Saamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät

Transkriptio

1 Saamelainen palveluohjausmalli Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät

2 Saamelaisten oikeudellinen asema Saamelaiset ovat EU:n ja Suomen ainoa oikeudellisesti tunnustettu alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisten asema alkuperäiskansana ja kielelliset- ja kulttuuriset oikeudet on turvattu perustuslain tasolla. Perustuslain 17 :n 3 mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Suomen perustuslaki turvaa perustuslain 121 :n 4 momentin mukaan saamelaisille kotiseutualueellaan heidän kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Saamelaisten kielelliset oikeudet toimeenpannaan saamen kielilailla.

3 Saamelaisten kulttuuri-itsehallinto Saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa toteutetaan Saamelaiskäräjien kautta (974/1995). Saamelaiskäräjien tehtävänä on saamelaiskäräjälain 5 :n mukaan hoitaa saamelaisten kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat. saamelaiskäräjälain 6 mukaan: Saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Saamelaiskäräjälain 9 :n mukaisesti saamelaisten kulttuuriitsehallintoon kuuluu saamenkielisten sote-palvelujen kehittäminen

4 Hyvinvoinnin määritys saamelaisten lähtökohdista Saamelaisessa ajattelutavassa ja kielenkäytössä hyvinvointi yhdistetään usein sanaan pärjääminen. Hyvin pärjäämisen peruselementit 1) materiaalinen puoli: elinkeinot ja elanto, 2) fyysinen puoli: terveys ja hyvät voimat, 3) psyykkinen puoli: luovuus, kekseliäisyys ja kyky hyödyntää lahjojaan, 4) sosiaalinen puoli: yhteisöllisyys ja yhteiskuntaan kuuluminen, 5) emotionaalinen puoli: kyky tuntea ja havaita sekä hallita tunneelämäänsä, 6) henkinen puoli: mielenrauha, tasapaino ja tyytyväisyys sekä 7) eettinen puoli: yksilön ja yhteisön arvot sekä luottamus

5 Saamenkieliset sähköiset palvelut Norja Ruotsi SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU Asiakaspalaute Rajayhteistyö Kehittäjäasiakkaat Tiedottaminen Osaamisen vahvistaminen Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kokonaistilanne Saamelaisten palveluiden tarve Palvelujen kehittäminen Seuranta ja arviointi Kolmannen Sektorin palvelut ja muut toimijat Kuka ottaa yhteyttä? Palvelujen tarpeiden tunnistaminen Palvelujen toteuttamisen koordinointi Sujuva hoito- ja palveluketju Missä vaiheessa? Palvelutarpeiden arviointi Palvelujen suunnittelu Etäpalvelut Ketä mukana? Kielelliset ja Kulttuuriset erityispiirteet Tulkkaus ja etätulkkaus Omaiset ja tukiverkosto Sotetraineri

6 Palvelujen tarpeiden tunnistaminen tunnistetaan että henkilö tarvitsee saamenkielistä ja kulttuurinmukaista palvelua saamen kieleen ja kulttuuriin liittyvien erityistarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen osana palvelurakennetta; esim sairauksista ei ole tapana puhua oman yhteisön ulkopuolella, suku on tärkeä tukiverkko, aikakäsitys perustuu vuotuiseen työnkiertoon, luottamuksen rakentaminen viranomaisiin vaatii aikaa ja useampia tapaamisia. Luottamuksen puute näkyy mm. siten, että palveluiden piiriin hakeudutaan vasta, kun on aivan pakko. saamelaisilla oma parantajaverkosto, yhteinen kulttuuritaju ja ymmärrys tärkeää palvelujen tarpeen tunnistamisvaiheessa (asiakkaan todelliset tarpeet)

7 Palvelujen tarpeiden tunnistaminen missä vaiheessa mahdollinen palveluiden tarve tunnistetaan: ammattilaisilla herää huoli siitä, onko saamenkielinen palveluiden käyttäjä ymmärtänyt / tullut ymmärretyksi, onko yhteistä kieltä kun kohtaamistilanteessa herää huoli ihmisen hyvinvoinnista asiakkaalla on paljon yhteydenottoja käyttämättömiä ajanvarauksia, haasteita arjessa pärjäämisessä olemassa oleva palvelutarjonta ei vastaa asiakkaan tarpeisiin asiakas ei koe tulevansa autetuksi yhteydenottaja voi olla palveluiden käyttäjä :auttaminen omien tarpeiden tunnistamiseen omaiset, läheiset, muu tukiverkosto, sote-ammattihenkilöt

8 Palvelutarpeiden arviointi Työntekijän tukee ja varmistaa saamelaisten asiakkaiden palveluidenkäyttäjien voimavarat, tarpeet ja palvelutarpeista huolehtiminen kohtaavat: työntekijällä ja asiakkaalla yhteinen kieli ja yhteinen ymmärrys kulttuurista, työntekijällä saamelaisen yhteisöjärjestelmän tuntemus, työntekijällä tietoa yhteisörakenteen muuttumisesta, Työntekijällä rajayhteistyön tuntemusta saamelaisen kulttuuri- ja kielitaustan huomioiminen toimintakyvyn mittaristoa laadittaessa; tarvetta omaan kulttuuriin liittyvän mittariston kehittämiselle

9 Kokonaistilanteen arviointi sosiaaliset tekijät: osallistumismahdollisuudet saamelaisyhteisön toimintaan, lähiverkosto ; omaiset, suku, väärtisuhteet, kyky kommunikoida omalla kielellä Kulttuurisuuden huomioiminen: paikallisuus, historialliset kehityspiirteet, perinteiset elinkeinot (poronhoito, kalastus, metsästys, keräily, duoddji) kulttuuri- ja itsehallinto elinympäristö: luonto ja vuotuinen luonnonkierto, asuminen, fyysinen toimintakyky: sairaudet ja niiden hoito, toimintakyky, kyky selviytyä arjesta: saamelainen ruokakulttuuri, vaatehuolto, käsityöt, puhtaus ja siihen liittyvä saamelainen käsitys, käsitys terveellisestä ravitsemuksesta, apuvälineet

10 Palvelujen suunnittelu palvelut tarjotaan yhtenäisenä kokonaisuutena asiakkaan kielelliset ja kulttuuriset erityispiirteet huomioiden kaikissa palveluissa saamenkieliset palvelut saatavilla, myös etäpalveluissa. Tarvittaessa järjestetään tulkkaus! Saamen kielilain mukaisesti ensisijaisesti palvelu tarjotaan saamenkielisen henkilöstön kautta, tulkkaus toissijainen. suunnitelman laatiminen yhteistyössä asiakkaan kanssa; huolehditaan että asiakas ymmärtää palvelujen sisällön ja tavoitteet. Ymmärrettävä saamelaisen erilainen kommunikointi- ja asiointikulttuuri. omaisten ja lähitukiverkoston huomioiminen osana palveluja; saamelaisessa yhteisössä omaisten ja suvun rooli sairauksien hoidossa ja toimintakyvyn ylläpitäjänä merkittävä

11 Palvelujen toteuttamisen koordinointi saamenkielinen asiakas saa oikea-aikaiset palvelut omalla äidinkielellään sujuvana hoito- ja palveluketjuna (asiakkaan ei tarvitse itse vaatia saamelaisia palveluja) Yhteistyössä saamelaistyöntekijöiden verkoston toimijoiden kanssa palvelujen saaminen on joustavaa ja tiedonkulku toimii eri toimijoiden kesken tarkoituksenmukainen palvelu oikeaan aikaan oikeassa paikassa Yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus, itsemääräämisoikeus

12 Palvelujen seuranta ja arviointi tarkistellaan asiakkaan sen hetkistä kokonaistilannetta onko oikeiden palvelujen tarjontaa saatavilla, onko palvelu saavuttanut asiakkaan ja onko siitä ollut apua (vaikuttavuus asiakkaan näkökulmasta)

13 Saamenkielisten palvelujen kehittäminen saamenkielisten palvelujen tiedottamisen tehostaminen Saamenkielisen neuvonnan ja palveluohjauksen järjestäminen rajayhteistyön sisällyttäminen saamelaiseen palveluohjaukseen saamenkielisen henkilöstön osaamisen vahvistaminen (kieli- ja kulttuurikoulutukset) saamenkielisten asiakkaiden potilasturvallisuuden parantaminen saamenkielisten sähköisten palvelujen kehittäminen saamenkielisten testien ja arviointimenetelmien kehittäminen

14 Giitu! Kiitos!