Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos TILINPÄÄTÖS 2008

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos TILINPÄÄTÖS 2008 Helsinki 2009

SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS...3 1.1. JOHDON KATSAUS...3 1.2. VAIKUTTAVUUS...4 1.3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS...7 1.3.1 Toiminnallinen taloudellisuus...8 1.3.2 Toiminnallinen tuottavuus...9 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus...10 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus...12 1.3.5 Tutkimuslaitoksen pääyksiköt...13 1.4. TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA...29 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet...29 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu...31 1.5. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN...32 1.6. TILINPÄÄTÖSANALYYSI...35 1.6.1 Rahoituksen rakenne...35 1.6.2 Talousarvion toteutuminen...36 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma...36 1.6.4 Tase...37 1.7. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA...37 1.8. ARVIOINTIEN TULOKSET...38 1.9. YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ...38 2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA...39 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA...41 4. TASE...42 5. LIITETIEDOT...43 TILINPÄÄTÖKSEN LIITTEET...43 Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laadintaperiaatteista ja vertailtavuudesta...43 Liite 2: Nettoutetut menot ja tulot...44 Liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset...44 Liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat...44 Liite 5: Henkilöstökulujen erittely...44 Liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset...45 Liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot...45 Liite 8: Rahoitustuotot ja kulut...46 Liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat...46 Liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset...46 Liite 11: Taseen rahoituserät ja velat...46 Liite 12: Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut...47 Liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat...47 Liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat...47 Liite 15: Velan muutokset...47 Liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio...47 Liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot...47 6. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN...48 Liite 1. Tulossopimuksen 2008 tulostavoitteet...49 Liite 2. Taloudelliset voimavarat...62 Liite 3. Tieteelliset julkaisut 2008...63 2

1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. JOHDON KATSAUS Toimintaympäristön muutokset Kala-, riista- ja porotalouden asiat ja niiden myötä tutkimuslaitoksen tietotuotanto ja asiantuntijuus olivat vuonna 2008 näkyvästi esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Kala-, riista- ja porotalouden alalla eläinkantojen tila ja luonnonolot luovat edellytykset toimialan eläinluonnonvarojen hyödyntämiselle ja edelleen niihin liittyvälle yritystoiminnalle. Kestävän käytön mukainen eläinluonnonvarojen hyödyntäminen ja hallinnointi edellyttävät luotettavia tietoja kantojen tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Omalle toimialalle on tuotettava tietoa hyödynnettävyydestä, ja muulle yhteiskunnalle myös kansainväliselle on osoitettava, että eläinkantoja voidaan hyödyntää myös tulevaisuudessa. Tutkimuslaitos jatkoi vuoden aikana tietohallintotoimintojensa kehittämistä, joka tehostaa kanta-arvioiden, seurantojen ja tilastojen tuottamista ja helpottaa hyödyntämisen suunnittelua. Luonnonvarojen hyödyntämiseen kohdistuu kansainvälistä mielenkiintoa, esimerkkeinä Itämeren kalat ja hylkeet, rajavesistöjen kalat ja Euroopan Unionin tärkeiksi luokittelemat suojellut lajit. Kansainvälisen kiinnostuksen kohteina olivat kertomusvuonna edelleen Itämeren luonnonvarainen lohi sekä suurpetokantojen hoito ja metsästys. Yhteiskunnallisessa toimintaympäristössä korostuu sektoritutkimuslaitosten rooli yhteiskuntaa palvelevan tiedon tuottamisessa. Tutkimuksen ja asiantuntijuuden on ensisijaisesti palveltava hallintoa, yritystoimintaa ja muuta yhteiskuntaa. Sektoritutkimusyhteistyötä tiivistettiin muodostamalla ympäristö- ja luonnonvarakonsortiota. Tutkimuslaitos on viime vuosina tehnyt useita kartoituksia asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden piirissä toimintansa tuloksellisuudesta ja kehittämistarpeista. Niiden mukaan ulkopuoliset tahot ovat pääosin tyytyväisiä toimintaamme. Selvin tarve on edelleen asiakaslähtöisyyden voimistaminen ja yhteiskunnallinen palvelukyvyn parantaminen. Tavoitteiden toteuttaminen Tutkimuslaitos toteutti asetetut tulostavoitteet pääosin hyvin. Tutkimuslaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus toteutuu ensisijaisesti asiantuntijuuden kautta. Asiantuntijuus perustuu sekä omaan tutkimusja kehitystoimintaan että muualla tehdyn työn tulosten tuntemiseen ja soveltamiseen. Tutkimuslaitoksen tietotuotanto löytyy kattavana verkkopalvelustamme - tieteelliset julkaisut myös tiiviinä suomenkielisinä selostuksina. Vuoden aikana on edelleen vahvistettu tutkimuksen suuntaamista yhteiskunnan kysynnän pohjalta. Sekä oman osaamisen kehittämisellä että verkostoitumalla monipuolistetaan ja syvennetään tutkimusta entistäkin paremmin kysyntää vastaavaksi. Tärkeiden ongelmakokonaisuuksien selvittämiseksi tutkimuslaitoksessa on neljä ohjelmaa: raputalousohjelma, kalan istutusten vaikutusten tutkimusohjelma, kala-, poro- ja riistaelintarvikkeiden tutkimusohjelma ja luonnonvarojen käytön tutkimusohjelma. Keskeisinä niissä ovat monitieteisyys ja yhteiskunnallinen relevanssi. Ohjelmiin sidotaan tuleviksi vuosiksi merkittävästi voimavaroja, ja ne tuottavat toimialaa hyödyttävää käytännön tietoa. Tärkeimpiä tuottavuuden parantamiseen tähtääviä hankkeita ovat palvelukeskuksiin siirtyminen, toimipaikkaverkoston kehittäminen, tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimen kehittäminen sekä yhteistyön lisääminen hallinnonalan tutkimuslaitosten kesken. Lisäksi osallistuimme moniin valtiohallinnon ja hallinnonalan kehittämishankkeisiin. 3

Tuloksellisuuden kehittyminen Tutkimuslaitoksen suoritetuotanto oli hyvä. Asiantuntijatehtävien määrä oli edellisvuoden tasolla. Lausuntoja annettiin 111 kpl, tieteellisiä julkaisuja kertyi 71, muita julkaisuja noin 300 ja vesiviljelyn tuotanto ylitti tavoitteet. Tuottavuusohjelman toteuttaminen vähensi henkilötyövuosia suunniteltua enemmän ja keski-ikä on tutkimuslaitoksen tehtävien hoitamista huomioiden nousemassa liian korkeaksi. Samaan aikaan kuitenkin tutkimuslaitoksen kokonaiskustannukset nousivat edellisvuodesta 5 % ja tavoitteesta poiketen. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat edellisvuotisia pienemmät. Suurimmat yhteistyörahoittajat olivat edelleen maa- ja metsätalousministeriö sekä työvoima- ja elinkeinokeskukset. Maksullisen toiminnan tuotto kalatuotteiden osalta jäi edellisvuoden tasolle, ja muiden tuotteiden osalta nousi. Lähitulevaisuuden kehitysnäkymät Vuoden aikana toteutettiin tutkimuslaitoksen tuottavuusohjelmaa 2007-11 sekä valmisteltiin tuottavuusohjelmaa vuosille 2012-15. Tuottavuusohjelman toteuttamiseksi toimintaa keskitetään ydintehtäviin ja vähemmän välttämättömästä luovutaan, mikä luo mahdollisuuksia uudistumiseen. Ulkopuolisen, kilpailtavan rahoituksen hankintaa tehostetaan. Suuri haaste on selvitä myös uusista tehtävistä resurssien pienetessä ja henkilöstöpoistuman sekä rekrytointimahdollisuuksien ollessa pieniä. Erityisen tärkeää on onnistua henkilöstön sopeuttamisessa uuteen työtilanteeseen. Tutkimuslaitos on osallistunut Ympäristö ja luonnonvarat -konsortion valmisteluun. Lisäksi se on valmistautunut edessä olevaan sektoritutkimuksen neuvottelukunnan ohjaamaan sektoritutkimuksen uudistamiseen. Tutkimuslaitos tekee runsaasti tutkimusta sektoritutkimuksen kärkihankkeiksi priorisoituneissa aihepiireissä, joten tavoitteena on olla mukana useissa poikkihallinnollisissa tutkimusohjelmissa. 1.2. VAIKUTTAVUUS Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) asetti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle (RKTL) tulostavoitteet alustavasti vuoden 2008 talousarvioesityksessä. Ministeriön ja tutkimuslaitoksen välillä käytyjen tulostavoitekeskustelujen pohjalta ministeriö täsmensi ja täydensi tulostavoitteet. Tulossopimus allekirjoitettiin 30.1.2008. Tulossopimuksen mukaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tukee MMM:n toimialan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti. Tutkimuslaitos tukee asiantuntijana kansallista ja kansainvälistä hallintoa ja päätöksentekoa tutkii kala- ja riistavarojen kestävää ja monipuolista hyödyntämistä sekä tuottaa kala- ja riistavarojen runsauden tunnusluvut sekä kala-, riista- ja porotalouden tilastot luotettavasti ja ajantasaisesti ylläpitää kalakantojen monimuotoisuutta edistämällä kalavesien ja -elinympäristöjen hoitoa tietotuotannolla ja vesiviljelyn keinoin tuottaa tietoa riistalle tärkeiden elinympäristöjen hoidon tarpeisiin toteuttaa kalakantojen hoitovelvoitteita ja sopimuskasvatusta vahvistaa alan elinkeinojen kannattavuuden ja monipuolistamisen kehittymistä tukevaa tutkimusta ja palvelutuotantoa edistää tietotuotannolla hirven, suurpetojen ja hylkeiden aiheuttamien vahinkojen ehkäisemistä edistää porolaidunten kestävää käyttöä mm. tuottamalla tietoa laidunten käytöstä ja tilasta saattaa verkkopalvelujen avulla tutkimustulokset entistä nopeammin päättäjien, yrittäjien sekä neuvonnan, opetuksen ja kansalaisten sekä riistakanta-arvioiden perusaineiston tuottajien käyttöön. Kala- ja riistavarojen runsauden ja hyödyntämisen seurannassa otetaan huomioon maa- ja metsätalousministeriön strategiset tavoitteet sekä erityisesti kalakantojen tilan ja riistaeläinten levinneisyyden, runsauden ja vahinkomäärien muutosten aiheuttamat tarpeet. 4

Tutkimuslaitos tuki MMM:n toimialan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista pääosin toteuttamalla tulossopimuksessa esitetyt tulosaluekohtaiset tulostavoitteet. Näiden mukaan kalan-, riistanja porontutkimuksen toimintaa suunnattiin ja kehitettiin. Tutkimuslaitoksen yksityiskohtaiset tulostavoitteet ja niiden toteutuminen on esitetty liitteessä 1 sekä taloudelliset voimavarat liitteessä 2. Tulostavoitteissa korostui tutkimuslaitoksen ydintehtävinä kala- ja riistavarojen arviointi ja ennustaminen sekä arviointimenetelmien kehittäminen. Tutkimusta on suunnattu yhä enemmän yhteiskunnallisesti merkittäville alueille, tutkimusten laatua on nostettu ja korkeatasoista julkaisutoimintaa jatkettu. Myös uusia verkkopalveluja on kehitetty. Ministeriön päätöksenteon avustaminen oli edelleen tutkimuslaitoksen keskeisin asiantuntijatehtävä. Tutkimuslaitoksen valmistelemia lausuntoja, tutkimustuloksia sekä asiantuntemusta käytettiin kansallisessa ja kansainvälisessä päätöksenteossa, kantojen hoidon suunnittelussa, ympäristömuutosten ja vahinkojen taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa sekä kala-, riista- ja porotalouden yritystoiminnan tukena. Kalatalous- ja metsästystilastoja käytettiin laajasti kansallisessa ja eurooppalaisessa päätöksenteossa. Kalastusta ja metsästystä on pystytty mitoittamaan kala- ja riistakantojen sekä poronhoitoa porolaidunten mukaan. Tutkimuslaitos on myös osallistunut asiantuntijana useaan EU:n, ICES:n ja muun kansainvälisen asiantuntijaorganisaation työskentelyyn mm. kalakantojen saaliskiintiöiden asettamiseen liittyen. Lisäksi alan yritystoimintaa tuettiin uudella tiedolla ja menetelmillä. Tutkimuslaitos edisti toimialansa ja tieteen kehitystä tutkimalla sekä julkaisemalla artikkeleita tuloksistaan eritysalansa tieteellisissä ja muissa sarjoissa. Lisäksi tutkimuslaitos tuotti julkaisuja ja muita tietotuotteita, joilla oli käytännöllinen ja läheinen yhteys alan toimintaan sekä osallistui alan yhteiskunnalliseen keskusteluun mm. lausuntojensa avulla. Tutkimustulosten pohjalta laaditut artikkelit, tiedotteet ja esitelmät saavuttivat laajan asiakaskunnan. Sähköinen julkaisusarja sekä verkkopalvelussa olevat suomenkieliset lyhenteet tutkimuslaitoksen tieteellisistä artikkeleista paransivat tutkimustulosten välittymistä asiakkaille ja kohderyhmille. Tutkimuslaitoksen julkaisusarjat uudistettiin yhdeksi, pääasiassa verkossa ilmestyväksi julkaisusarjaksi. Julkaisujen jakelua ja markkinointia parannettiin perustamalla uutiskirje, joka välittää uusimman tutkimustiedon sekä muut tutkimuslaitoksen ajankohtaiset asiat asiakkaille ja sidosryhmille. Myös tieteellisen julkaisemisen tuloksien välittymistä kotimaiselle kohderyhmälle parannettiin tuottamalla verkkopalveluun lyhyet suomenkieliset tiivistelmät alkuperäisistä tieteellisistä artikkeleista. Kalanviljelyn ympäristövaikutuksia koskevat tutkimustulokset ovat käytäntöön siirrettyinä edistäneet ravinnekuormituksen alentamista merkittävästi. Siian ja ravun viljelyn tutkimus on edesauttanut ao. lajien kaupallisen tuotannon käynnistymistä. Vesiviljelyn yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta keskeisintä on kalakantojen ja niiden monimuotoisuuden säilyttäminen. Kalakantojen hoitovelvoitteet ja sopimuskasvatus toteutettiin pääosin suunnitelmien mukaan. Tutkimuslaitos on osallistunut sektoritutkimuksen kehittämiseen ministeriön ohjeiden ym. mukaan. 5

Toiminnan keskeiset tunnusluvut 2006 2007 2008 2008 suunnitelma SUORITTEET (kpl) Valmistellut lausunnot 128 102 111 110 Työryhmäjäsenyydet 303 343 336 260 Tilastot ja kanta-arviot 18 18 17 18 Tieteelliset julkaisut 1) 104 81 71 85 Lehdissä, joilla on Impact Factor 91 60 51 Muut ennakkotarkastetut artikkelit 13 21 20 Muut julkaisut 239 243 296 205 Omissa julkaisuissa 67 79 85 Muut 172 164 211 Muut tulosjulkistukset 2) 341 314 170 306 Mäti, litraa 4 150 3 684 4 426 4 200 Laitospoikaset, 1.000 PY à 50 g 3) 1 265 1 515 1 882 1 200 Luonnonravintopoikaset, 1.000 PY à 5 g 1 747 1 296 1 398 1 600 Emokalat ja ravut, kantoja mädintuotannossa kpl 61 61 62 61 Maitia maitipankissa, kantoja tallennettu kpl 42 42 42 42 HENKILÖSTÖ (htv) 4) Henkilötyövuodet yhteensä 321 314 304 312 budjettirahoitteinen (mom. 21 ja 30.50.22) 267 270 245 261 yhteistyörahoitus 40 30 49 38 työllisyystyövoima 14 14 10 13 Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 0-2 -3-2 KUSTANNUKSET (1000 euroa) (ilman sopimuskasvatuksen kustannuksia) Välittömät työkustannukset 8 474 8 570 8 820 7 695 Muut välittömät kustannukset 4 699 5 357 6 128 4 377 Yhteiskustannukset 8 312 8 501 8 724 8 022 Pääomakustannukset 930 1 084 1 121 963 joista korkojen osuus 75 116 172 Kustannukset yhteensä 22 415 23 512 24 796 21 057 joista työllistämistuella palkattujen työkustannukset 248 237 0 Yhteis- ja pääomakustannukset %työkustannuksista 109 112 112 117 Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 2 5 5 0 SOPIMUSKASVATUS (1000 euroa) 1 207 1 006 1 198 1 117 RAHOITUS (1000 euroa) 5) Budjettirahoitus Toimintamenot 15 923 16 350 17 779 16 978 käyttömenot 15 324 15 650 17 079 Inarijärven säänn. hoitotoimenpiteet 689 700 700 700 Investoinnit 557 752 890 913 Kalanviljelylaitosten ja tutk.asemien perusparannukset 440 0 0 0 Sopimuskasvatus 1 135 917 1 084 1 117 Maksullinen toiminta Maksullinen toiminta, kalatuotteet 1 071 1 261 1 261 1 100 Maksullinen toiminta, muut tuotteet 607 518 665 850 Yhteistyörahoitus EU-rahoitus 202 204 421 105 Yhteistyörahoitus (muut) 6) 621 499 354 475 Yhteistyörahoitus (valtionhallinto) 6) 2 841 3 518 2 713 2 460 Muu rahoitus Muut tulot 220 222 251 185 Kustannusten korvaus 0 0 56 0 Työllisyysrahoitus 352 368 305 238 Rahoitus yhteensä 23 969 24 609 25 723 24 421 Muutos edelliseen vuoteen, % -1 3 5 INVESTOINNIT (1000 euroa) Investoinnit, myynti -69-32 0-55 Tulosyksiköiden investoinnit 38 0 11 80 Tutkimuslaitoksen yhteiset investoinnit 557 752 879 913 Tutkimuslaitoksen rakennusinvestoinnit 440 0 0 0 Investoinnit yhteensä 966 720 890 938 1) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 2) Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot 3) PY=poikasyksikkö 4) Vuonna 2007 ja 2008 yhteistyörahoituksella rahoitetut henkilötyövuodet sisältää määräaikaisten henkilötyövuodet, vakituisen henkilöstön palkkakustannukset sisältyvät budjettirahoitukseen. 5) Vuonna 2005-2006 yhteistyörahoitus on laskettu menoperusteisesti ja vuonna 2007 tuloperusteisesti Yhteistyörahoitus/valtio on mukana vain se osa kirjaamisoikeuksista, jotka luetaan pääyksiköiden toimintojen yhteisrahoitteiseen toimintaan (610 t ). Kaiken kaikkiaan RKTL:n kirjaamisoikeudet ilman alv:ja olivat vuonna 2008 1 282 t. Lisäksi RKTL on saanut kustannusten korvausta 56 t vuonna 2008 (otettu käyttöön v.-2008 alusta), tämä on rahoituksessa omalla rivillään. Työllisyysrahoitukseen sisältyy laskutetut 63 t (mom: 6300510) että TEM:n rahoittamat 242 t Muihin tuloihin on lisätty 3 t rahoitustuottoja. 6) Vuodesta 2007 yhteistyörahoituksen kustannusvastaavuuslaskelmaan ei enää ole sisällytetty toimintoja, joissa on vain satunnaista muuta tuloa. Lisäksi yhteistyörahoitukseen ei lasketa toimintoja, joissa on vain kustannusten korvausta. 6

Tutkimuslaitoksen tulosanalyysi Tutkimuslaitos osallistui hallinnonalan vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseen mm. toteuttamalla vuoden 2008 TAE:ssa alustavasti esitetyt ja tulossopimuksessa edelleen tarkennetut tulostavoitteet. MMM:n kanssa laadittu tulossopimus ja tutkimuslaitoksen toimintasuunnitelma toteutuivat aikataulultaan ja sisällöltään hyvin. Päätöksenteon avustaminen oli edelleen tutkimuslaitoksen tärkein tehtävä, ja yli puolet toiminnasta oli tulossopimuksessa sovittuja tehtäviä. Valtion tuottavuusohjelman tavoitteena on lisätä tehtävän työn tuottavuutta ja tehokkuutta sekä vähentää valtiohallinnon palveluksessa olevaa henkilöstöä. Tavoitteet sisältyvät tutkimuslaitoksen vuonna 2005 laadittuun tuottavuusohjelmaan ja siihen sisältyvien suunnitelmien toteuttamista jatkettiin. Toiminnan sopeuttaminen ohjelmaan sisältyviin vähennyksiin suunnitellussa aikataulussa samaan aikaan kun tutkimuslaitokselle osoitetaan uusia tehtäviä on haastavaa, ja vuoden 2008 kustannukset kasvoivatkin suunniteltua enemmän. Samaan aikaan kuitenkin henkilötyövuosien määrä laski suunniteltua enemmän osittain johtuen ostopalvelujen käytön lisääntymisestä. Tuottavuusohjelman toteuttamiseksi sekä sisäisen valvonnan näkökulmasta toiminnan tavoitteenmukaista suunnittelua ja seurantaa on edelleen tarkennettava erityisesti tutkimuksen osalta. Myös budjettirahoituksen käyttö lisääntyi suunniteltua enemmän. Ulkopuolinen rahoitus nousi hieman. Tärkein yhteistyörahoittaja oli maa- ja metsätalousministeriö. Tutkimuslaitoksen tulee panostaa ulkopuolisen rahoituksen osuuden nostamiseen tiede- ja teknologianeuvoston sektoritutkimuslaitokselle asettamalle tavoitetasolle sekä laajentaa yhteistyöverkostoaan rahoituksen saannin turvaamiseksi. Suunnitelmien mukainen maksullisen toiminnan lisääntyminen toteutui suunniteltuakin enemmän. Tulojen lisäämiseen tulisi edelleen panostaa. Strateginen linjaus vahvistaa sosioekonomista tutkimusta ei vielä tunnuslukujen perusteella ole toteutunut, vaikka sitä on vahvistettu käynnistämällä elintarviketutkimusohjelma sekä luonnonvarojen hyödyntämisohjelma. Kalantutkimus taas kasvaa edelleen tuottavuussuunnitelmista poiketen, vaikka lohen kannanarvioinnin siirto otetaan huomioon. Strategista panostusta tulosalueittain on edelleen voimistettava. Tiedonhallintaan on panostettu. Suoritetuotanto oli pääosin suunnitelman mukainen. Asiantuntijasuoritteita oli runsaasti. Vuoden 2009 aikana käynnistetään kustannuslaskennan tarkentamisprojektin mm. vesiviljelyn maksullisen toiminnan kustannusten määrittelemiseksi tarkemmin. Tutkimuslaitoksen toimipaikkastrategiaa toteutettiin edelleen lakkauttamalla tuottavuusohjelmassa määritetyt toimipisteet. Henkilöstön koulutustason nostaminen toteutui. Henkilöstön keski-iän nousun myötä on huolehdittava henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja työmotivaation ylläpitämisestä, varsinkin, kun tuottavuusohjelman toteuttaminen vähentää rekrytointimahdollisuuksia. Rekrytoinneissa on huolehdittava rekrytoitavien koulutustasosta. Henkilöstön keski-iän nousu vaikuttaa jo tutkimuslaitoksen tuloksellisuuteen. 1.3. TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Vuoden 2008 talousarviossa sekä tulossopimuksessa toiminnalliseen tehokkuuteen liittyvät tavoitteet olivat seuraavat. Toteutetaan vuoden 2006 tuottavuusohjelmaa, mm. toimipaikkaverkoston kehittämisellä sekä hankkimalla lisäpalveluja palvelukeskukselta. Voimavaroja suunnataan elinkeinotutkimukseen, kansainvälistymiseen sekä uusien tuotteiden ja tiedonhallinnan kehittämiseen. Kalakantojen hoitamiseksi käytetään arvokalojen sopimuskasvatukseen ja istutuksiin noin 1,1 milj. euroa. 7

Tutkimuslaitoksen ulkopuolisen rahoituksen osuutta lisätään, menoista katetaan 30 % ulkopuolisella rahoituksella (maksullinen toiminta, EU-rahoitus, yhteistyörahoitus), jotka hankitaan yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Maksullisen toiminnan tuloja sekä yhteistyörahoituksen osuutta pyritään nostamaan mm. tieto- ja asiantuntijatuotteiden myyntiä lisäämällä. Vesiviljelyn maksullisen toiminnan kannattavuutta parannetaan suunnitelluilla ja aloitetuilla toimenpiteillä. 1.3.1 Toiminnallinen taloudellisuus Rahoitus Ulkopuolisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on viime vuosina jäänyt alle tavoitearvon 30 %. Vuonna 2008 ulkopuolisen rahoituksen osuus oli 27 %. Vuonna 2007 se oli 28 % ja vuonna 2006 26 %. Välitöntä EU-rahoitusta vuonna 2007 kertyi 0,4 milj. euroa ja välillistä EU-rahoitusta 1,5 milj. euroa. Katso tarkemmin kohta Rahoituksen rakenneanalyysi (kohta 1.6.1). Kustannukset Tutkimuslaitoksen kokonaiskustannukset nousivat edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 24,8 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannuksista kohdentui tutkimukseen 11,8 milj. (47 %), vesiviljelyyn 5,3 milj. (21 %), kanta-arviointiin ja tilastotoimeen 5,4 milj. (22 %), kalakantojen hoitoon 1,7 milj. (7 %) ja viestinnän sekä palvelun loppusuoritteisiin 0,56 milj. euroa (2 %). Suurimpia välittömien kustannuksien eriä olivat työkustannukset (59 %) ja aine- ja tarvikekustannukset (16,5 %). Toiminnan kustannukset Toteuma 2006 Toteuma 2007 Toteuma 2008 Tavoite 2008 Kala- ja riistavarojen arviointi sekä tilastointi 2,80 3,12 5,43 2,88 Kalantutkimus 7,17 7,82 6,63 6,94 Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus 2,31 2,25 2,21 2,28 Riistantutkimus 3,14 3,18 2,59 3,01 Porontutkimus 0,63 0,65 0,41 0,62 Kalakantojen hoito 2,32 2,27 1,67 2,30 Vesiviljely 4,94 4,89 5,29 4,81 Muu palvelutuotanto 0,31 0,33 0,56 0,27 Yhteensä 23,62 24,51 24,79 23,11 Yksikkökustannukset Yksikkökustannukset Toteutuma Toteutuma Toteutuma Tavoite 2006 2007 2008 2008 Kanta-arviot 1) 196 664 196 382 270 405 168 000 Tilastot 91 218 95 076 94 750 73 000 Mäti, litraa 340 394 345 310 Laitospoikaset, py à 50 g /kpl 1,27 1,14 0,96 1,25 Luonnonravintopoikaset py à 5 g /kpl 0,1 0,13 0,11 0,12 1) Lohikantojen arviointi tehtiin aikaisemminkin Kalantutkimuksen yksikössä ja määriteltiin kalantutkimukseksi. Muut kanta-arvioinnit tehtiin Kannanarviointi ja tilastoinnin yksikössä. Kun Kannanarvioinnin ja tilastoinnin pääyksikkö lakkautettiin vuoden 2008 alusta kanta-arviot ja tilastot siirrettiin muiden pääyksiköiden tehtäviksi. Silloin muutettiin myös lohikantojen arvioinnin määritystä tutkimuksesta kanta-arvioinniksi. Tämä lisäsi kanta-arvioinnin kustannuksia vuonna 2008 n. 1,9 milj.. Mädintuotannossa yksikkökustannukset laskivat muttei tavoitetasolle. Laitospoikasten yksikkökustannukset laskivat suunniteltua enemmän ja luonnonravintolammikkopoikasten laskivat hieman tavoitetta enemmän. 8

Vuokrakustannukset henkilötyövuotta kohden olivat vuonna 2008 5 948 /htv (vuonna 2007 5 578 ). Neliömetrimäärä henkilötyövuotta kohti oli 71 (vuonna 2007 66m 2 ). Tilakustannukset nousivat hieman edellisiin vuosiin verrattuna johtuen henkilötyövuosien vähenemisestä. Toimitiloista ei ole voitu luopua samassa aikataulussa. 1.3.2 Toiminnallinen tuottavuus Tuottavuusohjelmaa 2007 2011 toteutettiin. Lisäksi laadittiin ohjeiden mukaan tuottavuusohjelma vuosille 2012 2015. Jatkettiin tietokantajärjestelmien laajentamista sekä tutkimuslaitoksen tietovarantojen siirtämistä keskitettyihin tietokantoihin ja rekistereihin. Osallistuttiin virtuaalisen laboratorio-osaamiskeskuksen valmisteluun. Talouspalvelun siirtämistä Valtiokonttorin palvelukeskukseen jatkettiin ja henkilöstöpalvelun siirtämisen suunnittelua jatkettiin. Siirtymisajankohdat sovittiin Valtiokonttorin kanssa ja prosessit suunniteltiin siirrettäviksi Kieku-mallin mukaan. Henkilöstö- ja talouspalvelu siirtyy Palvelukeskuksen asiakkaaksi keväällä 2009. Toimipakkastrategian mukaisesti tutkimuksen päätoimipaikat on perustettu ja yliopistojen sekä tutkimuslaitosten kanssa on tehty yhteistyösopimukset. Lähes kaikki tutkijat ovat sijoittuneet näihin toimipaikkoihin ja toiminta tutkijayhteisöissä on kehittynyt suunnitelmien mukaisesti. Helsingin päätoimipaikkaa on supistettu mm. siirtämällä vesiviljelyn johto, hallintoa sekä muita toimintoja muualle (Helsinki supistunut 27 htv vuodesta 2000). Kehitys jatkuu lähivuodet strategian mukaisesti ja tuottavuusohjelman tavoitteet nopeuttavat suunnitelmien toteuttamistarvetta. Tuottavuusohjelmaan 2007-11 sisällytettiin kuuden toimipisteen lakkauttaminen ja toimintojen siirto tutkimuslaitoksen muiden toimipaikkojen yhteyteen. Vuoden aikana suunnitelmiin liittyviä henkilöstö- ja tilajärjestelyjä toteutettiin. Tulipalossa tuhoutuneen Rymättylän tutkimusaseman toiminta siirrettiin määräaikaisella vuokrasopimuksella Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutin Paraisten kalakoulun tiloihin. Työn tuottavuuden tunnusluvut on esitetty alla olevassa taulukossa. Tuottavuus: Toteutuma 2006 Toteutuma 2007 Toteutuma 2008 Tavoite 2008 Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset/tutkijahtv 1 000 187 203 152 124 Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit/tutkijahtv, kpl 0,9 0,9 0,8 0,9 Muut julkaisut/tutkijahtv, kpl 2,5 2,5 3,4 2,7 Kanta-arviot kpl/htv 1) 0,46 0,46 0,4 0,52 Tilastot kpl/htv 1) 1,03 1,1 1,2 1,5 Mäti, litraa/htv 355 314 407 360 Laitospoikaset, 1 000 py à 50 g /kpl/htv 110 265 124 381 146 860 110 000 Luonnonravintopoikaset 1 000 py à 5 g /kpl/htv 1 518 458 1 271 746 1 095 819 1 500 000 1) Palkallisen poissaolon kustannuksien kohdistamista muutettiin vuonna 2006 Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset/tutkijahtv laskivat edellisiin vuosiin verrattuna. Lasku johtuu pääosin siitä, että lohikantojen kanta-arviot määritettiin vuonna 2007 kalantutkimukseksi ja vuonna 2008 ne määritettiin kanta-arvioiksi. Siirto vaikuttaa myös kanta-arvoiden tuottavuuden laskuun. 9

Asiantuntijatarkastettujen artikkeleiden määrä tutkijahenkilötyövuotta kohden oli pienentynyt ja muiden julkaisujen määrä selkeästi noussut. Tilastojen tuottavuus nousi hieman. Työn tuottavuus nousi mädintuotannossa selkeästi tavoitetta paremmaksi. Mädintuotannossa etenkin mädin puhdistukseen tarvittava työpanos on suuri ja vaihtelee vuosien välillä. Työn tuottavuus parani laitospoikastuotannossa ja tavoite ylitettiin. Luonnonravintolammikkotuotannon tuottavuus heikkeni viime vuoteen ja tavoitteeseen verrattuna. Viljelytuotanto on luonnonoloista riippuvainen eikä tuottavuustunnusluvut välttämättä kuvaa todellista tuottavuutta. 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Tutkimuslaitoksen maksullinen toiminta on liiketaloudellisin perustein hinnoiteltua maksuperustelain ja tulosohjaavan ministeriön maksupäätöksen mukaista toimintaa. Tutkimuslaitoksen maksullinen toiminta on jaettu tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteisiin sekä vesiviljelysuoritteisiin. Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteet Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteita ovat asiakkaan tilauksesta tehtävät tutkimukset ja tilastopalvelut sekä muut palvelut kuten Senaattikiinteistöjen tilaama kiinteistöjen hoito, tutkimuslaitoksen omien julkaisujen myynti ja viljelypalveluihin liittyvät oheissuoritteet. Näiden suoritteiden kustannusvastaavuus lasketaan toimintokohtaisesti myyntitoimintoihin perustuvilla toimintonumeroilla. Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteiden tuloja kertyi 0,67 milj. euroa, joka on 0,2 milj. asetettua tulotavoitetta vähemmän. Sen sijaan maksullisen toiminnan tulot kasvoivat kaikkien pääyksiköiden osalta verrattuna vuoteen 2007 ja kannattavuus oli suunnitelman mukainen. Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteet 2006 2007 2008 2008 suunnit. TUOTOT (1000 euroa) Maksullisen toiminnan myyntituotot 597 509 667 Maksullisen toiminnan muut tuotot 10 9 6 TUOTOT YHTEENSÄ 607 518 673 850 KUSTANNUKSET (1000 euroa) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset -aineet, tarvikkeet ja tavarat 18 36 71 -henkilöstökustannukset 219 180 213 -vuokrat 6 1 1 -palvelujen ostot 49 37 39 -muut erilliskustannukset 34 29 39 Erilliskustannukset yhteensä 326 283 363 536 KÄYTTÖJÄÄMÄ 281 235 310 216 Osuus yhteiskustannuksista -pääyksikön yhteiskustannukset 65 40 60 -tukitoimintojen kustannukset 114 92 106 -poistot 13 10 48 -korot 1 1 3 Yhteiskustannukset yhteensä 193 143 217 218 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 519 426 580 752 Ylijäämä 88 92 93 98 Kustannusvastaavuus % 117 122 116 113 Vesiviljelysuoritteet Vesiviljelysuoritteet sisältävät mädin, laitospoikasten. luonnonravintolammikkopoikasten sekä elintarvikekalan myynnistä kertyvät tuotot ja kustannukset. Mädin, laitospoikasten ja luonnonravintolammikkopoikasten tuotantokustannukset kohdistetaan maksulliseen toimintaan myyntitoimituksien suhteessa. 10

Laskennassa käytetään vesiviljelyn myyntitoimituksien keskiarvoja. Laitoskohtainen laskenta tuottaa eri tuloksen, eli laskentateknisillä ratkaisulla on merkitystä kustannusvastaavuuden laskennassa. Vesiviljelyn kustannusvastaavuus nousi 72 %:sta vuonna 2007 90 %:iin vuonna 2008. Syitä kustannusvastaavuuden paranemiseen on useita. Tulot kasvoivat noin 40 000 ja poistot pienenivät 30 000. Poistojen pieneneminen johtuu vanhojen vesiviljelyrakenteiden tasapoistojen loppumisesta. Lisäksi vuonna 2008 varaston muutos, joka vähentää kustannuksia ko. vuonna, oli 220 000 suurempi kuin vuonna 2007. 2006 2007 2008 2008 Vesiviljelysuoritteet suunnit. TUOTOT (1000 euroa) Maksullisen toiminnan myyntituotot 1 016 1 218 1 260 Maksullisen toiminnan muut tuotot 55 43 42 TUOTOT YHTEENSÄ 1 071 1 261 1 302 1 100 KUSTANNUKSET (1000 euroa) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset -aineet, tarvikkeet ja tavarat 198 232 214 -henkilöstökustannukset 498 557 512 -vuokrat 233 248 220 -varaston muutos -128 -palvelujen ostot 12 8 7 -muut erilliskustannukset * 98-71 3 -valmistus omaan käyttöön -41 Erilliskustannukset yhteensä 1 039 974 787 1 000 KÄYTTÖJÄÄMÄ 32 287 515 100 Osuus yhteiskustannuksista -pääyksikön yhteiskustannukset 297 310 251 310 -tukitoimintojen kustannukset 269 288 256 200 -poistot 127 156 127 100 -korot 11 19 23 10 Yhteiskustannukset yhteensä 704 773 657 620 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 1 743 1 747 1 444 1 620 Alijäämä -672-486 -142-520 Kustannusvastaavuus % 61 72 90 68 * sisältää vuosina 2006 ja 2007 valmistevaraston muutoksen (tili 4600) ja valmistuksen omaan käyttöön (tili 4700), vuonna 2008 em. erät ovat omilla riveillään. Suurin muutostekijä oli vesiviljelyn kustannusten ns. jälkilaskennan jälkilaskenta-%:n pieneneminen. Jälkilaskennassa oikaistaan vesiviljelyn kustannuslaskennan tuottamia lukuja vesiviljelyn varastonhallintajärjestelmästä saatavilla toiminnan laatua kuvaavilla prosenteilla. Varastonhallintajärjestelmässä toiminta jaetaan yhteiskunnallisiin tehtäviin, asiakasohjautuviin tehtäviin ja omaan käyttöön. Vesiviljelyn maksullisen toiminnan kustannusvastaavuutta laskettaessa otetaan kustannuksiin mukaan vain asiakasohjautuvien tehtävien prosenttiosuutta vastaavat kustannukset. Em. asiakasohjautuvien (=myynnit ulkopuolisille tahoille) toimintojen prosentit pienenivät sekä mädin, laitospoikasten että luonnonravintopoikasten osalta. Tällöin maksulliseen toimintaan kohdistuvat kustannukset pienenevät vastaavassa suhteessa. Vesiviljelysuoritteiden myynti oli vuonna 2008 edelleen alijäämäistä laitospoikasten osalta. Luonnonravintolammikkopoikasten, mädin ja elintarvikekalan myynti oli ylijäämäistä. Mädin- ja laitospoikastuotannosta tehtiin vuonna 2006, 2007 ja 2008 46 % kustannussiirto kalaparvien säilytysviljelylle. Säilytysviljelykantoihin kuuluu useita lohi-, taimen-, nieriä-, harjus- ja siikakantoja sekä pääosa tuontikannoista. Kustannussiirto kohdistuu työkustannuksiin sekä aineisiin ja tarvikkeisiin (mm. rehut). Kustannussiirron johdosta vesiviljelyn kustannusvastaavuuden laskentaan sisältyvien ainekustannukset vähenivät 76 000 ja työkustannukset 48 000. Vuodesta 2006 kannattavuuslaskelman laskentaperusteissa on huomioitu muutos vuokrakustannuksien laskentaa koskien. Tutkimuslaitoksen toimipaikat ja -pisteet, joissa harjoitetaan vesiviljelyä on rakennet- 11

tu toteuttamaan viljelytuotannon osalta ensisijaisesti yhteiskunnallisia säilytystehtäviä ja myös tutkimuslaitoksen muita tehtäviä ja viljelylaitosten toteutuksissa ovat myös tutkimuksen tarpeet mukana. Nykyisenkaltainen maksullinen viljelytoiminta on laajentunut vasta laitosten perustamisen jälkeen. Tästä syystä maksullisten viljelysuoritteiden tuotannon tilakustannuksiksi on vuodesta 2006 laskelmassa huomioitu vain varsinaiset viljelytilat sekä tuotantoa välittömästi palvelevat aputilat kuten rehuvarastot ja vedenkäsittelytilat. Laskenta vähentää 2008 suoria vuokrakustannuksia (vuokrat) 85 000 ja vesiviljelyn yhteisten tilojen vuokrakustannuksia (aineet ja tarvikkeet) 150 000 sekä tutkimuslaitoksen yhteisten tilojen vuokrakustannuksia (tukitoimintojen kustannukset) 53 000. 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteiseen toimintaan sisältyy muilta valtion virastoilta saatava yhteistyörahoitus, EU:lta saatava rahoitus ja valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus (mm. säätiöt, kunnan ja maakuntaliitot, Pohjoismainen ministerineuvosto). Muilta valtion virastoilta saatava rahoitus sisältää sekä laskutukseen että talousarviotilin kirjaamisoikeuteen perustuvan rahoituksen. EU-rahoitus sisältää suoraan EU:lta tulevan rahoituksen, välillisen EU-rahoituksen tuotot ilmoitetaan rahoittajan mukaisesti (valtionhallinto tai valtionhallinnon ulkopuolinen). Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannuksissa on raportoitu yhteistoiminnan rahoitusta saaneiden hankkeiden kokonaiskustannukset. Yhteisrahoitteisesta toiminnasta saatavat tuotot olivat 2,7 milj. euroa. Tuotot laskivat edelliseen vuoteen suunnitelman mukaan 0,7 milj. euroa. Tutkimuslaitos sai mm. vesipuitedirektiivin toteuttamiseen erillisrahoitusta. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kertyivät pääasiallisesti muulta valtionhallinnolta. Suoraan EU:lta tulevan rahoituksen osuus kasvoi yli 0,2 milj. euroa ja ylitti suunnitellun 0,1 milj. eurolla. Valtiohallinnon ulkopuolelta tulevan yhteistyörahoituksen ja muiden tuottojen osuus laski edellisiin vuosiin verrattuna. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannukset olivat 11,1 milj. euroa. Aine- ja tarvikeostojen osuus kustannuksista väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Myös henkilöstökustannukset vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna rahoituksen kohdentuessa palveluiden ostoihin. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannukset laskivat edelliseen vuoteen verrattuna, henkilöstökustannusten vähetessä myös yhteiskustannukset laskivat. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus (32%) vastasi suunniteltua (31%). 12

Yhteisrahoitteinen toiminta 2006 2007 2008 2008 suunnitelma TUOTOT (1000 euroa) Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 2 833 3 517 2 774 2 900 EU:lta saatu rahoitus 202 204 421 300 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 549 472 256 450 Yhteistoiminnan muut tuotot 85 27 59 60 TUOTOT YHTEENSÄ 3 669 4 220 3 510 3 710 KUSTANNUKSET (1000 euroa) Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset -aineet, tarvikkeet ja tavarat 428 911 508 -henkilöstökustannukset 5 004 4 305 4 164 -vuokrat 37 131 36 -palvelujen ostot 746 737 1 059 -muut erilliskustannukset 1 016 1 022 907 Erilliskustannukset yhteensä 7 231 7 106 6 674 Yhteiskustannukset yhteensä -tukitoimintojen kustannukset 4 607 4 012 4 100 -poistot 390 389 344 Yhteiskustannukset yhteensä 4 997 4 401 4 444 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 12 228 11 507 11 118 11 850 KUSTANNUSVASTAAVUUS -8 559-7 287-7 608-8 140 Kustannusvastaavuus % 30 37 32 31 1.3.5 Tutkimuslaitoksen pääyksiköt Tutkimuslaitoksen toiminta oli vuonna 2008 organisoitu kuuteen pääyksikköön, jotka vastasivat yhdestä tai kahdesta tulosalueesta. Viestintä ja kehittäminen Yksikkö vastaa tutkimuslaitoksen kehittämisestä, organisaation viestinnästä ja muiden yksiköiden viestinnän tuesta sekä tutkimuslaitoksen tietohallinnosta. Kehittämistyön valmistelu on tehty pääosin Palvelujen tulosyksikössä tai erillisten kehittämishankkeiden puitteissa. Vuoden alussa toteutettiin organisaatiouudistus, jossa aikaisemmin Kannanarvioinnin ja tilastoinnin pääyksikössä sijainnut tietohallinto siirrettiin Viestintä- ja kehittämisyksikköön. Samassa yhteydessä yksikköön siirrettiin aiemmin Palvelujen tulosyksikössä sijainnut tietojärjestelmäpalvelut. Myöhemmin vuoden aikana pääyksikköön sijoitettiin vielä biometriatoiminnon kehittäminen. Viestintä Tutkimuslaitoksen asiakasviestinnän kehittämistä jatkettiin. Tutkimuslaitoksen verkkopalvelua uudistettiin entistä käyttäjäystävällisemmäksi. Tutkimuslaitoksen hanketieto vietiin hallinnonalan yhteiseen hankehaaviin, josta tiedon etsijät voivat yhden palvelun kautta löytää luonnonvaratutkimustiedon hankkeet. Viestintä tuotti uutisia tutkimuslaitoksen toiminnasta ja tuloksista sekä oman verkkopalvelunsa, Suomen Akatemian EtsiExpert-verkkopalvelun että Luonnonvarat-portaalin kautta kansalaisille, toimittajille ja muille sidosryhmille. Lehdistölle tuotettiin 60 tiedotetta sekä järjestettiin toimittajatapaaminen yhdessä MMM:n ja MKJ:n kanssa. Tutkimustuloksia ja toimintaa esiteltiin Riihimäen Erämessuilla sekä Viikkipäivän tapahtumassa, Valtakunnallisessa kalastuspäivätapahtumassa Oulussa sekä sidosryhmätilaisuudessa tutkimuslaitoksen päätoimipaikassa. Asiakaslehti Apaja ilmestyi kaksi kertaa, uutiskirje Verkkoapaja viisi kertaa sekä hallinnonalan yhteinen riista-aiheinen uutiskirje neljä kertaa. Viestintä osallistui suurpedot.fi-sivuston uudistamiseen ja sisällöntuotantoon. Uudistetut sivut julkaistaan keväällä 2009. 13

Viestintä osallistui hallinnonalan yhteiseen, erityisesti kansalaisviestintään sekä kansainväliseen viestintään suunnatun 60 North -asiakas- ja sidosryhmälehden toimitusneuvostotyöhön. Lehti ilmestyi vuonna 2008 kaksi kertaa. Henkilöstön viestintävalmiuksien kehittämistä jatkettiin. Tutkijoille ja muille asiantuntijoille järjestettiin asiantuntijan kirjoituskoulutusta, esiintymisvalmennusta ja mediavalmennusta. Tutkimuslaitoksen sisäisen viestinnän kehittämistä jatkettiin. Sisäisen uutiskirjeen toimittamisen lisäksi tutkimuslaitoksen intranetin suunnittelu aloitettiin. Intra-palvelu otetaan käyttöön vuoden 2009 syksyllä. Tietohallinto Tietohallinnon tavoitteena on vaiheittain siirtyä tietotekniikan palvelutoiminnoista tutkimuslaitoksen ja sen toimintaprosessien kehittämiseen tietoteknisin ja tietohallinnollisin keinoin. Vuonna 2008 tärkein painopiste oli verkkoteknologiaa hyödyntävien paikkatietoon pohjautuvien tietohallintokäytäntöjen määrittäminen ja toteuttaminen. Erityisesti panostettiin tutkimushallinnollisen tiedon saatavuuden ja käytettävyyden parantamiseen. Hirvieläinten havaintotietojärjestelmäprojektin ensimmäinen vaihe valmistui ja järjestelmä otettiin käyttöön vuoden alussa. Suurpetohavaintotietojärjestelmä kilpailutettiin määrittelydokumenttien pohjalta, ja tietojärjestelmätoteutus käynnistyi syksyllä. Hirvieläinten havaintotietojärjestelmän tietokantapalvelimen tuotantoympäristö siirrettiin hallinnonalan Tietopalvelukeskukseen (TIKE). Käynnistettiin järjestelyt myös suurpetohavaintojärjestelmän tuotantoympäristön siirtämisestä TIKEn tiloihin. Käynnistettiin paikkatietoa ja karttakäyttöliittymää koskeva kehittämistyö. 14

Toiminnan keskeiset tunnusluvut 2006 2007 2008 2008 suunnitelma SUORITTEET (kpl) Valmistellut lausunnot 3 Tieteelliset julkaisut 1) 3 Muut julkaisut 1 Kala- ja riistaraportteja 2) 26 17 0 Riistantutkimuksen tiedote 2) 6 3 0 Tilasto ja kalakantavuosikirjat 2) 1 Riista- ja kalatalous - Tutkimuksia 2 2 Riista- ja kalatalous - Selvityksiä 5 23 Riista- ja kalatalous - Tilastoja 7 6 HENKILÖSTÖ (htv) 4) Budjettirahoitteinen 6 8 13 14 Yhteistyörahoitus 1 Työllisyystyövoima 0 Henkilötyövuodet yhteensä 6 8 14 14,00 Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % -14 33 43 KUSTANNUKSET (1000 euroa) Välittömät työkustannukset 57 87 190 85 Muut välittömät kustannukset 35 25 87 20 Osuus yhteisistä palvelun kustannuksista 21 32 82 30 Osuus yhteisistä pääomakustannuksista 3 5 20 5 Kustannukset yhteensä 116 149 379 140 Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 17 28 61 Pääyksiköiden loppusuoritteille kohdistuva yhteiskustannukset 3) Tutkimuslaitoksen yhteiset kustannukset 518 591 1 156 Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % -5 14 96 RAHOITUS (1000 euroa) Budjettirahoitus Toimintamenot 494 530 1 314 753 Maksullinen toiminta 5 2 16 2 Muut tulot 3 93 Rahoitus yhteensä 499 532 1 423 755 Muutos edelliseen vuoteen, % -3 7 167 MAKSULLINEN TOIMINTA (1000 euroa) Tulot 5 2 16 2 Välittömät työkustannukset 1 1 10 1 Muut välittömät kustannukset 2 0 Osuus yhteisistä yhteiskustannuksista 1 1 4 1 Osuus yhteisistä pääomakustannuksista 2 Kustannukset yhteensä 2 2 18 2 Yli-/alijäämä, % 60 0-13 0 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINTA (1000 euroa) 8) Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 0 0 82 0 EU:lta saatu rahoitus 0 0 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 0 0 0 Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 0 0 Tulot yhteensä 0 0 82 0 Kokonaiskustannukset yhteensä 0 0 202 0 Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) 0 0-120 0 Kustannusvastaavuus% 0 % 0 % -41 % 0 % 1) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 2) Julkaisusuunnittelu ja kustannussopimukset, julkaisujen taitto- ja painatuspalvelut, jakelu ja myynti 3) Sisältää viestinnän ja kehittämisen loppusuoritteiden ja sopimuskasvatuksen osuuden tutkimuslaitoksen yhteistä kustannuksista 4) Palkallisten poissaolojen laskentaa muutettiin vuonna 2006, muutoksella ei ollut vaikutusta yksikön htv- kertymään 15

Vesiviljelyeläinten EU-terveysdirektiiviä ja siihen liittyvää kotimaista lainsäädäntömuutosta varten käynnistettiin kolmivuotinen hanke, jonka tavoitteena on kehittää yrityskäyttöön omavalvontajärjestelmä, joka täyttää viranomaisten asettamat dokumentointi- ja kirjanpitovaatimukset. Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään jo olemassa olevaa Katiska-tietokantajärjestelmää, jota samalla täydennetään. EU-tiedonkeruujärjestelmän kehittämistä jatkettiin viemällä ammattikalastajien saalistiedot vuosilta 1980-2007 tietokantaan, ja tietojärjestelmän kehittämiseen tarvittava työkalu asennettiin kehitysympäristöön kesällä 2008. Vesipuitedirektiivin seurantaan tehtävää tietojärjestelmää kehitettiin edelleen yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Vuoden 2008 lopussa tietojärjestelmästä valmistui prototyyppi, jota esiteltiin tutkimuspäivillä; testikäyttöversio valmistuu vuoden 2009 alkupuolella. Aineistot kasaan -hankkeessa saatiin ilmoitukset n. 350 aineistosta. Vuoden vaihteeseen mennessä lähes sata niistä kopioitiin verkkopalvelimelle. Tietohallinto hoiti työasema-, verkko- ja järjestelmätukea. Työasemien yhtenäistämiseksi määriteltiin vakiomallit kannettavien ja pöytätietokoneiden uushankinnoille. Hankintaprosessin tehostamiseksi otettiin käyttöön työasemien käsivarasto. Työasemaympäristön kehittämiseen tähtäävä It-peruspalvelut - hanke käynnistettiin tutkimuslaitoksen sisäisenä hankkeena, mutta se laajeni hallinnonalan laajuiseksi ja jakautui työasemapalvelu- ja käyttöpalvelu-osaprojekteiksi. Työasemapalvelun osalta valittiin toimittaja, ja toteutus käynnistyy vuoden 2009 alussa. Käyttöpalveluiden osalta kilpailutus käynnistyi marraskuussa. Tietohallinto osallistui molempien osahankkeiden ohjausryhmä- ja projektiryhmätyöskentelyyn. Lisäksi tietohallinto osallistui pääyksiköiden hankkeiden ideointiin ja uusien tietohallinnollisten ja tietoteknisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Tulosanalyysi Viestinnän ja kehittämisen pääyksikön kustannukset olivat 4,7 % tutkimuslaitoksen kokonaiskustannuksista. Nousu johtuu pääosin tietohallinnon siirtämisestä Viestintä- ja kehittämisyksikköön. Kalantutkimus Kalantutkimuksen pääyksikkö tutki kalavarojen hyödyntämistä ja hoitoa sekä kalojen elinympäristöjä ja vastasi niistä tehtävistä, jotka liittyvät kalakantojen hoitoon ja ylläpitoon. Yksikkö hoiti myös arvokalojen sopimuskasvatustoiminnan. Kalakantojen hyödyntämistä ja kalavesien tilaa koskevassa tutkimustoiminnassa tärkeällä sijalla olivat tutkimukset, joiden tulosten avulla on mahdollista lisätä kala- ja rapukantojen sekä kalavesien tuottavuutta ja pyynnin taloudellista arvoa. Istutustutkimusohjelmassa selvitettiin erityisesti niitä tekijöitä, joiden avulla erityisesti lohikalaistutusten tuloksellisuutta voidaan lisätä. Raputalousohjelmassa tutkittiin ravun tuotantobiologiaa sekä rapukantojen hoitoa ja hyödyntämistä. Tutkimustoiminnassa keskeisiä kalalajeja olivat kalastuselinkeinon kannalta tärkeimmät lajit: silakka, kilohaili, siika, muikku, kuha ja vaelluskalat. Kalavarojen arviointihankkeissa laadittiin maa- ja metsätalousministeriön antaman tulostavoitteen mukaisesti raportti silakka-, kilohaili-, turska-, lohi-, merialueen kuha- ja ahven- sekä Pohjanlahden siikakantojen tilasta vuonna 2007 sekä ennuste vuosille 2008 ja 2009 yhteistyössä Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimuksen pääyksikön kanssa. Raporttiin sisältyivät myös tiedot Simojoen, Tornionjoen, Tenojoen ja Näätämöjoen lohisaaliista ja lohikantojen tilasta. Merikalakantojen arvioinnin ja seurannan aineistot kerättiin EU-tiedonkeruuohjelman puitteissa. Kansainvälisesti säädeltävien lajien - silakan, kilohailin, lohen, meritaimenen, turskan ja kampelan - kantojen tilan arviointi tehtiin yhteistyössä muiden Itämeren rantavaltioiden arvioitsijoiden kanssa Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) työryhmissä. ICESin Itämeren kalavarojen hyödyntämistä koskevan neuvonannon valmistelutyössä kiinnittettiin tulostavoitteen mukaisesti erityistä huomiota Euroopan komission esittämiin pyyntöihin koskien seuraavia asiakokonaisuuksia: Itämeren lohen hoitosuunnitelma, pelagisten kalakantojen hoitosuunnitelmat ja Selkämeren silakkakannan tiheysriippuvuus. Merkit- 16

tävien rannikon kalakantojen ahvenen, kuhan, Pohjanlahden siian tilan seurantaa jatkettiin kansallisella tasolla. Muikkukantojen kehitystä ja runsaudenvaihteluita seurattiin tulostavoitteen mukaisesti. Tärkeimpien järvikalakantojen seurannan aloittamiseen valmistauduttiin. Muut Kalantutkimuksen tulosyksikölle asetetut ministeriön tulostavoitteet koskivat mm. lohikalojen ja Inarijärven istutustutkimuksia, Pohjanlahden valikoivan lohenkalastuksen vaikutuksia, M-74- oireyhtymän seurantaa, Saimaan lohen ja nieriän elvyttämisselvityksiä, EU:n vesipuitedirektiivin täytäntöönpanon valmistelua, koekalastusrekisteriä ja raputalousohjelman toteuttamista. Ministeriön tulostavoitteen pohjalta jatkettiin tutkimusyhteistyötä kestävän rannikkokalastuksen edellytysten kehittämiseksi. Tutkimus hylkeiden ravinnossa esiintyvien lohien ja taimenten määrän selvittämiseksi käynnistettiin. Viljelykantojen hoidon ohjaus toimi omana kokonaisuutena, jonka tehtävänä oli valtion rahoittaman kalakantojen istutushoidon suunnitelmien sekä istutushoitoon liittyvien selvitysten ja raporttien laadinta. Lisäksi tehtäviin kuuluivat valtion kalanviljelytoiminnan monimuotoisuutta säilyttävän toiminnan ohjaaminen sekä tietokantojen ja hoitosuunnitelmien valmistelu. Maa- ja metsätalousministeriön kanssa laaditun tulossopimuksen mukaisesti istutustoiminnan tavoitteena oli elvyttää ja vahvistaa arvokalakantoja istuttamalla lohen, meritaimenen, järvilohen, Saimaan nieriän ja Tornionjoen vaellussiian poikasia. Istutukset perustuivat sekä sopimusviljelyn että tutkimuslaitoksen Vesiviljely-yksikön tuotantoon. Inarijärven kalatalousvelvoitteen hoito perustui maa- ja metsätalousministeriön hyväksymiin suunnitelmiin. Velvoiteviljely, istutukset ja niihin liittyvät kalamerkinnät toteutettiin pääpiirteissään tulostavoitteiden mukaisesti. Tulostavoitteet toteutettiin määräajassa ja sisällöltään sovitussa muodossa. Tulosyksikön tulostavoitteet toteutettiin annettujen määrärahojen puitteissa ja yksikön tulot olivat yksikölle asetettujen tavoitteiden mukaiset. Tulosanalyysi Tulosyksikölle osoitetut maa- ja metsätalousministeriön asettamat sekä muut tutkimustoiminnan keskeiset tulostavoitteet toteutettiin aikataulultaan ja sisällöltään toimintasuunnitelman mukaisesti. Lisäksi yksikölle osoitettiin runsaasti lausuntojen valmistelutehtäviä, ja yksikön henkilökunta hoiti monia kotimaisia ja kansainvälisiä asiantuntijatehtäviä. Tulosyksikön toimintaprofiiliin suurimman muutoksen ja samalla kustannusten kasvun aiheutti kalakantojen arvioinnin siirtyminen kalantutkimusyksikön hoidettavaksi. Kalavarojen arvioinnin kokonaiskustannukset olivat vuonna 2008 noin 3,4 milj. euroa, mikä merkitsi 29 %:n osuutta Kalantutkimuksen kokonaiskustannuksista. Samalla tutkimusprojektien osuus kokonaiskustannuksista laski 66 %:ista 41 %:in. Kalantutkimuksen tutkimusohjelmien kustannukset olivat samalla tasolla kuin vuonna 2007 eli 1,5 milj. euroa, mikä merkitsi 13 % tulosyksikön kokonaiskustannuksista ja 29 % tutkimusprojektien kokonaiskustannuksista. Kotimaisten ja kansainvälisten asiantuntijatehtävien kustannukset olivat samalla tasolla kuin vuonna 2007 (1,7 milj. euroa). Maksullisen toiminnan kustannukset nousivat edellisvuodesta 13 %:lla ja olivat vuonna 2008 noin 0,15 milj. euroa. Maa- ja metsätalousministeriön antamien tulostavoitteiden toteuttamisen kustannukset muodostivat yli 2/3 Kalantutkimusyksikön kokonaiskustannuksista. Sekä tieteellisten julkaisujen että muiden tulosjulkistusten määrä oli tasolla, joka 2000-luvulla on asetettu tavoitteeksi. Julkaisujen määrä oli vertailujakson keskiarvoa pienempi, joka johtui useiden tutkimusprojektien julkaisutoiminnan ajoittumisesta ennen ja jälkeen vuoden 2008 sekä asiantuntijatoiminnan osuuden kasvusta tulosyksikön toiminnassa. Tulosyksikön kokonaiskustannukset nousivat 3,2 miljoonalla eurolla vuoteen 2007 verrattuna, joka johtui kalakantojen arvioinnin siirtymisestä Kalantutkimusyksikköön. Vastaava kustannusten nousu näkyi henkilötyömäärässä, työkustannuksissa, muissa välittömissä kustannuksissa ja yhteiskustannuksissa. 17

Toiminnan keskeiset tunnusluvut 2006 2007 2008 2008 suunnitelma SUORITTEET (kpl) Valmistellut lausunnot 28 27 27 25 Kanta-arviot ja tilastot 11 11 Tieteelliset julkaisut 1) 53 36 30 40 Muut julkaisut 2) 91 79 88 90 Muut tulosjulkistukset 3) 166 135 121 150 HENKILÖSTÖ (htv) 5) Budjettirahoitteinen 82 81 90 80 Yhteistyörahoitus 10 12 22 25 Työllisyystyövoima 9 8 4 8 Henkilötyövuodet yhteensä 101 101 116 113 Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % -5 0 15 KUSTANNUKSET (1000 euroa) (ilman sopimuskasvatuksen kustannuksia) 1000 euroa Välittömät työkustannukset 3 235 3 307 4 061 3 500 Muut välittömät kustannukset 1 193 1 668 2 101 1 300 Osuus yhteiskustannuksista 3 159 3 327 3 983 3 400 Osuus pääomakustannuksista 269 329 466 370 Kustannukset yhteensä 7 856 8 631 10 611 8 570 Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista 106 111 110 108 Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % -1 10 23 SOPIMUSKASVATUS 5) 1 207 1 006 1 198 RAHOITUS (1000 euroa) 6) Budjettirahoitus toimintamenoihin 4) 4 270 4 566 6 305 5 340 Sopimuskasvatus 1 135 917 1 085 1 117 Maksullinen toiminta 136 153 186 120 EU-rahoitus 201 157 341 20 Yhteistyörahoitus (muut) 379 314 208 250 Yhteistyörahoitus (valtionhallinto) 805 1 115 1 528 1 100 Muut tulot 1 19 37 5 Työllisyysrahoitus 230 265 139 150 Rahoitus yhteensä 7 157 7 506 9 829 8 102 Muutos edelliseen vuoteen, % 13 5 31 MAKSULLINEN TOIMINTA (1000 euroa) Tulot 136 153 186 120 Välittömät työkustannukset 28 31 31 35 Muut välittömät kustannukset 50 71 85 40 Osuus yhteiskustannuksista 27 29 32 27 Osuus pääomakustannuksista 2 3 4 2 Kustannukset yhteensä 107 134 152 104 Yli-/alijäämä, % 7 12 18 13 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINTA (1000 euroa) 7) Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 712 1 116 1 528 1100 EU:lta saatu rahoitus 201 157 341 20 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 362 291 208 250 Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 24 22 37 20 Tulot yhteensä 1 299 1 586 2 114 1 390 Kokonaiskustannukset yhteensä 5 258 5 026 6 658 6 490 Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) -3 959-3 440-4 544-5 100 Kustannusvastaavuus% 25 % 32 % 32 % 21 % INVESTOINNIT (1000 euroa) Tulosyksikön investoinnit 5 0 0 0 1) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 2) Sisältää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen omat ja muut referoimattomat julkaisusarjat 3) Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot 4) Sisältää Inarinjärven säännöstelyn hoitotoimenpiteiden rahoituksen 5) Palkallisen poissaolojen laskentaa muutettiin v. 2006, muutoksen johdosta htv:t vähenivät 2 htv:lla ja vuonna 2007 yhteistyörahoituksella rahoitetut henkilötyövuodet sisältää määräaikaisten henkilötyövuodet, vakituisen henkilöstön palkkakustannukset sisältyvät budjettirahoitukseen. 6) Vuonna 2005-2006 yhteistyörahoitus on laskettu menoperusteisesti ja vuonna 2007 tuloperusteisesti 7) Vuodesta 2007 yhteistyörahoituksen kustannusvastaavuuslaskelmaan ei enää ole sisällytetty toimintoja, joissa on vain satunnaista muuta tuloa. Lisäksi yhteistyörahoitukseen ei lasketa toimintoja, joissa on vain kustannusten korvausta. 18

Toiminnan rahoitus kasvoi kalakantojen arviointitoiminnan siirron vuoksi. Arvioinnin rahoitus saatiin tutkimuslaitoksen budjettirahoituksesta ja valtionhallinnon yhteistyörahoituksesta. Maksullisen toiminnan tulot ja EU-tulot kasvoivat edellisvuodesta jonkin verran. Tulorahoitus kokonaisuudessaan ylitti tulosyksikölle asetetun tavoitteen 9 %:lla. Maksullisen toiminnan ylijäämä (18 %) oli ennakoitua (13 %) suurempi. Yksikön tuotteilla oli runsaasti kysyntää ja yksikön julkaisemia tutkimustuloksia, yksikön valmistelemia lausuntoja ja asiantuntemusta käytettiin sekä kansallisessa että kansainvälisessä päätöksenteossa, kalakantojen hoidon suunnittelussa ja ympäristömuutosten kalataloudellisia vaikutuksia arvioitaessa. Tutkimustulosten pohjalta laaditut artikkelit, tiedotteet ja esitelmät saavuttivat monipuolisen asiakaskunnan. Yksikön toiminnan tuloksellisuus vastasi asetettuja tavoitteita. Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Pääyksikkö tutkii kalaan, riistaan ja poroon liittyviä elinkeinoja, taloutta ja yhteiskunnallisia ilmiöitä. Yksikkö tuottaa myös toimialan viralliset tilastot. Jatkettiin vuosille 2006-2012 ajoittuvaa kala- riista- ja poroelintarviketalouden tutkimusohjelmaa. Tutkimusohjelman osana tutkittiin mm. kalanviljelyn tuotantoprosessien taloudellista kannattavuutta ja poistovesien puhdistusmenetelmien ympäristötaloutta sekä jatkettiin kehitys- ja testaustyötä, jonka tavoitteena on hakea parempia menetelmiä uusien ruokakalalajien viljelyyn. Jatkettiin työtä, jossa tuotettiin lähtötiedot siian valintajalostusohjelmalle ja pyritään tekemään kuhan ruokakalaviljely teknisesti hallittavaksi ja taloudellisesti kannattavaksi. Käytännön kehittämistyönä valmistui kalankasvatuksen kiertovesikoeyksikkö. Lisäksi jatkettiin tutkimusta, jonka tavoitteena on kasvatetun siian laadun parantaminen. Kasvatettujen kalojen hyvinvoinnin taloudellisia vaikutuksia selvittävää kolmivuotista EU-projektia jatkettiin. Käynnistettiin hanke jossa kehitetään sijainninohjauksen soveltamismalleja. Kalatalousyritysten taloudellisia näkymiä mittaava yritysbarometri kerättiin ja julkaistiin. Hallinnon päätöksenteon tueksi kehitettiin lisäksi kalatalouselinkeinojen toimialakatsaus. Kalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman kehitystyö alkoi. Käynnistettiin hanke hirvisaaliin kaupallisen arvon arvioimiseksi. Jatkettiin tutkimustyötä porotalouden menestystekijöiden selvittämiseksi ja selvitettiin jalostusyritysten näkemyksiä poronlihatuotteiden markkinoiden kehittymisestä. Jatkettiin selvitystyötä kalankasvatuksen ravinnekuorman vähentämiseksi kalastuksen avulla. Kala-, riista- ja poroluonnonvarojen käytön, hoidon ja suojelun yhteiskunnallisen ja taloudellisen tutkimuksen kehittämiseksi suunniteltiin ja käynnistettiin Eläinluonnonvarat ja yhteiskunta -tutkimusohjelma vuosille 2008-2013. Tutkimusohjelmassa käynnistettiin mm. hanke kalastuksenhoitomaksujen vaikuttavuudesta osana kalastuslain kokonaisuudistuksessa tarvittavien perustietojen hankkimista. Kyselytutkimuksella matkailuyrittäjille selvitettiin kalastusmatkailuyritysten määrää, asiakaskuntaa, liiketoiminnan laajuutta ja muotoa sekä yrittäjien näkemyksiä alan tulevaisuudesta. Käynnistettiin tutkimus suomalaisesta metsästäjästä ja metsästyksestä sekä hanke riistan elinympäristöjen ja metsästysmaiden sosioekologisesta pirstaloitumisesta. Lisäksi käynnistettiin tutkimuksen suunnittelu ekosysteemilähestymistavan soveltamiseksi hirvi- ja suurpetokantojen hallinnoinnissa. Aloitettiin tutkimus hirvieläinten, suurpetojen ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Julkaistiin viralliset tilastot ammattikalastuksesta merellä, vesiviljelystä, kalan tuottajahinnoista, kalajalosteiden tuotannosta, kalan ulkomaankaupasta ja riistasaaliista. Näiden lisäksi arvioitiin kalan kulutusta, laadittiin yhteenveto kalatalousyritysten tilinpäätöksistä sekä seurantaraportti hylkeiden ammattikalastukselle ja kalanviljelylle aiheuttamista vahingoista. 19

Toiminnan keskeiset tunnusluvut SUORITTEET (kpl) 2006 2007 2008 2008 suunnitelma Valmistellut lausunnot 10 4 4 6 Kanta-arviot ja tilastot 8 6 Tieteelliset julkaisut1) 13 14 12 5 Muut julkaisut 2) 34 53 79 20 Muut tulosjulkistukset 3) 28 42 36 20 HENKILÖSTÖ (htv) 4) Budjettirahoitteinen 24 21 27 25 Yhteistyörahoitus 2 2 3 3 Työllisyystyövoima 0 0 0 0 Henkilötyövuodet yhteensä 26 23 30 28 Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % -4-12 31 KUSTANNUKSET (1000 euroa) Välittömät työkustannukset 893 843 1 191 1 100 Muut välittömät kustannukset 395 433 433 310 Osuus yhteiskustannuksista 894 856 1 201 1 188 Osuus pääomakustannuksista 126 121 143 150 Kustannukset yhteensä 2 308 2 253 2 968 2 748 Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista 114 116 113 122 Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % -1-2 32 RAHOITUS (1000 euroa) 5) Toimintamenot 1 250 1 268 1 818 1 778 Maksullinen toiminta 168 72 173 100 EU-rahoitus 0 45 80 80 Yhteistyörahoitus (muut) 122 101 38 50 Yhteistyörahoitus (valtionhallinto) 300 387 439 300 Muut tulot 3 21 10 Rahoitus yhteensä 1 843 1 894 2 558 2 308 Muutos edelliseen vuoteen, % 0 3 35 MAKSULLINEN TOIMINTA (1000 euroa) Tulot 168 72 173 100 Välittömät työkustannukset 54 28 45 38 Muut välittömät kustannukset 38 9 37 10 Osuus yhteiskustannuksista 60 24 55 42 Osuus pääomakustannuksista 6 2 38 5 Kustannukset yhteensä 158 63 175 95 Yli-/alijäämä, % 6 13-1 5 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINTA (1000 euroa) 6) Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 282 387 439 300 EU:lta saatu rahoitus 0 45 80 80 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 95 101 38 50 Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 28 0 10 10 Tulot yhteensä 405 533 567 440 Kokonaiskustannukset yhteensä 1 584 924 1 330 1 420 Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) -1 179-391 -763-980 Kustannusvastaavuus% 26 % 58 % 43 % 31 % INVESTOINNIT (1000 euroa) Tulosyksikön investoinnit 1 0 0 0 1) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 2) Sisältää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen omat ja muut referoimattomat julkaisusarjat 3) Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot 4) Palkallisen poissaolojen laskentaa muutettiin v. 2006, muutoksen johdosta htv:t vähenivät 1 htv:lla ja vuonna 2007 yhteistyörahoituksella rahoitetut henkilötyövuodet sisältää määräaikaisten henkilötyövuodet, vakituisen henkilöstön palkkakustannukset sisältyvät budjettirahoitukseen. 5) Vuonna 2005-2006 yhteistyörahoitus on laskettu menoperusteisesti ja vuonna 2007 tuloperusteisesti 6) Vuodesta 2007 yhteistyörahoituksen kustannusvastaavuuslaskelmaan ei enää ole sisällytetty toimintoja, joissa on vain satunnaista muuta tuloa. Lisäksi yhteistyörahoitukseen ei lasketa toimintoja, joissa on vain kustannusten korvausta. 20