LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 LAHDEN KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 LAHDEN KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 2 Hyväksytty Tekninen lautakunta 9.12.2014 Kaupunginhallitus 12.1.2015 1.12.2014 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Vesijärvenkatu 11 15141 Lahti Teksti: Pirkko-Leena Jakonen Kuvat: Lahden kaupunki, Lahden Pysäköinti Oy, Leanpark Oy

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 3 JOHDANTO Lahden keskustan pysäköintipolitiikka on nyt laadittu ensimmäistä kertaa. Tavoitteena oli koota aiemmat päätökset sekä tehdä linjauksia eri osa-alueista. Yksityiskohtaiset päätökset esim. pysäköintimaksujen suuruudesta tai maksullisten alueiden rajauksista tehdään erikseen ja niitä tarkistetaan tarvittaessa noudattaen tässä pysäköintipolitiikassa esitettyjä periaatteita. Pysäköintipolitiikan laatiminen tuli ajankohtaiseksi matkakeskuksen, Toriparkin ja muiden keskustan muutosten myötä. Kaikki uusi rakentaminen vaikuttaa myös pysäköintipaikkatarpeeseen. Keskustan liikennejärjestelyt ja kevyen liikenteen kasvava tilantarve vähentävät kadunvarsipysäköinnin paikkoja ja pysäköinti siirtyy entistä enemmän pysäköintitaloihin ja maan alle. Pysäköintipolitiikka perustuu kaupungin aiempiin linjauksiin ja päätöksiin: Liikennepoliittiset linjaukset, KV 16.5.2011, tark. 20.12.2012 Lahden keskustan liikenneselvitys (5.4.2012) Lahden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma (6.8.2013) Kaupungin strategia 4/2013 ja TEKYn strategiatulkinta Päätökset KV, KH, Tekninen lautakunta Työtä on ohjannut alan lainsäädäntö ja sen soveltamisohjeet. Työn yhteydessä on tutustuttu alan tutkimusaineistoon ja tilastotietoihin sekä kerätty muista kaupungeista vertailutietoa. Valmiita muiden kaupunkien pysäköintipolitiikka-asiakirjoja oli käytettävissä ainoastaan Helsingistä. Vastaava työ on parhaillaan käynnissä useassa muussakin kaupungissa. Pysäköintipolitiikka on tehty kaupungin omana työnä. Laatimiseen on osallistunut työryhmä, jossa on ollut edustajat teknisen ja ympäristötoimialan maankäytöstä, kunnallistekniikasta ja rakennusvalvonnasta sekä Lahden Pysäköinti Oy:stä. Pysäköintipolitiikan hyväksymisestä päättää teknisen lautakunnan esityksen perusteella kaupunginhallitus.

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 4 SISÄLLYSLUETTELO 0. Johdanto 1. Tiivistelmä 5 2. Lähtökohtia 8 2.1 Autojen määrä 2.2 Pysäköinnin tilantarve 2.3 Pysäköinnin järjestämisvelvoite 2.4 Lahden keskustan pysäköintipaikat 2.5 Pysäköintitoiminta kaupungin taloudessa 2.6 Lahden Pysäköinti Oy 3. Keskustapysäköinnin pääperiaatteet 12 3.1 Tavoitteet keskustapysäköinnissä 3.2 Maksullisuus 3.3 Asukkaiden pysäköinti 3.4 Keskustapysäköinnin pääperiaatteet 4. Pysäköintipaikkamitoitus asemakaavoissa 15 4.1 Asemakaavamääräykset 4.2 Pysäköintipaikkojen toteutuskustannuksia 4.3 Taloyhtiöiden paikkojen omistus ja käyttö 4.4 Keskustan alueen asemakaavoissa noudatettava menettely 5. Lahden Pysäköinti Oy 23 5.1 Pysäköintilaitokset Lahdessa 5.2 Maksullisen kadunvarsipysäköinnin operointi 5.3 Lahden Pysäköinti Oy osana kaupungin organisaatiota 5.4 Yksityisten pysäköintilaitosten rooli 6. Uudet ja muuttuvat alueet 28 6.1 Ranta-Kartano 6.2 Matkakeskus ja radanvarsi 6.3 Urheilukeskuksen ja messujen alue 7. Asukas- ja yleispysäköintitunnukset ja muut luvat 30 7.1 Asukaspysäköintitunnus 7.2 Yleispysäköintitunnus 7.3 Veteraanitunnus 8. Pysäköinnin maksamistavat, opastusjärjestelmät ja pysäköinnin valvonta 8.1 Kadunvarsipysäköinnin maksut 34 8.2 Pysäköinnin maksutavat 8.3 Opastusjärjestelmät 8.4 Pysäköinninvalvonta 9. Erityistapaukset (muu kuin tavallinen henkilöautopysäköinti) 35

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 5 1. TIIVISTELMÄ Pysäköintipolitiikan pääasiat Lahden keskustan pysäköintipolitiikka on nyt laadittu ensimmäistä kertaa. Tavoitteena oli koota aiemmat päätökset sekä tehdä linjauksia eri osa-alueista. Yksityiskohtaiset päätökset esimerkiksi pysäköintimaksujen suuruudesta tehdään erikseen ja niitä tarkistetaan tarvittaessa noudattaen tässä pysäköintipolitiikassa esitettyjä periaatteita. Pysäköintipolitiikan laatiminen tuli ajankohtaiseksi matkakeskuksen, Toriparkin ja muiden keskustan muutosten myötä. Lahdessa on yli 50 000 autoa ja pääosan ajasta autot seisovat pysäköitynä. Autojen määrä kasvaa jatkuvasti. Kaikki uusi rakentaminen vaikuttaa myös pysäköintipaikkatarpeeseen. Tämä pysäköintipolitiikka rajattiin koskemaan kaupungin keskustaa. Kaupungin tehtävät pysäköinnin järjestämisessä keskustan ulkopuolella ovat selvästi vähäisempiä kuin keskustassa ja koskevat pääasiassa asemakaavojen pysäköintipaikkamitoituksia ja kadunvarsipysäköinnin järjestelyjä. Soveltuvin osin tässä esitetyt periaatteet pätevät koko kaupungissa. Keskustapysäköinnin pääperiaatteet Keskustapysäköinnissä on tärkeää, että ratkaisut edesauttavat keskustan toimintaa; asumista, liike-elämää ja muita palveluja, oleskelua sekä matkailua ja samalla sopivat kaupunkikuvaan. Laajat pysäköintikentät eivät kuulu kaupunkikeskustaan, vaan pysäköinti hoidetaan pysäköintilaitoksissa ja katujen varsilla sekä kiinteistöjen omilla piha-alueilla. Rajallisen tilan vuoksi julkinen keskustapysäköinti ei voi olla aikarajoituksetonta ja maksutonta. Keskustan pysäköintiä pitää ohjata ja sen järjestämisestä sekä kustannusten kohdentumisesta tulee sopia. Pysäköintipaikkojen järjestäminen on kiinteistöjen omistajien ja kaupungin vastuulla. Pysäköinnin kustannuksista tulee aiempaa enemmän vastata käyttäjien ja muiden hyödynsaajien. Seuraavilla pääperiaatteilla pyritään Lahdessa hoitamaan keskustapysäköintiä: Kadunvarret lyhytaikaiseen asiakaspysäköintiin Tavoitteena on, että nopeaan asiointiin löytyy helposti paikka kadunvarrelta. Pitkäaikaisempi pysäköinti keskustassa tapahtuu pysäköintilaitoksissa. Keinoja tähän on kadunvarsipysäköinnin enimmäisajan rajoittaminen sekä progressiivinen maksupolitiikka. Pysäköintilaitoksissa useamman tunnin pysäköinti tulisi selvästi edullisemmaksi. Pysäköintipaikkojen tehokas vuorottaiskäyttö Samaa pysäköintipaikkaa voi käyttää eri vuorokaudenaikoina eri käyttäjäryhmien autot. Tehokkaalla vuorottaispysäköinnillä voidaan säästää jopa kolmannes paikkojen määrästä. Keskustaan toteutetaan yleisessä käytössä olevia pysäköintilaitoksia, joiden paikat on tehokkaassa ympärivuorokautisessa käytössä.

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 6 Keskustan asemakaavoissa käytettävä pysäköintipaikkamitoitus Asemakaavoissa määrätään rakentamisen yhteydessä toteutettava pysäköintipaikkamäärä. Tavoitteena on oikea mitoitus, kaikki kiinteistön tarvitsemat paikat tulee kiinteistön rakentaa tai muutoin järjestää sekä vastata kustannuksista. Ydinkeskustassa on käytössä periaate, että tietyllä alueella täydennys- ja uudisrakentamishankkeiden asemakaavan mukaisista autopaikoista tulee sijoittaa vähintään 30 % julkiseen pysäköintilaitokseen. Samalla ne vapautuvat omalla tontillaan tästä osasta velvollisuutta. Kunta päättää paikoista maksettavan korvauksen suuruuden. Määräys pohjautuu Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 156 säädökseen. Nyt esitetään, että tämän määräyksen mukaista aluetta laajennetaan Matkakeskukselle saakka. Kaupunginvaltuusto päättää, missä ja millä perustein vahvistetaan pysäköintilaitokseen sijoitettavista velvoitepaikoista perittävä maksu. Lahden Pysäköinti Oy:n pysäköintitalot ja muut tehtävät Lahden Pysäköinti Oy on kokonaan kaupungin omistama tytäryhtiö. Yhtiön toimialana on kehittää pysäköintimahdollisuuksia Lahden kaupungissa ylläpitämällä, rakennuttamalla tai vuokraamalla pysäköintitaloja ja -paikkoja. Yhtiö omistaa Siltapuiston pysäköintitalon ja osan PHKS:n pysäköintitalosta sekä keväällä 2015 valmistuvan Toriparkin. Yhtiö on vuokrannut operoitavakseen kaupungin omistaman Hansa-parkin ja syksyllä 2015 valmistuvan matkakeskuksen BWT-talon parkin. Taloudellisesti tavoitteena on, että yhtiö tulee toimeen omalla tulorahoituksellaan, joka koostuu pääasiassa pysäköintimaksuista ja velvoiteautopaikkojen myynnistä. Kaupunki voi osoittaa yhtiölle erikseen sopimalla myös muita pysäköintiin liittyviä tehtäviä. Uusia pysäköintilaitoksia on tulevina vuosina tarpeen rakentaa ainakin Matkakeskuksen länsipuolelle Radanvarren alueelle, Ranta-Kartanoon ja Messukeskukseen. Kaupungin ollessa osallinen hankkeissa pyritään kaupungin omistus sekä laitosten operointi hoitamaan Lahden Pysäköinti Oy:n kautta. Tavoitteena on keskittää jatkossa kaikki kaupungin harjoittaman maksullisen pysäköinnin operointi Lahden Pysäköinti Oy:lle. Tällöin myös keskustassa katujen varsilla ja pysäköintialueilla olevien kaupungin omistamien pysäköintiautomaattien omistus ja ylläpito siirtyvät yhtiölle. Kunnallistekniikan yksikkö vastaa edelleen alueiden kunnossapidosta ja pysäköintimääräysten valmistelusta. Maksuista päätetään teknisessä lautakunnassa. Keskustan uudet ja muuttuvat alueet Matkakeskus ja Radanvarren alue Tulevaisuudessa maantasopysäköinti poistuu alueelta ja liityntäpysäköintiä varten toteutetaan uusia asunto- ja työpaikkakortteleiden kanssa yhteiskäyttöisiä pysäköintilaitoksia. Investointikustannuksiin pyritään saamaan maksajaksi myös valtio Malpe-sopimuksen mukaisesti.

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 7 Ranta-Kartano Ranta-Kartanon kaavaratkaisu perustuu pysäköintipaikkojen sijoittamiseen kortteleiden pohjakerroksiin sekä erillisiin pysäköintitaloihin. Alueen toteutuessa on tarkoitus rakentaa Kisapuiston puoleiseen osaan pysäköintilaitoksiin vastaava määrä paikkoja kuin nyt on linja-autoaseman kentällä. Alueen taloyhtiöt velvoitetaan toteuttamaan osa kortteleiden vaatimista paikoista yleiseen pysäköintitaloon, jolloin ne osallistuvat myös sen rahoitukseen. Urheilukeskuksen ja messujen alue Lahden hallit Oy:n kaavavelvoitepaikoista on nyt osa sijoitettu tilapäisesti linjaautoaseman kentälle. Keväällä 2015 on ne mahdollista siirtää Toriparkkiin, jolloin messujen tulee maksaa niistä velvoiteautopaikan hinta. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada Lahden hallien ja urheilukeskuksen alueelle oma pysäköintitalo. Asukas- ja yleispysäköintitunnukset ja muut luvat Keskustassa erikseen määritetyissä vanhoissa kortteleissa asuvat voivat lunastaa itselleen asukaspysäköintitunnuksen, jolla voi pysäköidä kadun varteen tietyille maksullisille ja aikarajoitetuille paikoille ilman maksua. Yrityksille myydään yleispysäköintitunnuksia, joilla voi maksutta ja aikarajoituksetta pysäköidä asukaspysäköintipaikoilla. Näiden tunnusten sääntöihin esitetään joitain tarkennuksia. Opastusjärjestelmät, pysäköinnin maksamistavat ja pysäköinninvalvonta Tavoitteena on saada käyttöön älykäs opastusjärjestelmä, joka sekä ohjaa pysäköintipaikoille että näyttää niissä olevien vapaiden paikkojen määrän. Toimivassa järjestelmässä tulee olla mukana myös yksityiset, yleisessä asiakaskäytössä olevat pysäköintitalot. Kaikissa kaupungin pysäköintimaksuautomaateissa tulee olla mahdollista maksaa ajanmukaisilla tavoilla. Pysäköinninvalvonta on viranomaistehtävä, jota hoitaa kaupunki. Maksullinen sekä aikarajoitettu pysäköinti vaatii toimiakseen tehokasta valvontaa. Valvonta takaa paikkojen kierron, jolloin asiointipysäköintiin riittää paikkoja lähellä keskustan liikkeitä. Erityistapaukset Pysäköinti on paljon muutakin kuin henkilöautojen pysäköintiä. Tässä pysäköintipolitiikassa on esillä myös mm. jakelu- ja torikauppiaiden autot, sähköautojen latauspaikat, vähäpäästöiset sekä yhteiskäyttöautot ja mopojen sekä polkupyörien pysäköintipaikat.

Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä Helsinki Espoo Tampere Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Kouvola Hämeenlinna LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 8 2. LÄHTÖKOHTIA Lahdessa on yli 50 000 autoa ja pääosan ajasta autot seisovat pysäköitynä. Autojen määrä kasvaa jatkuvasti. Kaikki uusi rakentaminen myös lisää pysäköintipaikkatarvetta. Tämä pysäköintipolitiikka rajattiin koskemaan kaupungin keskustaa, mutta soveltuvin osin tässä esitetyt periaatteet pätevät koko kaupungissa. 2.1 Autojen määrä Joka toisella lahtelaisella on auto. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tilastojen mukaan Lahdessa oli kesäkuun 2014 lopussa rekisterissä 52 000 autoa, joista 46 000 henkilö- ja 4000 pakettiautoja. Samaan aikaan asukasmäärä oli 103 600. Autotiheys vastaa muita vastaavan kokoisia kuntia Suomessa. Lahden maaseutumaisemmissa naapurikunnissa autojen määrä on suurempi ollen suurin Orimattilassa, jossa tuhatta asukasta kohti on lähes 700 autoa. 800 700 600 500 400 300 200 100 0 autoja/1000 asukasta henkilöautoja/1000 asukasta Autojen määrä tuhatta asukasta kohti Päijät-Hämeessä sekä vertailukaupungeissa Pääosan ajasta yksityisomistuksessa oleva auto on pysäköitynä. Tutkimustietona on esitetty, että auto on paikallaan 96% ajasta eli ajossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa ja pysäköitynä loput 23 tuntia. Lahden ollessa maakuntakeskus tulee keskustaan runsaasti asiointiliikennettä lähikunnista. Lisäksi kaupunkiin suuntautuu työmatkaliikennettä. Lahdessa käy töissä yli 15 000 ulkopaikkakuntalaista, joista noin 10 000 muualta Päijät-Hämeestä.

1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 9 Suomessa autojen määrä on edelleen kasvussa. 1990-luvun lamavuosina määrä pysyi joitakin vuosia suunnilleen vakiona, mutta lähti uudelleen nousuun vuosikymmenen lopussa. Tällä hetkellä autojen määrä kasvaa keskimäärin 3% vuodessa. Lahdessa tämä tarkoittaisi joka vuosi 1500 auton lisäystä. 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 Autojen määrä Suomessa 1966-2012 2.2 Pysäköinnin tilantarve Pysäköinti vaatii huomattavasti tilaa. Yhden auton pysäköintipaikan tilantarve ajoyhteyksineen vaihtelee kadunvarsipysäköinnin 12 m 2 /auto laitospysäköinnin 30 neliöön. Keskimääräinen tilantarve on 20 25 m 2 /autopaikka. Vaikka pyritään suosimaan vuorottaispysäköintiä, tarvitaan jokaista autoa varten yleensä 2-5 pysäköintipaikkaa. 2.3 Pysäköinnin järjestämisvelvoite Pysäköintipaikkojen järjestäminen on ensisijaisesti autojen ja kiinteistöjen omistajien velvollisuus. Kaupungin tehtävänä keskusta-alueella on järjestää pysäköintipaikkoja sellaisille käyttäjille, joiden asiointi ei kohdistu suoraan mihinkään tiettyyn kiinteistöön. Tällaisia ryhmiä ovat mm. ostoksilla kävijät (shoppailijat), vapaa-ajan viettäjät (hengailijat) ja matkailijat. Liityntäpysäköinnin järjestäminen rautatie- ja linja-autoasemien läheisyyteen tukee kaupungin tavoitteita julkisen liikenteen käytön lisäämiseksi. Kaupungilla on myös samat velvoitteet kuin muillakin kiinteistöjen omistajilla pysäköintipaikkojen järjestämiseen. Kaupungin tulee siten huolehtia myös julkisen palvelun kiinteistöjen, kuten esim. terveyspalveluiden, koulujen, virastojen, kulttuurilaitosten ja liikuntapaikkojen pysäköintipaikkatarpeesta. Katutilaa kaupunki ei ole velvollinen tarjoamaan autojen säilyttämiselle.

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 10 Pysäköintipaikkoja tulee autojen lisäksi järjestää myös mopoille, polkupyörille ja muille ajoneuvoille. Kiinteistön asukkaiden ja muiden käyttäjien tarvitsemat autopaikat järjestää kiinteistö Yksityisen rakentamisen velvoite Kaupungin keskustassa tulee olla pysäköintitilaa myös hengailijoille, shoppailijoille ja matkailijoille Yleisen pysäköinnin järjestämisen velvoite Julkisilla palveluilla (sairaalat, koulut, kirjastot yms.) tulee olla myös asiakkaille riittävästi pysäköintipaikkoja julkisen rakentamisen velvoite Kaupunki ei ole velvollinen tarjoamaan katutilaa yksityisen omaisuuden säilyttämiseen Pysäköinnin kustannuksista vastaavat käyttäjät ja muut hyödynsaajat Kaupungilla ei ole velvollisuutta tarjota missään maksuttomia pysäköintipaikkoja Pysäköinnin järjestämiseen liittyy erilaisia velvoitteita 2.4 Lahden keskustan pysäköintipaikat Lahden ydinkeskustassa on Toriparkin valmistuttua noin 4000 kaupungin ylläpitämää yleisessä käytössä olevaa pysäköintipaikkaa sekä lisäksi noin 1100 paikkaa yksityisten liikekiinteistöjen pysäköintihalleissa. Kadunvarsipaikkoja vähenee jonkin verran, kun katutilaa suunnitellaan uudelleen. Samalla paikkoja pyritään ohjaamaan lyhytaikaiseen asiointipysäköintiin. Laaksokadun ja linja-autoaseman nykyiset pysäköintikentät on kaavoitettu rakentamiselle ja ne poistuvat pysäköintikäytöstä. Matkakeskukseen rakennetaan ensimmäisessä vaiheessa uuden toimistotalon yhteyteen pysäköintilaitos, johon tulee 265 paikkaa. Jos kaikki lahtelaisten autot pysäköitäisiin peräkkäin, tarvitsisivat ne 300 km kadunvartta

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 11 Keskustassa olevat pysäköintipaikat 2.5 Pysäköintitoiminta kaupungin taloudessa Kaupungille tulee kuluja pysäköintialueiden ja kadunvarsipaikkojen rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä liikennemerkkien ja pysäköintiautomaattien hankinnasta, asennuksesta ja hoitamisesta. Tuloja kertyy pysäköintimaksuista. Nettotuotto on ollut noin 1,5 milj. euroa vuodessa. Asukas- ja yritystunnusten myynnistä kertyy noin 100 000 euroa vuodessa. Pysäköinninvalvonnasta tulee sekä kuluja että tuottoja. Vuosittainen nettotuotto on ollut noin 600 000 euroa. Pysäköintivirhemaksun suuruus on Lahdessa keskustan kalliimmalla vyöhykkeellä 60 euroa ja muualla 50 euroa. Virhemaksun suuruudesta on säädetty asetuksella. 2.6 Lahden Pysäköinti Oy Lahden Pysäköinti Oy on kaupungin kokonaan omistama tytäryhtiö, jonka liikevaihto vuonna 2013 oli 1,04 milj. euroa ja tilikauden tulos 231 000 euroa. Yhtiön palveluksessa on 9 henkeä. Lahden Pysäköinti Oy omistaa Siltapuiston pysäköintitalon ja Toriparkin sekä PHKS:n yhteydessä olevasta Sairaalaparkista 62%. Yhtiö on vuokrannut operoitavakseen Hansa-parkin sekä matkakeskuksen yhteyteen tulevan BWT-talon parkin.

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 12 3. KESKUSTAPYSÄKÖINNIN PÄÄPERIAATTEET Keskustapysäköinnissä on tärkeää, että ratkaisut edesauttavat keskustan toimintaa; asumista, liike-elämää ja muita palveluja, oleskelua sekä matkailua ja samalla sopivat kaupunkikuvaan. Laajat pysäköintikentät eivät kuulu kaupunkikeskustaan, vaan pysäköinti hoidetaan pysäköintilaitoksissa ja katujen varsilla sekä kiinteistöjen omilla piha-alueilla. Rajallisen tilan vuoksi julkinen keskustapysäköinti ei voi olla aikarajoituksetonta ja maksutonta. 3.1 Tavoitteet keskustapysäköinnissä Keskustapysäköinnissä on karkeasti jaoteltuna kolme käyttäjäryhmää: Asuminen, työmatka ja asiointi. Asumisen ja työpaikkojen pysäköintipaikkojen järjestäminen kuuluu ensisijaisesti kiinteistöille ja käyttäjiille. Asiointipysäköinnistä osa ei kohdistu suoraan tiettyyn kiinteistöön, vaan keskustaan tullaan ostoksille, viihtymään ja oleskelemaan tai turisteina katselemaan kaupunkia. Kaupungin intressissä on tukea keskustan elävyyttä ja tarjota siellä liikkuville pysäköintipaikkoja. Keskustan asiointipysäköinnin kehittämisellä on useita toisilleen ristiriitaisiakin tavoitteita. Toisaalta keskustan liikkeisiin toivotaan asiakkaita sekä kaupunkiin matkailijoita ja toisaalta keskustasta halutaan vähentää autoliikennettä sen tuottamien päästöjen, meluhaitan ja turvallisuusriskin vuoksi. Julkisen keskustapysäköinnin ohjaamisessa tavoitteena on yhteen sovittaa eri intressejä siten, että keskustassa kävijät löytävät autoilleen pysäköintipaikan aiheuttamatta ylimääräistä haittaa kevyelle liikenteelle ja keskustan viihtyisyydelle. 3.2 Maksullisuus Keskustapysäköinti ei voi olla Lahden kokoisessa kaupungissa ilmaista ja aikarajoituksetonta, koska se lisäisi katujen varsilla ja pysäköintialueilla asumiseen ja työmatkaliikenteeseen liittyvää pitkäaikaispysäköintiä niin paljon, että asiointipysäköinnille ei jäisi vapaita paikkoja. Maksullisuuden avulla varmistetaan paikkojen tehokas käyttö ja riittävä vaihtuvuus. Maksullisuudella sekä säädellään pysäköintiajan pituutta ja ohjataan pysäköintipaikan valintaa että saadaan käyttäjiltä rahaa pysäköintipaikkojen ylläpitoon. 3.3 Asukkaiden pysäköinti Henkilöautojen säilytyksen järjestäminen, kuten muunkin yksityisen omaisuuden säilytyksen, on omistajan vastuulla. Kaupungilla ei ole velvollisuutta järjestää autoille säilytyspaikkoja. Asemakaavoissa osoitetaan velvoite, kuinka paljon kussakin rakennushankkeessa tulee autopaikkoja vähintään rakentaa kiinteistön asukkaiden ja muiden käyttäjien käyttöön.

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 13 3.4 Keskustapysäköinnin pääperiaatteet Pysäköintipaikkojen järjestäminen ja niiden kustannuksista vastaaminen on ensisijaisesti kiinteistöjen ja ajoneuvojen omistajien vastuulla. Myös keskustapysäköinnissä tulee pyrkiä siihen, että käyttäjät tai muut hyödynsaajat maksavat kustannukset. Kaupungilla ei ole velvollisuutta järjestää pysäköintialueita esimerkiksi keskustan yritysten työntekijöiden käyttöön, mutta kaupungin tavoitteena on työpaikkojen säilyminen alueella. Keskustassa tapahtuvalle yleiselle pysäköinnille tulee kaupungin järjestää paikkoja. Kaupungin tavoitteena on rakentaa ja ylläpitää pysäköintilaitoksia ja muita pysäköintipaikkoja siten, että niiden kustannukset on katettavissa pysäköintimaksuilla ja velvoiteautopaikkojen myynnillä. Lyhytaikaisia paikkoja liikkeiden lähellä tarvitaan esimerkiksi kukkapaketin noutoon Keskustapysäköintiä suunnitellaan Lahdessa seuraavien kahden periaatteen pohjalta: Kadunvarret lyhytaikaiseen asiakaspysäköintiin Tavoitteena on, että nopeaan asiointiin löytyy helposti paikka kadunvarrelta ja autojen vaihtuvuus näillä paikoilla on nopeaa. Pitkäaikaisempi pysäköinti keskustassa tapahtuu pysäköintilaitoksissa ja kauempana ydinkeskustasta. Keinoja tähän on kadunvarsipysäköinnin enimmäisajan rajoittaminen sekä progressiivinen maksupolitiikka. Ydinkeskustassa asiointipysäköinti on pääasiassa lyhytaikaista asioiden hoitoa, jolloin tunnin tai joissain paikoissa jopa tätä lyhyempikin maksimipysäköintiaika on riittävä. Progressiivisesti nousevassa maksukäytännössä ensimmäinen puoli tuntia tai tunti on selkeästi halvempi kuin seuraavat tunnit. Tämä on jo nyt käytössä kaupungin ydinkeskustassa.

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 14 Pysäköintipaikkojen tehokas vuorottaiskäyttö Samaa pysäköintipaikkaa voi käyttää eri vuorokaudenaikoina eri käyttäjäryhmien autot. Tutkimuksissa on todettu, että tehokkaalla vuorottaispysäköinnillä voidaan säästää noin kolmannes paikkojen määrästä. Jo pelkällä nimetyistä paikoista luopumisella voidaan asuntoyhtiöiden ja työpaikkojen pysäköintialueilla vähentää noin 10% paikkamäärästä. Paikkojen rakentaminen on kallista, joten tehokkaalla vuorottaispysäköinnillä voidaan vähentää merkittävästi rakentamiskustannuksia. Lisäksi sillä saadaan enemmän paikkoja käyttöön, kun paikat eivät seiso tyhjinä varattuina tietyille käyttäjille. Yleisessä käytössä olevien pysäköintipaikkojen lisäksi tulee tutkia myös mahdollisuutta saada kaupungin omistamien kiinteistöjen omat pysäköintipaikat mahdollisimman tehokkaaseen ympärivuorokautiseen ja ympärivuotiseen käyttöön erityisesti keskustan alueella. Eri toimintojen pysäköintipaikkatarve eri kellonaikoina (Helsingin kaupunki 2013)

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 15 4. PYSÄKÖINTIPAIKKAMITOITUS ASEMAKAAVOISSA Asemakaavoissa määrätään rakentamisen yhteydessä toteutettava pysäköintipaikkamäärä. Tavoitteena on oikea mitoitus, kaikki kiinteistön tarvitsemat paikat tulee kiinteistön rakentaa tai muutoin järjestää sekä vastata kustannuksista. Lahdessa keskustassa on käytössä menettely, että uudisrakentamisen paikoista osa tulee sijoittaa yleiseen pysäköintilaitokseen. Asemakaavoissa määrätään, kuinka paljon pysäköintipaikkoja rakentamisen yhteydessä tulee tehdä ja mihin ne sijoitetaan. Pääperiaatteena on, että kaikki kiinteistön tarvitsemat pysäköintipaikat toteutetaan joko kiinteistön alueella tai suunnitellusti muualla. Normia määritettäessä tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon rakennuksen koko käyttöikä. Paikkoja on jälkikäteen mahdotonta merkittävästi lisätä. Vanhojen kaavojen alimitoitusta korjaamaan on keskustoihin luotu asukaspysäköintijärjestelmä, jossa tietyille katuosuuksille voi lunastetulla asukaspysäköintitunnuksella pysäköidä maksutta. Asemakaavoissa olisi myös mahdollista määrätä enimmäispaikkamääriä, mitä saa toteuttaa, mutta Lahdessa ei ole ollut tarvetta tämän kaltaiselle sääntelylle. Suomessa tätä määräystä on käytetty joillakin Helsingin keskustan alueilla. Asemakaavassa määrätään, kuinka monta autopaikkaa rakentamisen yhteydessä tulee järjestää. Mikäli asemakaavassa ei tätä määräystä ole tai alueella ei ole asemakaavaa, noudatetaan rakennusjärjestyksen määräyksiä. Paikat tulee toteuttaa rakentamisen yhteydessä. 4.1 Asemakaavamääräykset Asuintalojen pysäköintipaikkamitoitus Lahdessa on asukkaita noin 103 000 ja autoja noin 52 000, joten karkeasti laskien joka toisella lahtelaisella on auto. Autojen määrä on edelleen vuosittain lisääntynyt. Asumisväljyys on tällä hetkellä noin 38 m 2 /henkilö. Tästä saadaan, että yhtä autoa kohden on kerrosalaa keskimäärin 76 m 2. Lisäksi taloihin tarvitaan vieraspaikkoja. Liiketilat ja työpaikat Liiketilojen ja työpaikkojen autopaikkamitoitus vaihtelee suuresti. Joillakin autoasiointiin perustuvilla liikkeillä on jopa 1 autopaikka/20 m 2 liiketilaa. Yleinen normi on 1 ap/50 k- m 2 (kerrosneliömetriä). Lahden keskustan alue Keskustassa rakennusten kaavamerkintä on usein sellainen, että samassa talossa voi olla sekä asuin- että toimisto- ja liiketiloja näiden määrien suhdetta tarkasti erittelemättä. Tällöin käytännössä toimivin on kerrosneliöihin perustuva mitoitus,

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 16 jolloin kaavavaiheessa tiedetään lopullinen paikkamäärä ja sen tilantarve, eikä käyttötarkoituksen muuttuessa mitoitusperuste muutu. Rakennusjärjestys Lahdessa voimassa olevassa rakennusjärjestyksessä (tullut voimaan 1.5.2013) määrätään, että autopaikkoja tulee osoittaa uudisrakentamisessa seuraavasti, ellei asemakaavassa toisin määrätä: - 1 ap (autopaikka) / 80 k-m 2 asuin-, liike-, toimisto- tai muuta kerrosalaa kohti, kuitenkin keskustan ulkopuolella 1 ap/ 50 liike- tai toimistok- m 2 kohti - 2 ap/ erillispientalo - 1 ap/ yleisten rakennusten 100 k- m 2-1 ap kokoustilojen kahdeksaa istumapaikkaa kohti - 1 ap teollisuuslaitoksen 100 k- m 2 kohti Pysäköintipaikkojen rakentamisvelka Etenkin keskustassa on kohteita, joissa kaikkia kaavan mukaisia pysäköintipaikkoja ei ole koskaan rakennettu. Nykyisin edellytetään rakennusten käyttöönottokatselmuksessa, että paikat rakennetaan ja näin vastaava tilannetta ei enää synny. Jos haetaan uutta rakennuslupaa, myös vanhat rakentamattomat paikat vaaditaan rakennettavaksi uuden hankkeen yhteydessä. Paikkamäärän esittäminen Toteutettava autopaikkamäärä on selkeintä esittää autopaikkamääränä tiettyä kerrosneliömäärää kohti tai kiinteänä kokonaismääränä. Pientaloalueilla käytetty merkintätapa x kpl autopaikkoja per asunto soveltuu huonosti kerrostaloihin, koska harvoin kaavoitusvaiheessa vielä tiedetään, kuinka paljon ja minkä kokoisia asuntoja taloon tulee. Tällöin autopaikkojen tilantarpeen arvioiminen on hankalaa. Lisäksi yksinasuminen on yleistynyt ja samalla pienten asuntojen rakentaminen on lisääntymässä. Lahtelaistalouksista jo lähes puolet on yhden hengen talouksia. Asuntokohtainen autopaikkanormi johtaa helposti ylimitoitukseen paikkojen määrässä. Työpaikka-alueilla on ollut käytössä myös mitoitusperuste xx kpl ap/työntekijä, jonka määräyksen tulkinta on rakennusvalvonnassa hyvin hankalaa. Mitoitusperusteen tulisi olla sellainen, että rakennusluvan yhteydessä sen tulkinta olisi yksiselitteistä. Paikkamäärä voidaan asemakaavassa poikkeustapauksissa esittää myös kahtena vaihtoehtoisena normina silloin, kun käyttötarkoitusmahdollisuuksiakin on useampia. Tällöin rakennusluvan yhteydessä määrätään toteutettava vähimmäispaikkamäärä rakennettavan käyttötarkoituksen mukaisesti. Suosituspaikkamäärät Keskustassa ja sen lähialueilla käytetään alla olevia normeja, ellei hyvin perustelluista syistä ole syytä käyttää tästä poikkeavaa mitoitusta: - 1 ap/ 80 k- m 2 asuin-, liike-, toimisto- tai muuta vastaavaa kerrosalaa - 1 ap/ yleisten rakennusten 100 k- m 2

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 17 Mitoitusperusteen lieventäminen voi tulla kyseeseen silloin, kun kaavamerkinnällä alue on pysyvästi osoitettu sellaiseen erityiskäyttöön, jossa pysäköintitarve on pienempi. Erityistarve voi olla lähinnä palveluasumista tai joissain tapauksissa opiskelija-asumista. Nykyisten olemassa olevien rakennusten mitoitusnormia ei tiukenneta, vaikka ne sijaitsisivat kaavamuutosalueella. Robottiparkki on tilankäytöltään huomattavasti muita ratkaisuja parempi. kuva: Leanpark Oy Autottomat korttelit Kokonaan autottomissa kortteleissa asuvien pitäisi koko asumisajakseen sitoutua siihen, että he eivät tarvitse lainkaan autopaikkaa. Auton omistamista ei voida kieltää, mutta asukkaiden on oltava valmiit hankkimaan ja kustantamaan itse autojensa säilytyspaikat muualta. Kaupunki ei järjestä tällaisen kohteen lähelle autopaikkoja. Autottomia kortteleita on kokeiltu esim. Helsingin keskustan uusilla alueilla, joissa on erittäin hyvät joukkoliikenneyhteydet. Kokemukset ovat olleet ristiriitaisia. Toistaiseksi Lahdessa ei ole edellytyksiä täysin autottomien korttelien toteuttamiselle. Asia ei tällä hetkellä ole ajankohtainen, mutta tilannetta seurataan. Aloite ja sitoutuminen autottomaan kortteliin tulee tulla tulevilta asukkailta, ei virkamiehiltä. Vaiheittainen toteuttaminen Asemakaavassa voidaan määrätä autopaikkojen toteuttamisesta myös vaiheittain. Asemakaavamääräyksessä voidaan rakennuslupaviranomaiselle antaa oikeus myöntää lykkäystä autopaikkojen toteuttamisvelvollisuudesta. Tätä määräystä tulee käyttää vain poikkeustapauksissa ja silloinkin tulee varmistaa, että myöhemmin toteutettaviksi jäävillä paikoilla on taloudelliset edellytykset toteutua. Periaatteessa ensimmäiset vähäautoiset kokeilukorttelit voisivat toteutua niin, että normin mukaiseen autopaikkamäärään varaudutaan sekä tilallisesti että taloudellisesti, mutta alkuvaiheessa toteutetaan vain osa paikoista. Polkupyöräpaikat Kaupungin tavoitteena on parantaa polkupyöräilyn edellytyksiä Lahdessa. Oleellisena osana tavoitteen toteutumisessa on polkupyörien hyvien ja turvallisten pysäköintipaikkojen olemassaolo ja sijainti oikeissa paikoissa.

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 18 Rakennusjärjestyksessä on ohje, että uudisrakentamisessa tulee toteuttaa kaksi polkupyöräpaikkaa asuntoa kohti. Lahdessa lähes joka toisessa asunnossa asuu vain yksi henkilö. Tämän vuoksi kerrosneliöpohjainen mitoitusperuste on oikeampi. Suositus on, että asuinrakennuksissa kaavassa määrätään rakennettavaksi sijainti ja käyttötarkoitus huomioon ottaen 1 ppp/30-80 k-m 2. Polkupyöräpaikkojen osoittaminen ja rakentaminen tulee ulottaa kaikkien rakennusten kaavamääräyksiin. 4.2 Pysäköintipaikkojen toteutuskustannuksia Ilmaista pysäköintipaikkaa ei ole. Yhden pysäköintipaikan toteuttaminen maksaa 4000 50 000 euroa toteutustavasta riippuen. Kustannustiedot perustuvat Helsingin kaupungin julkaisemiin sekä kaupungin omiin selvityksiin. Alla olevassa taulukossa on vertailtu kerrostalon pysäköintipaikan hintaa ja sen vaikutusta huoneistoneliöhintoihin. Hinnat on laskettu käyttäen autopaikkanormina 1 ap/ 80 k-m 2. Taulukossa on myös esitetty hinnat ensin niin, että kaikki kustannukset siirtyvät huoneistojen hintoihin ja jäljempänä niin, että autopaikat myydään 10 000 euron hintaan osakkeina ja ylimenevä osa kustannuksista siirtyy asuntojen hintoihin. /paikka /k-m 2 /myytävä huoneisto-m 2 Autopaikan hinta taloyhtiölle maantasopaikka 4200 50 60 pysäköintikansiratkaisu 10-20 000 125-250 150-300 robottiparkki 15-25 000 200-300 220-370 halli/ kellari 20-50 000 250-600 300-750 kallioluola 35-50 000 440-600 500-750 Kaupungin julkisesta pysäköintilaitoksesta lunastettu velvoiteautopaikka, kun huomioitu määrästä annettava 25% vähennys yhteiskäytön perusteella 25 000 235 270 Kun myydään osakkeina 10 000/ap, jää taloyhtiölle kansiratkaisussa 0-10 000 0-125 0-150 robottiparkin paikasta 5-15 000 60-200 75 220 hallipaikasta 10-40 000 125-500 150-600 Kaupungin pysäköintilaitoksista myytävän velvoiteautopaikan hinta on vuonna 2014 ollut 25 000. Velvoitepaikkamäärästä saa 25% alennuksen vuorottaiskäytön perusteella, kun paikka on yleisessä käytössä pysäköintilaitoksessa. Tämä pienentää taloyhtiölle tulevaa kokonaiskustannusta verrattuna omaan pysäköintilaitokseen toteuttaviin paikkoihin, koska paikkoja tarvitaan neljännes vähemmän. Julkiseen

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 19 pysäköintilaitokseen sijoitettua velvoiteautopaikkaa ei taloyhtiö voi myydä osakkeena, vaan kulu jää taloyhtiön kuluksi ja siten siirtyy suoraan asuntojen hintoihin. Lahden hintatasossa autopaikkojen toteutuskustannus on merkittävä osa asunnon hinnasta, kun paikat toteutetaan rakenteellisina. Tästä syystä erityisiä pysäköintilaitoksia ei kannata suunnitella kuin kaikista tiiveimmille alueille. Lahdessa varsinkin ydinkeskustan ulkopuolella maapohjan hinta vaikuttaa vähemmän asuntojen hintoihin kuin autopaikkojen toteutustapa. 4.3 Taloyhtiöiden paikkojen omistus ja käyttö Osakehuoneistoja sisältäviin kerrostaloihin toteutettavat autopaikat voivat taloyhtiöt myydä erillisinä osakkeina, ne voivat kuulua asunto-osakkeisiin tai taloyhtiö voi pitää ne omistuksessaan ja vuokrata paikkoja. Pitkällä tähtäimellä on tärkeää, että paikat ovat talon asukkaiden käytössä, jotta heidän pysäköintipaikkatarpeensa tulee hoidettua talon omilla paikoilla. Kaupungin velvollisuus ei ole järjestää paikkoja asukkaiden ylimääräisille autoille. Asunto-osakeyhtiöistä on tullut kaupungille kyselyjä mahdollisuudesta myydä tyhjiä paikkoja ulkopuolisille. Samaan aikaan samalta alueelta on eräissä tapauksissa tullut kaupungille pyyntöjä lisätä kadunvarsipaikkoja. Mahdollisesti on kyse siitä, että asukkaat eivät ole valmiita ostamaan kalliita hallipaikkoja, ja pyrkivät löytämään autoilleen halvemman tai ilmaisen paikan lähistöltä. Ongelmaan ei ole helppoa ratkaisua, mutta velvoitepaikkamäärään laskettujen paikkojen myymistä ulkopuolisille ei voida sallia, koska silloin ne olisivat pysyvästi talon ulkopuolisten käyttäjien käytössä. Paikkojen vuokraaminen määräaikaisilla sopimuksilla myös taloyhtiön ulkopuolisille yksittäisille käyttäjille on mahdollista, koska tällöin paikat voidaan helposti palauttaa talon asukkaiden käyttöön. Yhden talon velvoiteautopaikkoja ei voida osoittaa toiselle taloyhtiölle samaan käyttöön. Taloyhtiöiden autopaikat on tarkoitettu talon omaan ja asiakkaiden käyttöön. Vuorottaispysäköinti on mahdollista yhdistetyissä asuin-/toimistotaloissa.

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 20 4.4 Keskustan alueen asemakaavoissa noudatettava menettely Lahdessa on ydinkeskustan asemakaavoissa vuodesta 2012 lähtien määrätty, että tietyllä alueella täydennys- ja uudisrakentamishankkeiden velvoiteautopaikoista tulee sijoittaa vähintään 30% julkiseen pysäköintilaitokseen. Samalla ne vapautuvat omalla tontillaan tästä osasta velvollisuutta. Kunta päättää paikoista maksettavan korvauksen suuruuden. Kaavamääräys pohjautuu MRL 156 säädökseen. Nyt esitetään, että tämän menettelyn mukaista aluetta laajennetaan Matkakeskukselle saakka. Taustaa Sääntö perustuu kaupunginvaltuuston kesäkuussa 2011 tekemään päätökseen, että keskustan asemakaavojen yhteydessä selvitetään mahdollisuudet ja tarvittaessa osoitetaan asemakaavamerkinnöin korttelialueiden tarvitsemia autopaikkoja keskustaalueella kaupunkikonsernin omistuksessa oleviin pysäköintilaitoksiin. Tämä linjaus perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 156 :n määräykseen autopaikkojen järjestämisestä: "Kiinteistöä varten asemakaavassa ja rakennusluvassa määrätyt autopaikat tulee järjestää rakentamisen yhteydessä. Jos asemakaavassa niin määrätään, kunta voi osoittaa ja luovuttaa kiinteistöjen käyttöön tarvittavat autopaikat kohtuulliselta etäisyydeltä. Tässä tapauksessa kiinteistönomistajalta peritään autopaikkojen järjestämisestä vapautumisesta vastaava korvaus kunnan hyväksymien maksuperusteiden mukaisesti." Punaisella merkityllä alueella keskustassa on voimassa menettely, että tietty osa autopaikoista tulee sijoittaa julkiseen pysäköintitaloon. Sinisellä on merkitty esitetty laajennusalue. Ranta- Kartanoon valmistellaan oma ratkaisu.

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 21 Periaate Yleisperiaatteena, että vähintään 30 % uuden rakennusoikeuden (1 ap/80 k-m2) edellyttämistä autopaikoista osoitetaan julkisesta pysäköintilaitoksesta (Siltapuistosta, Hansaparkista, Toriparkista tai myöhemmin rakennettavasta pysäköintilaitoksesta). Rakennusluvan yhteydessä voidaan vähentää 25% siitä paikkamäärästä, joka hankitaan pysäköintilaitoksesta velvoiteautopaikkoina. Perusteena tälle on se, että pysäköintilaitokseen osoitettavat paikat ovat nimeämättömiä ja yhteiskäyttöisiä. Paikkojen osoittamisesta sovitaan asemakaavoihin liittyvissä maankäyttösopimuksissa ja kiinteistöjen on järjestettävä autopaikat rakentamisen yhteydessä. Kiinteistöt ostavat kaavojen edellyttämät ja muutoin tarvitsemansa autopaikat suoraan Lahden Pysäköinti Oy:ltä, ellei muutoin sovita. Asemakaavamääräykset Autopaikkamääräys esitetään asemakaavassa joko kiinteänä kokonaismääränä (sisältäen sekä vanhan asemakaavan mukaisen autopaikkamäärän että uuden rakennusoikeuden edellyttämän autopaikkamäärän) tai kerrosalapohjaisena määräyksenä erotellen vanhan asemakaavan mukainen autopaikkavelvoite ja asemakaavan muutoksen tuoman rakennusoikeuden lisäyksen edellyttämä autopaikkavelvoite. Varsinkin silloin, kun uuden asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden odotetaan toteutuvan yhdellä kerralla, on suositeltavaa käyttää asemakaavassa kiinteä autopaikkamäärää ja siitä laskettua velvoitetta korttelin ulkopuolelle sijoitettavaksi autopaikkamääräksi. Autopaikkojen kohtuullinen etäisyys Lain mukaan autopaikat pitää osoittaa kohtuulliselta etäisyydeltä. Rakennusvalvonta harkitsee rakennusluvan myöntämisen yhteydessä, mikä kussakin kohteessa on kohtuullinen etäisyys. Yleisperiaatteena on, että kohtuullinen etäisyys Lahden keskustassa on 200 metriä asumisen autopaikoissa, 500 metriä liike- ja toimistorakentamisen autopaikoissa ja 1000 metriä julkisten palvelujen ja hallinnon asiakaspaikoissa. Lain perusteella ei ole vahvistettu kohtuullisen etäisyyden metrimääriä. Tontin ulkopuolella olevat autopaikkojen tulee sijaita kohtuullisella etäisyydellä

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 22 Paikkojen käyttöoikeudet Julkisiin pysäköintilaitoksiin osoitettavat paikat eivät ole nimettyjä, mutta niiden lukumäärä on merkitty sopimukseen. Paikat voidaan myös merkitä rasitteeksi. Pysäköintipaikkoja on oikeus käyttää, mutta pysäköintilaitos perii käytöstä taksojensa mukaisen maksun. Vieras- ja asiakaspaikat Kiinteistöjen vieraspaikkojen tarve sisältyy em. laskentaan. Vieraspaikat osoitetaan julkisiin pysäköintilaitoksiin silloin, kun niihin osoitetaan kiinteistön autopaikkoja. Rakennusluvan haun yhteydessä on suosituksena vaihtaa jo rakennetun liiketilan velvoiteautopaikkoja julkiseen pysäköintilaitokseen ja asumisen autopaikkoja tontille. Kiinteistöjen inva-paikat on sijoitettava tontille tai sen välittömään läheisyyteen. Näitä asemakaavoituksen ja rakennuslupakäsittelyn autopaikoitusperiaatteita noudatetaan keskustaan laadittavissa uusissa asemakaavoissa ja asemakaavan muutoksissa. Autopaikan hinta Lunastettavan autopaikan hinnasta on kaupunginvaltuuston tai johtosäännössä nimetyn toimielimen tehtävä päätös ja tarkistettava sitä määräajoin ja olosuhteiden muuttuessa. Hinta perustuu keskustassa toteutuneiden julkisten pysäköintilaitosten toteutuneisiin autopaikkakustannuksiin. Hinnan tulee vastata sitä hyötyä, jonka kiinteistö saa vapautuessaan autopaikkojen järjestelystä.

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 23 5. LAHDEN PYSÄKÖINTI OY Lahden Pysäköinti Oy on kokonaan kaupungin omistama tytäryhtiö. Yhtiön toimialana on kehittää pysäköintimahdollisuuksia Lahden kaupungissa ylläpitämällä, rakennuttamalla tai vuokraamalla pysäköintitaloja ja -paikkoja. Yhtiö omistaa Siltapuiston pysäköintitalon ja osan sairaalaparkista (PHKS) sekä keväällä 2015 valmistuvan Toriparkin. Yhtiö on vuokrannut operoitavakseen kaupungin omistaman Hansa-parkin ja syksyllä 2015 valmistuvan matkakeskuksen BWT-talon parkin. 5.1 Pysäköintilaitokset Lahdessa Kaupungissa on julkisessa käytössä Lahden Pysäköinti Oy:n omistamia ja/tai operoimia pysäköintilaitoksia sekä yksityisiä liiketiloihin liittyviä pysäköintilaitoksia. Yksityisillä kiinteistöillä on lisäksi lukuisia pienempiä pysäköintihalleja, jotka on tarkoitettu ainoastaan niiden asiakkaiden ja omaan käyttöön. Velvoiteautopaikat pysäköintilaitoksissa Kaupunkikonsernin omistuksessa olevista pysäköintilaitoksista on myyty velvoiteautopaikkoja kohtuullisella etäisyydellä oleville kiinteistöille MRL 156 mukaisesti (ks. kohta 4.4). Velvoiteautopaikka ei oikeuta nimettyyn paikkaan tai vapauta hinnastojen mukaisesta kuukausimaksusta. Kiinteistön se vapauttaa järjestämästä vastaavia paikkoja omalla tontillaan. Jotta velvoitepaikkaa pystytään käyttämään, tulee sen olla kuukausikorttiasiakkaan käytettävissä kaikkina viikon päivinä ja vuorokauden aikoina. Kun velvoiteautopaikkoja osoitetaan julkisessa käytössä olevaan pysäköintitaloon, voidaan asemakaavan edellyttämästä paikkojen määrästä vähentää 25% yhteiskäytön perusteella. Velvoitepaikkoina voidaan lain säädösten estämättä myydä kaikki paikat muista pysäköintilaitoksista paitsi asemakaavan mukaisilla LP- ja LPY-alueilla (yleinen pysäköintialue tai yleinen pysäköintilaitos), joilla voidaan myydä enintään puolet paikoista. Velvoitepaikan hinnan määräytyminen MRL 156 mukaan kunnan luovuttaessa kiinteistön käyttöön autopaikat muualta peritään kiinteistönomistajalta autopaikkojen järjestämisvelvollisuudesta vapautumista vastaava korvaus kunnan hyväksymien maksuperusteiden mukaan. Kaupunginvaltuuston tulee päättää hinnasta tai siirtää päätösoikeus kaupunginhallitukselle tai alaiselleen lautakunnalle. Ennen hinnoittelusta päättämistä asiasta neuvotellaan pysäköintiyhtiön kanssa ja selvitetään toteutuneiden autopaikkojen rakennuskustannukset ja muut hinnoitteluun vaikuttavat tekijät. Pääsääntöisesti velvoiteautopaikan hinta kaikissa julkisissa pysäköintilaitoksissa on samansuuruinen. Tämä helpottaa paikkojen siirtoa eri laitosten välillä.

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 24 Lahden Pysäköinti Oy:n hoidossa on seuraavat pysäköintilaitokset: Hansa, noin 540 paikkaa - kaupunki omistaa 57 %, Lahden Pysäköinti Oy vuokrannut ja operoi - velvoiteautopaikat kaikki myyty. Loput 23 on päätetty merkitä TEVIn talolle - kuukausikorttiasiakkaita syksyllä 2014 noin 400 - korjaustarvetta - ongelmana Trion pysäköintitalon ajoyhteydestä johtuvat maksuepäselvyydet, koska maksut ohjautuvat sille pysäköintilaitokselle, minkä puolelta auto tulee sisälle, eikä sinne, mihin se pysäköidään. Siltapuisto, noin 540 paikkaa - Lahden Pysäköinti Oy omistaa - koostuu vuonna 1976 rakennetusta vanhasta osasta ja 1990-luvulla valmistuneesta uudesta osasta - kaikki velvoiteautopaikat myyty, osa siirrettävissä Toriparkkiin - kuukausikorttiasiakkaita syksyllä 2014 noin 420 - vanhassa osassa korjaustarvetta - arvioitava jatkossa myös kaupunginsairaalan mahdollinen paikkatarve Siltapuiston ja Hansan pysäköintitaloja operoi Lahden Pysäköinti Oy Toriparkki (590 ap), valmistuu toukokuussa 2015 - Lahden Pysäköinti Oy omistaa parkin sen valmistuttua - velvoitepaikkoina lokakuussa 2014 myyty 38 - valmisteilla olevien kaavojen velvoitepaikkoja tulossa useita kymmeniä - Lahden hallit Oy:n velvoitepaikat voidaan siirtää tänne 138 ap 25% = 104 paikkaa - voidaan siirtää velvoitepaikkoja Siltapuistosta ja Hansasta, jolloin niistä vapautuu kapasiteettia niiden lähikortteleiden velvoitepaikoille Matkakeskus (265 ap), valmistuu syksyllä 2015 - Omistaa YIT - Lahden Pysäköinti on tehnyt 10 vuoden vuokrasopimuksen (+10 vuoden optio) - kaupunki on sitoutunut kattamaan mahdollisia tappioita (pääomavuokran osuus) 10v, 0-300 000 /v - paikkoja 265 kpl, - näistä liityntäpysäköintipaikkoja 170 kpl - toimistotalon omia 95 kpl - paikoista noin 200 kpl robottiparkissa, 65 kellarissa

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 25 - Lahden Pysäköinti Oy:llä myös radan eteläpuolen ulkopaikat kaupungin maalla - VR:n ulkopaikkoja operoi Finnpark Oy (LP Oy huoltaa automaatit) Lisäksi Lahden Pysäköinti Oy omistaa 62% ja operoi Sairaalaparkkia (PHKS) Yksityisiä, asiakkaiden käytössä olevia pysäköintilaitoksia keskustassa - Trio, Citycon 300 ap - Sokos, Hämeenmaa 220 - Tori-P, Hämeenmaa 86 - SYKE 420 - Anttila 100 Lahden Pysäköinti Oy ja yksityiset pysäköintilaitokset voivat sopia yhteistyöstä mm. operoinnissa ja opastusjärjestelyissä. Suunnitteilla olevia uusia pysäköintilaitoksia Matkakeskus läntinen (useita pysäköintilaitoksia Radanvarren alueelle, ks. kohta 6.2) - osana alueen uutta rakentamista - asuntojen ja alueen liikerakennusten paikkoja - liityntäliikenteen paikkoja (VR:n ulkopaikkoja poistuu) - rahoittajina valtio, yksityiset maanomistajat, kaupunki - kuuluu MALPE-sopimukseen liityntäliikenteen osalta Ranta-Kartano (ks. kohta 6.1) - Asemakaavassa kaksi pysäköintitalovarausta - Tarvitaan myös yleistä pysäköintiä varten (Kisapuisto, museo) - suunnitelmana velvoittaa alueen rakennuskorttelit sijoittamaan 25 30% asemakaavan edellyttämistä autopaikoistaan alueen yleiseen pysäköintitaloon - omistajana erillinen kiinteistöyhtiö tai Lahden Pysäköinti Oy - voidaan siirtää messujen velvoitepaikat tänne, jos Toriparkki täyttyy Messut ja Urheilukeskus (ks. kohta 6.3) - Mahdollisuus tehdä pihakannen päälle toinen pysäköintikerros (messukeskuksen pihaalue) - velvoitepaikat sijoitettuina tilapäisesti muualle, kunnes maksullisen pysäköinnin toteuttaminen kannattaa alueella - toteuttajana Lahden hallit Oy, Lahden Pysäköinti Oy ja/tai kaupunki Kuukausikortit yleisiin pysäköintilaitoksiin Tuntiveloitusten lisäksi Lahden Pysäköinti Oy:n operoimiin pysäköintilaitoksiin myydään kuukausikortteja. Tavoitteena on sekä pysäköintilaitoksen tehokas käyttö että eri

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 26 asiakasryhmien palveleminen. Pysäköintilaitoksissa voidaan määrätä myytävien kuukausikorttien enimmäismäärä, jotta asiointipysäköintiin jää riittävästi paikkoja. 5.2 Maksullisen kadunvarsipysäköinnin operointi Nykyisin kaupungin maksullista kadunvarsi- ja aluepysäköintiä hoitaa Tekyn kunnallistekniikan yksikkö. Se vastaa pysäköintipaikkojen rakentamisesta, talvi- ja kesähuollosta sekä puhtaanapidosta. Sille kuuluu myös automaattien toimivuudesta, huollosta ja siisteydestä sekä tyhjentämisestä vastaaminen. Kunnallistekniikka vastaa itse päätösten ja muutosten valmistelusta sekä automaattien hankinnasta, muut tehtävät se hankkii ostopalveluina. Maksutapojen muuttuessa nopeasti automaattien nykyaikaisuudesta huolehtiminen vaatii jatkuvaa alan kehityksen seurantaa. Katutilan ja pysäköintialueiden ylläpidon tehtävät kuuluvat luontevasti edelleen kunnallistekniikan toimialaan, mutta pysäköintimaksuautomaattien hankinnan, ylläpidon ja operoinnin keskittäminen yhteen organisaation kaupunkikonsernin sisällä on nähty järkeväksi. Suunnitetila olevalla muutoksella on tarkoitus siirtää katujen varsilla ja pysäköintialueilla olevien kaupungin omistamien pysäköintimaksuautomaattien omistus ja ylläpito Lahden Pysäköinti Oy:lle. TYÖNJAKO NYKYÄÄN SUUNNITELTU UUSI TYÖNJAKO Taksojen ja maksullisten alueidenmäärittäminen Tekninen lautakunta Taksojen ja maksullisten alueiden määrittäminen Tekninen lautakunta Katutilan ylläpito - talvi- ja kesähoito - puhtaanapito (pääosin kiinteistöt) Automaattien hoito - tyhjennys, huolto, siisteys - rahojen kuljetus, laskenta - energia, sähkötekn.huolto - laitteiden hankinta ja asennus Kuuluu keskustan hoitourakkaan Kilpailutetaan osana hoidonjohtourakkaa Katutilan ylläpito - talvi- ja kesähoito - puhtaanapito (pääosin kiinteistöt) Automaattien hoito - tyhjennys, huolto, siisteys - rahojen kuljetus, laskenta - energia, sähkötekn.huolto - laitteiden hankinta ja asennus Kuuluu hoidonjohtourakkaan Ostetaan palveluna Lahden Pysäköinti Oy:ltä Maksullisen kadunvarsipysäköinnin operoinnin työnjaon suunniteltu muutos. Maksuautomaatteja on noin 100 kappaletta Suunnitelman mukaan kaupunki myy omistamansa automaatit Lahden Pysäköinti Oy:lle, joka jatkossa vastaa niiden ylläpidosta ja uusimisesta. Kaupunki maksaa yhtiölle sen kustannuksia vastaavan korvauksen osin kiinteänä maksuna ja osin provisiopohjai-

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 27 sesti kertyneistä pysäköintituloista. Maksujen suuruudesta ja siirron ajankohdasta neuvotellaan erikseen. Kunnallistekniikan yksikkö vastaa edelleen alueiden kunnossapidon lisäksi pysäköintiin liittyvien määräysten valmistelusta. Pysäköintitaksoista päätetään teknisessä lautakunnassa, kuten nytkin. 5.3 Lahden Pysäköinti Oy osana kaupungin organisaatiota Lahden Pysäköinti Oy on kokonaan kaupungin omistama yhtiö. Tavoitteena on keskittää jatkossa kaikki kaupungin harjoittaman maksullisen pysäköinnin operointi Lahden Pysäköinti Oy:lle. Tällöin myös keskustassa katujen varsilla ja pysäköintialueilla olevien kaupungin omistamien pysäköintiautomaattien omistus ja ylläpito siirtyvät yhtiölle Tulevissa pysäköintilaitoshankkeissa tulee pyrkiä mahdollisimman suureen paikkojen yhteiskäyttöisyyteen, jolloin paikkojen täyttöaste on hyvä. Kaupungin on perusteltua olla osakkaana hankkeissa, joihin sisältyy yleistä pysäköintiä tai kaupungin julkisten palvelujen (esim. koulut, liikuntapaikat, museot, teatteri, virastot) pysäköintiä. Kaupungin omistus tulee ensisijaisesti keskittää Lahden Pysäköinti Oy:lle. Pysäköintilaitosten rahoitukseen tulee saada mukaan laajasti alueella hyötyä saavat kiinteistöt osoittamalla niiden autopaikkoja yhteiseen pysäköintilaitokseen. Kiinteistöt ja Lahden Pysäköinti Oy voivat perustaa myös yhteisyrityksen hoitamaan alueen pysäköintiä. Ainoastaan yksityisten kiinteistöjen pysäköintitarvetta varten rakennettavien pysäköintilaitosten investointeihin ei kaupungin ole perusteltua osallistua. Lahden Pysäköinti Oy:lle voidaan osoittaa myös muita pysäköintiin liittyviä tehtäviä. Nämä voivat liittyä esim. sähköautojen latausasemien sijoittamiseen pysäköintitaloihin tai mopojen ja polkupyörien pysäköintiratkaisuihin. 5.4 Yksityisten pysäköintilaitosten rooli Yksityiset pysäköintilaitokset hoitavat ensisijaisesti omistajakiinteistönsä omaa asiakas-, asukas- ja työntekijäpysäköintiä. Yksityisillä liikekiinteistöjen pysäköintilaitoksilla on merkittävä rooli myös koko keskustan pysäköinnissä ja kaupungin tulee liikenne- ja kaavaratkaisuilla turvata niiden toimintaedellytyksien säilyminen.

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 28 6. KESKUSTAN UUDET JA MUUTTUVAT ALUEET 6.1 Ranta-Kartano Ranta-Kartanon kaavaratkaisu perustuu pysäköintipaikkojen sijoittamiseen kortteleiden pohjakerroksiin sekä erillisiin pysäköintitaloihin. Alueen toteutuessa on tarkoitus rakentaa Kisapuiston puoleiseen osaan pysäköintilaitoksiin paikkoja myös Kisapuiston käyttäjien tarvetta varten. Alueen taloyhtiöt velvoitetaan toteuttamaan osa kortteleiden vaatimista paikoista yleiseen pysäköintitaloon, jolloin ne osallistuvat myös sen rahoitukseen. Ranta-Kartanon alueelle on nykyisen asemakaavan mukaan rakennettava yhteensä 600 autopaikkaa kortteleiden käyttöön, jos kaikki kaavan mukainen rakennusoikeus käytetään. Pysäköintikenttiä ei alueella ole sen valmistuttua. Asemakaavan mukaan pysäköintipaikat tulevat kortteleihin rakenteellisina pääosin kellarikerroksiin sekä erillisiin pysäköintitaloihin Kisapuiston puoleiseen osaan aluetta. Kaavan tarkistus on käynnissä. Ranta-Kartanoon on tarvetta saada julkista pysäköintitilaa Kisapuiston ja Historiallisen museon asiakaskäyttöön. Myös messu- ja urheilukeskuksessa järjestettävien suurempien tapahtumien pysäköintiä on ollut tällä alueella. Kaupungin vastuulla on toteuttaa 200 300 autopaikkaa vuorottaiskäyttöratkaisuista riippuen. Taloudellisesti pysäköintitalon rakentamiseen tulisi saada kaikki alueen korttelit mukaan. Kun alueen rakentaminen ajoittuu usealle vuodelle, on pysäköintitalon toteutuksen edellyttäminen alueen rakentavilta rakennusyhtiöiltä aikataulullisesti hankalaa. Koska osa paikoista on tarkoitus olla jatkuvasti julkisessa käytössä, on perusteltua, että kaupunki on omistajana tai osakkaana talossa. Alueen korttelit voidaan kaavamääräyksillä asemakaavamuutosten yhteydessä tai kaupungin ollessa tontinluovuttaja tontinluovutusehdoissa velvoittaa sijoittamaan määräosa autopaikoistaan yhteiseen pysäköintitaloon. Jos paikat eivät ole nimettyjä, voidaan pysäköintitaloon sijoitettavien paikkojen määrästä vähentää 25% yhteiskäytön perusteella vastaavasti kuin ydinkeskustassa. Mikäli kaikkien kortteleiden autopaikoista osoitetaan 30% yhteiseen pysäköintilaitokseen, on näistä sinne tuleva paikkamäärä 136, kun määrästä on tehty yhteiskäytön perusteella 25% vähennys. Kyseeseen voi tulla kiinteistöyhtiöiden yhteinen pysäköintitalo, jossa myös kaupunki on osakkaana tai kokonaan Lahden Pysäköinti Oy:n omistama laitos, josta se myy velvoiteautopaikkoja alueen muille toimijoille. Pysäköintilaitos on mahdollista toteuttaa myös alueelle suunnitella olevan hotellin yhteydessä. Haasteena Ranta-Kartanossa on alueen vaiheittainen rakentaminen, jonka on arvioitu kestävän 8-10 vuotta. Pysäköintipaikat tulee kuitenkin saada käyttöön jo viimeistään

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 29 rakentamisen puolivälissä, kun ulkopaikoista pääosa poistuu käytöstä. Vaiheittainen rakentaminen vaikeuttaa investoinnin ajoitusta ja rahoitusta. 6.2 Matkakeskus ja Radanvarren alue Tulevaisuudessa maantasopysäköinti poistuu alueelta ja uudet pysäköintipaikat tulevat pysäköintilaitoksiin. Liityntäpysäköintiä varten toteutetaan uusia asunto- ja työpaikkakortteleiden kanssa yhteiskäyttöisiä pysäköintilaitoksia. Matkakeskuksen alueen kehittämistavoitteiden mukaan alueelle on tarpeen toteuttaa noin 600 liityntäpysäköintipaikkaa. Rautatieaseman länsipuoliselle alueelle kaavoitetaan asumisen, työpaikkojen ja liiketilojen korttelialuetta. Asemakaavoissa on tarkoitus osoittaa kortteleille yhteisiä pysäköintilaitoksia, joihin sijoittuu useamman kiinteistön autopaikkoja sekä myös matkakeskusalueen liityntäpysäköintipaikkoja. Kiinteistöt vastaavat omien autopaikkojensa rahoituksesta. Liityntäpysäköintipaikkojen rahoitus katetaan osin käyttömaksuilla ja velvoiteautopaikkojen myynnillä. Liityntäpysäköinnin järjestämiseen ja sen kustannuksiin osallistuvat myös kaupunki ja valtio Malpe-sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. 6.3 Urheilukeskuksen ja messujen alue Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada Lahden hallien ja urheilukeskuksen alueelle oma pysäköintitalo. Siihen asti alueen velvoiteautopaikkoja on sijoitettu keskustan pysäköintilaitoksiin. Lahden hallien asemakaavan edellyttämistä autopaikoista on nyt osa sijoitettu tilapäisesti linja-autoaseman kentälle. Keväällä 2015 on ne mahdollista siirtää Toriparkkiin, jolloin Lahden Hallit Oy:n tulee maksaa niistä velvoiteautopaikan hinta. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada kaikki kaavan mukaiset autopaikat toteutettua messujen ja urheilukeskuksen alueelle. Tämän alueen haasteena on riittävän käyttäjämäärän löytäminen tapahtumien ulkopuolisena aikana. Pysäköintipaikkojen tulee kuitenkin tapahtumien aikaan olla urheilukilpailujen, messujen ja muiden suurten tilaisuuksien käytettävissä. Urheilukeskuksen ja messujen alueen pysäköintitalo tai muu rakenteellinen ratkaisu on perusteltua toteuttaa siinä vaiheessa, kun käyttäjämaksuilla on mahdollista kattaa paikoituksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset.

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 30 7. ASUKAS- JA YLEISPYSÄKÖINTITUNNUKSET JA MUUT ERITYISLUVAT Asukaspysäköintitunnus on tarkoitettu keskustassa vanhoissa kortteleissa asuville. Se oikeuttaa pysäköimään kadun varteen tietyille paikoille ilman maksua. Yrityksille myydään yleispysäköintitunnuksia, joilla voi maksutta ja aikarajoituksetta pysäköidä asukaspysäköintipaikoilla. 7.1 Asukaspysäköintitunnukset Keskustassa erikseen määritellyissä vanhoissa kortteleissa asuvat voivat lunastaa itselleen asukaspysäköintitunnuksen, jolla voi pysäköidä kadun varteen tietyille maksullisille ja aikarajoitetuille paikoille ilman maksua ja pysäköintikiekon käyttöä. Asukaspysäköintitunnuksilla on noin 400 käyttäjää. Pääsääntöisesti kiinteistöjen tulee järjestää kiinteistön asukkaiden ja käyttäjien tarvitsemat pysäköintipaikat itse, mutta keskustan vanhojen asemakaavojen alueella ei nykyiseen autojen määrään oltu pystytty varautumaan vuosikymmenet sitten. Vastaava järjestelmä on käytössä Suomessa kaikissa suuremmissa kaupungeissa. Asukaspysäköintialueet Lahden keskustassa Asukaspysäköinnin katualueet Nykyrajauksen mukaan aivan ydinkeskustassa ei ole mahdollisuutta pysäköidä asukaspysäköintitunnuksella. Asukaspysäköintiä ei ole tarkoitus sallia keskustan kauppojen ja muiden palveluyritysten asiakkaiden kannalta tärkeimmillä kaduilla. Asukaspysäköintipaikan ei tarvitse olla talon edessä, vaan se voi sijaita kauempana keskustan alueella.

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 31 Asukaspysäköintunnuksen hinta Muihin pysäköintiratkaisuihin verrattuna lupa on halpa. Se maksaa Lahdessa halvimmillaan 116 euroa vuodessa. Hintataso on sama kuin vertailukaupungeissa. Ainoastaan Helsingissä on maksu päätetty korottaa nykyistä 120 euron vuosimaksua vähitellen niin, että keskustassa se nousee ensimmäiseltä autolta 360 euroon/vuosi. Helsingissä saman talouden seuraavilla autoilla maksu on puolitoistakertainen (540 ). Asukaspysäköintunnuksen hankinta Tunnus hankitaan ja uusitaan käymällä TEKYn asiakaspalvelussa, jonne se myös maksetaan. Ensimmäisellä kerralla tarkistetaan edellytykset tunnuksen saannille ja myöhemmin asiakas maksaa jatkokuukausia. Kuukauden lupa maksaa 12 euroa ja nykyisin luvan voi ostaa haluamalleen kuukausimäärällä 1-6 kk. Vuonna 2013 vuositasolla oli noin 400 asiakasta, joille myyntitapahtumia oli yhteensä noin 1400 eli keskimäärin 3,5 asiakasta kohti. Yhden kuukauden lupia myytiin vuoden aikana yli 500 kappaletta. Muutosesitykset asukaspysäköintitunnukseen Asukaspysäköintitunnukseen oikeutetut asukkaat Asukaspysäköinnin piirissä olevaa korttelialuetta ei ole tarkoitus laajentaa, koska keskustan uudemmilla alueilla pysäköintipaikkojen rakentaminen on jo pystytty ottamaan huomioon. Myös kaavamuutoksissa, joissa entiset rakennukset puretaan ja tilalle rakennetaan uutta, korjataan pysäköintipaikkamitoitus vastaamaan nykynormia ja tarvetta. Malskin alue poistuu rajauksesta, kun se on rakennettu. Vastaavaa menettelyä tulee harkita muidenkin uudisrakennusten kohdalta. Asukaspysäköinnin katualueet Jatkossa tulee seurata tilannetta ja tarvittaessa rajata asukaspysäköinti pois keskustan maksullisilta katuosuuksilta, jotta asukkaiden autot eivät vie tilaa asiointipysäköinniltä. Asukaspysäköintipaikkoja voidaan osoittaa myös esim. Laaksokadun kentälle niin kauan, kun se on pysäköintikäytössä. Luvan ehdot Asukaspysäköintitunnuksen tarkoitus on järjestää asukkaille pysäköintipaikka, ei autojen säilytyspaikkaa pitkäaikaiseen varastointiin. Myös katujen talvikunnossapitoa haittaavat ne asukkaiden autot, joita pidetään samassa paikassa kadun varrella asukaspysäköintiluvalla useita viikkoja ja jopa kuukausia. Kunnossapitoa haittaavat ajoneuvot voidaan lain mukaan siirtää, mutta selkeydyn vuoksi yhtämittaisen pysäköinnin enimmäisaikaa on syytä rajoittaa myös lupaehdoissa. Lupaehdoissa tulisi pisin sallittu pysäköintiaika olla rajoitettu tiettyyn määrään vuorokausia.

LAHDEN KESKUSTAN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2014 32 Luvan hinta ja maksaminen Asukaspysäköintitunnus maksaa 2014 syksyllä 58 euroa puolelta vuodelta tai 12 euroa kuukaudelta. Hinta on hyvin edullinen muihin pysäköintiratkaisuihin verrattuna. Riskinä on, että nekin asukkaat, joilla olisi mahdollisuus autopaikkaan asuinkiinteistön alueella, valitsevat kustannussyistä kadunvarsipysäköinnin asukastunnuksella. Maksun korotus vastaamaan asukkaiden taloyhtiöiden omilla paikoilla maksamia summia on aiheellista. Maksun voi nyt suorittaa vain TEKYn asiakaspalvelussa. Kaupungin palvelupisteiden uudestaan järjestämistä tutkiva työryhmä on esittänyt pysäköintilupa-asioiden siirtoa uuteen yhteispalvelupisteeseen. Asiakas voi maksaa luvan haluamalleen kuukausimäärälle, 1-6 kk. Hankinnassa on pyrittävä vuosimaksuun, esim. Tampere myy ainoastaan vuoden lupia. Lupa on niin halpa, että vuosimaksukaan ei auton omistajalle ole kohtuuton kertakustannus (116 ). Suurimmassa osassa vertailukaupunkeja luvan voi ostaa lyhimmillään puoleksi vuodeksi. Pysäköintiluvan ostamista sähköisesti on selvitelty. Epäilyksiä on herättänyt sähköisten palvelujen käyttöönoton vaikeus. Koska kyse on asukkaista, joiden käytössä on auto, on oletettavaa, että heistä suurin osa myös käyttää tietokonetta ja sähköinen luvan hankinta on yksinkertaista. Poikkeustapauksissa voi asiakaspalvelu aina avustaa. Sähköiseen lupaan tulee liittyä QR- tai viivakoodi sellaisessa muodossa, että pysäköinninvalvoja pystyy sen käytössään olevalla laitteella tarkistamaan. 7.2 Yleispysäköintitunnus Tunnus on tarkoitettu lahtelaisten yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden käyttöön helpottamaan keskustapysäköintiä. Lupaehtoihin tehtiin muutoksia syksyllä 2013. Ehtoja selkeytettiin ja yleispysäköintitunnuksella pysäköiville sallittuja alueita rajoitettiin käsittämään ainoastaan asukaspysäköintiin sallitut kadunvarret.