Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos TILINPÄÄTÖS 2007

Transkriptio

1 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos TILINPÄÄTÖS 2007 Helsinki 2008

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnallinen taloudellisuus Toiminnallinen tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tutkimuslaitoksen pääyksiköt Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Tilinpäätöksen liitteet Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laadintaperiaatteista ja vertailtavuudesta Liite 2: Nettoutetut menot ja tulot Liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Liite 5: Henkilöstökulujen erittely Liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Liite 8: Rahoitustuotot ja kulut Liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Liite 11: Taseen rahoituserät ja velat Liite 12: Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut Liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Liite 15: Velan muutokset Liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio Liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Tilinpäätöksen allekirjoittaminen Liite 1. Tulossopimuksen 2007 tulostavoitteet a) Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys osa-alueittain b) Tuotokset, laadunhallinta ja niiden kehitys c) Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys osa-alueittain d) Tietovarantojen ja tietotekniikan hyödyntämisen tila ja kehitys Liite 2. Taloudelliset voimavarat Liite 3. Tieteelliset julkaisut

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. JOHDON KATSAUS Toimintaympäristön muutokset Kala-, riista- ja porotalouden asiat ja niiden myötä tutkimuslaitoksen tietotuotanto ja asiantuntijuus olivat vuonna 2007 näkyvästi esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Kala-, riista- ja porotalouden alalla eläinkantojen tila ja luonnonolot luovat paljolti edellytykset toimialan eläinluonnonvarojen hyödyntämiselle ja edelleen niihin liittyvälle yritystoiminnalle. Kestävän käytön mukainen eläinluonnonvarojen hyödyntäminen ja hallinnointi edellyttää luotettavia tietoja kantojen tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Omalle toimialalle on tuotettava tietoa hyödynnettävyydestä, ja muulle yhteiskunnalle myös kansainväliselle on osoitettava, että hyödyntäminen ei vaaranna eläinkantojen tulevaisuutta. Tutkimuslaitos kehittikin merkittävästi vuoden aikana tietohallintotoimintojaan, joka ensi vaiheessa parantaa kanta-arvioiden, seurantojen ja tilastojen tuottamista. Luonnonvarojen hyödyntämiseen kohdistuu enenevästi kansainvälistä mielenkiintoa, esimerkkeinä muuttavat riistalinnut, Itämeren kalat ja hylkeet, rajavesistöjen kalat ja Euroopan Unionin tärkeiksi luokittelemat suojellut lajit. Kansainvälisen kiinnostuksen kohteina olivat kertomusvuonna etenkin Itämeren luonnonvarainen lohi sekä suurpetokantojen hoito ja metsästys. Yhteiskunnallisessa toimintaympäristössä korostuu sektoritutkimuslaitosten rooli yhteiskuntaa palvelevan tiedon tuottamisessa. Tutkimuksen ja asiantuntijuuden on ensisijaisesti palveltava hallintoa, yritystoimintaa ja muuta yhteiskuntaa. Kaiken kaikkiaan tähdätään eläinluonnonvarojen yhteiskunnallisesti ja ekologisesti kestävään käyttöön. Tutkimuslaitos on viime vuosina tehnyt useita kartoituksia asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden piirissä toimintansa tuloksellisuudesta ja kehittämistarpeista. Niiden mukaan ulkopuoliset tahot ovat pääosin tyytyväisiä toimintaamme ja viime vuosina tapahtuneeseen kehitykseen, joten toimintalinjan ydinkohtia ei ole tarvetta merkittävästi muuttaa. Selvin tarve on edelleen asiakaslähtöisyyden voimistaminen ja yhteiskunnallinen palvelukyvyn parantaminen. Vuoden aikana toteutettiin useita kehittämishankkeita tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden toteuttaminen Tutkimuslaitos toteutti asetetut tulostavoitteet pääosin hyvin. Tutkimuslaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus toteutuu ensisijaisesti asiantuntijuuden kautta. Asiantuntijuus perustuu sekä omaan tutkimusja kehitystoimintaan että muualla tehdyn työn tuntemiseen ja soveltamiseen. Asiantuntija- ja tutkimustiedon saattamiseksi paremmin yhteiskunnan käytettäväksi toteutettiin vuonna 2007 julkaisu-uudistus, joka perustuu sähköiseen julkaisemiseen. Nyt tutkimuslaitoksen tietotuotanto löytyy paljon aikaisempaa kattavampana verkkopalvelustamme - tieteelliset julkaisut myös tiiviinä suomenkielisinä selostuksina. Vuoden aikana on edelleen vahvistettu tutkimuksen suuntaamista yhteiskunnan kysynnän pohjalta. Tutkimuksen monitieteisyyttä on vahvistettu toimialamme luonnonvarojen käytön yhteiskuntatieteellisellä tutkimusohjelmalla. Sekä oman osaamisen kehittämisellä että verkostoitumalla monipuolistetaan ja syvennetään tutkimusta entistäkin paremmin kysyntää vastaavaksi. Tärkeiden ongelmakokonaisuuksien selvittämiseksi tutkimuslaitoksessa on nyt neljä ohjelmaa: raputalousohjelma, istutusten vaikutusten tutkimusohjelma, elintarviketutkimusohjelma ja edellä mainittu luonnonvarojen käytön tutkimusohjelma. Keskeisinä niissä ovat monitieteisyys ja yhteiskunnallinen relevanssi. Ohjelmiin sidotaan tuleviksi vuosiksi merkittävästi voimavaroja, ja ne tuottavat toimialaa hyödyttävää käytännön tietoa. 3

4 Tärkeimpiä tuottavuuden parantamiseen tähtääviä hankkeita ovat palvelukeskuksiin siirtyminen, toimipaikkaverkoston kehittäminen, tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimen kehittäminen sekä yhteistyön lisääminen etenkin hallinnonalan tutkimuslaitosten kesken. Lisäksi osallistuimme moniin valtiohallinnon ja hallinnonalan kehittämishankkeisiin. Tuloksellisuuden kehittyminen Tutkimuslaitoksen suoritetuotanto oli hyvä. Asiantuntijatehtävien määrä nousee edelleen. Tieteellisiä julkaisuja kertyi 81 ja muita julkaisuja 243. Vesiviljelyn tuotanto oli tavanomainen; muutoksina edellisvuoteen mädintuotanto aleneminen, laitospoikasten tuotannon nousu ja luonnonravintopoikasten tuotannon aleneminen. Tutkimuslaitoksen kokonaiskustannukset nousivat hieman edellisvuodesta 5 % ja tavoitteesta poiketen. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat edellisvuotisia suuremmat. Suurimmat yhteistyörahoittajat olivat edelleen maa- ja metsätalousministeriö sekä työvoima- ja elinkeinokeskukset. Niin ikään maksullisen toiminnan tuotto kalatuotteiden osalta nousi, mutta jäi muiden tuotteiden osalta edellisvuotista alemmaksi. Alenema johtui tutkimussuoritteiden tuottojen jatkuvasta laskusta. Lähitulevaisuuden kehitysnäkymät Vuoden aikana toteutettiin tutkimuslaitoksen tuottavuusohjelmaa Tuottavuusohjelman toteuttamiseksi toimintaa keskitetään ydintehtäviin ja vähemmän välttämättömästä luovutaan, mikä luo mahdollisuuksia uudistumiseen. Ulkopuolisen, kilpailtavan rahoituksen hankintaa tehostetaan. Suuri haaste on selvitä myös uusista tehtävistä resurssien pienetessä ja henkilöstöpoistuman sekä rekrytointimahdollisuuksien ollessa pieniä. Erityisen tärkeää on onnistua henkilöstön sopeuttamisessa uuteen työtilanteeseen. Tutkimuslaitos on osallistunut ja valmistautunut edessä olevaan sektoritutkimuksen neuvottelukunnan ohjaamaan sektoritutkimuksen uudistamiseen. Tutkimuslaitos tekee runsaasti tutkimusta sektoritutkimuksen kärkihankkeiksi priorisoituneissa aihepiireissä, joten tavoitteena on olla mukana useissa poikkihallinnollisissa tutkimusohjelmissa VAIKUTTAVUUS Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) asetti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle (RKTL) tulostavoitteet alustavasti vuoden 2007 talousarvioesityksessä. Ministeriön ja tutkimuslaitoksen välillä käytyjen tulostavoitekeskustelujen pohjalta ministeriö täsmensi ja täydensi tulostavoitteet. Tulossopimus allekirjoitettiin Tulossopimuksen mukaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tukee MMM:n toimialan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti. Tutkimuslaitos tutkii kala- ja riistavarojen kestävää ja monipuolista hyödyntämistä sekä tuottaa kala- ja riistavarojen runsauden tunnusluvut luotettavasti ja ajantasaisesti vahvistaa alan elinkeinojen kannattavuuden ja monipuolistamisen kehittymistä tukevaa tutkimusta ja palvelutuotantoa ylläpitää kalaston monimuotoisuutta hoitaa kalakantojen hoitovelvoitteita ja sopimuskasvatusta edistää tietotuotannolla hirven, suurpetojen ja hylkeiden aiheuttamien vahinkojen ehkäisemistä edistää porolaidunten kestävää käyttöä mm. tuottamalla tietoa laidunten käytöstä ja tilasta saattaa verkkopalvelujen avulla tutkimustulokset entistä nopeammin päättäjien, yrittäjien sekä neuvonnan, opetuksen ja kansalaisten käyttöön tukee asiantuntijana kansallista ja kansainvälistä hallintoa ja päätöksentekoa. Kala- ja riistavarojen runsauden ja hyödyntämisen seurannassa otetaan huomioon maa- ja metsätalousministeriön strategiset tavoitteet sekä erityisesti kalaston tilan ja riistaeläinten levinneisyyden, runsauden ja vahinkomäärien aiheuttamat muutostarpeet. 4

5 suunnitelma SUORITTEET (kpl) Valmistellut lausunnot Työryhmäjäsenyydet Tilastot ja kanta-arviot Tieteelliset julkaisut 1) Lehdissä, joilla on Impact Factor Muut ennakkotarkastetut artikkelit Muut julkaisut Omissa julkaisuissa Muut Muut tulosjulkistukset 2) Mäti, litraa Laitospoikaset, PY à 50 g 3) Luonnonravintopoikaset, PY à 5 g Emokalat ja ravut, kantoja mädintuotannossa kpl Maitia maitipankissa, kantoja tallennettu kpl HENKILÖSTÖ (htv) 4) Henkilötyövuodet yhteensä budjettirahoitteinen (mom. 21 ja ) yhteistyörahoitus työllisyystyövoima Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % KUSTANNUKSET (1000 euroa) (ilman sopimuskasvatuksen kustannuksia) Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Yhteiskustannukset Pääomakustannukset joista korkojen osuus Kustannukset yhteensä joista työllistämistuella palkattujen työkustannukset Yhteis- ja pääomakustannukset %työkustannuksista Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % SOPIMUSKASVATUS (1000 euroa) RAHOITUS (1000 euroa) 5) Budjettirahoitus Toimintamenot käyttömenot Inarijärven säänn. hoitotoimenpiteet Investoinnit Kalanviljelylaitosten ja tutk.asemien perusparannukset Sopimuskasvatus Maksullinen toiminta Maksullinen toiminta, kalatuotteet Maksullinen toiminta, muut tuotteet Yhteistyörahoitus EU-rahoitus Yhteistyörahoitus (muut) Yhteistyörahoitus (valtionhallinto) Muu rahoitus Muut tulot Työllisyysrahoitus Rahoitus yhteensä Muutos edelliseen vuoteen, % INVESTOINNIT (1000 euroa) Investoinnit, myynti Tulosyksiköiden investoinnit Tutkimuslaitoksen yhteiset investoinnit Tutkimuslaitoksen rakennusinvestoinnit Investoinnit yhteensä ) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 2) Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot 3) PY=poikasyksikkö 4) Vuonna 2007 yhteistyörahoituksella rahoitetut henkilötyövuodet sisältää määräaikaisten henkilötyövuodet, vakituisen henkilöstön palkkakustannukset sisältyvät budjettirahoitukseen. 5) Vuonna yhteistyörahoitus on laskettu menoperusteisesti ja vuonna 2007 tuloperusteisesti 5

6 Tutkimuslaitos tuki MMM:n toimialan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista pääosin toteuttamalla tulossopimuksessa esitetyt tulosaluekohtaiset tulostavoitteet. Näiden mukaan kalan-, riistanja porontutkimuksen toimintaa suunnattiin ja kehitettiin. Tutkimuslaitoksen yksityiskohtaiset tulostavoitteet ja niiden toteutuminen on esitetty liitteessä 1 sekä taloudelliset voimavarat liitteessä 2. Tulostavoitteissa korostui tutkimuslaitoksen ydintehtävinä kala- ja riistavarojen arviointi ja ennustaminen sekä arviointimenetelmien kehittäminen. Tutkimusta on suunnattu yhä enemmän yhteiskunnallisesti merkittäville alueille, tutkimusten laatua on nostettu ja korkeatasoista julkaisutoimintaa jatkettu. Ministeriön päätöksenteon avustaminen oli edelleen tutkimuslaitoksen keskeisin asiantuntijatehtävä. Tutkimuslaitoksen valmistelemia lausuntoja, tutkimustuloksia sekä asiantuntemusta käytettiin kansallisessa ja kansainvälisessä päätöksenteossa, kantojen hoidon suunnittelussa, ympäristömuutosten ja vahinkojen taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa sekä kala-, riista- ja porotalouden yritystoiminnan tukena. Kalatalous- ja metsästystilastoja käytettiin laajasti kansallisessa ja eurooppalaisessa päätöksenteossa. Kalastusta ja metsästystä on pystytty mitoittamaan kala- ja riistakantojen sekä poronhoitoa porolaidunten mukaan. Lisäksi alan yritystoimintaa tuettiin uudella tiedolla ja menetelmillä. Tutkimuslaitos edisti toimialansa ja tieteen kehitystä tutkimalla sekä julkaisemalla artikkeleita tuloksistaan eritysalansa tieteellisissä ja muissa sarjoissa. Lisäksi tutkimuslaitos tuotti julkaisuja ja muita tietotuotteita, joilla oli käytännöllinen ja läheinen yhteys alan toimintaan sekä osallistui alan yhteiskunnalliseen keskusteluun mm. lausuntojensa avulla. Tutkimustulosten pohjalta laaditut artikkelit, tiedotteet ja esitelmät saavuttivat laajan asiakaskunnan. Sähköinen julkaisusarja sekä verkkopalvelussa olevat suomenkieliset lyhenteet tutkimuslaitoksen tieteellisistä artikkeleista paransi tutkimustulosten välittymistä asiakkaille ja kohderyhmille. Tutkimuslaitos on myös osallistunut asiantuntijana useaan EU:n, ICES:n ja muun kansainvälisen asiantuntijaorganisaation työskentelyyn mm. kalakantojen saaliskiintiöiden asettamiseen liittyen. Tutkimuslaitoksen julkaisusarjat uudistettiin yhdeksi, pääasiassa verkossa ilmestyväksi julkaisusarjaksi. Julkaisujen jakelua ja markkinointia parannettiin perustamalla uutiskirje, joka välittää uusimman tutkimustiedon sekä muut tutkimuslaitoksen ajankohtaiset asiat asiakkaille ja sidosryhmille. Myös tieteellisen julkaisemisen tuloksien välittymistä kotimaiselle kohderyhmälle parannettiin tuottamalla verkkopalveluun lyhyet suomenkieliset tiivistelmät alkuperäisistä tieteellisistä artikkeleista. Kalanviljelyn ympäristövaikutuksia koskevat tutkimustulokset ovat käytäntöön siirrettyinä edistäneet ravinnekuormituksen alentamista merkittävästi. Siian ja ravun viljelyn tutkimus on edesauttanut ao. lajien kaupallisen tuotannon käynnistymistä. Rymättylän kalantutkimusaseman tutkimusrakennuksen palo hidastanee osittain tutkimuksen edistymistä. Vesiviljelyn yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta keskeisintä on kalakantojen ja niiden monimuotoisuuden säilyttäminen. Kalakantojen hoitovelvoitteet ja sopimuskasvatus toteutettiin pääosin suunnitelmien mukaan Tutkimuslaitos on osallistunut sektoritutkimuksen kehittämiseen ministeriön ohjeiden ym. mukaan. Toimipakkastrategian mukaisesti tutkimuksen päätoimipaikat on perustettu ja yliopistojen sekä tutkimuslaitosten kanssa on tehty yhteistyösopimukset. Lähes kaikki tutkijat ovat sijoittuneet näihin toimipaikkoihin ja toiminta tutkijayhteisöissä on kehittynyt suunnitelmien mukaisesti. Helsingin päätoimipaikkaa on supistettu mm. siirtämällä vesiviljelyn johdon, hallintoa sekä muita toimintoja muualle (Helsinki supistunut 27 htv vuodesta 2000). Kehitys jatkuu lähivuodet strategian mukaisesti ja tuottavuusohjelman tavoitteet nopeuttavat suunnitelmien toteuttamistarvetta. Tutkimuslaitoksen tulosanalyysi Tutkimuslaitos osallistui hallinnonalan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseen mm. toteuttamalla vuoden 2007 TAE:ssa alustavasti esitetyt ja tulossopimuksessa edelleen tarkennetut tulostavoitteet. MMM:n kanssa laadittu tulossopimus ja tutkimuslaitoksen toimintasuunnitelma toteutuivat aikataulultaan ja sisäl- 6

7 löltään hyvin. Päätöksenteon avustaminen oli edelleen tutkimuslaitoksen tärkein tehtävä, ja yli puolet toiminnasta oli tulossopimuksessa sovittuja tehtäviä. Valtion tuottavuusohjelman tavoitteena on lisätä tehtävän työn tuottavuutta ja tehokkuutta sekä vähentää valtiohallinnon palveluksessa olevaa henkilöstöä. Tavoitteet sisältyvät tutkimuslaitoksen vuonna 2005 laadittuun tuottavuusohjelmaan ja siihen sisältyvien suunnitelmien toteuttamista jatkettiin. Toiminnan sopeuttaminen ohjelmaan sisältyviin vähennyksiin suunnitellussa aikataulussa samaan aikaan kun tutkimuslaitokselle osoitettiin uusia tehtäviä (mm. vesipuitedirektiivin toteuttaminen) oli haastavaa ja vuoden 2007 kustannukset kasvoivat suunniteltua enemmän. Samaan aikaan kuitenkin henkilötyövuosien määrä laski suunniteltua enemmän osittain johtuen ostopalvelujen lisääntymisestä. Tuottavuusohjelman toteuttamiseksi sekä sisäisen valvonnan näkökulmasta toiminnan tavoitteenmukaista suunnittelua ja seurantaa on edelleen tarkennettava erityisesti tutkimuksen osalta. Ulkopuolinen rahoitus nousi hieman johtuen siitä että mm. valtion yhteistyörahoitus nousi hieman. Tärkein yhteistyörahoittaja oli maa- ja metsätalousministeriö. Tutkimuslaitoksen tulee panostaa ulkopuolisen rahoituksen osuuden nostamiseen tiede- ja teknologianeuvoston sektoritutkimuslaitokselle asettamalle tavoitetasolle sekä laajentaa yhteistyöverkostoaan rahoituksen saannin turvaamiseksi. Suunnitelmien mukainen maksullisen toiminnan lisääntyminen toteutui suunniteltuakin enemmän kalatuotteiden osalta. Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteille asetettua tulotavoitetta ei saavutettu lähinnä johtuen EY:n tulojen vähenemisestä. Tulojen lisäämiseen tulisi edelleen panostaa. Strateginen linjaus vahvistaa sosioekonomista tutkimusta ei vielä tunnuslukujen perusteella ole toteutunut vaikka sitä on vahvistettu käynnistämällä elintarviketutkimusohjelmaa sekä luonnonvarojen hyödyntämisohjelma Vastaavasti kalantutkimus kasvaa edelleen tuottavuussuunnitelmista poiketen. Strategista panostusta tulosalueittain on edelleen voimistettava. Tiedonhallintaan on panostettu. Suoritetuotanto oli pääosin suunnitelman mukainen. Asiantuntijasuoritteita oli runsaasti. Vuoden 2008 aikana käynnistetään kustannuslaskennan tarkentamisprojektin mm. vesiviljelyn maksullisen toiminnan kustannusten määrittelemiseksi tarkemmin. Tutkimuslaitoksen toimipaikkastrategiaa toteutettiin edelleen ja toteutettiin tuottavuusohjelman mukaisesti toimipisteiden lakkauttamispäätökset. Henkilöstön koulutustason nostaminen ei toteutuminen. Henkilöstön keski-iän nousun myötä on huolehdittava henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja työmotivaation ylläpitämisestä, varsinkin, kun tuottavuusohjelman toteuttaminen vähentää rekrytointimahdollisuuksia. Rekrytoinneissa on huolehdittava rekrytoitavien koulutustasosta TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Vuonna 2007 voimavaroja suunnataan elinkeinotutkimukseen, kansainvälistymiseen sekä uusien tuotteiden ja tiedonhallinnan kehittämiseen. Kalakantojen hoitamiseksi käytetään arvokalojen sopimuskasvatukseen ja istutuksiin noin 1,1 milj. euroa. tutkimuslaitoksen ulkopuolisen rahoituksen osuutta lisätään, menoista katetaan 30 % ulkopuolisella rahoituksella (maksullinen toiminta, EU-rahoitus, yhteistyörahoitus), jotka hankitaan yksityiseltä ja julkiselta sektorilta maksullisen toiminnan tuloja sekä yhteistyörahoituksen osuutta pyritään nostamaan välittömän ja välillisen EU-rahoituksen tavoitetasona pidetään yhtä miljoonaa euroa vesiviljelyn maksullisen toiminnan kannattavuutta parannetaan suunnitelluilla ja aloitetuilla toimenpiteillä toteutetaan valmisteltua tuottavuusohjelmaa, mm. suunnitellaan palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtymistä. 7

8 Tutkimuslaitoksen rahoitusstrategia sekä siihen liittyvät suunnitelmat valmistuvat Toiminnallinen taloudellisuus Rahoitus Ulkopuolisen rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on viime vuosina jäänyt alle 30 %:in. Vuonna 2007 ulkopuolisen rahoituksen osuus nousi 28 %:iin. Vuonna 2006 se oli 26 % ja vuonna %. Välitöntä EU -rahoitusta vuonna 2007 kertyi 0,2 milj. euroa ja välillistä EU-rahoitusta 1,8 milj. euroa. Välillisen ja välittömän EU rahoituksen tavoite 1,1 milj. euroa ylitettiin. Katso tarkemmin kohta Rahoituksen rakenneanalyysi (kohta 1.6.1). Kustannukset Tutkimuslaitoksen kokonaiskustannukset nousivat edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 24,5 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannuksista kohdentui tutkimukseen 13,9 milj. (57 %), vesiviljelyyn 4,9 milj. (20 %), kanta-arviointiin ja tilastotoimeen 3,12 milj. (13 %), kalakantojen hoitoon 2,3 milj. (9 %) ja viestinnän sekä palvelun loppusuoritteisiin 0,3 milj. euroa (1 %). Suurimpia välittömien kustannuksien eriä olivat työkustannukset (58 %) ja aine- ja tarvikekustannukset (18 %). Vuonna 2006 ja 2007 palkallisen poissaolon kustannukset kohdennettiin eri pääyksikölle tehtyjen työtuntien suhteessa, vuonna 2005 palkallisen poissaolon kustannukset kohdennettiin palkan maksavalle pääyksikölle. Toiminnan kustannukset Toteuma 2005 Toteuma 2006 Toteuma 2007 Tavoite 2007 Kala- ja riistavarojen arviointi sekä tilastointi 2,23 2,80 3,12 2,28 Kalantutkimus 7,09 7,17 7,82 7,04 Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus 2,33 2,31 2,25 2,37 Riistantutkimus 3,14 3,14 3,18 3,04 Porontutkimus 0,59 0,63 0,65 0,60 Kalakantojen hoito 2,58 2,32 2,27 2,49 Vesiviljely 5,03 4,95 4,89 4,96 Muu palvelutuotanto 0,25 0,31 0,33 0,30 Yhteensä 23,24 23,63 24,51 23,08 Kokonaiskustannuksien kohdentumisessa ei tapahtunut juurikaan muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Kanta-arvioinnin ja tilastoinnin kustannuksien kasvu johtui lähinnä tietohallinnon henkilöstöresurssien vahvistamisesta. Kalantutkimuksen kustannuksia kasvatti vesipuitedirektiiviin toteuttamiseen liittyvät kalakantaseurannat. 8

9 Yksikkökustannukset Toteuma 2005 Toteuma 2006 Toteuma 2007 Tavoite 2007 Yksikkökustannukset Kanta-arviot 1) Tilastot 1) Mäti, litraa 2) Laitospoikaset, py à 50 g /kpl 1,18 1,27 1,14 1,19 Luonnonravintopoikaset py à 5 g /kpl 0,14 0,10 0,13 0,14 1) palkallisten poissaolojen laskentaa muutettu vuonna ) Laskentaperusteita muutettu vuonna 2006 ja 2007, vuoden 2006 tilinpäätösluku eur/litra 308 korjattu Kanta-arvioiden yksikkökustannukset olivat edellisen vuoden tasolla, sen sijaan tilastojen yksikkökustannukset hieman kasvoivat. Vuoden 2007 tavoiteluvussa ei ole huomioitu palkallisen poissaolojen laskentaperusteiden muutosta. Mädintuotannossa yksikkökustannuksien nousu johtuu osittain laskentaperusteiden muuttumisesta. Vuonna 2005 yksikkökustannuksissa on huomioitu 15 % kustannussiirto kaikista mädintuotannon kustannuksista säilytysviljelylle. Vuonna 2006 ja 2007 yksikkökustannuksissa on huomioitu 46 % kustannussiirto työ-, aine- ja tarvikekustannuksista ja vuokrista säilytysviljelylle sekä otettu huomioon vain tuotantotoiminnasta aiheutuneet vuokrakustannukset. Laitospoikastuotannon yksikkökustannukset alenivat ja vastaavasti luonnonravintolammikkopoikasten yksikkökustannukset kasvoivat hieman. Tilakustannukset henkilötyövuotta kohden olivat vuonna euroa/htv, (vuonna ; vuonna ). Tilakustannukset nousivat hieman edellisiin vuosiin verrattuna johtuen henkilötyövuosien vähenemisestä. Toimitiloista ei ole voitu luopua samassa aikataulussa. Tilakustannukset olivat kuitenkin tavoitetta (8 707 euroa/htv) alhaisemmat Toiminnallinen tuottavuus Tutkimuslaitoksen syksyllä 2005 laatimaa tuottavuusohjelmaa toteutettiin mm. suunniteltua organisaatiouudistusta sekä toimipaikkastrategiaa toteuttamalla. Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtymistä jatkettiin laajentamalla talouspalveluiden hankintaa kirjanpito- ja maksuliike- ja pääkäyttäjäpalveluihin sekä määriteltiin Valtiokonttorin palvelukeskukseen siirtyvät henkilöstöpalvelutehtävät. Sisäistä asiakkuutta käytetään eräiden tuotteiden osalta. Tutkimuslaitoksen toimipaikkastrategian toteutusta jatkettiin. Tuottavuusohjelmaan sisällytettiin kuuden toimipisteen lakkauttaminen ja toimintojen siirto tutkimuslaitoksen muiden toimipaikkojen yhteyteen. Tuottavuusohjelmaan sisältyvä toimipaikkaverkoston kehittämissuunnitelmia toteutettiin mm. tekemällä viiden toimipisteen lakkauttamispäätökset sekä käynnistämällä suunnitelmiin liittyviä henkilöstö- ja tilajärjestelyjä. Tulipalossa tuhoutuneen Rymättylän tutkimusaseman rakennussuunnitelma valmistui. Uudelleen rakentaminen todettiin liian kalliiksi ja toiminnan suunnittelu muita vaihtoehtoratkaisuja käyttäen aloitettiin. Työn tuottavuuden tunnusluvut on esitetty alla olevassa taulukossa. 9

10 Tuottavuus: Toteuma 2005 Toteuma 2006 Toteuma 2007 Tavoite 2007 Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset/tutkijahtv Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit/tutkijahtv, kpl 0,8 0,9 0,9 0,8 Muut julkaisut/tutkijahtv, kpl 2,7 2,5 2,5 2,7 Kanta-arviot kpl/htv 1) 0,54 0,46 0,46 0,52 Tilastot kpl/htv 1) 1,67 1,03 1,1 1,65 Mäti, litraa/htv Laitospoikaset, py à 50 g /kpl/htv Luonnonravintopoikaset py à 5 g /kpl/htv ) Palkallisen poissaolon kustannuksien kohdistamista muutettiin vuonna 2006 Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävien kokonaiskustannukset/tutkijahtv kasvoivat edellisiin vuosiin verrattuna. Kasvu johtuu tutkijamäärän vähenemisestä sekä kustannustason noususta. Asiantuntijatarkastettujen artikkeleiden ja muiden julkaisujen tuotanto oli edellisten vuosien tasolla. Kanta-arvioiden tuottavuus on niin ikään edellisen vuoden tasolla, mutta suunniteltua alempi. Tilastojen tuottavuus kasvoi, mutta oli suunniteltua alhaisempi. Kanta-arvioiden ja tilastojen tavoiteluvussa ei ole huomioitu vuonna 2006 palkallisen poissaolojen laskentaperusteiden muutosta. Työn tuottavuus heikkeni mädintuotannossa ja jäi tavoitteesta. Mädintuotannossa etenkin mädin puhdistukseen tarvittava työpanos on suuri ja vaihtelee vuosien välillä. Työn tuottavuus parani poikastuotannossa ja laitospoikastuotannon osalta tavoite saavutettiin. Luonnonravintolammikkotuotanto lähes kaksinkertaistui tavoitteeseen verrattuna johtuen suotuisista kasvuolosuhteista Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Tutkimuslaitoksen maksullinen toiminta on liiketaloudellisin perustein hinnoiteltua maksuperustelain ja tulosohjaavan ministeriön maksupäätöksen mukaista toimintaa. Tutkimuslaitoksen maksullinen toiminta on jaettu tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteisiin sekä vesiviljelysuoritteisiin. Tutkimuslaitoksen maksullisen toiminnan kannattavuus parani edellisiin vuosiin verrattuna. Maksullisen toiminnan kannattavuus suunnit. Käyttöjäämä, % tuloista Ylijäämä, % tuloista Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteet Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteita ovat asiakkaan tilauksesta tehtävät tutkimukset ja tilastopalvelut sekä muut palvelut kuten Senaattikiinteistöjen tilaama kiinteistöjen hoito, tutkimuslaitoksen omien julkaisujen myynti ja viljelypalveluihin liittyvät oheissuoritteet. Näiden suoritteiden kustannusvastaavuus lasketaan toimintokohtaisesti myyntitoimintoihin perustuvilla toimintonumeroilla. Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteiden tuloja kertyi 0,5 milj. euro, joka on 0,3 milj. asetettua tulotavoitetta vähemmän. Maksullisen toiminnan tulot vähenivät elinkeino- ja yhteiskuntatutkimuksen osalta. Tu- 10

11 loja kertyi aikaisempia vuosia vähemmän pitkäaikaisten maksullisten sopimuksien päättyessä ja Rymättylän tutkimusaseman palon johdosta. Osittain tutkimuslaitoksen maksullisten tuotteiden hintataso oli liian korkea suhteessa asiakkaiden maksuvalmiuteen. Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteet suunnit. TUOTOT (1000 euroa) Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET (1000 euroa) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset -aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat 6 1 -palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Osuus yhteiskustannuksista -pääyksikön yhteiskustannukset tukitoimintojen kustannukset poistot korot Yhteiskustannukset yhteensä KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Ylijäämä Kustannusvastaavuus % Vesiviljelysuoritteet Vesiviljelysuoritteet sisältävät mädin, laitospoikasten. luonnonravintolammikkopoikasten sekä elintarvikekalan myynnistä kertyvät tuotot ja kustannukset. Mädin, laitospoikasten ja luonnonravintolammikkopoikasten tuotantokustannukset kohdistetaan maksulliseen toimintaan myyntitoimituksien suhteessa. Laskennassa käytetään vesiviljelyn myyntitoimituksien keskiarvoja. Laitoskohtainen laskenta tuottaa eri tuloksen, eli laskentateknisillä ratkaisulla on merkitystä kustannusvastaavuuden laskennassa. Vesiviljelysuoritteiden myynti oli vuonna 2007 alijäämäistä mädin ja laitospoikasten osalta. Luonnonravintolammikkopoikasten ja elintarvikekalan myynti oli ylijäämäistä. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus parani edellisiin vuosiin verrattuna ja oli tavoitteen mukainen. Kustannusvastaavuuden nousun syynä ovat kasvaneet myyntitulot. Vesiviljelyn tulojen nousu johtui viljelytuotteiden hyvästä menekistä. Toiminnan kustannukset sen sijaan olivat edellisen vuoden tasolla. Mädin- ja laitospoikastuotannosta on tehty vuonna 2006 ja % kustannussiirto kalaparvien säilytysviljelylle. Säilytysviljelykantoihin kuuluu useita lohi-, taimen-, nieriä-, harjus- ja siikakantoja sekä pääosa tuontikannoista. Kustannussiirto kohdistuu työkustannuksiin sekä aineisiin ja tarvikkeisiin (rehut). Kustannussiirron johdosta vuonna 2007 mädintuotannon maksullisen toiminnan työkustannukset alenivat euroa ja aine- ja tarvikekustannukset euroa. Mädintuotannon työkustannuksien siirrosta johtuen yhteiskustannukset vähenivät euroa. Laitospoikasten aine- ja tarvikekustannukset vähenivät euroa. Vuonna 2005 kustannuslaskennassa säilytysviljelyn osuus on huomioitu 15 % vähennyksenä mädintuotannon kaikista kustannuksista. Vuonna 2006 ja 2007 kannattavuuslaskelman laskentaperusteissa tehtiin muutos vuokrakustannuksien laskentaa koskien. Tutkimuslaitoksen toimipaikat ja -pisteet, joissa harjoitetaan vesiviljelyä on rakennettu toteuttamaan viljelytuotannon osalta ensisijaisesti yhteiskunnallisia säilytystehtäviä ja sen lisäksi myös 11

12 tutkimuslaitoksen muita tehtäviä. Viljelylaitosten suunnitelmissa ovat myös tutkimuksen tarpeet mukana. Nykyisenkaltainen maksullinen viljelytoiminta on laajentunut vasta laitosten perustamisen jälkeen. Tästä syystä maksullisten viljelysuoritteiden tuotannon tilakustannuksiksi on vuoden 2006 ja vuoden 2007 laskelmassa huomioitu vain varsinaiset viljelytilat sekä tuotantoa välittömästi palvelevat aputilat kuten rehuvarastot ja vedenkäsittelytilat. Laskentatavan muutos vähenisi vuonna 2007 suoria vuokrakustannuksia (vuokrat) euroa (vuonna euroa) ja vesiviljelyn yhteisten tilojen vuokrakustannuksia (aineet ja tarvikkeet) euroa (vuonna euroa) sekä tutkimuslaitoksen yhteisten tilojen vuokrakustannuksia (tukitoimintojen kustannukset) euroa (vuonna euroa). Vesiviljelysuoritteet suunnit. TUOTOT (1000 euroa) Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET (1000 euroa) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset -aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset * Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Osuus yhteiskustannuksista -pääyksikön yhteiskustannukset tukitoimintojen kustannukset poistot korot Yhteiskustannukset yhteensä KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Alijäämä Kustannusvastaavuus % * sisältää valmistevaraston muutoksen (tili 4600) ja valmistuksen omaan käyttöön (tili 4700) Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteiseen toimintaan sisältyy muilta valtion virastoilta saatava yhteistyörahoitus, EU:lta saatava rahoitus ja valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus (mm. säätiöt, kunnan ja maakuntaliitot, Pohjoismainen ministerineuvosto). Muilta valtion virastoilta saatava rahoitus sisältää sekä laskutukseen että talousarviotilin kirjaamisoikeuteen perustuvan rahoituksen. EU-rahoitus sisältää suoraan EU:lta tulevan rahoituksen, välillisen EU rahoituksen tuotot ilmoitetaan rahoittajan mukaisesti (valtionhallinto tai valtionhallinnon ulkopuolinen). Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannuksissa on raportoitu yhteistoiminnan rahoitusta saaneiden hankkeiden kokonaiskustannukset. Yhteisrahoitteisesta toiminnasta saatavat tuotot olivat 4,2 milj. euroa. Tuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,5 milj. euroa. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitettu rahoitus kasvoi. Tutkimuslaitos sai vesipuitedirektiivin toteuttamiseen erillisrahoitusta. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kertyivät pääasiallisesti muulta valtionhallinnolta, josta MMM:n osuus oli 2,2 milj. euroa ja TE keskuksien osuus 0,3 milj. euroa. Suoraan EU:lta tulevan rahoituksen osuus oli edellisen vuoden tasolla, mutta jäi hieman suunnitellusta. Valtiohallinnon ulkopuolelta tulevan yhteistyörahoituksen ja muiden tuottojen osuus laski edellisiin vuosiin verrattuna. Syynä tuottojen vähenemiseen oli se, että vuonna 2007 matkakustannuksien korvauksia ja muita korvauksia ei ole otettu mukaan yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaan. 12

13 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannukset olivat 11,5 milj. euroa. Aine- ja tarvikeostojen osuus kustannuksista kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna ministeriön rahoittamien petoeläinten pantahankintojen johdosta. Myös henkilöstökustannukset vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna rahoituksen kohdentuessa hankintoihin ja palveluiden ostoihin. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannukset laskivat edelliseen vuoteen verrattuna, koska henkilöstökustannukset vähenivät myös yhteiskustannukset laskivat. Matkakulujen ja muiden erilliskulujen puuttuminen laskelmasta myös vähenisi kustannuksia. Yhteistyörahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuusprosentti nousi 37 %:iin suunnitelma TUOTOT (1000 euroa) Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Yhteistoiminnan muut tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET (1000 euroa) Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset -aineet, tarvikkeet ja tavarat henkilöstökustannukset vuokrat palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista -pääyksikön yhteiskustannukset tukitoimintojen kustannukset poistot Yhteiskustannukset yhteensä KUSTANNUKSET YHTEENSÄ KUSTANNUSVASTAAVUUS Kustannusvastaavuus % Tutkimuslaitoksen pääyksiköt Tutkimuslaitoksen toiminta oli vuonna 2007 organisoitu seitsemään pääyksikköön, jotka vastasivat yhdestä tai kahdesta tulosalueesta. Vuoden 2008 alusta organisaatio uudistettiin niin, että yksiköitä on kuusi. Viestintä ja kehittäminen Yksikkö vastaa tutkimuslaitoksen viestinnästä, muiden yksiköiden viestinnän tuesta sekä koko organisaation kehittämisestä. Kehittämistyön valmistelu on tehty pääosin Palvelujen tulosyksikössä tai kehittämisprojekteja hyödyntäen. Vuoden aikana valmisteltiin toimintojen uudelleen järjestely ja organisaatiouudistus tuli voimaan Siinä perustettiin tietohallinto-toiminto Viestinnän ja kehittämisen yksikköön ja sijoitettiin kanta-arviot, seurannat ja tilastot tutkimuksen tulosyksiköihin. Tutkimuslaitoksen asiakasviestinnän kehittämistä jatkettiin. Vuoden 2007 päätulokset ja toiminta esiteltiin Vuosikatsauksessa, joka toteutettiin verkkojulkaisuna ja kalvo-esityksenä. APAJA-asiakaslehteä kehitettiin edelleen asiakaspalautteen ja toimitusneuvoston yhteistyönä. Lehti ilmestyi 2 kertaa vuonna

14 Viestintä tuotti uutisia tutkimuslaitoksen toiminnasta ja tuloksista sekä oman verkkopalvelunsa, Suomen Akatemian EtsiExpert-verkkopalvelun että Luonnonvarat-portaalin kautta kansalaisille, toimittajille ja muille sidosryhmille. Lehdistölle tuotettiin 45 tiedotetta sekä järjestettiin 4 lehdistötilaisuutta. Tutkimustuloksia ja toimintaa esiteltiin myös Oulun erämessuilla, Metsämessuilla Helsingissä, Viikki-päivän tapahtumassa, Valtakunnallisessa kalastuspäivätapahtumassa Helsingissä sekä sidosryhmätilaisuudessa tutkimuslaitoksen päätoimipaikassa. Lisäksi viestintä järjesti Viikin toimipaikassa 10 tutkimusseminaaria. Viestintä osallistui hallinnonalan yhteiseen, erityisesti kansalaisviestintään sekä kansainväliseen viestintään suunnatun 60 North -asiakas- ja sidosryhmälehden toimitusneuvostotyöhön sekä oli mukana koko hallinnon yhteisen Luonnonvarat-viestintästrategian valmistelussa. Riistapolitiikan ja -tutkimuksen uutiskirje Sarvi perustettiin yhdessä MMM:n, MKJ ja Metsähallituksen kanssa. Henkilöstön viestintävalmiuksia kehitettiin. Tutkijoille ja muille asiantuntijoille järjestettiin sekä asiantuntijan kirjoituskoulutusta että mediavalmennusta. Vuoden Viestijän valinnalla haluttiin kannustaa ja aktivoida tutkijoita ja asiantuntijoita viestimään entistä aktiivisemmin tutkimuslaitoksen tuloksista ja toiminnasta. Tutkimuslaitoksen julkaisusarjat uudistettiin yhdeksi, pääasiassa verkossa ilmestyväksi julkaisusarjaksi. Julkaisujen jakelua ja markkinointia parannettiin perustamalla uutiskirje, joka välittää uusimman tutkimustiedon sekä muut tutkimuslaitoksen ajankohtaiset asiat asiakkaille ja sidosryhmille. Myös tieteellisen julkaisemisen tuloksien välittymistä kotimaiselle kohderyhmälle parannettiin tuottamalla verkkopalveluun lyhyet suomenkieliset tiivistelmät alkuperäisistä tieteellisistä artikkeleista. 14

15 suunnitelma SUORITTEET (kpl) Kalatutkimuksia 1) 4 Kala- ja riistaraportteja 1) Perustilastot 1) 9 Riistantutkimuksen tiedote 2) Tilasto ja kalakantavuosikirjat 1) 8 Riista- ja kalatalous - Tutkimuksia 2 Riista- ja kalatalous - Selvityksiä 5 Riista- ja kalatalous - Tilastoja 7 HENKILÖSTÖ (htv) 4) Budjettirahoitteinen Yhteistyörahoitus 0 0 Työllisyystyövoima 0 0 Henkilötyövuodet yhteensä Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % KUSTANNUKSET (1000 euroa) Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteisistä palvelun kustannuksista Osuus yhteisistä pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % Pääyksiköiden loppusuoritteille kohdistuva yhteiskustannukset 3) Tutkimuslaitoksen yhteiset kustannukset Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % RAHOITUS (1000 euroa) Budjettirahoitus Toimintamenot Maksullinen toiminta Muut tulot 3 Rahoitus yhteensä Muutos edelliseen vuoteen, % -3 7 MAKSULLINEN TOIMINTA (1000 euroa) Tulot Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset 4 Osuus yhteisistä yhteiskustannuksista Osuus yhteisistä pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yli-/alijäämä, % ) Julkaisusuunnittelu ja kustannussopimukset, julkaisujen taitto- ja painatuspalvelut, jakelu ja myynti 2) Riistan tutkimuksen tuote vuodesta ) Sisältää viestinnän ja kehittämisen loppusuoritteiden ja sopimuskasvatuksen osuuden tutkimuslaitoksen yhteistä kustannuksista 4) Palkallisten poissaolojen laskentaa muutettiin vuonna 2006, muutoksella ei ollut vaikutusta yksikön htv- kertymään Tulosanalyysi Viestinnän ja kehittämisen pääyksikön kustannukset olivat 2,4 % tutkimuslaitoksen kokonaiskustannuksista. 15

16 Julkaisutoiminnan kustannusten seuraamiseksi ja tehokkuuden varmistamiseksi julkaisemisen kustannukset on kohdistettu viestintään julkaisu-uudistuksen myötä kesästä 2007 lähtien. Samasta syystä verkkopalvelujen tuotannon kustannukset kohdennetaan viestinnälle vuoden 2008 alusta. Aikaisemmin nämä kustannukset on kohdennettu yksikön kustannuksiin. Kannanarviointi ja tilastointi Kannanarviointi Ministeriön tulostavoitteen mukaan laadittiin raportti silakka-, kilohaili-, turska-, lohi-, merialueen kuhaja Pohjanlahden siikakantojen tilasta vuonna 2006 sekä ennuste vuosille 2007 ja 2008 yhteistyössä Kalantutkimuksen pääyksikön kanssa. Raporttiin sisältyvät myös tiedot Simojoen, Tornionjoen, Tenojoen ja Näätämöjoen lohisaaliista ja lohikantojen tilasta. Keskeisten rannikon ja sisävesien kalakantojen tilasta julkaistiin Kalavarat raportti yhteistyössä kalantutkimuksen kanssa. Merikalakantojen arvioinnin ja seurannan aineistot kerättiin EU-tiedonkeruuohjelman puitteissa. Näin saatiin tietoa mm. kantojen ikärakenteesta ja vuosiluokkien vahvuuksista, kalojen kasvusta, sukukypsyysasteesta ja jossain määrin myös kalojen liikkeistä. Kalakanta-arvioinneissa käytettiin em. tietojen ohella tilastotietoa kalastuksesta ja saaliista. Kansainvälisesti säädeltävien lajien - silakan, kilohailin, lohen, meritaimenen, turskan ja kampelan - kantojen tilan arviointi tehtiin yhteistyössä muiden Itämeren rantavaltioiden arvioitsijoiden kanssa Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) työryhmissä. Merkittävien rannikon kalakantojen ahvenen, kuhan, Pohjanlahden siian tilan seurantaa jatkettiin kansallisella tasolla. Harmaahyljelaskennat toteutettiin lentolaskentana. Laskennat toteutettiin osana Suomen, Ruotsin, Venäjän ja Viron koko Itämeren hallikannan runsausseurantaan. Muut riistaseurannat tehtiin pitkälti vapaaehtoisten havainnoitsijoiden voimin. Suurpetojen kannat (susi, karhu, ilves, ahma) arvioitiin suurpetoyhdyshenkilöiden tuottaman havaintoaineiston ja tutkimuslaitoksen oman maastotyön perusteella. Hirvikantojen seuranta perustuu hirviseurueiden täyttämiin havaintokortteihin. Metsäkanalintukantoja seurattiin riistakolmiolaskennoin. Lumijälkilaskentaan osallistuville tarkoitettu opas lumijälkien tunnistamiseksi uusittiin ja toimitettiin kaikille laskijoille. Opas tuotettiin yhteistyössä Metsästäjäin Keskusjärjestön kanssa. Kolmiolaskentojen tuloksista laskettujen jälki-indeksien avulla arvioidaan eri lajien pitkän ajan kannanvaihteluita. Tärkeimpien vesilintujen pesimäkannat ja poikastuotto laskettiin. Tärkeimmät vuoden 2007 riistaeläinseurantatulokset julkaistiin tutkimuslaitoksen Riista- ja kalatalous Selvityksiä sarjassa, tutkimuslaitoksen www-sivuilla, Riistawebissä sekä alan lehdissä. Tilastointi Tilastotoimi vastasi EU-asetusten mukaisista kalastustilastoinnin suorista velvoitteista EU:n tilastovirastolle Eurostatille sekä muista kansainvälisiin sopimuksiin perustuvista tilastovelvoitteista (mm. FAO ja ICES). Tilastointi vastasi osaltaan myös EU:n tiedonkeruuasetuksen mukaisista velvoitteista. Vuonna 2007 laadittiin ja julkaistiin viralliset tilastot ammattikalastuksesta merellä, ammattikalastuksesta sisävesillä, vesiviljelystä, kalan tuottajahinnoista, kalan ulkomaankaupasta, vapaa-ajankalastuksesta ja riistasaaliista. Tilastot julkaistiin Suomen Virallisen Tilaston Maa-, metsä- ja kalatalous -sarjassa. Vuonna 2007 toteutettu tilastotuotanto sisältyi pääosin myös tulostavoitteisiin. Lisäksi tilastotoimi laati tulostavoitteiden mukaiset selvitykset hylkeiden kalastukselle ja vesiviljelylle aiheuttamista vahingoista, kalatalousyritysten tilinpäätöstiedoista ja petoeläinten aiheuttamista vahingoista. Tilastotoimi osallistui muiden pääyksiköiden tutkimushankkeisiin sekä asiakasrahoitteisiin tutkimuksiin ja yhteishankkeisiin tiedontuottajana ja asiantuntijana. 16

17 EU-tiedonkeruuohjelma Pääyksikkö vastasi EU-tiedonkeruuohjelman kansallisesta toteutuksesta. Tehtävään liittyen laadittiin vuoden 2008 kansallinen ohjelma ministeriölle, raportoitiin vuoden 2006 tiedonkeruu sekä vastattiin ohjelmaan liittyviin tietopyyntöihin. Lisäksi osallistuttiin tiedonkeruuohjelman kansainväliseen yhteistyöhön ja koordinointiin sekä toimittiin asiantuntijatehtävissä kalatalouden tieteellis-teknistaloudellisen komitean-työryhmissä. Tietohallinto Käynnistettiin hirviseuranta-tietojärjestelmän uusimisprojekti. Ensimmäisessä vaiheessa koottiin hirvikannan seurantatiedot vuosilta Käynnistettiin uuden tietojärjestelmän rakentaminen hirvikannan seurantaan, arviointiin ja raportointiin. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin aiemman tietojärjestelmän toiminnallisuus. Projekti käynnisti paikkatiedon hyödyntämiseen liittyvän osaprojektin, jossa selvitettiin paikkatiedon hyödyntämisen nykykäytäntöjä sekä jatkokehitystarpeita. Käynnistettiin suurpetoseuranta-tietojärjestelmän uusimisprojekti. Ensimmäisessä vaiheessa koottiin keskitettyyn tietokantaan suurpetohavaintojen tiedot aiemmilta vuosilta. Käynnistettiin uuden tietojärjestelmän rakentaminen suurpetokannan seurantaan, arviointiin ja raportointiin. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin aiemman tietojärjestelmän toiminnallisuus. Jatkettiin tutkimuslaitoksen tutkimustietojen tietovarantojen siirtämistä tietokantoihin ja rekistereihin käynnistämällä projekti, jonka avulla kerätään keskitettyyn tietokantaan hajallaan olevat tutkimusaineistot sekä tehdään aineistoittain metadatakuvaukset sekä aineistohakemistot. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin verkkotietojärjestelmä, johon tutkijat ilmoittivat hallussaan olevat tutkimusaineistot keskitettyyn tietokantaan. Käynnistettiin vesienhoitolain ja -asetuksen mukaisten koekalastusten seurantajärjestelmä yhteistyössä kalataloushallinnon ja ympäristöhallinnon kanssa tavoitteena tietoprosessien ja analysointien yhtenäistäminen. Jatkettiin EU-tiedonkeruuohjelman tietovarantoa varten toteutettavan tietojärjestelmän rakentamista. Lisäksi tietohallinto osallistui muiden pääyksiköiden tutkimushankkeisiin ja yhteishankkeisiin asiantuntijana. Tutkijoille suunnattuun tietohallinnon ja tietotekniikan koulutukseen panostettiin mm. järjestämällä tilastointi-ohjelmistojen, tietokantoihin sekä paikkatiedon hallintaan ja hyödyntämiseen liittyvää koulutusta. 17

18 suunnitelma SUORITTEET (kpl) Valmistellut lausunnot Kanta-arviot ja tilastot Tieteelliset julkaisut 1) Muut julkaisut 2) Muut tulosjulkistukset 3) HENKILÖSTÖ (htv) 4) Budjettirahoitteinen Yhteistyörahoitus Työllisyystyövoima Henkilötyövuodet yhteensä Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % 25 3 KUSTANNUKSET (1000 euroa) Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % RAHOITUS (1000 euroa) 5) Budjettirahoitus toimintamenoihin Maksullinen toiminta EU-rahoitus 1 1 Yhteistyörahoitus (muut) Yhteistyörahoitus (valtionhallinto) Muut tulot 1 8 Työllisyysrahoitus 11 Rahoitus yhteensä Muutos edelliseen vuoteen, %

19 suunnitelma MAKSULLINEN TOIMINTA (1000 euroa) Tulot Välittömät työkustannukset 1 Muut välittömät kustannukset 1 Osuus yhteiskustannuksista 1 Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yli-/alijäämä, % YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINTA (1000 euroa) 6) Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus 1 1 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 1 9 Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tulot yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) Kustannusvastaavuus% 45 % 37 % 39 % 42 % INVESTOINNIT (1000 euroa) Tulosyksikön investoinnit 4 1) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 2) Sisältää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen omat ja muut referoimattomat julkaisusarjat 3) Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot 4) Palkallisen poissaolojen laskentaa muutettiin v. 2006, muutoksen johdosta htv:t lisääntyivät 3 htv:lla ja vuonna 2007 yhteistyörahoituksella rahoitetut henkilötyövuodet sisältää määräaikaisten henkilötyövuodet, vakituisen henkilöstön palkkakustannukset sisältyvät budjettirahoitukseen. 5) Vuonna yhteistyörahoitus on laskettu menoperusteisesti ja vuonna 2007 tuloperusteisesti 6) Vuonna 2007 yhteistyörahoituksen kustannusvastaavuuslaskelmaan ei enää ole sisällytetty matkakustannuksien korvauksia. Tulosanalyysi Kannanarviointi ja tilastointi pääyksikön toimintaprofiili oli tavoitteiden mukainen. Kannanarvioinnin osuus kokonaiskustannuksista oli 69 %, tilastoinnin 21 %, tietohallinnon 8 % ja muiden asiantuntijatehtävien noin 2 %. Toimintavuonna 2007 panostus tietohallintoon kasvoi merkittävästi. Kokonaiskustannukset kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Tietohallintoon rekrytoitiin kaksi uutta henkilöä ja henkilötyövuosien kokonaismäärä kasvoi. Yhteistyörahoitteisten henkilötyövuosien määrä väheni ja vastaavasti budjettirahoitteisen henkilöstön määrä kasvoi; muutos johtuu henkilötyövuosien laskentatavan muutoksesta. Vuonna vakituisen henkilöstön henkilötyövuodet on esitetty yhteistyörahoituksessa ja vuonna 2007 budjettirahoituksessa. Yksikön tehtävät sisältyvät lähes kokonaisuudessaan tulostavoitteisiin, jotka toteutettiin suunnitelman mukaan. Merkittävimmät kokonaisuudet olivat tilastojen ja kanta-arvioiden tuottaminen, näihin liittyvistä velvoitteista vastaaminen sekä EU-tiedonkeruuohjelman toiminta- ja raportointivelvoitteiden toteuttaminen. Tiedonkeruuohjelmalle saatu EU-rahoitus (yhteistyörahoitus) kattoi yksikön rahoituksesta lähes puolet eli noin 49 %. Valtionhallinnon yhteistyörahoituksen määrän kasvu johtuu raportointitavan muutoksesta. Aikaisemmin yhteistyörahoitus on raportoitu menoperusteisesti sisältäen vain kannanarviointija tilastointiyksikön osuuden. Vuonna 2007 on siirretty tuloperusteiseen raportointiin, jolloin yhteistyörahoitus sisältää kannanarviointi- ja tilastointiyksikön vastuulla olevien hankkeiden tulot. Yksikön tuottamien tilastojen ja kanta-arvioiden määrä pysyi edellisvuosien tasolla. Tilastojen ja kantaarvioiden lisäksi yksikön henkilöstö osallistui tieteellisten ja muiden julkaisujen tuottamiseen. Yksikölle 19

20 osoitettujen lausuntojen lisäksi osallistuttiin muiden pääyksiköiden vastuulla olevien lausuntojen valmisteluun. Kanta-arviointi- ja tilastotiedon vaikuttavuutta voidaan pitää suurena, sillä tutkimuslaitoksen tuottamat viralliset kanta-arviot ja tilastot olivat toimialalla laajasti käytössä. Tilastotietoja käytettiin laajasti myös tutkimuksissa, kalakanta-arvioinnin lähtötietoina sekä erilaisissa selvityksissä. Tilastot julkaistiin Suomen Virallisen Tilaston (SVT) suositusten mukaisesti kolmekielisinä. Tilastoihin liittyi suosituksen mukainen laatuselvitys, ja julkistaminen noudatti ennakolta annettua aikataulua. Säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat tilastot samoin kuin EU-tiedonkeruuohjelman mukaiset tiedot toimitettiin määräaikojen puitteissa. Tilastotiedon saatavuuden varmistamiseksi kaikki SVT-sarjan tilastot julkaistiin painojulkaisujen lisäksi verkkopalvelussa. Kalantutkimus Kalantutkimuksen pääyksikkö tutki kalavarojen hyödyntämistä ja hoitoa sekä kalojen elinympäristöjä ja vastasi niistä tehtävistä, jotka liittyvät kalakantojen hoitoon ja ylläpitoon. Yksikkö hoiti myös arvokalojen sopimuskasvatustoiminnan. Kalakantojen hyödyntämistä ja kalavesien tilaa koskevassa tutkimustoiminnassa tärkeällä sijalla olivat tutkimukset, joiden tulosten avulla on mahdollista lisätä kala- ja rapukantojen sekä kalavesien tuottavuutta ja pyynnin taloudellista arvoa. Istutustutkimusohjelmassa selvitettiin erityisesti niitä tekijöitä, joiden avulla erityisesti lohikalaistutusten tuloksellisuutta voidaan lisätä. Raputalousohjelmassa tutkittiin ravun tuotantobiologiaa sekä rapukantojen hoitoa ja hyödyntämistä. Tutkimustoiminnassa keskeisiä kalalajeja olivat kalastuselinkeinon kannalta tärkeimmät lajit: silakka, kilohaili, siika, muikku, kuha ja vaelluskalat. Lohikantoja koskevat tutkimukset ja seurannat olivat kansainvälisen evaluoinnin kohteina. Kalantutkimuksen tulosyksikölle asetetut tulostavoitteet koskivat mm. lohikalojen ja Inarijärven istutustutkimuksia, Pohjanlahden valikoivan lohenkalastuksen vaikutuksia, M-74-oireyhtymän seurantaa, Saimaan lohen ja nieriän elvyttämisselvityksiä, EU:n vesipuitedirektiivin täytäntöönpanon valmistelua ja raputalousohjelman toteuttamista. Tulostavoitteet toteutettiin määräajassa ja sisällöltään sovitussa muodossa. Viljelykantojen hoidon ohjaus toimi omana kokonaisuutena, jonka tehtävänä oli valtion rahoittaman kalakantojen istutushoidon suunnitelmien sekä istutushoitoon liittyvien selvitysten ja raporttien laadinta. Lisäksi tehtäviin kuuluivat valtion kalanviljelytoiminnan monimuotoisuutta säilyttävän toiminnan ohjaaminen sekä tietokantojen ja hoitosuunnitelmien valmistelu. Maa- ja metsätalousministeriön kanssa laaditun tulossopimuksen mukaisesti istutustoiminnan tavoitteena oli elvyttää ja vahvistaa arvokalakantoja istuttamalla lohen, meritaimenen, järvilohen, Saimaan nieriän ja Tornionjoen vaellussiian poikasia. Istutukset perustuivat sekä sopimusviljelyn että tutkimuslaitoksen Vesiviljely-yksikön tuotantoon. Inarijärven kalatalousvelvoitteen hoito perustui maa- ja metsätalousministeriön hyväksymiin suunnitelmiin. Velvoiteviljely, istutukset ja niihin liittyvät kalamerkinnät toteutettiin pääpiirteissään tulostavoitteiden mukaisesti. Tulosyksikön tulostavoitteet toteutettiin annettujen määrärahojen puitteissa ja yksikön tulot olivat yksikölle asetettujen tavoitteiden mukaiset. Tulosanalyysi Tulosyksikölle osoitetut maa- ja metsätalousministeriön asettamat sekä muut tutkimustoiminnan keskeiset tulostavoitteet toteutettiin aikataulultaan ja sisällöltään toimintasuunnitelman mukaisesti. Lisäksi yksikölle osoitettiin runsaasti lausuntojen valmistelutehtäviä, ja yksikön henkilökunta sai hoitaakseen monia kotimaisia ja kansainvälisiä asiantuntijatehtäviä. Lohitutkimus arvioitiin kansainvälisessä evaluoinnissa korkeatasoiseksi. Tulosyksikön toimintaprofiiliin suurimman muutoksen aiheutti vesipuitedirektiivin edellyttämien kalakantaseurantojen laajeneminen. Samalla kotimaisten asiantuntijatehtävien kustannukset nousivat vuoteen 2006 verrattuna noin 0,9 milj. eurolla ja muodostivat 13% tulosyksikön kokonaiskustannuksista. Vastaavasti tutkimusprojektien osuus kokonaiskustannuksista laski 75 %:sta 66 %:in ja Viljelykantojen hoito- 20

21 yksikön 20 %:sta 17%:in. Kalantutkimuksen tutkimusohjelmien osuus kustannuksista oli 16 % (istutustutkimusohjelma 10 % ja raputalousohjelma 6 %). Kansainvälisten asiantuntijatehtävien osuus oli 5 % eli sama kuin vuonna Maksullisen toiminnan osuus kokonaiskustannuksista oli sama (1,4 %) kuin vuotta aiemmin. Maa- ja metsätalousministeriön antamien tulostavoitteiden toteuttamisen kustannukset muodostivat noin 2/3 Kalantutkimusyksikön kokonaiskustannuksista. Sekä tieteellisten julkaisuiden että muiden tulosjulkistusten määrä oli tasolla, joka 2000-luvulla on asetettu tavoitteeksi. Tulosyksikön kokonaiskustannukset nousivat 6 %:lla vuoteen 2006 verrattuna, mikä johtui ensi sijassa vesipuitedirektiiviin toteuttamiseen liittyvistä kalakantaseurannoista. Henkilötyömäärä ja työkustannukset pysyivät vuoden 2006 tasolla, kun taas palveluiden osto lisääntyi merkittävästi. Yhteis- ja pääomakustannukset kasvoivat jonkin verran ensi sijassa Kainuun toimipaikan aiheuttamien kustannusten vuoksi. Yksikön toiminnan rahoitus kasvoi lähinnä vesipuitedirektiivitöiden lisääntymisen vuoksi. Vesipuitedirektiivitehtävien rahoitus saatiin tutkimuslaitoksen budjettirahoituksesta ja valtionhallinnon yhteistyörahoituksesta. Maksullisen toiminnan tulot jäivät jonkin verran ennakoitua pienemmiksi, mutta yhteistyörahoituksen määrä puolestaan kasvoi voimakkaasti. Tulorahoitus kokonaisuudessaan ylitti tulosyksikölle asetetun tavoitteen 28%:lla. EU:n tutkimusrahoituksen määrä oli edellisvuosien tapaan suhteellisen pieni. Maksullisen toiminnan ylijäämä (12 %) oli ennakoitua (8 %) suurempi. Yksikön tuotteilla oli runsaasti kysyntää ja yksikön julkaisemia tutkimustuloksia, yksikön valmistelemia lausuntoja sekä yksikön asiantuntemusta käytettiin sekä kansallisessa ja kansainvälisessä päätöksenteossa, kalakantojen hoidon suunnittelussa ja ympäristömuutosten kalataloudellisia vaikutuksia arvioitaessa. Tutkimustulosten pohjalta laaditut artikkelit, tiedotteet ja esitelmät saavuttivat laajan asiakaskunnan. Yksikön toiminnan tuloksellisuus vastasi asetettuja tavoitteita. 21

22 suunnitelma SUORITTEET (kpl) Valmistellut lausunnot Tieteelliset julkaisut 1) Muut julkaisut 2) Muut tulosjulkistukset 3) HENKILÖSTÖ (htv) 5) Budjettirahoitteinen Yhteistyörahoitus Työllisyystyövoima Henkilötyövuodet yhteensä Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % KUSTANNUKSET (1000 euroa) (ilman sopimuskasvatuksen kustannuksia) 1000 euroa Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % SOPIMUSKASVATUS 5) RAHOITUS (1000 euroa) 6) Budjettirahoitus toimintamenoihin 4) Sopimuskasvatus Maksullinen toiminta EU-rahoitus Yhteistyörahoitus (muut) Yhteistyörahoitus (valtionhallinto) Muut tulot Työllisyysrahoitus Rahoitus yhteensä Muutos edelliseen vuoteen, %

23 suunnitelma MAKSULLINEN TOIMINTA (1000 euroa) Tulot Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yli-/alijäämä, % YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINTA (1000 euroa) 7) Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tulot yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) Kustannusvastaavuus% 27 % 25 % 32 % 23 % INVESTOINNIT (1000 euroa) Tulosyksikön investoinnit ) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 2) Sisältää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen omat ja muut referoimattomat julkaisusarjat 3) Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot 4) Sisältää Inarinjärven säännöstelyn hoitotoimenpiteiden rahoituksen 5) Palkallisen poissaolojen laskentaa muutettiin v. 2006, muutoksen johdosta htv:t vähenivät 2 htv:lla ja vuonna 2007 yhteistyörahoituksella rahoitetut henkilötyövuodet sisältää määräaikaisten henkilötyövuodet, vakituisen henkilöstön palkkakustannukset sisältyvät budjettirahoitukseen. 6) Vuonna yhteistyörahoitus on laskettu menoperusteisesti ja vuonna 2007 tuloperusteisesti 7) Vuonna 2007 yhteistyörahoituksen kustannusvastaavuuslaskelmaan ei enää ole sisällytetty matkakustannuksien korvauksia. Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Pääyksikkö tutkii kalaan, riistaan ja poroon liittyviä elinkeinoja, taloutta ja yhteiskunnallisia ilmiöitä. Jatkettiin vuosille ajoittuvaa kala- riista- ja poroelintarviketalouden tutkimusohjelmaa mm. käynnistämällä ja saattamalla loppuun projekti Ahvenanmaan vesiviljelyn kehittämiseksi nykyistä kestävämpään tuotantosuuntaan. Tutkimusohjelman osana tutkittiin kalanviljelyn tuotantoprosessien taloudellista kannattavuutta ja poistovesien puhdistusmenetelmien ympäristötaloutta sekä jatkettiin kehitys- ja testaustyötä, jonka tavoitteena on hakea parempia menetelmiä uusien ruokakalalajien viljelyyn. Jatkettiin työtä, jossa tuotetaan lähtötiedot siian valintajalostusohjelmalle ja pyritään tekemään kuhan ruokakalaviljely teknisesti hallittavaksi ja taloudellisesti kannattavaksi. Käytännön kehittämistyönä käynnistettiin kalankasvatuksen kiertovesikoeyksikön rakentaminen. Lisäksi jatkettiin tutkimusta, jonka tavoitteena on kasvatetun siian laadun parantaminen. Kasvatettujen kalojen hyvinvoinnin taloudellisia vaikutuksia selvittävä kolmivuotinen EU-projekti käynnistyi. Kalankasvatuksen laskentaohjelmasta tehtiin käyttäjäystävällinen versio yrittäjien käyttöön tuotannon suunnitteluun ja kannattavuuden arviointiin. Suomukalojen markkinoita ja hinnanmuodostusta käsittelevän projektin tulokset jalkautettiin kalatalousyritysten käyttöön. Kalatalousyritysten taloudellisia näkymiä mittaava yritysbarometri kerättiin ja julkaistiin. Jatkettiin tutkimustyötä porotalouden menestystekijöiden selvittämiseksi mm. tutkimalla poro-, riista-, ja kalaelintarvikkeiden asemaa suurtalouksissa. Lisäksi oltiin mukana selvittämässä voidaanko kalastuksella vähentää kalankasvatuksen ravinnekuormaa. MMM:n asettamaa vesiviljelyn kehittämistyöryhmää varten laadittiin esiselvitys kalankasvatuksen nettokuormitusjärjestelmästä Kala-, riista- ja poroluonnonvarojen käytön, hoidon ja suojelun yhteiskunnallisen ja taloudellisen tutkimuksen kehittämiseksi suunniteltiin Luonnonvarat ja yhteiskunta-tutkimusohjelma vuosille

24 Tutkittiin alueellisten suurpetoneuvottelukuntien toimintaa suurpetojen ja niiden hallinnan kysymysten ja ristiriitojen käsittelyssä. Myös merimetsojen aiheuttamien kalataloudellisten ristiriitojen tutkimusverkoston toimintaan osallistuttiin. Tutkittiin millaisia edellytyksiä on järjestää kalastusmatkailua koskevaa jatkuvaa tiedontuotantoa. Tutkittiin mahdollisuuksia vähentää kalankasvatuksen ravinnekuormaa kalastuksen avulla suunnitelma SUORITTEET (kpl) Tutkimus Valmistellut lausunnot Tieteelliset julkaisut1) Muut julkaisut 2) Muut tulosjulkistukset 3) HENKILÖSTÖ (htv) 4) Tutkimus Budjettirahoitteinen Yhteistyörahoitus Työllisyystyövoima Henkilötyövuodet yhteensä Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % KUSTANNUKSET (1000 euroa) Tutkimus Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % RAHOITUS (1000 euroa) 5) Toimintamenot Maksullinen toiminta EU-rahoitus Yhteistyörahoitus (muut) Yhteistyörahoitus (valtionhallinto) Muut tulot Rahoitus yhteensä Muutos edelliseen vuoteen, %

25 suunnitelma MAKSULLINEN TOIMINTA (1000 euroa) Tulot Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yli-/alijäämä, % YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINTA (1000 euroa) 6) Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tulot yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) Kustannusvastaavuus% 34 % 26 % 58 % 29 % INVESTOINNIT (1000 euroa) Tulosyksikön investoinnit 1 1) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 2) Sisältää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen omat ja muut referoimattomat julkaisusarjat 3) Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot 4) Palkallisen poissaolojen laskentaa muutettiin v. 2006, muutoksen johdosta htv:t vähenivät 1 htv:lla ja vuonna 2007 yhteistyörahoituksella rahoitetut henkilötyövuodet sisältää määräaikaisten henkilötyövuodet, vakituisen henkilöstön palkkakustannukset sisältyvät budjettirahoitukseen. 5) Vuonna yhteistyörahoitus on laskettu menoperusteisesti ja vuonna 2007 tuloperusteisesti 6) Vuonna 2007 yhteistyörahoituksen kustannusvastaavuuslaskelmaan ei enää ole sisällytetty matkakustannuksien korvauksia. Tulosanalyysi Tulosyksikölle osoitetut maa- ja metsätalousministeriön asettamat sekä muut tutkimustoiminnan keskeiset tulostavoitteet toteutettiin aikataulultaan ja sisällöltään toimintasuunnitelman mukaisesti. Lisäksi yksikön henkilökunta hoiti monia kotimaisia ja kansainvälisiä asiantuntijatehtäviä. Toimintaprofiili oli tavoitteiden mukainen. Ministeriön tulostavoitteiden osuus yksikön kustannuksista oli 59 %, muun tutkimustoiminnan osuus 25 % ja erillisten asiantuntijatehtävien osuus 16 %. Erillisten asiantuntijatehtävien osuus kokonaiskustannuksista nousi muutamalla prosentilla edellisvuodesta. Maksullisen toiminnan osuus kokonaiskustannuksista väheni koska merkittäviä uusia palvelututkimussopimuksia ei solmittu, johtuen mm. Rymättylän tutkimusaseman palosta. Julkaisujen kokonaismäärä kasvoi ennakoitua enemmän. Tieteellisten julkaisujen määrä pysyi edellisvuoden tasolla, mutta muiden julkaisujen määrä kasvoi 50 % heijastaen useiden tutkimusten samanaikaista valmistumista ja tehokasta tiedottamista. Yksikölle osoitettujen lausuntojen lisäksi osallistuttiin muiden pääyksiköiden kanssa lausuntojen valmisteluun. Kokonaiskustannukset ja rahoitus pysyivät suurin piirtein edellisvuoden tasolla. Henkilötyövuosien määrän lasku oli seurausta virkavapauksista ja eläkkeelle siirtymisistä. Tämä heijastui myös työkustannuksiin, jotka jäivät suunniteltua pienemmiksi. Yhteis- ja pääomakustannusten osuus kustannuksista pysyi edellisvuotisella tasolla. Yhteiskustannusten ennakkoarvio perustui vuoden 2005 laskentaperusteisiin ja siksi yhteiskustannukset toteutuivat suunniteltua pienempinä. Kolmasosa yksikön toiminnasta rahoitettiin ulkopuolisella rahalla kuten edellisvuonnakin. Suurin osa ulkopuolisesta rahoituksesta koostui yhteistyörahasta, josta KOR-tuki oli merkittävin. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus parani selvästi, johtuen laskentatavan muutoksesta sekä siitä että muiden 25

26 kulujen (aineet, tarvikkeet, ostopalvelut) osuus oli joissakin projekteissa poikkeuksellisen suuri. Suurin muutos rahoituksessa edellisiin vuosiin verrattuna oli maksullisen toiminnan hiipuminen ja EU-hankkeen aloitus. Maksullinen palvelutoiminta oli kannattavaa. Riistan- ja porontutkimus Pääyksikkö tutkii riistaeläinten ja riistakantojen biologiaa, riistan elinympäristöjen tilaa ja hoitoa, metsästyksen ekologisia vaikutuksia sekä poron ja porokannan biologiaa, poronhoitoa ja porotaloutta. Suurpetotutkimuksessa päättyi tutkimuskokonaisuus, jossa selvitettiin karhun ja suden populaatiorakennetta, liikkuvuutta, levittäytymistä ja suhdetta ihmistoimintoihin sekä osallistuttiin Pohjoismaiden, Baltian ja Venäjän yhteiseen hankkeeseen suurpetokantojen rakenteen selvittämiseksi. Pienpetotutkimuksessa keskityttiin supikoiran vaikutukseen alkuperäiseen eläimistöömme sekä supikoiraan ja kettuun tautien ja loisten levittäjinä. Hyljetutkimuksessa jatkettiin hanketta, jossa selvitetään hylkeiden lisääntymishäiriöiden esiintymistä, ympäristömyrkkypitoisuuksia, ruuansulatuskanavan loisintaa sekä hallin lisääntymiskäyttäytymistä ja poikastuottoa. Vesilintututkimuksessa jatkuivat hankkeet, joissa selvitetään vesilintupopulaatioiden ekologiaa ja dynamiikkaa mm. merisorsien populaatiodynamiikkaa muuttuvissa ympäristöoloissa. Elinympäristötutkimuksen tavoitteena on selvittää riistakantojen esiintymistä ja runsautta määrääviä tekijöitä. Keskeisissä hankkeissa tutkittiin metsäkanalintujen elinympäristö- ja tilatarpeita metsätalousmaisemassa sekä maatalousympäristön ekologiaa peltoriistan kannalta. Hirvieläintutkimuksessa selvitettiin hirven talvielinympäristöjä, hirvikannan dynamiikka ja säätelyä sekä metsäpeuran populaatiodynamiikkaa. Tutkimuslaitoksen riistantutkimukselle osoittamat maa- ja metsätalousministeriön tulostavoitteet saavutettiin ja raportoitiin. Vuoden aikana annettiin runsaasti lausuntoja. Porontutkimuksessa jatkettiin porolaidunten tilan seurantaa inventoimalla poronhoitoalueen pohjoisosan porolaitumet kuudessa paliskunnassa. Samoin jatkettiin eri poronhoitomallien ekologista perustaa ja tuottavuutta selvittävää tutkimusta. Vasakuolemien määrää ja syitä selvittävää tutkimusta jatkettiin ja samoin jatkettiin tutkimusta porotokan rakenteen vaikutuksista porojen lisääntymiseen ja vasojen sukupuoleen. Uutena aloitettiin radiolähetintekniikan mahdollisuuksia käytännön poronhoidossa selvittävä hanke. Tutkimuslaitoksen porontutkimukselle osoittamat maa- ja metsätalousministeriön tulostavoitteet saavutettiin ja raportoitiin. 26

27 suunnitelma SUORITTEET (kpl) Riistantutkimus Valmistellut lausunnot Tieteelliset julkaisut 1) Muut julkaisut 2) Muut tulosjulkistukset 3) Porontutkimus Valmistellut lausunnot Tieteelliset julkaisut 1) Muut julkaisut 2) Muut tulosjulkistukset 3) HENKILÖSTÖ (htv) 4) Riistantutkimus Budjettirahoitteinen Yhteistyörahoitus Työllisyystyövoima Henkilötyövuodet yhteensä Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % Porontutkimus Budjettirahoitteinen Yhteistyörahoitus Työllisyystyövoima Henkilötyövuodet yhteensä Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % KUSTANNUKSET (1000 euroa) Riistantutkimus Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % Porontutkimus Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % Koko yksikkö Kustannukset yhteensä Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % RAHOITUS (1000 euroa) 5) Toimintamenot Maksullinen toiminta Yhteistyörahoitus (muut) Yhteistyörahoitus (valtionhallinto) Muut tulot Työllisyysrahoitus Rahoitus yhteensä Muutos edelliseen vuoteen, %

28 suunnitelma MAKSULLINEN TOIMINTA Tulot Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista 4 4 Osuus pääomakustannuksista 0 1 Kustannukset yhteensä Yli-/alijäämä, % YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINTA (1000 euroa) 6) Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tulot yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) Kustannusvastaavuus% 38 % 35 % 35 % 36 % INVESTOINNIT (1000 euroa) Tulosyksikön investoinnit ) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 2) Sisältää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen omat ja muut referoimattomat julkaisusarjat 3) Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot 4) Palkallisten poissaolojen laskentaa muutettiin v. 2006, muutoksella ei ollut vaikutusta yksikön htv -kertymään ja vuonna 2007 yhteistyörahoituksella rahoitetut henkilötyövuodet sisältää määräaikaisten henkilötyövuodet, vakituisen henkilöstön palkkakustannukset sisältyvät budjettirahoitukseen. 5) Vuonna yhteistyörahoitus on laskettu menoperusteisesti ja vuonna 2007 tuloperusteisesti 6) Vuonna 2007 yhteistyörahoituksen kustannusvastaavuuslaskelmaan ei enää ole sisällytetty matkakustannuksien korvauksia. Tulosanalyysi Tulosyksikölle osoitetut maa- ja metsätalouden asettamat tulostavoitteet toteutettiin ja raportoitiin aikataulun mukaisesti. Yksikölle osoitettiin runsaasti lausuntoja valmisteltavaksi ja lisäksi henkilökunta hoiti useita kotimaisia ja kansainvälisiä asiantuntijatehtäviä. Tulosyksikön toimintaprofiili oli tavoitteiden mukainen. Riistantutkimuksessa tulostavoitteiden toteuttaminen sitoi 33 % kokonaiskustannuksista. Tutkimustoiminnan osuus laski 6 prosenttiyksikköä ja kotimaisen asiantuntijatoiminnan osuus nousi 6 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Kansainvälinen asiantuntijatoiminnan osuus (4 %) pysyi vuoden 2006 tasolla. Porontutkimuksen tutkimustoiminnan osuus kokonaiskustannuksista laskettuna oli 61 %, laidunseurannan 22 % ja kotimaisen ja kansainvälisen asiantuntijatoiminnan yhteensä 14 %. Tutkimustoiminnan osuus oli 11 prosenttiyksikköä pienempi ja laidunseurannan 9 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisenä vuonna. Tieteellisten artikkeleiden, muiden julkaisujen ja muiden tulosjulkistusten määrää voidaan pitää hyvänä. Tieteellisistä julkaisuista 80 % julkaistiin Impact Factorin omaavissa sarjoissa. Tutkimustulosten julkistamisprofiili oli tulosyksikön suunnitelman mukainen. Asiantuntijatoiminta oli hyvin kysyttyä; asiantuntijuutta käytettiin niin kotimaisessa kuin kansainvälisessäkin päätöksenteossa. Tieteellistä vaikuttavuutta voidaan edellisten vuosien tapaan pitää hyvänä julkaisujen määrän ja julkaisufoorumien perusteella arvioituna. Riistantutkimuksen kokonaiskustannukset nousivat 2 % ja henkilötyömäärä laski 15 % vuoteen 2006 verrattuna. Kustannusnousu johtui pääasiassa välittömien kustannusten noususta, porontutkimuksessa kokonaiskustannusten nousu oli 4 % aiheutuen pääasiassa välittömien kustannusten lisääntymisestä. Po- 28

29 rontutkimuksen henkilötyömäärässä oli myös kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Tulosyksikön kokonaisrahoitus kasvoi 2 % vuoteen 2006 verrattuna. Eri rahoituslähteiden suhteellisissa osuuksissa ei ollut suuria muutoksia. Maksullinen toiminta oli hyvin vähäistä. Vesiviljely Vesiviljelyn pääyksikkö vastaa taloudellisesti arvokkaiden sekä uhanalaisten kalalajien ja -kantojen viljelystä, kalojen ja rapujen mädin ja poikasten tuotannosta, kalojen eläinjalostuksesta sekä viljelytuotteiden ja viljelypalvelujen kehittämisestä ja markkinoinnista. Mädin suoritetuotanto oli yli 10 % ja luonnonravintopoikasten neljänneksen edellistä vuotta pienempi. Laitospoikasilla suoritetuotanto kasvoi viidenneksen. Mädillä ja laitospoikasilla ero selittyy varaston muutoksella. Toimituksin tarkasteltuna tilanne kääntyy päinvastaiseksi eli vuonna 2007 tuotettiin mätiä yli 800 litraa enemmän ja laitospoikasia lähes PY vähemmän kuin vuonna Luonnonravintopoikasten tuotannon väheneminen selittyy normaalilla vaihtelulla sekä sillä, että eri vuosina tuotannossa käytössä on eri lammikot. Kokonaiskäyttöaste lammikoissa (kpl ja ha) kuluneena ja edellisenä vuonna eivät poikennut merkittävästi toisistaan. Luonnonmädinhankinnoissa on onnistuttu joko kohtalaisesti tai hyvin ja emokalastoa uusittiin mm. Inarin nieriällä, Kuusamon taimenkannoilla, järvilohella. Lisäksi Ingarskilanjoen meritaimenen emokalaston perustaksi pyydettiin jokipoikasia. Investointihankkeista merkittävin oli Inarin laitoksen lisähallin suunnittelu, jossa laadittiin sekä maa- ja vesirakennushankkeen yleissuunnitelma että hallin ja sen prosessitekniikan sisältävä hankesuunnitelma. Toinen merkittävä kokonaisuus oli Keminmaan laitoksen saneeraus, jossa saatiin valmiiksi tutkimuksen tarvitsemat tilat. Osa vesiviljelyn prosessirakentamisesta jäi vuoteen Muilla viljelylaitoksilla tehtiin lähinnä korjausinvestointeja, niistä merkittävimpänä Tervon laitoksen uoma-altaiden korjaus. Asiakasreklamaatioiden määrä oli edellisvuosien tavoin hyvin alhainen. Asiakaskunnan rakenteessa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Asiakassuhteiden kehittämisessä painopisteeksi otettiin toiminnan ja palvelumahdollisuuksien esittely merkittäviä asiakaskuntia edustaville ryhmille. Sekä kirjolohen että siian jalostusohjelmissa edettiin suunnitelmien mukaisesti ja viljelykin sujui hyvin. Jalostustyön teknisissä menetelmissä tärkein edistysaskel oli uuden mittaus- ja rekisteröintilaitteiston kehitystyö ja käyttöönotto. Jalostetun kirjolohikannan tuotantoeläinten tuottamiseksi tehtiin yhdessä MTT:n kanssa innovaatio, joka tehdyn ennakkouutuustutkimuksen mukaan on kaupallisesti suojattavissa. Patenttihakemus jätettiin joulukuussa. Kuhan viljelyn kehittämistä jatkettiin tuottamalla alkumateriaalia tutkimuskäyttöön. Kemijärven kuhahanke eteni suunnitelmien mukaisesti, mutta mitään merkittäviä läpimurtoja ei kuluvana vuonna saavutettu. Nahkiaisen viljelyn pilotointi ja kuljetuskokeet onnistuivat erinomaisesti ja tehtävien siirtoon tähtäävä yhteistyö Länsi-Suomen ympäristökeskuksen kanssa jatketaan aiesopimuksen mukaisesti. Kansainvälisten hankkeiden painopiste on edelleen lähialueilla. Luoteis-Venäjän kalatalousohjelma lähti käyntiin ja ensimmäinen vuosi eteni suunnitelmien mukaisesti. Myös ohjelmassa yhtenä tavoitteena oleva erillisrahoitteisten kohdennettujen hankkeiden käynnistys realisoitui jo ensimmäisenä vuonna, kun Pistojoen lohikannan elvyttäminen hankkeen rahoitus varmistui. Hanke käynnistyy maaliskuussa Vesiviljely toteutti lisäksi Kalatietokeskuksen alihankintana kirjolohen täysnaarasparvien tuotantoa koskevan teknologiasiirto-/koulutushankkeen Länsi-Kiinaan. Pienempiä kansainvälisiä ponnisteluja on ollut muuallekin. Edellytykset jatkohankkeen käynnistymiselle Vietnamissa vuonna 2008 ovat hyvät ja myös Venäjä-hankkeiden odotetaan laajenevan edelleen. Laadunhallinnan asiantuntemusta on hyödynnetty yksikön koordinoimassa karantenoinnin laadunhallinnan kehittämishankkeessa. Hankkeessa, joka toteutetaan yhteistyössä eläintauti- ja kalatalousviranomais- 29

30 ten sekä emokalapyynnin harjoittajien kanssa, luodaan mädin karanteenihaudontaa harjoittavien käyttöön toiminnanohjausmalli, jolla varmistetaan siirrettävien mätierien tautiturvallisuus. Maksullisen toiminnan tuotoista pääosa kertyi viljelytuotteiden ja viljelypalvelujen myynnistä, vähäisemmässä määrin asiantuntijapalveluista ja muista tuloeristä. Tuloissa tapahtui merkittävä lisäys, osittain kirjausteknisistä muutoksista, mutta myös reaalinen kasvu oli noin 10 %. Tulosanalyysi Viljelytoiminnan tulostavoitteet toteutettiin pääosin toimintasuunnitelman mukaisesti. Viljely onnistui normaalisti tai jopa normaalia paremmin, sillä vuosi oli kokonaisuutena otollinen kalankasvatukselle, niin veden lämpötilojen kuin vesitilanteenkin suhteen kautta maan. Mädin kokonaistuotantomäärä (3 684 l) jäi noin 9 % suunnitellusta (4 050 l). Laitospoikasten tuotanto (1,515 milj. py.) kasvoi selvästi edellisvuodesta ja oli 35 % suunniteltua (1,125 milj. py.) suurempi. Luonnonravintopoikasten määrä (1,296 milj. py.) jäi edellisvuodesta, mutta oli kuitenkin 36 % suunniteltua (0,950 milj. py.) suurempi. Käyttötalous pysyi melko hyvin budjetoidun mukaisena. Tulot (1,63 milj. euroa) kasvoivat merkittävästi edellisvuodesta ja myyntitulotavoite (1,54 milj. euroa) ylittyi noin 6 %. Osaltaan tulonhankinnan edellytyksiä paransi se, että asiantuntijahankkeista (mm. Luoteis-Venäjä) saatiin selvästi aiempaa enemmän tuloja. Myös varsinaisista viljelytuotteista kertyi edellisvuotta ja suunniteltua enemmän tuloja. Nettokäyttö oli noin 5 % myönnettyä määrärahaa suurempi. Viljelytuotteiden myynnin alijäämä pieneni yli neljänneksen edellisvuodesta. Alijäämää kertyi kuitenkin edelleen 0,49 milj. euroa. Suotuisinta kehitys oli mädin osalta, jossa myynnin alijäämä oli euroa. (vuonna euroa). Laitospoikasten alijäämä pieneni niinikään ja luonnonravintopoikasten ja elintarviketuotteiden myynti oli aiempien vuosien tapaan hieman ylijäämäistä. Asiakasvaikuttavuudessa päämittareina ovat tuotekysynnän tyydyttäminen sekä asiakastyytyväisyys. Kysyntä kyettiin tyydyttämään kokonaisuutena, eikä mainittavia tarjontavajeita esiintynyt. Reklamaatioiden määrä pysyi vähäisenä, alle 1 % toimituksista. 30

31 suunnitelma SUORITTEET (kpl) Mäti, litraa Laitospoikaset, py 1) à 50 g Luonnonravintopoikaset, py à 5 g Emokalat ja ravut, kantoja /mädintuotannossa, kpl Maitia maitipankissa, kantoja tallennettu, kpl Valmistellut lausunnot Tieteelliset julkaisut 2) 1 1 Muut julkaisut Muut tulosjulkistukset 3) 15 3 HENKILÖSTÖ (htv) 5) Budjettirahoitteinen Yhteistyörahoitus Työllisyystyövoima Henkilötyövuodet yhteensä Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % KUSTANNUKSET (1000 euroa) 6) (ilman sopimuskasvatuksen kustannuksia) 1000 euroa Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yhteis- ja pääomakustannukset % työkustannuksista Kustannuksien muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % RAHOITUS (1000 euroa) 7) Budjettirahoitus toimintamenoihin 4) Maksullinen toiminta; kalatuotteet Maksullinen toiminta; muut tuotteet EU-rahoitus 2 2 Yhteistyörahoitus (muut) Yhteistyörahoitus (valtionhallinto) Muut tulot Työllisyysrahoitus Rahoitus yhteensä Muutos edelliseen vuoteen, %

32 suunnitelma MAKSULLINEN TOIMINTA (1000 euroa) Muut tuotteet Tulot Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yli-/alijäämä, % Viljelytuotteet Tulot Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteiskustannuksista Osuus pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yli-/alijäämä, % YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINTA (1000 euroa) 8) Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus 2 2 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 1-5 Tulot yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tulot - kustannukset) Kustannusvastaavuus% 63 % 46 % 50 % 75 % INVESTOINNIT (1000 euroa) Tulosyksikön investoinnit ) py=poikasyksikköä 2) Tieteelliset julkaisut käyvät läpi riippumattoman ennakkotarkastuksen (referoinnin) 3) Sisältää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen omat ja muut referoimattomat julkaisusarjat 3) Sisältää kansainväliset ja kotimaiset esitelmät, posterit, kalvosarjat, raportit ja videot 4) Sisältää Inarijärven säännöstelyn hoitotomenpiteiden rahoituksen 5) Palkallisten poissaolojen laskentaa muutettiin v. 2006, muutoksen johdosta yksikön htv:t laskivat 1 htv:lla ja vuonna 2007 yhteistyörahoituksella rahoitetut henkilötyövuodet sisältää määräaikaisten henkilötyövuodet, vakituisen henkilöstön palkkakustannukset sisältyvät budjettirahoitukseen. 6) Kustannukset sisältävät sisäisen laskutuksen kustannukset (sopimuskasvatus ja maitipankki) 7) Vuonna yhteistyörahoitus on laskettu menoperusteisesti ja vuonna 2007 tuloperusteisesti 8) Vuonna 2007 yhteistyörahoituksen kustannusvastaavuuslaskelmaan ei enää ole sisällytetty matkakustannuksien korvauksia. Palvelut Pääyksikkö vastasi toimitila-, tietotekniikka-, virasto-, talous-, henkilöstö-, oikeus- ja informaatiopalveluista sekä toimeksiantojen mukaan tutkimuslaitoksen henkilöstöstrategian toteuttamisesta ja tutkimuslaitoksen suunnittelu- ja raportointitehtävistä. Vuoden 2008 alusta tietotekniikkapalvelut siirtyivät organisaatiouudistuksen seurauksena Viestintä- ja kehittämisyksikköön. Pääyksikkö tuotti pääasiassa tutkimuslaitoksen sisäisiä palveluja. Toimitila- ja tietopalvelu tuottivat palveluja myös ulkoisille asiakkaille. Tutkimuslaitoksen pääyksikölle asettamat tulostavoitteet toteutettiin pääosin tulossopimuksen mukaan. Palvelut valmisti yhteistyössä muiden pääyksiköiden kanssa tutkimuslaitoksen tulosjohtamis-, suunnittelu- ja raportointiasiakirjat ohjeiden ja aikataulujen mukaan. Pääyksikkö vastasi myös tutkimuslaitoksen tuottavuussuunnitelmaan sekä alueellistamissuunnitelmiin liittyvien selvitysten valmistelusta maa- ja metsätalousministeriön ohjeiden mukaan. Lisäksi yksikkö edusti tutkimuslaitosta ministeriön hallinnonalan laboratorioryhmässä (VirLab). Palvelu valmisteli 5 lausuntoa ja vastasi useaan muuhun kehittämistä ja hallintoa koskevaan kyselyyn. 32

33 Tutkimuslaitoksen toimitiloista suurin osa on Senaattikiinteistöjen omistuksessa. Toimitilojen peruskorjauksissa tavoitteena on kohdentaa korjaushankkeet palvelemaan pitkän aikavälin toiminnallisia tarpeita. Senaatti-kiinteistöjen kanssa on otettu käyttöön toimintamalli, jossa sekä omistaja- että käyttäjälähtöisiä investointeja toteutetaan yhdessä laaditun ohjelman mukaisesti. Laajennettiin edelleen Hanselin tekemiä kilpailutettujen toimitussopimusten hyödyntämistä. Laajennettiin Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkuutta kirjanpito- ja maksuliike- ja pääkäyttäjäpalveluihin. Valmisteltiin henkilöstöpalveluiden hankkimista palvelukeskuksesta ministeriön ohjausryhmän ohjeiden mukaan. Palkkausjärjestelmään liittyvät prosessit määritettiin ja siihen liittyvät käytännöt kehitettiin joustavammiksi. Puhelinvaihdepalvelu hankittiin ostopalveluna. Tietopalvelun pääpaino oli edelleen sähköisissä palveluissa. Talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien sähköistämistä jatkettiin ottamalla käyttöön myyntilaskutusjärjestelmä ProE ja rekrytointijärjestelmä Heli. Lisäksi sähköistä kierrätysjärjestelmää laajennettiin ottamalla käyttöön käyttöomaisuuskirjanpitoon lisäominaisuudet. Tutkimuslaitoksen tuloksellisuusmittarit vietiin valtionhallinnon internetpohjaiseen raportointijärjestelmään Netraan. Palkka- ja henkilöstöjärjestelmä tuotti johdon tarvitsemat raportit ja henkilöstötiedot siirrettiin ohjeiden mukaan työnantajatietokanta TAHTIin. Lisäksi toteutettiin työtyytyväisyyttä palkkausjärjestelmän tyytyväisyyttä ja koskevat kyselyt. Tulosanalyysi Palvelujen pääyksikön toiminnan keskeiset tunnusluvut sisältävät kaikkien toimipaikkojen ja -pisteiden palvelun määrärahojen myöntäjästä riippumatta. Henkilöstöstrategian toteuttaminen ja käytäntöjen keskittäminen sekä yhtenäistäminen (esim. työajanseurantalaitteet, työterveyshuolto) eri toimipaikoissa varmistaa henkilöstön tasapuolista kohtelua. Kustannuslaskenta ja talousraportointi tukevat tutkimuslaitoksen johtamista. Palvelujen pääyksikön tuotteiden laatutasoja ei toistaiseksi ole määritetty. Koko tutkimuslaitoksen kattavat tietoliikenneyhteydet mahdollistivat pääsyn sekä sisäisiin että ulkoisiin verkkopalveluihin toimipaikasta tai -pisteestä riippumatta. Lisääntynyt vapaus infrastruktuurin rajoituksista mahdollistaa toimintojen suunnittelun ja ohjauksen entistä paremmin niiden omista lähtökohdista ja tavoitteista. Palvelun henkilötyömäärä laski 8 % edelliseen vuoteen verrattuna johtuen mm. palvelukeskukseen siirtymisestä. Palvelujen pääyksikön kustannukset olivat 12,9 % tutkimuslaitoksen kokonaiskustannuksista. Tutkimuslaitoksen (VieKe) ja palvelujen pääyksikön kustannukset on vyörytetty välittömien työkustannusten suhteessa tulosalueille. Maksullisen toiminnan osuus oli edellisvuoden tasolla ja kannattavuus parani. Kiinteistöpalvelun kustannusvastaavuus vaihteli toimipaikoittain. 33

34 suunnitelma SUORITTEET (kpl) Valmistellut lausunnot HENKILÖSTÖ (htv) 5) Budjettirahoitteinen Yhteistyörahoitus Työllisyystyövoima Henkilötyövuodet yhteensä Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % KUSTANNUKSET (1000 euroa) Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteisistä palvelun kustannuksista Osuus yhteisistä pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % Tulosyksiköiden loppusuoritteille kohdistuva yhteiskustannukset 3) Tutkimuslaitoksen yhteiset kustannukset Palvelun kustannukset Muutos edelliseen vuoteen verrattuna, % RAHOITUS (1000 euroa) Budjettirahoitus Toimintamenot Maksullinen toiminta Yhteistyörahoitus (muut) 2 1 Yhteistyörahoitus (valtionhallinto) Muut tulot Työllisyysrahoitus 3 1 Rahoitus yhteensä Muutos edelliseen vuoteen, % MAKSULLINEN TOIMINTA (1000 euroa) Tulot Välittömät työkustannukset Muut välittömät kustannukset Osuus yhteisistä yhteiskustannuksista Osuus yhteisistä pääomakustannuksista Kustannukset yhteensä Yli-/alijäämä, % INVESTOINNIT (1000 euroa) Tulosyksikön investoinnit ) Julkaisusuunnittelu ja kustannussopimukset, julkaisujen taitto- ja painatuspalvelut, jakelu ja myynti 2) Riistan tutkimuksen tuote vuodesta ) Sisältää palvelun loppusuoritteiden ja sopimuskasvatuksen osuuden palvelun kustannuksista 4) Julkaisutoiminta on siirretty Viestintä ja kehittämisyksikön vastuulle vuodesta 2005 alkaen 5) Palkallisten poissaolojen laskentaa muutettiin v. 2006, muutoksen johdosta yksikön htv:t kasvoivat 2 htv:lla 1.4. TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Vuoden 2007 talousarviossa sekä tulossopimuksessa tuotoksiin ja laadunhallintaan liittyvät tavoitteet olivat asiantuntijatyötä lisätään tutkimuksen palvelukykyä päätöksenteossa parannetaan lisäämällä ongelmien käsittelyä toisiinsa liittyen biologisessa, taloudellisessa ja sosiaalisessa ulottuvuudessa tieteellistä julkaistutoimintaa tehostetaan 34

35 tutkimuslaitos verkottuu Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa yliopistojen kanssa muodostaen tutkimusyhteisöjä sekä toimii yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia kehitetään yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa. vesiviljelyn, kannanarvioinnin ja tilastoinnin sekä tutkimuksen toimintaa varmistetaan toimintajärjestelmillä Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Tulossopimuksen mukaiset suoritetavoitteet olivat seuraavat. Toteuma 2005 Toteuma 2006 Toteuma 2007 Tavoite 2007 Annetut lausunnot Työryhmäjäsenyydet Tieteelliset julkaisut Kanta-arviot ja tilastot Mäti, litraa Laitospoikaset, py à 50 g /kpl Luonnonravintopoikaset py à 5 g /kpl Emokalat ja ravut, kantoja mädintuotannossa kpl Maitia maitipankissa, kantoja tallennettu kpl Asiantuntijalausuntojen määrä laski edellisistä vuosista, mutta oli lähes suunnittelulla tasolla. Ulkopuoliset työryhmäjäsenyydet lisääntyivät merkittävästi. Tieteellisten julkaisuiden määrä laski. Vesiviljelysuoritteista on raportoitu vesiviljelyn tulosanalyysissä. Julkaisujen määrä Tieteellisten artikkeleiden määrä tarkasteltuna kolmen vuoden liukuvalla keskiarvolla laski edellisvuoteen verrattuna. Tieteellisten artikkeleiden määrässä on suurta vuosienvälistä satunnaisvaihtelua. Vuonna 2007 julkaistujen artikkeleiden määrä oli samaa suuruusluokkaa kuin aiempinakin vuosina. Julkaisujen määrän trendi kuluneelta kymmenvuotiskaudelta on lievästi nouseva. Kuva 1. Tutkimuslaitoksen tieteellisten artikkeleiden määrä ja trendi Julkaisumäärät Vuosi 35

36 Kotimaiset ja kansainväliset asiantuntijatehtävät Ministeriön päätöksenteon avustaminen oli edelleen keskeisin asiantuntijatehtävä. Tutkimuslaitos antoi 102 lausuntoa, ja vastasi useaan muuhun tutkimusalaa ja hallintoa koskevaan kyselyyn. Toimintavuonna osallistuttiin monien kansallisten kala-, riista- ja poroalan asiantuntijaelinten ja työryhmien sekä toimialan järjestöjen hallintoelinten toimintaan. Yleisöneuvontaa kala-, riista- ja porotalousasioissa annettiin kaikissa toimipaikoissa. Tutkimuslaitos osallistui mm. seuraavien kansainvälisten asiantuntijaorganisaatioiden työskentelyyn. European Fisheries and Aquaculture organisation EFARO EU:n työryhmät, mm. tiede-, tekniikka- ja talouskomiteassa STECF ja ORNIS-komiteassa Euroopan sisävesikalastuskomissio EIFAC Eurostatin kalastustilastot - työryhmä Kansainvälinen kalastuskomissio NASCO Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES komiteoineen ja työryhmineen Kansainvälinen riistabiologiunioni IUGB Metsästys- ja riistansuojeluneuvosto CIC Muuttavien eläinten suojelusopimus, Bonnin sopimus Pohjoismaisen ministerineuvoston alaiset kalataloustutkimusryhmät NAF Pohjoismaiseen ja Venäjä-yhteistyöhön liittyvät työryhmät Pohjoismainen riistantutkimuskollegio NKV Pohjoismainen porotutkimuselin NOR West European Fish Technologist Association WEFTA Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO Dosenttiopetusta ja muuta opetusta annettiin Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Oulun ja Turun yliopistoissa sekä Teknillisessä korkeakoulussa. Henkilöstöstä 24 toimii dosentteina eri yliopistoissa. Opetukseen kuului myös pro gradu -töiden ja väitöskirjojen ohjausta. Opetusta annettiin myös Turun ammattikorkeakoulussa. Lisäksi toimittiin väitöskirjatöiden ennakkotarkastajina ja vastaväittäjinä myös ulkomailla, sekä annettiin lausuntoja dosentin pätevyyksistä. Tutkijoita toimi kausijulkaisujen toimitusneuvostoissa sekä lukuisten kansainvälisten tieteellisten kausijulkaisujen ennakkotarkastajina. Tutkimuslaitos arvioi virallisesti EU:lle osoitettuja tutkimushakemuksia ja seurasi EU:n edustajana tiettyjen hankkeiden etenemistä. Lähialueyhteistyönä jatkettiin maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän ohjelman mukaisesti Leningradin alueen kalanviljelyn kehittämishanketta. Tuotteiden ja asiantuntemuksen kansainvälisten markkinoiden kartoitusta laajennettiin toimien osin yhteistyössä Kalatietokeskuksen kanssa. Keskeisimpiä asiakkaille suunnattuja tapahtumia olivat tutkimuslaitoksen järjestämät Tutkimuspäivät Porissa, Riistapäivät Jyväskylässä ja Poropäivät Inarissa. Päiviin osallistui yhteensä noin 640 henkilöä. Yhteistyö Yhteistyö jatkui yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa tutkimus- ja laboratoriotoiminnassa. Tutkimuslaitoksen ja Helsingin, Joensuun, Jyväskylän ja Turun yliopistojen sekä Åbo Akademin yhteiset työryhmät jatkoivat työtään. Oulussa toimittiin NorNet-yhteistyöverkossa Oulun yliopiston ja muiden yhteistyöverkon toimijoiden kanssa. Yhteistyötä toteutettiin EELAn, Metsähallituksen sekä MTT:n kanssa sopimusten mukaan. Yhteistyö Kotkassa sijaitsevan akvaarion Maretariumin ja Tervossa sijaitsevan Kalatietokeskuksen kanssa jatkui. Tutkimuslaitoksen yhteistyöprojekteihin liittyen tutkimuslaitoksen tiloissa on työskennellyt yhteistyötahojen henkilöstöä ja opiskelijoita vuonna 2007 yhteensä 106,5 (2006: 52,5; 2005: 56,5) kuukautta. Näistä 59,5 (2006: 34,5; 2005: 21,7) kuukautta tehtiin Helsingissä ja loput muissa toimipaikoissa. Tutkimuslaitos on saanut vuoden 2000 toimipaikkastrategian toteutettua mm. muodostamalla tutkimusyhteisöjä määritetyille yliopistopaikkakunnille. Helsingin toimipaikan henkilötyövuosien määrä laski 76 36

37 htv:een (83 htv 2003, 80 htv 2004, 81 htv 2005, 81 htv 2006). Vuoteen 2006 verrattuna Joensuun ja Turun henkilötyövuodet kasvoivat ja vastaavasti Oulun ja Jyväskylän henkilötyövuodet hieman laskivat. Kuva 2. Henkilötyövuodet (ilman työllisyysvaroin palkattuja) Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Oulun ja Turun yksiköissä sekä yhteensä muissa toimipaikoissa ja pisteissä Htv Muut yksiköt Helsinki Jyväskylä Oulu Turku Joensuu 4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Kannanarvioinnissa noudatettiin kiintiöityjen kalalajien osalta (silakka, kilohaili, turska, kampela, lohi) ICES:in laatukäytäntöjä sekä EU:n tiedonkeruuohjelman mukaista näytteenoton harmonisointia ja laadunarviointia. Muiden kala- ja riistalajien kanta-arvioinnissa ei ole varsinaisia laatustandardeja, mutta näiden osalta laatua kuvattiin seurantaraporteissa menetelmien ja tulosten luotettavuuden näkökulmasta. Tilastotuotannossa noudatettiin Suomen Virallisen Tilaston neuvottelukunnan asettamia SVT-tilastojen laatukriteerejä ja laatuselostesuositusta. Tilastotuotantoa arvioitiin myös Euroopan tilastojen käytännesääntöjen (Code of Practice) itsearvioinnin mukaisesti. Myös vesiviljelyn pääyksikössä oli käytössä ISO-standardin mukaiset laatu- ja ympäristöjärjestelmät HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Vuoden 2007 talousarviossa sekä tulossopimuksessa henkisiin voimavaroihin liittyvät tavoitteet olivat henkilötyövuosien määrä laskee tuottavuusohjelman mukaan henkilöstön osaamiseen panostamista jatketaan ja osaamista vahvistetaan sosioekonomisessa tutkimuksessa, menetelmätieteissä, projektiosaamisessa ja esimiestyössä lisätään työkyvyn ylläpidon tukea lisätään henkilöstön kansainvälistymistä tukevaa toimintaa ja edellytyksiä osallistua laajoihin monitieteellisiin ohjelmiin. Tutkimuslaitoksen työmäärä oli yhteensä 314 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosien määrä laski 7 henkilötyövuotta edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilötyövuosien määrä laski 3 htv:tta enemmän kuin mitä oli asetettu tavoitteeksi tulossopimuksessa ja tuottavuusohjelmassa. Vuonna 2007 henkilöstöä siirtyi eläkkeelle ennakoitua enemmän. Henkilötyövuosien vähenemiseen vaikuttavat myös osaamisen hankinta yhteistyöprojektien kautta, EU ohjelmakauden vaihtuminen sekä siirtyminen ostopalveluihin. 37

38 Tulosalueittain tarkasteltuna kanta-arvioinnin ja tilastoinnin henkilötyövuodet kasvoivat suunnitellusti. Kasvu johtuu tutkimuslaitoksen panostamisesta tietohallintoon. Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimuksen ja riistantutkimuksen henkilötyövuodet vähenivät virkavapauksista ja eläkkeelle siirtymisten johdosta. Riistantutkimuksen henkilötyökustannuksen laskuun vaikutti myös yhteistyörahoituksessa tapahtuneet muutokset. Vesiviljelyn henkilötyövuodet jatkoivat laskua ja vähenivät (2 htv) edelliseen vuoteen verrattuna. Muutoin muutokset olivat vähäiset. Vuoden 2007 tavoitteessa ei ole huomioitu vuonna 2006 tehtyä palkallisten poissaolojen kohdentamismuutosta. Henkilöstömäärä, henkilötyövuotta Toteuma 2005 Toteuma 2006 Toteuma 2007 Tavoite 2007 Kala- ja riistavarojen arviointi sekä tilastointi Kalantutkimus Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Riistantutkimus Porontutkimus Kalakantojen hoito Vesiviljely Muu palvelutuotanto Yhteensä Rahoitusperusteista henkilötyövuosien laskentaa on muutettu vuonna Yhteistyörahoitetut henkilötyövuodet sisältävät sekä valtionhallinnon ulkopuolisen että valtionhallinnon sisäisen yhteistyörahoituksen, henkilötyövuodet on laskettu vain määräaikaista henkilöstöä koskien. Vuosina yhteistyörahoitteiset henkilötyövuodet on laskettu vain valtionhallinnon ulkopuolisesta yhteistyörahoituksesta, mutta se on sisältänyt myös vakituisen henkilöstön. Vuonna 2007 budjettirahoituksella rahoitettuja henkilötyövuosia oli 270 htv, yhteistyörahoituksella rahoitetut 30 htv ja työllisyysvaroin rahoitetut 14 htv. Yhteistyörahoituksella maksettiin vakituisen henkilöstön palkkakustannuksia 0,6 milj. eurolla. Keskimääräisellä palkkakustannuksella laskettuna tämä tarkoittaa 11 henkilötyövuoden rahoittamista yhteistyörahoituksella. Vakituisten palkkasiirrot huomioon ottaen yhteistyörahoituksella rahoitetut henkilötyövuodet olisivat 41 (vuonna ) ja budjettirahoitteiset 259 htv (vuonna ). Työllisyysvaroin rahoitetut htv:t ovat kolmen viime vuoden aikana pysyneet samalla tasolla. 38

39 Kuva 3. Henkilötyövuodet (vuosi 2007 yhteistyörahoitetut htv: sisältää valtionhallinnon ulkopuolisen sekä valtionhallinnon sisäisen yhteistyörahoituksen määräaikaisten ja vakituisten osalta) Budjettirahoitus Yhteistyörahoitus Työllisyysrahoitus Henkilöstömenojen osuus kokonaismenoista oli 57 % (vuonna % ja vuonna %). Tulossopimuksen mukainen tavoite oli 55 %. Henkilöstömenojen kasvu johtui uuden palkkausjärjestelmän siirtymäkauden kustannuksista ja uuden palkkaratkaisun kustannusvaikutuksista. Vuoden lopussa vakinaisessa palvelussuhteessa oli 255 (84 %) ja määräaikaisessa 41 (16 %) henkilöä. Vakituisten henkilöstön osuus vähentyi 2 % ja määräaikaisten henkilöiden osuus kasvoi 2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstöstä naisia on 33 % ja miehiä 67 %. Tutkimuslaitos on toteuttanut tasaarvosuunnitelmaansa. Tutkimuslaitoksen henkilöstön keski-ikä oli 49 vuotta. Henkilöstön ikärakenteessa suurin ryhmä ovat vuotiaat. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevien henkilöiden keski-ikä oli 51 vuotta ja keski-ikä nousi yhdellä vuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Naisten keski-ikä (52 vuotta) on hieman korkeampi kuin miesten (50 vuotta). Henkilöstörakenne on esitetty alla olevassa taulukossa. Henkilöstön määrä väheni lähes kaikissa henkilöstöryhmissä. Toteuma Toteuma Toteuma Tavoite Henkilöstörakenne, htv Johtajat Tutkijat Vesiviljely Muu henkilöstö Yhteensä Tutkimuslaitos on jatkanut panostusta osaamisen kehittämiseen. Siitä huolimatta koulutustasoindeksi on laskenut. Vuonna 2007 koulutuspäiviä oli 12 päivää eli 0,5/htv. Koulutuspäivien määrä laski vuoteen 2006 verrattuna (vuosi päivää eli 0,8/htv), joka viittaa siihen että seuranta ei vielä ole täysin kattava. Tutkimuslaitoksen koulutustasoindeksi hieman laski edelliseen vuoteen verrattuna ollen 5,1. Tulossopimuksessa sovitusta tavoitteesta 5,3 jäätiin hieman. Henkilöstöstä 46 % on vähintään korkeakoulututkin- 39

40 non suorittaneita. Vuoden aikana valmistui yksi väitöskirjaa. Väitelleiden osuus henkilöstöstä on 16 % ja laskua edelliseen vuoteen on 2 % (47 tohtoria). Toteuma 2005 Toteuma 2006 Toteuma 2007 Tavoite 2007 Osaaminen Koulutustasoindeksi 5,0 5,2 5,1 5,3 Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 43,6 46,5 45,7 45,0 Tutkijakoulutuksen (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon) suorittaneiden %-osuus henkilöstöstä 16,5 18,4 16,0 17,0 Henkilöstön kansainvälistymistä tukeva toiminta ei suunnitelmallisesti ole toteutettu. Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimuksen tutkimusjohtaja lähti elokuussa vierailevaksi tutkimusprofessoriksi Yhdysvaltoihin. Kuva 4. Henkilöstön koulutus (ei sisällä työllisyysvaroin palkattuja) tohtorit 16 % perusaste 16 % lisensiaatit 2 % muu korkeakoulututkinto 27 % keskiaste ja alin korkea-aste 39 % Henkilöstön työkyvystä on huolehdittu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa sekä tyky-toiminnan avulla. Työkykyä ylläpitävien hankkeiden toteuttamista jatkettiin mm. toteuttamalla toimipaikkojen ja - pisteiden omia tyky-toimintasuunnitelmia. Henkilöstön hyvinvointi Toteuma 2005 Toteuma 2006 Toteuma 2007 Tavoite 2007 Sairauspoissaolot, työpaivää/henkilötyövuosi 8,0 10,3 9,1 6,5 1-3 sairauspäivän tapausten osuus kaikista sairaustapauksista 79,0 73,3 72,7 79,0 Terveysprosentti, ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärän %-osuus 1) 43,0 58,1 60,6 40,0 1) Laskentaperusteita on muutettu Poissaolot sairauden vuoksi laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspäivien osuus kaikista työpäivistä oli 4,5 % (v ,3; v ,2). Sairauspoissaolot/henkilötyövuosi sekä lyhyet 1-3 päivän sairauspoissaolot laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Myös ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden lukumäärä nousi edelliseen vuoteen verrattuna. 40

41 Lisäksi toteutettiin valtionvarainministeriön kehittämät (VMBaro) palkkausjärjestelmän tyytyväisyyttä ja työtyytyväisyyttä koskevat kyselyt TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Tutkimuslaitoksen toiminnan rahoitusta on tarkasteltu jaolla budjettirahoitus, maksullinen toiminta, yhteistyörahoitus ja muu rahoitus. Budjettirahoitus sisältää toimintamenot, arvokalojen sopimuskasvatustoimintaan ja kalanviljelylaitoksien ja tutkimusasemien perusparannukseen tarkoitetut määrärahat sekä vesivarojen käytön ja hoidon määrärahat. Maksullinen toiminta sisältää maksullisen toiminnan tulot. Yhteistyörahoitus sisältää suoraan EU:lta tulevan rahoituksen, valtionhallinnon ulkopuolelta tulevan yhteistyörahoituksen sekä valtionhallinnon yhteistyörahoituksen. Muuna rahoituksena on tarkasteltu muita tuloja sekä työllisyysrahoitusta (kts. taulukko toiminnan keskeiset tunnusluvut). Budjettirahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli 18,0 miljoonaa euroa. Kokonaisrahoitus nousi hieman edellisvuoteen verrattuna. Budjettirahoitus väheni edelliseen vuoteen verrattuna 0,1 milj. euroa. Käyttömenot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Menojen kasvu osittain johtui uuden palkkausjärjestelmän mukaisista siirtymäkauden palkkojen korotuksista sekä palkkaratkaisusta. Fyysisiin investointeihin käytettiin 0,8 milj. euroa, investointien määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Tutkimuslaitoksella ei vuonna 2007 ollut enää ollut käytettävissä kalanviljelylaitoksien ja tutkimusasemien perusparannukseen kohdennettua rahoista, rahoitus sisältyy tutkimuslaitoksen investointeihin. Merkittävimmät investoinnit kohdistuvat Kainuun kehittämiseen. Lisäksi tutkimuslaitos uudisti vanhentunutta ajoneuvokantaansa. Maksullinen toiminta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 0,1 milj, euroa ollen 1,8 milj. Vesiviljelysuoritteista saatavat myyntitulot kasvoivat 0,2 milj. euroa, mutta tutkimussuoritteista saatavat myyntitulot laskivat 0,1 milj. euroa. Yhteistyörahoituksen määrä vuonna 2007 oli 4,2 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,6milj. euroa. Suoran EU-rahoituksen määrä oli edellisten vuosien tasolla 0,2 milj. euroa. Valtionhallinnon ulkopuolelta saatavan yhteistyörahoituksen määrä laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna, ollen 0,5 milj. euroa. Valtionhallinnolta saatava yhteistyörahoitus rahoitus kasvoi 0,7 milj. euroa. Suurimpia yhteistyörahoittajia olivat maa- ja metsätalousministeriö (2,8 milj. euroa) ja työvoima- ja elinkeinokeskukset (0,4 milj. euroa). Vesipuitedirektiivin ja hirvieläinten vahinkojen korvaamisen tarkoitetun rahoituksen kasvun johdosta. Muuta rahoitusta tutkimuslaitoksella oli 0,6 milj. euroa. Sekä työllisyysrahoitus että muut tulot olivat edellisen vuoden tasolla. Ulkopuolisen rahoituksen osuus tutkimuslaitoksen kokonaisrahoituksesta oli 28 %, mikä jäi alle tiede- ja teknologianeuvoston sektoritutkimuslaitoksille asettamasta 30 % tavoitteesta. 41

42 Kuva 5. Toiminnan rahoitus milj. euroa (käyvin hinnoin) ilman sopimuskasvatusrahoitusta 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 Työllisyysrahoitus Muut tulot Yhteistyörahoitus (valtionhallinto) Yhteistyörahoitus (muut) EU-rahoitus Maksullinen toiminta Budjettirahoitus 0, Talousarvion toteutuminen Tutkimuslaitokselle myönnettiin nettomäärärahaa euroa. Vuonna 2007 valtionhallinnon yhteistyörahoitus nettoutettiin tutkimuslaitoksen toimintamenoihin. Tästä syystä tutkimuslaitoksen budjetoidut bruttomenot kasvoivat 1,6 milj. euroa ja vastaavasti myös budjetoidut bruttotulot kasvoivat 1,6 milj. euroa verrattuna vuoteen Tutkimuslaitokselle myönnettiin toisessa lisätalousarvioissa rahoitusta Rymättylän tutkimusaseman tulipalosta johtuviin uusinvestointeihin ja vuokrankorotuksiin 0,62 milj. euroa. Rymättylän tulipalon johdosta tulotavoitetta alennettiin 0,06 milj. euroa. Neljännessä lisätalousarviossa tutkimuslaitokselle myönnettiin 0,09 milj. euroa uuden palkkaratkaisun kustannusvaikutuksiin. Vuodelle 2007 siirtyi toimintamenomäärärahaa 4,9 milj. euroa eli 0,2 milj. euroa vähemmän kuin viime vuonna. Suurin osa siirtyvistä eristä on sidottu arvokalojen sopimuskasvatustoiminnan sopimuslunastuksiin sekä investointeihin. Yhteenlaskettuna tutkimuslaitoksella oli käytettävissä määrärahaa 24,4 milj. euroa (pl. työllisyysmäärärahat), josta toimintamenojen osuus siirtyvät erät huomioiden oli 22,2 milj. euroa. Määrärahat kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,4 milj. euroa. Määrärahojen lisäys johtuu toimintamenomäärärahoihin tulleista lisäyksistä. Myös hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitetut määrärahat kasvoivat. Lisäksi tutkimuslaitokselle myönnettiin 0,2 milj. euroa vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoon tarkoitettua rahoitusta. Yhteistutkimuksen määrärahat vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna Tuotto- ja kululaskelma Toiminnan tuotot Toiminnan tuotot vuonna 2007 olivat 5,2 milj. euroa. Tuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,4 milj. euroa. Maksullisen toiminnan tuotot kasvoivat 0,1 milj. euroa. (vrt. syy/maksullinen toiminta). Lisäys kohdistui vesiviljelysuoritteiden myyntiin. Myös toiminnan muut tuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu johtui valtion virastoilta saatavan yhteistyörahoituksen tuottojen kasvusta. (vrt. 42

43 syy/yhteisrahoitteinen toiminta). Vuokratuotot ja muut käyttökorvaukset hieman laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Toiminnan tuotoiksi ei valtion kirjanpidossa kirjata tutkimuslaitoksen valtion talousarviosta tulevaa rahoitusta eikä muiden valtion virastojen tutkimuslaitokselle momentin käyttöoikeutena myöntämää rahoitusta. Toiminnan kulut Toiminnan kuluja vuonna 2007 kertyi 24,7 milj. euroa. Kulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,5 milj. euroa. Ostot tilikauden aikana hieman kasvoivat lisääntyivät. Kasvu johtuu osittain käyttöomaisuusrajan nostosta eurosta euroon. Rajan alle menevät hankinnat kirjautuvat kyseisen vuoden ostoksi. Vuonna 2006 raja oli euroa. Henkilöstökuluja kasvatti uuteen palkkausjärjestelmään liittyvä siirtymäkausi ja uusi palkkaratkaisu. Vuokramenot olivat edellisen vuoden tasolla. Palveluiden ostot vähenivät 0,1 milj. euroa. Sisäisiin kuluihin kirjautuu toiselle valtion virastoille maksetut yhteisten hankkeiden kustannukset. Hankkeiden kustannukset on pääosin rahoitettu tutkimuslaitokselle myönnetyistä yhteistyörahoituksesta. Nämä kustannukset kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,1 milj. euroa. Lisäksi sisäisiin kuluihin on vuonna 2007 kirjattu Valtiokonttorin palvelukeskukselta hankitut talouspalvelut. Valmistevaraston lisäys (-) tai vähennys (+) Tutkimuslaitoksen valmistevarasto koostuu vesiviljelyn mäti-, laitospoikas- ja luonnonravintopoikasvarastosta. Varasto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu johtui laitospoikasvaraston vähennyksestä, johon vaikutti vuosittainen vaihtelu. Valmistus omaan käyttöön Valmistus omaan käyttöön sisältää tutkimuslaitoksen perusparannusinvestointeja sekä vesiviljelyn emokalastoksi siirretyt kalaparvet. Valmistus omaan käyttöön oli edellisen vuoden tasolla. Vuonna 2007 valmistus omaan käyttöön kohdistui Kainuun toimipaikan kehittämiseen ( euroa), vesiviljelyn investointihankkeisiin, Keminmaan perusparannukseen ja Rymättylän uusinvestointeihin. Kalaparvien osuus oli euroa. Valmistus omaan käyttöön on aktivoitu tasetileille. Poistot Tutkimuslaitoksen poistoperiaatteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuosiin verrattuna. Suunnitelmasta poikkeavien poistojen määrä lisääntyi, kun hankitut suurpetopannat poistettiin käyttöomaisuudesta. Poistojen kertymiseen vaikuttaa käyttöomaisuusrajan nosto. Poistot lasketaan euroa yli menevistä hankinnoista. Poiston alaisten omaisuuden arvo nostettiin vuonna eurosta euroon ja vuonna 2007 edelleen euroon. Nosto perustuu Valtiokonttorin ohjeisiin. Satunnaiset tuotot Satunnaiset tuotot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Tilikauden kulujäämä Negatiivinen jäämä on katettu talousarviorahoituksella, joka ei sisälly toiminnan tuottoihin Tase Taseen loppusumma oli 8,3 milj. euroa, joka on 0,1 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Käyttöomaisuuden arvo sekä aineettomien että aineellisten hyödykkeiden osalta oli edellisen vuoden tasolla. Tutkimus- ja kehittämismenot kasvoivat Kainuun kehittämiseen liittyvien investointien johdosta. Laboratoriolaitteisiin ja ajoneuvoihin liittyviä hankintoja toteutettiin edellisvuotta enemmän. Muita aineellisia hyödykkeitä lukuun ottamatta käyttöomaisuus väheni. Muut aineelliset hyödykkeet sisältää vesiviljelyn emokalastoksi siirretyt kalaparvet. Käyttöomaisuuden lasku johtuu osittain kirjaustavan muutoksesta, vuonna 2007 käyttöomaisuuteen kirjataan yli euroa maksavat hankinnat. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat pitävät sisällään Keminmaan perusparannukseen ja Rymättylän uusinvestointiin liittyvät investoinnit. 43

44 Vaihto- ja rahoitusomaisuus Tutkimuslaitoksen vaihto-omaisuusvarasto koostuu vesiviljelyn mätivarastosta 0,5 milj. euroa ja laitospoikasvarastosta 1,1 milj. euroa. Luonnonravintopoikasvarastoa ei vuoden lopussa ollut. Lyhytaikaisissa saamiset laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Siirtosaamisista suurin osa koostuu TEkeskuksien ja EU:n myöntämän rahoituksen maksatushakemuksista. Saamisten määrä riippuu laskutuksen ajoittumisesta vuoden aikana. Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieraspääoma kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna ollen 3,6 milj. euroa. Saadut ennakot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu johtui EU-hankkeeseen liittyvästä ennakosta. Ostovelat vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna, aikaisempana vuonna maksut ovat ajoittuneet loppuvuoteen. Tilivirastojen väliset tilitykset sisältää ennakonpidätykset, sosiaaliturvamaksut ja tapaturmamaksut. Siirtovelkojen kasvu johtuu lomapalkkavelan kasvusta SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen johto on valtiontalousarviosta annetun lain 24 b :n mukaisesti vastuussa viraston sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa kohtuullinen varmuus siitä, että viraston toiminta on tehokasta ja tarkoituksenmukaista, toimintaan liittyvä raportointi on luotettavaa ja toiminnassa noudatetaan lakeja ja säädöksiä. Tutkimuslaitoksen sisäisen valvonnan järjestelyistä ja johdon vastuista on määrätty työjärjestyksessä, taloussäännössä sekä sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä. Pääyksiköiden päälliköt vastaavat tutkimuslaitoksen toimintarutiineihin rakennetun sisäisen valvonnan toimivuudesta eli toiminnan laillisuudesta, tuloksellisuudesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä taloudesta ja toiminnasta saatavien tietojen oikeellisuudesta ja riittävyydestä. Sisäisestä valvonnasta on huolehdittu mm. erilaisin tehtävien jaoin, työnkuluin, hyväksymis- ja käyttövaltuuksin, henkilöstö- ja määrärahanresurssien seurannalla ja tietojärjestelmien kontrolleilla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen laajennettu johtoryhmä kävi marraskuussa 2006 läpi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointikehikon osa-alueet ja teki arvioinnin tutkimuslaitoksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilasta. Ryhmä käytti arvioinnin tukena sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnan ehdotusta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointikehikoksi. Itsearvioinnissa tunnistettiin eri laajuisia kehittämistarpeita kaikissa arviointikehikon mukaisissa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osa-alueissa. Riskien hallinnan näkökulmasta merkittävimmät kehityskohteet kohdistuvat erityisesti riskeihin vastaamiseen, tavoitteiden asettamiseen, seurantaan ja sisäiseen toimintaympäristöön sekä toimintarakenteisiin. Vuoden 2007 aikana panostettiin tietohallinnon kehittämiseen ja tutkimuslaitoksen aineistojen tallentamiseen. Vuonna 2008 jatketaan sitä työtä sekä tutkimuslaitoksen toimintajärjestelmän rakentamista. Tavoitteena on tutkimuksen tavoitteiden asettamisen ja seurannan parantaminen entistä suunnitelmallisemman toiminnan kautta. Tutkimuslaitos kilpailutti vuonna 2007 sisäisen tarkastustoimen ja EU-hankkeisiin liittyvän tarkastuksen ja valitsi palvelun toimittajan. Ulkopuolisella palvelunhankinnalla varmistetaan tarkastuksen riippumattomuus ja objektiivisuus. Sisäinen tarkastus tukee myös tutkimuslaitoksen sisäisen valvonnan toteuttamista tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien sekä riskienhallinnan tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen. Sisäinen tarkastus arvioi myös sisäisen valvonnan menettelyitä. Vuonna 2008 jatketaan vuonna 2006 toteutetun itsearvioinnin tulosten hyödyntämistä. Kokonaisuutena todetaan, että Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sisäinen valvonta täyttää valtion talousarviosta annetun asetuksen määräykset edellä mainituin kehittämistarpein ja toimenpitein. 44

45 1.8. ARVIOINTIEN TULOKSET Tutkimuslaitoksessa ei toistaiseksi ole tehty määräajoin tehtäviä kokonaisarviointeja. Kolmen ulkomaisen asiantuntijan arviointiryhmä arvioi syksyllä 2007 tutkimuslaitoksen lohitutkimuksen ja lohikantojen seurannan. Arviointiryhmään kuuluivat professorit Randall Peterman Simon Fraser yliopistosta, Kanadasta, ja Hans Lundqvist Ruotsin maatalousyliopistosta, sekä tohtori Lars Petter Hansen Norjan luonnontutkimuslaitoksesta (NINA). Arviointi ja siihen liittyvät suositukset julkaistiin vuodenvaihteessa evaluointiryhmän laatimassa raportissa, joka on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteesta Arvioitsijat pitivät suuressa arvossa tutkimuslaitoksen pitkäaikaisia luonnonlohikantojen seurantoja ja suosittelivat niiden jatkamista. Erityisen arvokkaina evaluointiryhmä piti Teno- ja Tornionjoen lohiseurantoja. Tenojoen luonnonlohikanta on todennäköisesti maailman suurin, ja Tornionjokeen nousee vuosittain eniten luonnonlohia Itämeren alueella. Lohitutkimuksen tieteellistä laatua arvioitsijat pitivät erittäin korkeana. Laaja-alaisen tutkimuksen katsottiin vastaavaan suureen tiedonkysyntään, ja tutkimustuloksia pidettiin hyvin sovellettavana lohikantojen hoitotyöhön ja hyödyntämisen suunnitteluun. Arviointiryhmä korosti, ettei tutkimuslaitos tee lohen parissa turhaa tutkimustyötä. Kansainvälisestikin merkittävää ja huipputasoista todennäköisyyspohjaista lohikantamallinnusta tulee edelleen kehittää. Mallinnusmenetelmiä on kehitetty RKTL:n johtamissa kansainvälisissä tutkimushankkeissa, ja myös Kansainvälinen Merentutkimusneuvosto on ottanut sen käyttöönsä. Arviointiryhmä suositteli, että tutkimusta jatketaan ja kehitetään edelleen myös muun muassa lohen vaelluspoikasten eloonjääntiin, istutusmenetelmiin, nuorten poikasten kuolevuutta aiheuttavaan M74- oireyhtymään sekä lohikantojen geneettisiin kanta-analyyseihin liittyvillä aloilla. Arviointiryhmän mielestä joitakin tutkimusaloja tulisi kehittää painokkaammin yhteistyössä yliopistojen ja muiden kumppaneiden kanssa ja etsiä näille myös yhteisrahoitusmahdollisuuksia muun muassa voimayhtiöiden ja järjestöjen suunnalta. Arviointiryhmä suositteli korkeatasoisen kansainvälisen julkaisutoiminnan jatkamista ja edelleen vahvistamista, mutta kehotti myös vahvistamaan tutkimustiedon välittämistä muille intressiryhmille. Vuonna 2007 Suomen Akatemia toteutti vesialan tutkimuksesta kansainvälisen arvioinnin, johon kuuluivat myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesialan tutkimukset. Arviointi valmistuu vuonna YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ Oma henkilöstö Tutkimuslaitoksen oman henkilöstön osalta kertomusvuonna ei ole tullut esille väärinkäytöksiä, rikoksia, esitutkintatoimenpiteitä, oikeudenkäyntejä tai muita toimenpiteitä, jotka olisivat johtuneet väärinkäytöksistä tai rikoksista. Tutkimuslaitoksen ulkopuoliset tahot Tutkimuslaitoksen toimintaan ja omaisuuteen ei kohdistunut rikoksia. 45

46 2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2006 Talousarvio 2007 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2007 Vertailu Tilinpäätös- Talousarvio Toteutuma % 11. Verot ja veroluonteiset tulot , ,20 0, Arvonlisävero , ,20 0, Sekalaiset tulot , ,47 0, Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan muut tulot ,92 0, Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutukset 2 861,99 0, Muut sekalaiset tulot , ,55 0, Tuloarviotilit yhteensä , ,67 0,

47 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2006 Talousarvio 2007 (TA + LTA:t) Talousarvion 2007 määrärahojen käyttö vuonna 2007 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2007 Vertailu Talousarvio- Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2007 Käyttö vuonna 2007 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 29. Opetusministeriön hallinnonala , , , ,00 0, , , , , Suomen akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) , , ,00 0, , , , Suomen akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) , , , ,84 0, Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala , , , ,22 0, , , , , Yhteisön vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpano (siirtomääräraha 2 v) , , ,00 0, , , , Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) , , , ,00 0, , , , , Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomääräraha) , ,63 0, ,63 0, Petoeläinten aiheuttaminen vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) , , , ,00 0, , , , , Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (siirtomääräraha 2 v) , , ,00 0, , , , Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 2 v) , ,00 0, ,00 0,00 0, , ,00 0, MMM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) , Yhteistutkimukset (siirtomääräraha 3 v) , , , ,00 0, , , , , MMM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) ,59 0, ,59 0, Työministeriön hallinnonala , ,03 0, ,03 0,00 0,00 0,00 0,00 0, TM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 1 158, TM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) ,11 0, ,11 0, Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (arviomääräraha) , ,92 0, ,92 0, Palkkaukset , ,52 0, , Muut menot 9 519, ,40 0, ,40 Määrärahatilit yhteensä , , , ,25 0, , , , ,03

48 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot , ,61 Vuokrat ja käyttökorvaukset , ,65 Muut toiminnan tuotot , , , ,93 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,56 Henkilöstökulut , ,71 Vuokrat , ,63 Palvelujen ostot , ,59 Muut kulut , ,29 Valmistevarastojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,00 Valmistus omaan käyttöön (-) , ,01 Poistot , ,66 Sisäiset kulut , , , ,88 JÄÄMÄ I , ,95 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 2 547, ,57 Rahoituskulut , , ,47 788,10 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 192, ,52 Satunnaiset kulut , , , ,52 JÄÄMÄ II , ,33 JÄÄMÄ III , ,33 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Periityt arvonlisäverot , ,51 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,59 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,92

49 4. TASE VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Perustamis- ja järjestelymenot , ,49 Tutkimus- ja kehittämismenot , ,06 Aineettomat oikeudet 1 813, , , ,56 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennelmat , ,07 Rakenteet , ,17 Koneet ja laitteet , ,10 Kalusteet , ,49 Muut aineelliset hyödykkeet , ,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,88 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,44 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Valmiit tuotteet/tavarat , , , ,00 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,21 Siirtosaamiset , ,22 Muut lyhytaikaiset saamiset , ,89 Ennakkomaksut 200, , , ,32 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,32 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,76 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma , ,11 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,38 Pääoman siirrot , ,14 Tilikauden tuotto-/kulujäämä , , , ,71 LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot , ,83 Ostovelat , ,79 Tilivirastojen väliset tilitykset , ,17 Edelleen tilitettävät erät , ,87 Siirtovelat , ,23 Muut lyhytaikaiset velat 9 817, , , ,05 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,05 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,76 49

50 5. LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LIITTEET Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laadintaperiaatteista ja vertailtavuudesta 1) Budjetointia koskevat muutokset ja muutosten vaikutukset talousarvion toteumalaskelmaan, tuotto- ja kululaskelmaan sekä niiden vertailtavuuteen Vuonna 2007 poistonalaisen omaisuuden alaraja nostettiin euroon Valtiokonttorin ohjeiden mukaisesti. Vuonna 2006 poistoalaisen omaisuuden alaraja oli euroa ja vuonna 2005 alaraja oli euroa. Kirjaamiskäytännön muutos vähentää tuotto- ja kululaskelmassa olevien poistojen määrää ja vastaavasti lisää tilikauden aikaisia ostoja. Kirjaamistavan muutos vähentää myös taselaskelmalla olevan käyttöomaisuuden arvoa. 2) Valuuttakurssi, jota on käytetty muutettaessa ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä muut sitoumukset Suomen rahaksi Muut valuuttamääräiset velat ja saamiset on muutettu euroiksi käyttämällä kirjauspäivänä voimassa ollutta valuuttakurssia. 3) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät sekä niissä tapahtuneiden muutosten vaikutukset tuotto- ja kululaskelmaan sekä taseeseen Tutkimuslaitoksen kirjaukset on tehty suoritusperusteisesti tilivuonna 2007, kirjanpidossa ei ole tehty kirjaamisperusteesta johtuvia oikaisuja ja täydennyksiä. 4) Aikaisempiin vuosiin kohdistuneet tuotot ja kulut, talousarviotulot ja menot sekä virheiden korjaukset Vuonna 2006 myyntisaamisia on virheellisesti kuitattu muiden lyhytaikaisten saamisten tililtä sekä päinvastoin. Virhe on johtunut kirjanpitojärjestelmän asiakasnumerokohtaisesta reskontratilistä. Samalta asiakkaalta on laskutettu sekä myyntisaamisia että muita saamisia, mutta tulleet suoritukset ovat kuittautuneet asiakasnumerolle tallennetulta ja kulloinkin voimassa olleelta reskontratililtä. Vuoden 2006 myyntisaamisten tilin loppusaldon tulisi olla ,57 euroa, mutta vuoden 2006 tilinpäätöksessä saldo oli ,84 euroa. Vastaavasti muiden lyhytaikaisten saamisten tilin loppusaldon vuonna 2006 olisi pitänyt olla ,57 euroa, kun se vuoden 2006 tilinpäätöksessä oli ,30 euroa. Virhe on korjattu kyseisten tilien alkusaldomuutoksella vuonna ) Selvitys edellistä vuotta koskevista tiedoista, jos ne eivät ole vertailukelpoisia tilinpäätösvuoden tietojen kanssa Edellisen vuoden tilinpäätöstiedot ovat vertailukelpoiset varainhoitovuoden tilinpäätöstietojen kanssa. 6) Selvitys varainhoitovuoden jälkeisistä olennaisimmista tapahtumista Varainhoitovuoden päättymisen jälkeen ei ole tapahtumia, joilla olisi vaikutusta varainhoitovuoden tilinpäätökseen. 50

51 Liite 2: Nettoutetut menot ja tulot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2006 Talousarvio Talousarvion 2007 määrärahojen 2007 (TA + LTA:t) käyttö vuonna 2007 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2007 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2007 Käyttö vuonna 2007 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle Momentti Bruttomenot , , , , Bruttotulot , , , ,98 Riista- ja kala- Nettomenot , , , , , , , ,03 talouden tutkimuslaitoksen toimintamenot Liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Tutkimuslaitoksella ei ole arviomäärärahojen ylityksiä Liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Tutkimuslaitoksella ei ole peruutettuja siirrettyjä määrärahoja. Liite 5: Henkilöstökulujen erittely Henkilöstökulut , ,23 Palkat ja palkkiot , ,67 Tulosperusteiset erät 0, ,10 Lomapalkkavelan muutos , ,46 Henkilöstösivukulut , ,48 Eläkekulut , ,29 Muut henkilösivukulut , ,19 Yhteensä , ,71 Johdon palkat ja palkkiot, josta , ,56 - tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 0,00 0,00 Johto 0,00 0,00 Muu henkilöstö 0,00 0,00 Liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tilivirastossa yhdenmukaisin periaattein kansallis- ja käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta vuoden 1998 aikana tai sen jälkeen hankitusta omaisuudesta. Aiemmin käytössä olleesta jäännösarvopoistomenetelmästä luovuttiin vuoden 1988 alusta, mistä johtuen tätä aiemmin hankitun omaisuuden poistot on laskettu jäljellä olleesta jäännösarvosta. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet eivät ole muuttuneet varainhoitovuoden aikana. 51

52 Omaisuusryhmä Poistomenetelmä Poistoaika vuotta Vuotuinen poisto % Jäännösarvo tai % Aineettomat hyödykkeet 110 Perustamis ja järjestelymenot Tasapoisto % 111 Tutkimus- ja kehittämismenot Tasapoisto % 112 Aineettomat oikeudet Tasapoisto % 114 Muut pitkävaikutteise menot Tasapoisto % Aineelliset hyödykkeet 123 Rakennelmat Tasapoisto % 124 Rakenteet Tasapoisto 15 ja 20 5 ja 6,7 0 % 125 Koneet ja laitteet Tasapoisto ,7-33,3 0 % 126 Koneet ja laitteet Tasapoisto ,7-33,3 0 % 127 Kalusteet Tasapoisto 8 12,5 0 % 128 Muut aineelliset hyödykkeet Tasapoisto 8 12,5 0 % Liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Aineettomat hyödykkeet Yhteensä Perustamis- ja järjestelymenot Tutkimus- ja kehittämismenot Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno , , ,17 0, ,95 Lisäykset 0, ,47 0,00 0, ,47 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno , , ,17 0, ,42 Kertyneet poistot , , ,16 0, ,39 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , ,76 0, ,07 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , , ,92 0, ,46 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , ,25 0, ,96 Aineelliset hyödykkeet Yhteensä Rakennelmat ja rakenteet Koneet, laitteet ja kalusteet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno , , , , ,93 Lisäykset , , , , ,35 Vähennykset 0, ,75 0,00 0, ,75 Hankintameno , , , , ,53 Kertyneet poistot , , ,02 0, ,31 Vähennysten kertyneet poistot 0, ,74 0,00 0, ,74 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , ,39 0, ,50 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0, ,97 0,00 0, ,97 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot , , ,41 0, ,04 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , , ,49 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Tutkimuslaitoksella ei ole hallinnassaan eri yhtiöiden osakkeita tai osuuksia eikä muita pitkäaikaisia sijoituksia 52

53 Liite 8: Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuotot Muutos Korot euromääräisistä saamisista 2 800, ,57 387,38 Korot valuuttamääräisistä saamisista 0,00 0,00 0,00 Emissio-, pääoma- ja kurssierot saamisista 0,00 0,00 0,00 Osingot 0,00 0,00 0,00 Liikelaitosten voiton tuloutukset 0,00 0,00 0,00 Muut rahoitustuotot -253,02 0,00-253,02 Rahoitustuotot yhteensä 2 547, ,57 134,36 Rahoituskulut Muutos Korot euromääräisistä veloista 51,92 71,72-19,80 Korot valuuttamääräisistä veloista 0,00 0,00 0,00 Emissio-, pääoma- ja kurssierot veloista 0,00 0,00 0,00 SWAP-maksut veloista 0,00 0,00 0,00 Sijoitusten ja lainasaamisten tileistäpoistot 0,00 0,00 0,00 Muut rahoituskulut 1 250, ,75-303,75 Rahoituskulut yhteensä 1 301, ,47-323,55 Netto 1 246,01 788,10 457,91 Liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Tutkimuslaitoksella ei ole varainhoitovuoden päättyessä ollut talousarviotaloudesta myönnettyjä lainoja. Liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Tutkimuslaitoksella ei ole hallinnassa erilajisia osakkeita, osuuksia eikä osakkeisiin rinnastettavia arvopapereita eikä oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Liite 11: Taseen rahoituserät ja velat Tutkimuslaitoksella ei ole taseessa ilmoitettavia rahoituseriä eikä tutkimuslaitoksen hoidossa ole valtion talousarviotalouden velkaa. 53

54 Liite 12: Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut Vastuusitoumukset Tutkimuslaitoksella on lisäksi toistaiseksi voimassaolevia vuokrasopimuksia, jotka todennäköisesti ovat voimassa ainakin 2 vuotta ja siten arvoltaan vähintään 5 milj. euroa. Merkittävät monivuotiset taloudelliset sopimusvastuut Vuokrasopimukset Vuosittaiset talousarviomenot yhteensä, arvio - Kestoajaltaan pidemmät kuin 4 vuoden sopimukset yhteensä ,00 Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset ,00 Liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Tutkimuslaitoksella ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja. Liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Tutkimuslaitoksella ei ole taseeseen sisältymättömiä rahastoituja varoja. Liite 15: Velan muutokset Tutkimuslaitoksella ei ole taseeseen ei sisältyvää valtionvelkaa. Liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio Tutkimuslaitoksella ei ole taseeseen ei sisältyvää valtionvelkaa. Liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Vuonna 2007 valtion sisäinen yhteistyörahoitus nettoutettiin tutkimuslaitoksen toimintamenoihin. Nettouttamisen johdosta tutkimuslaitoksen toimintamenojen budjetoidut tulot kasvoivat 1,6 milj. euroa ja menot kasvoivat vastaavasti 1,6 milj. euroa. Nettouttamisella ei ole vaikutusta tutkimuslaitoksen talousarvion toteumalaskelmaan eikä tuotto- ja kululaskelmaan. Liitteessä 2 esitetyt bruttomenot ja tulot kasvavat sen sijaan kasvavat nettouttamisen johdosta. 54

55 6. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN Olemme tänään hyväksyneet Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilinpäätöksen. Helsingissä Eero Helle ylijohtaja johtokunnan puheenjohtaja Per-Edvin Persson johtokunnan varapuheenjohtaja Petri Heinimaa johtokunnan jäsen Katri Kärkkäinen johtokunnan jäsen Katriina Partanen johtokunnan jäsen Pertti Viik johtokunnan jäsen 55

56 LIITE 1. TULOSSOPIMUKSEN 2007 TULOSTAVOITTEET Valtiohallinnon linjausten mukaan jatketaan kenttä-, koeasema- ja viljelylaitosverkoston kehittämistä siten, että yksiköiden kokonaismäärä vähenee. TTS-kauden aikana toimipisteiden määrää vähennetään kuudella (viisi tutkimusasemaa ja yksi viljelylaitos). Vuoden 2007 aikana laaditaan suunnitelmat toimipisteiden lakkauttamisesta tuottavuusohjelman mukaan ja käynnistetään osa suunnitelmista. Tuottavuusohjelmaan liittyen päivitettiin toimipaikkaverkoston kehittämissuunnitelma tuottavuustavoitteita vastaavaksi. Suunnitelmassa noudatettiin myös MMM:n ja OPM:n suosituksia. Kokonaissuunnitelma aikatauluineen on laadittu ja siihen liittyvät lakkauttamispäätökset on tehty. Tuotetaan tieteellisin kriteerien mukaista korkeatasoista tietoa. Tutkimuslaitoksen kehittämä tuloksellisuuden mittaristo otetaan käyttöön. Projektityöskentelyä evaluointijärjestelmineen vahvistetaan edelleen. Asiantuntijuutta hyödynnetään mm. lausunnonannoissa ja työryhmissä. European Fisheries and Aquaculture organisation EFARO EU:n työryhmät, mm. tiede-, tekniikka- ja talouskomiteassa STECF ja ORNIS-komiteassa, Eurostatin - työryhmät Euroopan sisävesikalastuskomissio EIFAC Kansainväliset kalastuskomissio NASCO Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES komiteoineen ja työryhmineen Muuttavien eläinten suojelusopimus, Bonnin sopimus ja Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelusopimus, Bernin sopimus Pohjoismaisen ministerineuvoston alaiset kalataloustutkimusryhmät NAF Pohjoismainen riistantutkimuskollegio NKV Pohjoismainen porotutkimuselin NOR HELCOM Julkaisutoimintaa jatkettiin entisellä tasolla. Tuotettiin tieteellisin kriteerien mukaista korkeatasoista tietoa. Tiedot vuoden aikana tuotetuista tieteellisistä artikkeleista valmistuvat alkuvuonna Tuloksellisuuden mittaristo on otettu soveltuvin osin käyttöön. Projektityöskentelyä on vahvistettu varsinkin tietohallinnon osalta. Lohitutkimuksen kansainvälinen evaluointi valmistui. Lausuntoja on annettu hieman edellisvuotta vähemmän. Työryhmiin on osallistuttu, tarkka tieto valmistuu alkuvuonna Henkilöstön ammatilliseen kehittämiseen investoidaan edelleen ja tehtäväkiertoa tuetaan mm. uusien tehtävien ja vähäisen rekrytointimahdollisuuden synnyttämän ongelman ratkaisemiseksi. Lisätään henkilöstön taitojen monipuolistamista ja siirtymistä uusille syventymisaloille ja vähennetään aiemmasta voimavarojen käyttöä henkilöstön väitöskirjatöihin. Henkilöstötyötyytyväisyyttä mitataan. Henkilöstön ammatilliseen kehitykseen investoitiin edelleen voimavaroja. Henkilöstön kehittämisstrategian mukaan vuoden aikana valmistui 2 väitöskirja. Tulosvuonna järjestettiin n. 15 tutkijalle kirjoitus- ja toimittajakoulutusta. Esimiehille suunnattu ASLAK-kuntoutus jatkui. Osa henkilöstöstä on suorittamassa ATK-ajokorttia. Työhyvinvointikysely toteutettiin loppuvuonna 2007 käyttäen VMBaroa. Kyselyyn liitettiin myös palkkausjärjestelmään liittyvä osuus. Tutkimusjohtaja Juhani Kettunen lähti vuodeksi vierailevaksi tutkimusprofessoriksi Yhdysvaltoihin Seattleen Northwest Fisheries Science Center iin (NOAA). 56

57 Tutkimuslaitos järjesti henkilöstölle koulutusta ja kurssitusta, mm. aikasarja-analyysikurssi, SAS- EG-kurssi, asiantuntijakirjoituskoulutusta, mediavalmennusta, sähkökalastus- ja ensiapukoulutusta. Valtionhallinnon linjausten mukaan lisätään yhteistyötä tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa mm. kenttätöissä. Erityisesti kehitetään yhteistyötä hallinnonalan muiden tutkimuslaitosten kanssa sekä tutkimuksessa että tukipalveluissa. Yhteistyötä yliopistojen kanssa jatkettiin yhteistyösopimusten mukaisesti. Talous- ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen koordinointiin hallinnonala on perustanut neuvottelukunnan yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa ajalle Hallinnonalan sektoritutkimuslaitokset ovat edelleen sektoritutkimuksen kehittämislinjausten mukaan tiivistäneet yhteistyötään, mm. tutkimusyhteistyön tiivistämiseksi. Myös hallinnonalan tukipalvelujen osalta on selvitetty yhteistyömahdollisuuksia. Yhteinen laboratoriotoiminnan kehittämisryhmä on perustettu (EVIRA, METLA, MTT, RKTL), johon myös tutkimuslaitos on osallistunut. Tutkimustulosten levittämistä ja käytäntöön saattamista tehostetaan julkaisu-uudistuksella, joka mahdollistaa julkaisujen entistä laajemman levittämisen sähköisesti. Tutkimuslaitoksen julkaisusarjat yhdistettiin keväällä pääasiassa sähköiseksi julkaisusarjaksi. Tutkimusten ja selvitysten tuloksia voi lukea ja ladata RKTL:n verkkopalvelusta sekä tilata tarpeen mukaan painettuna verkkokirjakaupasta. Sähköinen julkaiseminen parantaa tiedon hyödyntämistä ja löytymistä, sillä asiakkaat löytävät tiedon myös internetin hakukoneiden kautta. Julkaisuja markkinoidaan noin 2000 asiakkaalle suunnatulla sähköisellä uutiskirjeellä 4-5 kertaa vuodessa. Julkaisu-uudistuksella tavoitellaan myös kustannussäästöjä, jotka syntyvät painokustannusten vähenemisestä. Tulostavoitteisiin liittyvät tunnusluvut on esitetty liitteessä 1. Tulostavoitteisiin liittyvät tunnusluvut esitetään toimintakertomuksessa a) Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys osa-alueittain TAE 2007: Vuonna 2007 voimavaroja suunnataan elinkeinotutkimukseen, kansainvälistymiseen sekä uusien tuotteiden ja tiedonhallinnan kehittämiseen. Kalakantojen hoitamiseksi käytetään arvokalojen sopimuskasvatukseen ja istutuksiin noin 1,1 milj. euroa. tutkimuslaitoksen ulkopuolisen rahoituksen osuutta lisätään, menoista katetaan 30 % ulkopuolisella rahoituksella (maksullinen toiminta, EU-rahoitus, yhteistyörahoitus), jotka hankitaan yksityiseltä ja julkiselta sektorilta maksullisen toiminnan tuloja sekä yhteistyörahoituksen osuutta pyritään nostamaan välittömän ja välillisen EU-rahoituksen tavoitetasona pidetään yhtä miljoonaa euroa vesiviljelyn maksullisen toiminnan kannattavuutta parannetaan suunnitelluilla ja aloitetuilla toimenpiteillä toteutetaan valmisteltua tuottavuusohjelmaa, mm. suunnitellaan palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtymistä. Tavoitteisiin liittyvät tunnusluvut esitetään toimintakertomuksessa Tutkimuslaitoksen rahoitusstrategia sekä siihen liittyvät suunnitelmat valmistuvat. Rahoitusinstrumenttien hallintaan liittyvä työryhmä jatkoi työtään, jaloppuraportti valmistui keväällä Loppuraportti sisältää ehdotuksen rahoitusstrategiaksi. b) Tuotokset, laadunhallinta ja niiden kehitys TAE 2007: Tuotoksiin ja laadunhallintaan liittyvät tavoitteet: asiantuntijatyötä lisätään 57

58 tutkimuksen palvelukykyä päätöksenteossa parannetaan lisäämällä ongelmien käsittelyä toisiinsa liittyen biologisessa, taloudellisessa ja sosiaalisessa ulottuvuudessa tieteellistä julkaistutoimintaa tehostetaan tutkimuslaitos verkottuu Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Oulussa ja Turussa yliopistojen kanssa muodostaen tutkimusyhteisöjä sekä toimii yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia kehitetään yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa. vesiviljelyn, kannanarvioinnin ja tilastoinnin sekä tutkimuksen toimintaa varmistetaan toimintajärjestelmillä. Tavoitteisiin liittyvät tunnusluvut esitetään toimintakertomuksessa c) Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys osa-alueittain TAE 2007: Henkisiin voimavaroihin liittyvät tavoitteet henkilötyövuosien määrä laskee tuottavuusohjelman mukaan henkilöstön osaamiseen panostamista jatketaan ja osaamista vahvistetaan sosioekonomisessa tutkimuksessa, menetelmätieteissä, projektiosaamisessa ja esimiestyössä lisätään työkyvyn ylläpidon tukea lisätään henkilöstön kansainvälistymistä tukevaa toimintaa ja edellytyksiä osallistua laajoihin monitieteellisiin ohjelmiin. Tavoitteisiin liittyvät tunnusluvut esitetään toimintakertomuksessa d) Tietovarantojen ja tietotekniikan hyödyntämisen tila ja kehitys Tietojärjestelmät ja infrastruktuuri on lähes kokonaan ulkoistettu. Tuottavuuden parantamisessa suuntaudutaan yhteistyöhön muiden organisaatioiden kanssa. Järjestelmien yhteen toimivuutta, yhteisiä järjestelmiä ja organisaatiorajat ylittävien palveluprosessien käyttöönottoa edistetään. Tuottavuuden parantamiseksi on suuntauduttu yhteistyöhön muiden organisaatioiden kanssa. Järjestelmien yhteen toimivuutta, yhteisiä järjestelmiä ja organisaatiorajat ylittävien palveluprosessien käyttöönottoa on edistetty. Toteutetaan vuonna 2006 päivitettyä tuottavuusohjelmaa, jossa on esitetty kuvaus vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamisen tavoitteista ja keinoista sekä edellytyksistä. Toteutetaan tutkimuslaitoksen vuonna 2006 valmisteltua suunnitelmaa siirtyä talouspalvelujen osalta Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaaksi. Henkilöstöpalvelujen osalta laaditaan vastaava suunnitelma ja valmistaudutaan siirtymään Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaaksi vuonna Toteutettiin tuottavuusohjelmaa Tuottavuusohjelmaan sisältyy alustava henkilöstösuunnitelma vuosille Henkilöstösuunnitelmaa on edelleen tarkennettu. Osallistuttiin MMM:n palvelukeskusohjausryhmään. Jatkettiin valmisteluja Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtymiseksi ministeriöiden päätösten ja ohjeiden mukaan. Syyskuussa 2007 laajennettiin taloushallinnon ostopalvelujen hankintaa VK:n palvelukeskukselta. Aloitettiin valmistelut henkilöstöhallinnon palvelujen ostamiseksi palvelukeskukselta. Perustetaan keskitetty tietokantajärjestelmä pysyvien tutkimustehtävien tietovarantoihin ja liitetään siihen maastotietokanta. Pysyvien tutkimustehtävien tietovarantoihin tarvittavan keskitetyn tietokantajärjestelmän suunnittelu- ja toteutustyö on aloitettu vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan mm. hirvi- ja petoeläinten kanta-arviossa tarvittavat tietovarastot. Paikkatiedon hallinta on osa rakennettavaa tietohallintokokonaisuutta. Paikkatiedon hallinnassa on edetty nykytilanteen kuvausvaiheeseen. 58

59 Fyysisten investointien määrä vähennetään ja ne kohdistetaan tuloksellisuuden kannalta tärkeimpiin kohteisiin. Mm. Kainuun tutkimusaseman uudistamiseen ja kehittämiseen kohdennettiin investointivaroja. Siirrytään asteittain sisäisen asiakkuuden käyttöön ja sisäisen laskutuksen käyttöä laajennetaan. Tutkimuslaitoksessa on eräiden tuotteiden osalta käytössä sisäinen laskutus (merkinnät, sopimuskasvatus, maitipankin ylläpitopalvelut). Sisäistä laskutusta laajennettiin koskemaan myös yhteistyörahoituksen palkkakustannuksia. Merkittävät tulosalue-, tehtäväalue- tai prosessitasoiset tavoitteet ja tehtävät Kala- ja riistavarojen arviointi sekä tilastointi Käynnistetään kalatietorekisterihanke vesienhoitolain ja -asetuksen mukaisten kalastoseurantojen tuottaman tiedon rekisteröimiseksi ja luokittelemiseksi yhteistyössä kalataloushallinnon ja ympäristöhallinnon kanssa. Hanke ajoittuu vuosille Kalatietorekisterihanke vesienhoitolain ja -asetuksen mukaisten kalastoseurantojen tuottaman tiedon rekisteröimiseksi ja luokittelemiseksi käynnistettiin yhteistyössä kalatalous- ja ympäristöhallinnon kanssa. Hanke ajoittuu vuosille Hankkeeseen perustettiin ohjausryhmä ja hankeryhmä, joka aloitti työnsä määrittelyvaiheella. Laaditaan raportti silakka-, kilohaili-, turska-, lohi-, merialueen kuha- ja Pohjanlahden siikakantojen tilasta vuonna 2006 sekä ennuste vuosille 2007 ja Raporttiin sisältyvät myös tiedot Simojoen, Tornionjoen, Tenojoen ja Näätämöjoen lohisaaliista ja lohikantojen tilasta. Raportti toimitetaan ministeriöön mennessä. Raportti toimitettiin ministeriöön määräaikaan mennessä. Valmistellaan lokakuun loppuun mennessä suunnitelma sisävesien kalakantojen arvioimiseksi. Suunnitelma toimitettiin ministeriöön lokakuussa Tuotetaan ajantasaiset tiedot metsäkanalintujen, vesilintujen, hirvieläinten ja suurpetojen runsaudesta ja lisääntymistuotosta sekä pienten ja keskikokoisten riistanisäkkäiden ja harmaahylkeen runsaudesta. Kooste seurantaraporteista julkaistaan Riista- ja kalatalous Selvityksiä -sarjassa tammikuussa Seurantatulokset raportoitin RKTL:n kotisivuilla seuraavasti: Metsäkanalinnut 2007: metso ja riekko vähentyneet Vesilinnut 2007: runsaus ja poikastuotto Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna Pienten ja keksikokoisten riistanisäkkäiden runsaus vuonna Hallit kerääntyvät keväällä lounaissaaristoon: hyljelaskennat Suomen merialueilla Lehdistötiedote Jatketaan hirvikanta-arvioinnin tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmän uudistaminen on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Tietokanta on pääosin siirretty vanhasta järjestelmästä uuteen ja käyttöliittymän ohjelmointityötä jatketaan. Aineistonkäsittelymenetelmien kehitystyö on aloitettu ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Metsäpeuran Kainuun osakanta arvioitiin lentolaskennalla. Hirvikanta-arvioinnin tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmän uudistamistyötä jatkettiin suunnitelman mukaisesti. 59

60 Laaditaan viralliset vuotta 2006 koskevat tilastot ammattikalastuksesta merellä ja sisävesillä, vapaaajankalastuksesta, vesiviljelystä, kalan tuottajahinnoista, kalan ulkomaankaupasta ja riistasaaliista. Toteutetaan kalatalouden yritystaloustilasto. Tilastot Ammattikalastus merellä 2006, Vesiviljely 2006, Kalan tuottajahinnat 2006, Kalan ulkomaankauppa 2006 ja Riistasaalis 2006 julkaistiin kesän 2007 aikana, ja julkaisut on toimitettu ministeriöön. Ammattikalastus sisävesillä 2006 tilaston käsikirjoitus ja Vapaa-ajankalastus 2006 tilaston keskeiset taulukot toimitettiin ministeriöön joulukuun lopussa Kaksi viimeksi mainittua ilmestyy julkaisuna tammikuussa Kaikki valmiit tilastot on nähtävillä osoitteessa Kalatalouden yritystaloustilastoa vastaava selvitys Kalatalousyritysten tilinpäätöstiedot 2005 toimitettiin ministeriölle kesäkuussa Vastaavat tiedot vuodelta 2006 raportoidaan vuoden 2008 alkupuolella sen jälkeen, kun raportin perustana olevat Tilastokeskuksen tilinpäätösaineistot valmistuvat. Toteutetaan EU-tiedonkeruuohjelman vaatimukset; suoritetaan vuoden 2007 tiedonkeruu asetuksen mukaisesti, lähetetään vuoden 2008 kansallinen ohjelma ministeriölle mennessä sekä raportoidaan vuoden 2006 tiedonkeruu ministeriölle mennessä. Ehdotus vuoden 2008 kansalliseksi ohjelmaksi (National Programme 2008) lähetettiin ministeriölle yhdessä vuoden 2006 tiedonkeruuraporttien (Technical Report, Financial report) kera. EU-tiedonkeruuohjelman vuoden 2007 tiedonkeruu on toteutettu kansallisen suunnitelman ja komission tiedontoimituspyyntöjen mukaisesti. Seurataan merihylkeiden kalastukselle ja kalankasvatukselle aiheuttamia vahinkoja. Tavoitetta vastaavat vahinkoraportit on toimitettu ministeriöön joulukuussa Laaditaan suunnitelma suurpetojen aiheuttamien vahinkojen kartoittamisesta ja seurannasta. Tulostavoitetta vastaava selvitys "Petoeläinvahingot Suomessa vuonna 2005" toimitettiin ministeriöön toukokuussa Jatketaan vuoteen 2009 kestävää kannanarviointiin ja tilastointiin liittyvän tietovarannon siirtämistä keskitettyihin tietokantoihin ja rekistereihin. Työ aloitetaan suunnitteluvaiheella, jossa kartoitetaan tietovarantojen koko, käyttäjät sekä tehdään resurssi- ja aikataulusuunnitelma työn Kannanarviointiin ja tilastointiin liittyvän tietovarannon siirtämistä keskitettyihin tietokantoihin ja rekistereihin jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Työ aloitettiin vaiheittaisella suunnitteluvaiheella, jossa kartoitetaan aineistokohtaisesti tietovarantojen koko, käyttäjät sekä tehdään resurssi- ja aikataulusuunnitelma työn toteuttamisesta aineistoittain. Ensivaiheessa siirretään hirvi- ja suurpetoaineistot. Kalantutkimus Jatketaan kalaistutusten tulosten selvittämiseen ja parantamiseen liittyvän tutkimusohjelman ( ) toteuttamista. Vuonna 2007 raportoidaan saimaannieriän alttiudesta kaihille sekä evävaurioiden ja varhaiskypsyyden esiintymisestä nevanlohen vaelluspoikasilla ja vaikutuksesta niiden eloonjääntiin. Kalaistutuksiin liittyviä tutkimuksia jatkettiin. Raportit saimaannieriän kaihialttiudesta sekä nevanlohen evävaurioista ja varhaiskypsyydestä toimitettiin ministeriöön joulukuussa Jatketaan Saimaan lohen luonnonvaraisen lisääntymisen elvyttämiseen tähtääviä tutkimuksia. Vuonna 2007 jatketaan kudulle palaavien lohien ja vaellukselle lähtevien smolttien akustisia telemetriatutkimuksia. Saimaan lohen luonnonvaraisen lisääntymisen elvyttämiseen tähtääviä tutkimuksia jatkettiin mm. vaelluspoikasten telemetrisillä merkinnöillä Pielisjoessa ja Pyhäselällä. Kudulle palaavia ja syönnöksellä olevia järvilohia merkittiin Enonvedellä ja Paasselällä, ja aikaisemmin merkittyjen syönnöksellä olevien lohien liikkeitä seurattiin akustisen telemetrian avulla. Saimaan nieriän monimuotoisuuden säilyttämiseen ja kannan elvyttämiseen liittyvästä tutkimuskokonaisuudesta laaditaan suunnitelma hankkeen jatkotoimenpiteiksi. 60

61 Suunnitelma nieriän monimuotoisuuden säilyttämiseen ja kannan elvyttämiseen tähtäävästä tutkimuksesta ja toimenpiteistä lähetettiin maa- ja metsätalousministeriöön joulukuussa Jatketaan lohen kotiuttamisohjelman seurantatutkimuksia Kuivajoella, Kiiminkijoella ja Simojoella. Kuivajoella, Kiiminkijoella ja Simojoella jatkettiin lohen kotiuttamisohjelman seurantatutkimuksia arvioimalla jokipoikasten määrää sähkökalastuksin. Lisäksi Simojoella arvioitiin joesta lähtevien smolttien määrää, merkittiin luonnonsmoltteja ja seurattiin nousevien lohien määrää kaikuluotauksella. Tulostavoitteeseen liittyvät istutukset raportoidaan Istutukset kohdassa. Jatketaan tutkimusta Pohjanlahdella harjoitettavan valikoivan lohenkalastuksen vaikutuksista luonnonvaraisiin lohikantoihin. Vuoden 2006 tulokset raportoitiin alkuvuodesta Saalisnäytteitä ja kalastustietoja kerättiin suunnitelmien mukaisesti, ja tutkimuksen loppuraportti valmistuu vuoden 2008 tammikuun loppuun mennessä. Jatketaan Itämeren lohen M74-oireyhtymän seurantaa ja laaditaan raportti vuoden 2007 tilanteesta. M74-oireyhtymän esiintymisen seurantaa jatkettiin. Raportti vuoden 2007 M74-tilanteesta toimitettiin ministeriöön joulukuussa Jatketaan merkittyjen istutuskalojen seurantaa Inarijärvellä. Vuonna 2007 laaditaan raportti kutuikäisiksi kasvaneiden järvitaimenistukkaiden kutuvaelluksesta ja niiden osuudesta kudulle nousevassa järvitaimenkannassa. Jatkettiin merkittyjen istutuskalojen seurantaa Inarijärvellä. Kutuikäisiksi kasvaneiden järvitaimenistukkaiden kutuvaelluksesta ja niiden osuudesta kudulle nousevassa järvitaimenkannassa raportoitiin Kala- ja riistaraportissa nro 417. Raportti ja tuloksista laadittu tiivistelmä toimitettiin ministeriöön joulukuussa Jatketaan jokien ja järvien kalastoperusteista ekologisen tilan luokittelun kehittämistä sekä käynnistetään vesienhoitolain ja -asetuksen mukaiset kalaston perusseurannat. Raportoidaan työn edistymisestä ministeriölle vuoden loppuun mennessä. Jokien ja järvien kalastoperusteista ekologisen tilan luokittelua kehitettiin päivittämällä eri joki- ja järvityyppien luokkarajat vuoden 2006 koekalastusaineistojen avulla sekä osallistumalla kalaperusteisten luokittelumenetelmien eurooppalaiseen interkalibrointiin. Vesienhoitolain ja asetuksen mukaiset kalaston perusseurannat ja hajakuormituksen toiminnallinen seuranta käynnistettiin. Raportti työn edistymisestä toimitettiin ministeriöön joulukuussa Jatketaan raputalousohjelman ( ) toteuttamista. Vuonna 2007 päivitetään Raputalouskatsaus vuosien tiedoilla ja liitetään katsaukseen rapuruton esiintymisvesiä koskeva tietokanta ja julkaistaan katsaus. Raputalousohjelman toteuttamista jatkettiin. Raputalouskatsaus päivitettiin tulostavoitteen mukaisesti julkaistavaksi Riista- ja kalataloustutkimuksia sarjan niteenä. Niteen eri osien tiivistelmät toimitettiin maa- ja metsätalousministeriöön joulukuussa Istutetaan vuonna 2007 eri kohdevesistöihin lohen, meritaimenen, järvilohen, saimaannieriän ja vaellussiian poikasia. Istutusmäärät on esitetty liitetaulukossa. Istutusten toteutuminen esitetään erillisessä taulukossa. Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Tiedotetaan ammattikunnalle Suomessa kaupan olevien suomukalojen markkinoita ja hinnanmuodostusta koskevan päättyneen hankkeen tulokset. Hankkeen loppuraportti sekä muut julkaisut ja käsikirjoitukset vuodelta 2007 toimitettiin ministeriöön Jatketaan vuosille ajoittuvaa kala-, riista- ja poroelintarviketalouden tutkimusohjelmaa. 61

62 Vuosina tutkitaan kala- ja poroelintarvikkeiden asemaa suurtalouksissa sekä poronlihaa vähittäiskaupassa. Julkaisut ja esitteet kala- ja poroelintarvikkeiden asemasta suurtalouksissa toimitettiin ministeriöön Tutkimukset poronlihasta vähittäiskaupassa ovat analyysivaiheessa ja tutkimustulokset julkaistaan vuonna Jatketaan hanketta, jonka tavoitteena on vuoden 2007 loppuun mennessä tuottaa kokeelliset lähtötiedot siian valintajalostusohjelmalle. Raportti ja julkaisut toimitettiin ministeriöön Valintaindeksin ja jalostusohjelman optimointi valmistuu vuonna 2008, johtuen Rymättylän tutkimusrakennuksen palosta. Jatketaan tutkimushanketta, jonka tavoitteena on tuottaa tiedot, jotka tekisivät mahdolliseksi kuhan viljelyn ruokakalaksi. Toteutetaan kehitys- ja testaustyö, jonka tavoitteena on löytää parempia alkutuotantomenetelmä sekä uusien ruokakalalajien että suojeltavien kalakantojen viljelyyn. Raportit toimitettiin ministeriöön Käynnistetään tutkimushanke viljellyn siian laadusta kalan tarjontaketjussa. Tutkimushanke etenee suunnitelman mukaisesti. Hankkeesta julkaistaan loppuraportti Siian laatu kalan tarjontaketjussa maaliskuun 2008 loppuun mennessä. Tuotetaan Kalatalousbarometri 2007: Yritysten taloudelliset näkymät. Kalatalousbarometri toimitettiin ministeriöön Jatketaan riistatalouden sosioekonomista tutkimuskokonaisuutta osana laajempaa tutkimusohjelmaa. Käynnistetään hanke hirven yhteiskunnallisen merkityksen arvioimiseksi. Raportit toimitettiin ministeriöön Jatketaan vuonna 2006 käynnistynyttä Kuinka Suomi kalastaa tutkimushanketta. Raportti toimitettiin ministeriöön Riistantutkimus Jatketaan vuoden 2007 loppuun asti kestävää tutkimuskokonaisuutta karhun ja suden populaatiorakenteesta, liikkuvuudesta, levittäytymisestä ja suhteesta ihmistoimintoihin sekä osallistutaan Pohjoismaiden, Baltian ja Venäjän yhteiseen hankkeeseen suurpetokantojen geneettisen rakenteen selvittämiseksi. Valmistellaan loppuraportti. Hankkeessa edettiin suunnitelman mukaisesti. Loppuraportti valmistui joulukuussa ja toimitettiin ministeriöön tammikuussa Jatketaan vuoden 2009 loppuun asti kestävää hanketta metsäkanalintujen elinympäristö- ja tilatarpeista metsätalousmaisemassa. Tutkimuksessa edettiin suunnitelman mukaisesti. Maastotutkimuksia tehtiin Koillismaan metsotutkimuksessa (mm. soidinpaikkakartoitukset, radiotelemetria, elinpiirikartoitukset, metsästyskirjanpito) ja tuloksia analysoitiin metson soidinpaikkojen suhteessa maisemarakenteeseen sekä taimikoiden ja ensiharvennuksen merkityksestä metsolle. Myös hankkeen osa-alueet maisemarakenteen merkitys metsotiheyksiin Etelä-Suomessa, metson esiintyminen ja metsämantereet Uudellamaalla, teeren talviparvien yhteys teeritiheyksiin riistakolmioilla, kanahaukan vaikutus metsäkanalintukantoihin ovat edistyneet suunnitellulla tavalla. Raportti toimitettiin ministeriöön tammikuussa Jatketaan vuoden 2008 loppuun asti kestävää tutkimushanketta vesilintusaaliin rakenteesta. Vuoden 2007 siipinäytekeruu toteutettiin edellisten vuosien tapaan. Pääosa näytteistä käsiteltiin, kaikki siipinäytteet saadaan määritetyksi talven aikana ja keräyksen loppuraportti valmistuu vuoden 2008 loppuun mennessä. Vuosiraportti toimitettiin ministeriöön tammikuussa Laaditaan suunnitelma peltopyyn kannanhoitosuunnitelman toteuttamiseen liittyvästä kannanseurannan ja siihen liittyvän muun tutkimuksen järjestämisestä. 62

63 Suunnitelma on laadittu ja toimitettu ministeriöön tammikuussa Porontutkimus Jatketaan porolaidunten tilan seurantaa ja raportoidaan seurannan tulokset sekä kehitetään edelleen laiduninventointimenetelmää. Vuoden 2007 aikana inventoitiin poronhoitoalueen pohjoisosan porolaitumet kuudessa paliskunnassa (Paistunturi, Kaldoaivi, Näätämö, Muddusjärvi, Vätsäri ja Muotkatunturi). Tulokset tarkentuvat vielä vuoden 2008 alussa. Koko poronhoitoalueen pohjoisosan (20 paliskuntaa) inventointi viedään päätökseen vuoden 2008 lopussa. Raportti vuoden 2007 inventointituloksista toimitettiin ministeriöön tammikuussa Vesiviljely Jatketaan kirjolohen ja siian valintajalostusohjelmia ja luodaan valmius tehokkaiden molekyyligeneettisten menetelmien hyödyntämiselle jalostuksen toteutuksessa. Kirjolohen valintajalostus eteni suunnitelmien mukaisesti. Kirjolohen suolistorasvan määrän hallitsemiseksi/pienentämiseksi otettiin uutena valintakriteerinä käyttöön perkaushävikin määrä. Siian jalostuksen toteutusmallin ja rahoituksen suunnittelu käynnistettiin loppuvuonna. Suunnitelma valmistuu jalostettavuustutkimuksen tulosten valmistuttua alkuvuonna Valmiuksien luominen molekyyligeneettisten menetelmien hyödyntämiselle jakautui kahteen osaalueeseen: MTT vetoinen suurivaikutteisten geenien QTL-tutkimus ja ns. WB -menetelmän kehittäminen, ensivaiheessa nieriän jalostuksessa ja monimuotoisuuden ylläpidossa. QTL-tutkimuksessa on testattu 200 mikrosatelliitin käyttömahdollisuutta kirjolohella. Molekyyligenetiikan soveltamisvalmiudet jalostuksessa paranivat uuden menetelmän myötä. Menetelmän avulla voidaan tehdä geenikartoitus käyttäen mikrosatelliittiaineistoja. Menetelmällä voidaan myös laskea eläinten geneettinen potentiaali käyttäen yhtäaikaisesti ominaisuuksien mittauksia ja markkereita. Valmiuksia WBS-jalostusmenetelmälle luotiin testaamalla muilla lajeilla käytössä olevien mikrosatelliittilokusten toimivuus nieriällä. Lisäksi RKTL otti haltuun tutkimuslaitoksen ja MTT:n henkilöstön jalostusyhteistyössä kehittämän keksinnön ja menetelmästä jätettiin patenttihakemus. Saatetaan loppuun vesiviljelyn palvelujen ja tuotteiden kansainvälisestä hyödyntämistä koskeva suunnittelu. Vesiviljelyn palveluiden ja tuotteiden kansainvälisiä hyödyntämismahdollisuuksia tarkasteltiin jakamalla globaalit markkinat kolmeen segmenttiin. Tarjonnan ja kysynnän kohtaamisen kannalta potentiaalisin markkina/maaryhmä ovat ns. siirtymävaiheen maat, joissa myös rahoitusmahdollisuudet ovat kohtalaiset. Tällöin sekä päätoimijan/koordinaattorin että alihankkijan roolit ovat mahdollisia, samoin tuotemyynti. Myös merkittäviä referenssejä on jo olemassa. Korkean teknologian maihin vientimahdollisuuksia on vain muutamilla huipputuotteilla, erityisesti jalostuksessa. Niiden markkinapotentiaali on kuitenkin hyvin suuri ja päätuotantoalueilla toimimisella on tärkeä referenssi myös muuta kansainvälistä toimintaa ajatellen. Merkittävistä rahoituslähteistä huolimatta toimintamahdollisuudet kehitysmaissa, laajoissa monialaisissa kehitysyhteistyöhankkeissa ovat varsin rajalliset. Päätoimijan/koordinaattorin rooliin ei yleensä tule kysymykseen ja myös kalatalousosion alihankintaroolissa tutkimuslaitos pystyy usein tarjoamaan vain osan vaadittavasta kokonaisuudesta. Mikäli tätä toimintaa halutaan vahvistaa, on kansainvälisen ja kansallisen verkostojen kehittäminen olennaisen tärkeää. Suorat markkinatunnustelut keskittyivät Keski-Euroopan alueille, jossa viljelyolosuhteet ja -lajisto sekä kalamarkkinoiden lajisto ovat samankaltaisia kuin Suomessa. Lisäksi ponnisteluja oli Chilen suuntaan. Venäjän lähialueet olivat myös suunnittelun ja osin toteutuksen piirissä. Suunnittelu ja 63

64 selvitykset ovat johtaneet ensimmäisiin kauppoihin, jotka realisoitunevat 2008 alkaen. Yksityiskohtaisemmin selvitys toimitettiin maa- ja metsätalousministeriöön Istutukset 2007 Tulossopimuksessa (tulossopimuksen liite) tutkimuslaitos velvoitettiin istuttamaan eri kohdevesistöihin lohen, meritaimenen, järvilohen ja saimaannieriän poikasia seuraavassa taulukossa esitetyt määrät. Istutukset toteutuivat pääosin suunnitellulla tavalla. Joidenkin lohi-, järvilohi ja nieriäistutusten istutusmäärät jäivät alle tavoitteen muutamien sopimuskasvatuslaitoksien poikkeuksellisen suurten viljelytappioiden vuoksi. Taulukossa on esitetty istutusvesistökohtaisesti istutustavoitteet ja istutusten toteutuminen (kpl). Laji Jokipoikanen/ 1-vuotias Vaelluspoikanen/ 2-vuotias Istutusvesi Istutuskanta Tavoite, kpl Toteutuma, kpl Tavoite, Toteutuma, kpl kpl LOHI Kymijoki Neva Kymijoki Tornionjoki Vantaanjoki *1) Neva Paimionjoki Neva Aurajoki Neva Kokemäenjoki *2) Neva Kokemäenjoki Tornionjoki Merikarvianjoki Tornionjoki Merikarvianjoki *3) Simojoki Perhonjoki Oulujoki Perhonjoki *3) Simojoki Perhonjoki Tornionjoki Pyhäjoki Oulujoki Pyhäjoki Tornionjoki Kiiminkijoki Iijoki Kuivajoki Simojoki Simojoki Simojoki Tornionjoki Tornionjoki MERITAIMEN Ingarskilanjoki Ingarskilanjoki Isojoki Isojoki Lestijoki Lestijoki Perhonjoki *4) Lestijoki Kiiminkijoki Iijoki Tornionjoki Tornionjoki JÄRVILOHI Pielisjoki *5) Vuoksen vesistö Ala-Koitajoki Vuoksen vesistö Lieksanjoki Vuoksen vesistö NIERIÄ Saimaa Vuoksen vesistö VAELLUSSIIKA 1-kesäinen Tornionjoki Tornionjoki, kesä *1) Jokipoikasia istutettiin Vantaanjoen (8 000 kpl) lisäksi Koskenkyläjokeen (8 000 kpl) ja Porvoonjokeen (5 000 kpl). Kymijoen länsiosiin istutetut poikaset on laskettu Kymijoen istutuksiin. *2) Nevan lohen merkintätutkimusta ei toteutettu. *3) Istutuspaikkana Perhonjoki Merikarvianjoen sijaan. *4) Perhonjoen meritaimenen jokipoikasistutukset eivät toteutuneet sopimuslaitosten suurten viljelytappioiden vuoksi. *5) Järvilohi-istutus (1 000 kpl) tehtiin Kuolimoon kompensoimaan Saimaan nieriän pyyntirajoituksia. 64

65 LIITE 2. TALOUDELLISET VOIMAVARAT TUOTTO JA KULULASKELMA, 1000 Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tulossop Toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan tuotot Vuokrat ja käyttökorvaukset Muut toiminnan tuotot Toiminnan kulut Ostot tilikauden aikana Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Muut kulut Valmistevaraston lisäys (-) tai vähennys (+) Valmistus omaan käyttöön Poistot Sisäiset kulut Rahoitustuotot ja -kulut (netto) Satunnaiset tuotot ja (-)kulut (netto) Tuotot - kulut Käyttöomaisuusinvestoinnit, TOIMINNAN RAHOITUS, toimintamenomomentin bruttotulot toimintamenomomentin bruttomenot Toimintamenorahoitus, netto josta: - saman vuoden määräraha (TA+LTAt) edelliseltä vuodelta siirtynyt mr 1) seuraavalle vuodelle siirtyvä mr 1) Muilta momenteilta tuleva rahoitus yhteensä Mom Vesivarojen käytön ja hoidon menot muu erittelemätön talousarviorahoitus ) sisältää sopimuskasvatuksen seuraavan vuoden sopimuksiin varatun rahoituksen Vuonna 2007 valtionhallinnon sisäinen yhteistyörahoitus on nettoutettu toimintamenoihin. Tästä syystä bruttotulot ja menot kasvavat ja muu erittelemätön talousarviorahoitus vähenee. 65

66 LIITE 3. TIETEELLISET JULKAISUT 2007 Tieteelliset artikkelit lehdissä, joilla on Impact Factor (ISI) Ahvenharju, Tero; Ruohonen, Kari Agonistic behaviour of signal crayfish (Pacifastacus leniusculus Dana) in different social environments: Effect of size heterogeneity on growth and food intake. Aquaculture 271(1-4): Bahamon, Nixon; Sarda, Francesc; Suuronen, Petri Potential benefits from improved selectivity in the northwest Mediterranean multispecies trawl fishery. ICES Journal of Marine Science 64(4): Bahamon, Nixon; Sardà, Francesc; Suuronen, Petri Selectivity of flexible size-sorting grid in Mediterranean multispecies trawl fishery. Fisheries Science 73(6): Frey, Roland; Gebler, Alban; Fritsch, Guido; Nygrén, Kaarlo; Weissengruber, Gerald E Nordic rattle: the hoarse vocalization and the inflatable laryngeal air sac of reindeer (Rangifer tarandus). Journal of Anatomy 210(2): Haapasaari, P.; Michielsens, C. G. J.; Karjalainen, T. P.; Reinikainen, K.; Kuikka, S Management measures and fishers' commitment to sustainable exploitation: a case study of Atlantic salmon fisheries in the Baltic Sea. ICES Journal of Marine Science 64(4): Hirvonen, Heikki; Holopainen, Saila; Lempiäinen, Netta; Selin, Marita; Tulonen, Jouni Sniffing the trade-off: Effects of eel odours on nocturnal foraging activity of native and introduced crayfish juveniles. Marine and Freshwater Behaviour and Physiology 40(3): Holand, Øystein; Askim, Kjartan R.; Røed, Knut H.; Weladji, Robert B., Gjøstein, Hallvard; Nieminen, Mauri No evidence of inbreeding avoidance in a polygynous ungulate: the reindeer (Rangifer tarandus). Biology Letters 3(1): Huusko, Ari; Greenberg, Larry; Stickler, Morten; Linnansaari, Tommi; Nykänen, Mari; Vehanen, Teppo; Koljonen, Saija; Louhi, Pauliina; Alfredsen, Knut Life in the ice lane: The winter ecology of stream salmonids. River Research and Applications 23(5): Johansson, David; Juell, Jon-Erik; Oppedal, Frode; Stiansen, Jan-Erik; Ruohonen, Kari The influence of the pycnocline and cage resistance on current flow, oxygen flux and swimming behaviour of Atlantic salmon (Salmo salar L.) in production cages. Aquaculture 265(1-4): Jönsson, Elisabeth; Forsman, Antti; Einarsdottir, Ingibjörg E.; Kaiya, Hiroyuki; Ruohonen, Kari; Björnsson, Björn Thrandur Plasma ghrelin levels in rainbow trout in response to fasting, feeding and food composition, and effects of ghrelin on voluntary food intake. Comparative Biochemistry and Physiology. Part A. Molecular & Integrative Physiology 147(4): Kallio-Nyberg, Irma; Saloniemi, Irma; Jutila, Eero; Saura, Ari Effects of marine conditions, fishing, and smolt traits on the survival of tagged, hatchery-reared sea trout (Salmo trutta trutta) in the Baltic Sea. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences 64(9): Kallio-Nyberg, Irma; Saloniemi, Irma; Koljonen, Marja-Liisa Effects of parental and smolt traits on the marine survival of released Atlantic salmon (Salmo salar). Aquaculture 272(1-4): Kauhala, Kaarina; Holmala, Katja; Schregel, Julia Seasonal activity patterns and movements of the raccoon dog, a vector of diseases and parasites, in southern Finland. Mammalian Biology 72(6): Kause, A.; Paananen, T.; Ritola, O.; Koskinen, H Direct and indirect selection of visceral lipid weight, fillet weight, and fillet percentage in a rainbow trout breeding program. Journal of Animal Science 85(12): Kause, Antti; Ritola, Ossi; Paananen, Tuija Changes in the expression of genetic characteristics across cohorts in skeletal deformations of farmed salmonids. Genetics, Selection, Evolution 39(5): Kause, Antti; Tobin, Declan; Mäntysaari, Esa A.; Martin, Samuel A. M.; Houlihan, Dominic F.; Kiessling, Anders; Rungruangsak-Torrissen, Krisna; Ritola, Ossi; Ruohonen, Kari Genetic potential for simultaneous selection of growth and body composition in rainbow trout (Oncorhynchus mykiss) depends on the dietary protein and lipid content: Phenotypic and genetic correlations on two diets. Aquaculture 271(1-4): Kiljunen, Mikko; Vanhatalo, Mari; Mäntyniemi, Samu; Peltonen, Heikki; Kuikka, Sakari; Kiviranta, Hannu; Parmanne, Raimo; Tuomisto, Jouni T.; Vuorinen, Pekka J.; Hallikainen, Anja; Verta, Matti; Pönni, Jukka; Jones, Roger I.; Karjalainen, Juha Human dietary intake of organochlorines from Baltic herring: Implications of individual fish variability and fisheries management. Ambio 36(2-3): King, J. W.; Ruohonen, K.; Grove, D. J.; Hammerstein, A Nonlinear time series analysis of food intake in the dab and the rainbow trout. Journal of Theoretical Biology 245(4): Korsu, Kai; Huusko, Ari; Muotka, Timo Niche characteristics explain the reciprocal invasion success of stream salmonids in different continents. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America 104(23):

67 Kulmala, S.; Peltomäki, H.; Lindroos, M.; Söderkultalahti, P.; Kuikka, S Individual transferable quotas in the Baltic Sea herring fishery: A socio-bioeconomic analysis. Fisheries Research 84(3): Kumpula, Jouko; Colpaert, Alfred; Anttonen, Marja Does forest harvesting and linear infrastructure change the usability value of pastureland for semi-domesticated reindeer (Rangifer tarandus tarandus)? Annales Zoologici Fennici 44(3): Laakkonen, Juha; Nyyssönen, Tuomo; Hiltunen, Matti; Kauhala, Kaarina; Nikander, Sven; Soveri, Timo Effects of Protostrongylus sp. and Pneumocystis sp. on the pulmonary tissue and the condition of mountain and brown hares from Finland. Journal of Wildlife Diseases 42(4): Lappalainen, Antti; Tammi, Jouni; Puro-Tahvanainen, Annukka The effects of nickel smelters on water quality and littoral fish species composition in small watercourses in the border area of Finland, Norway and Russia. Boreal Environment Research 12(4): Martinkauppi, Birgitta; Doronina, Elena; Piironen, Jorma; Jääskeläinen, Timo; Parkkinen, Jussi Novel system for semiautomatic image segmentation of arctic charr. Journal of Electronic Imaging 16(3) p. Mustonen, Anne-Mari; Asikainen, Juha; Kauhala, Kaarina; Paakkonen, Tommi; Nieminen, Petteri Seasonal rhythms of body temperature in the free-ranging raccoon dog (Nyctereutes procyonoides) with special emphasis on winter sleep. Chronobiology International 24(6): Mäki-Petäys, H.; Corander, J.; Aalto, J.; Liukkonen, T.; Helle, P.; Orell, M No genetic evidence of sex-biased dispersal in a lekking bird, the capercaillie (Tetrao urogallus). Journal of Evolutionary Biology 20(3): Mönkkönen, M.; Husby, M.; Tornberg, R.; Helle, P.; Thomson, R. L Predation as a landscape effect: the trading off by prey species between predation risks and protection benefits. Journal of Animal Ecology 76(3): Nissinen, Ari; Grönroos, Juha; Heiskanen, Eva; Honkanen, Asmo; Katajajuuri, Juha-Matti; Kurppa, Sirpa; Mäkinen, Timo; Mänpää, Ilmo; Seppälä, Jyri; Timonen, Päivi; Usva, Kirsi; Virtanen, Yrjö; Voutilainen, Pasi Developing benchmarks for consumer-oriented life cycle assessment-based environmental information on products, services and consumption patterns. Journal of Cleaner Production 15(6): Nygrén, Tuire; Pusenius, Jyrki; Tiilikainen, Raisa; Korpelainen, Jan Moose antler type polymorphism: age and weight dependent phenotypes and phenotype frequencies in space and time. Annales Zoologici Fennici 44(6): Oja, Heli; Pöysä, Hannu Spring phenology, latitude, and the timing of breeding in two migratory ducks: implications of climate change impacts. Annales Zoologici Fennici 44(6): Orell, P;. Erkinaro, J Snorkelling as a method for assessing spawning stock of Atlantic salmon, Salmo salar. Fisheries Management and Ecology 14(3): Orell, P.; Erkinaro, J.; Svenning, M. A.; Davidsen, J. G.; Niemelä, E Synchrony in the downstream migration of smolts and upstream migration of adult Atlantic salmon in the subarctic River Utsjoki. Journal of Fish Biology 71(6): Paasivaara, Antti; Pöysä, Hannu Survival of common goldeneye Bucephala clangula ducklings in relation to weather, timing of breeding, brood size, and female condition. Journal of Avian Biology 38(2): Pellikka, Jani; Lindén, Harto; Rita, Hannu; Svensberg, Marko Motives for voluntary wildlife monitoring in Finnish hunting teams. Wildlife Biology 13(1):1-10. Peltonen, Heikki; Kiljunen, Mikko; Kiviranta, Hannu; Vuorinen, Pekka J.; Verta, Matti; Karjalainen, Juha Predicting effects of exploitation rate on weight-at-age, population dynamics, and bioaccumulation of PCDD/Fs and PCBs in herring (Clupea harengus L.) in the northern Baltic Sea. Environmental Science & Technology 41(6): Peltonen, Heikki; Luoto, Miska; Pääkkonen, Jari-Pekka; Karjalainen, Miina; Tuomaala, Antti; Pönni, Jukka; Viitasalo, Markku Pelagic fish abundance in relation to regional environmental variation in the Gulf of Finland, northern Baltic Sea. ICES Journal of Marine Science 64(3): Piha, Markus; Lindén, Andreas; Pakkala, Timo, Tiainen, Juha Linking weather and habitat to population dynamics of a migratory farmland songbird. Annales Zoologici Fennici 44(1): Piha, Markus; Tiainen, Juha; Holopainen, Jyrki; Vepsäläinen, Ville Effects of land-use and landscape characteristics on avain disversity and abundance in a boreal agricultural landscape with organic and conventional farms. Biological Conservation 140(1-2): Pöysä, Hannu; Pesonen, Mauri Nest predation and the evolution of conspecific brood parasitism: From risk spreading to risk assessment. American Naturalist 169(1): Quinton, C. D.; Kause, A.; Ruohonen, K.; Koskela, J Genetic relationships of body composition and feed utilization traits in European whitefish (Coregonus lavaretus L.) and implications for selective breeding in fishmeal- and soybean meal-based diet environments. Journal of Animal Science 85(12): Quinton, Cheryl D., Kause, Antti; Koskela, Juha; Ritola, Ossi Breeding salmonids for feed efficiency in current fishmeal and future plant-based diet environments. Genetics, Selection, Evolution 39(4): Rask, Martti; Jones, Roger I.; Järvinen, Marko; Paloheimo, Anna; Salonen, Maiju; Syväranta, Jari; Verta, Matti Changes in fish mercury concentrations over 20 years in an acidified lake subject to experimental liming. Applied Geochemistry 22(6):

68 Rintala, Jukka; Tiainen, Juha Indexing long-term regional bird population dynamics with nestling ringing data. Annales Zoologici Fennici 44(2): Ruohonen, Kari; Simpson, Stephen J.; Raubenheimer, David A new approach to diet optimisation: A reanalys using European whitefish (Coregonus lavaretus). Aquaculture 267(1-4): Røed, Knut H.; Holand, Øystein; Mysterud, Atle; Tverdal, Aage; Kumpula, Jouko; Nieminen, Mauri Male phenotypic quality influences offspring sex ratio in a polygynous ungulate. Proceedings of the Royal Society. B. Biological Sciences 274(1610): Saarma, Urmas; Ho, Simon Y. W.; Pybus, Oliver G.; Kaljuste, Marju; Tumanov, Igor L.; Kojola, Ilpo; Vorobiev, Alex A.; Markov, Nikolai I.; Saveljev, Alexander P.; Valdmann, Harri; Lyapunova, Elena A.; Abramov, Alexei V.; Männil, Peep; Korsten, Marju; Vulla, Egle; Pazetnov, Sergei V.; Pazetnov, Valentin S.; Putchkovskiy, Stanislav V.; Rõkov, Alexander M Mitogenetic structure of brown bears (Ursus arctos L.) in northeastern Europe and a new time frame for the formation of European brown bear lineages. Molecular Ecology 16(2): Saarma, Urmas; Kojola, Ilpo Matrilineal genetic structure of the brown bear population in Finland. Ursus 18(1): Salminen, M.; Alapassi, T.; Ikonen, E The importance of stocking age in the enhancement of River Kymijoki salmon (Salmo salar). Journal of Applied Ichthyology 23(1): Salonen, Annamari; Peuhkuri, Nina Aggression level in different water velocities depends on population origin in grayling, Thymallus thymallus. Ethology 113(1): Seppälä, T.; Chubb, J. C.; Niemelä, E.; Valtonen, E. T Introduced bullheads Cottus gobio and infection with plerocercoids of Schistocephalus cotti in the Utsjoki, an Arctic river in Finland. Journal of Fish Biology 70(6): Snickars, Martin; Sandström, Alfred; Lappalainen, Antti; Mattila, Johanna Evaluation of low impact pressure waves as a quantitative sampling method for small fish in shallow water. Journal of Experimental Marine Biology and Ecology 343(1): Soveri, T.; Nieminen, M Papillar morphology of the rumen of forest reindeer (Rangifer tarandus fennicus) and semidomesticated reindeer (R. t. tarandus). Anatomia, Histologia, Embryologia. Journal of Veterinary Medicine. Series C 36(5): Stark, Sari; Julkunen-Tiitto, Riitta; Kumpula, Jouko Ecological role of reindeer summer browsing in the mountain birch (Betula pubescens ssp. czerepanovii) forests: effects on plant defense, litter decomposition, and soil nutrient cycling. Oecologia 151(3): Sutela, Tapio; Pasanen, Pentti; Louhi, Pauliina; Mäki-Petäys, Aki Impacts of water quality and hand-picking of dead eggs on the survival of brown trout and Atlantic salmon eggs. North American Journal of Aquaculture 69(3): Suuronen, Petri; Sardà, Francesc The role of technical measures in European fisheries management and how to make them work better. ICES Journal of Marine Science 64(4): Suuronen, Petri; Tschernij, Vesa; Jounela, Pekka; Valentinsson, Daniel; Larsson, P.-O Factors affecting rule compliance with mesh size regulations in the Baltic cod trawl fishery. ICES Journal of Marine Science 64(8): Vepsaläinen, Ville; Pakkala, Timo; Piha, Markus; Tiainen, Juha The importance of breeding groups for territory occupancy in a declining population of a farmland passerine bird. Annales Zoologici Fennici 44(1):8-19. Vähä, Juha-Pekka; Erkinaro, Jaakko; Niemelä, Eero; Primmer, Craig R Life-history and habitat features influence the within-river genetic structure of Atlantic salmon. Molecular Ecology 16(13): Wabakken, Petter; Sand, Håkan; Kojola, Ilpo; Zimmermann, Barbara; Arnemo, Jon M.; Pedersen, Hans C.; Liberg, Olof Multistage, long-range natal dispersal by a global positioning system-collared Scandinavian wolf. Journal of Wildlife Management 71(5): Yeates, Gregor W.; Hrabok, Jackie T.; Oksanen, Antti; Nieminen, Mauri; Waller, Peter J Soil nematode populations beneath faeces from reindeer treated with ivermectin. Acta Agriculturae Scandinavica. Section B. Soil and Plant Science 57(2): Muut tieteelliset ennakkotarkastetut artikkelit Ahvenharju, Tero Food intake, growth and social interactions of signal crayfish, Pacifastacus leniusculus (Dana). Helsinki: University of Helsinki. 60 p. Cross, T. F.; McGinnity, P.; Coughlan, J.; Dillane, E.; Ferguson, A.; Koljonen, M.-L.; Milner, N.; O Reilly, P.; Vasemägi, A Stocking and ranching. In: Verspoor, E.; Stradmeyer, L.; Nielsen, J. (eds). The Atlantic salmon: Genetics, conservation and management. Oxford: Blackwell Publishing. p Hiedanpää, J.; Jokinen, A Näyttäytymistila luonnonsuojelun toimeenpanon perustana. Alue ja ympäristö 1/2007: Hiedanpää, Juha Sosiaalinen yrittäjyys ja institutionaalinen muutos: tapaus luonnonarvokauppa. Maaseudun uusi aika. 1/2007:

69 Hindar, K.; García de Leániz, C.; Koljonen, M.-L.; Tufto, J.; Youngson, A. F Fisheries exploitation. In: Verspoor, E.; Stradmeyer, L.; Nielsen, J. (eds). The Atlantic salmon: Genetics, conservation and management. Oxford: Blackwell Publishing. p Jokikokko, E.; Leskelä, A.; Huhmarniemi, A Is it possible to increase the stocking results of the whitefish in the Finnish Gulf of Bothnia by means of fisheries management? Advances in Limnology 60: Jutila, E.; Saura, A.; Kallio-Nyberg, I.; Huhmarniemi, A.; Romakkaniemi, A The status and exploitation of sea trout on the Finnish coast of the Gulf of Bothnia in the Baltic Sea. In: Harris, Graeme; Milner, Nigel (eds). Sea trout: Biology and management. Oxford: Blackwell Publishing. p Kauhala, Kaarina; Holmala, Katja Kissan elinympäristönkäyttö kesällä Kaakkois-Suomessa - pohdintaa kissan merkityksestä luonnossamme. Suomen Riista 53: Kojola, Ilpo Petojen vaikutus metsäpeurakannoissa. Suomen Riista 53: Kojola, Ilpo; Heikkinen, Samuli Yhteydet Suomen ja Skandinavian susikantojen välillä. Suomen Riista 53:7-14. Koljonen, M.-L.; King, T. L.; Nielsen, E. E Genetic identification of individuals and populations. In: Verspoor, E.; Stradmeyer, L.; Nielsen, J. (eds). The Atlantic salmon: Genetics, conservation and management. Oxford: Blackwell Publishing. p Kumpula, Jouko; Colpaert, Alfred Snow conditions and usability value of pastureland for semi-domesticated reindeer (Rangifer tarandus tarandus) in northern boreal forest area. Rangifer 27(1): Leskelä, A.; Sutela, T.; Ingman, H Quality, diet and growth of one-summer old European whitefish (Coregonus lavaretus L.) fingerlings produced in ponds and net-cages and released in the Finnish Archipelago Sea. Advances in Limnology 60: Nielsen, Max; Setälä, Jari; Laitinen, Jukka; Saarni, Kaija; Virtanen, Jarno; Honkanen, Asmo Market integration of farmed trout in Germany. Marine Resource Economics 22(2): Pellikka, Jani; Salmi, Pekka Osallisuus suurristakantojen sidosryhmäneuvotteluissa - keitä maakunnallisia riista-asoissa kuullaan? Suomen Riista 53: Rintala, Jukka Dynamics of Finnish starlings in : from monitoring to population modelling. Helsinki: University of Helsinki. 36 p. Salonen, E.; Amundsen, P-A.; Bøhn, T Boom and bust development by invading vendace Coregonus albula in the subarctic Inari-Pasvik watershed (Finland, Norway and Russia). Advances in Limnology 60: Suuronen, Petri; Sarda, Francesc Bycatch reduction techniques in European fisheries: traditional methods and potential innovations. In: Kennelly, Steven J. (ed.). By-catch Reduction in the World s Fisheries. Dordrecht: Springer. p Tammi, J.; Rask, M.; Ala-Opas, P Ecological classification of Finnish lakes using a multimetric fish index. Verhandlungen. Internationale Vereinigung für theoretische und angewandte Limnologie 29(5): Valkeajärvi, Pentti; Ijäs, Lauri; Lamberg, Teemu Metson soidinpaikat vaihtuvat - lyhyen ja pitkän aikavälin havaintoja. Suomen Riista 53: Webb, J.; Verspoor, E.; Aubin-Horth, N.; Romakkaniemi, A.; Amiro, P The Atlantic salmon. In: Verspoor, E., Stradmeyer, L., Nielsen, J. (eds). The Atlantic salmon: Genetics, conservation and management. Oxford: Blackwell Publishing. p Kirjoitukset tutkimuslaitoksen omissa julkaisuissa Ahvonen, Anssi; Honkanen, Asmo Kalatalousbarometri 2007: Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja 408:1-28. Ammattikalastus merellä Riista- ja kalatalous. Tilastoja 2/2007:1-68. Aro, Eero Ilmastonmuutos kiinnostaa myös kalantutkijoita. Apaja 1/2007: Aro, Eero Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) pitää vuosikokouksensa Helsingissä syyskuuta. Apaja 1/2007:29. Aro, Eero Turska. Teoksessa: Raitaniemi, Jari; Manninen, Kati (toim.) Kalavarat Kala- ja riistaraportteja 407: Auvinen, Heikki Merialueen ahven. Teoksessa: Raitaniemi, Jari; Manninen, Kati (toim.) Kalavarat Kala- ja riistaraportteja 407: Auvinen, Heikki Merialueen hauki. Teoksessa: Raitaniemi, Jari; Manninen, Kati (toim.) Kalavarat Kala- ja riistaraportteja 407: Ermala, A Hunters personal bag frequency in Finland. In: Danilov, P. I. (ed.). Dynamics of Game Animal Populations in Northern Europe: Proceedings of the IVth International Symposium (September 18-22, 2006, Petrozavodsk, Karelia, Russia). Petrozavodsk: Institute of Biology, Karelian Research Centre of the Russian Academy of Siences, Helsinki: Finnish Game and Fisheries Research Institute. p Eskelinen, Unto Hyvän sään aikaan. Apaja 2/2007:19. Eskelinen, Unto; Savolainen, Riitta Istukastuotannon lasku on taittunut. Apaja 1/2007:17. 69

70 Gromtsev, A. N.; Lindholm, T.; Litinskiy, P. Yu.; Kurhinen, J. P Last surviving areas of pristine taiga in northwest Russia: current status and significance for the conservation of game populations. In: Danilov, P. I. (ed.). Dynamics of Game Animal Populations in Northern Europe: Proceedings of the IVth International Symposium (September 18-22, 2006, Petrozavodsk, Karelia, Russia). Petrozavodsk: Institute of Biology, Karelian Research Centre of the Russian Academy of Siences, Helsinki: Finnish Game and Fisheries Research Institute. p Heinimaa, Petri; Eskelinen, Unto; Salminen, Matti Lohi-istutuksissa uusi ongelma - meri ei elätä poikasia. Apaja 2/2007: Helle, Eero RKTL auttaa elinkeinoja menestymään. Apaja 1/2007:2. Helle, Pekka; Wikman, Marcus Talven 2007 riistakolmiolaskennat. Riista- ja kalatalous. Selvityksiä 2/2007:1-30. Ikonen, Erkki; Suuronen, Petri Itämeren lohisaaliit ovat merkittävästi alentuneet, vaikka poikastuotanto ja -istutukset ovat pysyneet ennallaan. Apaja 1/2007: Jokelainen, Teemu; Koskela, Juha Kuhan alkukasvatus onnistuu Artemia-äyriäisen ja rehun yhteisruokinnalla. Riista- ja kalatalous. Selvityksiä 4/2007:1-16. Jokikokko, Erkki; Leskelä, Ari Merialueen siika. Teoksessa: Raitaniemi, Jari; Manninen, Kati (toim.) Kalavarat Kala- ja riistaraportteja 407: Jutila, Eero; Huhmarniemi, Alpo; Saura, Ari Meritaimen. Teoksessa: Raitaniemi, Jari; Manninen, Kati (toim.) Kalavarat Kala- ja riistaraportteja 407: Kalan tuottajahinnat Riista- ja kalatalous. Tilastoja 1/2007:1-43. Kalan ulkomaankauppa Riista- ja kalatalous. Tilastoja 3/2007:1-45. Kankainen, Markus; Setälä, Jari; Kause, Antti Kasvatetun siian ominaisuuksien taloudelliset arvot. Kala- ja riistaraportteja 414: liites. Kauhala, Kaarina Paljonko Suomessa on pienpetoja? Riista- ja kalatalous. Selvityksiä. 1/2007:1-18. Kauhala, Kaarina; Helle, Pekka Metsäjäniskanta pienentynyt voimakkaasti. Riista- ja kalatalous. Selvityksiä 3/2007:1-12 Kause, Antti; Ruohonen, Kari; Koskela, Juha; Paananen, Tuija; Quinton, Cheryl; Koskinen, Heikki Viljeltyjen kalojen rasvapitoisuutta parannetaan valintaohjelmalla. Apaja 1/2007: Kiuru, Tapio Luoteis-Venäjän kalatalouden kehittämisohjelma käynnistyi. Apaja 1/2007:19. Koljonen, Riikka Hirvitutkija etsii vastauksia käytännön ongelmiin. Apaja 2/2007: Koljonen, Riikka Kalastuspäivien tapahtuma tarjosi elämyksiä lähikalasta. Apaja 2/2007: Koljonen, Riikka Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinto Seppo Ronkaiselle. Apaja 2/2007:29. Kopatz, A.; Aspi, J.; Ruokonen, M.; Kojola, I Ecology and genetics of the brown bear (Ursus arctos) in Finland. In: Danilov, P. I. (ed.). Dynamics of Game Animal Populations in Northern Europe: Proceedings of the IVth International Symposium (September 18-22, 2006, Petrozavodsk, Karelia, Russia). Petrozavodsk: Institute of Biology, Karelian Research Centre of the Russian Academy of Siences, Helsinki: Finnish Game and Fisheries Research Institute. p Koskela, Juha; Kankainen, Markus; Setälä, Jari; Naukkarinen, Martti; Vielma, Jouni Kuhan ruokakalakasvatuksen kannattavuus verkkoallaskasvatuksessa ja lämminvesiviljelyssä. Kala- ja riistaraportteja 403: liites. Kurhinen, J.; Danilov, P.; Ivanter, E Effects of forest exploitation on food resources of game mammals in taiga areas of northwest Russia. In: Danilov, P. I. (ed.). Dynamics of Game Animal Populations in Northern Europe: Proceedings of the IVth International Symposium (September 18-22, 2006, Petrozavodsk, Karelia, Russia). Petrozavodsk: Institute of Biology, Karelian Research Centre of the Russian Academy of Siences, Helsinki: Finnish Game and Fisheries Research Institute. p Lindén, H.; Pellikka, J.; Belkin, V.; Danilov, P. I.; Helle; P The temporal and spatial trends of wildlife richness in eastern Fennoscandia. In: Danilov, P. I. (ed.). Dynamics of Game Animal Populations in Northern Europe: Proceedings of the IVth International Symposium (September 18-22, 2006, Petrozavodsk, Karelia, Russia). Petrozavodsk: Institute of Biology, Karelian Research Centre of the Russian Academy of Siences, Helsinki: Finnish Game and Fisheries Research Institute. p Mutenia, Ahti; Niva, Teuvo; Keränen, Pekka Lokan ja Porttipahdan tekojärvien ammattikalastuksen toimintaedellytysten kehittäminen. Kala- ja riistaraportteja 406: liites. Norberg, Harri; Nieminen, Mauri Suurpetojen vaikutus poronvasojen kuolleisuuteen Kallioluoman paliskunnassa vuosina Kala- ja riistaraportteja 415: liites. Ojutkangas, Esa; Huhmarniemi, Alpo Nahkiainen. Teoksessa: Raitaniemi, Jari; Manninen, Kati (toim.) Kalavarat Kala- ja riistaraportteja 407: Orell, Panu; Länsman, Maija; Kylmäaho, Matti; Niemelä, Eero; Erkinaro, Jaakko; Brørs, Sturla; Karppinen, Petri; Mäki-Petäys, Aki Teno- ja Näätämöjoen lohikantojen seurantatutkimukset vuosina Kala- ja riistaraportteja 402: liites. Pakarinen, Tapani; Erkinaro, Jaakko; Romakkaniemi, Atso; Jokikokko, Erkki; Lilja, Juha Lohi. Teoksessa: Raitaniemi, Jari; Manninen, Kati (toim.) Kalavarat Kala- ja riistaraportteja 407: Piironen, Jorma Järvilohen vaelluksista uutta tietoa akustisella telemetrialla. Apaja 1/2007:

71 Piironen, Jorma; Makkonen, Jarmo; Kolari, Irma; Peuhkuri, Nina Saimaan petomaiset lohikalat. Teoksessa: Raitaniemi, Jari; Manninen, Kati (toim.) Kalavarat Kala- ja riistaraportteja 407: Pönni, Jukka Kilohaili. Teoksessa: Raitaniemi, Jari; Manninen, Kati (toim.) Kalavarat Kala- ja riistaraportteja 407: Pöntinen, Taija Kalastus ja metsästys - elämäntavasta trendikkääksi harrastukseksi. Apaja 2/2007:3-7. Pöntinen, Taija Pekka Myyryläinen on vuoden rapulainen. Apaja 2/2007: Pöntinen, Taija Poroparlamentti on poroelinkeinon ylin päättävä elin. Apaja 2/2007: Raitaniemi, Jari Merialueen kuha. Teoksessa: Raitaniemi, Jari; Manninen, Kati (toim.) Kalavarat Kala- ja riistaraportteja 407: Rajala, Joonas; Tulonen, Jouni; Erkamo, Esa; Jussila, Japo; Mannonen, Ari Jokiravun ja täpläravun poikasten esiintyminen rannan eri syvyysvyöhykkeillä. Kala- ja riistaraportteja 404: Rask, Martti; Ruuhijärvi, Jukka; Vehanen, Teppo EU:n vesipolitiikan uudistaminen toi uusia tehtäviä kalantutkimukselle. Apaja 1/2007: Riistasaaliit Riista- ja kalatalous. Tilastoja 5/2007:1-32. Saarni, Kaija; Honkanen, Asmo; Setälä, Jari Kalan kulutus kasvanut suurtalouksissa. Apaja 1/2007:5-6. Saarni, Kaija; Honkanen, Asmo; Setälä, Jari Suurtalouksien poron ja hirven käyttö vuonna Riistantutkimuksen tiedote 213:1-9.. Saarni, Kaija; Honkanen, Asmo; Setälä, Jari Suurtalouksien kalan ja ravun käyttö vuonna Kala- ja riistaraportteja 401: liites. Saarni, Kaija; Puurunen, Maija Menestyvä porotalous. Apaja 1/2007:7. Salmi, Juhani; Salmi; Pekka Metsästys elämäntapana. Apaja 2/2007:11. Salonen, Erno Inarijärven kalakannat. Teoksessa: Raitaniemi, Jari; Manninen, Kati (toim.) Kalavarat Kala- ja riistaraportteja 407: Salonen, Erno; Mutenia, Ahti Alien fish species in northernmost Finland. Riista- ja kalatalous. Tutkimuksia 2/2007:1-16. Salonen, Erno; Niva, Teuvo; Raineva, Sari; Pukkila, Heimo; Savikko, Ari Säännöstellyn Inarijärven ja sen sivuvesistöjen kalataloudellinen velvoitetarkkailu. Toimintakertomus Kala- ja riistaraportteja 417: liites. Saura, Ari; Jutila, Eero; Pakarinen, Tapani Finnish country report. Teoksessa: Heinimaa, Petri; Jutila, Eero; Pakarinen, Tapani (toim.) Baltic Sea Trout Workshop. Itämeren meritaimentyöpaja. Kala- ja riistaraportteja 410: Setälä, Jari; Nielsen, Max; Virtanen, Jarno; Saarni, Kaija; Laitinen, Jukka; Honkanen, Asmo Makean veden kalojen hinnanmuodostus. Analyyseja Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan markkinoilta. Kala- ja riistaraportteja 409: liites. Setälä, Jari; Vielma, Jouni; Koskela, Juha; Honkanen, Asmo; Saarni, Kaija; Jokelainen, Teemu; Suvanto, Minna; Kankainen, Markus; Virtanen, Jarno Utvecklingsalternativ för hållbar fiskodling på Åland. Kala- ja riistaraportteja 412B:1-71. Setälä, Jari; Vielma, Jouni; Koskela, Juha; Honkanen, Asmo; Saarni, Kaija; Jokelainen, Teemu; Suvanto, Minna; Kankainen, Markus; Virtanen, Jarno Ahvenanmaan kestävän kalankasvatuksen kehittämisvaihtoehtoja. Kala- ja riistaraportteja 412: liites. Setälä, Jari; Virtanen, Jarno; Saarni, Kaija; Honkanen, Asmo; Laitinen, Jukka Kalamarkkinoiden kansainvälistyessä kotimainen saalis markkinoitava erikoistuotteena. Apaja 1/2007:3-4. Storm, Anita; Routti, Heli; Nyman, Madeleine; Kunnasranta, Mervi Hyljepuhetta - Alueelliset ja kansalliset näkökulmat ja odotukset merihyljekantojen hoidossa. Kala- ja riistaraportteja 396: liites. Storm, Anita; Routti, Heli; Nyman, Madeleine; Kunnasranta, Mervi På tal om säl - Regionala och nationella synpunkter och förväntningar på förvaltningen av sälstammarna. Kala- ja riistaraportteja 396B: bilag. Sutela, Tapio; Olin, Mikko; Vehanen, Teppo; Rask, Martti Hajakuormituksen vaikutukset järvien ja jokien kalastoon ja ekologiseen tilaan. Kala- ja riistaraportteja 411: liites. Suvanto, Minna; Setälä, Jari Kalanjalostuksen yritysrakenne vuonna Kala- ja riistaraportteja 413: liites. Toivonen, Anna-Liisa; Eskelinen, Päivi Vapaa-ajankalastusta ja virtuaalimaksuja. Kala- ja riistaraportteja 416: liites. Torkkel, Johanna Lisää kanavia viestintään! Apaja 2/2007:2. Tulonen, Jouni; Erkamo, Esa; Jussila, Japo Jäätymisen ja jäänpainaman vaikutus rantahabitaattiin ja täplärapujen kuolleisuuteen erilaisilla pohjatyypeillä. Kala- ja riistaraportteja 404: Tulonen, Jouni; Erkamo, Esa; Jussila, Japo Rapujen aktiivisuus ja esiintymissyvyys eri vuodenaikoina. Kalaja riistaraportteja 404:1-5. Tulonen, Jouni; Erkamo, Esa; Jussila, Japo Suojapaikkojen sijainnin vaikutus jokirapuihin kohdistuvaan predaatioon säännöstellyissä olosuhteissa. Kala- ja riistaraportteja 404: Tulonen, Jouni; Erkamo, Esa; Jussila, Japo Vuorokausisäännöstelyn ja kalapredaation vaikutus jokiravunpoikasten kuolleisuuteen. Kala- ja riistaraportteja 404:

72 Tulonen, Jouni; Erkamo, Esa; Jussila, Japo; Mannonen, Ari Keväisen veden pinnan laskun ja kalapredaation vaikutus pienten täplärapujen kuolleisuuteen. Kala- ja riistaraportteja 404: Tulonen, Jouni; Erkamo, Esa; Jussila, Japo; Mannonen, Ari Sukukypsien rapujen suojapaikan valinta keväällä matalassa rantavyöhykkeessä. Kala- ja riistaraportteja 404: Tulonen, Jouni; Erkamo, Esa; Jussila, Japo; Mannonen, Ari Sukukypsien täplärapujen reagointi kevättalviseen vedenpinnan laskuun. Kala- ja riistaraportteja 404:6-11. Valkeajärvi, Pentti; Auvinen, Heikki; Riikonen, Raimo Muikku. Teoksessa: Raitaniemi, Jari; Manninen, Kati (toim.) Kalavarat Kala- ja riistaraportteja 407: Valkeajärvi, Pentti; Syrjänen, Jukka Villin taimenen hoito tukee kalastusmatkailua. Apaja 2/2007: Veneranta, Lari; Honkanen, Asmo; Ahvonen, Anssi Kalatalousbarometri puntarissa. Riista- ja kalatalous. Tutkimuksia 1/2007:1-32. Vesiviljely Riista- ja kalatalous. Tilastoja 4/2007:1-29. Vuorinen, Pekka J Viikin toimipaikassa mahdollisuudet kalakokeisiin ja kalojen tutkimiseen. Apaja 2/2007: Vähä, Ville; Romakkaniemi, Atso; Ankkuriniemi, Matti; Keinänen, Marja; Pulkkinen, Kari; Mäntyniemi, Samu Lohi- ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna Kala- ja riistaraportteja 405: liites. Muut kirjoitukset Airaksinen, Susanna Eläimestä elintarvikkeeksi tuotelaatututkimuksen tuella. Poromies 5/2007:21. Bjarnason, Gunnar; Nieminen, Mauri; Mortensen, Lis; Motzfeldt, Kristjana Guðmundsdóttir; Arnalds, Ólafur; Schanche, Steinar; Sohlberg, Sune; Olufsson, Johan Opi lukemaan maisemaa. TemaNord 2006:587:1-48. Ermala, Aslak Avskjutningen under innevarande millenium. Jägaren 6/2007: Ermala, Aslak Kuluvan vuosituhannen saaliit. Metsästäjä 6/2007: Ermala, Aslak Pienriistan jäljillä. Metsästäjä 6/2007: Ermala, Aslak Småviltsjakten i siffror. Jägaren 6/2007: Ermala, Aslak; Vikberg, Pentti Bilden av gåsjägaren vid millenniets början. Jägaren 4/2007: Ermala, Aslak; Vikberg, Pentti Hanhenmetsästäjän muotokuva vuosituhannen alussa. Metsästäjä 4/2007: Halley, D. J.; Gaare, E.; Minagawa, M.; Tømmervik, H.; Nieminen, M Første resultater om reinens matvaner. Reindriftsnytt 40(3): Hario, Martti; Rintala, Jukka Tiirojen, sotkien, naurulokin ja haahkan kannankehitys rannikoilla Linnut-vuosikirja 2006: Helenius, Juha; Herzon, Irina; Hyvönen, Terho; Kuussaari, Mikko; Tiainen, Juha Vierasyliö: Kesantoja tarvitaan jatkossakin monimuotoisuuden ylläpitäjinä. Maaseudun Tulevaisuus :2. Helle, Pekka; Wikman, Marcus Metso ja riekko vähentyneet, pyykanta vahvistui. Metsästäjä 5/2007:33. Helle, Pekka; Wikman, Marcus Tjädern och ripan minskade medan järpen ökade. Jägaren 5/2007:33. Hiedanpää, Juha Kollektiivinen yrittäjyys luonnon- ja kulttuuriarvojen tuotteistamisessa: tapaus Saimaa- Pielinen maailmanperintökohteeksi. Teoksessa: Tyrväinen, Liisa; Tuulensuu, Seija (toim.). Luontomatkailu, metsät ja hyvinvointi. Metlan työraportteja 52: Hiedanpää, Juha Uusiutuvien luonnonvarojen arvottaminen - Hirvi opetustapauksena. Maaseudun uusi aika 3/2007: Hiedanpää, Juha; Härkönen, Sauli Hirven politisoituminen - yhteiskuntatieteellisen hirvitutkimuksen muuntuva sisältö. Teoksessa: Härkönen, Sauli; Hiedanpää, Juha (toim.). Poliittinen hirvi - yhteiskuntatieteellisen hirvitutkimuksen haasteet. Metlan työraportteja 47: Hiedanpää, Juha; Käki, Tiina; Ojanen, Mikko Towards transactive scenario planning: The river Kokemäenjoki and scenarios for Meri-Pori. In: Leal, Walter; Hellsten, Seppo; Krahn, Dörte; Ulvi, Teemu. (eds). Baltic River Basin Management Handbook: Strategies for Sustainable River Basin Management. Hamburg: TuTech Innovation. p Hiedanpää, Juha; Toivonen, Anna-Liisa Miksi vapaa-ajankalastajien luvat jäävät maksamatta? Vesitalous 4/2007: Holmala, Katja; Kojola, Ilpo Ilveksille lähettimiä. Metsästäjä 6/2007:69. Holmala, Katja; Kojola, Ilpo Lodjuren förses med sändare. Jägaren 6/2007:69. Honkanen, Asmo; Setälä, Jari; Saarni, Kaija; Virtanen, Jarno Kalamarkkinoilla päätuotteet ohjaavat erikoistuotteidenkin hinnanmuodostusta. Kala - Fisk 2007: Huuskonen, Hannu; Figueiredo, Kaisa; Väisänen, Päivi; Piironen, Jorma; Kaijomaa, Veli-Matti Pielisjokeen istutettujen järvilohien vaellus ja kasvu sekä pyyntimuodot Carlin-merkintöjen perusteella. Joensuun yliopisto, Ekologian tutkimusinstituutin raportteja 1:1-35. Hyvärinen, P Miten Oulujärven taimenistukkaat menestyvät? Oulujärvi Fishing 1/2007:13. 72

73 Härkönen, Sauli; Hiedanpää, Juha Kolmiodraama vai yhteiskehitys? - Hirvi, suurpedot ja maaseudun väestö. Maaseudun uusi aika 2/2007: Härmä, Meri Ruovikot kalojen lisääntymisalueina rannikkovesissä. Teoksessa: Ikonen, Iiro; Hagelberg, Eija. (toim.). Ruovikot ja merenrantaniityt. Suomen Ympäristö 37/2007: Ikonen, Erkki; Suuronen, Petri Vieraskynä: Ekosysteemin muutokset verottavat Itämeren lohisaaliita. Helsingin Sanomat :A2. Jokikokko, Erkki; Jutila, Eero Kalastuksen säätely vaikutti uudelleen kutijoiden määrään Simojoella. Suomen Kalastuslehti 3/2007: Jurvelius, Juha Advertising and the endangered Saimaa ringed real in Finland. In: Bekoff, Marc (ed.). Encyclopedia of Human-Animal Relationships: a global exploration of our connections with animals. Vol. 1. Westport (Conn.): Greenwood Press. p Jurvelius, Juha Arctic char, zander fish, and global warming. In: Bekoff, Marc (ed.). Encyclopedia of Human- Animal Relationships: a global exploration of our connections with animals. Vol. 1. Westport (Conn.): Greenwood Press. p Jurvelius, Juha Finland and fishery conservation issues. In: Bekoff, Marc (ed.). Encyclopedia of Human- Animal Relationships: a global exploration of our connections with animals. Vol. 1. Westport (Conn.): Greenwood Press. p Jutila, Eero; Saura, Ari; Pakarinen, Tapani Havsöringens fångststorlek och naturstammarnas överlevnad påverkas av nätens knutavstånd. Fiskeritidskrift för Finland 3/2007: Jutila, Eero; Saura, Ari; Pakarinen, Tapani Verkkojen solmuvälin vaikutus meritaimenen saaliskokoon ja luonnonkantojen säilymiseen. Suomen Kalastuslehti 4/2007: Kallio-Nyberg, Irma; Jutila, Eero; Jokikokko, Erkki; Saloniemi, Irma Lohen ja meritaimenen eloonjäänti vaihtelee samankaltaisesti. Suomen Kalastuslehti 7/2007: Kankainen, Markus Kannattavuuslaskentaohjelma kalankasvattajille. Suomen Kalankasvattaja - Fiskodlaren 4/2007:28. Kankainen, Markus Lönsamhetskalkylprogram för fiskodlare. Suomen Kalankasvattaja - Fiskodlaren 4/2007:29. Kankainen, Markus; Pirilä, Juha; Setälä, Jari Förnuftig lokaliseringsstyrning ökar även lönsamheten för fiskodlingen. Suomen Kalankasvattaja - Fiskodlaren 3/2007:53. Kankainen, Markus; Pirilä, Juha; Setälä, Jari Järkevä sijainninohjaus lisää myös kasvatuksen kannattavuutta. Suomen Kalankasvattaja - Fiskodlaren 3/2007:52. Kauhala, Kaarina Der Marderhund Nyctereutes procyonoides. In: Ganslosser, Udo; Sillero-Zubiri, Claudio (Hrsg.). Wilde Hunde. Fürth: Filander Verlag. S Kauhala, Kaarina; Hiltunen, Matti Ilmastonmuutos, metsät ja metsäjänis. Metsästäjä 2/2007: Kauhala, Kaarina; Hiltunen, Matti Klimatförändringen, skogen och skogsharen. Jägaren 2/2007: Kause, Antti; Elo, Kari; Kuru, Johanna; Ruohonen, Kari; Paananen, Tuija; Ritola, Ossi DNA-marker: nytt arbetsredskap för avelsarbetet. Suomen Kalankasvattaja - Fiskodlaren 3/2007: Kause, Antti; Elo, Kari; Kuru, Johanna; Ruohonen, Kari; Paananen, Tuija; Ritola, Ossi DNA-markkerit: uusi jalostuksen työväline. Suomen Kalankasvattaja - Fiskodlaren 3/2007: Kause, Antti; Elo, Kari; Paananen, Tuija; Ritola, Ossi Molekylgenetiska metoder för avel av fisk genom urval. Suomen Kalankasvattaja - Fiskodlaren 1/2007: Kause, Antti; Elo, Kari; Paananen, Tuija; Ritola, Ossi Molekyyligeneettiset menetelmät valintajalostuksessa. Suomen Kalankasvattaja - Fiskodlaren 1/2007: Kause, Antti; Paananen, Tuija; Ritola, Ossi Kirjolohen muotovirheet voivat periytyä. Suomen Kalankasvattaja - Fiskodlaren 5/2007: Kause, Antti; Paananen, Tuija; Ritola, Ossi Missbildningar hos regnbåge kan vara ärftligt. Suomen Kalankasvattaja - Fiskodlaren 5/2007: Kiuru, Tapio; Turkka, Juha-Pekka Karelen utvecklas i snabb takt. Suomen Kalankasvattaja - Fiskodlaren 4/2007: Kiuru, Tapio; Turkka, Juha-Pekka Karjala kehittyy vauhdilla. Suomen Kalankasvattaja - Fiskodlaren 4/2007: Kojola, Ilpo Karhun biologia ja kannan nykytila. Teoksessa: Suomen karhukannan hoitosuunnitelma. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2/2007: Kojola, Ilpo Susikanta vahvistuu ja levittäytyy uusille alueille. Metsästäjä 3/2007:6-10. Kojola, Ilpo Vargstammen stärks och breder ut sig till nya områden. Jägaren 3/2007:6-10. Korsu, Kai; Muotka, Timo; Huusko, Ari Syrjäyttävätkö vierasperäiset lohikalat taimenen? Suomen Kalastuslehti 4/2007: Koskela, Terhi; Nygrén, Tuire; Bljudnik, L. V Ohota na losej v Finlândii (analiz oprosnogo materiala 1999 goda) [Moose hunting clubs in Finland 1999]. Vestnik ohotovedeniâ 3(3): Kumpula, Jouko; Colpaert, Alfred; Tanskanen, Ari; Anttonen, Maija; Törmänen, Heikki; Siitari, Jukka Porolaidunten inventoinnin kehittäminen. Poromies 5/2007:43. 73

74 Kunnasranta, M Jään ja lumen seuralainen. Saimaan Luonto Kunnasranta, M Valtaosa itämerennorpista elää Perämerellä. Hailuodon luonto 6: Kunnasranta, Mervi Syntyykö siili piikikkäänä? Tiede 6/2007:64. Laakso, Johanna; Airaksinen, Susanna Kalan käsittelyä kehittämällä parempi tuotelaatu. Kehittyvä Elintarvike 2/2007: Leskelä, Ari Den utplanterade skärgårdssikens överlevnad, vandring och återfångst. Fiskarposten 1/2007:4. Lindén, Harto Forskarperspektivet: En resurs som dör ut. Jägaren 5/2007:52. Lindén, Harto Forskarperspektivet: Låt naturpolitikerna träda fram! Jägaren 3/2007:58. Lindén, Harto Tutkijan tuntoja. Luontopoliitikot esiin. Metsästäjä 3/2007:58. Lindén, Harto Tutkijan tuntoja: Katoava voimavara. Metsästäjä 5/2007:52. Lindén, Harto; Ranta, Esa Tutkijan tuntoja: Varovaisuusperiaate ja ekologinen rempseys. Metsästäjä 4/2007:39. Niemelä, Eero Entä saaliit vuonna 2007? Urheilukalastus 4/2007: Niemelä, Eero Luonnonlohta suojellaan kieltämällä Tenovuonon kassikasvatus. Perhokalastus 1/2007: Niemelä, Eero Luonnonlohta suojellaan. Urheilukalastus 2/2007:51. Niemelä, Eero Tenolla pienten lohien vuosi Perhokalastus 3/2007: Nieminen, M Poro - petovahingot ja kuolevuuslähetintutkimus. Erä-Sanomat Nieminen, Mauri Hakkuiden vaikutukset Inarin paliskuntien porolaitumiin ja porotalouteen. Poromies 5/2007: Nieminen, Mauri Poronlihan hyvä koostumus. Poromies 5/2007: Nieminen, Mauri Riittääkö poroille jäkälää ja luppoa? Poromies 1/2007: Nieminen, Mauri Vastasyntyneitä poronvasoja syksylläkin. Poromies 2/2007: Norberg, Harri; Nieminen, Mauri Suurpetojen vaikutus vasakuolleisuuteen Kallioluoman paliskunnassa vuosina Poromies 5/2007:44. Nyberg, Kari; Raitaniemi, Jari Kalojen iänmääritys. Teoksessa: Lehtonen, Hannu (päätoim.). Kalavesillä. 2. Weilin+Göös. s Nyberg, Kari; Raitaniemi, Jari Miten vanhoiksi kalat voivat elää? Teoksessa: Lehtonen, Hannu (päätoim.). Kalavesillä. 2. Weilin+Göös. s Nyberg, Kari; Raitaniemi, Jari Uusia särkikalojen ikäennätyksiä. Suomen Kalastuslehti 2/2007: Nygrén, Kaarlo Kuinka eroon raatokärpäsista. Meidän Mökki 4:100. Nygrén, Kaarlo Miksei hirvi osaa väistää autoa? Tiede 5/2007:64. Nygrén, Kaarlo Paratiisin porraskäytävässä. Jahti 2/2007: Nygrén, Kaarlo Valehtelemalla maailmaa pelastamassa. Jahti 1/2007: Nygrén, T.; Pesonen, M.; Tykkyläinen, R., Wallén, M.; Ruusila, V Pričiny vysokoj produktivnosti losâ v Finlândii [Background to the productivity of the Finnish moose population]. Vestnik ohotovedeniâ 4(2): Ojaharju, Juha; Pennanen, Jussi Kalat vesiympäristön tilan ilmentäjinä. Vapaa-ajan Kalastaja 3/2007:3. Olsson, Jens; Aho, Teija; Florin, Ann-Britt; Vainikka, Anssi; Bekkevold, Dorte; Dannewitz, Johan; Hindar, Kjetil; Koljonen,Marja-Liisa; Laikre, Linda; Magnussen, Eyðfinnand; Pálsson, Snæbjörn Genetic research on commercially exploited fish species in Nordic countries. TemaNord 2007:542: Orell, Panu Finnmarkin joilta ennätyssaaliita. Erä 3/2007: Orell, Panu Isot ensin, pienet perässä. Erä 5/2007: Orell, Panu Kurkistus pintaa syvemmälle. Erä 9/2007: Orell, Panu Rajajoet - lohen viimeiset turvapaikat. Erä 7/2007:8-11. Orell, Panu Tenojoen alue vaelluskohteena. Erä 13/2007: Orell, Panu Tenon kausi tittien juhlaa. Erä 1/2007: Orell, Panu Utsjoen videoseurannassa ennätysvuosi. Inarilainen :21. Orell, Panu Videovalvonta veden alla. Erä 10/2007:7-8. Peltonen, Heikki; Kiljunen, Mikko; Vinni, Mika; Pääkkönen, Jari-Pekka; Pönni, Jukka; Rahikainen, Mika; Lappalainen, Antti Suomenlahden tilan muutokset - vaikutukset avomerialueen kalakantoihin ja kalastukseen. Suomen ympäristö 50/2006:1-40. Pursiainen, Markku; Louhimo, Jarmo; Manninen, Kati; Ruokonen, Timo; Erkamo, Esa Uppföljning av kräftfisket - ett sätt att beräkna framtida fångster. Fiskeritidskrift för Finland 3/2007:4-7. Pursiainen, Markku; Louhimo, Jarmo; Manninen, Kati; Ruokonen, Timo; Erkamo, Esa Rapusaalisseurannat - keino arvioida tulevaa. Suomen Kalastuslehti 5/2007: Pusenius, Jyrki Arvioita hirvikannoista ja niiden arvioista. RAM, Rovaniemen Ampujat ja Metsäveikot Ry:n Julkaisu :12. Pöysä, Hannu Tuoretta tietoa telkästä. Suomen Luonto 5/2007:53. Pöysä, Hannu; Wikman, Marcus; Lammi, Esa; Väisänen, Risto A Vesilintuseurannan tuloksia. Metsästäjä 2/2007: Rask, Martti; Ruuhijärvi, Jukka; Vehanen, Teppo Vesienhoito uudistuu - kalaston avulla arvioidaan vesien tila. Suomen Kalastuslehti 1/2007:

75 Ruusila, Vesa Av livsmedelsverket given föreskrift förbjuder nyttjande som livsmedel av kött från björnar som märkts i samband med rovdjursforskningen. Jägaren 5/2007:5. Ruusila, Vesa Lääkelaitoksen määräys kieltää suurpetotutkimuksessa merkittyjen karhujen käyttö elintarvikkeena. Metsästäjä 5/2007:5. Saarni, Kaija; Honkanen, Asmo; Setälä, Jari Kalan kulutus kasvanut suurtalouksissa. Kala - Fisk 2007: Saarni, Kaija; Honkanen, Asmo; Setälä, Jari Kalan käyttö kasvaa suurtalouksissa. Suomen Kalankasvattaja - Fiskodlaren 3/2007: Saarni, Kaija; Honkanen, Asmo; Setälä, Jari Kalan suosio kasvaa suurtalouksissa. Kehittyvä Elintarvike 5/2007: Saarni, Kaija; Honkanen, Asmo; Setälä, Jari Poro- ja hirviaterioiden tarjonta suurtalouksissa. Poromies 5/2007: Saarni, Kaija; Honkanen, Asmo; Setälä, Jari Ökad användning av fisk i storkök. Suomen Kalankasvattaja - Fiskodlaren 3/2007: Saarni, Kaija; Setälä, Jari; Aikio, Leena; Kemppainen, Jorma; Honkanen, Asmo The market of reindeer meat in Finland. Rangifer Report 12: Salmi, Juhani Haukien ihovauriot kummastuttavat. Vapaa-ajan Kalastaja 6/2007:22. Salmi, Juhani Hylkeiden kynsimiä haukia. Kalastaja 4/2007:8. Salmi, Juhani; Salmi, Pekka Hylkeidensuojelualueet ammattikalastajien kokemana. Kalastaja 4/2007:9. Salmi, Juhani; Salmi, Pekka Merihylje - luonnonvara, suojelukohde vai matkailun vetonaula? Maaseudun uusi aika 2/2007: Salmi, Pekka; Toivonen, Anna-Liisa; Mikkola, Jukka Vapaa-ajanasuntojen merkitys kalastusharrastukselle. Suomen Kalastuslehti 1/2007: Salmi, Pekka; Toivonen, Anna-Liisa; Mikkola, Jukka Vilken betydelse har fritidsbostäderna för fritidsfisket. Fiskeritidskrift för Finland 3/2007: Salonen, Erno Inarijärven lopullinen jäätyminen tapahtunut harvinaisen myöhään. Inarilainen :24. Saura, Ari Mikä meritaimenta vaivaa? Metsästys ja Kalastus 10/2007: Savikko, Ari Elävä legenda: Juutuanjoki. Perhokalastus 2/2007: Setälä, Jari; Nylander, Eija; Suvanto, Minna Monipuolinen verkosto erilaisia yrittäjiä kasvavalla elintarvikesektorilla. Kala - Fisk 2007: Setälä, Jari; Vielma, Jouni; Koskela, Juha; Honkanen, Asmo Svåra val. Suomen Kalankasvattaja - Fiskodlaren 3/2007: Setälä, Jari; Vielma, Jouni; Koskela, Juha; Honkanen, Asmo Vaikeita vaihtoehtoja. Suomen Kalankasvattaja - Fiskodlaren 3/2007: Setälä, Jari; Virtanen, Jarno; Saarni, Kaija; Honkanen, Asmo Prisbildning på fisk i Kvarken. Fiskarposten 6/2007:10. Setälä, Jari; Virtanen, Jarno; Saarni, Kaija; Honkanen, Asmo Miten kalan hinnat määräytyvät. Kalastaja 4/2007:3. Sirkiä, Saija Forskarperspektivet: Viltbiologi med människoperspektiv. Jägaren 6/2007:10. Sirkiä, Saija Tutkijan tuntoja: Nuoren tutkijan tuntoja. Metsästäjä 6/2007:10. Stenman, O How does hunting grey seals (Halichoerus grypus) on Bothnian Bay spring ice influence the structure of seal and fish stocks? ICES CM 2007/C:12:1-9. Stenman, O Hylkeenmetsästys on kuninkuuslaji. Helsingin Sanomat, Mielipidesivu Stenman, Olavi RKTL selvitti Saaristomeren delfiiniemon viimeisen aterian: kasapäin kuoreita. Metsästys ja Kalastus 6E/2007:35. Suuronen, Petri; Ikonen, Erkki Varför minskar laxfångsten? Hufvudstadsbladet :16. Söderkultalahti, Pirkko Kalastus Itämerellä. Kalastaja 1/2007:7. Söderkultalahti, Pirkko Merialueen ammattikalastajien saalis kasvoi viime vuonna. Kalastaja 4/2007:6-7. Söderkultalahti, Pirkko Silakka, kilohaili ja turska Itämeren tärkeimmät saalislajit. Kalastaja 5/2007:5. Tammi, Jouni; Rask, Martti Ison Hietajärven kalayhteisö - vertailutietoa verkkokoekalastuksella. Suomen ympäristö 59/2006: Tiainen, J Peltopyy - niin vähälukuiseksi käynyt. Eränkävijä 2007: Tiainen, Juha Mustapääkerttu. Teoksessa: Södersved, Jan (päätoim.). Luonnossa. Linnut. 2. Weilin+Göös. s Tiainen, Juha Töyhtöhyyppä. Teoksessa: Södersved, Jan (päätoim.). Luonnossa. Linnut. 2. Weilin+Göös. s Tiainen, Juha; Piha, Markus; Vepsäläinen, Ville Kesantojen merkitys pesimälinnustolle. Maa- ja elintarviketalous 110: Tiainen, Juha; Rintala, Jukka Inventeringen av viltspår i kulturmiljöer vintern Jägaren 3/2007: Tiainen, Juha; Rintala, Jukka Kottaraisen vähenemisen syyt. Suomen Luonto 1/2007: Tiainen, Juha; Rintala, Jukka Kulttuuriympäristön riistan lumijälkilaskennat talvella Metsästäjä 3/2007:

76 Tiainen, Juha; Rintala, Jukka; Ekroos, Johan; Holopainen, Jyrki; Piha, Markus; Seimola, Tuomas; Vepsäläinen, Ville Suomen maatalousympäristön linnuston muutos 2000-luvulla. Linnut-vuosikirja 2006: Tiainen, Juha; Rintala, Jukka; Holopainen, Jyrki; Piha, Markus; Seimola, Tuomas; Vepsäläinen, Ville; Väisänen, Risto A Linnut maatalousympäristön luonnon monimuotoisuusindikaattorina. Maa- ja elintarviketalous 110: Toivonen, Anna-Liisa Virkistyskalastustutkimuksen uranuurtaja kuollut. Vapaa-ajan Kalastaja 5/2007:12. Tulonen, Jouni Ankerias voi huonosti - näytekaloja tarvitaan! Kalahaavi 2/2007:7. Ukkola, M.; Helle, P.; Huhta, E.; Kaisanlahti-Jokimäki, M.-L.; Jokimäki, J The impacts of ski resorts on wildlife in northern Finland. In: Jokimäki, J.; Kaisanlahti-Jokimäki, M-L.; Tuulentie, S.; Laine, K.; Uusitalo, M. (eds). Environment, local society and sustainable tourism. Arctic Centre Reports 50: Urho, Lauri; Lönnroth, Malin Finlands fiskfauna - en blandning av ursprungliga arter och tillfälliga gäster. Fiskeritidskrift för Finland 4/2007: Valkeajärvi, P.; Marjomäki, T.; Heinimaa, P Muikku ja taimen - Konneveden tutkituimmat kalat. Konneveden Joulu 30: Valkeajärvi, Pentti; Auvinen, Heikki; Riikonen, Raimo Muikkukannat lievästi keskitason alapuolella. Suomen Kalastuslehti 6/2007: Valkeajärvi, Pentti; Auvinen, Heikki; Riikonen, Raimo Muikkukannat lievästi keskitason alapuolella. Kalastaja 3/2007:6-7. Venaranta, Lari Har den naturligt lekande siken en framtid i Skärgårdshavet? Fiskarposten 7/2007:7. Veneranta, Lari Hohtava torpedo ui Suomeen. Helsingin Sanomat :D3. Vielma, Jouni; Tossavainen, Seppo Danmark eftersträvar expansion ned hjälp av recirkulationsteknik. Suomen Kalankasvattaja - Fiskodlaren 1/2007: Vielma, Jouni; Tossavainen, Seppo Tanska hakee kasvua kiertovesitekniikasta. Suomen Kalankasvattaja - Fiskodlaren 1/2007: Vihervuori, Aune Kalan ja lihan kulutus Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Ravitsemuskatsaus 2/2007: Vihervuori, Aune Kalan ulkomaankaupan arvo ennätyslukemiin vuonna Kalastaja 5/2007:3. Vihervuori, Aune Suomen kalatase vuonna Kalastaja 2/2007:7. Vihervuori, Aune Tonnikalakauppa maailmankaupassa. Kala - Fisk 2007:6-10. Vihervuori, Aune Tuoretta kalaa tuodaan enemmän kuin kalavalmisteita ja -säilykkeitä. Kalastaja 5/2007:4. Vähä, Ville; Vähä, Juha-Pekka Geenitutkimus lisäsi lohikantojamme. Erä 10/2007:5-7. Väänänen, Veli-Matti; Pöysä, Hannu; Ermala, Aslak Insamlingen av sjöfågelvingar fortsätter. Jägaren 5/2007: Väänänen, Veli-Matti; Pöysä, Hannu; Ermala, Aslak Vesilintujen siipinäytekeräys jatkuu. Metsästäjä 5/2007: Wabakken, Petter; Aronson, Åke; Strømseth, Thomas H.; Sand, Håkan; Svensson, Linn; Kojola, Ilpo Ulv i Skandinavia: Statusrapport for vinteren Høgskolen i Hedmark. Oppdragsrapport 6/2007:1-50. Westman, Kai; Savolainen, Riitta; Pursiainen, Markku Miksi täplärapu kasvaa jokirapua nopeammin? Suomen Kalastuslehti 5/2007: Ylönen, Hannu; Kaitala, Arja; Härkönen, Sauli; Laaksonen, Sauli; Niemelä, Pekka; Ruusila, Vesa Hirvikärpänen - pelkkä riesako? Metsästäjä 1/2007:42. Ylönen, Hannu; Kaitala, Arja; Härkönen, Sauli; Laaksonen, Sauli; Niemelä, Pekka; Ruusila, Vesa Älgflugan - enbart ett plågoris? Jägaren 1/2007:42. Åsbakk, Kjetil; Hrabok, Jackie; Oksanen, Antti; Nieminen, Mauri; Waller, Peter Ivermektiini säilyy pitkään poronpapanoissa. Poromies 2/2007: