Neuropsykologian hyödyntäminen psykiatristen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neuropsykologian hyödyntäminen psykiatristen"

Transkriptio

1 Katsaus MERVI ANTILA JA ANNAMARI TUULIO-HENRIKSSON Kognitiiviset muutokset kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä Kaksisuuntainen mielialahäiriö eli bipolaarihäiriö on vakava ja pitkäaikainen psykiatrinen sairaus, jolle on tyypillistä maanisten ja depressiivisten jaksojen toistuva vaihtelu. Toipuminen jaksojen välillä ei aina ole täydellistä, vaan osalla potilaista sairaus kroonistuu ja erilaiset toimintakyvyn häiriöt jäävät lääkehoidosta huolimatta pysyviksi. Myös erilaiset sairauteen liittyvät kognitiiviset muutokset ovat joillakin potilailla pysyviä. Akuuttivaiheessa kognitiiviset muutokset saattavat olla jopa yhtä vakavia kuin skitsofreniapotilailla. Sairauden oireettomassa vaiheessa ilmenee muutoksia erityisesti kielellisessä muistissa, oppimisessa ja toiminnanohjauksessa, mikä vaikuttaa potilaan työ- ja toimintakykyyn kaikilla elämänalueilla. Neuropsykologian hyödyntäminen psykiatristen potilaiden tutkimuksessa ja hoidossa on lisääntymässä. Jo 1900-luvun alussa Kraepelin erotti skitsofrenian ja maanis-depressiivisen psykoosin toisistaan sen perusteella, että skitsofreniaan liittyi pysyviä älyllisen toiminnan muutoksia, kun taas jälkimmäisessä mahdolliset kognitiiviset häiriöt näyttivät korjaantuvan mielialaoireiden hävitessä. Osin tästä totunnaisesta näkemyksestä johtuu se, että kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön eli bipolaarihäiriöön liittyvistä kognitiivisista muutoksista on tehty suhteellisen vähän tutkimusta skitso freniaan verrattuna. Suurin osa tutkimuksista on keskittynyt sairauden akuuttivaiheeseen, jolloin erilaisten mieliala- ja motivaatiotekijöiden erottaminen suoriutumisesta saattaa olla vaikeaa. Vasta viime aikoina oireettomienkin potilaiden neuropsykologiset tutkimukset ovat lisääntyneet. Tutkimustulosten vertailtavuutta ja tulkintaa hankaloittavat vielä monet menetelmälliset ongelmat, mutta on olemassa näyttöä siitä, että osalla bipolaarihäiriöpotilaista esiintyy kognitiivisia muutoksia (Martínez-Arán ym. 2000). Duodecim 2005;121: Kognitiiviset muutokset oirekuvassa Bipolaarihäiriön diagnostisiin oirekriteereihin (Isometsä 2001) sisältyy sekä masennus- että maniavaiheessa monia kognitiivisia oireita, joista suurin osa ilmenee vireystilassa, tarkkaavaisuudessa ja toiminnanohjauksessa. Masennusvaiheessa tyypillisiä oireita ovat vireyden heikkeneminen, tarkkaavuuden pitkäjänteisen ylläpidon vaikeudet, psykomotorinen hidastuminen ja toiminnanohjauksen ongelmat. Jopa yksinkertainen päätöksenteko saattaa olla vaikeaa. Maniavaiheessa ilmenee usein vireyden lisääntymistä, tarkkaavuuden ylläpidon hankaluutta häiriöherkkyyden vuoksi, impulssien kontrolloinnin vaikeutta ja psykomotoriikan nopeutumista. Myös päätöksentekokyky on heikentynyttä, kun potilas ei pysty suunnittelemaan ja ennakoimaan toimintaansa. Bipolaarihäiriön akuuttivaiheessa havaitaan monenlaisia kognitiivisia häiriöitä (Murphy ja Sahakian 2001), mutta tutkimusten perusteella on vaikea muodostaa bipolaarihäiriöpotilaille spesifistä kognitiivista oireprofiilia. Kognitiivis- 1401

2 ten oireiden laajuus, laatu sekä tausta mekanismit sairauden synnyssä ja kulussa ovat vielä epäselviä. Oirekuva vaihtelee, eikä kaikilla potilailla esiinny kognitiivisia muutoksia. Vaihtelevia tuloksia tutkimuksissa aiheuttavat myös muut bipolaarihäiriöön liittyvät tekijät: lääkehoito, päihteiden käyttö ja muut häiriöt voivat vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin. Kuten skitsofreniassa myös Bipolaarihäiriössä on todennäköisesti kyse laajojen on todennäköi- bipolaarihäiriössä hermoverkkojen toimintahäiriöstä, jolloin muutokset hermoverkkojen sesti kyse laajojen kognitiivisissa toiminnoissa toimintahäiriöstä, saattavat näkyä hyvinkin jolloin muutokset epäspesifisinä. kognitiivisissa toiminnoissa saattavat näkyä hyvinkin epäspesifisinä (Bearden ym. 2001, Strakowski ym. 2004). Yleisimmin muutokset ovat havaittavissa sairauden oirekriteereihinkin kuuluvilla alueil la toiminnanohjauksessa ja tarkkaavuudessa sekä muistitoiminnoissa (Quraishi ja Frangou 2002). Vaikka muutoksia havaitaan yleisimmin sairauden akuuttivaiheessa, osalla potilaista muutokset ovat pysyviä ja näkyvät myös sairauden oireettomassa vaiheessa. Kognitiivinen suoriutuminen ja sairauden kulku Kognitiiviset oireet, jotka ilmenevät samanlaisina riippumatta häiriön ajankohtaisesta oirekuvasta ja esiintyvät kaikissa vaiheissa, liittyvät mahdollisesti enemmän sairauden pysyviin piirteisiin. Kognitiiviset häiriöt ovat yleensä selvempiä akuuttivaiheessa ja lievempiä oireettomassa (Bearden ym. 2001). Potilailla, joilla on ollut useampia sairastumis- tai sairaalajaksoja, kognitiivisia häiriöitä havaitaan myös oireettomassa vaiheessa (Zubieta ym. 2001). Myös psykoottisten oireiden esiintyminen on yhteydessä vakavampiin kognitiivisiin muutoksiin (Martínez-Arán ym. 2004a). Tutkimuksia bipolaarihäiriöpotilaiden kognitiivisten oireiden mahdollisesta etenemisestä sairauden aikana on tehty vähän. Vaikka osalla oireettomista potilaista ilmenee kognitiivisia muutoksia, ei tiedetä, ilmenevätkö oireet ennen sairauden puhkeamista vai onko kyse sairauden aiheuttamista muutoksista. Se, että useampia sairausjaksoja läpikäyneillä potilailla ilmenee enemmän kognitiivisia oireita, voi viitata siihen, että muutokset johtuvat toistuvien jaksojen aiheuttamista suorista vaikutuksista aivoihin (esim. hyperkortisolemiahypoteesi) (van Gorp ym. 1998). Mahdollisesti kyse on sairauden vakavammasta muodosta, johon liittyy sekä useampia kognitiivisia oireita että enemmän sairausjaksoja. Seurantatutkimuksia on tehty vähän, mutta muutamassa poikkileikkaustutkimuksessa on verrattu sairauden eri vaiheessa olevia potilaita keskenään (Dixon ym. 2004, Martínez-Arán ym. 2004b). Vaikka akuuttivaiheen potilailla ilmenee useita kognitiivisia häiriöitä, ei viimeaikaisissa tutkimuksissa ole havaittu eri vaiheessa olevien potilaiden välillä suuria eroja. Martínez-Aránin ym. (2004b) tutkimuksessa ainoa erottava piirre masennusvaiheen, maniavaiheen ja oireettomien potilaiden välillä oli masennusvaiheen potilaiden muita heikompi suoriutuminen sanasujuvuustehtävässä. Tämä ilmeni ainoana erottavana piirteenä myös toisessa tutkimuksessa (Martínez-Arán ym. 2002). Martínez-Arán ym. (2004b) havaitsivat kaikkien potilaiden suoriutuvan terveitä heikommin kielellistä muistia vaativissa tehtävissä ja toiminnanohjauksessa riippumatta sairauden vaiheesta. Kielellinen oppiminen, oppimisstrategioiden käyttö ja viivästetty mieleen pa lautus oli kaikilla potilailla heikentynyttä. Vaikka eroja potilaiden välillä ei juuri ilmennyt, akuuttivaiheen potilailla häiriöitä todettiin useammissa toiminnoissa; he erosivat terveistä myös esimerkiksi tunnistamismuistissa. Dixonin ym. (2004) tutkimuksessa maaniset potilaat suoriutuivat heikosti lähes kaikissa toiminnanohjauksen tehtävissä, kun taas masennusvaiheen potilaat ja oireettomat eivät eronneet toisistaan selvästi. Kaikki potilaat suoriutuivat terveitä heikommin aloitteellisuutta, strategista ajattelua ja impulssikontrollia vaativista tehtävistä. Eroja potilaiden välillä ei näissä tutkimuksissa juuri havaittu, mutta aineistot olivat suhteellisen pieniä, mikä vaikeuttaa erojen havaitsemista. Erot saattavat olla kuitenkin kliinisesti merkittäviä M. Antila ja A. Tuulio-Henriksson

3 TAULUKKO 1. Kognitiivisten toimintojen heikentyminen bipolaarihäiriön eri vaiheissa terveisiin verrokeihin nähden (yleisimmät löydökset). Maniavaihe Masennusvaihe Oireeton vaihe Toiminnanohjaus ja tarkkaavaisuus Wisconsinin korttienlajittelutesti Stroop väri-sanainterferenssi CPT (reagointivirheitä»false alarms») Kielellinen muisti Työmuisti WAIS-R/WMS-R: Numerosarjat (taaksepäin) Oppiminen ja oppimistrategioiden käyttö Välitön ja viivästetty mieleenpalautus Tunnistusmuisti WMS-R: Looginen muisti Näönvarainen muisti WMS-R: Visuaalinen toistaminen Psykomotoriikka Visuomotorinen koordinaatio, sorminäppäryys Grooved Pegboard Test Toiminnanohjaus ja tarkkaavaisuus Wisconsinin korttienlajittelutesti Stroop väri-sanainterferenssi Trail Making A ja B Sanasujuvuus (foneeminen ja semanttinen) CPT (reagoimatta jättämisiä) Kielellinen muisti Työmuisti WAIS-R/WMS-R: Numerosarjat (taaksepäin) Oppiminen ja oppimistrategioiden käyttö Välitön ja viivästetty mieleenpalautus Tunnistusmuisti WMS-R: Looginen muisti Näönvarainen muisti WMS-R: Visuaalinen toistaminen Psykomotoriikka Visuomotorinen koordinaatio, sorminäppäryys Grooved Pegboard Test WAIS-R: Merkkikoe Toiminnanohjaus ja tarkkaavaisuus Wisconsinin korttienlajittelutesti Stroop väri-sanainterferenssi Trail Making (useammin A-osa) Sanasujuvuus (useammin semanttinen) CPT (reagoimatta jättämisiä) Kielellinen muisti Työmuisti WAIS-R/WMS-R: Numerosarjat (taaksepäin) Oppiminen ja oppimisstrategioiden käyttö Välitön ja viivästetty mieleenpalautus Näönvarainen muisti Tuloksissa vaihtelevuutta Psykomotoriikka WAIS-R: Merkkikoe CPT = Vigilanssitesti, WAIS-R = Wechslerin uusittu aikuisten älykkyystesti, WMS-R = Wechslerin uusittu muistiasteikko Vertailututkimuksissakin havaitut kielellisen muistin ja oppimisen vaikeudet ovat yleisin oireettomilla potilailla ilmenevä löydös (Quraishi ja Frangou 2002, Glahn ym. 2004). Lisäksi toiminnanohjaus heikentyy usein (Quraishi ja Frangou 2002). Kielellisen muistin ja toiminnanohjauksen vaikeudet näyttäisivätkin olevan nykytiedon perusteella selkeimpiä sairauden vaiheesta riippumattomia piirteitä (Glahn ym. 2004). Osa mieleen painamisen ja oppimisen ongelmista saattaa kuitenkin selittyä potilaiden tiedonkäsittelyn hitaudella (Kieseppä ym. 2005). Vaikka muistin alueista kielellisen muistin vapaa viivästetty mieleenpalautus on useimmiten heikentynyt oireettomilla potilailla, tunnistusmuisti toimii yleensä normaalisti (Bearden ym. 2001). Osa bipolaaripotilaiden muistivaikeuksista saattaakin selittyä toiminnanohjauksen ongelmilla kuten masennuksessa: mieleen painamisen ja Kognitiiviset muutokset kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä muistista haun vaikeutumisena (vrt. Kalska ja Kähkönen 2004). Tulokset visuaalisen muistin vaikeuksista ovat vaihdelleet eri tutkimuksissa ja riippuneet enemmän käytetyistä testeistä (Quraishi ja Frangou 2002). Akuuttivaiheessa ilmenevät tarkkaavuuden ylläpidon ja jakamisen vaikeudet korjaantuvat ainakin osittain oireettomassa vaiheessa (Martínez-Arán ym. 2000, Quraishi ja Frangou 2002). Toisaalta tarkkaavuuden ylläpidossa voi olla oireettomillakin potilailla ongelmia (Clark ja Goodwin 2004). Vaikeuksia ilmenee erityisesti monimutkaisemmissa tarkkaavuuden joustavaa jakamista vaativissa tehtävissä (esim. Trail Making) (Quraishi ja Frangou 2002). Tarkkaavuusongelmat voivat oireettomassa vaiheessa olla niin lieviä, että tarvittaisiin sensitiivisempiä testejä, jotta ne havaittaisiin (Martínez-Arán ym. 2000). Lievätkin tarkkaavuusvaikeudet saatta- 1403

4 vat vaikuttaa muuhun kognitiiviseen suoriutumiseen ja toimintakykyyn, joten niiden havaitseminen on tärkeää. Bipolaarihäiriöpotilailla ei tavallisesti esiinny yleisen älyllisen suorituskyvyn heikkenemistä (Quraishi ja Frangou 2002). Jos sitä kuitenkin esiintyy, se on yleensä lievää, liittyy akuutin manian oirekuvaan ja ilmenee näönvaraisissa Bipolaarihäiriöpotilailla oireet ilmenevät siis useammin muilla monimutkaisemmilla kognitiivisen toiminnan alueilla kuin älykkyydessä, eikä perustoimintojen häiriöitä yleensä havaita. päättelytehtävissä. Totunnaisesti onkin ajateltu, että bipolaarihäiriöön liittyisi»oikean aivopuoliskon oirekuva», joka näkyisi näönvaraisen älyllisen suorituskyvyn suhteellisena heikkenemisenä kielelliseen suoriutumiseen verrattuna. Vaikka teorialle löytyy tukea aivovaurioiden jälkeisistä oirekuvista, ajatus on myös kyseenalaistettu, ja bipolaarihäiriössä oireet viittaisivat paremminkin molemminpuoliseen tai aivokuoren alapuoliseen oirekuvaan (Bearden ym. 2001). Bipolaarihäiriöpotilailla oireet ilmenevät siis useammin muilla monimutkaisemmilla kognitiivisen toiminnan alueilla kuin älykkyydessä, eikä perustoimintojen häiriöitä yleensä havaita. Visuaaliset ja kielelliset perustoiminnot ovat yleensä säilyneet (Quraishi ja Frangou 2002). Rakenteellisten ja toiminnallisten aivomuutoksien yhteys kognitiivisiin toimintoihin Bipolaarihäiriöön liittyvistä aivojen rakenteellisista ja toiminnallisista muutoksista on eri tutkimuksissa saatu vaihtelevia ja osin ristiriitaisia tuloksia (Pearlson 1999, Bearden ym. 2001, Strakowski ym. 2004). Vaikka useimmissa tutkimuksissa on havaittu aivomuutoksia, niitä ei esiinny kaikilla potilailla (Bearden ym. 2001). Yleisimmät muutokset ilmenevät otsalohkojen, limbisen järjestelmän ja tyvitumakkeiden alueilla (Bearden ym. 2001, Strakowski ym. 2004). Näiden muutosten merkitys sairauden synnyssä, kulussa ja erityisesti mielialaoireiden ja kognitiivisten häiriöiden taustalla on vielä epäselvä. Syvällä valkeassa aineessa ilmenevät vauriot ovat tyypillisiä bipolaarihäiriöpotilaille (Pearlson 1999, Bearden ym. 2001). Valkean aineen vaurioita havaitaan useimmiten otsalohkojen alueella ja iäkkäimmillä potilailla, mutta myös sairauden alkuvaiheessa saattaa esiintyä vastaavia muutoksia (Bearden ym. 2001). Lisäksi Kieseppä ym. (2003) havaitsivat kaksosaineistossaan valkean aineen vähenemistä vasemman otsalohkon alueella sekä bipolaarihäiriöstä kärsivillä että heidän terveillä parikeillaan. Vaikka ikä ja sairausjaksojen toistuvuus saattavat selittää osan muutoksista, löydösten perusteella näyttäisi siltä, että valkean aineen muutokset liittyisivät myös sairauden syntyyn ja geneettiseen alttiuteen eikä kyse olisi ainoastaan aivojen»arpeutumisesta» toistuvien sairausjaksojen aikana. Valkean aineen vaurioiden esiintyminen on yhteydessä erityisesti vaativampien kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen (Bearden ym. 2001). Otsalohkon alueelle painottuvat vauriot sopivat yhteen toiminnanohjauksen vaikeuksien kanssa. Valkean aineen vaurioiden lisäksi bipolaarihäiriöpotilailla esiintyy jossain määrin aivokammioiden laajenemista (Pearlson 1999), joka on tyypillistä myös skitsofreniapotilaille ja saattaa olla yhteinen tekijä psykoosihäiriöiden taustalla (Bearden ym. 2001). Myös aivokammioiden suuremman laajenemisen on osoitettu olevan yhteydessä heikompaan kognitiiviseen suoriutumiseen bipolaarihäiriöpotilailla. Rakenteellisia muutoksia on havaittu myös aivokuoressa ja sen alapuolisilla alueilla. Useat tutkimukset ovat osoittaneet muutoksia ohimolohkoissa, mantelitumakkeessa ja tyvitumakkeissa, sekä koon kasvua että pienenemistä (Bearden ym. 2001, Strakowski ym. 2004). Pienellä osalla potilaista on havaittu myös harmaan aineen vähenemistä. Toiminnallisia kuvantamistutkimuksia on tehty bipolaarihäiriöpotilailla suhteellisen vähän, ja osin menetelmällisten erojen ja ongelmien vuoksi niissä on saatu vaihtelevia tuloksia. Yleisimmät muutokset aivojen toiminnassa ilmenevät masennusvaiheessa verenkierron vähenemisenä etuotsalohkojen alueella ja limbisessä järjestelmässä (Bearden ym. 2001). Vastaavilla alueilla on havaittu maniavaiheessa lisääntynyttä veren M. Antila ja A. Tuulio-Henriksson

5 kiertoa (Blumberg ym. 2000). Aivojen toiminnallista poikkeavuutta on havaittu myös oireettomilla potilailla heidän suorittaessa kognitiivista työmuistitehtävää, ja heidän suoriutumisensa on ollut heikompaa kuin verrokeilla (Adler ym. 2004). Erityisesti tyvitumakkeiden aktivoituminen on poikkeavaa terveisiin verrokkeihin nähden. Aivoalueiden poikkeava aktivoituminen voi viitata siihen, että bipolaarihäiriöpotilaat käyttäisivät tehtävässä erilaisia fysiologisia tai kognitiivisia strategioita kuin verrokit (Adler ym. 2004). Tuoreimmassa katsauksessaan Strakowski ym. (2004) esittävät, että bipolaarihäiriön taustalla olisi häiriö aivokuoren alapuolisten rakenteiden (aivojuovio, talamus), etuotsalohkon ja siihen kiinteästi yhteydessä olevan limbisen järjestelmän välisten hermoverkkojen toiminnassa. Tämä etuotsalohko-aivojuovio-talamussilmukka säätelee emotionaalista, kognitiivista ja sosiaalista toimintaa. Bipolaarihäiriössä ilmenevien oireiden taustalla olisi siten etuotsalohkojen heikentynyt säätelyvaikutus aivokuoren alapuolisiin rakenteisiin ja mediaalisiin temporaalisiin alueisiin (mantelitumake ja hippokampus), mikä näkyisi muun muassa tunteiden säätelyn vai keutena. Todennäköisesti näiden ratojen toimintahäiriö on myös kognitiivisten oireiden taustalla. Sairauden kognitiiviset endofenotyypit Kognitiiviset muutokset kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä TAULUKKO 2. Bipolaarihäiriöpotilaan kognitiiviseen suorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä. Sairausjaksojen (erityisesti maniajaksojen) lukumäärä Sairaalahoitojen lukumäärä Sairauden kesto Psykoottisten oireiden esiintyminen Lääkehoito: lääkeyhdistelmät, määrä ja laatu Muiden häiriöiden (erityisesti päihdehäiriöiden) samanaikainen esiintyminen Mielialahäiriön jäännösoireet (erityisesti depressiivisyys) Tutkimalla bipolaarihäiriöpotilaiden terveitä kaksosparikkeja tai muita lähisukulaisia voidaan selvittää mahdollisia sairauteen liittyviä mutta sen puhkeamisesta riippumattomia piirteitä eli niin sanottuja endofenotyyppejä (Gottesman ja Gould 2003). Kognitiivisia muutoksia pidetään yhtenä mahdollisena endofenotyyppimuotona skitsofreniassa, jossa niitä havaitaan myös joillakin terveistä perheenjäsenistä. Tämä viittaa yhteisiin sairaudelle altistaviin geneettisiin tekijöihin. Bipolaari häiriön neuropsykologiasta on julkaistu vasta yksittäisiä perhetutkimuksia. Yleisimmät muutokset bipolaarihäiriöpotilaiden terveillä perheenjäsenillä ilmenevät kielellisessä muistissa ja vaihtelevassa määrin toiminnanohjauksen alueilla (Glahn ym. 2004). Muutokset esiintyvät usein niissä kognitiivisissa toiminnoissa, joissa ilmenee muutoksia myös sairauden oireettoman vaiheen aikana. Tuoreessa suomalaisilla kaksosilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että naispuolisilla bipolaarihäiriöpotilailla ja heidän terveillä naispuolisilla kaksosparikeillaan ilmenee terveisiin kaksosiin verrattuna heikkenemistä kielellisessä oppimisessa ja muistiaineksen viivästetyssä vapaassa mieleen palautuksessa (Kieseppä ym. 2005). Kielellisen muistiaineksen viivästetty vapaa mieleenpalautus on havaittu terveillä perheenjäsenillä heikoksi muissakin tutkimuksissa (Glahn ym. 2004). Toisaalta on saatu myös sillä tavoin poikkeavia tuloksia, että kielellinen työmuisti sekä visuospatiaalinen lyhyt- ja pitkäkestoinen muisti ovat olleet terveillä perheenjäsenillä heikentyneitä, mutta kielellinen muisti on ollut normaali (Ferrier ym. 2004). Kuinka spesifisiä nämä kognitiiviset muutokset bipolaarihäiriön oirekuvassa ovat, on vielä epävarmaa. Vertailututkimukset eri mielenterveyshäiriöistä kärsivillä ja heidän terveillä sukulaisillaan auttaisivat selventämään, liittyvätkö kognitiiviset muutokset spesifisesti tiettyyn sairauteen ja mitkä ovat mahdollisesti yleisiä altistavia piirteitä psykiatristen häiriöiden taustalla. Kognitiiviset muutokset skitsofreniaan ja yksisuuntaiseen masennukseen verrattuna Skitsofreniassa ja yksisuuntaisessa masennuksessa esiintyy usein erilaisia kognitiivisia muutoksia (ks. Tuulio-Henriksson ym. 2000, Kalska ja Kähkönen 2004). Epäselvää on, miten näissä sairauksissa ilmenevät kognitiiviset muutokset 1405

6 eroavat toisistaan tai bipolaarihäiriössä ilmenevistä. Eri mielenterveyshäiriöistä kärsivien välistä vertailua hankaloittaa vaikeus kontrolloida eri taustamuuttujia, esimerkiksi häiriön vakavuusastetta. Bipolaarihäiriöpotilaat suoriutuvat yleensä skitsofreniapotilaita paremmin sairauden oireettomassa vaiheessa, kun taas akuuttivaiheessa kognitiiviset oireet saattavat olla yhtä vaikeita. Erityisesti maniavaiheessa toiminnanohjauksen, tarkkaavuuden ja muistin vaikeudet voivat olla jopa yhtä vakavia kuin skitsofreniapotilailla (Quraishi ja Frangou 2002). Yksi- ja kaksisuuntaisesta masennuksesta kärsivien kognitiivinen suoriutuminen on osittain yhtä heikentynyttä (Quraishi ja Frangou 2002), mutta masennusvaiheen bipolaaripotilailla on havaittu enemmän vaikeuksia erityisesti tarkkaavuuden ylläpidossa sekä kielellisen muistin välittömässä ja viivästetyssä mieleen palautuksessa kuin yksisuuntaisesta häiriöstä kärsivillä (Murphy ja Sahakian 2001, Mitchell ja Malhi 2004). Ongelmat neuropsykologisten tutkimusten tulkinnassa Bipolaarihäiriöpotilailla tehtyjen neuropsykologisten tutkimusten tulkintaa ja vertailtavuutta vaikeuttavat monet menetelmälliset tekijät (Murphy ja Sahakian 2002, Quraishi ja Frangou 2002). Aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole aina eroteltu sairauden eri vaiheissa olevia vaan heitä on tarkasteltu yhtenä ryhmänä. Tyypillistä on myös ollut tarkastella yksi- ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä potevia yhdessä. Pienet ryhmäkoot, ryhmien heterogeenisuus ja lääkehoidon huono kontrollointi aiheuttavat osaltaan vaihtelevia tuloksia. Bipolaarihäiriöön liittyy usein muita häiriöitä, mikä vaikeuttaa luotettavaa diagnosointia ja lisää heterogeenisuutta myös neuropsykologisissa tutkimustuloksissa. Päihdehäiriö on bipolaarihäiriön yhteydessä hyvin yleinen ja voi aiheuttaa jo yksinään erilaisia kognitiivisia muutoksia (van Gorp ym. 1998, 1999), mutta se ei selitä kaikkia muutoksia. Useilla bipolaarihäiriöpotilailla on estolääkitys, ja lääkehoidossa käytetään usein monien lääkkeiden yhdistelmiä (Leinonen 1999). Tulokset mielialalääkkeiden vaikutuksesta kognitiivisiin toimintoihin ovat olleet jonkin verran ristiriitaisia, ja esimerkiksi litiumhoidon on osoitettu joko heikentävän tai parantavan kognitiivista suoriutumista, mikä usein edellyttää lääkeannoksen tarkkaa säätämistä potilaan toimintakyvyn kannalta optimaaliseksi (Pachet ja Wisniewski 2003). Lisäksi on esitetty, että subkliiniset oireet saattavat selittää osan oireettomassa vaiheessa esiintyvistä kognitiivisista muutoksista (Ferrier ym. 1999). Yksi kritiikin kohde on ollut neuropsykologisten testien luokittelu ja se, mitä toimintoa testit mittaavat. Monet käytetyistä testeistä mittaavat useaa kognitiivista toimintoa, ja niiden määrittäminen vain tiettyä toimintoa mittaavaksi voi olla harhaanjohtavaa. Eri tutkijat saattavat myös määrittää testien mittauskohteet eri tavoin. On esitetty, että tietyt testit saattavat olla sensitiivisempiä bipolaarihäiriöpotilaiden tutkimisessa kuin toiset, jolloin testivalikoimaan täytyy kiinnittää erityistä huomiota (Quraishi ja Frangou 2002). Y D I N A S I A T Kognitiiviset häiriöt ovat yleensä selvempiä bipolaarihäiriön akuuttivaiheessa ja lievempiä oireettomassa vaiheessa. Kielellisen muistin, oppimisen ja toiminnanohjauksen vaikeudet näyttävät olevan selkeimpiä sairauden vaiheesta riippumattomia piirteitä. On tärkeää havaita bipolaarihäiriöpotilailla lievätkin tarkkaavuusvaikeudet, sillä ne voivat vaikuttaa muuhun kognitiiviseen suoriutumiseen ja toimintakykyyn. Maniavaiheessa toiminnanohjauksen, tarkkaavuuden ja muistin vaikeudet saattavat olla jopa yhtä vakavia kuin skitsofreniapotilailla M. Antila ja A. Tuulio-Henriksson

7 Kognitiivisen suoriutumisen merkitys toimintakyvylle Osalla bipolaarihäiriöpotilaista toimintakyky heikkenee pysyvästi (Zarate ym. 2000). Oireettomilla potilailla toiminnanohjauksen, kielellisen muistin ja oppimisen heikentymisen onkin osoitettu olevan yhteydessä psykososiaalisen toimintakyvyn ja työkyvyn huonontumiseen (Zubieta ym. 2001, Martínez-Arán ym. 2004a). Erilaisten kliinisten tekijöiden kuten sairauden keston, jaksojen tai hoitojen lukumäärän ei ole havaittu olevan suoraan yhteydessä toimintakyvyn heikkenemiseen, mutta toisaalta nämä tekijät liittyvät kognitiivisiin häiriöihin. Pitempään sairastaneilla esiintyy enemmän muistivaikeuksia, hi tautta ja tarkkaavuuden häiriöitä (Martínez-Arán ym. 2004a). Myös itsemurhayritysten ja sairaalajaksojen lukumäärällä voi olla yhteyttä kognitiivisiin häiriöihin. Erityisesti maanisten jaksojen toistuminen näyttää liittyvän kognitiivisen suorituskyvyn heikentymiseen, joten niiden ehkäiseminen hoidon avulla olisi tärkeää myös toimintakyvyn säilymisen kannalta (Martínez-Arán ym. 2004a). Neuropsykologia bipolaarihäiriöpotilaiden hoidossa Kognitiiviset muutokset kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä Neuropsykologian soveltaminen bipolaari häiriöpotilaiden kliinisessä tutkimuksessa ja hoidossa on vielä melko vähäistä. Sen hyöty hoidon yksilöllisessä suunnittelussa ja toteutuksessa voi kuitenkin olla tulevaisuudessa merkittävä. Neuro psykologisen tutkimuksen hyödyntäminen erotusdiagnostiikassa on vielä vaikeaa, koska bipolaarihäiriölle ei ole löydetty spesifistä kognitiivista oireprofiilia. Emotionaalisen tekijän lisäys kognitiiviseen tehtävään saattaa kuitenkin erotella erityyppistä mielialahäiriötä potevat toisistaan sekä muista psykiatrisista ja neurologisista potilaista (Murphy ja Sahakian 2001). Neuropsykologisten tutkimusten avulla pystytään arvioimaan potilaan kognitiivisen suorituskyvyn muutoksia heikkouksia ja vahvuuksia sekä oireiden laatua ja laajuutta. Niiden perusteella on mahdollista arvioida myös työ- ja toimintakykyä sekä suunnitella yksilöllisesti hoitoa ja sen sopivinta muotoa. Neuropsykologisen kuntoutuksen hyödyllisyydestä skitsofreniapotilaiden kognitiivisten oireiden hoidossa on alustavaa näyttöä (Tuulio-Henriksson ym. 2000), mutta bipolaarihäiriöpotilaille tällaista kuntoutusta ei ole tiettävästi juuri annettu eikä sen tehoa tutkittu heidän osaltaan. Tarkkavuuden, toiminnanohjauksen ja muistitoimintojen kuntoutus saattaisi kohentaa myös bipolaarihäiriöpotilaiden toimintakykyä. Kognitiivisen suorituskyvyn arviointi voisi olla mukana, kun potilaalle valitaan sopivaa psykoterapiamuotoa tai psykoedukaation toteuttamistapaa, jos esimerkiksi oppimiskyvyssä on puutteita. Kognitiivisilla häiriöillä on vaikutusta myös muun hoidon tehoon. Bipolaarihäiriöpotilaan hoidossa on tärkeää huomioida, että erityisesti akuuttivaiheessa potilailla esiintyy joskus huomattavia neuropsykologisia vaikeuksia, jotka vaikeuttavat ohjeiden vastaanottoa, ymmärtämistä ja muistamista. Huonon hoitomyöntyvyyden taustalla voivat siten olla esimerkiksi kielellisen oppimisen ja muistin vaikeudet. Myös lääkehoidon valinnassa erilaisten kognitiivisten vaikeuksien huomioiminen on tärkeää. Psykoottisten oireiden hoidossa uudet psykoosilääkkeet voivat olla parempia, sillä ne parantanevat myös kognitiivisia toimintoja (MacQueen ja Young 2003). Olantsapiinin yhdistäminen litiumiin voi tehostaa mahdollisesti myös maniajaksojen ehkäisyä (Vieta 2004). Maniajaksojen ehkäisy lääkehoidon ja psykoedukaation avulla on bipolaarihäiriöpotilaan hoidossa tärkeää, sillä näiden jaksojen toistuminen uhkaa pahentaa kognitiivisia oireita ja heikentää toimintakykyä kokonaisuutena. Tieto kognitiivisten häiriöiden mahdollisesta esiintymisestä myös oireettomassa vaiheessa auttaa hoitavaa lääkäriä ja potilasta oireiden hallinnassa ja uusien sairausjaksojen ennakoinnissa (Lam ym. 2001). Lopuksi Bipolaarihäiriöön liittyvien kognitiivisten muutosten tutkimus on lisääntymässä. Sairauden oireettomassa vaiheessa ja potilaiden terveillä su- 1407

8 kulaisilla havaitut vaikeudet toiminnanohjauksessa ja kielellisessä muistissa viittaavat siihen, että nämä häiriöt ovat sairauden oireista riippumattomia piirteitä ja liittyvät sairaudelle altistaviin tekijöihin. Sairauden suhteen riskiryhmään kuuluvilla henkilöillä, kuten bipolaarihäiriöpotilaiden lapsilla, tehtävät seurantatutkimukset olisivat tärkeitä kognitiivisen oireprofiilin ja sen taustamekanismien selventämisessä (Chang ym. 2003). Altistavien kognitiivisten häiriöiden löytäminen voi auttaa sairauden geneettisen etio logian selvittämisessä, kun kyseisiä häiriöitä käytetään kvantitatiivisina muuttujina geneettisissä kytkentäanalyyseissa. Kirjallisuutta Adler CM, Holland SK, Schmithorst V, Tuchfarber MJ, Strakowski SM. Changes in neuronal activation in patients with bipolar disorder during performance of a working memory task. Bipolar Disord 2004;6: Bearden CE, Hoffmann KM, Cannon TD. The neuropsychology and neuroanatomy of bipolar affective disorder: a critical review. Bipolar Disord 2001;3: Blumberg HP, Stern E, Martinez D, ym. Increased anterior cingulate and caudate activity in bipolar mania. Biol Psychiatry 2000;48: Chang K, Steiner H, Dienes K, Adleman N, Ketter T. Bipolar offspring: a window into bipolar disorder. Biol Psychiatry 2003;53: Clark L, Goodwin GM. State- and trait-related deficits in sustained attention in bipolar disorder. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2004;254:61 8. Dixon T, Kravariti E, Frith C, Murray RM, McGuire PK. Effect of symptoms on executive function in bipolar illness. Psychol Med 2004;34: Ferrier IN, Stanton BR, Kelly TP, Scott J. Neuropsychological function in euthymic patients with bipolar disorder. Br J Psychiatry 1999; 175: Ferrier IN, Chowdhury R, Thompson JM, Watson S, Young AH. Neurocognitive function in unaffected first-degree relatives of patients with bipolar disorder: a preliminary report. Bipolar Disord 2004; 6: Glahn DC, Bearden CE, Niendam TA, Escamilla MA. The feasibility of neuropsychological endophenotypes in the search for genes associated with bipolar affective disorder. Bipolar Disord 2004;6: Gottesman II, Gould TD. The endophenotype concept in psychiatry: etymology and strategic intentions. Am J Psychiatry 2003;160: Isometsä E. Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt. Kirjassa: Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T, toim. Psykiatria. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim, 2001, s Kalska H, Kähkönen S. Kognitiiviset muutokset yksisuuntaisessa masennuksessa. Duodecim 2004;120: Kieseppä T, van Erp T-GM, Haukka J, ym. Reduced left hemispheric white matter volume in twins with bipolar I disorder. Biol Psychiatry 2003;54: Kieseppä T, Tuulio-Henriksson A, Haukka J, ym. Memory and verbal learning functions in twins with bipolar-i disorder, and the role of information-processing speed. Psychol Med 2005;35: Lam D, Wong G, Sham P. Prodromes, coping strategies and course of illness in bipolar affective disorder a naturalistic study. Psychol Med 2001;31: Leinonen E. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön muuttuva lääkehoito. Duodecim 1999;115: MacQueen G, Young T. Cognitive effects of atypical antipsychotics: focus on bipolar spectrum disorders. Bipolar Disord 2003;5: Martínez-Arán A, Vieta E, Colom F, ym. Cognitive dysfunction in bipolar disorder: evidence of neuropsychological disturbances. Psychother Psychosom 2000;69:2 18. Martínez-Arán A, Vieta E, Colom F, ym. Neuropsychological performance in depressed and euthymic bipolar patients. Neuropsychobiology 2002;46: Martínez-Arán A, Vieta E, Colom F, ym. Cognitive impairment in euthymic bipolar patients: implications for clinical and functional outcome. Bipolar Disord 2004(a);6: Martínez-Arán A, Vieta E, Reinares M, ym. Cognitive function across manic or hypomanic, depressed, and euthymic states in bipolar disorder. Am J Psychiatry 2004(b);161: Mitchell PB, Malhi GS. Bipolar depression: phenomenological overview and clinical characteristics. Bipolar Disord 2004;6: Murphy FC, Sahakian BJ. Neuropsychology of bipolar disorder. Br J Psychiatry 2001;178: Pachet AK, Wisniewski AM. The effects of litium on cognition: an updated review. Psychopharmacol 2003;170: Pearlson GD. Structural and functional brain changes in bipolar disorder: a selective review. Schizophr Res 1999;39: Quraishi S, Frangou S. Neuropsychology of bipolar disorder: a review. J Affect Disord 2002;72: Tuulio-Henriksson A, Ilonen T, Pirkola T, Lönnqvist J. Neuropsykologia skitso frenian tutkimuksessa ja hoidossa. Duodecim 2000;116: Strakowski SM, DelBello MP, Adler CM. The functional neuroanatomy of bipolar disorder: a review of neuroimaging findings. Mol Psychiatry 2004;6: van Gorp WG, Altshuler L, Theberge DC, Wilkins J, Dixon W. Cognitive impairment in euthymic bipolar patients with and without prior alcohol dependence. Arch Gen Psychiatry 1998;55:41 6. van Gorp WG, Altshuler L, Theberge DC, Mintz J. Declarative and procedural memory in bipolar disorder. Biol Psychiatry 1999;46: Vieta E. Olanzapine in bipolar disorder. Exp Opin Pharmacother 2004; 5: Zarate CA, Tohen M, Land M, Cavanagh BS. Functional impairment and cognition in bipolar disorder. Psychiatr Q 2000;71: Zubieta J, Huguelet P, O Neil RL, Giordani BJ. Cognitive function in euthymic bipolar I disorder. Psychiatry Res 2001;102:9 20. MERVI ANTILA, PsM, psykologi, tutkija ANNAMARI TUULIO-HENRIKSSON, FLV (väit.), psykologi, tutkija Kansanterveyslaitos, mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Mannerheimintie Helsinki 1408

Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden. häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn

Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden. häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Rovaniemi 2.11.2015 Liisa Paavola FT, neuropsykologian erikoispsykologi

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve 17.9.2014 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Hyvä työ tukee mielenterveyttä Työntekijän

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten

Lisätiedot

Masennustila on seurausta monenlaisista

Masennustila on seurausta monenlaisista Katsaus HELY KALSKA JA SEPPO KÄHKÖNEN Kognitiiviset muutokset yksisuuntaisessa masennuksessa Neuropsykologiaa on alettu soveltaa yhä enemmän paitsi skitsofrenian myös mielialahäiriöiden tutkimuksessa ja

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla

Lisätiedot

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala

Mielenterveysongelmien kuntoutus. HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Mielenterveysongelmien kuntoutus HELSINKI 10.3.2014 Tanja Laukkala Luennon rakenne Käypä hoito suositusten Depressio Kaksisuuntainen mielialahäiriö Epävakaa persoonallisuus Skitsofrenia Traumaperäiset

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary

Lisätiedot

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Liisa Paavola, neuropsykologian erikoispsykologi, FT NeuralOy Kehitykselliset neuropsykiatriset

Lisätiedot

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Neuropsykologia tutkii aivojen toimintahäiriöiden

Neuropsykologia tutkii aivojen toimintahäiriöiden Katsaus Lääkäri neuropsykologisten käsitteiden viidakossa Tuula Ilonen Neurologisissa ja yhä useammin myös psykiatrisissa tutkimusselosteissa ja lausunnoissa törmäämme sellaisiin neuropsykologiasta tuttuihin

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi ja kulku. Erkki Isometsä

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi ja kulku. Erkki Isometsä Kaksisuuntainen mielialahäiriö Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi ja kulku Erkki Isometsä Kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä eli bipolaarihäiriöllä tarkoitetaan mielenterveyden häiriötä, jota luonnehtii

Lisätiedot

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

GEENIT SKITSOFRENIAN AIHEUTTAJANA. Tiina Paunio Dosentti Psykiatrian erikoislääkäri Skitsofreniaverkoston symposium Kuopio 11.9.

GEENIT SKITSOFRENIAN AIHEUTTAJANA. Tiina Paunio Dosentti Psykiatrian erikoislääkäri Skitsofreniaverkoston symposium Kuopio 11.9. GEENIT SKITSOFRENIAN AIHEUTTAJANA Tiina Paunio Dosentti Psykiatrian erikoislääkäri Skitsofreniaverkoston symposium Kuopio 11.9.2009 SKITSOFRENIAN ETIOLOGIAA Hermoston kehityksen häiriö Poikkeava neurotransmissio

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa

Lisätiedot

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysisten ja psyykkisten sairauksien yhteyksistä Osa somaattisista sairauksista oirekuvaan kuuluu

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ MARJA LAASONEN Neuropsykologian erikoispsykologi, audiofoniatrinen päiväkeskus, foniatrian yksikkö, Vastuullinen tutkija, dosentti, käyttäytymistieteiden laitos, HY 26.3.2014 1 PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Neuropsykologian erikoispsykologi, Larmis Väitöstutkija, HY Käyttäytymistieteiden laitos 1. Kehityksellisten

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

Hypomanioita ja masennustiloja tyypin II bipolaarihäiriö. Erkki Isometsä

Hypomanioita ja masennustiloja tyypin II bipolaarihäiriö. Erkki Isometsä Kaksisuuntainen mielialahäiriö Hypomanioita ja masennustiloja tyypin II bipolaarihäiriö Erkki Isometsä Tyypin II kaksisuuntainen mielialahäiriö on huonommin tunnettu kuin varsinainen maanis-depressiivisyys

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Silmänliikkeiden poikkeavuuksia skitsofreniassa

Silmänliikkeiden poikkeavuuksia skitsofreniassa Katsaus Silmänliikkeiden poikkeavuudet skitsofreniassa Elina Nygrén, Kiti Müller ja Teija Honkonen Skitsofreniapotilailla on todettu poikkeavuuksia silmien hitaissa seurantaliikkeissä, ja myös silmänliikkeissä,

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä?

Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä? Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä? Antti Latvala Sosiaalilääketieteen päivät 28.11.2012 Esityksen teemat Miksi ja miten huomioida geneettisten

Lisätiedot

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5

Lisätiedot

AIVOVAMMA JA ARKI. Mihin aivoja tarvitaan?

AIVOVAMMA JA ARKI. Mihin aivoja tarvitaan? AIVOVAMMA JA ARKI Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Työnohjaaja/kouluttaja Mehiläinen Turku 2014 Mihin aivoja tarvitaan? silmien räpyttely porkkanoiden kuoriminen paperin valmistaminen soutaminen rottien

Lisätiedot

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

Lisätiedot

SKITSOFRENIAA SAIRASTAVIEN KUNTOUTUS JA TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUDET

SKITSOFRENIAA SAIRASTAVIEN KUNTOUTUS JA TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUDET KATSAUS ANNAMARI TUULIO-HENRIKSSON SKITSOFRENIAA SAIRASTAVIEN KUNTOUTUS JA TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUDET Johdanto Skitsofrenia on vakava mielenterveyden häiriö, joka on väestössä suhteellisen yleinen. Noin

Lisätiedot

Miten aivomme mukautuvat työelämän haasteisiin?

Miten aivomme mukautuvat työelämän haasteisiin? Miten aivomme mukautuvat työelämän haasteisiin? Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Aivot ja työ -tutkimuskeskus Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Miten aivomme mukautuvat työelämän haasteisiin?

Lisätiedot

Mikä kuntouttaa? Aku Kopakkala, kuntoutusjohtaja, Mehiläinen

Mikä kuntouttaa? Aku Kopakkala, kuntoutusjohtaja, Mehiläinen Mikä kuntouttaa? Aku Kopakkala, kuntoutusjohtaja, Mehiläinen Mielenterveys: Kyky elää mielekästä elämää ja toimia luovana ja tuottavana yhteisön jäsenenä (Sohlman 2004). Rakastaa ja tehdä työtä (Freud).

Lisätiedot

Aivojen tapahtumasidonnaiset jännitevasteet ja skitsofrenia

Aivojen tapahtumasidonnaiset jännitevasteet ja skitsofrenia Katsaus Antti Latvala ja Annamari Tuulio-Henriksson Aivojen tapahtumasidonnaiset jännitevasteet ja skitsofrenia Tapahtumasidonnaiset jännitevasteet ovat pään pinnalta mitattavia sensoristen, kognitiivisten

Lisätiedot

Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin

Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Noora Heikkinen, YTM, LK tohtorikoulutettava KYS Kliininen radiologia noora.heikkinen@uef.fi 6.11.2015 Sisältö Nuori ja alkoholi hanke & kuvantamistulokset

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi työssä

Aivojen hyvinvointi työssä Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta. Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto

Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta. Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Rakastavatko aivot liikuntaa? RAKASTAVAT! Liikunta ja

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET 22.11.2012 Nina Lehtinen MITÄ ON NEUROPSYKIATRIA? Neuropsykiatrian perustana on käsitys mielen ja aivojen erottamattomuudesta Tietoisuus, persoonallisuus,

Lisätiedot

Ikääntyminen ja psyykkinen sairastaminen. Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 23.4.2015

Ikääntyminen ja psyykkinen sairastaminen. Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 23.4.2015 Ikääntyminen ja psyykkinen sairastaminen Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 23.4.2015 Väestön ikärakenne v. 2011 Suomen väkiluvun kehitys Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot