Keskustsuunnitelm Kellokosken kylään Dilomityö - TKK - Arkkitehtiossto - Arkkitehtuurin koulutusohjelm 3.12.2007 Tekijä: Eil Lhdenerä Vlvoj: Aij Stffns
Dilomityön tiivistelmä Tekijä: Eil Lhdenerä Pääine: Yhdyskunt- j kuunkisuunnittelu Sivuine: Arkkitehtuurin teori Työn nimi: Keskustsuunnitelm Kellokosken kylään Title in English: Pln for the Centre of Kellokoski villge Oituoli: A 36 Yhdyskunt- j kuunkisuunnittelu Työn vlvoj: m. rofessori Aij Stffns Työn ohjjt: Kv-rkkitehti Asko Honknen, kväällikkö Kij Huoj, kväällikkö Pertti Kyyhkynen Abstrct of mster s thesis Author: Eil Lhdenerä Mjor subject: Urbn Plnning nd Design Minor subject: Theory of Architecture Title: Pln for the Centre of Kellokoski villge Title in Finnish: Keskustsuunnitelm Kellokosken kylään Chir: A 36 Urbn Plnning nd Design Suervisor: Professor Aij Stffns Tutors: Asko Honknen, City Plnning Architect; Kij Huoj, Hed of City Plnning; Pertti Kyyhkynen, Hed of City Plnning Tässä työssä on kksi os: suunnittelulueen nlyysi j suunnitelmt. Suunnitelmt on ldittu Tuusulss sijitsevn Kellokosken kylän keskustn. Kylässä on noin 4000 sukst j se ksv jtkuvsti. Suunnitelmi on kolme: koko Kellokosken keskustn kehityssuunnitelm sekä trkemmt Ruukinlkson j Ksvihuoneenuken suinluesuunnitelmt. Ksvihuoneenukelle on ldittu myös semkv. Työn tvoitteen on ollut Kellokosken kylän keskustn kehittäminen toimivksi, viihtyisäksi j tunnistettvksi. Työ on tehty yhdessä osllisten j sintuntijoiden knss. Siten suunnittelulle on löytynyt yhteisiä tvoitteit j todellisi rjoituksi. Työn ensimmäisessä osss kerrotn Kellokosken kylästä, sen historist, misemn erityisiirteistä, rkennetust ymäristöstä j sukkiden näkemyksistä. Työn toisess osss esitellään ensin kehityssuunnitelm Kellokosken keskustn. Siinä ehdotetn täydennysrkentmist j kiertoliittymiä ääkduille. Prnnuksi on suunniteltu myös kevyen liikenteen reitteihin j ysäköintijärjestelyihin. Trkimmn suunnittelun kohde on Ksvihuoneenuken suinlue. Se sijitsee nykyisellä Kellokosken sirln joutomll kullisen keskustn vieressä. Alue on kooltn noin 5 hehtri. Suunnitelmn korttelitehokkuus on Tuusuln kunnn vtim 0,4. Asuinkerrosl on 16 100 m 2 j liiketiln kerrosl 2 700 m 2. Alueelle tulee noin 320 sukst. Ksvihuoneenuken tlot ovt 2 ½- ti 3 ½-kerroksisi. Ne voivt oll oll omkoti-, ri-, rivi- ti ienkerrostloj. Tlot muodostvt rjttuj kortteliihoj j selkeää util. Alueen lidss on tori, jonk reunoill on liiketil. Kevyt liikenne on ohjttu kulkemn torin kutt. Alue on mhdollist rkent vlmistloill. Ruukinlkson suinlue käsittää Kellokosken ruukin j sen ymäristön. Alue on kooltn noin 6 hehtri. Siellä on 10 000 kem 2 vnhoj teollisuusrkennuksi j työväen ksrmi. Tuusuln kunt hlu lueen muuttuvn keskusttoimintojen lueeksi. Teollisuusrkennusten j työväenksrmin väliin on suunniteltu 5800 kem 2 uudisrkentmist. Uudet tlot mukutuvt kumnkin historilliseen miljööseen. Ruukin merä on sstunut, jokitörmät ovt eäv j rkennukset ristuneit. Näistä ongelmist ei kuitenkn ole treeksi tieto, jott niiden erusteell voitisiin äättää lueen tulevisuudest. Ruukinlkson suunnitelmn trkoitus onkin vuhditt lueen lisätutkimust j oll keskustelun ohjn. 37 sivu This mster s thesis consists of two rts: the nlysis of the lnning re nd the lns. The lnning re is the centre of Kellokoski townshi in Tuusul. The townshi hs c. 4000 inhbitnts nd is still growing. There re three lns: the develoment ln for the centre of the townshi, Ruukinlkso housing re ln nd Ksvihuoneenuke housing re ln. There is lso roosition of city ln for the ltter. The min objective of this thesis is to mke the centre of Kellokoski functionl, lesnt nd recognizble. I hve collborted with inhbitnts nd exerts in order to find rel gols nd the conditions of lnning. The first rt of this thesis introduces the history, the lndsce nd the built environment of Kellokoski. Also the inhbitnts views re resented. The second rt of this thesis first introduces the develoment ln for Kellokoski centre. Sulementry housing res nd circulr intersections of the min street re roosed. Imrovements in the light trffic routes nd the rking lces re lnned. The most closely lnned re in this work is Ksvihuoneenuke. It is locted by the commercil centre of the townshi on the wstelnd of the hositl. The re is bout 5 hectres. The lot rtio of qurters is 0.4 s required by the municility of Tuusul. There is 16 100 m 2 of housing nd 2700 m 2 of commercil building. The number of inhbitnts will be round 320 eole. The houses of Ksvihuoneenuke hve 2½ or 3½ storeys nd cn be detched, semi-detched, terrced or rtment houses. The qurters re lined with houses. Kellokoski squre is lced on the crossrod of the min street nd the min light trffic route. Ksvihuoneenuke re cn be built with refbricted houses. Ruukinlkso re includes former iron works, workers brrcks nd rk. The re is bout 6 hectres. There re 10 000 m 2 of old industril buildings. The municility of Tuusul wnts Ruukinlkso to become rt of the townshi centre. Ruukinlkso ln rooses 5800 m 2 of new building between industril buildings nd workers brrcks. New buildings re influenced by both neighbours. The soil of the former iron works is olluted, unstble ner the river nd the buildings re in bd condition. There is not enough informtion bout these roblems to mke decisions bout the future of the re. In this sitution, the objective of Ruukinlkso ln is to romote the discussion nd to hsten the further reserch. 37 ges
Sisällysluettelo 1 Johdnto 2 Suunnittelulue 2.1. Suunnittelulueen sijinti 3 Kvtilnne j muut mnkäyttösuunnitelmt 3.1 Kvt 3.2 Hyökännummen osyleiskv 3.3 Roinilnellon j Kellokosken keskustn yleissuunnitelm 4 Perusselvitykset 4.1 Kellokosken histori 4.2 Väestö 4.3 Mnomistus 4.4 Luonnonymäristö 4.4.1 Mstonmuodot 4.4.2 Veden ltu j määrä 4.4.3 Merä 4.4.4 Ksvillisuus 4.4.5 Merkittävät näkymät j voin misem 4.4.6 Virkistyslueet j käyttö 4.5 Rkennettu ymäristö 4.5.1 Kullinen keskust 4.5.2 Ksvihuoneiden lue 4.5.3 Annnuisto 4.5.4 Kellokosken ruukki 4.5.5 Työväenksrmit 4.5.6 Kellokosken sirl 4.5.7 Omkotitlolueit 4.5.8 Plvelut 1 2 2 3 3 4 5 5 5 7 7 7 7 7 7 8 9 9 11 11 11 12 13 13 14 14 15 4.5.9 Liikenne 4.5.10 Pilntuneet m-lueet 4.6 Osllistuminen j sintuntijt 4.6.1 Asuk 4.6.2 Yhdistykset j yhteisöt 4.6.3 Asintuntijt 4.6.4 Mnomistjt 5 Suunnitelmt 5.1 Kehityssuunnitelm Kehityssuunnitelm 1:4000 5.2 Ksvihuoneenuke 5.2.1 Reunehdot j tvoitteet 5.2.2 Suunnitelmn rkenne Ksvihuoneenuken hvinnekuv 1:1500 5.2.3 Asuinrkentminen 5.2.4 Liike- j lvelurkentminen 5.2.5 Virkistyslueet j kevyt liikenne 5.2.6 Kdut j ikoitus 5.2.7 Leikkukset 1:500 5.2.8 Asemkvluonnos 1:2000 j määräykset 5.3 Ruukinlkso 6 Lähteet 5.3.1 Tvoitteet j rjoitukset 5.3.2 Asuinrkentminen Ruukinlkson hvinnekuv 1:1000 5.3.3 Teollisuusrkennukset 5.3.4 Virkistyslueet j kevyt liikenne 5.3.5 Kdut j ikoitus 5.3.6 Leikkukset 1:500 Kellokosken rkeisuuskrtt 1:10 000 16 17 18 18 19 19 19 20 20 20 21 21 21 22 23 24 25 26 27 29 31 31 31 32 33 33 33 35 36 37
1 1 Johdnto Kellokoski sijitsee Tuusuln kunnss Itä- Uudellmll. Se on 4000 sukkn kylä, jok on ksvnut sykitrisen sirln j ruukin ymärille. Keskellä kylää on Kervnjoen tolls. Muuttoliike ääkuunkiseudulle kiihdyttää tonttien j suntojen kysyntää Kellokoskell. Tämän dilomityön ensimmäisessä osss kerrotn Kellokosken kylästä. Esitellään sen histori, luonnon- j rkennettu ymäristöä sekä sukkiden näkemyksiä. Toisen os sisältää kylän keskustn kehityssuunnitelmn j suunnitelmt keskustss sijitseville Ksvihuoneenuken j Ruukinlkson lueille. Kellokosken nykyisen keskustn heikkouksi ovt utiln eämääräisyys j eäviihtyisyys, heikot ysäköintijärjestelyt j kevyen liikenteen reittien vrllisuus. Asukkiden mukn keskust ei kuv kylän historillist j sosilist luonnett. Keskustn kehityssuunnitelmss ehdotetn rtkisuj näihin ongelmiin. Ksvihuoneenuke on tämän työnjnkohtisin suunnittelukohde. Kellokosken sirl käy treettomksi jääneestä keskust-lueest myyntineuvotteluj Tuusuln kunnn knss. Kunt hlu lueelle ieniä suntoj korttelitehokkuudell 0,4. Mliskylän keskustn suunnittelu rjoitt se, että suntojen on oltv edu- lisi, utoikkoj on ljon j sukkill om til. Ksvihuoneenuken on oltv vstinon läheisille Kellokosken sirln kerrostloille. Ruukinlkson suunnitelm on toisell tvll jnkohtinen. Kellokosken ruukki on kulttuurihistorillisesti rvoks j osittin suojeltu teollisuusymäristö. Tuusuln kunt hlu sen keskusttoimintojen lueeksi. Käyttötrkoituksen muutost kuitenkin vikeutt se, että ruukin merä on sstunut j eävk. Ruukin rkennukset ristuvt koko jn j in stt oll liin myöhäistä kunnost niitä. Ongelmist ei kuitenkn ole vielä treeksi tieto, että lueen käyttötrkoituksen muutoksest voitisiin äättää. Ruukinlkson suunnitelmn trkoituksen on knnust lisäselvitysten tekoon j oll ohjn keskustelulle lueen kehittämisestä. Suunnitelmss esitetään täydennysrkentmist ruukin länsirnnlle. Lisäksi koko lueelle on suunniteltu jo- j ikoitusjärjestelyt sekä kevyen liikenteen reitit. Tämä dilomityö on tehty Tuusuln kunnn kvosston toimeksinnost. Työtä ovt ohjnneet kvoittj Asko Honknen j kväälliköt Kij Huoj j Pertti Kyyhkynen Tuusuln kunnst. Teknillisessä korkekouluss työtä on vlvonut rofessori Aij Stffns. Kellokosken keskust 1940-luvull.
2 2 Suunnittelulueet 2.1. Suunnittelulueiden sijinti Suunnittelulue sijitsee Kellokosken kylässä Tuusuln kunnss Uudellmll. Kellokoskell on 4000 sukst. Kellokoski on yksi Tuusuln kolmest kyläkeskuksest j sijitsee Pohjois-Tuusulss Mäntsälän rjll. Tämä työ sisältää suunnitelmt kolmelle lueelle. Kehityssuunnitelmn suunnittelulueen on koko Kellokosken keskust. Yksityiskohtisemmt suunnitelmt on ldittu keskustss sijitseville Ksvihuoneenukelle j Ruukinlkson lueelle. Keskustn kehityssuunnitelmn suunnittelulue käsittää Kellosken sirln, kullisen keskustn, Roinilnellon länsiosn, Kellokosken ruukin lueen j kirkon. Alue on merkitty sijintikrttn unisell koviivll. Ksvihuoneenuken suunnittelulue (5,5 h) sisältää etelässä keskustn liiketlot, ohjoisess Kellokosken sirln nuoriso-osston j näiden välissä sirln vnhojen ksvihuoneiden lueen. Suunnittelulue rjutuu idässä Roinilnellon suinlueeseen, ohjoisess Kukkukn omkotitlolueeseen j lännessä Vnhn vlttiehen. Ksvihuoneenuke on merkitty sijintikrttn numeroll 1. Ruukinlkso (6 h) sisältää Kellokosken ruukin lueen, ruukin työväen suinlueen j Fiskrsinuiston. Suunnittelulue rjutuu idässä Vnhn Koulutiehen, ohjoisess Ruukinkujn sekä Ruukinolkuun, lännessä Koulutiehen j etelässä Tehtnellon suinlueeseen. Ruukinlkso on merkitty sijintikrttn numeroll 2. Vsemmll Kellokosken sijinti Suomess j Tuusulss. Oikell on esitetty suunnittelulueiden sijinti Kellokoskell. Kehityssuunnitelmn lue on rjttu koviivll. Ksvihuoneenuke on numero 1 Ruukinlkso numero 2.
3 Ylemänä mkuntkv j ll oikeusvikutukseton yleiskv. 3 Kvtilnne j muut mnkäyttösuunnitelmt 3.1 Kvt Ymäristöministeriössä vuonn 2006 vhvistetuss Uudenmn mkuntkvss Kellokosken kylä on merkitty tjmtoimintojen lueeksi vlen ruskell. Keskusthkuisten lvelu- hllinto- j muiden toimintojen yleisiirteinen sijinti on osoitettu unisell neliöllä. Kervnjoen uom mukillen on merkitty viheryhteystrve vihreällä koviivll. Oikeusvikutuksettomss yleiskvss kullinen keskust on merkitty keskusttoimintojen lueeksi C. Keskusttoimintojen lueit ovt myös Kellokosken ruukki sekä Koulutien j Ruukinolun risteyksen ymäristö. Osll Kellokosken ruukin lueest on suojelumerkintä sr. Kellokosken sirln j seurkunnn lueet ovt julkisten lvelujen j hllinnon luett PY. Asuinkerrostlojen lueet on osoitettu AK-merkinnällä j ientlovltiset suinlueet AP-merkinnällä. Kellokoskelle lditn rhilln osyleiskv, jok luonnoksiss keskustn oslt mukilee Roinilnellon j Kellokosken keskustn yleissuunnitelm. Yleissuunnitelm esitellään kohdss 3.3. Ajnts-semkvss Kellokosken sirln lue on yleisten rkennusten kortteliluett. Kullinen keskust on suin- liike j toimistorkennusten kortteliluett. Kellokosken ruukin lue on teollisuus- j vrstorkennusten korttelilue. Työväenksrmin lue on suinrkennusten kortteliluett. Tämän työn suunnittelulueill on myös toteutumttomi semkvoj. Esimerkiksi Ksvihuoneenuken itälitn on suunniteltu rkennettvksi yleinen ikoituslue Kellokosken tori vrten. Kullisess keskustss on jäljellä runssti rkennusoikeutt. Suunnittelulueen itäuolell sijitsee Roinilnellon suinlue, jonk semkv on vhvistettu mrrskuuss 2005. Roinilnellon kv tehtäessä on tutkittu myös ymäröivää luett, mm. kiertoliittymiä Vnhlle Vlttielle Nystenintien j Toimelntien risteykseen sekä Crlnderintien j Ruukinkujn risteyksiin. Ajnts-semkv j sen merkintöjen selitykset. Suunnittelulueet on rjttu unisell.
4 3.2 Hyökännummen osyleiskv 2020 Hyökännummen tjm kuuluu Mäntsälään j sijitsee välittömästi Linjtien itäuolell. Hyökännummi on rkennettu enimmäkseen 80- j 90-luvuill. Tällä hetkellä tjmss on noin 1100 sukst. Sieltä on 11 km Mäntsälän keskustn j siksi suk käyttävät Kellokosken j Järvenään kullisi lveluit. Hyökännummen osyleiskv on vhvistettu mrrskuuss 2005. Siinä uusi ientlojen rkentmislueit on osoitettu enimmäkseen nykyisen tjmn ohjoisj kkkoisuolelt. Mäntsälän kunnn tvoitteen on ksvtt Hyökännummen suksmäärää 15-20 hengellä vuodess. MÄNTSÄLÄ KELLOKOSKI Kellokosken osyleiskvluonnos 2020 j Hyökännummen osyleiskv 2020.
5 Roinilellon j Kellokosken keskustn yleissuunnitelm. Merkinnät ovt smt kuin semkvss. 3.3 Roinilnellon j Kellokosken keskustn yleissuunnitelm Tuusuln kunnnhllitus hyväksyi Roinilnellon j Kellokosken keskustn yleissuunnitelmn joulukuuss 2004 semkvoituksen lähtökohdksi. Yleissuunnitelm ulottuu osittin tämän työn suunnittelulueelle. Yleissuunnitelmss Os Ksvihuoneenukest on merkitty suinrkennusten lueeksi. Alueen ohjoisosss sijitsev koulu on yleisten rkennusten luett. Nystenintien eteläuolell Vnhn vlttien vrrell on suin- j liikerkentmisen lue. Roinilnellon keskusuisto ulottuu Ksvihuoneenukelle, torin itälitn sti. Kellokosken sirln omistm Annnuisto Toimelntien ohjoisuolell on merkitty osittin suinrkennusten lueeksi. Kellokosken ruukki on keskusttoimintojen luett. 4 Perusselvitykset 4.1 Kellokosken histori Ensimmäiset kirjlliset mininnt Kellokoskest koskevt Kervnjoen klstusoikeuksi. Vntnjoen j sen sivujokien klstusoikeus kuului vuosin 1350-1428 viroliselle Pdisten luostrille. Aiknn klstusoikeus siirtyi oliselle kirkolle. Uskonuhdistuksen mukn oikeus joutui kruunulle, jok uolestn luovutti sen Vntnjoen suulle erustmlleen kuninknkrtnolle. Klstus oli niin tehokst, että kl ei juurikn noussut Kervnjokeen j vesistö vutui muuhun käyttöön. (Honknen, 2002, 13) Kellokoskelle erustettiin ensimmäinen mylly 1500- j 1600-lukujen vihteess. Mhdollisesti järvenääläiset tlonojt sivt kruunult luvn kosken vesivoimn käyttöön. Mylly rkennettiin joen länsirnnlle. (Ibid. s. 14-15) Kellokosken kulkuyhteydet rnivt 1680-luvull, kun Hyrylä-Mäntsälä mntie vlmistui. Holloln j Lhden liikenne lkoi kulke Kellokosken kutt Helsinkiin. Alueen rvo lkoi noust. Kellokosken krtno muodostettiin yhdistämällä kksi rälssitil 1760-luvull. Krtnoll oli useit eri omistji, joist ensimmäinen tilll sunut oli Erik Olnder, jonk suvun hlluss til oli vuoteen 1793 sti. Siihen ikn krtno muodostui ihiiristä tlousrkennuksineen j ymäröivistä elloist. Tori oli noin 20, os torreist oli houkuteltu Ruotsist. Krtnon shlitos vlmistui vuonn 1775. Siihen stiin tukit luksi omst metsästä j myöhemmin kuem. Torien lukumäärä ksvoi 1860-luvulle skk, kunnes uuden ellon rivminen ei enää knnttnut. Kellokoski oli siihen ikn jokiuom ymäröivä eltouke, joll sijitsi muutm tor. (Peltovuori, 1975, 45-46) Krtnon seurv omistj, Lrs Nysten, erusti Kellokosken ruukin 1795. Ruukki erustettiin joen itäuolelle. Länsiuolell olivt mylly j sh. Seurvksi rkennettiin tiilitehds, tervuuni j unmultsultto. Teollisuustoimint lisäsi uun kulutust. Hkkuut tekivät ymäröivästä misemst voimemmn. Vesivoimn tsisen snnin turvmiseksi rkennettiin säännöstelyto, jok ljensi toltn 4 km:n mittiseksi. (Ibid. 45-49) Tämän ltn rnnlle rkennettiin Kellokosken ruukinkirkko vuonn 1800 (Mttil, 2000, 11). Vuonn 1856 Robert Björkenheim osti Kellokosken krtnon. Hän nosti tiln int-ln 3000 hehtrist 5500 hehtriin. Björkenheim erusti meijerin (nykyinen Toimel), viinolttimon (nykyinen Juhltlo) j ensimmäisen koulun. Björkenheim myi ruukin 1865. (Peltovuori, 1975, 46) Krtnon seurv omistj Konrd Zillicus loitti uuden krtnon äärkennuksen rkentmisen. Siitä tehtiin renessnssityylinen. Tlon ymärille istutettiin uisto. (Honknen 2002, 38-49) Björkenheimin jälkeen Kellokosken ruukill oli useit eri omistji. Ruukin tuotnto lski jtkuvsti. Crl Crlnder osti tehtn 1896 j siirsi sinne Kemiössä sijinneen Björkbodn tehtn työntekijöineen j koneineen. Crlnder rkennutti Työväenksrmin suntolt Suurtlon j Pientlon uusi työntekijöitä vrten. Asuntolt Kivotlo, Keskitlo j Uusitlo rkennettiin 1900-luvun luss. Työväkeä sutettiin myös toltn ohjoisuolelle Pränninmäelle (Mttil, 2000, 22). Tehtn johtjt suivt omll luelln Vnhn Vlttien
6 eteläuolell. Tehds loi vuonn 1898. Uusi tehds rkennettiin tiilestä. Tehtn tuotnnon elyessä kylä ksvoi. (Rosenberg & Selin, 1995, 41-59) Crlnderien ikn Kellokosken tehtn tuotevlikoim oli moniuolinen. Erityisen tunnettu tehds oli mitotonkistn. Tehtn väki muodosti omn yhteisönsä kylän sisällä. Tehtll oli om koulu, kirjsto, hutusm, lokunt, ku j soittokunt. (Rosenberg, 1998, 174-175). Tehtn koetilll kehitettiin j kokeiltiin uusi mitostimllej (Liho, 1997, 50). Ruukintruun Torsten Crlnder rhoitti j rkennutti Kellokoskest ihnneyhdyskunt. Tehds edisti kylän hrrstustoimint ylläitämällä Juhltlo, joss toimi rhimmilln 40 eri yhdistystä. Tehds tuki Juhltloss toimiv Kellokosken elokuvt Oy:t (Honknen, 2002, 134-135). Tehdsyhteisössä oli hyvä su. Vuonn 1960 300:st työntekijästä 108 oli ollut tehtll töissä yli 20 vuott (Rosenberg, 1998, 174-175). Crlnderit myivät Kellokosken tehtn Fiskrsille vuonn 1963. Fiskrs siirsi tuotteiden vlmistust muulle j myi Työväenksrmin sekä ylimääräiset mt kunnlle. Fiskrs loetti teollisuustuotnnon Kellokoskell 1980-luvull. Tilt vuokrttiin ienteollisuudelle j yhdistyksille. Kunt vuokr suntoj kunnostetuist Työväen- ksrmin rkennuksist. (Helsvuo, 1999, 93-94) Vltio osti vuonn 1909 2200 hehtri Kellokosken krtnon mit j lohkoi ne tiloiksi. Tilt vuokrttiin torreille vuonn 1912. Tiloj syntyi yhteensä 172. Alueen väkiluku ksvoi 600-700 hengellä 1100 henkeen. Peltoukeiden keskelle nousi ljon uusi tloj. Tilt si lunst omiksi vuonn 1928. (Ibid. 54-55) Vltion ostm krtnorkennus ymäröivine uistoineen muutettiin iirimielisirlksi vuonn 1915. Pihiiriin rkennettiin lisää sirlrkennuksi. Päärkennus rttiin j korotettiin 3-kerroksiseksi (Honknen, 2002, 209). Oikell j lhll Kellokosken krtt vuosilt 1840, 1929, 1956, 1974 j 2000. Rkennetut lueet ovt unisi, metsät ruskeit j ellot vlkoisi. Vsemmll keskustn vnhimien rkennusten vlmistumisvuodet (Turunen, 1998,31).
7 4.2 Väestö Tilstokeskuksen mukn vuoden 2005 louss Kellokoskell oli 4285 sukst. Kellokosken väkiluvun on ennustettu ksvvn. Kellokoskell työssäkäyviä on 1140 j työikäisiä suu Kellokoskell 2941 (vuonn 2003), joten yli uolet kellokoskelisist käy muull töissä. Vnhusten määrä on ksvuss j lsten vähenemässä. Kellokoskell on 653 suinrkennust j 122 000 m 2 kerrosl. Keskimääräinen sumisväljyys on noin 40 kem 2 /suks. Asuinhuoneistoj on 1184, joten huoneisto kohti on 2,6 sukst. 4.3 Mnomistus Tämän työn suunnittelulueen suurimmt mnomistjt ovt Helsingin j Uudenmn sirnhoitoiiri (HUS), Kellokosken Tehdskiinteistöt Oy j Tuusuln Kunt. Kullisen keskustn mnomistji ovt Antti Seälä, As Oy Koivulehto, Genest Oy j Kesko Oy. 4.4 Luonnonymäristö 4.4.1 Mstonmuodot Kellokoski sijitsee tsisess jokilksoss. Suunnittelulueen merä on sve. Sen ohjoisuolinen Kukkuknmäki on moreeni j klliot. Mäki nousee n. 25 metriä suunnittelulueen yläuolelle. Kervnjoen jyrkät jokitörmät ovt keskimäärin 5-9 m korkuisi. Ptoltn rnnt ovt loivemi. Ptolls on noin 50 m leveä. Pdon luolell jokiuom on noin 10 m leveä. Ksvihuoneenuke on melko tsinen. Msto nousee ohjoisos kohden. Ruukinlkso on rinnettä. Joen länsirnnll msto nousee 12 m 60 m mtkll j itärnnll 30 m mtkll. Joen itäuolell on seklisi täyttöenkereitä. (Rmboll, 2007, 1) 4.4.2 Veden ltu j määrä Kervnjoki virt Hyvinkäältä Sykäristä Ridsjärven kutt etelään. Ohkolnjoki yhtyy siihen Hrjoen kohdll. Vntll Kervnjoki yhtyy Vntnjokeen. Kervnjoen vlum-lue on noin 400 neliökilometriä. (Kuivnen, 2000, 20-23) Joen iheuttm eroosio on voimkst, kosk ltvosien merä on hienojkoist j virtmvihtelut suuri. Suolueilt huuhtoutuv humus värjää veden ruskeksi j svi tekee sen smeksi. Rehevöitymistä iheuttvi rvinteit vluu sekä elloilt että viemäröimättömästä hj-sutuksest jokeen. Kervnjoell loitettiin kunnostushnke 1980-luvull. Tvoitteen oli lisätä joen kesäikisi virtmi. Keväisin j syksyisin Kervnjoen virtm oli suuri, mutt kesäisin lle 1 m 3 /s. Vuonn 1989 lettiin kesäisin umt Päijänne-tunnelist vettä Kervnjoen ltvosille. Lisäveden määrä on enintään 0,8 m 3 /s. Lisäveden nsiost veden rvinneitoisuudet ovt lskenet, mutt vedenltu on edelleen vin tyydyttävä ti välttävä. (Vhter, 2006, 39-42) Kellokosken toltll veden virtus heikkenee j ltu huonontuu. Toislt virtuksen hidstuminen s kiintoineksen lskeutumn ohjn. Kellokosken ruukkilueen sstuneen merän vikutus Kevrnjoen veden ltuun lienee vähäinen. Joen ohjsedimentissä voi olett olevn ssteit Kellokosken luolell. Kellokosken jätevedenummoss sttuvt ylivuodot heikentävät stunnisesti Kervnjoen veden ltu Kellokosken luolell. (Kuivnen, 2000, 6-9) Tämän työn suunnittelulueell ei ole ohjvesilueit. 4.4.3 Merä Roinilnellon suinluett vrten on ldittu rkennettvuusselvitys vuonn 1999. Sen mukn eltolueell ylimänä mkerroksen on ohut humusmkerros, jonk ll on noin 0,5 2,0 m ksu kuivkuorikerros. Kuivkuoren luolell on ehmeä svikerros, jonk ksuus vihtelee 7-34 m välillä. Svi on voimkksti ylikonsolidoitunut eli svikerros on ollut nykyistä suuremmn kuormituksen lisen. Sven ll ovt siltti-, hiekk-, j hiekkmoreenikerrokset, joihin kirukset ovt äättyneet. Pohjveden int on noin 2 m syvyydellä mninnst eli kuivkuorikerroksen linnss. Rkentmiseen rhiten soveltuv merä on Linjtien j Ksvihuoneiden lueen tuntumss. Merä heikkenee Yllä mstonmuodot Kellokosken keskustss. Suunnittelulue rjttu mustll. All mnomistus.
8 kkkoon joelle äin mentäessä. Selvityksessä suositeltiin yli yksikerroksisten rkennusten erustmist moreenikerrokseen lyötävillä luill. (Vitek Oy & Esko Rossi Oy, 1999, 1-3) Roinilnellon lueen meräselvitystä voinee sovelt Ksvihuoneenuken kkkoisosn. Ksvihuoneenuken ohjoisosss svikerros ohenee j kllio lähenee mnint. Ruukinlksost teetettiin tämän suunnitelmn ltimisen ikn yleisiirteinen vkvuustrkstelu jokiuomn rntojen rkentmismhdollisuuksien selvittämiseksi. Pinokirusten erusteell joen länsirnnll svikerros on ohjoisosss 0,5-2,5 m j eteläosss 2-6 m ksu. Sven äällä on ohut kuivkuorikerros j ll on moreeni. Itärnnll sve on 7-15 m j sen ll moreeni 1-8 m. Itärnnn ohjoisosss sven äällä on täyttömkerros, jost on löydetty mm. humust, tiiltä j betonin kleit. (Rmboll, 2007, 1-4) Vkvuustrkstelun tulokseksi stiin, että joen länsirnnlle voi rkent ilmn vkvuuden rntmist noin 15 m äähän rnnst. (Ktso uninen koviiv ll olevss krtss.) Itärnnlle voi lisärkent vin jos merä syvästbiloidn luill. Stbiloinnin on rvioitu mksvn noin 100 e/m 2 j koko itäuolen stbiloinnin 850 000 euro. (Rmboll, 2007, 7-8) Pilntuneen mn käsittelyä trkstelln kohdss 4.5.4. 4.4.4 Ksvillisuus Viljelyslueiden lisäksi Kellokoskell on uistoj, sekmetsiä sekä jokivrsien lehtimetsiä j lehtoj. Kukkukn lell on mäntykngst. Tuusuln kunt omist Kellokoskell useit uistoj. Niiden lisäksi korketsoist viherrkentmist on Itämerikeskuksen ihll j Kellokosken sirln uistoiss. Puutrhmisten ihojen nsiost koko tjm on vehreä. Jokikäytävä on ljistoltn rikkin ymäristö. Siellä ksvillisuusvyöhykkeet seurvt jokivrtt nuhoin: vesiksvillisuus, rntksvillisuus, kosteiden rntlehtojen ksvillisuus j rinteiden ksvillisuus. Jokilksoss vltuuston on hrmleää, tuome, h, rit, ihlj, koivu j kuust. (Kuivnen, 2000, 11) Vsemmss lidss kuv syystulvst ruukin doll. Keskellä Rmboll Oy:n krtt ruukin turvllisest rkentmisrjst. Oikell meräkrtt.
9 Ksvihuoneenukell on kymmenisen vnh omenuut. Annnuiston ohjoisäässä on vnhoj lehtiuit j lounisnurkss tmmi. Keskellä uisto on ruusutrh. Ruukin tehdslueen uusto on ylläidon uuttuess ksvnutt vesikko. Fiskrsinuistoss jokiuomn rnnoill on ensikko j lehtiuit, ylemänä uisto on voint nurmikko. Työväenksrmin yhteisihoill ksv suuri koivuj. 4.4.5 Merkittävät näkymät j voin misem Kellokoski sijitsee tsisess voimess jokilksoss, jot ymäröivät j rikkovt metsäiset mäet j selänteet. Avoint misemtil on ymäröivien eltojen lisäksi tolls. Kylä itsessään on uolivoint ihojen j uistojen muodostm til. Jokivrret ovt metsäisiä j sulkeutuneit toltn etelääätä lukuunottmtt. Merkittävimmät näkymät ovt toltn yli ruukille j sirln. Historillisi kseleit on kksi. Vnhin on kseli ruukin hlki tehtn johdon suinlueelle Ptruunnuistoon (Tenknen, 2005, 29). Akseli Kellokosken sirln sisäihlt lääkärien sunnoille on 1940-luvult. Pisimmät eltonäkymät ovt tällä hetkellä Vnhlt vlttieltä Roinilnellolle. Kun lue rkennetn, jäljelle jää yksi yli kilometrin mittinen näkymä Roinilntieltä itään. 4.4.6 Virkistyslueet j käyttö Kellokosken tärkein virkistyslue on Kervnjoki j sen jokilkso. Ptoltn rnnll on useit uistoj. Kirkon länsiuolell sijitsee Ruukinkirkonuisto. Bengt Schlin suunnitteli uiston vuonn 1951, mutt se ei ole enää lkueräisessä muodossn (Tenknen, 2005, 26). Kirkon ohjoisuolell toltn länsirnnll ovt Männistönuisto j Hukilhdenuisto. Männistönuistoss on tnssilv j Hukilhdenuistoss uimrnt. Hukilhdenuiston ohjoisuolell on vielä Syvälhdenuisto. Ptoltn länsirnt itkin ääsee kulkemn dolt noin kilometrin ohjoiseen. Ptoltn itärnnlle ääsee keskustn lähellä inostn Pränninuistoss Itämerikeskuksen ohjoisuolell. Sirln uistomisell lueell kulkee olkuj, mutt virllisesti se on suljettu lue. Keskustn ulkouolell Kervnjoen itärnnll on Rivieern uimrnt j uisto. Tlvisin jokiuom itkin ääsee kulkemn. Veneikkoj ei keskustss ole trjoll. Ylhäällä Ruukinkseli. Alhll vsemmlt oikelle: jokiuom Fiskrsinuistosss, kseli sirln sisäihlt lääkärien sunnoille j omenuit Ksvihuoneenukell.
10 Keskustn ohjoisosss sijitsee Kukkukn uisto j mäen ohjoisuolell olevn koiruisto. Roinilnellolle on tuloss lj keskusuisto, joss on leikkikenttä j erilisi elikenttiä. Se rjutuu suorn Ksvihuoneenuken. Kellokosken toltlle istutetn säännöllisesti yyntikokoisi kirjolohi virkistysklstust vrten (Kuivnen, 2000, 14). Uudenmn ymäristökeskus on tehnyt vuonn 2007 yleissuunnitelmn Kellokosken toltn kunnostuksest. Suunnitelmn sisältyy ohjdon j klortn rkentminen j nykyisen don uusiminen. Lisäksi iotn ruot tolls j niittää sen vesiksvillisuus. Suunnitelmn kuuluu myös ohjdon tekeminen toltn yläosn j kosteikkojen rkentminen tulouroihin. Perttu joenuom iotn lutt luonnontiln noin kilometrin verrn Kellokosken luoliselt oslt. Pohjdon trkoituksen on vähentää toltn vedeninnn vihtelu j siten rnt virkistyskäyttömhdollisuuksi ylävirrll. Klortn vull yritetään lutt urotimen Kervnjokeen. Kellokosken lue on yhtenä kohteen Vntnjoki-rojeiss, jonk trkoitus on edistää Vntnjoen virkistyskäyttöä j mtkilu. Kervnjoen melontreiteille yritään lisäämään osteit j vrusteit. Kellokoskelt ääsee melomn ylävirtn 11 km äähän Kuksiin j lvirtn 18 km äähän Kervlle. (Kuivnen, 2000, Vsemmll ylhäältä lsäin: Näkymä dolt toltlle ohjoiseen, näkymä toltlt dolle etelään, Jussi Sieväsen tekemä näkymäkuv uudest ohjdost j sirlnrnnss kulkev eävirllinen olku. Oikell krtt Kellokosken keskustn uistoist, elloist j merkittävistä näkymistä.
11 4.5 Rkennettu ymäristö 4.5.1 Kullinen keskust Vnhn vlttien itäuolell sijitsee kullinen keskust. Se on merkitty ll olevn luekrttn keltisell. Kullisen keskustn muodostvt neljällä tontill olevt liike- j suinrkennukset 1970-1990-luvuilt. Rkennukset ovt 1-3-kerroksisi j vtimttomi verrttun tien vstkkisell uolell oleviin sirln 4-6-kerroksisiin rkennuksiin. Liikerkennusten iht ovt kruj. Asiksikoitus sijitsee Vnhn vlttien j rkennusten välissä, niin että rkennukset ovt noin 15 metrin äässä tiestä. Liikerkennusten väliin on jäänyt Roiniln tiln äärkennus, joss on neljä vuokrsunto. Rkennus on yksikerroksinen j edust nikkrityyliä. 4.5.2 Ksvihuoneiden lue Kullisen keskustn ohjoisuolell uke ksvihuoneiden lue, jok on merkittu luekrttn ornssill. Alueell sijitsevt sirln vnht ksvihuoneet, muutm vrsto- j huoltorkennus sekä ohjoisemn rinteessä koulu j urheiluhlli. Vnht ksvihuoneet ovt olleet keskustn imeässä loistv mmerkki. Ne ovt kuitenkin huonoss kunnoss j jo korvttu Vnhn vlttien länsiuolelle Vsemmll Kellokosken keskustn luekrtt. Eri lueet on nimetty j merkitty eri väreillä. Mmerkit on merkitty unisell (M) j solmukohdt ornssill (S). Ylimänä oikell näkymä kullisest keskustst, sen ll kiertoliittymän tieltä urettv uuversts. Keskellä Roiniln tiln äärkennus, sen ll ksvihuoneiden huoltorkennus j linn Ksvihuoneenukell sijitsev nvett.
12 rkennetuill uusill ksvihuoneill. Vnhojen ksvihuoneiden keskellä on untiilinen ieni huoltorkennus. Alueen ohjoisosss on kksi vnh mtiln tlousrkennust, jotk ovt sirln käytössä verstn j urheiluhllin. Yksikerroksinen, 1970-luvull rkennettu sirln nuoriso-osston erityiskoulu on kosteusvurioiden tki utio. 4.5.3 Annnuisto Toimelntien ohjoisuolell sijitsee Kellokosken sirln mihin kuuluv Annnuisto. Se on merkitty luekrttn vlenunisell. Kolmiomisen tontin etelälidll on vuonn 1860 meijeriksi rkennettu Toimel. Toimel on ollut myöhemmin sirlkäytössä j kyläläisten yhteistiln. Nyt Toimel on huonokuntoinen j utio. Annnuiston keskellä on Kellokosken Arboretumyhdistyksen rkentm j hoitm ruusutrh, joss ksvtetn vnhoj ruusuljikkeit. Ruusutrhn keskellä on suihkulähde j ylihoitj Ann Pklenin tss. Annnuiston ohjoisosss ksv vnhoj lehtiuit. Niiden lle on istutettu kokoelm liruusuj. Annnuisto on yksi kyläläisten lemiikoist j he vstustvt kikki suunnitelmi sen muuttmiseksi suinlueeksi. Vsemmll ilmkuv Ksvihuoneenukest. Oikell ylinnä Annnuiston lounisnurkk. Sen ll uudet ksvihuoneet Vnhn vlttien länsiuolell. Toiseksi linn sirln utio koulu j linn ränsistynyt Toimel.
13 4.5.4 Kellokosken ruukki Vnhn vlttien länsiuolell sijitsee Kellokosken ruukki. Se on merkitty luekrttn vlenvihreällä. Ruukki on tiivis rykelmä teollisuusrkennuksi don ymärillä. Se on luokiteltu vltkunnllisesti merkittäväksi kulttuurihistorilliseksi lueeksi (Ymäristöministeriö, 1993, 83). Suurin os rkennuksist on 1800-luvun loult ti 1900-luvun lkuuoliskolt, untiilisiä ti vlkoist vrhisfunkist. Alueell on myös muutm historillisesti rvoton rkennus. Ruukki on rjttu verkkoidll. Sen yleisilme on ränsistynyt j eäsiisti. Pysäköintiikkoj ei ole merkitty. Tuotntorkennuksiss on vuokrlisin yrityksiä j yhdistyksiä. Ruukin vikutusiiri on ollut ikoinn lj. Tehtlle ovt kuuluneet kuemn sijitsevt kirkko, Ptruunnuiston huvilt, Työväenksrmit, Itämerikeskus j Männistön lv. 4.5.5 Työväenksrmit Työväenksrmit sijitsevt Kellokosken ruukin länsiuolell. Ne on merkitty sivun 11 luekrttn vlen violetill. Ksrmien neljä tlo on rkennettu vuosisdn vihteess Kellokosken ruukin työläisille. Tuusuln kunt on ostnut j kunnostnut ne 1980-luvull. Kunt vuokr suntoj neljästä tlost. Suurtlo j Pientlo ovt 2 ½-kerroksisi, Keskitlo j Uusitlo 1 ½-kerroksisi uniseksi mlttuj uutloj. Ljoill ihoill ksv koivuj j hedelmäuit. Pysäköintijärjestelyt ovt uutteelliset. Ksrmien kkkoiskulmss on tyhjä tontti. Vsemmll ilmkuv ruukist etelästä äin. Oikell ylhäällä tehtn työläiset tinmon edessä 1930-luvull. Sen ll Työväenksrmien Suurtlo. Toisiksi linn on sm vrston ääty, jok näkyy ylimmässä kuvss. Alimn ruukin kirkko.
14 4.5.6 Kellokosken sirl Vnhn vlttien länsiuolell on noin 11 hehtri Kellokosken sirln luett. Alue on merkitty luekrttn sivulle 11 sinivihreällä. Sirln lue on 1800-luvun louss istutettu uisto, jonk keskellä kohovt sirln vlet funkistlot. Suurin os rkennuksist on 1920-1940- luvuilt. Sirln hllintorkennuksen toimii entinen krtnon äärkennus. Se on rkennettu vuonn 1884 j korotettu kolmikerroksiseksi vuonn 1914. Päärkennus on vlenuninen j tyyliltään uusrenessnssi. Päärkennuksen ohjoisuolell on kksi korke funkistlo. Ne muodostvt U:n muotoisen ihn. Eteläuolell 50-luvun kerrostlo j 1980-luvun yksikerroksisen triumtlo muodostvt rkennusryhmän. Alueen länsiosss on kksi funkistyylistä lääkärien huvil. Ne ovt nykyisin otiliden käytössä. Puiston ohjoisosss koho 5-kerroksinen Imilinn. Se on entinen sirnhoitjien suntol, jonk lkerrss on äiväkoti j yläkerroksiss otiliden suntoj. Kellokosken sirln lueell on myös vesitorni, lämövoiml, keli, uudet ksvihuoneet j useit vrsto- j huoltorkennuksi. 4.5.7 Omkotitlolueit Kellokosken keskustn omkotitlolueet on merkitty luekrttn sivulle 11 vlensinisellä. Ksvihuoneenuken j kullisen keskustn itäuolell sijitsee vuonn 2005 ientlolueeksi semkvoitettu Roinilnelto. Alueelle tulee noin 1100 sukst ääosin vlmistloihin. Toistiseksi sinne on rkennettu vst muutm tlo. Tämän työn suunnitelmiss käytetään Roinilnellon semkvn hvinnekuv kuvmn luett. Kellokosken sirln ohjoisuolell on Kukkukn omkotitlolue 1930-40- luvult. Työväenksrmin lounisuolell on Seäinuiston niitty, jonk suinlueen semkv on vhvistettu vuonn 2006. Suunnitelmiss käytetään semkvn hvinnekuv kuvmn luett. Kullisen keskustn eteläuolell sijitsee jokirnnss sunto-oskeyhtiö Ptruunnuisto. Yhtiöön kuuluu 1980-luvull rkennettuj rivitloj sekä entinen Oikell on ilmkuv Kellokosken sirlst. Vsemmll ylimänä on kuv sirln rkennuksi 1950-luvult. Sen ll sirln uistoss sijitsev funkistyylinen lääkärien suntol, jok on nykyisin otiliden käytössä. Keskimmäisenä on näkymä Vnhlt vlttieltä Roinilnellolle Ptruunnuiston vierestä. Sen ll on Kellokosken krtnon äärkennus. Alinn on Blå Villn, joss toimii sirlmuseo.
15 ruukinkrtno, konttori j ruukin johtjien suntoj. Brun Villn, Grön Villn j Lill Villn on rkennettu 1800-luvun louuolell. Ne on luokiteltu historillisesti rvokkiksi. 4.5.8 Plvelut Kellokosken kullisess keskustss on kksi äivittäistvrku, osti, nkki, Kellokosken sirl sekä muutm yritys. Kirkko j seurkuntkeskus sijitsevt toltn länsirnnll, noin sdn metrin äässä Kellokosken ruukist. Kellokosken kirjsto sijitsee ylästeen j liikuntkeskuksen välissä. Lisäksi sirlss on om kirjsto otilille j henkilökunnlle. Liikuntkeskus, jäählli j urheilukenttä sijitsevt koulujen länsiuolell. Itämerikeskus toimii tilusrvintoln j juhl- sekä mjoitustiln. Kyläläiset svt käyttää Itämerikeskust kunnn kustnnuksell, silloin kun siellä ei ole muit thtumi. Al- j yläste sekä lukio sijitsevt Koulutien vrress, noin 500 metrin äässä kullisest keskustst. Suunnittelulueell on kksi äiväkoti. Imilinnn äiväkoti sijitsee sirln lueell j Kellokosken äiväkoti kirkon ohjoisuolell. Vnhusten lvelutlo Kust Adolf sijitsee Koulutien vrrell noin 800 metrin äässä kullisest keskustst. Plvelutloss on kuusi vuokr-sunto j lyhytikishoidon yksikkö. Vnhusten suntoj j sumislveluit trvitn lisää. Vsemmll krtt Kellokosken lveluist. Oikell ylimänä on Imilinn, jonk lkerrss toimii äiväkoti. All on kuv kullisess keskuksess kesäisin rkkiikn lidll toimivist mnsikk- j vihnneskioskeist. Toisiksi limn on liiketloss toimiv khvil j linn Kellokosken kukkku levittäytyneenä rkkiiklle.
16 Vsemmll ylinnä on krtt Kellokoskelle suunnitelluist ohitusteistä. Linjukset on merkitty unisell koviivll. All on näkymä kullisest keskustst liiketlojen kohdlt ohjoiseen, keskellä näkymä kullisen keskustn etelääästä ohjoiseen j linn on näkymä Roiniln kohdlt etelään. Oikell ylhäällä on krtt joneuvoliikenteestä j ikoituksest. Oikell lhll on krtt kevyestä liikenteestä j sen ongelmkohdist (!). 4.5.9 Liikenne Suurin os Kellokosken työmtkliikenteestä suuntutuu etelään Vnh Vlttietä itkin. Os liikenteestä kulkee Linjtietä itkin itään E4-tielle. Sitä itkin ääse Helsinkiin 45 minuutiss. Kellokosken sisäinen liikenne kulkee ääsiss Vnh vlttietä j Koulutietä itkin. Liikenteen vähentämiseksi näillä teillä on suunniteltu Kellokosken itäistä j läntistä ohitustietä. Läntinen ohitustie on minittu Keski-Uudenmn j Hyvinkää-Riihimäen lueen liikennejärjestelmäsuunnitelmss. Itäinen tie tuskin tulee toteutumn, sillä Mäntsälän kunt ei ole kiinnostunut hnkkeest. Kevyen liikenteen reiteissä on Kellokosken keskustss rnnettv. Kullisess keskustss tilnne on huonoin. Siellä kevyen liikenteen väylä on kiinni Vnhss vlttiessä j tonttiliittymät kovt sitä jtkuvsti. Tämä on minittu uutteen myös Tuusuln liikenneturvllisuussuunnitelmss (2004). Kellokosken ruukin lue on yksityisomistuksess j idttu. Sen läi ei kulje virllisi kevyen liikenteen reittejä. Alue suljetn yöksi. Kellokosken keskustss kevyen liikenteen yhteystreit on mm. dolt itärnt itkin Itämerikeskukseen j Ruukinlksost ljuoksulle jokivrsimetsään. Tässä työssä on sovellettu kevyen liikenteen reittisuunnitelmiin Sir Mäkilän vuonn 2006 tekemää misem-rkkitehtuurin dilomityötä Kervnjoen rntlueiden kehittämissuunnitelm Tuusuln Kellokoskell. Kellokoskell julkinen liikenne on linjutoliikennettä. Helsinkiin on rkiäivisin 25 vuoro. Keskustn linj-utoysäkit ovt kullisen keskustn kohdll. Lähimmät jun-semt ovt Kerv-Lhti oikordn Hrjoen sem 4 km äässä j Helsinki-Riihimäen lähiliikennejunien Järvenään sem 6 km äässä. Kummllekn semlle ei johd kevyen liikenteen reittiä. Kellokosken tksisem sijitsee Vnhn vlttien vrrell 1,5 km keskustst lounseen. Se on siirretty sinne kullisest keskustst häiriöiden vuoksi.
17 4.5.10 Pilntuneet m-lueet Teollisuustoimint on sstuttnut Ruukin lueell noin 17 000 kuutiot mt rsksmetlleill j liuottimil. Nestemäiset jätteet kdettiin suorn jokeen 1950- luvulle sti j sen jälkeen hiekk- ti sorkuon kutt jokeen. Alueell on tehty merä- j ohjvesitutkimuksi vuosin 1996-97. Rj-rvot ylittäviä synidiitoisuuksi on hvittu useiss kohdiss. Myös kurin, lyijyn, sinkin, rseenin j kromin rj-rvot ylittyvät. Lisäksi mss on ohjervot ylittävä määrä nikkeliä, vndiini j kdmiumi. (Rmboll Finlnd Oy, 2007, 3) Alueen uhdistuksen on rvioitu mksvn 0,3-2,5 miljoon euro ljuudest riiuen. Ruukinlkson suunnitelm on tehty sillä oletuksell, että joen länsirnnn sstunut m vihdetn. Silloin länsirnnll voi su. Länsirnnlt uretn Mrjn Tenksen ehdotuksen mukisesti kolme historillisesti rvotont rkennust mssnvihdon tieltä. Itärnnll kikke sstunutt mt ei knnt viht, sillä merän eävkuden tki sille ei kuitenkn voi rkent. Itärnnn suunnitelm on tehty oletten että sstunut m eristetään iklleen. Jonkin verrn sstunutt mt oistetn j korvtn uhtll. Silloin mstonmuodot eivät juurikn muutu. M kel uistoksi j ysäköintilueeksi. Trvittess vnhojen teollisuusrkennusten tiiliä j lttimterilej vihdetn, jos ne ljstuvt sstuneiksi. Vsemmll ylhäällä näkymät Fiskrsinuistoon j Kervnjoelle Vnhlt vlttieltä. Vsemmll lhll krtt ruukin ilntuneist m-lueist SCC Vitekin mukn. Oikell ylimänä on näkymä Ruukinkselille. Erkkeri on ruukintruunn työhuoneess j siitä voidn vlvo työtä suuress tehdssliss j ruukinkselill. Alemn kuv Itärnnlle läjitetystä sstuneest mst. Sen ll on to sottun lhltäin j limn teollisuusrkennuksi lvirrll. Tällä kohdll rnnt ovt voimkksti sstuneet.