40. (30.41 ja 30.42) Kala-, riista- ja porotalous

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : 40. (30.41 ja 30.42) Kala-, riista- ja porotalous Kalatalous: Vesipuitedirektiivin toimeenpanon ennakoidaan parantavan jo nyt hyvänä pidettävää kalavesien tilaa. Näin ollen vesiluonnon tarjoamat kalatalouden kehittämisedellytykset ovat hyvät ja tulevat paranemaan nykyisestään varsinkin sisävesialueella. Kalakantojen ennakoidaan lyhyellä aikavälillä säilyvän määrällisesti nykytasolla. Ammatinharjoittajien määrän arvioidaan vielä vähenevän, koska kannattava pyyntitoiminta edellyttää keskittymistä. Silakkakannat ja silakan kysyntä luovat mahdollisuudet silakankalastuksen lisäämiseen. Tuontikalan osuus kulutetusta kalasta kasvaa. Vähittäiskaupassa kala myydään yhä pitemmälle esikäsiteltynä ja jalostettuna. Troolari- ja ajoverkkokalastuslaivastojen ylikapasiteettia vähennetään rakennepolitiikan keinoilla myöntämällä avustuksia alusten romutuksiin. Euroopan unioni on päättänyt kieltää ajoverkkokalastuksen asteittain siten, että täysi kielto on voimassa Kireän markkinatilanteen ennakoidaan jatkuvan, sillä lohen hinta maailmanmarkkinoilla ohjaa suuresti paitsi viljellyn kalan niin myös pyydetyn kalan hinnanmuodostusta ensikäden kaupassa. Vapaa-ajankalastuksen luonne on vähitellen muuttunut, mikä näkyy muun muassa verkkokalastuksen vähentymisenä ja vastaavasti vapakalastuksen lisääntymisenä. Verkkojen käytön väheneminen näkyy puolestaan vapaa-ajankalastuksen saalismäärien vähenemisenä. Toisaalta kalastus on kohdistunut entistä selvemmin tiettyihin petokalakantoihin. Kalastuksessa tapahtuneet muutokset edellyttävät kalakantojen hoitotoiminnan uudelleenarviointia. Hoitotoiminnassa tullaan kiinnittämään enemmän huomiota kalastuksen järjestelyyn, kalanistutustoiminnan suunnitelmallisuuden lisäämiseen sekä kalataloudellisten kunnostusten merkityksen korostamiseen. Lisäksi hoitotoiminnassa pyritään edistämään kalojen luontaista lisääntymistä ja hyväksikäyttöä. Kalastusmatkailun laajenemis- ja kehittämismahdollisuuksia tuetaan, sillä siitä on muodostumassa tärkeä osa luontoja maatilamatkailua. Riistatalous: Riistaeläinkantojen runsauskehitys vaihtelee lajiryhmästä riippuen. Esimerkiksi suurpetokannat ovat runsastuneet ja levittäytyneet uusille elinalueille. Suurpetokannat ovat aiheuttaneet merkittäviä vahinkoja. Metsäkanalintukannat näyttävät vakiintuneen pitkäaikaisen taantuman jälkeen, niiden kantoja pyritään elvyttämään. Hirvikanta kasvoi merkittävästi 1990-luvun puolivälin jälkeen. Vuodesta 2002 alkaen hirvien määrä on vähentynyt suunnitelmallisesti tehostetun metsästyksen ansiosta. Samalla myös hirvien aiheuttamat liikenne-, maatalous- ja metsävahingot ovat vähentyneet. Harmaahyljekanta on runsastunut merkittävällä tavalla viimeisten vuosien aikana. Samanaikaisesti harmaahylkeiden aiheuttamat vahingot kalastukselle ovat kasvaneet. Vahinkojen vähentämiseksi metsästystä ja vahinkojen estomenetelmien kehittämistä jatketaan. Suomessa on ollut viime vuosina yli metsästäjää. Vuonna 2003 riistanhoitomaksun suoritti metsästäjää. Metsästäjämäärä väkilukuun suhteutettuna on suurin Euroopassa. Porotalous: Poronomistajien määrä on laskenut tasaisesti EU-jäsenyyden ajan (v noin poronomistajaa). Tänä aikana teurasporojen määrä ja tuotetun poronlihan määrä on kuitenkin pysynyt suhteellisen vakiona siitä huolimatta, että suurimpia sallittuja eloporomääriä on alennettu talvilaidunten kestävyyden turvaamiseksi. Talvilaidunten elpyminen, suotuisat talvet sekä talvella suoritettu lisäruokinta ovat nostaneet keskimääräisiä teuraspainoja. Porotalouden eläinkohtaisen tuen avulla edistetty keskimääräisen porokarjan koon kasvaminen on parantanut porotalousyritysten kannattavuutta. Poronlihan tuottajahinnan viimeaikainen alentuminen saattaa kuitenkin heikentää porotalouden kannattavuutta. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii tukemaan porotalouselinkeinon kannattavuuden parantumista sekä poronlihan pitkäjänteistä menekinedistämistä ja markkinointijärjestelyjen kehittämistä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Pääluokan selvitysosassa mainitun kala-, riista- ja porotalouden yhteiskunnallisen vaikuttavuustavoitteen edellyttämien toimenpiteiden suunnittelun ja seurannan kannalta avainasemassa ovat oikeat tiedot kala- ja riistakannoista sekä porolaitumista. Tärkeitä ovat lisäksi tiedot saaliiden määrästä ja arvosta sekä toiminnan harjoittajien määrästä. Näiden tietojen keskeinen toimittaja on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Myös TE-keskukset keräävät tietoja EU:n yhteisen kalastuspolitiikan valvonnan yhteydessä. Pääluokkaperusteluissa esitetyn vaikuttavuustavoitteen saavuttaminen ei edellytä vuoteen 2005 kohdistuvia erityistoimia. Luvussa budjetoitujen määrärahojen määrä on noin 58 milj. euroa, mitä vastaavasti valtiolle arvioidaan kertyvän tuloja noin 29 milj. euroa. Suurimmat tuloerät, joita vastaavat menot on budjetoitu tässä luvussa, ovat EU-tulot, hirvieläinten metsästysmaksut sekä riistanhoitomaksu- ja kalastuksenhoitomaksukertymät. Lisäksi luvussa on budjetoitu ne valtion rahoitettavaksi jäävät määrärahat, jotka tarvitaan EU:n yhteisen kalastuspolitiikan toimeenpanon edellyttämien ohjelmien ja muiden toimenpiteiden toteuttamiseen Suomessa. Luvussa on budjetoitu myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen menot. 21. ( , ja ) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kalanviljelylaitosten ja tutkimusasemien sijoitusmenoiksi luettavien perusparannuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tutkii kalataloutta, riistataloutta ja porotaloutta ja harjoittaa valtion kalanviljelytoimintaa. Lähivuosina tutkimuslaitos syventää ja monipuolistaa perustehtäväänsä, kala- ja riistavarojen kestävää hyödyntämistä tukevaa tutkimusta. Kala- ja riistavarojen runsauden ja hyödyntämisen seurannassa otetaan huomioon maaja metsätalousministeriön päivitetyt strategiset tavoitteet sekä erityisesti kalaston tilan ja riistaeläinten levinneisyyden ja runsauden aiheuttamat muutostarpeet. Vesiviljelyelinkeinon kehittymistä monipuolisemmaksi, riskejä sietäväksi ja kannattavaksi edistetään. Vesiviljelyn ydintehtävä on kalaston monimuotoisuuden ylläpitäminen. Laajoihin, vaativiin, myös kansainvälisiin tutkimushankkeisiin pystyviä tutkijayhteisöjä kehitetään ja yhteistyötä lisätään ja monipuolistetaan. Elinkeinojen kehittymistä ja työllisyyttä tukevaa tutkimusta ja palvelutuotantoa vahvistetaan. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2005 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokselle seuraavat tulostavoitteet: Toiminnallinen tehokkuus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kustannuksien, maksullisen toiminnan tulojen, yhteistoiminnasta saatavien tuottojen sekä muiden tulojen jakautuminen tulosalueille, milj. euroa Tulosalue kust. tuotot kust. tuotot kust. tuotot Kalantutkimus 5,81 1,45 6,00 1,42 6,05 1,40 Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus 2,83 0,99 2,90 0,97 2,95 0,96 Riistantutkimus 2,35 0,20 2,45 0,19 2,45 0,19 Porontutkimus 0,70 0,15 0,66 0,15 0,76 0,15 Kala- ja riistavarojen arviointi 3,51 0,19 3,35 0,19 3,30 0,19 Tilastotoimi 0,44 0,03 0,50 0,03 0,50 0,03 Vesiviljely 6,79 1,50 6,50 1,46 6,40 1,45 Lohikantojen elvytykset ja muu uhanalaisten kalakantojen ja niiden monimuotoisuuden ylläpito 2,80 2,50 2,40 Inarin alueen hoito 0,95 0,95 1,00 Tuotanto tutk. ja jalostusta varten 0,65 0,85 1,10 Muu tuotanto ja toiminta 1,40 1,20 0,90 Sopimuskasvatustoiminta 0,99 1,00 1,00 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Muu palvelutuotanto 0,38 0,41 0,38 0,40 0,35 0,40 Yhteensä 22,81 4,92 22,74 4,81 22,76 4,77 Vesiviljelyn tuotanto- ja taloudellisuustavoitteet vuodelle 2005 Tuotantomäärä Yksikkökustannukset (litraa, py) ( /mätilitra tai /poikasyksikkö) k.a k.a Mäti, litraa Laitospoikaset, py á 50 g/kpl ,10 1,17 1,20 Luonnonravintopoikaset, py á 5 g/kpl ,11 0,12 0,12 Vesiviljelytuotteiden myynnin kustannusvastaavuutta parannetaan 3 prosenttiyksikköä. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) toteutuma ennakoitu arvio Tutkimus-, tilasto- ja palvelusuoritteet Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan kustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Vesiviljelytuotteet Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan kustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Hintatuki Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen Tuotokset ja laadunhallinta Kalantutkimus Taloudellisesti tärkeimpien kalakantojen tilasta ja kehityksestä laaditaan tieteelliset arviot. Kehitetään kalastuksen säätelymalleja, joita soveltamalla voidaan edistää kalavarojen hyödyntämistä ja turvata kalakantojen tuotantokyky pitkällä tähtäimellä. Selvitetään lohi- ja meritaimenistutusten heikkojen tulosten syyt ja keinot istutusten tuloksellisuuden parantamiseksi. Kehitetään rehevöityneiden vesistöjen kalataloudellisia kunnostusmenetelmiä. Suunnataan resursseja toimenpiteisiin, joiden avulla kalojen monimuotoisuutta voidaaan säilyttää sekä viljely- että luonnonympäristössä. Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Tutkimuksen kolme painoaluetta ovat: elintarviketuotantoon liittyvä tutkimus, elämysten ja vapaa-ajan tutkimus sekä luonnonvarojen hoidon yhteiskunnallinen tutkimus. Tutkitaan luonnonkalan markkinoita ja hinnanmuodostusta Suomessa ja kehitetään kalan tuotelaadun mittausjärjestelmä. Toteutetaan vuosille laadittua poron taloudellisen hyödyntämisen tutkimusohjelmaa, jossa tuotetaan tietoa porotalouden pitkän aikavälin kehittämiseen. Riistantutkimus Riistan elinympäristötutkimuksessa tutkitaan keinoja riistan hyvinvoinnin edistämiseksi talouskäytössä olevissa metsä- ja maatalousympäristöissä. Selvitetään eri tyyppis- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 ten metsämaisemien kestäviä edellytyksiä elinkelpoisten kanalintukantojen ylläpitämiseksi ja tuotetaan malleja metsäsuunnitteluun. Hirven talvielinympäristön valintaa tutkitaan taimikkojen vahinkoriskin selvittämiseksi. Suurpetotutkimuksessa voimistetaan liikkuvuuden ja levittäytymisen tutkimusta erityisesti suden ja karhun kantaarvioiden tarkentamiseksi sekä selvitetään petojen ravinnon koostumusta ja saalistuskäyttäytymistä. Merihyljetutkimusta vahvistetaan. Hylkeiden ja suurpetojen aiheuttamia vahinkoja seurataan ja niiden estämismahdollisuuksia selvitetään. Tavoitteena on kehittää metsästyksen ekologisen kestävyyden tunnuslukuja ja selvittää riistayhteisön monimuotoisuuteen vaikuttavat tekijät. Porontutkimus Porontutkimuksessa tutkitaan poron talvilaidunnusta ja ruokintaa, vasatuottoa ja -kuolleisuutta sekä metsä- ja maisemarakenteiden vaikutuksia porolaidunten käyttöarvoon. Poronhoitoalueen käsittävä talvi- ja kesälaidunten monivuotinen inventointi aloitetaan vuonna Kala- ja riistavarojen arviointi Taloudellisesti tärkeimmistä kalavaroista laaditaan kanta-arviot ja saalisennusteet kalastuksen mitoituksen ja kantojen hoidon pohjaksi. Erityistä huomioita kiinnitetään silakka- ja luonnonlohikantoihin sekä kalastuksen vaikutuksiin luonnonlohikantoihin. Tärkeimpien riistavarojen runsaus ja tuotto arvioidaan metsästyksen mitoitusta ja kantojen hoitoa varten. Tilastotoimi Tuotetaan viralliset kala- ja riistatilastot, jotka vastaavat sekä EU:n että kotimaisen seurannan ja päätöksenteon tarpeita. Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa) Vesiviljely Vesiviljelyn tärkein vaikuttavuustavoite luonnonkalastojen hoidossa on säilyttää taantuneet kalakannat ja niiden monimuotoisuus säilytysviljelyn, maitipankin ja istutusten avulla. Lohikantojen istutuksilla tuetaan lohen kotiutusohjelmaa (Salmon Action Plan) ja parannetaan kalastusedellytyksiä maa- ja metsätalousministeriön hyväksymien istutussuunnitelmien mukaisesti. Poikasia tuotetaan sekä sopimuskasvatuksella että omana tuotantona. Valintajalostuksen ja asiantuntijapalveluiden avulla luodaan edellytyksiä kannattavalle vesiviljelyelinkeinolle. Toiminnan ja tuotteiden laadun varmistamiseksi hyödynnetään sertifioitua ISO-standardien mukaista toiminta- ja ympäristöjärjestelmää. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon maa-, vesi- ja talonrakennustyöt, jotka aiheutuvat tutkimuslaitoksen itsensä suorittamasta tutkimus- ja vesiviljelytoiminnassa tarpeellisista muutostöistä ja peruskorjauksista. Määrärahalla edistetään arvokalakantojen hoitoa maa- ja metsätalousministeriön hyväksymien istutussuunnitelmien mukaisesti. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina maksullisen palvelutoiminnan tuloina euroa, vesiviljelytuotteiden myyntituloina euroa, EU-tutkimushankkeiden ja muiden yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuutena euroa sekä muina tuloina euroa TP 2004 TA 2005 TAE Tulot maksullinen toiminta yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtion hallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatavat tulot) muut tulot Menot henkilöstömenot toimitilavuokrat palveluiden osto (myös ostot toiselta virastolta) muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) Toiminnan rahoitus toimintamenomomentille budjetoidut tulot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 toimintamenomomentille budjetoidut menot toimintamenorahoitus, netto Momentin käyttö siirtynyt edelliseltä vuodelta myönnetty käytetty siirtynyt seuraavalle vuodelle Toimintamenomomentin henkilötyövuosissa on otettu lisäyksenä huomioon 15 henkilötyövuotta valtion talousarvion muilta momenteilta rahoitettavan yhteisrahoitteisen toiminnan henkilöstönä. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa vuonna 2003 todetun kalataudin edellyttämän kalakannan uusimisen johdosta talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää vesituomioistuinten ja ympäristölupavirastojen antamien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla estetään ja kompensoidaan vesistöön rakentamisen ja jäteveden päästöjen kalakannoille aiheuttamia vahinkoja. Momentille on merkitty tulona euroa. Määrärahaa on tarkoitus käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 :ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen ja enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Vastaava tulo on merkitty momentille Määrärahaa käytetään hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta sekä hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuviin menoihin. Vähennys aiheutuu pyyntilupamaksutulojen laskusta. Määrärahan arvioitu jakautuminen eri käyttötarkoituksiin Vahinkojen korvaukset Vahinkojen estämistoimenpiteet Hirvikannan seuranta ja tutkimus Metsäpeurakannan seuranta ja tutkimus Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää metsästyslain 87 :ssä mainittujen maasuurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta sekä näiden ja merihylkeiden aiheuttamien vahinkojen estämisestä, kysymyksessä olevien eläinkantojen seurannasta ja suojelemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Momentin määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen ja enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan käytettäväksi euroa petoeläinten aiheuttamista vahingoista maksettaviin korvauksiin ja euroa harkinnanva- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 raisina avustuksina muiden määrärahan perusteluissa mainittujen menojen maksamiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää porotalouden edistämiseen myönnettävien valtionapujen ja valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevista tehtävistä aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää porotalouden kannattavuuden edistämiseen tähtäävän neuvontatyön tukemiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon vuoden 2004 talousarviossa kertaluonteisena menona myönnetty euroa. Valtakunnan rajoilla olevien poroesteaitojen valtion vastuulla olevat velvoitteet perustuvat valtioiden välillä solmittuihin poroaitasopimuksiin ja koskevat Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän rajoilla olevien poroaitojen rakennusja kunnossapitotoimenpiteitä sekä eräitä muita tehtäviä. Porotalouden rakenteen edistämiseen maksettavat elinkeinotuet maksetaan momentilta ja MAKERAsta. Määrärahan arvioitu jakautuminen eri käyttötarkoituksiin Porotalouden koetoiminta Paliskuntain yhdistyksen tukeminen Poroaitasopimusten mukaisten valtakunnan rajoilla sijaitsevien poroaitojen rakentaminen ja kunnossapito Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 :ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon riistanhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä, joka oli vuosina Riistanhoitomaksun suuruus on edelleen 24 euroa. Vuonna 2005 kertyväksi arvioidut riistanhoitomaksut on merkitty momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (286/1982) 91 ja 91 a :n perusteella vesialueiden omistajille kalavesien käytöstä maksettaviin korvauksiin, kalastusaluetoiminnasta, kalastusalan järjestöjen toiminnasta, kalatalouden edistämisestä sekä valtiolle maksun kannosta ja kalastuksenhoitomaksurekisterin pidosta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen ja enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena. S e l v i t y s o s a : Kalastuslain 90 :n mukaan valtion talousarvioon on vuosittain otettava kalatalouden edistämiseen määräraha, joka vastaa ainakin sitä määrää, mikä kolmen edellisen vuoden aikana kalastuksenhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen lukumäärän perusteella kalastuksenhoitomaksuina kertyisi. Tarkoitukseen on kuitenkin myönnettävä vähintään se määrä, mikä kalastuksenhoitomaksuina on kertynyt budjetointivuotta edeltävänä vuonna. Kalastuksenhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä vuosina oli kpl. Lisäksi seitsemää vuorokautta koskevia maksuja suorittaneita oli vuosina keskimäärin kpl. Kalastuksenhoitomaksu on 20 euroa ja seitsemän vuorokauden maksu 6 euroa. Tämän perusteella lain mukainen määrärahan vähimmäismäärä on euroa. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon euroa kalastuksenhoitomaksurekisterin osoite- ja nimitietojen myyntituloja vastaavina menoina. Vuonna 2005 kertyviksi arvioidut kalastuksenhoitomaksut ja kalastuksenhoitomaksurekisterin myyntituotot on merkitty momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 52. ( ) Tenojoen kalastuslupamaksut ja viehekalastusmaksut (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen sekä kalastuslain (286/1982) 89 a :n mukaisesti viehekalastusmaksujen palautuksina vesialueiden omistajille ja vuonna 2005 kerättävien viehekalastusmaksujen kannosta aiheutuvien kulutus- ja muiden menojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena ja kulutusmenojen osalta suoriteperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna 2004 kertyväksi arvioidusta Tenojoen kalastuslupatulosta eurosta vesialueen omistajille vesialueomistuksen mukaisessa suhteessa palautettavana osuutena noin ¾ eli noin euroa. Tenojoen kalastusluvista vuonna 2005 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon viehekalastusmaksuista vesialueiden omistajille vuonna 2005 jaettavana määränä euroa, mikä saadaan, kun vuonna 2004 kertyväksi arvioidusta euron viehekalastusmaksutuotosta vähennetään näiden maksujen kannosta valtiolle vuonna 2004 aiheutuvaksi arvioidut kulut, joiden määräksi on arvioitu vuoden 2004 talousarviossa euroa. Valtiolle arvioidaan vuonna 2005 aiheutuvan kuluja viehekalastusmaksujen kannosta euroa. Vuonna 2005 kertyväksi arvioidut viehekalastusmaksut on merkitty momentille Määrärahan arvioitu jakautuminen eri käyttötarkoituksiin Tenojoen vesialueen omistajille palautettava osuus Viehekalastusmaksuista vesialueen omistajille palautettava osuus Viehekalastusmaksujen kannosta valtiolle aiheutuva meno Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää elinkeinokalatalouden kansallisesti rahoitettavista edistämistoimenpiteistä aiheutuvien menojen sekä kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen (KOR) varoista rahoitettavien elinkeinokalataloutta koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahasta on varattu euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten. Momentin määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen ja enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) mukaisesti kohdistuu momentin määrärahasta euroa Kainuun maakuntaan. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisina menoina euroa, joka on vuosille KOR:sta osaksi rahoitettavien ohjelmien rahoitusosuutta, jonka EU:n ja kansalliset rahoitusosuudet on vahvistettu komission hyväksymissä ohjelma-asiakirjoissa. Määrästä EU:n rahoitusosuutta arvioidaan olevan euroa ja kansallista rahoitusosuutta euroa. Määrärahan EU-osuudessa on otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus. Ahvenanmaa osoittaa tarvittavan kansallisen julkisen rahoitusosuuden tähän omassa talousarviossaan. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa KOR-suoritusvarauksena ja euroa vastaavana valtion rahoitusosuutena. Momentille on arvioitu kertyvän euroa KOR:n rahoitusosuutena kalatalouden tukemiseen. Määrärahaa käytetään myös kalatalouden korkotukilainoista annetun lain (1/1976) ja kalastusvakuutuslain (331/1958) mukaisten sekä maa- ja metsätalousministeriön määräämin perustein avustuksina kalan kuljetuksesta, kalatalouden tiedottamisesta, kalankäytön edistämisestä sekä muusta elinkeinokalatalouden edellytysten parantamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuonna 2005 näihin tarkoituksiin arvioidaan tarvittavan euroa, joka jää kokonaan kansallisista varoista maksettavaksi. Vuoden 2003 lopussa kalastajalainojen pääomakanta oli euroa ja kalan markkinointilainojen pääomakanta euroa. Lainojen myöntäminen lopetettiin vuoden 1995 alusta lukien. Aikaisempien vuosien korkotukilainoista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 20 euroa vuonna 2005 ja 20 euroa vuonna Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Määrärahan arvioitu käyttö, milj. euroa Kansallinen osuus EU:n osuus (KOR) Yhteensä Elinkeinokalatalouden rakenneohjelma 6,350 5,000 11,350 1-ohjelmat 1,150 1,150 2,300 josta Kainuu 0,085 0,085 0,170 EU-tehtävät yhteensä 7,500 6,150 13,650 Kansalliset toimenpiteet 1,550-1,550 Yhteensä 9,050 6,150 15, talousarvio lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää luonnonravintolammikoiden kunnostushankkeiden, vaelluskalakantojen turvaamiseen ja elvyttämiseen tähtäävien kalataloudellisten kunnostushankkeiden sekä muiden kalataloutta edistävien rakennushankkeiden suunnittelu- ja toteuttamismenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös hankkeita koskevissa lupapäätöksissä määrättyjen velvoitteiden toteuttamiseen. Momentin määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen ja enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla on tarkoitus toteuttaa hankkeita, joilla edistetään kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa. Hankkeilla vähennetään samalla kalanistutuksina toteutettavan kalavesien hoidon tarvetta talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8