EATNIGIELA MEARKAŠUBMI ÄIDINKIELEN MERKITYS

EATNIGIELA MEARKAŠUBMI ÄIDINKIELEN MERKITYS Saamenkieli hoitotyössä Siiri Magga Opinnäytetyö Saamelaisalueen koulutuskeskus Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 25.3.2008

SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS TIIVISTELMÄ Tutkinto Sosiaali- ja terveysalanperustutkinto, lähihoitaja Tekijä Siiri Magga Työn nimi Äidinkielen merkitys. Saamenkieli hoitotyössä Päivämäärä ja paikka 25.3.2008 Ivalo Päättötyöni tarkoituksena on lisätä ihmisille tietoa siitä, miten tärkeää on huomioida asiakkaiden kieli- ja kulttuuritaustat terveydenhuoltoalalla. Käsittelen työssäni saamenkielen käyttöä ja äidinkielen tarpeellisuuden hoitoalalla. Kerron ensin taustatietoa siitä, miten olen kokenut saamelaisten tilanteen eri terveydenhuollon toimintakentillä. Sitten kerron taustatietoa saamelaisista ja saamenkielistä. Käyn läpi saamelaisten oikeuksia. Tarkastelen, mitä on äidinkieli ja äidinkielen merkityksestä hoitoalalla. Kerron omia kokemuksia siitä, kun saamelaiset ovat päässeet käyttämään omaa äidinkieltään. Avainsanat äidinkieli, hoitotyö, vuorovaikutus, saamelaiset, saamenkieli

Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Taustatietoa... 2 3 Saamelaiset... 3 3.1 Saamenkieli... 4 3.2 Saamelaisten oikeudet... 5 4 Hoitotyön eettiset periaatteet... 5 5 Mitä on äidinkieli... 6 5.1 Miksi äidinkieli on niin tärkeä?... 7 5.2 Vieraan kielen käytön vaikeudet... 8 6 Äidinkielen merkitys hoitotyössä... 9 6.1 Jos ei ole yhteistä kieltä... 11 6.2 Omakieliset palvelut asiakkaan tukena... 12 7 Kohtaamisia saamelaisten asiakkaiden kanssa... 12 8 Pohdintaa... 13

1 1 Johdanto Jokainen ihminen haluaa keskustella ja kommunikoida omalla kielellään. Kuvittele mielessäsi tilannetta, jossa kukaan ei ymmärrä puhettasi tai et pysty kertomaan asiaa niin, että muut ymmärtäisivät. Tai jos sinä et ymmärrä kenenkään puhetta ja sanomisia. Syntyy varmasti aika ahdistava olo. Entä sitten ihmiset, joilla voi sairauksien myötä ajattelussa ja ymmärryksessä olla vaikeuksia, millainen olo heille tulee tällaisissa tilanteissa? Käsittelen työssäni äidinkielen merkityksestä hoitoalalla. Terveydenhuoltoalalla tulee huomioida asiakkaiden kieli- ja kulttuuritaustat. Keskityn työssäni saamenkieltä puhuvien saamelaisten huomioimisesta hoitoalalla. Saamenkieltä puhuva saamelainen haluaa tulla kohdatuksi omalla kielellään. Kerron ensin taustaa ja omia kokemuksia siitä, miten saamelaiset ovat saaneet palveluja omalla kielellään eri terveydenhuollon kentillä. Sitten kerron taustatietoa saamelaisista ja saamenkielestä. Tarkastelen mitä on äidinkieli ja mikä merkitys äidinkielellä on. Käsittelen työssäni vieraan kielen käytön vaikeuksista. Käyn läpi oman kielen merkityksestä terveydenhuollon kentillä. Omankielisten palvelujensaanti on tärkeällä hoitoalalla. Ihmisten eri kulttuuriset ja kielelliset taustat tuovat haastetta terveydenhuollolle. Yhteisen kielen puute kohtaamistilanteissa ei ole aina helppoa. Tarkastelin hieman läpi kulttuurin huomioimista, koska kieli ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä. Valitsin tämän aiheen työhöni, koska koen tämän asian tärkeäksi. Toivon, että saan työlläni osoitettua asian tärkeyden myös muille. Olen kuullun ei- saamenkieltä puhuvien sanovan, että osaavat saamelaiset suomenkielen, joten ongelmaa ei pitäisi olla. Suuri osa saamelaisista osaa suomenkielen, mutta ei sen pidä olla esteenä omankielisten palvelujen saannille. Kun kyseessä on saamelaisalue, niin täällä asuvat äidinkieleltään saamenkieliset haluavat saada palveluja omalla kielellään. Saamelaisilla on oikeus käyttää omaa kieltään terveydenhuollon palveluissa. Tein opinnäytetyöni saamenkielen huomioimisesta. Mutta sama tilanne on varmasti myös muilla vähemmistökielillä.

2 2 Taustatietoa Inarin kunnassa on olemassa saamenkielistä päivähoitoa lapsille. Ivalossa ja Inarissa on pohjoissaamenkieliset ryhnäperhepäiväkodit. Koltan-ja inarinsaamenkielistä päivähoitoa lapsille ei ole tällä hetkellä, mutta Inarissa toimii inarinsaamenkielinen kielipesätoiminta. Kielipesätoiminnan avulla kieli saadaan elvytetyksi. Saamenkielen päivähoitotarjonnassa olisi vielä kehitettävää. Saamenkieliset päiväkodit ovat tärkeitä, koska ne tukevat lapsen saamenkielen ja kulttuurin kehittymistä ja säilymistä. Saamelaisten ikä-ihmisten tilanne ei ole hyvä. Olen ollut opiskeluni aikana työssäoppimassa eri terveydenhuollon kentillä Inarin kunnassa. Kaikissa näissä paikoissa oli saamelaisia asiakkaita. Tiesin etukäteen, että saamelaiset saavat huonosti palveluja omalla kielellään. Kun näin tilanteen oikeasti paikan päällä, niin järkytyin. Yhdessä hoitolaitoksessa en kuullut hoitajien suusta yhtään saamenkielen sanaa. Toisessa paikassa oli yksi työntekijä saamenkielentaitoinen, mutta hänkin oli sijainen eli töissä vain silloin tällöin. Kolmannessa paikassa ei tietääkseni myöskään kukaan työntekijä puhunut saamenkieltä. Ainoastaan yhdessä hoitolaitoksessa oli saamea äidinkielenään puhuva työntekijä. En arvannut, että saamenkielen käyttö ja saamenkielinen palvelu terveydenhuollossa on näin huono. En kuitenkaan ole ollut kaikissa terveydenhuollon alueilla töissä, joten muiden paikkojen tilannetta en osaa sanoa. Mielenterveyspalvelut on alue, jossa omakielinen palvelu olisi todella tärkeää. Mielenterveysasiakkaiden kohtaamisessa kielellinen vuorovaikutus korostuu. Mielenterveysasiakkaalla voi olla jo itsessään vaikea tuoda asioita esille. Jos asiakas joutuu kertomaan vieraalla kielellä vaikeista asioista, voi kommunikointi olla todella vaikeaa.

3 3 Saamelaiset Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma historia, kieli, kulttuuri, elämäntapa ja identiteetti. Saamelaiseksi katsotaan henkilö, joka pitää itseään saamelaisena, jonka äidinkieli on saamenkieli tai vähintään yhden hänen vanhempansa tai isovanhempansa äidinkieli (Saamelaiset Suomessa 2004, 3). Saamelaiskulttuuriin kuuluu vahvasti kieli, perinteinen vaatetus, hyvät sukusuhteet, sekä poroelinkeino. Valkeapää pohtii runoissaan saamelaista identiteettiä näin: Läpi sukupolvien Tottuneet selviytymään yksin paljaan taivaan alla oman tokkansa kanssa kokoukset yli voimien loitonneet sukulaiset naapuritokat Ei kuudella hengellä liikuta joukolla ryhdytä sotaan (Nils Valkeäpää) Saamelaisten tilanne on ollut heikko. He ovat joutuneet piilottelemaan omaa identiteettiään. Ei ole kovinkaan pitkä aika siitä, kun saamelaiset eivät voineet ja uskaltaneet käyttää omaa kieltään. Tänä päivänä tilanne on onneksi hieman toinen. Asenteet saamelaisia kohtaan ovat muuttuneet, saamelaisten tilanne on parempi. Tasaarvoasioista voidaan puhua ääneen. Samediggi eli Saamelaiskäräjät on saamelaisten itsehallintoelin. Saamelaiskäräjien tehtävä on ajaa saamelaisten asioita. On myös olemassa erilaisia yhdistyksiä, jotka ajavat saamelaisten asioita kuten mm. Sami Soster ry, City-samit ry, Anaras sami servi ry.

4 3.1 Saamenkieli Saamenkieliä on kymmenen, joista koltan-, inarin-, ja pohjoissaamea ( tunturisaamea) puhutaan Suomen alueella. Koltansaamea puhutaan enimmäkseen entisen Petsamon alueella. Inarinsaamea puhutaan lähinnä Inarinjärven ympäristössä. Pohjoissaame on valtakieli, sitä puhutaan pitkin lapin aluetta. Suurin osa saamelaisesta kirjallisuudesta on kirjoitettu pohjoissaamenkielellä. Myös uutiset ja suurin osa radiolähetyksistä tulee pohjoissaamenkielellä. Saamenkieli kuuluu uralilaisten kielten ugrilaiseen haaraan ja se on sukua suomenkielelle ja muille Itämeren suomalaisille kielille, kuten virolle. (Saamelaiset Suomessa 2004, 7.) Arviot saamenpuhujista vaihtelevat 1400:sta 2650:een, riippuen mitä laskentatapaa käyttää. Inarin ja koltansaamen puhujia on molempia n. 300. Pohjoissaamen puhujia on n. 1400. On arvioitu, että noin puolet saamelaisista puhuu yhä saamea. On saamenkielen taitajia, jotka puhuvat saamenkieltä äidinkielenään. On myös saamenkielen puhujia, jotka ovat oman kielensä suhteen lukutaidottomia. On vielä saamelaisia, jotka eivät osaa saamenkieltä lainkaan. Saamenkieli kuuluu maailman uhanalaisten kielten joukkoon. Hälyttävin tilanne kielten säilymisen kannalta on inarin- ja koltansaamenkielellä kielen käyttäjien vähäisen määrän vuoksi. (Tuominen, Tuulentie, Lehtola 1999, 57-58.) Eatnigiella ( Äidinkieli) Hárvet čuodjá velá dát liekkus sámegiella. Sáni eatnan duoddariin, legiin, mearragáddiin. Dat hujus sámegiella, dovdduis bajás boktá. Ráhkisvuođa bohcciidahttá, sámesohkii, eatnamii. Don sámi nuorra buolva, gutnejahte vánhemiidat. Ahte ale hilggo sin árbbi, dat din boahtteáigi. Velá odne áigi ain, árbbis vára váldit. Sielus, mielas vurkkodit sámi gollegielamet. (Anders Ivar Guttorm)

5 3.2 Saamelaisten oikeudet Saamelaisten kielellisistä oikeuksista tulee pitää huolta, koska jos kieli katoaa, niin osa saamelaiskulttuurista katoaa myös. Saamen kielilain tarkoituksena on turvata saamelaisten oikeuksia ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltä ja kulttuuriaan. Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Lain mukaan viranomaisilla on velvollisuus kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Laki kieltää syrjinnän mm. etnisiä ja kansallisia alkuperiä kohtaan. (Ajantasainen lainsäädäntö.) 4 Hoitotyön eettiset periaatteet Terveydenhuoltoalalla tehdään ihmissuhdetyötä, se on työtä lähellä ihmisten arkea. Lähihoitajan työtä on auttaa, tukea, ja hoitaa eri kulttuuritaustaltaan ja elämätilanteissa olevia ihmisiä. Hoitotyön eettisiin periaatteisiin kuuluu mm ihmisarvon kunnioittaminen. Jokaista kohdataan arvokkaana yksilönä. Apua tarvitsevalla on oikeus tulla kuulluksi. Asiakkaalla ja hoitajalla tulee olla yhteinen kieli, jotta he ymmärtäisivät hyvin toisiaan. Itsemääräämisoikeus on toinen periaate. Asiakkaan tulee saada tietoa omasta hoidostaan sekä vaikuttaa hoitoonsa. Asiakas ei voi saada itsestään ja hoidostaan tietoa, jos hän ei puhu samaa kieltä hoitohenkilökunnan kanssa. Oikeudenmukaisuus ja tasaarvo ovat periaatteita, jossa jokainen asiakas kohdataan tasavertaisesti. Ihmisiä ei aseteta arvojärjestykseen kansalaisuuden eikä sosiaalisen taustan mukaan. Ihmisten kulttuuritausta ei saa aiheuttaa syrjintää. Luottamuksellisuus on keskeinen asia terveydenhuollossa. Vastuullisuus tarkoittaa sitä, jossa asiakasta hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos kommunikointi ei suju hoitajan ja asiakkaan välillä, ei tämä periaate toteudu.

6 5 Mitä on äidinkieli Äidinkieli- käsitettä voi määritellä usealla eri tavalla. Sosiologien mielestä äidinkieli on se kieli, jonka on ensin oppinut sekä solminut ensimmäiset pitkäaikaiset kielelliset suhteet. Kielitieteen mukaan äidinkieli on kieli, jonka hallitsee parhaiten. Kielifysiologian mukaan äidinkieli on se kieli, jota ihminen käyttää eniten. Kansanomaisia määritelmiä ovat ne että, äidinkieli on se kieli, jolla ihminen ajattelee, laskee, kirjoittaa ja näkee unta. ( Skutnabb- Kangas 1988, 35-36.) Jokainen osaa itse sanoa parhaiten mikä on hänen äidinkielensä. Minun äidinkieleni on saamenkieli, vaikka tänä päivänä käytän suomenkieltä enemmän. Olen oppinut saamenkielen ensimmäisenä kielenä. Kotona olemme puhuneet saamenkieltä. Alaasteella olin saamenkielen luokassa. Ylä-asteella minulla oli saamenopetusta 2-4 tuntia viikossa. Suomenkielen opin paremmin aloitettuani peruskoulun. Sosiologien mielestä saamenkieli olisi äidinkieleni, koska olen oppinut sen ensimmäisenä. Kielitieteen ja kielisosiologian mukaan äidinkieleni olisi taas suomenkieli, koska hallitsen suomea tällä hetkellä paremmin ja käytän suomenkieltä eniten. Kieli on merkkisysteemi, jota ihmiset käyttävät kommunikoidessaan toistensa kanssa. Kieli voi olla luonnollista kieltä, kuten norjaa tai suomea. Kieli voi olla mm. puhuttua, kirjoitettua, morsetettua sekä kuuro-mykkäsokean iholle naputettua. viittomakielikin on kieli. Niin sanottu ruumiinkieli ei kuulu kielen joukkoihin. (Tuominen, Tuulentie, Lehtola, Autti 1999, 141.)

7 5.1 Miksi äidinkieli on niin tärkeä? Jokainen haluaa keskustella omalla äidinkielellään. Ihminen osaa ilmaista itseään sekä tunteitaan parhaiten omalla kielellään. On myös tärkeää tietää oma äidinkielensä, koska monet oikeudet ovat sidottuja äidinkieleen. Äidinkieli on sanallinen maailma, joka on meissä alkuperäsin. Se ei ole vain tietty kieli, vaan myös murre, puhumisen tapa sekä muistojen ja sanontojen maailmaa. Ihmisen pitäisi saada uskoa, rakastaa, sairastaa ja kuolla omalla äidinkielellään. ( Martti Lindqvist) Kieli on yhdysside ihmisten välillä. Kieli ei ole ainoa kommunikoinnin keino, mutta se on meidän tärkeä viestintävälineemme. Oman kielemme kautta saamme menneiden sukupolvien kulttuuriperinnön ja kielen avulla siirrämme sen omille lapsillemme. (Skutnabb- Kangas 1988, 13.) Kieli on tärkeä osa ihmisen identiteettiä. Meistä on tullut ihmisiä äidinkielen kautta. Aidinkielemme on erottamaton osa meitä, meidän persoonallisuuttamme. Ne ihmiset, joiden oma kieli ei ole ollut uhattuna, eivät välttämättä anna äidinkiellelleen yhtä suurta arvoa ja merkitystä. Tämä asenne tekee heidät sokeiksi, että he tallaavat vähemmistökielien kielellisiä ihmisoikeuksia. (Skutnabb- Kangas 1988, 53.) Se, joka ymmärtää oman kielensä merkityksen, osaa myös arvostaa ja antaa tunnustusta ja arvoa muiden äidinkielille. Jokaisessa kielessä on omat erityisalueensa, joihin on kehitetty monia sanoja. Saamenkielessä näitä ilmaisuja on esim. luontoon ja poroon liittyvät sanat. Saamenkieli on myös erittäin tarkka luonnehtiessaan erilaisten luonnonilmiöiden ja paikkojen ominaisuuksia. (Tuominen, Tuulentie,Lehtola, Autti 1999, 12)

8 Kieleni on kotini Omalla kielelläni vihani on verevä rakkauteni pehmeä. Sisimpäni elää tasapainossa oman kieleni kanssa. Sen läheisyys hyväilee hiuksiani. Kieleni on kasvanut kanssani juurtunut minuun. Kieleni voi peittää, mutta sitä ei voi poistaa repimättä rikki solujeni rakennetta. Jos te maalaatte vieraan kielen ihoni päälle sisimpäni ei voi hengittää. Tunteeni eivät pysty tunkeutumaan esiin tukittujen huokosten läpi. Kuume nousee. Se etsii ulospääsyä tapaa ilmaista itseään. (Pirkko Leporanta-Morley) 5.2 Vieraan kielen käytön vaikeudet Kukaan ei jaksa kuunnella täysin keskittyneesti koko ajan. Kaikki, jotka kuuntelevat, tarvitsevat taukoja. Kun ihminen kuuntelee äidinkieltään, hän voi pitää taukoja, ajatella vaikka muita asioita välillä. Omaa kieltä voi kuunnella puolella korvalla ja silti asia tulee ymmärretyksi. Vieraan kielen kuuntelemiseen täytyy keskittyä koko ajan, jotta ymmärtäisi sanoman. Tällöin ihminen myös väsyy nopeammin. (Skutnabb-Kangas 1988, 98.) Yhteinen puhuttu kieli voi aiheuttaa väärinkäsityksiä, vaikka pinnallisella tasolla yhteisymmärrys vaikuttaisi onnistuvan. Eri sanoilla voi olla ihan joku toinen merkitys ihmisille, jotka ovat oppineet toisen kielen. Ihminen voi ymmärtää kaikki vieraan kielen sanat, mutta ei silti koko lausetta. Viesti ei mene oikealla tavalla perille, jos yksittäisiä sanoja jää ymmärtämättä. Kun kuuntelee äidinkieltä, kuulijalla on mahdollisuuksia täyttää aukkoja ( esim. siitä, mitä hän ei näe tai ymmärrä). Kuulija tietää jo paljon äidinkielestään ja voi arvata paremmin. Äidinkieltään kuuleva ihminen voi ymmärtää lauseesta enemmän, vaikka hän ei välttämättä ymmärrä kaikkia sanoja. Mitä huonommin osaa kieltä, sitä huonommin osaa myös arvailla, mitä ei ymmärtänyt. ( Skutnabb-Kangas 1988, 100-101.)

9 Stressi kasvaa merkittävästi nopeammin, jos kielellistä tarjontaa joutuu työstämään vieraalla kielellä. Pelottavissa tilanteissa stressi voi nousta niin kovaksi, ettei osaa enää ajatella lainkaan eikä myöskään tehdä mitään suorituksia. (Skutnabb-Kangas 1988, 105.) Äidinkielen merkitys korostuu aikuisten ja ikä-ihmisten kohdalla. Jos ihminen opettelee valtakielen vasta myöhemmin, aiheuttaa vieraan kielen käyttö vaikeuksia siitä huolimatta, että sanavarasto olisi laaja. Tämä johtuu siitä, että aikuinen arkailee virheiden tekoa. Ihminen ajattelee omalla äidinkielellään, hän ei välttämättä pysty ajattelemaan vieraalla kielellä. Kun ihminen esittää ajatuksiaan vieraalla kielellä, hän ajattelee ensin omalla kielellään ja kääntää ne sitten puhutuksi kieleksi vieraalle kielelle. ( Äidinkielen merkitys 2001) 6 Äidinkielen merkitys hoitotyössä Hyvä yhteistyö hoitohenkilökunnan ja asiakkaan välillä on hoitotyön onnistumisen edellytys. Kommunikointia ja vuorovaikutusta tarvitaan hoitosuhteessa monessa asiassa. Hoitotyö on paljolti asiakkaan ohjaamista ja neuvomista. Hoitotyössä sosiaalinen kuntoutus on tärkeää. Sosiaalinen kuntoutus on asiakkaan kanssa jutustelua ja asioista keskustelemista. Potilastietojen kerääminen asiakkaalta on oleellinen osa hoitotyötä. Näiden kaikkien tekeminen voi olla vaikeaa, jos ei hoitohenkilökunnalla ja asiakkaalla ei ole yhteistä kieltä. Terveydenhuollossa käytetään erilaisia testilomakkeita (mm. muistitestejä) ja haastatteluita asiakkaiden toimintakyvyn mittaamiseen. Mittausten tulokset eivät voi olla luotettavia, jos testattavat eivät ymmärrä kysymyksiä. Asiakkaan näkökulma on tärkeä, kun arvioidaan hoitotyön laatua. Asiakkaalle terveyspalvelujen laatu merkitsee hyviä tuloksia, hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta. Ystävällisyys, kiireettömyys, turvallisuus ja tiedonsaanti, ovat ne, joiden pohjalta asiakas arvioi saamaansa hoitoa. ( Anttila, Hirvelä 2006, 26.). Asiakkaan ja hoitajan väliset kielenkäytön vaikeudet vaikuttavat merkittävästi hoidon laatuun. Mitä sairaampi asiakas on, sitä enemmän äidinkielellä on merkitystä. Vanhukset käyttävät terveydenhuollon palveluja muuta väestöä enemmän. Jotta vanhus tulisi

10 ymmärretyksi ja häntä voitaisiin auttaa, palvelut pitää tarjota omalla äidinkielellään. (Äidinkielen merkitys 2001.). Kaksikielisellä vanhusasiakkalla voi heikompi kieli unohtua kokonaan, saamelainen voi unohtaa suomenkielen. Saamelaisvanhukselle saamenkieli voi jäädä ainoaksi kieleksi. Heille erityisesti olisi tärkeää saada hoitoa omalla äidinkielellään. Ennen oltiin vahvasti sitä mieltä, että asiakkaan ei ole hyvä tietää kaikkea sairaudestaan. Ajan myötä ymmärrys ja tietämys kasvoi terveydenhoitoalalla. Tajuttiin, että salailu ja tiedon panttailu on väärin asiakasta kohtaan. Tietämättömyys aiheuttaa asiakkaalle huolta, ahdistusta, irrallisuuden tuntua. Asiakkaalle tulee tunne, että hänellä ei ole enää valta itseensä tai ympäristöönsä. (Blondis, Jackson 1988, 55-56.) Nykyään asiat kerrotaan asiakkaille rehellisesti. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista sanoo, että asiakkaalla on oikeus saada selvitys terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksesta sekä muista hänen hoitoon liittyvästä asioista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan. Terveydenhuollon ammattilaisen tulisi antaa asiakkaalle tieto siten, että asiakas sen ymmärtää. Terveydenhuollossa pitäisi olla valmiudet vuorovaikutukseen kaikkien asiakkaiden kanssa, myös niiden, joiden kulttuuri on erilainen ja jotka eivät puhu valtakieltä. Täällä saamelaisalueella tämä tarkoittaa sitä, että äidinkielenään saamenkieltä puhuvien on saatava palvelut omalla kielellään. Suomalainen terveydenhoitojärjestelmä on aikataulutettu nopeaan toimintaan. Asiakkaan hoitotilanteeseen ei ole varattu paljon aikaa. Asiakaskontaktit jäävät usein valitettavan lyhytaikaisiksi. Jos asiakas joutuu kääntämään kerrottavat asiat vieraalle kielelle, jo se vie aikaa. Sanomiset voivat jäädä vähäiseksi, kun aikaa ei ole paljon. Hoitajan ja asiakkaan välinen keskustelu voi tällöin jäädä heikoksi. Asiakas voi kokea tilanteen helpommaksi itselleen olemalla hiljaa. Hoitaja taas voi ymmärtää asiakkaan hiljaisuuden siten, että asiakas ei ole halukas yhteistyöhön, vaikka siitä ei välttämättä ole kyse.

11 6.1 Jos ei ole yhteistä kieltä Jos asiakkaalla ja hoitajalla ei ole yhteistä kieltä, asiakkaalla ei ole tilaisuutta vahvistaa minäkuvaansa ja identiteettiään. Hoitokodissa tai palvelutalossa asuva saamelainen vanhus voi tuntea itsensä yksinäiseksi ja ulkopuoliseksi, jos hän ei pääse kanssakäymisiin samankielisten ihmisten kanssa. Vanhus voi masentua tai muuttua apaattiseksi. Viestinnän nonverbaalisuus eli sanattoman viestinnän käyttö korostuu, jos ei ole yhteistä kieltä. Hoitajan asenne asiakasta kohtaan on todella tärkeää. Eri kieltä puhuvalle asiakkaalle on erityisesti annettava aikaa. Kun hoitaja viettää aikaa asiakkaan kanssa, hän viestittää nonverbaalisti kiinnostuksensa asiakkaaseen. Ajankäytöstä tulee viestintää. (Blondis, Jackson 1988, 29.) Yhteistä vuorovaikutusta voi täydentää erilaisilla merkeillä ja eleillä. Sanatonta viestintää on mahdollista oppia. Sairaalassa oleminen sekä hoitotoimenpiteet ovat yleensä jo itsessään inhottavia ja epämiellyttäviä asioita. Sairaanhoidolliset kokemukset voivat järkyttää asiakasta. Sairas ihminen joutuu vielä suurempaan rasitukseen ja pelkotilaan jos hänellä ei ole yhteistä kieltä hoitohenkilökunnan kanssa. Jos asiakkaasta tuntuu, ettei hoitaja ymmärrä häntä, asiakas ei luota hoitajaan ja viestintä estyy. Tällä on myös suuri merkitys asiakkaan toipumiseen. (Blondis, Jackson, 77-78.) Jos asiakas ei ymmärrä kunnolla, mitä hänelle kerrotaan hänen tilanteestaan ja mahdollisista sairauksista, hän huolestuu. Asiakas ei osaa esittää mahdollisia kysymyksiä tilanteesta ja hoitoon liittyvistä asioista, jos hän ei ymmärrä kaikkea. Tietämättömyys on asiakkaalle ahdistavaa.

12 6.2 Omakieliset palvelut asiakkaan tukena Saamenkieltä puhuvan saamelaisen asiakkaan paras apu kommunikoinnin edistämiseksi on saamenkielentaitoinen työntekijä. Työntekijän saamelaisten kulttuurin tunteminen olisi myös hyödyksi. Tietämällä asiakkaan kulttuuriset taustat, on helpompi ymmärtää asiakkaan tapoja ja elämää. Haastetta omankielisten palvelujen saamiseen lisää se, että saamenkieliä on kolme; pohjois-, koltan-ja inarinsaame. Saamenkielet ovat erilaisia, joten eri saamenkieltä puhuvat eivät välttämättä ymmärrä toisiaan. Saamelaisalue on laaja ja harvaan asuttu alue, joka myös lisää haastetta kielellisten palvelujen turvaamiseen. Jos saamelainen puhuu heikosti suomea tai ei juuri lainkaan, on saamelaisen tulkin käyttö yksi vaihtoehto. Käytettävän tulkin tulisi olla ammattilainen. Tulkiksi ei sovi asiakkaan omat lapset tai joku samaa kieltä puhuva ulkopuolinen henkilö. Tulkkaus on kommunikaation sujumisen ehdoton edellytys. Ilman sitä jäädään pelkästään arvailujen varaan sen suhteen, minkä verran asiakas annetusta informaatiosta ymmärsi ja minkä verran siitä edes välittyi hänelle aiotussa alkuperäisessä muodossa (Laine, Ruissalme, Salervo, Siven, Välimäki 2001, 242). Tulkin käyttö ei sovellu joka hoitotilanteeseen. Asiakas voi joutua puhumaan hoitajalle hyvinkin henkilökohtaisista asioista. Asioiden kertominen voi olla asiakkaalle muutenkin hyvin vaikeaa. Jos tilanteessa on mukana kuuntelemassa vielä ylimääräinen henkilö, voi henkilökohtaiset asiat jäädä kertomatta. Asiakas voi tuntea olon kiusalliseksi, jos hoitotilanteessa on vielä tulkkikin mukana. 7 Kohtaamisia saamelaisten asiakkaiden kanssa Itse käytän työssäni saamenkieltä saamelaisten asiakkaiden kanssa. Puhun pohjoissaamea, mutta ymmärrän myös jonkin verran inarinsaamea. Olen huomannut, miten suuri ilo saamelaisasiakkaille oli, kun he pääsivät puhumaan omaa kieltään. Varsinkin eri hoitokodeissa asuvilla vanhuksilla oman kielen käytön ja kuulemisen ilo korostui, koska he eivät kovinkaan monesti pääse siellä kuuntelemaan ja juttelemaan omaa äidinkieltään. Saamelaisen täytyy saada olla saamelainen elämänsä loppuun asti.

13 Erästä asiakasta pidettiin hankalana ja yhteistyökyvyttömänä tapauksena. Tällä asiakkaalla oli puhekyky heikentynyt huomattavasti ja hän oli vuodepotilas. Kun hänelle yritettiin tehdä hoitotoimenpiteitä, hän vastusti lähes aina ja huusi hoitajille kasvot punaisina. Kun menin potilaan luo ensimmäisen kerran ja aloin juttelemaan hänelle saamenkielellä, niin hänen silmänsä kirkastuivat. Hän hymyili minulle ja yritti jutella jotain normaaliin äänensävyyn. En ymmärtänyt häntä hävinneen puhekyvyn vuoksi, mutta ymmärsin että hän puhui saamea. Kun menin tämän asiakkaan luokse, kerroin hänelle aina, mitä aioin tehdä. Hän oli paljon rauhallisempi ja yhteistyökykyisempi sen ansioista, kun sai kuulla ja puhua omaa äidinkieltään. Luultavasti tällä asiakkaalla oli suomenkielen taito hävinnyt hänen vanhetessaan. Erästä asiakasta hoitajat melkein pelkäsivät, kun hän oli niin aggressiivinen. Kun menin kyseisen asiakkaan luo ja juttelin hänelle saamea, ei hänen aggressiivisuudestaan ollut mitään tietoa. Hän oli oikein iloinen ja ystävällinen. Hoitotoimenpiteiden tekemiset tämän asiakkaan kanssa onnistuivat mutkattomasti, kun hän ymmärsi, mitä olin milloinkin tekemässä. Tämäntapaisia kohtaamisia minulle on tullut monta. Asiakkaita on pidetty vaikeina tapauksina. Tosiasia on ollut se, että asiakkaat ovat olleet hämillään, koska he eivät ole tienneet mitä heille aiotaan tehdä. He eivät välttämättä ole ymmärtäneet, jos heille on kerrottu asioita suomenkielellä. Nämä kokemukset kertovat oman kielen käytön merkityksen erityisesti ikä-ihmisiä hoidettaessa. 8 Pohdintaa Kun mietin opinnäytetyöni aiheita, niin ensimmäinen asia oli se, että aiheen täytyy jollain lailla liittyä saamelaisuuteen. Halusin tehdä työn jostain sellaisesta aiheesta, joka on minulle läheinen. Pienen miettimisen jälkeen tiesin, mistä teen opinnäytetyöni. Halusin tehdä työni saamelaisten äidinkielen huomioimisesta, koska koen aiheen tärkeäksi. Olen kirjoittanut asiat niin, miten olen ne itse kokenut. Teoriatiedot hain kirjallisuudesta sekä internet-sivuilta. Työtä tehdessä minulle vahvistui tunne siitä, miten suuri merkitys viestinnällä ja vuorovaikutuksella on hoitoalalla. Hoitohenkilökunnan on omattava hyvät vuorovai-

14 kutustaidot. Lisäksi on oltava empatiakykyä, kykyä ymmärtää erilaisia ihmisiä sekä kohdata jokainen asiakas ainutlaatuisena yksilönä. Pelkän kielen osaaminen ei vielä takaa sitä, että yhteistyö hoitohenkilökunnan ja asiakkaan kanssa onnistuisi. Kielellä on suuri merkitys, jotta viestintä sujuisi mutkattomasti. Olisin halunnut tutkia lisää vuorovaikutusta, se on muutakin kuin puhetta. Mielenkiintoinen tutkimuksen aihe olisi ollut sanattoman viestinnän merkitys ja sen tärkeys, mutta johonkin työ oli rajattava. Haasteellisinta oli asioiden saaminen paperille. Minulla oli paljon valmiita ajatuksia, mutta niiden kirjoittaminen asiatekstillä paperille oli välillä hankalaa. Suomenkieli ei ole äidinkieleni, joten kirjoittaminen oli vaikeaa. Työtä tehdessä opin suomenkielen kirjoitusta. Tutkin ja selaisin monenlaisia kirjoja, mutta vain pieni osa lopulta päätyi työhöni. Sain lisäpotkua työni tekemiseen, kun kuulin ihmisten suusta vastaväitteitä aiheesta. He sanoivat, että osaavathan ne saamelaiset kuitenkin suomenkielen. Kyllä suuri osa saamelaisista osaa suomenkielen, mutta sen ei pidä olla esteenä omankielisten palvelujen saannille. En usko, että kukaan suomalainen haluaisi hoitoa englannin tai ruotsin kielellä. Jokaisen oma äidinkieli on rakas ja tärkeä itselleen. Sitä pitää kunnioittaa.

15 Lähteet: Ajantasainen lainsäädäntö www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/. Luettu 21.3.2008 Blondis, Marion Jackson, Barbara E, 1988. Inhimillinen yhteys. WSOY:n graafiset laitokset. Juva. Laine Anna, Ruissalme Outi, Salervo Pirjo, Siven Tuula, Välimäki Päivi, 2001.Opi ja ohjaa terveysalalla. WS Bookwell Oy. Porvoo. Saamelaiset Suomessa. Saamelaiskäräjät, julkaisu 2004.. Lapin painotuote OY. Kemijärvi. Skutnabb-Kangas Tove 1988. Vähemmistö, kieli ja rasismi. Painokaari 0y. Helsinki Tuominen Marja, Tuulentie Seija, Lehtola Veli-Pekka, Autti Merja, 1999. Outamaalta tunturiin. Pohjoiset identiteetit ja mentaliteetit. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä. Äidinkielen merkitys 2001. Omakielisten palvelujen turvaaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisu 2001:1. www.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/omakieli/aidinkieli.htm. Luettu 21.3.2008 Kansilehden kuva: Arkisto Inga-Saara Magga