RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Transkriptio

1 RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU Aki Mäki-Petäys RKTL

2 Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA- JA VELVOTTEISTA Taustaa Olosuhteissa tapahtuneet muutokset Uudet vahinkoarviot ja kompensaatiotasot PAINOTUS LOHEEN, PERÄMEREN JOKIIN JA ERITYISESTI KEMIJOKEEN

3 TAUSTAA MMM:n tulostavoite RKTL:lle vuonna 2013 Tuotetaan tietoa rakennettujen jokien kalatalousvelvoitteiden toimivuuden ja kalataloudelle aiheutuneiden vahinkojen arvioimiseksi. Erityistarkastelussa pilottikohteina Oulujoki ja Kemijoki ja yleisempänä tarkasteluna Kymijoki, Iijoki ja Pielisjoki/ Koitajoki Tarkennus: arvioidaan menetetyn lohen tuotanto siihen elinkierron vaiheeseen, kun kalat rekrytoituvat kalastuksen kohteeksi Selvityksen kohdejoet

4 TAUSTAA Tukee hallitusohjelmaan sisältyvän kalatiestrategian toimeenpanoa Tarve esillä Lohistrategiatyöryhmän mietinnössä Velvoitteiden tasoa käsitelty oikeuskanslerin päätöksissä Nykyvelvoitteiden perustana vanhat arviot vaelluskalojen poikastuotannosta Uutta tietoa Kainuun ja Lapin ELY-keskuksille, joilla tulostavoitteena kalatalousvelvoitteiden muutosten valmistelu

5 Tuhatta poikasta OLOSUHTEIDEN MUUTOKSET (1) Viljelypoikaset Luonnonpoikaset Itämeren lohikantojen kehitys 1950-luvulta alkaen Lohen nykyvelvoitteiden perustana poikastuotantoarviot, jotka tehty Itämeren luonnonlohikantojen aallonpohjassa Kantojen huomattava elpyminen parin viimevuosikymmenen aikana Arviot vaelluspoikastuotannosta: kpl / ha / vuosi

6 OLOSUHTEIDEN MUUTOKSET (2) Lohen nykyvelvoitteiden perustana käytetty arvio istutuspoikasten säilyvyydestä suhteessa luonnon smoltteihin heikentynyt selvästi viimeaikaisten tutkimusten perusteella Istutuspoikasten ja villien vaelluspoikasten säilyvyyden suhde Vanhat arviot 1,6 Nykyiset arviot 2,5 3 Itämeren villien ja viljeltyjen lohen vaelluspoikasten eloonjääntiarvioiden mediaanien suhde (ICES 2013)

7 OLOSUHTEIDEN MUUTOKSET (3) IIJOKI PIELISJOKI Luonto Laitos Luonto Laitos N K Tarvittavat naaraat (kpl/v) Kustannukset ( /v) Naaraiden lukumäärä (N), joka tarvitaan tuottamaan arvioitu nykyvelvoitteiden mukainen luonnonpoikasmäärä sekä tähän perustuvat emokalaston viljelykustannukset (K) Iijoen lohella ja järvilohella (Pielisjoki). Nykyisten istutusvelvoitteiden laskennassa ei ole huomioitu kalakantojen perinnöllistä monimuotoisuutta. Uusi tieto: viljelykierto johtaa nopeasti kalojen laitosoloihin sopeutumiseen ja huonoon menestymiseen luonnossa Luonnonkierron lisääminen monimuotoisuuden säilyttämiseksi lisää huomattavasti viljelyn työtä ja kustannuksia

8 OLOSUHTEIDEN MUUTOKSET (4) Viime aikojen koskikunnostukset parantaneet laajasti vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen edellytyksiä rakennetuissa joissa Enää ei perusteita vähentää vanhojen uittoperkausten haittavaikutusta kompensoitavasta poikastuotannon tasosta Uittoperkausten vaelluspoikastuotantoa heikentävä vaikutus Vanha arvio 10 % Nykyinen arvio 0 %

9 UUDET VAHINKOARVIOT KEMIJOEN ESIMERKKI Vertailujokena Tornionjoki, joka hyvin samankaltainen Kemijoen kanssa Maantieteellinen sijainti Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet Vanhat lohisaalistilastot

10 UUDET VAHINKOARVIOT KEMIJOEN ESIMERKKI Menetettyä vaelluspoikastuotantoa arvioitiin Tornionjoen lohen tutkimustulosten avulla. TORNIO KESTÄVÄN KALASTUKSEN MUKAINEN TASO Md (95 % todennäköisyysväli) kpl/v (*1000) 1928 ( ) kpl/ha/v (5000 ha) 386 ( ) Kestävän kalastuksen taso = 80 % arvioidusta potentiaalisesta poikastuotantokapasiteetista (Potential Smolt Production Capacity, PSPC) PSPC = pitkän aikavälin keskimääräinen vaelluspoikastuotanto tilanteessa, jossa lohikantaa ei lainkaan kalasteta ja joka ottaa huomioon luonnonolosuhteiden ja luontaisen eloonjäännin vaihtelun Lisättynä meritaimenien osuudella (10 %) lohikalojen kokonaissmolttimääräksi 386 kpl / ha / vuosi x 1,1 = 424 kpl / ha vuosi

11 UUDET VAHINKOARVIOT KEMIJOEN ESIMERKKI Uudet kompensaatiotason arviot, kun lohen ja taimenen tuotantoala joessa 5000 ha ja yhteissmolttituotanto 424 kpl/ha/v: Smolttituotanto 5000 x 424 kpl/ha/v = kpl/v Jako lajeihin (voimalaitosrakentamisen vuoksi menetetty vaelluspoikasmäärä) 90 % lohta: 0,9 x = kpl/v 10 % taimenta: 0,1 x = kpl/v Vähennettävä jokialueen tuoton osuus (= jäljelle jää merialueen kompensaatiotarve) lohi 7 %: 0.93 x = kpl/v taimen 25 %: 0,75 x = kpl/v Merialueelle istutettava laitospoikasmäärä (kerroin 2,5) lohi: x 2,5 = kpl/v taimen: x 2,5 = kpl/v

12 UUDET VAHINKOARVIOT JA KOMPENSAATIOTASOT Esitetään aiempien velvoitteiden tapaan istutuspoikasten määrinä LOHI (smolttia) MERITAIMEN (smolttia) VAELLUSSIIKA (1-kes.) Uusi arvio Nykyvelvoite Uusi arvio Nykyvelvoite Uusi arvio Nykyvelvoite Oulujoki Kemijoki Iijoki Olennaista velvoitteiden määrittämisessä on kuitenkin niiden arvo, joten velvoitteiden toimeenpanotapa tulee arvioida tapauskohtaisesti. Painopistettä tulisi siirtää kalakantojen hoidossa luonnonpoikastuotantoa tukeviin toimenpiteisiin ja vaelluskalakantojen palauttamiseen.

13 Kiitos! Photo: Panu Orell