voi epäonnistua, jos tarkastikin havaittu tieto on sekoittunut aikaisemmin tallennettuihin muistisisältöihin tai se on muuten syystä tai toisesta saavuttamattomissa (Härkäpää 1990). Pitkäkestoinen muisti voidaan jakaa taitoja ja valmiuksia tallentavaksi proseduraaliseksi ja merkityssisältöjä tallentavaksi deklaratiiviseksi muistiksi (Squire 1992). Proseduraalinen muisti käsittää sellaisia taitoja, jotka ovat pitkän harjoittelun jälkeen muuttuneet automaattisiksi. Deklaratiivinen muisti sisältää ihmisen kokemukset sisältävän elämäkerrallisen muistin (episodinen muisti) ja tietomuistin (semanttinen muisti). Neurobiologinen perusta. Muistamisen eri osa-alueilla näyttäisi olevan oma neurobiologinen perustansa. Työmuistissa otsalohko on merkittävä, ja asioiden ja tapahtumien muistamisessa ovat keskeisessä asemassa sisempi ohimolohko ja talamus sekä taitojen oppimisessa tyvitumakkeet ja pikkuaivot. Ylinen ja Sirviö (1997) ovat aiemmin tässä lehdessä esittäneet aiheesta seikkaperäisen katsauksen. Oppiminen ilmenee aivoissa hermotapahtumien muutoksina laajoissa hermoverkoissa tai yksityisten hermosolujen molekyylitason muutoksina tai molempina. Muistitieto varastoituu hermosoluverkkoon. Muistimekanismien solutason tutkimus on osoittanut synaptisten yhteyksien pitkäkestoisen vahvistumisen edistävän muistijälkien syntyä (Sirviö 1995). Muistin ja oppimisen tutkiminen. Psykologisissa muistitesteissä erotetaan yleisimmin kielelliset ja visuaaliset muistisisällöt. Työmuistia tutkitaan tyypillisesti nk. viivästetyn vasteen tehtävillä, joille on ominaista se, että tehtävän alussa esitettävä ärsyke on pidettävä mielessä muutaman sekunnin ajan. Reaktio viiveen päättyessä osoittaa, onko tehtävän alussa annettu vihjeärsyke pysynyt mielessä. Yleisimmin kielellistä muistia ja oppimista mitataan sanalistojen tai kuultujen tarinoiden avulla. Vastaavia visuaali- Lääkäri neuropsykologisten käsitteiden viidakossa 951
4 sia testejä ovat mm. kasvojen kuvat ja tilasuhteita sisältävät kuviot. Koska ihminen pyrkii käyttämään kieltä havaintojensa jäsentämisessä, puhtaasti visuaalisia muistitestejä on vaikea laatia. Toisaalta näönvaraiset mielikuvat tehostavat kielellisten asioiden oppimista. Muistihäiriö voi olla seurausta paikallisesta vauriosta muistin kannalta keskeisillä aivoalueilla, yleisestä aivojen toimintahäiriöstä, neuronaalisesta häiriöstä tai toiminnallisesta häiriöstä (Erkinjuntti 1993). Perussyynä voivat olla mm. aivoverenkierron häiriöt, aivovammat, dementoivat sairaudet, ikääntyminen, monet ohimenevät syyt, kuten alkoholi, epilepsia tai sähkösokki, sekä monet hoidettavat syyt, kuten aineenvaihdunnan häiriöt, keskushermostoinfektiot tai myrkytystilat. Potilaan ilmaisemat muistivaikeudet saattavat viitata myös mielialahäiriöihin. Elämäntilanteiden kuormituksiin liittyvät mielialaongelmat ovatkin tavallisimpia erotusdiagnostisia vaihtoehtoja aivoperäisille muistivaikeuksille, joille on ennen kaikkea tyypillistä uusien asioiden muistamisen vaikeutuminen (Kuikka ym. 1997). Esimerkiksi jo lievässä Alzheimerin taudissa välitön mieleenpalautus on koulutus- tai ammattihistorian perusteella odotettuun suoritustasoon nähden selvästi romahtanut ja uuden oppiminen vaikeutunut. Skitsofreniapotilailla on todettu laaja-alaisia muistiin ja oppimiseen liittyviä vaikeuksia (Gruzelier ym. 1988, Saykin ym. 1991). Erityisesti aktiivinen muistihaku mutta myös tunnistaminen, joka yleensä on aktiivista palautusta helpompaa, on heikkoa. Skitsofreniapotilaiden muistihäiriöiden taustalla on todettu ohimolohkojen (Akbarian ym. 1993b) ja otsalohkojen rakenteellisia ja toiminnallisia häiriöitä (Akbarian ym. 1993a). Masentunut potilas saattaa olla korostuneen huolestunut muistamattomuudestaan ja usein selviytyykin odotettua huonommin välittömän mieleenpalautuksen tai sanaparilistan oppimisessa. Masennuspotilailla nämä vaikeudet näyttävät selittyvän tarkkaavaisuuden ongelmilla. Masentunut potilas ei jaksa keskittyä muistamista vaativiin tilanteisiin kuin hetkittäin. Tunnistaminen sujuukin yleensä paremmin, koska se ei siinä määrin vaadi omaehtoista keskittymistä tai ponnistelua kuin aktiivinen mieleenpalautus. Taulukko 1. Toiminnanohjausprosessi ja kyvyt, joita se edellyttää. Tavoitteenmuodostus Motivaatiolla ja aloituskyvyllä keskeinen rooli Tietoisuus itsestä ja ympäristöstä Havaitun ongelman tarkoituksenmukainen hahmottaminen ja jäsentäminen Tarkkaavaisuuden omaehtoinen suuntaaminen Suunnittelu toimintastrategian muodostamiseksi Riittävä tilannearvio Aikaisempien kokemuksien hyödyntäminen Tarkkaavaisuuden pitkäjänteinen ylläpitäminen eli keskittyminen Muistihaku Käsitteellisten vaihtoehtojen vertailu Päättelykyky ja päätöksenteko Toiminnan määrätietoinen toteutus Monien kognitiivisten toimintojen ja taitojen yhdistely Uuden oppiminen Toiminnan tuloksellisuuden arviointi Suorituksen vertaaminen tavoitteeseen Toiminnan kohteessa tai tilanteessa tapahtuviin muutoksiin tai palautteeseen reagoiminen siten, että kykenee tarvittaessa muuttamaan työtapaa ja ponnistusten määrää Toiminnanohjaus Termiä toiminnanohjaus on käytetty yleisesti kuvaamaan prosessia, jossa kognitiiviset systeemit on koordinoitu kompleksisen tehtävän menestyksellistä suorittamista varten. Lezak (1995) havainnollistaa toiminnanohjauksen prosessia jakamalla sen neljään vaiheeseen, jotka ovat 1) tavoitteenmuodostus, 2) suunnittelu toimintastrategian muodostamiseksi, 3) toiminnan määrätietoinen toteutus ja 4) toiminnan tuloksellisuuden tehokas arviointi (taulukko 1). Kognitiiviset puutokset sisältävät tavallisesti spesifisiä toimintoja tai toiminnallisia alueita, kun taas häiriöt toiminnanohjauksessa ilmenevät vaikeutena yhdistellä ja käsitellä eri lähteistä peräisin olevaa tietoa, ja näin häiriö ilmenee laaja-alaisena vaikuttaen kaikkiin käyttäytymisen aspekteihin. Niin kauan kuin toiminnanohjaus, sen kontrollointi ja ylläpitäminen sujuvat, potilas voi mahdollisista kognitiivisista puutteistaan huolimatta jatkaa itsenäistä ja luovaa elämää. Jos toiminnanohjaus on häiriintynyt, hänen on vaikea huolehtia itsestään riittävästi. Näin siitäkin huolimatta, että älyllinen suorituskyky esimerkiksi Wechslerin älykkyysasteikolla todettaisiin normaaliksi tai jopa sitä pa- 952 T. Ilonen
5 remmaksi. Potilas ei silloin kykene hyödyntämään tätä älyllistä kapasiteettiaan. Jos tavoitteenmuodostus toimii mutta toimintamallien valinta on häiriintynyt, käyttäytyminen saattaa olla hyvinkin impulsiivista, jolloin äärimmillään hetkelliset mielijohteet säätelevät toimintaa. Myös jotkut niistä kyvyistä, joita tarvitaan riittävän suunnitelman tekemiseen, saattavat puuttua. Toiminnanohjauksen tutkiminen. Wisconsinin korttienlajittelutesti (Wisconsin Card Sorting Test, WCST) (Heaton ym. 1993) on laajalti käytetty otsalohkoalueen diffuusit häiriöt herkästi osoittava toiminnanohjausta mittaava testi (kuva 2). Tarkkarajaisen otsalohkovamman saaneita potilaita testi ei kuitenkaan erottele (Ahola ym. 1996). Testissä tutkittava lajittelee kortteja värin, kuvion tai lukumäärän mukaan saaden jokaisen yrityksensä jälkeen palautteen valinnan oikeellisuudesta. Luokittelukriteeriä vaihdetaan testin aikana ilmoittamatta siitä tutkittavalle, joten testissä menestyminen vaatii joustavaa päättelyä ja toimintamallin muuttamista. Yhteys otsalohkoihin. Otsalohkojen ja toiminnanohjauksen välinen yhteys on tunnettu jo kauan. Kuvantamistutkimukset ovat edistäneet näiden yhteyksien selvittelyä. Niiden avulla Weinberger ym. (1986) löysivät ensimmäisinä suoran yhteyden WCST:n ja otsalohkoalueiden välille skitsofreniapotilailla. Työryhmä havaitsi testiä suorittavilla skitsofreniapotilailla merkittävän puutteen lähinnä etuotsalohkojen dorsolateraalisen alueen aktivaatiossa, kun taas terveillä verrokeilla juuri tämä aivoalue aktivoitui. Osalle skitsofreniapotilaista on otsalohkovamman saaneiden potilaiden lailla tyypillistä juuttuminen samaan suorituskaavaan huolimatta palautteesta, joka ilmaisee toimintatavan muuttuneen. Heidän on siten vaikea omaksua uusia näkökulmia, joita muuttuneessa tilanteessa selviäminen edellyttäisi. Näin jo arkielämän askareista suoriutuminen vaikeutuu, sillä nekin edellyttävät jonkinasteista ongelmanratkaisutaitoa. Toiminnanohjauksen häiriö WCST:llä mitattuna on yleinen myös vaikeassa depressiossa. Depressiopotilaat tekevät runsaasti virheitä yrittäessään löytää oikean toimintastrategian. Tuore tutkimuksemme (Ilonen ym. 2000) osoittaa, että Kuva 2. Wisconsinin korttienlajittelutestissä tutkittava saa ohjeen:»ota korttipakasta aina päällimmäinen kortti ja aseta se sen avainkortin viereen, johon ajattelet sen kuuluvan». depressioiden välillä on eroa. Psykoottistasoisesta depressiosta kärsivien heikko toiminnanohjaus selittyi orgaanista pohjaa heijastelevilla kognitiivisilla puutoksilla, kun taas vaikeasta ei-psykoottisesta depressiosta kärsivien toiminnanohjauksen häiriö selittyi paitsi tarkkaavaisuusongelmilla myös depressiivisellä mielialalla sinänsä. Heidän oli vaikea ylläpitää toimintaa, vaikka se olisi ollut oikeaa. Depressiivinen potilas kuvaa usein tätä ilmiötä sanomalla, että mikään ei tunnu sujuvan eikä hän saa mitään aikaan. Persoonallisuus Persoonallisuuden tutkimus edistää neuropsykologista tutkimusta tärkeällä tavalla. Jotta voisimme arvioida tutkittavan kognitiivisia toimintoja ja toiminnanohjauksen sujumista, tarvitsemme tietoa myös siitä, miten esimerkiksi emotionaalinen tilanne, mieliala, motivaatio tai luonteenomaiset taipumukset vaikuttavat tutkittavan työskentelytapaan (Lezak 1995). Tähän tarkoitukseen soveltuvista testeistä monipuolisimpia on Rorschach Comprehensive System (Exner 1993), joka havaintokognitiivisena tehtävänä soveltuu tulkittavaksi neuropsykologisesta viitekehyksestä käsin. Testitulos valottaa tapaa, jolla kukin ihminen yksilöllisellä tavallaan havainnoi ympäristöään, toimii stressi- tai ongelmanratkaisutilanteessa tai jolla ylipäänsä käsittelee tietoa. Tällä testillä on myös diagnostis- Lääkäri neuropsykologisten käsitteiden viidakossa 953
6 ta arvoa, sillä se sisältää indeksit mm. skitsofrenian ja depression tunnistamiseksi. Lopuksi Neuropsykologiset suoritusmuutokset ovat olennainen osa neurologisen potilaan oirekuvaa, mutta ne saattavat olla myös osa psykiatrisen potilaan oireistoa. Jo lievänäkin tarkkaavaisuuden, muistin tai toiminnanohjauksen häiriö voi aiheuttaa monenlaista ongelmaa ja vaikeuttaa kuntoutumista. Neuropsykologinen tutkimus on tärkeä kaikille potilaille, jotka kärsivät aivoverenkierron häiriöiden, aivovammojen, aivoleikkausten, tulehdussairauksien tai myrkytystilojen jälkeisistä neuropsykologisista suoritusmuutoksista. Niin ikään tutkimusta tarvitaan erottamaan dementia depressiosta, sekä myös erottamaan ei-psykoottinen depressio psykoottisesta. Käyttäytymisen ulottuvuudet kattava neuropsykologinen tutkimus nousee merkittä- vään rooliin myös skitsofrenian tai muun psykoottisen sairauden diagnosoinnissa, hoito- ja kuntoutussuunnitelman laatimisessa sekä työkyvyn arvioinnissa. Skitsofreniassa kognitiivisen suorituskyvyn on todettu heikentyvän ensimmäisen psykoottisen vaiheen tienoilla suhteellisen nopeasti. Suorituskyky jää vajaaksi, vaikka oirekuva kohenee. Heikko suoriutuminen ei siis johdu motivaation puutteesta tai psykoottisesta oireilusta. Häiriöiden varhaisesta tunnistamisesta on hyötyä, jotta voitaisiin estää pysyvämmät vauriot tai ainakin hidastaa niitä. Paitsi potilaan säilyneistä ja häiriintyneistä kyvyistä myös mielialasta, häiriön tasosta, motivaatiosta ja luonteenomaisista taipumuksista saatu kuva auttaa usein diagnoosin varmistamisessa ja mahdollistaa yksilöllisten hoito- ja kuntoutussuositusten laatimisen sekä hoidon edistymisen seuraamisen ja mahdollisten kuntoutumista estävien karikoiden löytämisen. Kirjallisuutta Ahola K, Vilkki J, Servo A. Frontal tests do not detect infarctions after intracranial aneurysm. Brain Cognit 1996;31:1 16. Akbarian S, Bunney WEJ, Potkin SG, ym. Altered distribution of nicotinamine dinucleotide phosphate-diaphorase cells in frontal lobe of schizophrenics implies disturbances of cortical development. Arch Gen Psychiatry 1993(a);50: Akbarian S, Vinuela A, Kim JJ, ym. Distorted distribution of nicotinamineadenine dinucleotide phosphate-diaphorase cells in temporal lobe of schizophrenics implies anomalous cortical development. Arch Gen Psychiatry 1993b;50: Asarnow RF, Granholm E, Sherman T. Span of apprehension in schizophrenia. Kirjassa: Steinhauer SR, Gruzelier JH, Zubin J, toim. Handbook of schizophrenia 5. painos. Neuropsychology, psychophysiology and information processing. New York: Elsevier, Baddeley AD. Working memory. Oxford: Clarendon Press, Erkinjuntti T. Muisti ja sen häiriöt. Kirjassa: Huttunen M, Iivanainen M, Partinen M ym. toim. Neuropsykiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 1993: Exner JE Jr. The Rorschach: a comprehensive system Vol 1 Basic foundations. 3. painos. New York: Wiley, Fleming K, Goldberg TE, Gold JM. Applying working memory constructs to schizophrenic cognitive impairment. Kirjassa: David AS, Cutting JC, toim. The neuropsychology of schizophrenia. Lawrence Erlbaum Associates 1994, s Gruzelier J, Seymour K, Wilson L, ym. Impairments on neuropsychologic tests of temporohippocampal and frontohippocampal functions and word fluency in remitting schizophrenia and affective disorders. Arch Gen Psychiatry 1988;45: Heaton RK, Chelune GJ, Talley JL, ym. Wisconsin card sorting test manual. Revised and expanded. Psychological Assessment Resources, Inc Härkäpää K. Muistitoiminnot kognitiivisen psykologian näkökulmasta. Kalska H, Laaksonen R, Putkonen A-R, ym. toim. Neuropsykologinen kuntoutus. Kuntoutussäätiö, 1990, s Ilonen T, Taiminen T, Karlsson H, ym. Impaired Wisconsin Card Sorting Test performance in first-episode severe depression. Nord J Psychiatry 2000 (painossa). Kuikka P, Pulliainen V, Hänninen R. Neuropsykologian perusteet. Juva: WSOY, 1991, s Kuikka P, Pulliainen V, Salo J. Alzheimerin taudin muistihäiriön havaitseminen. Psykologia 1997;33:41 9. Laarni J. Tarvitaanko näkemiseen tarkkaavaisuutta? Psykologia 1998;33: Lezak M D. Neuropsychological assessment. 3. painos. Oxford: University Press, Näätänen R. Attention and brain function. Hillsdale, New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates, Posner MI, Petersen SE. The attention system of the human brain. Ann Rev Neurosci 1990;13: Saykin AJ, Cur RC, Gur RE, ym. Neuropsychological function in schizophrenia. Selective impairment in memory and learning. Arch Gen Psychiatry 1991;48: Squire LR. Declarative and nondeclarative memory: multiple brain systems supporting learning and memory. J Cogn Neurosci 1992;4: Sirviö J. Pitkäkestoinen vahvistuminen (LTP) muistin koodina. Psykologia 1995;30: Weinberger DR, Berman KF, Zec RF. Physiologic dysfunction of dorsolateral prefrontal cortex in schizophrenia I Regional cerebral blood flow evidence. Arch Gen Psychiatry 1986;43: Ylinen A, Sirviö J. Muistin biologinen perusta. Duodecim 1997;113: TUULA ILONEN, FT, psykologi, tutkija tuula.ilonen@tyks.fi Turun yliopisto ja TYKS:n psykiatrian klinikka Kiinamyllynkatu Turku Aikakauskirjan pyytämä katsaus Jätetty toimitukselle T. Ilonen
Psyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotTarkkaavaisuus ja muisti
Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotNeuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka
Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotMITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka
MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti on ihmeellinen asia, mutta sääli sitä joka ei osaa unohtaa. Olli
LisätiedotJukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu
Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu Toiminnanohjaus } Toiminnanohjaus on varsin laaja käsite. Sen otaksutaan muodostuvan korkeimpien psyykkisten toimintojen yhteistoiminnasta.
LisätiedotMITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka
MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka Muisti syntyy, kun... Hermosolut ovat kasvattaneet ulokkeita ja rakentaneet
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotLyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013
Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotVoiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
Lisätiedot- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN
Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta
LisätiedotKati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä
Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä 27.9.2018 Muistisairaudet Kognitiivisia kykyjä heikentäviä aivosairauksia Yleensä eteneviä Periaatteessa tunnetaan myös korjaantuvia tiloja ja
LisätiedotRakastavatko aivosi liikuntaa?
Rakastavatko aivosi liikuntaa? Heidi Syväoja, FT, LitM LIKES- tutkimuskeskus, Jyväskylä LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu Viitaniementie 158, A, 40700 40720 Jyväskylä heidi.syvaoja@likes.fi www.likes.fi
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotNeuropsykologian erikoispsykologikoulutus
Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen
LisätiedotOPPIMAAN OPPIMINEN - OPPIMISEN KOGNITIIVISET PERUSTEET. Jonna Malmberg Learning and Educational Technology Research Unit (LET)
1 OPPIMAAN OPPIMINEN - OPPIMISEN KOGNITIIVISET PERUSTEET Jonna Malmberg Learning and Educational Technology Research Unit (LET) 2 LUENNON RAKENNE Mitä ovat myytit oppimisesta Miten ihmisen muisti toimii
LisätiedotIkääntyvän muisti ja aivoterveys
Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen
LisätiedotAktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi
LisätiedotAIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA
AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA Susanna Melkas Neurologisen kuntoutuksen apulaisprofessori, neurologian osastonylilääkäri Helsingin yliopisto ja HYKS neurologian klinikka
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotAjattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012
Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että
LisätiedotMuistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.
LisätiedotYHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta
YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ
LisätiedotKYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE
KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan
LisätiedotPsykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden. häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn
Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Rovaniemi 2.11.2015 Liisa Paavola FT, neuropsykologian erikoispsykologi
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotDyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa
DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa Marja Laasonen, PsT, Psykologian laitos Pekka Tani, LT Laura Hokkanen, PsT Psykologia 28, Helsingissä 2.-22.8.28 DyAdd-projekti: miksi?
LisätiedotKertausta aivovammojen oireista
Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,
LisätiedotMuisti on yläkäsite, joka kattaa monimuotoisen. Kun muisti pettää, mikä muisteista pettää? Katsaus. Muistin monet ulottuvuudet
Katsaus Hely Kalska Kun muisti pettää, mikä muisteista pettää? Muisti voi pettää monilla tavoilla ja monista syistä niin terveillä kuin eri tavoin sairailla. Muistihäiriöt kattavat laadultaan ja vaikeusasteeltaan
LisätiedotH e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S
H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja
LisätiedotPerusliikuntataitojen kehittäminen
Perusliikuntataitojen kehittäminen Suunnistusliiton seminaari 5.2.2011 Taitoharjoittelun teesejä (jotka eivät pidä paikkaansa) Lajitekniikan kehittämiseen tarvitaan runsaasti valmentajan ohjeita. Vain
LisätiedotMatemaattiset oppimisvaikeudet
Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotPsykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue
Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista
LisätiedotTampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2007. Henkilötunnus. Sukunimi. Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET. Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat ovat:
Tampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2007 Sukunimi Henkilötunnus Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET Kysymys 1 Kysymys 2 Kysymys 3 / 30p / 30p / 27p Yhteensä / 87p Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotMuistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista
Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista SKTL:n Tulkkijaos Koulutus- ja virkistäytymisp ytymispäivä Tampere-talo, 8.10.2011 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede
LisätiedotPsykologitiimi Päämäärä Oy
Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa
LisätiedotAIVOVAMMA JA ARKI. Mihin aivoja tarvitaan?
AIVOVAMMA JA ARKI Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Työnohjaaja/kouluttaja Mehiläinen Turku 2014 Mihin aivoja tarvitaan? silmien räpyttely porkkanoiden kuoriminen paperin valmistaminen soutaminen rottien
LisätiedotTyömuisti ja sen merkitys
Kielellisen ja visuaalis-spatiaalisen työmuistin spesifi varhainen harjoittaminen Kaisa Kanerva, HY Minna Kyttälä, TY Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Työmuisti ja sen merkitys LYHYTKESTOINEN MUISTI: VARASTOINTI
LisätiedotMusiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto
Musiikki, aivot ja oppiminen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Musiikki vaikuttaa nopeasti Soittaminen ja laulaminen muuttaa aivoja Musiikkiharrastuksen erityisiä
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotPSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
Lisätiedot4.2.2003 Raino Vastamäki 1
4.2.2003 Raino Vastamäki 1 Ihminen käyttäjänä 4.2.2003 Raino Vastamäki 2 Esimerkki 1. 4.2.2003 Raino Vastamäki 3 Ihminen on... biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013
Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta
LisätiedotKOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA
SESKOn kevätseminaari 2017 KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA Dr. Pentti O A Haikonen Adjunct Professor Department of Philosophy University of Illinois at Springfield pentti.haikonen@pp.inet.fi ESITYKSEN PÄÄAIHEET
LisätiedotOppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen
Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi
LisätiedotIkääntyvän kognitio ja liikkuminen. Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy
Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy Sisältö Ikääntyvät tiedonkäsittelytaidot Turvallisen liikkumisen edellyttämät kognitiiviset
LisätiedotPakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)
Pakollinen kurssi 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01) ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkityksen ihmisen toiminnan selittämisessä ja ymmärtämisessä tuntee
LisätiedotMikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja
Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä
LisätiedotIkäkuljettajan ajoterveys ja sen arviointi. Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri
Ikäkuljettajan ajoterveys ja sen arviointi Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Kognitiivinen kehitys Tiedot, taidot Koulutus, kokemus Sairaudet, vauriot Tiedonkäsittelyn nopeus
LisätiedotMikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus?
Mikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus? Mitä kaikkea ihminen voi oppia? Mitä uusia asioita tai taitoja haluaisit oppia elämäsi aikana? Oppiminen 1. Muistele tilannetta, jossa koit oppimisen
LisätiedotMuistista, oppimisesta ja sen tukemisesta. Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi
Muistista, oppimisesta ja sen tukemisesta Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi Mitä muistaminen on? AISTIHAVAINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY MIELEEN- PALAUTTAMINEN MUISTIIN
LisätiedotAivojen hyvinvointi työssä
Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)
LisätiedotLaaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
LisätiedotPsykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotNeuropsykologian hyödyntäminen psykiatristen
Katsaus MERVI ANTILA JA ANNAMARI TUULIO-HENRIKSSON Kognitiiviset muutokset kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä Kaksisuuntainen mielialahäiriö eli bipolaarihäiriö on vakava ja pitkäaikainen psykiatrinen
LisätiedotLähtökohdat puheenvuorolle
Aistitoiminnot - Kognitiiviset toiminnot - Muisti ja oppiminen - Missä voi mennä pieleen? - Miten voi auttaa ja helpottaa muistamista? - Sosio-emotionaalinen alue - Summa Summarum KM Susanna Paloniemen
LisätiedotADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA
ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä
LisätiedotEpilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot. Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT
Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT Epilepsia Epilepsia on sairaus, jossa potilaalla on pitkäkestoinen taipumus saada epileptisiä kohtauksia ja
LisätiedotKEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand
KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII Anita Ahlstrand LIIKKUMINEN JA OMAN KEHON KÄYTTÖ OPPIMISTILANTEESSA tarkkaavaisuus ja vireystila säilyy paremmin - keskittyminen on helpompaa eri aistien käyttö yhtä
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotPsykologia. Opetuksen tavoitteet
Psykologia Psykologia antaa ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen
LisätiedotOnko työmuistin joustava päivittäminen simultaanitulkkien erityistaito? KäTu2019, Tampere,
Onko työmuistin joustava päivittäminen simultaanitulkkien erityistaito? KäTu2019, Tampere, 12.4.2019 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net - tohtoriopiskelija, Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta,
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotKlaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen
Klaara-työpaja Miten selkokieltä puhutaan? 5. 4. 2019 Sari Karjalainen Pilkahduksia puheen ja kielen häiriöiden tutkimuksen kentiltä Logopediassa liikutaan monilla selkokieleen liittyvillä alueilla, mutta
LisätiedotMuistin jaottelua Muistin keston ja sisäll llön n mukaan Sensoriset muistit: ikonimuisti ja kaikumuisti Työmuisti Säilömuisti Taitomuisti = proseduraalinen muisti Asiamuisti = deklaratiivinen muisti Tietomuisti
LisätiedotAIVOT JA INFORMAATIOÄHKY
AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each
LisätiedotAfaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto
Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita
LisätiedotHIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell
HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,
LisätiedotVanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen
Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotIkääntyvän kognitio ja liikkuminen
Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuusseminaari 3.10.2018 Petteri Viramo Geriatrian erikoislääkäri, LT Toimitusjohtaja Caritas Palvelut Oy Sisältö Ikääntyvän
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotMiten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotAikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä 2.6.2010 Arppeanum
Aikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä 2.6.2010 Arppeanum Marja Laasonen neuropsykologian dosentti, psykologian tohtori Käyttäytymistieteiden laitos, HY/ Foniatrian pkl, HUS www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotPäivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
LisätiedotAVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA
AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA KOGNITIIVISET HÄIRIÖT Viveka Kokko, Sanni-Maria Lähde, Moona Viskari AIVOVERENKIERRONHÄIRIÖT AVH on yleisnimitys ohimenevälle TIA-kohtaukselle tai pitkäaikaisille neurologisia
LisätiedotTuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004
Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli
LisätiedotHuolehdi muististasi!
Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys
LisätiedotKestävä aivotyö aivotyön tuottavuus
Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus
LisätiedotHuono muisti ja heikot jalat molempi pahempi
Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi Sini Siltanen TtM, väitöskirjatutkija JYU. Since 1863. 27.11.2018 1 Minä olen - TtM, terveyskasvatus, 01/2017 - Tohtorikoulutettava, gerontologia, GEREC, 1.3.2017
LisätiedotPerseveraatiota vähentävät harjoitukset
KOMMUNIKAATIO Ihmiset kommunikoivat keskenään sanallisesti ja sanattomasti. Halvauksen jälkeen potilaalla voi kasvolihasten toispuoleisesta toimimattomuudesta johtuen olla vaikeuksia sanattomassa kommunikaatiossa.
Lisätiedot