Turun hallinto-oikeuden päätös



Samankaltaiset tiedostot
Turun kaupunki myy Petreliuksen talon, os. Läntinen Rantakatu 15

Hämeenlinnan kaupunki Kaavarekisteri :43:52 1 (5) A S E M A K A A V A M E R K I N N Ä T J A - M Ä Ä R Ä Y K S E T :

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Turun hallinto-oikeuden päätös

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

Rakennussuojelu Jorma Korva, kaupunginarkkitehti

VÄINÖLÄNNIEMI AL-39 III VI IV III III III. saa-2. p sr sr dB p saa-2. 35dB. ap (1-35-1) 35dB. sr-30. saa-2 saa-2.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SAVONLINNAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 32. TONTILLE 13. ( )

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Turun hallinto-oikeuden päätös

KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIRKKOPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

LIITE 2/ Kauppakatu ma-yp AKP ap/3as 1ap/80Km2 1ap/80Rm2 1ap/140Pm2 III (2-29-6) sr-13.

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö

KARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ sallitaan myös muu toimistokäyttö.

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

SIUNTIO Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

V e t e r a a n i t i e n k o r t t e l i n a s e m a k a a v a n m u u t o s. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UUSIKYLÄ II L ASEMAKAAVAN MUUTOS

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/ (7) Kaupunginhallitus Kaj/ *********************** ( )

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

Kaupunkisuunnittelu. Forum

Kirkonkylän osayleiskaava

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NURMES, LÄNTISEN 111 KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA SITOVA TONTTIJAKO (ENTINEN KÄSITYÖKESKUS)

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v muutettu päiväkodiksi.

007 VII 1 K-1 I 60 II 260. maa-1. sr-2 I. sr-2. sr-2. sr-1. sr-2. sr-2. sr-2. sr-2. sr-2. sr-1. sr-2. sr-1. sr-2. sr-2. sr-1. sr-2. sr-1.

SELOSTUS, kaavaehdotus

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

VASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA

ROVANIEMEN KAUPUNKI Osallistumis ja arviointisuunnitelma

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (8) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Ministry of the Environment

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

JOUTSAN KUNTA / RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

Rakennusten sujuva suojeleminen Marja-Leena Ikkala

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa, kortteli 17, tontti 2

Lintulan lisätontit, asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LAADINTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ( MRL 63 )

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

Birgitan ja Osuuspankin asemakaavan muutos AK-350 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS

52 Mikkelin kaupungin 40. kaupunginosan (Anttola) korttelia 17. koskeva asemakaavan muutosehdotus/ Anttolan Kirkonmäki

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

67 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, III (Nalkala), Hämeenpuisto 37 ja 39, asemakaava nro Valmistelija / lisätiedot: Elina Karppinen

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

SAVONLINNAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN ( AK 674 ) MUUTOS KAUPUNGINOSAN 1, KORTTELIN 32 VIEREISELLÄ RANTA- JA VESIALUEELLA

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

RAAHEN KAUPUNKI AKM 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

KAUPPAKATU 13. asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki)

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

KAUNIAISTEN KAUPUNKI Maankäyttöyksikkö

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Maisema-alueet maankäytössä

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KUHALA III D ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA KORTTELI 2502 SEKÄ VIRKISTYSALUE Puustellin alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Ak 231 TEINIKUJA 2 Asemakaavan muutos 4. kaupunginosan korttelin 47 tontti 3 sekä puistoalueet (Teinikuja 2)

TORIKATU 26. (Inarin ja Jokelan tontti) - kaavamuutos käyntiin. Yleisötilaisuus Carelicumin auditorio Klo

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto, Snellmaninkatu 10 asemakaavan muutos, valmisteluvaihe

KORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT-KAAVOITUS (4)

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELISSA 8216

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/ (8) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/

Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/ Senaatti-kiinteistöt (jättöpäivämäärä 17.8.

NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Ak 233 DOSENTINTIE 17 Asemakaavan muutos 3. kaupunginosan korttelin 382 tontti 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Brahean 1. kaupunginosan kortteleiden 6 ja 1006 sekä puisto- katualueiden asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Transkriptio:

Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 26.11.2015 15/0294/1 1 (9) Diaarinumero 00926/15/4103 Asia Valitus asemakaavasta Valittaja Meidän Turku - Vårt Åbo ry, Turku Päätös josta valitetaan Turun kaupunginvaltuusto 11.5.2015 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Fortuna-korttelin asemakaavan muutoksen. Asemakaavan muutos koskee Turun kaupungin VII kaupunginosan korttelin 1 tontteja 5, 6, 8 ja 9 (1-4) sekä Läntisen Rantakadun osaa ja Auran puistoa. Asemakaavan muutoksella muodostuu Turun kaupungin VII kaupunginosan korttelin 1 osa, Linnankadun osa ja Pippinsköldinkuja. Valitus Kaupunginvaltuuston päätös on kumottava. Turun kaupunginvaltuusto on 5.5.1997 päättänyt keskustan osayleiskaavan laatimisesta. Keskustan osayleiskaavasta ei ole kuitenkaan valmiina edes luonnosta. Valituksenalainen asemakaavan muutos on tärkeä osa keskustan kehittämistä ja vetovoimaisuuden edistämistä. Turun kaupunginvaltuusto on edellyttänyt keskustan osayleiskaavan laatimista, toisin sanoen keskustan vetovoimai- Osoite Puhelinvaihde Telekopio Sähköposti Yliopistonkatu 34 029 56 42400 029 56 42414 turku.hao@oikeus.fi PL 32, 20101 TURKU

2 (9) suuden ja kehittämisen ratkaisemista yleiskaavallisesti. Koska valtuuston päätöstä ei ole toimeenpantu, asemakaavapäätös on syntynyt väärässä järjestyksessä vastoin kuntalakia. Kaavan esittelykin on puutteellinen, koska siinä ei ole kerrottu valtuuston osayleiskaavan laadintapäätöksestä. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Kaupunginvaltuusto on nimenomaisesti katsonut, että kaupungin kehitys edellyttää erillisen keskustan osayleiskaavan laatimista. Nyt on kysymys myös valtakunnallisesti merkittävästä rakennetusta kulttuuriympäristöstä (RKY), jossa on erityisiä kulttuuriarvoja, joten yleiskaavan laatimiskynnys on tälläkin perusteella ylittynyt. Siksi kaupunginhallituksen laiminlyönti valtuuston päätöksen täytäntöönpanossa on myös maankäyttö- ja rakennuslain vastaista. Asemakaavoituksen lähtökohdaksi on asetettu korttelin koko rakennuskannan ja miljöön suojelu sekä kaupungintalon kaupunkikuvallisen aseman parantaminen. Turun museokeskuksen suojelutavoitelistauksessa (2002) korttelin rakennuskanta on arvotettu erittäin arvokkaaksi. Voimassa olevassa Turun yleiskaavassa 2020 alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi C. Lisäksi kortteli kuuluu kaavan aluerajaukseen "kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonoloiltaan arvokas alueen osa". Alue on poikkeuksellisen arvokas, joten sen tärveleminen uudisrakennuksella sekä ns. Konsulintalon osittaisella purkamisella ja korottamisella ei ole linjassa yleiskaavan tavoitteiden kanssa. Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa alue kuuluu suojeltuun aluekokonaisuuteen. Koska yleiskaava pohjautuu maakuntakaavaan, on loogista olettaa, että yleiskaavan lisälausuma merkitsee alueen suojelemista. Asemakaavapäätöksessä alueen kulttuurihistoriaa, maisemaa ja kaupunkikuvaa ei kuitenkaan ole suojeltu. Asemakaava on siis yleiskaavan vastainen. Turun museokeskus ilmoitti lausunnossaan, että Konsulintalon kolmas kerros tulee säilyttää eikä rakennusta tule purkaa. Konsulintaloon liittyvän uudisrakennuksen korkeus tulee määrittää siten, että kokonaisuus säilyy tasapainoisena. Hyväksytyssä asemakaavassa kuitenkin puretaan Konsulintaloa ja korotetaan sitä. Uudisrakennus sulkee maiseman Aurakadulta Fortuna-korttelin sisäpihalle. Konsulintalon (lasimestari Weinin talo) korottaminen pilaa hienon kolmen uusrenessanssitalon kokonaisuuden; Weinin talo, Kansallisen kirjakaupan talo ja Turun Säästöpankin talo. Lisärakentaminen tärvelee alueen, joten asemakaava on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. Asemakaava-alueen kortteli kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennetun ympäristön kokonaisuuteen (RKY-93, RKY-2009). Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan muun ohella, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot tulee säilyttää. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit tulee ottaa huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Kuten edellä on todettu, asemakaava pilaa maiseman ja kaupunkikuvan sekä tuhoaa kulttuurihistoriaa. Lisäksi päätösasiakirjoissa annetaan ymmärtää, että "saavutettavuus" tarkoittaa sitä, että alueelle pitää päästä henkilöautolla, mikä on myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaista. Asemakaavassa kortteliin on osoitettu maanalaista paikoitusrakentamista, mutta minkäänlaista maaperäselvitystä ei ole tehty. Maanperän osalta on vain todettu, että alueella saattaa olla pilaantunutta maaperää. Asiaa ei ole kuitenkaan selvitetty millään lailla. Myös liikenteeseen ja paikoitukseen liittyvät selvityk-

3 (9) set ovat puutteellisia pääasiassa siksi, että keskustan osayleiskaavaa liikenneja paikoitusselvityksineen ei ole tehty. Maaperään kajoaminen edellyttää arkeologisia kaivauksia, mutta näiden kaivausten tai mahdollisesti pilaantuneen maaperän puhdistamisen kustannuksia ei ole arvioitu eikä niiden vaikutuksia rakennuskustannuksiin. Myöskään maanalaisen paikoituksen hintoja johtosiirtoineen ei ole selvitetty. Asian käsittely ja selvittäminen Kaupunginhallitus on antanut lausunnon. Meidän Turku - Vårt Åbo ry on antanut vastaselityksen. Hallinto-oikeuden ratkaisu Hallinto-oikeus hylkää valituksen. Ratkaisun perustelut Kaavamuutosalue ja sen suunnittelutilanne Kaavamuutoksen kohteena oleva Fortuna-kortteli sijaitsee jokirannassa, Auransillan pielessä. Korttelia rajaavat Aurakatu, Linnankatu, Läntinen Rantakatu ja Kristiinankatu. Suunnittelualueeseen kuuluu koko kortteli tonttia 7 lukuun ottamatta. Alueen pinta-ala on 14 973 m 2. Kaavaselostuksen mukaan kaavamuutos ajantasaistaa korttelin vanhan asemakaavan. Korttelin vanha rakennuskanta suojellaan. Linnankadun varteen ja kaupungintalon edusaukion reunaan mahdollistetaan nykyisiin rakennuksiin kytkeytyvän uudisrakennuksen rakentaminen. Fortuna-kortteli on historiallisesti, kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti erittäin arvokas. Kaavaselostuksessa alueen rakennukset on luetteloitu seuraavasti: -Tonteilla 1 ja 2 (Aurakatu 2, Kaupungintalo siipirakennuksineen) sijaitsevat kaksikerroksinen klassistinen kivirakennus, alunperin hotelli-ravintola Seurahuone (C. Bassi 1812, nykyinen uusrenessanssityyli F. A. Sjöström 1885) sekä kaksikerroksinen siipirakennus (von Chiewitz 1861). -Tontilla 3 (Läntinen Rantakatu 13a, Kempe ) sijaitsee yksikerroksinen klassistinen puurakennus (Bonsdorff 1796, nykyiset julkisivut 1922) sekä yksikerroksinen siipirakennus (1790-luku). -Tontilla 3 (Läntinen Rantakatu 13b, Qwensel ja apteekkimuseo ) sijaitsee yksikerroksinen kaupunkitalo ja siipirakennukset 1600-1700-luvuilta. -Tontilla 4 (Linnankatu 14, Konsulintalo ) sijaitsevat kolmikerroksinen uusrenessanssityylinen kaupunkitalo sekä kaksikerroksinen talousrakennus (J. Östman 1885-86). -Tonteilla 5 ja 6 (Läntinen Rantakatu 15 ja Linnankatu 16, Kansallinen kirjakauppa) sijaitsevat Willebrandin talo, Petreliuksen talo, Anderssonin talo, useassa vaiheessa rakennettu yksikerroksinen puurakennus (vanhimmat osat 1809 ja 1825), Luhtimakasiini, tiilinen luhtikäytävällinen kaksikerroksinen talousrakennus (Kajanus 1887), yksikerroksinen tiilirunkoinen talousrakennus (A.Thomander 1906-07), sekä uusrenessanssityylinen asuin- ja liikerakennus (M. Wahlberg ja H. Rancken 1887).

4 (9) -Tontilla 8 (Kristiinankatu 3) sijaitsee Säästöpankki, kolme- ja nelikerroksinen uusrenessanssirakennus (S. Gripenberg 1888-90, laajennus Brunila & W. Jung 1912). Ympäristöministeriön 23.8.2004 vahvistamassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa kaavamuutosalue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueet sekä niihin liittyvät liikennealueet ja puistot. Merkintä sisältää myös keskustaasumisen. Fortuna-kortteli on kohde SR 042 (Keskuskortteli puistoineen, pihoineen ja jokirantoineen) maakuntakaavan luettelossa Turun keskustan suojeltavista rakennetun ympäristön kokonaisuuksista. Museovirasto on laatinut inventoinnin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY 2009). Fortuna-kortteli kuuluu RKYkohteeseen Turun Tuomiokirkko ja Turun historiallinen ydinalue. Kaupunginvaltuuston 18.6.2001 hyväksymässä oikeusvaikutteisessa Turun yleiskaavassa 2020 kaavamuutosalue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Fortuna-kortteli kuuluu lisäksi yleiskaavan aluerajaukseen kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonoloiltaan arvokas alueen osa. Kaavamääräyksen mukaan alueella tapahtuvat muutokset tulee tehdä niin, että alueen ominaispiirteitä ei muuteta. Alueella on voimassa vuonna 1938 vahvistettu asemakaava. Tonttien rakennusoikeus määräytyy vuoden 1964 rakennusjärjestyksen perusteella. Asemakaavassa korttelin itäosaan on esitetty yksi tontti ja sen viereen Auran puistoksi nimetty puistoalue. Asemakaavassa ei ole suojelumerkintöjä. Kaavamuutoksen sisältö valituksen tarkoittamin osin Korttelin tontit 1, 2, 4, 5 ja 6 on osoitettu liike- ja yleisten rakennusten korttelialueeksi, jolle saadaan sijoittaa myös toimistotiloja ja kulttuuria palvelevia tiloja (K-1/RKY). RKY-kaavamerkinnän mukaan alue muodostaa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuurihistoriallisen ympäristön. Aluetta koskevista suunnitelmista tai muutostoimenpiteistä on kuultava museoviranomaista. Tontille 2, kaupungintalon pohjoisen piharakennuksen jatkeeksi on osoitettu Linnankadulle ulottuva rakennusala uudisrakennukselle, jonka sallittu kerrosala on 700 k-m 2 ja kerrosluku IIu1/2. Tontille 4, Linnankadun varteen ns. Konsulintalon viereen on osoitettu rakennusala uudisrakennukselle, jonka sallittu kerrosala on 1 300 k-m 2 ja kerrosluku V. Lisäksi sisäpihalle on osoitettu rakennusala, jonka sallittu kerrosala on 90 k-m 2 ja kerrosluku I. Kaavaselostuksen mukaan asemakaavan muutos mahdollistaa 3-5-kerroksisen L-muotoisen uudisrakennuksen, joka rajaa Kaupungintalon aukion kaupunkitilaa sekä eheyttää Linnankadun varren rakennusrivistöä. Piharakennuksen ja Konsulintalon viereen on kaavaan merkitty rakennuksiin jätettävät kulkuaukot. Kaavan uudisrakennuksia koskevien kaavamääräysten mukaan: -Linnankadun puolella uudisrakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeusasema saa olla +19 m ja harjan korkeusasema +22 m, tontin 6 räystäs- ja harjalinjoihin sovittaen. -Aurakadun puoleisella sivulla tulee noudattaa viereisen rakennuksen räystäsja harjakorkeuksia.

5 (9) -Linnankadun ja Aurakadun suunnalta tulee järjestää rakennuksen läpi esteetön yleinen jalankulkuyhteys, jonka korkeus tulee olla vähintään 4.5 metriä. -Uudisrakentamisen rakennusmateriaaleilta vaaditaan korkeatasoisia laatuominaisuuksia. Julkisivujen tulee olla paikallarakennettuja. -Erityistä huomiota on kiinnitettävä uudisrakennuksen arkkitehtonisesti korkeaan laatuun, jotta se olisi sopiva RKY-alueen rakennustaiteelliseen arvoon nähden, eikä vaaranna suojeltujen rakennusten kaupunkikuvallista asemaa ja historiallista arvoa. Aurakadun ja Linnankadun kulmaan on osoitettu kortteliaukio, jolla huoltoliikenne on sallittu. Kortteliaukiolle sekä tonteille 4, 6 ja 8 on osoitettu maanalainen tila, johon saa sijoittaa autojen pysäköintiä sekä teknisiä tiloja ja varastotiloja yhteen kerrokseen (maa-1). Alue on muinaismuistolain mukaista muinaismuistoaluetta, jolla maaperään kajoava rakentaminen edellyttää arkeologisia tutkimuksia ennen rakennustöiden alkamista (sm-1). Tällaisista rakennustöistä on ilmoitettava museoviranomaiselle vähintään vuotta aikaisemmin. Katujen varsilla olevat rakennukset on kaavamuutoksessa suojeltu ja osoitettu pääosin rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti erittäin arvokkaiksi rakennuksiksi (sr-1). Korttelin sisäosissa olevat rakennukset on osoitettu rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi rakennuksiksi (sr-2). Tämä suojelumerkintä koskee myös kaupungintalon pohjoista piharakennusta, jonka jatkeeksi on osoitettu uudisrakennuksen rakennusala. Linnankadun varrella sijaitseva Konsulintalo on kaavamuutoksessa osoitettu rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi, jonka ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää (sr-3). Julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä ja niitä vastaavia materiaaleja. Rakennukseen myöhemmin rakennetun ylimmän kerroksen saa korvata kahdella uudella kerroksella siten, että rakennuksen ylin julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeusasema saa olla +19 metriä. Rakennuksen pihanpuoleiselle osalle saa rakentaa hissin siten, että naapurirakennusten ikkunoiden valonsaanti ei tarpeettomasti häiriinny. Rakennus- tai toimenpidelupahakemusta käsitellessään on rakennuslautakunnan kuultava asiassa museoviranomaista. Yleisten kaavamääräysten mukaan: -Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Tarvittaessa maaperä on puhdistettava ennen rakentamiseen ryhtymistä osoitteissa Kristiinankatu 3 ja Läntinen Rantakatu 15. -Rakentaminen on suoritettava niin, ettei siitä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista. Turun museokeskuksen lausunto Turun museokeskus on antanut asemakaavan muutosehdotuksesta lausunnon. Museokeskus on todennut, että kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen vaalimisen kannalta haasteellisin kysymys liittyy ns. Konsulintalon korottamiseen ja siihen liittyvän L-muotoisen uudisrakennuksen soveltuvuuteen erittäin arvokkaaseen historialliseen miljööseen. Museokeskus on katsonut, että asemakaavanmuutosehdotus on pääosin sopusoinnussa alueen kehittämiselle ja vanhojen rakennusten suojelulle asetettujen

6 (9) tavoitteiden kanssa. Museokeskus on puoltanut kaavaehdotusta ehdoin, että Konsulintalon kolmas kerros tulee säilyttää eikä rakennusta tule korottaa. Konsulintaloon liittyvän uudisrakennuksen korkeus tulee määrittää siten, että kokonaisuus säilyy tasapainoisena. Lisäksi Aurakadun ja Linnankadun kulmaus tulisi säilyttää avoimena. Sovellettavat säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan muun ohella edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä tulee vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevien erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomion alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana. Tällainen inventointi on muun ohella Museoviraston valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä koskeva inventointi, (RKY 2009). Oikeudellinen arviointi Selvitysten riittävyys Maanalaisen paikoitustilan rakentamiseen liittyvät rakennustekniset seikat ratkaistaan rakennusluvan myöntämisen yhteydessä eikä niitä siten ole ollut tarpeen kaavamuutoksen yhteydessä selvittää. Kaavaan on liitetty määräys, jonka mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava ja tarvittaessa maaperä on määrätyillä tonteilla puhdistettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Kaavassa on lisäksi määrätty, että alue on muinaismuistolain mukaista muinaismuistoaluetta, jolla maaperään kajoava rakentaminen edellyttää arkeologisia tutkimuksia ennen rakennustöiden alkamista. Kaavaselostuksen autopaikkoja koskevien laskelmien mukaan autopaikkojen lukumäärä ei olemassa olevaan tilanteeseen verrattuna merkittävästi muutu. Kaavamuutoksen sisältö huomioon ottaen sillä ei myöskään ole mainittavia liikenteellisiä vaikutuksia.

7 (9) Arkeologisiin kaivauksiin, mahdollisesti pilaantuneen maaperän puhdistamiseen tai maanalaisen paikoituksen rakentamiseen liittyvien kustannusten määrät eivät ole sellaisia kaavan toteuttamisen vaikutuksia, joita olisi ollut tarpeen kaavaa laadittaessa erikseen selvittää. Edellä todettu huomioon ottaen Fortuna-korttelin asemakaavan muutoksen vaikutukset on riittävästi selvitetty. Yleiskaavan laatimisen tarve Vuonna 2001 hyväksytty Turun yleiskaava 2020 on Turun ydinkeskusta-alueen osalta varsin yleispiirteinen ja muun muassa lähes koko Aurajoen länsipuoleinen keskusta-alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Fortuna-korttelin asemakaavan muutoksessa on kysymys yhden keskustan korttelin asemakaavan ajantasaistamisesta, kerrosalaltaan suhteellisen vähäisestä täydennysrakentamisesta sekä korttelin rakennusten suojelukysymysten ratkaisemisesta. Kun otetaan huomioon asemakaavan muutoksen sisältö, sen vaikutukset muutosalueen ympäristöön sekä kaavaan liittyvät muun muassa rakennettua ympäristöä koskevat selvitykset, Turun kaupungin keskusta-alueen osayleiskaavan laatiminen ei ole ollut asemakaavan muutoksen laillisuuden edellytyksenä. Tämän kaavapäätöksen yhteydessä ei voida tutkia sitä, onko kaupunginvaltuuston vuonna 1997 tekemän keskustan yleiskaavan laatimista koskevan päätöksen täytäntöönpanossa mahdollisesti menetelty kuntalain vastaisesti. Kaupunginhallitus on valmistellut nyt kyseessä olevan kaavamuutosasian ja valtuusto on pitänyt tätä valmistelua riittävänä. Asemakaavan sisällön laillisuus Asemakaavan muutosalue kuuluu Turun yleiskaavan laajaan, pääosin Aurajokea myötäilevään aluerajaukseen, jolla on merkitty kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonoloiltaan arvokas alue. Kaavamääräyksen mukaan alueella tapahtuvat muutokset tulee tehdä niin, ettei alueen ominaispiirteitä turmella. Yleiskaavan tarkoittamat ominaispiirteet kaavamuutosalueella liittyvät kulttuurihistoriaan ja kaupunkikuvaan ja nämä arvot ovat Fortuna-korttelin osalta kiistatta merkittävät. Kaavamuutoksessa on ratkaistu korttelin arvokkaan rakennuskannan suojelu. Kortteliin osoitettu lisärakennusoikeus on korttelikokonaisuuteen nähden suhteellisen vähäinen ja kaavaan liitetyillä yksityiskohtaisilla uudisrakennuksia koskevilla kaavamääräyksillä on otettu huomioon alueen edellä mainitut ominaispiirteet. Voimassa oleva yleiskaava on näin ollen ollut riittävästi ohjeena asemakaavan muutosta laadittaessa. Korttelin rakennukset on asemakaavan muutoksessa ns. Konsulintaloa lukuun ottamatta suojeltu museoviranomaisten esitysten mukaisesti. Tämän rakennuksen osalta kaavamuutoksessa on mahdollistettu sen ylimmän kerroksen korvaaminen kahdella uudella kerroksella. Ylin kerros on lisätty rakennukseen vuonna 1945 ja se poikkeaa selvästi rakennuksen alkuperäisestä arkkitehtuurista. Museoviranomaisten lausuntojen sekä rakennushistoriallisten selvitysten mukaan Konsulintalolla on korttelin rakennuksista vähiten suojeluarvoja. Kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa museokeskus on viitannut korttelin yli 100 vuotta kestäneeseen kunnalliseen virastokäyttöön eli kysymyksessä olevan rakennuksen osalta korostanut erityisesti siihen liittyviä kulttuurihistoriallisia arvoja. Kaavaselostuksessa on toisaalta todettu, että rakennukseen lisä-

8 (9) tyssä kerroksessa on toiminnallisia puutteita muun muassa sen vuoksi, että siihen ei ole hissiyhteyttä. Kaavamuutos mahdollistaa L:n muotoisen uudisrakentamisen rakentamisen kahdelle kaavamuutoksen mukaiselle rakennusalalle Kaupungintalon aukion reunaan ja Linnankadun varrelle. Uudisrakentamista ohjaavat yksityiskohtaiset kaavamääräykset, jotka koskevat julkisivusuunnittelua, rakennuksen harja- ja räystäskorkeutta sekä rakennusten liittymistä oleviin rakennuksiin kahden korttelin sisäpihalle aukeavan avaran kulkuaukon välityksellä. Rakennetulle kulttuuriympäristölle on jo lähtökohtaisesti ominaista kerroksellisuus ja rakentuminen eri aikakausien mukanaan tuomien muutosten kokonaisuutena. Kun otetaan huomioon korttelin arvokkaan rakennuskannan laajamittainen suojelu sekä uudisrakentamisen sovittaminen tähän rakennuskantaan edellä todetuilla kaavamääräyksillä, asemakaavan muutos täyttää asemakaavan rakennetun ympäristön vaalimista ja siihen liittyvien erityisten arvojen hävittämiskieltoa koskevan sisältövaatimuksen. Kun arvioidaan kaavan ratkaisuja koko Fortuna-korttelikokonaisuuden kannalta, kaava edistää myös kulttuuriperintöön liittyvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden saavuttamista. Kaupunginhallituksen päätös ei ole lainvastainen. Sovelletut oikeusohjeet Maankäyttö- ja rakennuslaki 9, 24 2 mom, 42 1 mom, 54 ja 188 1 mom Kuntalaki 90 Muutoksenhaku Maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n 5 momentin mukaan tähän päätökseen, joka koskee oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella olevaa asemakaavaa, saa hakea muutosta valittamalla, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä lukien. Selostus valitusluvan myöntämisen edellytyksistä ja hakumenettelystä on liitteenä. (Julkipanon jälkeen, valituslupa).

9 (9) Asian ratkaisijat Hannamaija Falck hallinto-oikeustuomari Tuire Nurmio hallinto-oikeustuomari Kari Hartzell hallinto-oikeustuomari esittelijä Toimituskirjan oikeaksi todistaa Katja Peltola lainkäyttösihteeri