Neuropsykologian hyödyntäminen psykiatristen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neuropsykologian hyödyntäminen psykiatristen"

Transkriptio

1 Katsaus MERVI ANTILA JA ANNAMARI TUULIO-HENRIKSSON Kognitiiviset muutokset kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä Kaksisuuntainen mielialahäiriö eli bipolaarihäiriö on vakava ja pitkäaikainen psykiatrinen sairaus, jolle on tyypillistä maanisten ja depressiivisten jaksojen toistuva vaihtelu. Toipuminen jaksojen välillä ei aina ole täydellistä, vaan osalla potilaista sairaus kroonistuu ja erilaiset toimintakyvyn häiriöt jäävät lääkehoidosta huolimatta pysyviksi. Myös erilaiset sairauteen liittyvät kognitiiviset muutokset ovat joillakin potilailla pysyviä. Akuuttivaiheessa kognitiiviset muutokset saattavat olla jopa yhtä vakavia kuin skitsofreniapotilailla. Sairauden oireettomassa vaiheessa ilmenee muutoksia erityisesti kielellisessä muistissa, oppimisessa ja toiminnanohjauksessa, mikä vaikuttaa potilaan työ- ja toimintakykyyn kaikilla elämänalueilla. Neuropsykologian hyödyntäminen psykiatristen potilaiden tutkimuksessa ja hoidossa on lisääntymässä. Jo 1900-luvun alussa Kraepelin erotti skitsofrenian ja maanis-depressiivisen psykoosin toisistaan sen perusteella, että skitsofreniaan liittyi pysyviä älyllisen toiminnan muutoksia, kun taas jälkimmäisessä mahdolliset kognitiiviset häiriöt näyttivät korjaantuvan mielialaoireiden hävitessä. Osin tästä totunnaisesta näkemyksestä johtuu se, että kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön eli bipolaarihäiriöön liittyvistä kognitiivisista muutoksista on tehty suhteellisen vähän tutkimusta skitso freniaan verrattuna. Suurin osa tutkimuksista on keskittynyt sairauden akuuttivaiheeseen, jolloin erilaisten mieliala- ja motivaatiotekijöiden erottaminen suoriutumisesta saattaa olla vaikeaa. Vasta viime aikoina oireettomienkin potilaiden neuropsykologiset tutkimukset ovat lisääntyneet. Tutkimustulosten vertailtavuutta ja tulkintaa hankaloittavat vielä monet menetelmälliset ongelmat, mutta on olemassa näyttöä siitä, että osalla bipolaarihäiriöpotilaista esiintyy kognitiivisia muutoksia (Martínez-Arán ym. 2000). Duodecim 2005;121: Kognitiiviset muutokset oirekuvassa Bipolaarihäiriön diagnostisiin oirekriteereihin (Isometsä 2001) sisältyy sekä masennus- että maniavaiheessa monia kognitiivisia oireita, joista suurin osa ilmenee vireystilassa, tarkkaavaisuudessa ja toiminnanohjauksessa. Masennusvaiheessa tyypillisiä oireita ovat vireyden heikkeneminen, tarkkaavuuden pitkäjänteisen ylläpidon vaikeudet, psykomotorinen hidastuminen ja toiminnanohjauksen ongelmat. Jopa yksinkertainen päätöksenteko saattaa olla vaikeaa. Maniavaiheessa ilmenee usein vireyden lisääntymistä, tarkkaavuuden ylläpidon hankaluutta häiriöherkkyyden vuoksi, impulssien kontrolloinnin vaikeutta ja psykomotoriikan nopeutumista. Myös päätöksentekokyky on heikentynyttä, kun potilas ei pysty suunnittelemaan ja ennakoimaan toimintaansa. Bipolaarihäiriön akuuttivaiheessa havaitaan monenlaisia kognitiivisia häiriöitä (Murphy ja Sahakian 2001), mutta tutkimusten perusteella on vaikea muodostaa bipolaarihäiriöpotilaille spesifistä kognitiivista oireprofiilia. Kognitiivis- 1401

2 ten oireiden laajuus, laatu sekä tausta mekanismit sairauden synnyssä ja kulussa ovat vielä epäselviä. Oirekuva vaihtelee, eikä kaikilla potilailla esiinny kognitiivisia muutoksia. Vaihtelevia tuloksia tutkimuksissa aiheuttavat myös muut bipolaarihäiriöön liittyvät tekijät: lääkehoito, päihteiden käyttö ja muut häiriöt voivat vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin. Kuten skitsofreniassa myös Bipolaarihäiriössä on todennäköisesti kyse laajojen on todennäköi- bipolaarihäiriössä hermoverkkojen toimintahäiriöstä, jolloin muutokset hermoverkkojen sesti kyse laajojen kognitiivisissa toiminnoissa toimintahäiriöstä, saattavat näkyä hyvinkin jolloin muutokset epäspesifisinä. kognitiivisissa toiminnoissa saattavat näkyä hyvinkin epäspesifisinä (Bearden ym. 2001, Strakowski ym. 2004). Yleisimmin muutokset ovat havaittavissa sairauden oirekriteereihinkin kuuluvilla alueil la toiminnanohjauksessa ja tarkkaavuudessa sekä muistitoiminnoissa (Quraishi ja Frangou 2002). Vaikka muutoksia havaitaan yleisimmin sairauden akuuttivaiheessa, osalla potilaista muutokset ovat pysyviä ja näkyvät myös sairauden oireettomassa vaiheessa. Kognitiivinen suoriutuminen ja sairauden kulku Kognitiiviset oireet, jotka ilmenevät samanlaisina riippumatta häiriön ajankohtaisesta oirekuvasta ja esiintyvät kaikissa vaiheissa, liittyvät mahdollisesti enemmän sairauden pysyviin piirteisiin. Kognitiiviset häiriöt ovat yleensä selvempiä akuuttivaiheessa ja lievempiä oireettomassa (Bearden ym. 2001). Potilailla, joilla on ollut useampia sairastumis- tai sairaalajaksoja, kognitiivisia häiriöitä havaitaan myös oireettomassa vaiheessa (Zubieta ym. 2001). Myös psykoottisten oireiden esiintyminen on yhteydessä vakavampiin kognitiivisiin muutoksiin (Martínez-Arán ym. 2004a). Tutkimuksia bipolaarihäiriöpotilaiden kognitiivisten oireiden mahdollisesta etenemisestä sairauden aikana on tehty vähän. Vaikka osalla oireettomista potilaista ilmenee kognitiivisia muutoksia, ei tiedetä, ilmenevätkö oireet ennen sairauden puhkeamista vai onko kyse sairauden aiheuttamista muutoksista. Se, että useampia sairausjaksoja läpikäyneillä potilailla ilmenee enemmän kognitiivisia oireita, voi viitata siihen, että muutokset johtuvat toistuvien jaksojen aiheuttamista suorista vaikutuksista aivoihin (esim. hyperkortisolemiahypoteesi) (van Gorp ym. 1998). Mahdollisesti kyse on sairauden vakavammasta muodosta, johon liittyy sekä useampia kognitiivisia oireita että enemmän sairausjaksoja. Seurantatutkimuksia on tehty vähän, mutta muutamassa poikkileikkaustutkimuksessa on verrattu sairauden eri vaiheessa olevia potilaita keskenään (Dixon ym. 2004, Martínez-Arán ym. 2004b). Vaikka akuuttivaiheen potilailla ilmenee useita kognitiivisia häiriöitä, ei viimeaikaisissa tutkimuksissa ole havaittu eri vaiheessa olevien potilaiden välillä suuria eroja. Martínez-Aránin ym. (2004b) tutkimuksessa ainoa erottava piirre masennusvaiheen, maniavaiheen ja oireettomien potilaiden välillä oli masennusvaiheen potilaiden muita heikompi suoriutuminen sanasujuvuustehtävässä. Tämä ilmeni ainoana erottavana piirteenä myös toisessa tutkimuksessa (Martínez-Arán ym. 2002). Martínez-Arán ym. (2004b) havaitsivat kaikkien potilaiden suoriutuvan terveitä heikommin kielellistä muistia vaativissa tehtävissä ja toiminnanohjauksessa riippumatta sairauden vaiheesta. Kielellinen oppiminen, oppimisstrategioiden käyttö ja viivästetty mieleen pa lautus oli kaikilla potilailla heikentynyttä. Vaikka eroja potilaiden välillä ei juuri ilmennyt, akuuttivaiheen potilailla häiriöitä todettiin useammissa toiminnoissa; he erosivat terveistä myös esimerkiksi tunnistamismuistissa. Dixonin ym. (2004) tutkimuksessa maaniset potilaat suoriutuivat heikosti lähes kaikissa toiminnanohjauksen tehtävissä, kun taas masennusvaiheen potilaat ja oireettomat eivät eronneet toisistaan selvästi. Kaikki potilaat suoriutuivat terveitä heikommin aloitteellisuutta, strategista ajattelua ja impulssikontrollia vaativista tehtävistä. Eroja potilaiden välillä ei näissä tutkimuksissa juuri havaittu, mutta aineistot olivat suhteellisen pieniä, mikä vaikeuttaa erojen havaitsemista. Erot saattavat olla kuitenkin kliinisesti merkittäviä M. Antila ja A. Tuulio-Henriksson

3 TAULUKKO 1. Kognitiivisten toimintojen heikentyminen bipolaarihäiriön eri vaiheissa terveisiin verrokeihin nähden (yleisimmät löydökset). Maniavaihe Masennusvaihe Oireeton vaihe Toiminnanohjaus ja tarkkaavaisuus Wisconsinin korttienlajittelutesti Stroop väri-sanainterferenssi CPT (reagointivirheitä»false alarms») Kielellinen muisti Työmuisti WAIS-R/WMS-R: Numerosarjat (taaksepäin) Oppiminen ja oppimistrategioiden käyttö Välitön ja viivästetty mieleenpalautus Tunnistusmuisti WMS-R: Looginen muisti Näönvarainen muisti WMS-R: Visuaalinen toistaminen Psykomotoriikka Visuomotorinen koordinaatio, sorminäppäryys Grooved Pegboard Test Toiminnanohjaus ja tarkkaavaisuus Wisconsinin korttienlajittelutesti Stroop väri-sanainterferenssi Trail Making A ja B Sanasujuvuus (foneeminen ja semanttinen) CPT (reagoimatta jättämisiä) Kielellinen muisti Työmuisti WAIS-R/WMS-R: Numerosarjat (taaksepäin) Oppiminen ja oppimistrategioiden käyttö Välitön ja viivästetty mieleenpalautus Tunnistusmuisti WMS-R: Looginen muisti Näönvarainen muisti WMS-R: Visuaalinen toistaminen Psykomotoriikka Visuomotorinen koordinaatio, sorminäppäryys Grooved Pegboard Test WAIS-R: Merkkikoe Toiminnanohjaus ja tarkkaavaisuus Wisconsinin korttienlajittelutesti Stroop väri-sanainterferenssi Trail Making (useammin A-osa) Sanasujuvuus (useammin semanttinen) CPT (reagoimatta jättämisiä) Kielellinen muisti Työmuisti WAIS-R/WMS-R: Numerosarjat (taaksepäin) Oppiminen ja oppimisstrategioiden käyttö Välitön ja viivästetty mieleenpalautus Näönvarainen muisti Tuloksissa vaihtelevuutta Psykomotoriikka WAIS-R: Merkkikoe CPT = Vigilanssitesti, WAIS-R = Wechslerin uusittu aikuisten älykkyystesti, WMS-R = Wechslerin uusittu muistiasteikko Vertailututkimuksissakin havaitut kielellisen muistin ja oppimisen vaikeudet ovat yleisin oireettomilla potilailla ilmenevä löydös (Quraishi ja Frangou 2002, Glahn ym. 2004). Lisäksi toiminnanohjaus heikentyy usein (Quraishi ja Frangou 2002). Kielellisen muistin ja toiminnanohjauksen vaikeudet näyttäisivätkin olevan nykytiedon perusteella selkeimpiä sairauden vaiheesta riippumattomia piirteitä (Glahn ym. 2004). Osa mieleen painamisen ja oppimisen ongelmista saattaa kuitenkin selittyä potilaiden tiedonkäsittelyn hitaudella (Kieseppä ym. 2005). Vaikka muistin alueista kielellisen muistin vapaa viivästetty mieleenpalautus on useimmiten heikentynyt oireettomilla potilailla, tunnistusmuisti toimii yleensä normaalisti (Bearden ym. 2001). Osa bipolaaripotilaiden muistivaikeuksista saattaakin selittyä toiminnanohjauksen ongelmilla kuten masennuksessa: mieleen painamisen ja Kognitiiviset muutokset kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä muistista haun vaikeutumisena (vrt. Kalska ja Kähkönen 2004). Tulokset visuaalisen muistin vaikeuksista ovat vaihdelleet eri tutkimuksissa ja riippuneet enemmän käytetyistä testeistä (Quraishi ja Frangou 2002). Akuuttivaiheessa ilmenevät tarkkaavuuden ylläpidon ja jakamisen vaikeudet korjaantuvat ainakin osittain oireettomassa vaiheessa (Martínez-Arán ym. 2000, Quraishi ja Frangou 2002). Toisaalta tarkkaavuuden ylläpidossa voi olla oireettomillakin potilailla ongelmia (Clark ja Goodwin 2004). Vaikeuksia ilmenee erityisesti monimutkaisemmissa tarkkaavuuden joustavaa jakamista vaativissa tehtävissä (esim. Trail Making) (Quraishi ja Frangou 2002). Tarkkaavuusongelmat voivat oireettomassa vaiheessa olla niin lieviä, että tarvittaisiin sensitiivisempiä testejä, jotta ne havaittaisiin (Martínez-Arán ym. 2000). Lievätkin tarkkaavuusvaikeudet saatta- 1403

4 vat vaikuttaa muuhun kognitiiviseen suoriutumiseen ja toimintakykyyn, joten niiden havaitseminen on tärkeää. Bipolaarihäiriöpotilailla ei tavallisesti esiinny yleisen älyllisen suorituskyvyn heikkenemistä (Quraishi ja Frangou 2002). Jos sitä kuitenkin esiintyy, se on yleensä lievää, liittyy akuutin manian oirekuvaan ja ilmenee näönvaraisissa Bipolaarihäiriöpotilailla oireet ilmenevät siis useammin muilla monimutkaisemmilla kognitiivisen toiminnan alueilla kuin älykkyydessä, eikä perustoimintojen häiriöitä yleensä havaita. päättelytehtävissä. Totunnaisesti onkin ajateltu, että bipolaarihäiriöön liittyisi»oikean aivopuoliskon oirekuva», joka näkyisi näönvaraisen älyllisen suorituskyvyn suhteellisena heikkenemisenä kielelliseen suoriutumiseen verrattuna. Vaikka teorialle löytyy tukea aivovaurioiden jälkeisistä oirekuvista, ajatus on myös kyseenalaistettu, ja bipolaarihäiriössä oireet viittaisivat paremminkin molemminpuoliseen tai aivokuoren alapuoliseen oirekuvaan (Bearden ym. 2001). Bipolaarihäiriöpotilailla oireet ilmenevät siis useammin muilla monimutkaisemmilla kognitiivisen toiminnan alueilla kuin älykkyydessä, eikä perustoimintojen häiriöitä yleensä havaita. Visuaaliset ja kielelliset perustoiminnot ovat yleensä säilyneet (Quraishi ja Frangou 2002). Rakenteellisten ja toiminnallisten aivomuutoksien yhteys kognitiivisiin toimintoihin Bipolaarihäiriöön liittyvistä aivojen rakenteellisista ja toiminnallisista muutoksista on eri tutkimuksissa saatu vaihtelevia ja osin ristiriitaisia tuloksia (Pearlson 1999, Bearden ym. 2001, Strakowski ym. 2004). Vaikka useimmissa tutkimuksissa on havaittu aivomuutoksia, niitä ei esiinny kaikilla potilailla (Bearden ym. 2001). Yleisimmät muutokset ilmenevät otsalohkojen, limbisen järjestelmän ja tyvitumakkeiden alueilla (Bearden ym. 2001, Strakowski ym. 2004). Näiden muutosten merkitys sairauden synnyssä, kulussa ja erityisesti mielialaoireiden ja kognitiivisten häiriöiden taustalla on vielä epäselvä. Syvällä valkeassa aineessa ilmenevät vauriot ovat tyypillisiä bipolaarihäiriöpotilaille (Pearlson 1999, Bearden ym. 2001). Valkean aineen vaurioita havaitaan useimmiten otsalohkojen alueella ja iäkkäimmillä potilailla, mutta myös sairauden alkuvaiheessa saattaa esiintyä vastaavia muutoksia (Bearden ym. 2001). Lisäksi Kieseppä ym. (2003) havaitsivat kaksosaineistossaan valkean aineen vähenemistä vasemman otsalohkon alueella sekä bipolaarihäiriöstä kärsivillä että heidän terveillä parikeillaan. Vaikka ikä ja sairausjaksojen toistuvuus saattavat selittää osan muutoksista, löydösten perusteella näyttäisi siltä, että valkean aineen muutokset liittyisivät myös sairauden syntyyn ja geneettiseen alttiuteen eikä kyse olisi ainoastaan aivojen»arpeutumisesta» toistuvien sairausjaksojen aikana. Valkean aineen vaurioiden esiintyminen on yhteydessä erityisesti vaativampien kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen (Bearden ym. 2001). Otsalohkon alueelle painottuvat vauriot sopivat yhteen toiminnanohjauksen vaikeuksien kanssa. Valkean aineen vaurioiden lisäksi bipolaarihäiriöpotilailla esiintyy jossain määrin aivokammioiden laajenemista (Pearlson 1999), joka on tyypillistä myös skitsofreniapotilaille ja saattaa olla yhteinen tekijä psykoosihäiriöiden taustalla (Bearden ym. 2001). Myös aivokammioiden suuremman laajenemisen on osoitettu olevan yhteydessä heikompaan kognitiiviseen suoriutumiseen bipolaarihäiriöpotilailla. Rakenteellisia muutoksia on havaittu myös aivokuoressa ja sen alapuolisilla alueilla. Useat tutkimukset ovat osoittaneet muutoksia ohimolohkoissa, mantelitumakkeessa ja tyvitumakkeissa, sekä koon kasvua että pienenemistä (Bearden ym. 2001, Strakowski ym. 2004). Pienellä osalla potilaista on havaittu myös harmaan aineen vähenemistä. Toiminnallisia kuvantamistutkimuksia on tehty bipolaarihäiriöpotilailla suhteellisen vähän, ja osin menetelmällisten erojen ja ongelmien vuoksi niissä on saatu vaihtelevia tuloksia. Yleisimmät muutokset aivojen toiminnassa ilmenevät masennusvaiheessa verenkierron vähenemisenä etuotsalohkojen alueella ja limbisessä järjestelmässä (Bearden ym. 2001). Vastaavilla alueilla on havaittu maniavaiheessa lisääntynyttä veren M. Antila ja A. Tuulio-Henriksson

5 kiertoa (Blumberg ym. 2000). Aivojen toiminnallista poikkeavuutta on havaittu myös oireettomilla potilailla heidän suorittaessa kognitiivista työmuistitehtävää, ja heidän suoriutumisensa on ollut heikompaa kuin verrokeilla (Adler ym. 2004). Erityisesti tyvitumakkeiden aktivoituminen on poikkeavaa terveisiin verrokkeihin nähden. Aivoalueiden poikkeava aktivoituminen voi viitata siihen, että bipolaarihäiriöpotilaat käyttäisivät tehtävässä erilaisia fysiologisia tai kognitiivisia strategioita kuin verrokit (Adler ym. 2004). Tuoreimmassa katsauksessaan Strakowski ym. (2004) esittävät, että bipolaarihäiriön taustalla olisi häiriö aivokuoren alapuolisten rakenteiden (aivojuovio, talamus), etuotsalohkon ja siihen kiinteästi yhteydessä olevan limbisen järjestelmän välisten hermoverkkojen toiminnassa. Tämä etuotsalohko-aivojuovio-talamussilmukka säätelee emotionaalista, kognitiivista ja sosiaalista toimintaa. Bipolaarihäiriössä ilmenevien oireiden taustalla olisi siten etuotsalohkojen heikentynyt säätelyvaikutus aivokuoren alapuolisiin rakenteisiin ja mediaalisiin temporaalisiin alueisiin (mantelitumake ja hippokampus), mikä näkyisi muun muassa tunteiden säätelyn vai keutena. Todennäköisesti näiden ratojen toimintahäiriö on myös kognitiivisten oireiden taustalla. Sairauden kognitiiviset endofenotyypit Kognitiiviset muutokset kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä TAULUKKO 2. Bipolaarihäiriöpotilaan kognitiiviseen suorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä. Sairausjaksojen (erityisesti maniajaksojen) lukumäärä Sairaalahoitojen lukumäärä Sairauden kesto Psykoottisten oireiden esiintyminen Lääkehoito: lääkeyhdistelmät, määrä ja laatu Muiden häiriöiden (erityisesti päihdehäiriöiden) samanaikainen esiintyminen Mielialahäiriön jäännösoireet (erityisesti depressiivisyys) Tutkimalla bipolaarihäiriöpotilaiden terveitä kaksosparikkeja tai muita lähisukulaisia voidaan selvittää mahdollisia sairauteen liittyviä mutta sen puhkeamisesta riippumattomia piirteitä eli niin sanottuja endofenotyyppejä (Gottesman ja Gould 2003). Kognitiivisia muutoksia pidetään yhtenä mahdollisena endofenotyyppimuotona skitsofreniassa, jossa niitä havaitaan myös joillakin terveistä perheenjäsenistä. Tämä viittaa yhteisiin sairaudelle altistaviin geneettisiin tekijöihin. Bipolaari häiriön neuropsykologiasta on julkaistu vasta yksittäisiä perhetutkimuksia. Yleisimmät muutokset bipolaarihäiriöpotilaiden terveillä perheenjäsenillä ilmenevät kielellisessä muistissa ja vaihtelevassa määrin toiminnanohjauksen alueilla (Glahn ym. 2004). Muutokset esiintyvät usein niissä kognitiivisissa toiminnoissa, joissa ilmenee muutoksia myös sairauden oireettoman vaiheen aikana. Tuoreessa suomalaisilla kaksosilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että naispuolisilla bipolaarihäiriöpotilailla ja heidän terveillä naispuolisilla kaksosparikeillaan ilmenee terveisiin kaksosiin verrattuna heikkenemistä kielellisessä oppimisessa ja muistiaineksen viivästetyssä vapaassa mieleen palautuksessa (Kieseppä ym. 2005). Kielellisen muistiaineksen viivästetty vapaa mieleenpalautus on havaittu terveillä perheenjäsenillä heikoksi muissakin tutkimuksissa (Glahn ym. 2004). Toisaalta on saatu myös sillä tavoin poikkeavia tuloksia, että kielellinen työmuisti sekä visuospatiaalinen lyhyt- ja pitkäkestoinen muisti ovat olleet terveillä perheenjäsenillä heikentyneitä, mutta kielellinen muisti on ollut normaali (Ferrier ym. 2004). Kuinka spesifisiä nämä kognitiiviset muutokset bipolaarihäiriön oirekuvassa ovat, on vielä epävarmaa. Vertailututkimukset eri mielenterveyshäiriöistä kärsivillä ja heidän terveillä sukulaisillaan auttaisivat selventämään, liittyvätkö kognitiiviset muutokset spesifisesti tiettyyn sairauteen ja mitkä ovat mahdollisesti yleisiä altistavia piirteitä psykiatristen häiriöiden taustalla. Kognitiiviset muutokset skitsofreniaan ja yksisuuntaiseen masennukseen verrattuna Skitsofreniassa ja yksisuuntaisessa masennuksessa esiintyy usein erilaisia kognitiivisia muutoksia (ks. Tuulio-Henriksson ym. 2000, Kalska ja Kähkönen 2004). Epäselvää on, miten näissä sairauksissa ilmenevät kognitiiviset muutokset 1405

6 eroavat toisistaan tai bipolaarihäiriössä ilmenevistä. Eri mielenterveyshäiriöistä kärsivien välistä vertailua hankaloittaa vaikeus kontrolloida eri taustamuuttujia, esimerkiksi häiriön vakavuusastetta. Bipolaarihäiriöpotilaat suoriutuvat yleensä skitsofreniapotilaita paremmin sairauden oireettomassa vaiheessa, kun taas akuuttivaiheessa kognitiiviset oireet saattavat olla yhtä vaikeita. Erityisesti maniavaiheessa toiminnanohjauksen, tarkkaavuuden ja muistin vaikeudet voivat olla jopa yhtä vakavia kuin skitsofreniapotilailla (Quraishi ja Frangou 2002). Yksi- ja kaksisuuntaisesta masennuksesta kärsivien kognitiivinen suoriutuminen on osittain yhtä heikentynyttä (Quraishi ja Frangou 2002), mutta masennusvaiheen bipolaaripotilailla on havaittu enemmän vaikeuksia erityisesti tarkkaavuuden ylläpidossa sekä kielellisen muistin välittömässä ja viivästetyssä mieleen palautuksessa kuin yksisuuntaisesta häiriöstä kärsivillä (Murphy ja Sahakian 2001, Mitchell ja Malhi 2004). Ongelmat neuropsykologisten tutkimusten tulkinnassa Bipolaarihäiriöpotilailla tehtyjen neuropsykologisten tutkimusten tulkintaa ja vertailtavuutta vaikeuttavat monet menetelmälliset tekijät (Murphy ja Sahakian 2002, Quraishi ja Frangou 2002). Aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole aina eroteltu sairauden eri vaiheissa olevia vaan heitä on tarkasteltu yhtenä ryhmänä. Tyypillistä on myös ollut tarkastella yksi- ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä potevia yhdessä. Pienet ryhmäkoot, ryhmien heterogeenisuus ja lääkehoidon huono kontrollointi aiheuttavat osaltaan vaihtelevia tuloksia. Bipolaarihäiriöön liittyy usein muita häiriöitä, mikä vaikeuttaa luotettavaa diagnosointia ja lisää heterogeenisuutta myös neuropsykologisissa tutkimustuloksissa. Päihdehäiriö on bipolaarihäiriön yhteydessä hyvin yleinen ja voi aiheuttaa jo yksinään erilaisia kognitiivisia muutoksia (van Gorp ym. 1998, 1999), mutta se ei selitä kaikkia muutoksia. Useilla bipolaarihäiriöpotilailla on estolääkitys, ja lääkehoidossa käytetään usein monien lääkkeiden yhdistelmiä (Leinonen 1999). Tulokset mielialalääkkeiden vaikutuksesta kognitiivisiin toimintoihin ovat olleet jonkin verran ristiriitaisia, ja esimerkiksi litiumhoidon on osoitettu joko heikentävän tai parantavan kognitiivista suoriutumista, mikä usein edellyttää lääkeannoksen tarkkaa säätämistä potilaan toimintakyvyn kannalta optimaaliseksi (Pachet ja Wisniewski 2003). Lisäksi on esitetty, että subkliiniset oireet saattavat selittää osan oireettomassa vaiheessa esiintyvistä kognitiivisista muutoksista (Ferrier ym. 1999). Yksi kritiikin kohde on ollut neuropsykologisten testien luokittelu ja se, mitä toimintoa testit mittaavat. Monet käytetyistä testeistä mittaavat useaa kognitiivista toimintoa, ja niiden määrittäminen vain tiettyä toimintoa mittaavaksi voi olla harhaanjohtavaa. Eri tutkijat saattavat myös määrittää testien mittauskohteet eri tavoin. On esitetty, että tietyt testit saattavat olla sensitiivisempiä bipolaarihäiriöpotilaiden tutkimisessa kuin toiset, jolloin testivalikoimaan täytyy kiinnittää erityistä huomiota (Quraishi ja Frangou 2002). Y D I N A S I A T Kognitiiviset häiriöt ovat yleensä selvempiä bipolaarihäiriön akuuttivaiheessa ja lievempiä oireettomassa vaiheessa. Kielellisen muistin, oppimisen ja toiminnanohjauksen vaikeudet näyttävät olevan selkeimpiä sairauden vaiheesta riippumattomia piirteitä. On tärkeää havaita bipolaarihäiriöpotilailla lievätkin tarkkaavuusvaikeudet, sillä ne voivat vaikuttaa muuhun kognitiiviseen suoriutumiseen ja toimintakykyyn. Maniavaiheessa toiminnanohjauksen, tarkkaavuuden ja muistin vaikeudet saattavat olla jopa yhtä vakavia kuin skitsofreniapotilailla M. Antila ja A. Tuulio-Henriksson

7 Kognitiivisen suoriutumisen merkitys toimintakyvylle Osalla bipolaarihäiriöpotilaista toimintakyky heikkenee pysyvästi (Zarate ym. 2000). Oireettomilla potilailla toiminnanohjauksen, kielellisen muistin ja oppimisen heikentymisen onkin osoitettu olevan yhteydessä psykososiaalisen toimintakyvyn ja työkyvyn huonontumiseen (Zubieta ym. 2001, Martínez-Arán ym. 2004a). Erilaisten kliinisten tekijöiden kuten sairauden keston, jaksojen tai hoitojen lukumäärän ei ole havaittu olevan suoraan yhteydessä toimintakyvyn heikkenemiseen, mutta toisaalta nämä tekijät liittyvät kognitiivisiin häiriöihin. Pitempään sairastaneilla esiintyy enemmän muistivaikeuksia, hi tautta ja tarkkaavuuden häiriöitä (Martínez-Arán ym. 2004a). Myös itsemurhayritysten ja sairaalajaksojen lukumäärällä voi olla yhteyttä kognitiivisiin häiriöihin. Erityisesti maanisten jaksojen toistuminen näyttää liittyvän kognitiivisen suorituskyvyn heikentymiseen, joten niiden ehkäiseminen hoidon avulla olisi tärkeää myös toimintakyvyn säilymisen kannalta (Martínez-Arán ym. 2004a). Neuropsykologia bipolaarihäiriöpotilaiden hoidossa Kognitiiviset muutokset kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä Neuropsykologian soveltaminen bipolaari häiriöpotilaiden kliinisessä tutkimuksessa ja hoidossa on vielä melko vähäistä. Sen hyöty hoidon yksilöllisessä suunnittelussa ja toteutuksessa voi kuitenkin olla tulevaisuudessa merkittävä. Neuro psykologisen tutkimuksen hyödyntäminen erotusdiagnostiikassa on vielä vaikeaa, koska bipolaarihäiriölle ei ole löydetty spesifistä kognitiivista oireprofiilia. Emotionaalisen tekijän lisäys kognitiiviseen tehtävään saattaa kuitenkin erotella erityyppistä mielialahäiriötä potevat toisistaan sekä muista psykiatrisista ja neurologisista potilaista (Murphy ja Sahakian 2001). Neuropsykologisten tutkimusten avulla pystytään arvioimaan potilaan kognitiivisen suorituskyvyn muutoksia heikkouksia ja vahvuuksia sekä oireiden laatua ja laajuutta. Niiden perusteella on mahdollista arvioida myös työ- ja toimintakykyä sekä suunnitella yksilöllisesti hoitoa ja sen sopivinta muotoa. Neuropsykologisen kuntoutuksen hyödyllisyydestä skitsofreniapotilaiden kognitiivisten oireiden hoidossa on alustavaa näyttöä (Tuulio-Henriksson ym. 2000), mutta bipolaarihäiriöpotilaille tällaista kuntoutusta ei ole tiettävästi juuri annettu eikä sen tehoa tutkittu heidän osaltaan. Tarkkavuuden, toiminnanohjauksen ja muistitoimintojen kuntoutus saattaisi kohentaa myös bipolaarihäiriöpotilaiden toimintakykyä. Kognitiivisen suorituskyvyn arviointi voisi olla mukana, kun potilaalle valitaan sopivaa psykoterapiamuotoa tai psykoedukaation toteuttamistapaa, jos esimerkiksi oppimiskyvyssä on puutteita. Kognitiivisilla häiriöillä on vaikutusta myös muun hoidon tehoon. Bipolaarihäiriöpotilaan hoidossa on tärkeää huomioida, että erityisesti akuuttivaiheessa potilailla esiintyy joskus huomattavia neuropsykologisia vaikeuksia, jotka vaikeuttavat ohjeiden vastaanottoa, ymmärtämistä ja muistamista. Huonon hoitomyöntyvyyden taustalla voivat siten olla esimerkiksi kielellisen oppimisen ja muistin vaikeudet. Myös lääkehoidon valinnassa erilaisten kognitiivisten vaikeuksien huomioiminen on tärkeää. Psykoottisten oireiden hoidossa uudet psykoosilääkkeet voivat olla parempia, sillä ne parantanevat myös kognitiivisia toimintoja (MacQueen ja Young 2003). Olantsapiinin yhdistäminen litiumiin voi tehostaa mahdollisesti myös maniajaksojen ehkäisyä (Vieta 2004). Maniajaksojen ehkäisy lääkehoidon ja psykoedukaation avulla on bipolaarihäiriöpotilaan hoidossa tärkeää, sillä näiden jaksojen toistuminen uhkaa pahentaa kognitiivisia oireita ja heikentää toimintakykyä kokonaisuutena. Tieto kognitiivisten häiriöiden mahdollisesta esiintymisestä myös oireettomassa vaiheessa auttaa hoitavaa lääkäriä ja potilasta oireiden hallinnassa ja uusien sairausjaksojen ennakoinnissa (Lam ym. 2001). Lopuksi Bipolaarihäiriöön liittyvien kognitiivisten muutosten tutkimus on lisääntymässä. Sairauden oireettomassa vaiheessa ja potilaiden terveillä su- 1407

8 kulaisilla havaitut vaikeudet toiminnanohjauksessa ja kielellisessä muistissa viittaavat siihen, että nämä häiriöt ovat sairauden oireista riippumattomia piirteitä ja liittyvät sairaudelle altistaviin tekijöihin. Sairauden suhteen riskiryhmään kuuluvilla henkilöillä, kuten bipolaarihäiriöpotilaiden lapsilla, tehtävät seurantatutkimukset olisivat tärkeitä kognitiivisen oireprofiilin ja sen taustamekanismien selventämisessä (Chang ym. 2003). Altistavien kognitiivisten häiriöiden löytäminen voi auttaa sairauden geneettisen etio logian selvittämisessä, kun kyseisiä häiriöitä käytetään kvantitatiivisina muuttujina geneettisissä kytkentäanalyyseissa. Kirjallisuutta Adler CM, Holland SK, Schmithorst V, Tuchfarber MJ, Strakowski SM. Changes in neuronal activation in patients with bipolar disorder during performance of a working memory task. Bipolar Disord 2004;6: Bearden CE, Hoffmann KM, Cannon TD. The neuropsychology and neuroanatomy of bipolar affective disorder: a critical review. Bipolar Disord 2001;3: Blumberg HP, Stern E, Martinez D, ym. Increased anterior cingulate and caudate activity in bipolar mania. Biol Psychiatry 2000;48: Chang K, Steiner H, Dienes K, Adleman N, Ketter T. Bipolar offspring: a window into bipolar disorder. Biol Psychiatry 2003;53: Clark L, Goodwin GM. State- and trait-related deficits in sustained attention in bipolar disorder. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2004;254:61 8. Dixon T, Kravariti E, Frith C, Murray RM, McGuire PK. Effect of symptoms on executive function in bipolar illness. Psychol Med 2004;34: Ferrier IN, Stanton BR, Kelly TP, Scott J. Neuropsychological function in euthymic patients with bipolar disorder. Br J Psychiatry 1999; 175: Ferrier IN, Chowdhury R, Thompson JM, Watson S, Young AH. Neurocognitive function in unaffected first-degree relatives of patients with bipolar disorder: a preliminary report. Bipolar Disord 2004; 6: Glahn DC, Bearden CE, Niendam TA, Escamilla MA. The feasibility of neuropsychological endophenotypes in the search for genes associated with bipolar affective disorder. Bipolar Disord 2004;6: Gottesman II, Gould TD. The endophenotype concept in psychiatry: etymology and strategic intentions. Am J Psychiatry 2003;160: Isometsä E. Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt. Kirjassa: Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T, toim. Psykiatria. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim, 2001, s Kalska H, Kähkönen S. Kognitiiviset muutokset yksisuuntaisessa masennuksessa. Duodecim 2004;120: Kieseppä T, van Erp T-GM, Haukka J, ym. Reduced left hemispheric white matter volume in twins with bipolar I disorder. Biol Psychiatry 2003;54: Kieseppä T, Tuulio-Henriksson A, Haukka J, ym. Memory and verbal learning functions in twins with bipolar-i disorder, and the role of information-processing speed. Psychol Med 2005;35: Lam D, Wong G, Sham P. Prodromes, coping strategies and course of illness in bipolar affective disorder a naturalistic study. Psychol Med 2001;31: Leinonen E. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön muuttuva lääkehoito. Duodecim 1999;115: MacQueen G, Young T. Cognitive effects of atypical antipsychotics: focus on bipolar spectrum disorders. Bipolar Disord 2003;5: Martínez-Arán A, Vieta E, Colom F, ym. Cognitive dysfunction in bipolar disorder: evidence of neuropsychological disturbances. Psychother Psychosom 2000;69:2 18. Martínez-Arán A, Vieta E, Colom F, ym. Neuropsychological performance in depressed and euthymic bipolar patients. Neuropsychobiology 2002;46: Martínez-Arán A, Vieta E, Colom F, ym. Cognitive impairment in euthymic bipolar patients: implications for clinical and functional outcome. Bipolar Disord 2004(a);6: Martínez-Arán A, Vieta E, Reinares M, ym. Cognitive function across manic or hypomanic, depressed, and euthymic states in bipolar disorder. Am J Psychiatry 2004(b);161: Mitchell PB, Malhi GS. Bipolar depression: phenomenological overview and clinical characteristics. Bipolar Disord 2004;6: Murphy FC, Sahakian BJ. Neuropsychology of bipolar disorder. Br J Psychiatry 2001;178: Pachet AK, Wisniewski AM. The effects of litium on cognition: an updated review. Psychopharmacol 2003;170: Pearlson GD. Structural and functional brain changes in bipolar disorder: a selective review. Schizophr Res 1999;39: Quraishi S, Frangou S. Neuropsychology of bipolar disorder: a review. J Affect Disord 2002;72: Tuulio-Henriksson A, Ilonen T, Pirkola T, Lönnqvist J. Neuropsykologia skitso frenian tutkimuksessa ja hoidossa. Duodecim 2000;116: Strakowski SM, DelBello MP, Adler CM. The functional neuroanatomy of bipolar disorder: a review of neuroimaging findings. Mol Psychiatry 2004;6: van Gorp WG, Altshuler L, Theberge DC, Wilkins J, Dixon W. Cognitive impairment in euthymic bipolar patients with and without prior alcohol dependence. Arch Gen Psychiatry 1998;55:41 6. van Gorp WG, Altshuler L, Theberge DC, Mintz J. Declarative and procedural memory in bipolar disorder. Biol Psychiatry 1999;46: Vieta E. Olanzapine in bipolar disorder. Exp Opin Pharmacother 2004; 5: Zarate CA, Tohen M, Land M, Cavanagh BS. Functional impairment and cognition in bipolar disorder. Psychiatr Q 2000;71: Zubieta J, Huguelet P, O Neil RL, Giordani BJ. Cognitive function in euthymic bipolar I disorder. Psychiatry Res 2001;102:9 20. MERVI ANTILA, PsM, psykologi, tutkija ANNAMARI TUULIO-HENRIKSSON, FLV (väit.), psykologi, tutkija Kansanterveyslaitos, mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Mannerheimintie Helsinki 1408

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu

Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu Toiminnanohjaus } Toiminnanohjaus on varsin laaja käsite. Sen otaksutaan muodostuvan korkeimpien psyykkisten toimintojen yhteistoiminnasta.

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Kognitiiviset toiminnot vaikeissa psykoottisissa häiriöissä

Kognitiiviset toiminnot vaikeissa psykoottisissa häiriöissä Annamari Tuulio-Henriksson KATSAUS Kognitiiviset toiminnot vaikeissa psykoottisissa häiriöissä Skitsofrenian kognitiiviset häiriöt ovat luonteeltaan laaja-alaisia. Skitsofrenialle tyypillistä erityistä

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen

Lisätiedot

DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa

DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa Marja Laasonen, PsT, Psykologian laitos Pekka Tani, LT Laura Hokkanen, PsT Psykologia 28, Helsingissä 2.-22.8.28 DyAdd-projekti: miksi?

Lisätiedot

Rakastavatko aivosi liikuntaa?

Rakastavatko aivosi liikuntaa? Rakastavatko aivosi liikuntaa? Heidi Syväoja, FT, LitM LIKES- tutkimuskeskus, Jyväskylä LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu Viitaniementie 158, A, 40700 40720 Jyväskylä heidi.syvaoja@likes.fi www.likes.fi

Lisätiedot

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys MASENNUS TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin

Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin Jussi Saarinen 6.4.2016 Suunnattu tarkkaavaisuus Klassiset tutkimusmenetelmät: Kuuloaistissa dikoottinen kuuntelu. Näköaistissa

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin

Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Alkuperäistutkimus Britta Sohlman, Sami Pirkola ja Kristian Wahlbeck Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin Hoitoajat ovat lyhentyneet psykiatrisessa sairaalahoidossa

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Medikalisaatio ja terveysarvot Luento 7. Farmasian tdk. 21.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Arvot tieteessä Terveysarvot Medikalisaatio

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

AIVOVAMMA JA ARKI. Mihin aivoja tarvitaan?

AIVOVAMMA JA ARKI. Mihin aivoja tarvitaan? AIVOVAMMA JA ARKI Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Työnohjaaja/kouluttaja Mehiläinen Turku 2014 Mihin aivoja tarvitaan? silmien räpyttely porkkanoiden kuoriminen paperin valmistaminen soutaminen rottien

Lisätiedot

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Depression paikallinen hoitomalli Turku Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ

PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN KEHITYKSEN HÄIRIÖISSÄ MARJA LAASONEN Neuropsykologian erikoispsykologi, audiofoniatrinen päiväkeskus, foniatrian yksikkö, Vastuullinen tutkija, dosentti, käyttäytymistieteiden laitos, HY 26.3.2014 1 PSYKOLOGIN ROOLI KIELEN

Lisätiedot

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi ja kulku. Erkki Isometsä

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi ja kulku. Erkki Isometsä Kaksisuuntainen mielialahäiriö Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi ja kulku Erkki Isometsä Kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä eli bipolaarihäiriöllä tarkoitetaan mielenterveyden häiriötä, jota luonnehtii

Lisätiedot

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin

Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Nuorten humalahakuisen juomisen yhteys aivomuutoksiin Noora Heikkinen, YTM, LK tohtorikoulutettava KYS Kliininen radiologia noora.heikkinen@uef.fi 6.11.2015 Sisältö Nuori ja alkoholi hanke & kuvantamistulokset

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Silmänliikkeiden poikkeavuuksia skitsofreniassa

Silmänliikkeiden poikkeavuuksia skitsofreniassa Katsaus Silmänliikkeiden poikkeavuudet skitsofreniassa Elina Nygrén, Kiti Müller ja Teija Honkonen Skitsofreniapotilailla on todettu poikkeavuuksia silmien hitaissa seurantaliikkeissä, ja myös silmänliikkeissä,

Lisätiedot

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Päihdelääketieteen päivät 2010 12.3.2010 Kaarlo Simojoki, yl Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö Kaksoisdiagnoosipotilas runsasta ja monenlaista oireilua

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi Kaksoisdiagnoosi Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Kaksoisdiagnoosi Mikä on kaksoisdiagnoosi? 4 Kaksoisdiagnoosipotilaalle

Lisätiedot

Miten aivomme mukautuvat työelämän haasteisiin?

Miten aivomme mukautuvat työelämän haasteisiin? Miten aivomme mukautuvat työelämän haasteisiin? Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Aivot ja työ -tutkimuskeskus Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Miten aivomme mukautuvat työelämän haasteisiin?

Lisätiedot

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa?

Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa? Tutkimukset Hanna Nikkanen Vesa Närhi Timo Ahonen Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa? Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko kykytasolla vaikutusta nuorten lukemisen ja kirjoittamisen

Lisätiedot

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 Carina Saarela, yliopisto-opettaja, psykologi,

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Riikka Heikkilä, PsM Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti riikka.heikkila@nmi.fi Mitä nopea nimeäminen on? Rapid automatized naming(ran), rapid serial

Lisätiedot

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10. Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.2007 Pohjanmaa-hanke hanke Pohjanmaa-hanke kuuluu laajojen, kansanterveydellisesti

Lisätiedot

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen

Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Hyvinvointia työstä Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Miten työ vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn? Mikael Sallinen 7.4.2016 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi 2 1) Kognitiivinen toimintakyky

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Aiheet Jukka Kivekäs Ylilääkäri 1. Vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin rooli 2. Miksi eläkeratkaisu

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta. Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto

Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta. Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Rakastavatko aivot liikuntaa? Aivot, kognitio ja liikunta Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Rakastavatko aivot liikuntaa? RAKASTAVAT! Liikunta ja

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot