SUOMALAIS-VENÄLÄINEN KOULU PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 2005

1 SUOMALAIS-VENÄLÄINEN KOULU PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 2005

SISÄLLYS 2 1 OPETUSUUNNITELMA 4 2 KOULUN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 4 2.1 Suomalais-venäläinen koulu 4 2.2 Toiminta-ajatus 5 2.3 Arvot 5 3 TUNTIJAKO 5 4 KIELIOHJELMA 5 4.1 Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus 6 4.1.1 Suomi ja venäjä äidinkielenä 6 4.1.2 Suomi toisena kielenä 7 4.2 Toinen kotimainen kieli 8 4.3 Vieraiden kielten opetus 8 4.3.1 Venäjän kieli ja kulttuuri 8 4.3.2 Englannin kieli 9 4.3.3 Valinnainen kieli (B2) 9 4.4 Venäjänkielinen opetus 9 4.4.1 Periaatteita ja lähtökohtia 10 4.4.2 Menetelmät ja työtavat 10 4.4.3 Kielelliset tavoitteet venäjänkielisessä opetuksessa 11 4.4.4 Laajuus ja sisällöt 12 4.4.5 Arviointi 13 4.5 Äidinkieleltään venäjänkielisten oppilaiden opetus 13 5 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 14 5.1 Oppimiskäsitys 14 5.2 Oppimisympäristö 14 5.3 Työtavat 15 5.4 Toimintakulttuuri 16 6 OPISKELUN YLEINEN TUKI 17 6.1 Yhteistyö esiopetuksen ja perusopetuksen kanssa 17 6.2 Yhteistyö kotien kanssa 17 6.3 Oppimissuunnitelma 18 6.4 Ohjauksen järjestäminen 19 6.4.1 Tehtävä ja tavoitteet 19 6.4.2 Työnjako 19 6.4.3 Yhteistyö 20 6.4.4 Yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa 21 6.5 Tukiopetus 21 6.6 Oppilashuolto 22 6.6.1 Toiminta-ajatus 22 6.6.2 22 6.6.3 Menetelmät 22 6.6.4 Koulukuraattorin palvelut 23 6.6.5 Kouluterveydenhuolto 24 6.6.6. Koulun turvallisuus 24 6.6.7 Oppilashuollon tukiverkosto 25 6.7 Kouluruokailu 25 6.8 Kerhotoiminta 25

3 7. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 26 7.1 Tukimuodot 26 7.2 Osa-aikainen erityisopetus 26 8. MAAHANMUUTTAJAOPPILAIDEN OPETUS 29 9. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 29 9.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 29 9.2 Äidinkieli ja kirjallisuus 43 9.2.1 Suomi äidinkielenä 43 9.2.2 Venäjä äidinkielenä 58 9.2.3 Suomi toisena kielenä 72 9.3 Toinen kotimainen kieli, ruotsin kieli (B1) 83 9.4 Vieraat kielet 85 9.4.1 Venäjän kieli ja kulttuuri 85 9.4.2 Englannin kieli 999 9.5 Matematiikka 107 9.6 Ympäristö- ja luonnontieto 124 9.7 Biologia ja maantieto 131 9.8 Fysiikka ja kemia 141 9.9 Terveystieto 154 9.10 Uskonto 158 9.10.1 Evankelisluterilainen uskonto 158 9.10.2 Ortodoksinen uskonto 166 9.11 Elämänkatsomustieto 171 9.12 Historia 179 9.13 Yhteiskuntaoppi 185 9.14 Musiikki 187 9.15 Kuvataide 191 9.16 Käsityö 200 9.17 Liikunta 206 9.18 Kotitalous 213 9.19 Valinnaiset aineet 216 9.20 Oppilaanohjaus 228 10 OPPILAAN ARVIOINTI 231 10.1 Arviointi opintojen aikana 231 10.2 Päättöarviointi 236 10.3 Todistukset 238 11 TIETOSTRATEGIA 240 12 TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI 241 LIITTEET

1 OPETUSSUUNNITELMA 4 Suomalais-venäläisen koulun perusopetuksen opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen hyväksymiin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2004. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta opetusministeriön päätös perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämisestä valtion oppilaitoksessa esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Kaikki opettajat ovat osallistuneet tämän opetussuunnitelman laadintaan. Opettajat ovat ainejaostoissa käsitelleet opetussuunnitelman eri osa-alueita ja laatineet oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelmaryhmä on koordinoinut työtä kahden vuoden ajan. Oppilaiden huoltajat ovat osallistuneet koulun arvopohjan ja kasvatustavoitteiden käsittelyyn. Oppilaat ovat olleet mukana muun muassa järjestyssääntöjen laadinnassa. Koulun oppilashuoltohenkilöstö sidosryhmineen on tehnyt oppilashuollon suunnitelman. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon Suomalais-venäläisen koulun esiopetuksen suunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys. Koulussamme oppilaalle muodostuu esi- ja perusopetuksesta yhtenäinen kokonaisuus ja opillinen jatkumo. 2 KOULUN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 2.1 Suomalais-venäläinen koulu Suomalais-venäläinen koulu on valtion ylläpitämä koulu, jonka erityistehtävänä on venäjän kielen ja kulttuurin opetus. Koulussa on esi-, perus- ja lukio-opetus. Koulussa noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita paitsi venäjän kieltä ja kulttuuria oppilaat opiskelevat valtakunnallista A-kielen oppimäärää merkittävästi laajemmin. Esija perusopetuksessa oppiaineita opetetaan sekä suomen että venäjän kielellä. Suomalais-venäläinen koulu sijaitsee Helsingissä, Etelä-Kaarelassa. Koulun oppilaat tulevat pääkaupunkiseudun kunnista. Valtakunnallisena venäjän kielen ja kulttuurin oppimiskeskuksena Suomalaisvenäläinen koulu auttaa muita kouluja Venäjä-yhteistyössä. Koulussa

2.2 Toiminta-ajatus 2.3 Arvot 5 laaditaan oppimateriaalia ja tarjotaan neuvoja ja koulutusta venäjän kielen opetukseen liittyvissä kysymyksissä. Suomalais-venäläisessä koulussa oppilaat saavuttavat esi-, perus- ja lukioopetuksen tiedot ja taidot ja lisäksi hyvän venäjän kielen taidon ja venäläisen kulttuurin tuntemuksen. Suomalais-venäläisen koulun turvallisessa suomen- ja venäjänkielisessä kouluyhteisössä oppilas kehittyy oppijana ja ihmisenä sekä oppii suvaitsemaan erilaisuutta ja arvostamaan omaa kulttuuriaan ja vieraita kulttuureja. Suomalais-venäläisessä koulussa - kaikilla on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen - rakennetaan ja arvostetaan suomalaista ja venäläistä kulttuuria sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta - toimitaan niin, että kaikki voivat kasvaa vastuullisina yhteisön jäseninä ja vaikuttaa yksilöinä yhteisön asioihin, ja edistetään rakentavaa kriittisyyttä - pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista eikä sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia - kasvetaan vastuuseen ympäristöstä ja tulevaisuudesta. 3 TUNTIJAKO Opetusministeriö on päätöksessään koulutuksen järjestämisestä 12.1.2004 määrännyt Suomalais-venäläisessä koulussa noudatettavasta perusopetuksen tuntijaosta. Johtokunta on kokouksessaan 15.3.2004 vahvistanut perusopetuksen tuntijaon (liite 1). 4 KIELIOHJELMA Erityistehtävä Suomalais-venäläinen koulu on kielikoulu, jonka erityisenä koulutustehtävänä on venäjän kieleen ja venäläiseen kulttuuriin painottunut opetus. Koulun opetuskielenä on suomi. Opetusta voidaan antaa myös venäjän kielellä. Venäjän kielellä ja kulttuurilla on koulussa keskeinen asema sekä oppiaineena että opetus- ja toimintakielenä. Oppilaiden kielellinen tausta ja opetus Suomalais-venäläisessä koulussa enemmistö oppilaista on suomalaisperheistä tulevia äidinkieleltään suomenkielisiä oppilaita. Koulussa opiskelee myös äidinkieleltään venäjänkielisiä oppilaita, joiden jompikumpi vanhemmista tai molemmat vanhemmat ovat venäjänkielisiä ja jotka ovat syntyneet Venäjällä tai jossakin muussa maassa kuin Suomessa. Lisäksi

6 koulussa on oppilaita, jotka osaavat sekä suomen että venäjän kieltä äidinkielen tasoisesti. Oppilaiden kielitausta vaikuttaa koulun kieliohjelmaan ja opetuksen tarjontaan. Suomenkielisille oppilaille opetetaan venäjää vieraana kielenä. Venäjänkielisille oppilaille opetetaan venäjää äidinkielenä ja suomea toisena kielenä. Kaksikielisille oppilaille opetetaan suomea ja venäjää äidinkielenä. Esiopetuksen alkaessa määritellään lapsen kielitaidon ja kielellisen taustan perusteella, annetaanko lapselle venäjä äidinkielenä vai venäjä vieraana kielenä -opetusta ja suomi äidinkielenä vai suomi toisena kielenä -opetusta. Näin menetellään myös oppilaan pyrkiessä kouluun perusopetuksen eri luokille. Opetusjärjestelyt Opetusjärjestelyt suunnitellaan niin, että suomen kielellä ja venäjän kielellä annettu opetus muodostavat kokonaisuuden. Tavoitteena on lapsen äidinkielen kehitys ja kehityksen turvaaminen sekä oppimisen maksimoiminen vieraalla kielellä. Esi- ja alkuopetuksessa äidinkieleltään suomenkieliset oppilaat muodostavat oman opetusryhmänsä ja äidinkieleltään venäjänkieliset oppilaat oman opetusryhmänsä. Opetusryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon lapsen kielellinen tausta sekä suomen ja venäjän kielen taito. Näin pystytään paremmin turvaamaan lapsen äidinkielen oppiminen ja kehittyminen, mikä on erityisen tärkeää tässä ikävaiheessa. Samoin vieraskielinen opetus pystytään hyödyntämään tehokkaammin. Kolmannelta luokalta alkaen opetusryhmät muodostetaan sekaryhmiksi, joissa eri oppiaineita opetetaan suomen ja venäjän kielellä. Oppilaan oman äidinkielen sekä venäjä vieraana kielenä ja suomi toisena kielenä -opetus jatkuvat omassa ryhmässä. 4.1 Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa opiskellaan seuraavia oppimääriä: suomi äidinkielenä, venäjä äidinkielenä ja suomi toisena kielenä. 4.1.1 Suomi ja venäjä äidinkielenä Äidinkieleltään suomenkielisillä oppilailla on suomi äidinkielenä -opetusta, jonka tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Äidinkieleltään venäjänkieliselle oppilaille annetaan venäjä äidinkielenä -opetusta Esiopetuksessa venäjä äidinkielenä -opetuksen laajuus on kolme vuosiviikkotuntia. Tavoitteena on vahvistaa lapsen itsetuntoa antamalla

7 hänelle mahdollisuus itseilmaisuun, vuorovaikutukseen ja ajatteluun omalla äidinkielellään. Esiopetuksessa äidinkieleltään venäjänkieliset lapset tutustuvat kyrillisiin kirjaimiin ja vastaaviin äänteisiin sekä oppivat yhdistämään kirjaimet tavuiksi. Perusopetuksessa venäjä äidinkielenä oppimäärän laajuus on sama kuin venäjä vieraana kielenä eli yhteensä 40 vuosiviikkotuntia. Venäjä äidinkielenä -opetuksen tavoitteet ja sisällöt on suhteutettu opetuksen laajuuteen ja laadittu ko. vuosiviikkotuntien opetukseen. Tavoitteena on, että venäjänkieliset oppilaat pystyvät säilyttämään oman äidinkielensä ja kehittämään sitä mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti. Perusopetuksen päättötodistuksen liitteenä annetaan oppilaille erillinen arviointi ja kuvaus venäjä äidinkielenä -opinnoissa menestymisestä. Kaksikielisille lapsille opetetaan äidinkielenä sekä suomea että venäjää. Alkuopetuksessa oppilaat opetetaan lukemaan ja kirjoittamaan ensin omalla äidinkielellään ja sitten oppilaalle vieraalla kielellä. Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen on yksilöllinen prosessi, jonka etenemistä tuetaan eriyttämällä opetusta. 4.1.2 Suomi toisena kielenä Venäjänkielisille oppilaille, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla, opetetaan suomea toisena kielenä. Esiopetuksessa suomi toisena kielenä -opetuksen laajuus on kolme vuosiviikkotuntia. Pääpaino on suullisen kielitaidon kehittämisessä. Lasta innostetaan käyttämään suomen kieltä. Venäjänkielisillä lapsilla toimintakielenä esiopetuksessa on mahdollisimman paljon suomen kieli. Perusopetuksessa suomi toisena kielenä -opetus vastaa vuosiviikkotunneiltaan suomi äidinkielenä -opetusta. Sen tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin opetussuunnitelman perusteissa. Oppilaan oman äidinkielen rinnalle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito. Näin rakennetaan pohjaa monikulttuurisuudelle ja toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Suomi toisena kielenä -opetusta voidaan antaa samassa ryhmässä kuin suomi äidinkielenä -opetusta. Näissä tapauksissa pyritään oppilaalle järjestämään suomi toisena kielenä -tukitunteja. Oppilaan suomen kielen taito arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan riippumatta opetusjärjestelyistä. Kun oppilaan suomen kielen taito kehittyy äidinkielen tasoiseksi, hänen on mahdollista opiskella sekä suomea että venäjää äidinkielenä. Oppilaan suomen ja venäjän kielen osaamista äidinkielen tasoisesti arvioidaan esi- ja alkuopetuksessa sekä nivelkohdissa. Jos suomea toisena kielenä opiskelevan oppilaan suomen kielen taito havaitaan äidinkielen tasoiseksi, hänet voidaan siirtää opiskelemaan suomea äidinkielenä viimeistään perusopetuksen kahdeksannella luokalla.

4.2 Toinen kotimainen kieli 8 Toinen kotimainen kieli on ruotsi. Sitä opiskellaan vuosiluokilla 7 9 B-kielenä (B1), jonka laajuus on kuusi vuosiviikkotuntia. Sen tavoitteet ja sisällöt noudattavat opetussuunnitelman perusteita. 4.3 Vieraiden kielten opetus 4.3.1 Venäjän kieli ja kulttuuri Venäjän kieltä ja kulttuuria opetetaan vieraana kielenä suomenkielisille oppilaille. Laajuus Venäjän kielen ja kulttuurin opetus aloitetaan jo esiopetuksessa. Venäjän kielen opetusta on esiopetuksessa päivittäin. Esiopetuksen toimintakielenä suomenkielisillä oppilailla on suurimmaksi osaksi venäjän kieli. Perusopetuksessa venäjän kielen ja kulttuurin opetuksen laajuus on A-kieltä huomattavasti laajempi. Vuosiviikkotunteja on yhteensä 40. Eri luokka-asteilla venäjän opetusta on 4 5 tuntia viikossa. Sisällöt Esiopetuksen venäjän kielen ja kulttuurin sisällöt määritellään esiopetuksen opetussuunnitelmassa. Opetuksessa käsitellään lapsille läheisistä aihepiireistä koostuvia teemoja, jotka eheytetään muuhun esiopetukseen. Perusopetuksen venäjän kielen ja kulttuurin sisällöt ovat valtakunnallisen A- kielen sisältöjä laajemmat ja vaativammat. Venäjän kielen ja kulttuurin opetuksessa hyödynnetään Suomessa laadittua sovellusta asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. Venäjän kielen ja kulttuurin sisällöt määritellään vuosiluokittain oppiaineen opetussuunnitelmassa. ja arviointi Suomalais-venäläisessä koulussa oppilaan venäjän kielen taitoa kehittävät venäjän kielen opetuksen lisäksi venäjänkielinen aineenopetus sekä venäjän kielen käyttö koulussa toimintakielenä. Tavoitteena on perusopetuksen päättövaiheessa sujuva peruskielitaito eli B1.2-taitotaso kuullun ymmärtämisessä ja luetun ymmärtämisessä sekä toimivan peruskielitaidon taso B1.1 puhumisessa ja kirjoittamisessa. Oppilaan venäjän kielen taito venäjän kieli ja kulttuuri -oppiaineessa arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa kuvatun yhteisen A-kielen mukaisesti. Nivelkohdat ovat toisen, neljännen, kuudennen ja yhdeksännen luokan lopussa. Nivelkohtiin on laadittu hyvän osaamisen kuvaus arvosanalle 8.

9 Perusopetuksen päättövaiheessa oppilaan venäjän kielen taito arvioidaan opetussuunnitelman perusteissa kuvattujen päättöarvioinnin kriteereiden arvosanalle 8 mukaan. Nämä kriteerit ovat kuullun ja luetun ymmärtämisessä taso A2.2 Kehittyvä peruskielitaito sekä puhumisessa ja kirjoittamisessa taso A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe. Perusopetuksen päättötodistukseen liitetään erillinen kuvaus oppilaan venäjän kielen osaamisen tasosta. Vuosittain järjestetään kuudesluokkalaisille A2-tasoa vastaava testaus ja yhdeksäsluokkalaisille B1-tasoa vastaava testaus. Testauksen pitävät Pushkin-instituutin asiantuntijat Moskovasta. Testin hyväksytysti suorittaneet oppilaat saavat Venäjän valtion myöntämän todistuksen venäjän kielen taidostaan. Venäläinen kulttuuri Venäjän kieli ja kulttuuri -oppiaineen opetussuunnitelmassa kuvataan tarkemmin kulttuurin opetuksen tavoitteet ja sisältö. Venäläinen kulttuuri on jatkuvasti läsnä ja vaikuttaa koulun arjessa. Koulussa on äidinkieleltään venäjänkielisiä tai kaksikielisiä oppilaita, opettajia ja muuta henkilökuntaa, jotka tuovat omaa kulttuuriaan esille opetuksessa ja kaikessa koulun toiminnassa. Venäläisen kulttuurin tuntemusta vahvistetaan eri oppiaineiden opetuksessa, koulun kulttuuritarjonnassa ja yhteistyössä. Venäläinen kulttuuri painottuu myös Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden toteuttamisessa. Opetusohjelmaan kuuluvat tärkeänä osana leirikoulu-, kulttuuri- ja opintomatkat Venäjälle ja yhteistyö venäläisten koulujen kanssa. Koulussa vierailee paljon koululaisia ja opettajia Venäjältä. Venäläisen kulttuurin tuntemuksen edistämiseksi järjestetään konsertteja, tanssiesityksiä, elokuvia, teatteri- ja näyttelykäyntejä, teemaviikkoja ja erilaisia tapahtumia sekä hyödynnetään Suomessa toimivia Venäjän kulttuuriin liittyviä organisaatioita. Näin oppilaat tutustuvat luontevasti venäläiseen kulttuuriin. 4.3.2 Englannin kieli Englannin kielen opiskelu alkaa kolmannelta luokalta. Englannin kieltä opiskellaan A-kielenä, jonka laajuus on 12 vuosiviikkotuntia. Sen tavoitteet ja sisällöt noudattavat valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. 4.3.3 Valinnainen kieli (B2) Valinnaisen B2-kielen opiskelu alkaa kahdeksannelta luokalta. B2-kielenä oppilas voi opiskella saksan tai ranskan kieltä. Opintojen laajuus on 4 vuosiviikkotuntia. Sen tavoitteet ja sisällöt noudattavat valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. 4.4 Venäjänkielinen opetus Tässä luvussa tarkastellaan venäjänkielistä aineenopetusta äidinkieleltään suomenkielisillä oppilailla. Opetuksessa venäjän kieltä käytetään lähes kokonaan tai osittain kielikylpykielenä.

4.4.1 Periaatteita ja lähtökohtia 10 Suomalais-venäläisessä koulussa venäjän kieli ei ole pelkästään opetuksen ja oppimisen kohde vaan myös väline eri oppiaineiden sisältöjen oppimisessa. Venäjänkielisessä opetuksessa koko oppiaine jollakin vuosiluokalla tai jokin oppiaineen kokonaisuus opetetaan kokonaan oppilaalle vieraalla kielellä, ts. venäjän kielellä. Venäjänkielisessä aineenopetuksessa opettaja käyttää venäjän kieltä, ja oppimateriaali voi olla joko suomen- tai venäjänkielistä tai molemmilla kielillä. Oppilaat voivat käyttää joko suomen tai venäjän kieltä tai molempia riippuen venäjänkielisen opetuksen kielellisistä tavoitteista kullakin luokka-asteella. Venäjänkielisen opetuksen tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineissa ovat samat kuin opetussuunnitelman perusteissa esitetyt tavoitteet ja sisällöt ko. oppiaineissa. Kunkin oppiaineen opetuksen lähtökohtana ovat sisällön vaatimukset, ja erikseen arvioidaan, milloin sisältöä voidaan lähestyä vieraan kielen opettamisen näkökulmasta. Tältä pohjalta oppiaineiden opetussuunnitelmissa määritellään kokonaisuudet, jotka opetetaan venäjän kielellä. Venäjänkielisessä opetuksessa samat sisällöt opetetaan venäjän kielellä kaikilla rinnakkaisluokilla. On kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että oppilas saavuttaa sellaisen venäjän kielen taidon, että hänen on mahdollista saavuttaa eri oppiaineiden tavoitteet. Suomen ja venäjän kielen opetus sidotaan mahdollisimman paljon venäjänkieliseen aineenopetukseen. Suomen ja venäjän kielen oppitunneilla pyritään ennakoimaan ja integroimaan samoja teemoja, aihepiirejä ja sanastoa samaan aikaan kuin niitä opetetaan venäjän kielellä muissa oppiaineissa. 4.4.2 Menetelmät ja työtavat Suomenkielisille oppilaille vieraan kielen, ts. venäjän kielen, käyttäminen opetuksen välineenä edellyttää opetusmenetelmien mukauttamista ja opetukseen sopivien työtapojen valitsemista. Työtapojen valinnalla voidaan venäjän kielen, äidinkielen ja oppiaineiden sisältöjen oppimisesta muodostaa oppilaalle mielekäs kokonaisuus. Työtapojen valinnassa painottuvat kielelliset tekijät, sillä venäjänkielisessä opetuksessa käytettävä venäjän kieli saattaa olla usein oppilaiden kielellisen kapasiteetin ylärajoilla. Tästä syystä työtavoissa on otettava huomioon konkreettisuus ja havainnollistaminen, ymmärtämisen varmistaminen ja opetuksen pelkistäminen keskeisiin, olennaisiin asioihin. Vieraan kielen oppimista edistävät lisäksi ennustettavat rutiinit ja rakenteet oppiaineen opetuksessa, epäsuoran palautteen antaminen oppilaalle kielivirheistä, redundanssitoistaminen eli saman asian esiin tuominen eri tavoin useita kertoja ja sanavaraston systemaattinen kehittäminen sekä erilaisten kielimallien kuuleminen. Venäjänkielisen opetuksen alkuvaiheessa opetus on hyvin usein opettajajohtoista, mutta oppilaiden kielitaidon ja kokemusten karttuessa menetelmät muuttuvat oppilaskeskeisimmiksi.

11 Venäjänkielisen opetuksen toteuttamisessa voidaan käyttää eheytettyä opetusta sekä kielten vuorottelua ja oppisisältöjen opiskelemista erikielisissä jaksoissa. Erityisesti esi- ja alkuopetuksessa eheyttämisen tavoitteena on luoda laajoja kokonaisuuksia, jolloin oppilaat saavat riittävän kauan ja monipuolisesti paneutua samaa aihepiiriä käsittelevään sanastoon ja sen käyttöön erilaisissa kommunikaatiotilanteissa. Kielten vuorottelussa viikosta kahteen viikkoon kestävästä opetettavasta aihetai teema-alueesta opetetaan pääosa sisällöistä vieraalla ts. venäjän kielellä ja osa äidinkielellä ts. suomen kielellä. Oppitunneilla sisällöissä edetään opetussuunnitelman mukaisesti eikä päällekkäin tai kertaavaa opetusta tapahdu. Oppisisältöjen opiskeleminen erikielisten jaksojen avulla toteutetaan siten, että oppilaat opiskelevat kahdella ts. suomen ja venäjän kielellä oppiainetta opetussuunnitelman mukaisesti opetuskielen ja mahdollisesti myös opettajan vaihtuessa muutaman viikon välein. Jakson vaihtuessa opiskeltu alue kerrataan lyhyesti eri kielellä kuin itse opiskelu on tapahtunut. 4.4.3 Kielelliset tavoitteet venäjänkielisessä opetuksessa Venäjänkielisen opetuksen tavoitteena on, että oppilas saa vankemman venäjän kielen taidon kuin tavallisessa opetuksessa venäjän kielen opetukseen varatuilla tunneilla. Esiopetuksessa tavoitteena on, että oppilas tottuu kuuntelemaan venäjänkielistä puhetta, ymmärtämään sitä ja vastaamaan venäjän kielellä helppoihin kysymyksiin ja on innostunut uuden kielen vastaanottamisesta. Tavoitteena on luoda kielenoppimistilanteita, jotka ovat sekä haastavia että palkitsevia. Tavoitteena on lapsen kielellisten valmiuksien kokonaisvaltainen kehittäminen sekä kuullun että puhutun kielen osalta. Alkuopetuksessa luokilla 1 2 keskitytään aluksi kuullun ymmärtämiseen ja sen mukaan toimimiseen. Tavoitteena on, että oppilas pyrkii ymmärtämään ja käyttämään venäjää rohkeasti sekä oppii lukemaan venäjänkielistä tekstiä, kirjoittamaan tuttuja sanoja ja lyhyitä lauseita mallin avulla. Toisella luokalla oppilas oppii lukemaan yksinkertaisia venäjänkielisiä tietotekstejä (ympäristöja luonnontiede). Oppilas ymmärtää ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja rutiininomaisissa keskusteluissa. Oppilas osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeistä sanastoa ja perustason lauserakenteita. Puheessa oppilaalla on vielä paljon virheitä. Oppilas pystyy löytämään tarvitsemansa tiedon laajemmasta tekstistä. Lukeminen ja ymmärtäminen saattavat sujua hitaasti. Oppilas selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmista arkitilanteista, osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä ja kaikkein tavallisimpia ilmauksia. Hän osaa kirjoittaa yksilauseisia virkkeitä. Itse tuotetussa tekstissä saattaa olla vielä paljon kaikenlaisia virheitä.

12 Perusopetuksen luokilla 3 6 tavoitteena on, että oppilas saamansa opetuksen pohjalta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen * pystyy seuraamaan selvä- * osaa kohtalaisen hyvin oppiaineen piirteisen asiapuheen pääkohtia tavallista sanastoa ja jonkin verran * ymmärtää oppiaineen tavallista termejä sanastoa ja rajallisen joukon termejä * laajemmassa puheessa esiintyy * asiasisällön ymmärtämiseen tarvitaan paljon virheitä perusasioissa ja ne voivat toistoa melko usein haitata ymmärrettävyyttä Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * pystyy hankkimaan helposti enna- * osaa vastata lyhyesti ja luettelomaikoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista sesti esitettyihin kysymyksiin tutuista selkeästi jäsennellystä muutaman teemoista kappaleen pituisesta tekstistä * osaa oppiaineen perussanaston, * tekstin ymmärtämiseksi tarvitsee rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot usein uudelleen lukemista ja apuväli- * kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja neitä rakenteet suurimmaksi osaksi oikein Perusopetuksen luokilla 7 9 tavoitteena on, että oppilas saamansa opetuksen pohjalta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen * ymmärtää pääajatukset ja keskei- * osaa kertoa tutuista oppiaineen asioista siä yksityiskohtia puheesta, joka myös joitakin yksityiskohtia käsittelee oppiaineen sisältöjä * pitkäkestoinen selostus tai käsitteelliset * ymmärtää oppiaineen tavallista aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia sanastoa ja joukon termejä * osaa käyttää melko laajaa oppiaineen * tavoittaa oppiaineen sisältöjä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja sivuavan radiouutisen ja tv-ohjelman idiomeja pääkohdat * osaa ilmaista mielipiteensä ja perustella * asiasisällön ymmärtämiseksi tarvi- sen taan toistoa silloin tällöin Luetun ymmärtäminen *pystyy seuraamaan tuttua oppiaineen aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia * pystyy apuneuvoja käyttäen hankkimaan uutta tietoa selkeästi jäsennellystä muutaman sivun pituisesta tekstistä (vrt. lähdemateriaali) Kirjoittaminen * pystyy välittämään opittua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa (selostus, esitelmä, seinälehti) 4.4.4 Laajuus ja sisällöt Esi- ja alkuopetuksessa käytetään venäjän kieltä erityisen paljon opetus- ja toimintakielenä hyödyntäen tälle ikäkaudelle ominaista vieraan kielen oppimiskykyä. Esi- ja alkuopetuksessa venäjänkielisen opetuksen ja toimintakielen määrä on 70 80 % opetuksesta ja toiminnasta. Venäjänkielisillä oppilailla suomenkielisen opetuksen ja toimintakielen määrä on lähes vastaava.

Esiopetuksessa käytetään opetuskielenä venäjää kaikissa muissa oppiaineissa paitsi suomi äidinkielenä -opetuksessa. Esiopetuksessa arkipäivän eri tilanteissa käytetään venäjän kieltä mahdollisimman paljon. Tällaisia tilanteita ovat tervehtiminen, pukeutuminen, ruokailu, ulkoilu, lepääminen ja erilaiset leikit. Venäjänkielisillä lapsilla opetuskielenä on vastaavasti suomen kieli. Perusopetuksessa opetetaan oppiaineita venäjän kielellä lähes kokonaan tai osittain. Eri oppiaineiden ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa kuvataan tarkemmin venäjän kielellä opetettavat sisällöt, jotka muodostavat aina laajan kokonaisuuden. Luokilla 3 6 vieraskielisen opetuksen määrä on 50 60 % eri oppiaineiden opetuksesta. Perusopetuksen loppuvaiheessa luokilla 7 9 vieraskielisen opetuksen määrä vähenee 25 30 %:iin. Luokilla 1 4 opetetaan venäjän kielellä lähes kokonaan musiikki, käsityö, liikunta, ympäristö- ja luonnontieto ja kuvataide. Osittain venäjän kielellä opetetaan matematiikka. Luokilla 5 6 opetetaan venäjän kielellä lähes kokonaan musiikki, käsityö ja liikunta. Osittain venäjän kielellä opetetaan matematiikka, kuvataide, historia, biologia ja maantieto sekä fysiikka ja kemia. Luokilla 7 9 opetetaan venäjän kielellä osittain biologia ja maantieto, historia, fysiikka ja kemia, matematiikka, musiikki, kotitalous, käsityö, kuvataide ja liikunta. Yhdeksännellä luokalla vieraskielisen opetuksen määrä vähenee. 4.4.5 Arviointi Venäjänkielisessä opetuksessa eri oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen yleisiä arviointiperusteita. Venäjänkielisessä opetuksessa arvioidaan oppilaiden kielitaidon kehittymistä suhteessa annettuihin kielellisiin tavoitteisiin. Venäjän kielen ymmärtämisen karttumista seurataan erityisesti venäjänkielisen opetuksen käynnistyessä eri oppiaineissa. Oppilaat arvioivat itse kielitaitonsa kehittymistä ja saavat siitä sanallista palautetta. Arvioinnin tulee antaa opettajalle, oppilaalle ja huoltajille riittävästi tietoa oppilaan ko. oppiaineen osaamisesta ja kielitaidon kehittymisestä. Arviointitapojen tulee olla monipuolisia ja tarkoituksenmukaisia. Oppilaiden tulee voida näyttää osaamistaan monin eri tavoin. 13 4.5 Äidinkieleltään venäjänkielisten oppilaiden opetus Äidinkieleltään venäjänkielisille oppilaille opetetaan esiopetuksesta alkaen koko perusopetuksen ajan venäjää äidinkielenä (luku 1.1) ja tarvittaessa suomea toisena kielenä (luku 1.2). Kaksikieliset oppilaat, joiden sekä suomen että venäjän kielen taito on äidinkielen tasoinen, opiskelevat molempia kieliä äidinkielenä. Heille voidaan lisäksi laatia henkilökohtainen oppimissuunnitelma.

14 Esi- ja alkuopetuksessa venäjänkieliset oppilaat opiskelevat omassa ryhmässään, jolloin eri oppiaineiden opetuksessa käytetään mahdollisimman paljon oppilaille vierasta kieltä ts. suomen kieltä. Venäjänkielisten oppilaiden opetusohjelma muodostaa peilikuvan suomenkielisten oppilaiden opetusohjelmasta. Näin pyritään vahvistamaan oppilaiden suomen kielen taitoa, jotta he pystyvät jatkamaan eri oppiaineiden opiskelua kolmannelta luokalta alkaen sekaryhmissä. Kolmannelta luokalta alkaen eri oppiaineiden vieras- eli venäjänkielinen opetus toteutetaan pääasiassa suomenkielisten oppilaiden näkökulmasta. Venäjänkielisessä eli venäjänkielisillä oppilailla äidinkielellä tapahtuvassa opetuksessa eriytetään venäjänkielisiä oppilaita antamalla heille esimerkiksi vaativampia tehtäviä kuin suomenkielisille. Vastaavasti suomenkielisessä opetuksessa heille järjestetään tarvittaessa tuki- ja lisäopetusta. 5 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 5.1 Oppimiskäsitys 5.2 Oppimisympäristö Opetussuunnitelman pohjana on oppimiskäsitys, jossa ymmärrämme oppimisen prosessiksi. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat. Oppilas oppii toimimalla aktiivisesti ja tavoitteellisesti, jolloin hän käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta aiempien tietojensa pohjalta. Oppilas oppii oman kokemuksensa kautta tekemällä ja toimimalla ja kehittyy yksilöllisten edellytystensä suuntaisesti. Oppilaalle muodostuu käsitys opiskelustrategioista. Onnistumiset ja oppimisen ilo edistävät motivaatiota. Vähitellen oppilas ottaa vastuuta opiskelustaan ja kehittyy itsenäiseksi oppijaksi. Oppimisympäristöllä on suuri vaikutus oppimiseen. Monipuolinen oppimisympäristö avaa mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. Oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua ja oppimista. Oppimisympäristö rakentuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Koulussamme opiskelutilat ja -välineet suunnitellaan ja järjestetään siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineet ja materiaalit sekä koulun oma kirjasto ovat oppilaan käytettävissä. Koulumme oppimisympäristö tukee myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietotekniikan käyttämiseen. Oppimisympäristön esteettisyyteen, toimivuuteen ja turvallisuuteen kiinnitetään myös huomiota. Koulumme sijainti Helsingissä hyvien liikenneyhteyksien varrella mahdollistaa monipuoliset opintokäynnit ja retket pääkaupunkiseudun kohteisiin.

5.3 Työtavat 15 Keskuspuiston ja Pirkkolan urheilupuiston läheisyys antaa oppilaille mahdollisuudet retkeilyyn, liikuntaan sekä luonnon ja lähiympäristön havainnointiin. Koulumme tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön avulla ohjataan oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle annetaan mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristö tukee opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Se ohjaa kaikkia työskentelemään kouluyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Suomalais-venäläisessä koulussa opiskellaan kaksikielisessä oppimisympäristössä. Äidinkieleltään suomen- ja venäjänkieliset oppilaat, opettajat ja muu henkilökunta tuovat kulttuurinsa luonnollisella tavalla oppimisympäristöön. Vierailut, konsertit, erilaiset tapahtumat ja juhlat sekä koulumme tilat ja oppimateriaalit tuovat esille suomalaista ja venäläistä kulttuuria. Venäjälle suuntautuvat leirikoulu-, kulttuuri- ja opintomatkat ovat myös oppimisympäristöämme. Suurin osa oppilaista opiskelee koulussa esiopetuksesta alkaen perusopetuksen ja lukion loppuun saakka. Näin syntyy turvallinen oppimisympäristö, jossa opettajat ja koko henkilökunta tuntevat oppilaat hyvin ja pystyvät ottamaan huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet. Näin pitkänä yhteisenä opiskeluaikana oppilaiden väliset ystävyyssuhteet muodostuvat merkityksellisiksi. Koulumme opetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja, jotka tukevat ja ohjaavat oppimista eri oppiaineissa. Työtavat antavat mahdollisuuksia luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Työtapojen kautta oppilas kehittyy oppimisessa, ajattelussa ja ongelmanratkaisussa. Hän oppii työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä osallistuu työhön aktiivisesti. Hän oppii käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa. Työtavat valitsee opettaja, joka kertoo työskentelyn tavoitteet sekä miten niihin päästään. Hän opettaa ja ohjaa sekä oppimista että työskentelyä. Opettaja valitsee työtavat siten, että ne innostavat oppimaan. Valitut työtavat ohjaavat hankkimaan, soveltamaan ja arvioimaan tietoja. Niiden avulla oppilaat jäsentävät tietoa, oppivat taitoja ja harjaantuvat niissä. Työtavat auttavat oppilaita kasvamaan sosiaalisiksi ihmisiksi, jotka kykenevät toimimaan yhteistyössä muiden kanssa ja ottamaan vastuuta. Työtavat tukevat oppilaiden oppimisen ymmärtämistä, jolloin heidän oppimisstrategiansa kehittyvät ja he pystyvät soveltamaan niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja yksilölliset kehityserot otetaan huomioon. Koulussamme käytetään mm. seuraavia työtapoja:

- opetuskeskustelu - ryhmätyö - parityö - yhteistoiminnallinen oppiminen - draama - pysäkkityö - portfolio - tallentaminen (videot, kuunnelmat) - esitelmät, ilmaisu - tutkielma - opintovierailut ja -retket - projektityö - tutkiva oppiminen. 16 5.4 Toimintakulttuuri Suomalais-venäläisen koulun toimintakulttuuri on koulun arvopohjan mukainen. Kansainvälisyys ja kulttuuri-identiteetti ovat koulussamme keskeinen oppimisen kohde. Erityisesti painottuu venäjän kielen ja kulttuurin tuntemus. Lisäksi koulumme on ASP-koulu eli Unesco-koulu, joka pyrkii toteuttamaan ja edistämään Unescon periaatteita ja tavoitteita ja toimimaan kansainvälisessä yhteistyössä. Suomalainen ja venäläinen kulttuuri ja kansainvälisyys näkyvät koulun juhlissa, teemapäivissä ja projekteissa. Edistääkseen venäjän kielen ja kulttuurin opetusta ja opiskelua Suomalaisvenäläinen koulu tekee yhteistyötä erilaisten lähialueella, pääkaupunkiseudulla ja koko Suomessa toimivien järjestöjen ja organisaatioiden kanssa. Yhteistyötä tehdään myös Venäjällä toimivien koulujen ja erilaisten organisaatioiden kanssa. Kouluyhteisömme jäseniä ovat oppilaat, opettajat ja muu henkilökunta, joiden välinen vuorovaikutus edistää ystävällistä ja iloista ilmapiiriä. Hyvät tavat, toista ihmistä kunnioittava käyttäytyminen ja eri kulttuurien kunnioitus kuuluvat hyvään vuorovaikutukseen. Koulun järjestyssäännöt tukevat myönteistä ilmapiiriä. Suomalais-venäläisessä koulussa oppilaat suorittavat esikoulun ja yhtenäisen peruskoulun, monet myös lukio-opinnot. Pysyvyys luo koulun toimintakulttuuriin turvallisuutta. Suhteet opettajiin ja luokkatovereihin muodostuvat usein tärkeiksi ja vahvoiksi. Suomalais-venäläisen koulun henki syntyy yhteisöllisyydestä, mutta samalla kaikki oppilaat saavat olla omia yksilöitään. Koulumme toimintakulttuuriin kuuluu myös tiivis yhteydenpito koulun ja oppilaiden huoltajien välillä. Yhteys muodostuu hyvästä tiedottamisesta, vanhempainilloista ja oppilaiden henkilökohtaisista kehityskeskusteluista opettajan ja huoltajan kanssa.

6 OPISKELUN YLEINEN TUKI 17 6.1 Yhteistyö esiopetuksen ja perusopetuksen kanssa Yhtenäiskouluna Suomalais-venäläinen koulu tarjoaa erinomaiset yhteistyömahdollisuudet esi- ja perusopetuksen kesken. Suomalaisvenäläisessä koulussa esi- ja alkuopetus sekä muu perusopetus muodostavat kokonaisuuden ja lapsen oppimisen näkökulmasta jatkumon. Yhteistyö esi- ja alkuopetuksen välillä on aktiivista ja lähes päivittäistä. Samoin yhteistyö muun perusopetuksen, erityisesti kolmansien ja neljänsien luokkien kanssa, on monipuolista ja vilkasta. Esi- ja alkuopetuksen opettajat suunnittelevat vuosittain yhteistä toimintaa ja erilaisia tapahtumia. Keväällä opettajat arvioivat yhdessä opetussuunnitelman toteutumista ja sopivat tulevista yhteisistä tavoitteista. Yhteisissä opettajien kokouksissa pohditaan ja päätetään koko perusopetuksen asioista. Perusopetuksen luokkien 1 6 opettajat tapaavat viikoittain yhteistoiminta-aikana. Esi- ja alkuopetuksen opettajilla on paljon yhteistä suunnittelua. Esi- ja alkuopetuksen oppilailla on paljon yhteisiä tapahtumia, kuten laskiaisen hevosajelu, Kalevalan päivän vietto, virpomisvitsojen siunaustilaisuus sekä joulu- ja kevätjuhlat. Kevätlukukauden loppupuolella esikoululaiset käyvät tutustumassa perusopetuksen tiloihin ja seuraamassa ensimmäisen luokan oppitunteja. Esi- ja alkuopetuksen opettajat järjestävät vuosittain esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle siirtyvien oppilaiden luokat ottaen huomioon myös vanhempien toivomuksia, kuten esimerkiksi yhteiset koulukyyditykset ja ystävyyssuhteet. Esiopetuksen tiloissa järjestetään päivittäin koululaisten iltapäivätoimintaa perusopetuksen ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille. Esiluokanopettajat ja -avustajat ohjaavat iltapäivähoidossa olevien koululaisten läksyjen lukua, innostavat heitä oppimaan sekä tukevat ja auttavat erilaisissa pulmatilanteissa. Kevätlukukaudella vietettävät penkinpainajaiset, vanhojen tanssit sekä abiturienttien kukittaminen yhdistävät esi- ja alkuopetuksen suureen koulukokonaisuuteen. Lapsille tuttu oppimisympäristö ja siinä toimivien aikuisten ja lasten välinen kanssakäyminen mahdollistavat lapsille turvallisen ja joustavan siirtymisen esiopetuksesta perusopetuksen ensimmäiselle luokalle ja siitä eteenpäin. 6.2 Yhteistyö kotien kanssa Jo esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä huoltajien kanssa jatketaan koko perusopetuksen ajan. Esi- ja alkuopetuksen aikana luodaan pohjaa myös huoltajien ja perheiden keskinäiselle vuorovaikutukselle, mikä on eri puolilta pääkaupunkiseutua tuleville oppilaillemme tärkeää. Koulun ja vanhempien välisen yhteistyön tavoitteena on tukea sekä perheen että koulun kasvatustyötä. Kodin ja koulun yhteistyöllä edistetään esi- ja alkuopetuksen oppilaiden turvallista oppimisen aloitusta ja lisätään

18 myöhemmin perusopetuksessa hyviä oppimisen edellytyksiä ja hyvinvointia koulussa. Koulun ja kodin välisessä yhteistyössä perusopetuksen alaluokilla luokanopettajilla on erityisen tärkeä asema. Luokanopettajilla on mahdollisuus tavata huoltajia henkilökohtaisesti ja keskustella lapsen opiskeluun liittyvistä asioista. Luokkien 1 4 oppilailla on oma arviointikirjansa, johon oppilas merkitsee kotitehtävänsä ja jossa viestit kodin ja koulun välillä kulkevat. Myös huoltajat voivat ottaa yhteyttä luokanopettajaan. Jokaisella perusopetuksen luokalla on oma luokanvalvojansa. Luokanvalvoja toimii ensisijaisesti yhdyshenkilönä koulun ja kodin välillä. Lukuvuoden aikana järjestetään jokaiselle huoltajalle ja heidän lapselleen tilaisuus kehityskeskusteluun, jolloin vanhemmat ja oppilaat voivat kertoa toiveistaan ja odotuksistaan ja oppilaiden henkilökohtaisista asioista. Luokanvalvoja, huoltajat ja oppilas keskustelevat oppilaan edistymisestä sekä oppimisvalmiuksista. Yhdessä arvioidaan myös koulutyön toteutumista. Tarvittaessa näitä tapaamisia järjestetään useampiakin lukuvuoden aikana. Koteihin pidetään yhteyttä kuukausitiedotteilla, koulun lehdellä Uralin Pihlajalla, muilla tiedotteilla sekä yhteisillä kokouksilla. Oppilaan koulunkäyntiä koskevissa kysymyksissä auttaa myös oppilashuoltoon kuuluva moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Koulumme vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa sekä luokkatoimikunnissa että vanhempainyhdistyksessä, jotka tukevat vanhempien kasvatustyötä ja koulun toimintaa. Vanhemmat voivat osallistua koulun erilaisiin tapahtumiin mm. SVK-päivään, leirikoulu- ja kulttuurimatkoihin sekä juhliin. Tasa-arvoisella, avoimella ja kannustavalla yhteistyöllä luomme yhdessä vanhempien kanssa kestävän perustan lapsen tuleville kouluvuosille. 6.3 Oppimissuunnitelma Oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma (Ässärin oppimispolku), jonka avulla turvataan hänelle parhaat mahdolliset oppimisedellytykset. Oppimissuunnitelma laaditaan oppilaille, joiden opetusta on tarve eriyttää ja jotka tarvitsevat erityistä tukea. Opettaja laatii oppimissuunnitelman yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja mahdollisesti oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota oppilaan kehityksen kannalta olennaisiin tekijöihin: oppilaan kasvu, kehitys ja oppimiselle asetettavat tavoitteet sekä arvio oppilaan vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Oppimissuunnitelman toteutumista arvioidaan yhdessä opettajan, oppilaan ja huoltajien kanssa. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös oppilaan ohjauksessa.

6.4 Ohjauksen järjestäminen 19 6.4.1 Tehtävä ja tavoitteet Oppilaalle annetaan ohjausta kaikilla luokka-asteilla koko perusopetuksen ajan. Ohjaus on jatkuvaa, oppilaan yksilölliset toiveet ja kehitystason huomioon ottavaa toimintaa. Ohjauksen tarkoituksena on tukea oppilaan oppimista ja edistää hänen persoonallista kehitystään opiskelun kaikissa vaiheissa. Ohjaus on keino, jolla edistetään oppimaan oppimista ja autetaan oppilasta löytämään henkilökohtaiset vahvuutensa. Ohjauksella ennaltaehkäistään oppimiseen liittyvien ongelmien syntymistä. Ohjausta toteuttavat henkilöt huolehtivat yhtenäisessä koulussamme erityisesti myös opetussuunnitelman nivelvaiheissa tuen jatkumisesta seuraavaan vaiheeseen. Uusista oppilaista huolehditaan niin, että sopeutuminen kouluympäristöön sujuu mahdollisimman vaivattomasti. Eisuomenkielisten oppilaiden erityistarpeet huomioidaan. Vaihtoehtoisista kielija muista opinnoista valitaan oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa oppilaan kannalta sopivammat vaihtoehdot. Ohjauksella tuetaan niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia. Yhteistyössä opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa etsitään ratkaisumalleja ongelmien poistamiseksi. Tehostetulla ohjauksella ehkäistään syrjäytymistä opiskelusta ja työelämään sijoittumisesta. 6.4.2 Työnjako Ohjaus on koko opetushenkilöstön asia. Vuosiluokilla 1 4 pääasiassa luokanopettaja ohjaa oppilasta eri oppiaineiden opetuksessa ja koulun muussa toiminnassa, auttaa oppilasta kehittämään oppimaan oppimisen taitoja ja oppimisen valmiuksia sekä pyrkii ehkäisemään opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Ohjauksessa ei ole erillisiä oppitunteja. Luokanopettaja pitää yhteyttä vanhempiin ja tiedottaa heille oppilaan opinnoista ja edistymisestä. Yhteydenpito tapahtuu pääasiassa arviointikirjan ja puhelimen välityksellä. Vähintään kerran vuodessa vanhemmat, oppilas itse ja opettaja neuvottelevat yhdessä arviointikeskustelussa oppilaan opiskeluun liittyvistä asioista. Vanhemmille tiedotetaan perusopetuksesta ja koulun toiminnasta monin eri tavoin lukuvuoden aikana. Opettaja tukee oppilaan persoonallisuuden kasvua, sosiaalista kasvua, osallisuuden lisääntymistä sekä ohjaa erityisesti oman oppiaineensa opiskelua. Luokanopettajan ja aineenopettajan tehtävään kuuluu tuoda esille oppilaan mahdolliset oppimisvaikeudet ja yhteistyössä muun opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön sekä huoltajien kanssa löytää ratkaisuja oppilaan ongelmiin. Oppimisvaikeus pitää tuoda esille pian sen jälkeen, kun se on havaittu. Tilapäisissä vaikeuksissa oppilaalle annetaan tukiopetusta. Perusopetuksen luokilla 5 9 luokanvalvoja vastaa oman luokkansa opiskelun seurannasta ja huolehtii, että oppilaat saavat kaiken tiedon opiskelun käytännön järjestelyistä. Hän jakaa lukujärjestykset ja koulun tiedotteet oppilaille sekä selostaa niiden käyttöön ja sisältöön liittyvät asiat. Luokanvalvoja pitää viikoittaisen luokanvalvojantunnin. Hän seuraa oppilaiden

20 koulunkäynnin säännönmukaisuutta ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, jos oppilas on poissa koulusta. Hän selostaa oppilaille koulun järjestyssäännöt ja kokoaa opettajilta oppilaiden käytöksen ja huolellisuuden arvioinnit. Luokanvalvoja seuraa, että oppilaiden jälki-istunnot tulevat suoritettua. Hän vastaa oppilaiden jakso- ja lukuvuositodistusten sekä päättötodistuksen jakamisesta oppilaille Hän on yhteyshenkilö kodin ja koulun välillä. Hän järjestää huoltajille ja oppilaalle mahdollisuuden kehityskeskusteluun, jossa yhdessä arvioidaan oppilaan opiskelutilannetta. Keskustelu tapahtuu kerran, tarvittaessa useammin lukuvuoden aikana. Pulmatilanteissa luokanvalvojan tulee tiedottaa ongelmasta oppilashuollolle, jolloin voidaan moniammatillisesti käsitellä oppilaan asiaa. Seitsemännestä luokasta lähtien oppilaan käytössä ovat myös oppilaanohjaajan kokopäiväiset palvelut. Oppilaanohjaaja toimii keskeisesti ohjauksen yhteyshenkilönä ja asiantuntijana oppilaan asiassa opettajien, oppilashuollon, vanhempien ja oppilaitoksen johdon välillä. Hän vastaa oppilaanohjauksen kurssien toteutuksesta ja kehittämisestä. Hän seuraa oppilaiden edistymistä opinnoissa sekä tukee ja opastaa tasapuolisesti kaikkia oppilaita yksilöllisten tarpeiden mukaan. Hän ohjaa oppilasta opintojen suunnittelussa. Oppilaanohjaaja informoi oppilaita ja heidän huoltajiaan koulun opiskelujärjestelyistä ja auttaa valintatilanteissa tekemään oppilaan kannalta parhaita ratkaisuja. Oppilaanohjaaja valmentaa oppilaita työelämään ja avustaa heitä työhön tutustumispaikkojen hankkimisessa. Oppilaanohjaaja järjestää tarvittaessa tutustumiskäyntejä erilaisiin yhteisöihin ja työpaikkoihin sekä kutsuu näiden edustajia koulun tilaisuuksiin. Oppilaanohjaajan tehtäviin kuuluu informoida oppilaita ja heidän huoltajiaan jatkokoulutusmahdollisuuksista ja avustaa oppilasta hänen päätöksenteossaan jatko-opiskelupaikan valinnassa. Oppilaanohjaaja auttaa oppilasta hakuprosessin käytännön asioissa. Tavoitteena on, että jokaisella yhdeksäsluokkalaisella on suunnitelma siitä, mitä tehdä peruskoulun jälkeen. Lukioon hakevia oppilaanohjaaja neuvoo lukion opintosuunnitelman tekemisessä. Oppilaanohjaajan työ tapahtuu oppituntien puitteissa sekä yksilö- ja ryhmäohjauksena. Ohjauksen määrä ja muoto määräytyvät yksilöllisten tarpeiden mukaan. Henkilökohtaisen ohjauksen riittävyydestä on huolehdittava. Oppilaanohjaaja osallistuu koulun vanhempainkokouksiin ja informoi huoltajia ohjauksen asioista. Oppilaanohjaajan tehtävänä on olla yhteydessä opetusviranomaisiin esim. yhteishakuasioissa sen mukaan, mitä tapauskohtaisesti sovitaan koulun johdon kanssa. Hänen tulee osallistua resurssien puitteissa opinto-ohjaajille tarkoitettuihin informaatio- ja koulutustilaisuuksiin. 6.4.3 Yhteistyö Ohjauksen onnistuminen edellyttää aikuisten keskinäistä yhteistyötä oppilaan asiassa. Huoltajille järjestetään mahdollisuuksia saada tietoa koulun toimintatavoista sekä oman lapsen opintojen edistymisestä. Koulu järjestää ainakin kerran vuodessa syksyisin yleisen vanhempainillan, jossa luodaan katsaus tulevaan lukuvuoteen. Luokkakohtaisia kokouksia järjestetään huoltajien ja opettajien esityksestä lukukauden aikana tarpeellinen määrä.

21 Näissä kokouksissa keskustellaan esimerkiksi luokan opetusjärjestelyistä, oppilaiden opiskelutavoista, opintojen edistymisestä, yhteisistä kulttuuri- ym. matkoista ja retkistä. Oppilaskohtaisissa pulmatilanteissa asianomaisten välillä järjestetään neuvotteluja, joissa osapuolien näkemykset tuodaan esille. Huoltajille on selvitettävä oppilashuollon ja muiden tukipalveluiden mahdollisuudet auttaa oppilasta hänen asiassaan. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Kaikkien luokka-asteiden oppilaille sekä heidän huoltajilleen on annettava riittävästi tietoa valinnaisista opinnoista ja niiden yhteyksistä uravalintaan eri luokka-asteilla. Päättöluokkalaisia informoidaan ja opastetaan jatkoopiskeluvaihtoehdoista peruskoulun jälkeen. Koulun johto kutsuu huoltajat näitä asioita koskeviin yhteisiin informaatiotilaisuuksiin. Asioita koskevat päätökset tapahtuvat huoltajan suostumuksella. 6.5 Tukiopetus 6.4.4 Yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa Opetukseen sisältyy teemoja työ- ja elinkeinoelämästä. Aiheen käsittelyssä huomioidaan oppilaan ikä- ja kehitysvaihe. Yläluokilla aiheen osuus lisääntyy. Tuntityöskentelyn lisäksi oppilaat voivat opettajan johdolla tehdä tutustumiskäyntejä valitsemiinsa kohteisiin. Kahdeksannella tai yhdeksännellä luokalla oppilaille järjestetään työhön tutustumisjakso, jonka tarkoituksena on lisätä oppilaan työelämätuntemusta ja tukea häntä tulevassa uravalinnassa. Jakson pituus on 10 kuuden tunnin työpäivää. Opinto-ohjaaja vastaa järjestelyistä. Koulussa luodaan toimivia ja pysyviä yhteistyösuhteita sellaisiin organisaatioihin, jotka tukevat koulun tehtävää venäjän kielen erikoisoppilaitoksena. Koulussa annetaan tarvittaessa tukiopetusta. Tukiopetuksessa yksilöllisten tehtävien, yksilöllisen ajankäytön ja ohjauksen avulla pyritään auttamaan oppilasta selviytymään opiskeluvaikeuksistaan ja turvaamaan oppilaan yleinen koulumenestys. Opinnoissa annetaan tukiopetusta niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta voidaan antaa joko samanaikaisesti oppilaan oppituntien aikana tai työjärjestyksen mukaisten oppituntien jälkeen. Tukiopetuksen järjestämisestä annetaan tietoa myös oppilaan huoltajille. Ennen kuin oppilaan menestymisen oppiaineessa arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Tavoitteena on, että oppilas pystyisi selviytymään tukitoimien avulla seuraavalle luokalle. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee yleensä opettaja. Myös huoltajat voivat tehdä aloitteen tukiopetuksesta. Oppilaan tukiopetustarve käsitellään oppilashuoltoryhmässä, minkä jälkeen rehtori tekee asiasta päätöksen. 6.6 Oppilashuolto

22 6.6.1 Toiminta-ajatus Oppilashuollon tehtävänä on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollolla pyritään edistämään lasten ja nuorten tasapainoista kehitystä ja myönteistä vuorovaikutusta kouluyhteisössä sekä turvaamaan kaikille tasavertaiset oppimismahdollisuudet. Oppilashuoltoon sisältyy arviointia, neuvontaa, ohjausta ja erilaisia tukitoimia. Oppilashuollosta vastuullisia ovat kaikki kouluyhteisössä työskentelevät. 6.6.2 Oppilashuollon tavoitteena on luoda turvallinen ja suvaitseva oppimis- ja työympäristö, ehkäistä syrjäytymistä sekä tunnistaa lasten ja nuorten ongelmia ja puuttua niihin ajoissa. Oppilashuollon toimenpitein voidaan vaikuttaa siihen, että - lapset saavat tukea kasvuunsa, kehitykseensä ja koulunkäyntiinsä - vanhemmat saavat tukea lasten kasvatukseen ja oppimiseen liittyvissä kysymyksissä - opettajat saavat monipuolista tukea työhönsä - koulun ilmapiiri ja asenteet muuttuvat myönteisemmiksi - koulu voi toimia yhteistyössä ulkopuolisten tahojen kanssa oppilashuollollisissa asioissa - kodin ja koulun yhteistyö vahvistuu ja monipuolistuu. 6.6.3 Menetelmät Koulussa toimii kaksi vuoroviikoin kokoontuvaa oppilashuoltoryhmää (OHR), joissa toisessa käsitellään luokkien 1 6 ja toisessa luokkien 7 9 sekä lukion asioita. Oppilashuoltoryhmiin kuuluvat apulaisrehtorit, kouluterveydenhoitajat, koulukuraattori, erityisopettajat ja opinto-ohjaaja. Tarvittaessa oppilashuoltoryhmien kokouksiin kutsutaan eri luokkien luokanvalvojia ja lukion ryhmänohjaajia ja muita opettajia sekä vanhempia ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Oppilashuoltoryhmissä käsitellään luottamuksellisesti oppilaiden ja opiskelijoiden asioita, arvioidaan yhteisesti tilannetta sekä tehdään tämän pohjalta esityksiä rehtorille mahdollisista tukitoimenpiteistä. Ongelmien, kuten käyttäytymishäiriöiden ja sääntöjen rikkomisten, ilmaantuessa opettajat keskustelevat ensin oppilaan ja ryhmän kanssa. He antavat myös rangaistukset. Opettajat informoivat luokanvalvojaa, joka keskustelee myös oppilaiden kanssa henkilökohtaisesti sekä ryhmässä. Mikäli ongelmat eivät poistu, luokanvalvoja/opettaja informoi rehtoria sekä oppilashuoltohenkilökuntaa ja vanhempia. Näissä keskusteluissa päätetään jatkotoimenpiteistä. Yleensä ongelmista keskustelemalla löydetään ratkaisuja ja nuoren tilanne palautuu normaaliksi. Poissaolojen seuranta kuuluu oppilashuoltotyöhön. Opettajat merkitsevät poissaolot säännöllisesti poissaolokirjaan. Jos oppilas on poissa useamman