Yhtymähallitus 25.3.2014, liite 33 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013

Yhtymähallitus 25.3.2014, liite 33 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2013

2 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖHALLINTO KARVIAISESSA... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA SIJOITTUMINEN... 3 4. IKÄRAKENNE JA ELÄKÖITYMISEN HAASTE... 5 5. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET, RIITTÄVYYS JA TUOTTAVUUS... 7 5.1 HENKILÖSTÖKULUT JA PALKKAUS... 7 5.2 TYÖAIKA JA TYÖPANOS... 7 5.3 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI... 9 6. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA OPISKELIJAYHTEISTYÖ... 10 7. HENKILÖSTÖN OSALLISTUMINEN JA TYÖHYVINVOINTI... 11 7.1. YHTEISTOIMINTA... 11 8. TAVOITTEITA VUOSILLE 2014-2016... 12

3 1. Johdanto Henkilöstönäkökulmasta menestystekijänä ovat Karviaisen kehittämiseen sitoutuneet johtajat, esimiehet ja henkilöstö. Tavoitteena on, että henkilöstön rekrytoinnissa avoimiin tehtäviin onnistutaan ja tehtäviin on useita hakijoita. Karviainen täyttää avoimiksi tulleita toimia ja virkoja arvioiden organisaation henkilöstöä kokonaisuutena sekä huomioiden palvelutasosuunnitelman mukaiset palvelulinjaukset. Karviaisen rekrytointipohja pyritään pitämään pitkäjänteisesti riittävänä. Henkilöstön työkyvyn edistämisestä huolehditaan edelleen savuttomuudella, työhyvinvointia tukemalla, työkyvyn varhaisella tukemisella ja kannustamalla henkilökunnan vapaa-ajan aktiviteetteja liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa tietoa ja seurata henkilöstön tilan kehitystä kokoavalla tavalla. Raportti toimii johdon ja esimiestyön ohjaustyökaluna. Vuoden 2012 vertailutiedoissa on Karviaisen Nummi-Pusulan henkilöstö mukana. 2. Henkilöstöhallinto Karviaisessa Henkilöstöhallinnossa työskenteli vuonna 2013 kaksi henkilöä; hallinto- ja talouspäällikkö ja toimistosihteeri/työsuojelupäällikkö Henkilöstöhallinnon tehtäviä ovat: Strategisen henkilöstöjohtamisen työvälineiden kehittäminen esimiestyön ohjaaminen yhdenmukaisella tavalla Karviaisen arvojen mukaisesti henkilöstösuunnittelu tuloksellisuustavoitteiden mukaisesti henkilöstön osaamisen kehittäminen henkilöstön riittävyyden arviointi ja tasapaino Karviaisen asiakaspalvelun tarpeisiin Palkka- ja palvelussuhdeasiat palkkausjärjestelmästä huolehtiminen ja yhteistyö palkanlaskennan kanssa yhteydenpito KT-kuntatyönantajiin ja henkilöstön palkan ja työkokemuslisien määritykset palvelussuhdekonsultointi Yhteistyö ammattijärjestöjen kanssa yhteistoiminta paikallisneuvottelut Henkilöstöpalvelujen koordinointi henkilöstön työterveyshuoltopalvelut henkilöstöetuudet Työsuojelun ja työhyvinvoinnin koordinointi työhyvinvoinnin kehittäminen ja arviointi Koulutussuunnittelun koordinointi henkilöstön täydennyskoulutuksen suunnittelu esimies- ja henkilöstökoulutusten sisäinen koordinointi Henkilöstöhallinnon raportointi henkilöstöä koskevan tiedon kokoaminen ja hyödyntäminen vuositason henkilöstöraportointi 3. Henkilöstön määrä ja sijoittuminen Karviaisessa oli 2013 vuonna 464 vakanssia (567 vuonna 2012). Vakansseissa työskenteli yhteensä 569 henkilöä. Vuonna 2012 oli henkilöitä 681. Henkilöstömäärän vähennys johtuu Nummi-Pusulan kunnan eroamisesta perusturvakuntayhtymä Karviaisesta ja liittymisestä Lohjaan. Lohjalle siirtyi 107 vakanssia, joissa työskenteli 97 henkilöä. Karviaisen palveluksessa oli 35 miestä 31.12.2013. Palvelussuhteissa työskenteli 31.12.2013 toistaiseksi palkattua henkilöstöä (442) määräaikaisia (122) tukitoimenpitein työllistetyt (5) oppisopimussuhteiset (0) Määräaikaisia työntekijöitä otetaan Karviaisessa tarpeen mukaan vakituisten työntekijöiden työlomista ja muista perhevapaista johtuvien vakanssien hoitamiseen. Määräaikaisia tekijöitä otetaan myös tilanteissa,

joissa pätevää tai soveltuvaa vakituista tekijää ei toimeen ole saatu. Määräaikaisia projektityöntekijöitä otetaan talousarviossa hyväksyttyihin hankkeisiin. Rahoitus on näissä tehtävissä yleensä ulkopuolinen. 4 Työaika ja henkilöstön määrä kokoaikatyössä oli 478 henkilöä osa-aikatyötä teki yhteensä 92 henkilöä, joista osa-aikatyössä 34, osa-aikaeläkkeellä 17 henkilöä, osittaisella hoitovapaalla 32 henkilöä ja muu esim. terveydellinen syy oli perusteena 9 henkilöllä. Kuva 1. Henkilöstön sijoittuminen palvelulinjoittain Karviaisen henkilöstöstä vakinaisessa palvelusuhteessa oli 77,7%, määräaikaisessa 21,4%, työllistettyjä 0,9%. Kokoaikatyötä teki 84 % henkilöstöstä. Kuva 2. Henkilöstön ikärakenne ja palvelussuhteen luonne 2013

Henkilöstön vaihtuvuus 5 Vakituinen palvelussuhde päättyi 57 henkilöllä, joista 43 palvelussuhde päättyi kokonaan irtisanoutumiseen. Palvelussuhteeseen tuli yhteensä 70 henkilöä. Vakituisen lähteneen ja organisaatioon tulleiden henkilöiden tasapainoa kuvaa tulleiden 70 määrä suhteessa kokonaan poislähteneiden määrään 57. Näin ollen Karviaisen vetovoima on hyvä. 4. Ikärakenne ja eläköitymisen haaste Vuonna 2012 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,6 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Kuntien nykyisestä henkilöstöstä lähes kaksi kolmasosaa jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Karviaisessa henkilöstön keski-ikä vuonna 2013 oli 45,8 vuotta (47,7 vuonna 2012) Karviaisen tavoitteena on henkilöstön työssä pysyvyyden edistäminen siten, että eläköityminen tapahtuu aikaisintaan henkilökohtaisen eläkeiän täyttyessä ja että sairauspoissaolojen suhteellinen osuus pienenee. Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneiden osuus koko henkilöstöstä oli 1,2 %, 7 henkilöä, kun eläkkeelle tosiasiallisesti siirtyi 2,6%, yhteensä 15 henkilöä. Työssä kuitenkin jatkaa eläkkeeseen oikeutetuista 1,6% henkilöstöstä, joka on 9 henkilöä. Taulukko 1. Henkilöstön ikärakenne 31.12.2013 Ikä vuosina Lukumäärä % koko henkilöstöstä alle 20v. 20 24v. 25 29v. 30 34v. 35 39v. 40 44v. 45 49v. 50 54v. 55 59v. 60 64v. 65 69v 6 17 51 58 75 68 77 83 84 43 7 1,0 3,0 8,9 10,2 13,2 12,0 13,5 14,6 14,8 7,6 1,2 Yhteensä Keski-ikä 569 45,8 100 Taulukko 2. Eläköityminen suhteessa eläkeikään vuosi henk.koht. eläkeiän saavutti eläkkeelle siirtyi osaaikaeläkkeelle siirtyi 2011 11 (1,7%) 18 (2,8%) 4 (0,6%) yht. 28 oael. 2012 12 (1,8%) 20 (2,9%) 2 (0,3 %) yht. 20 oael. 2013 7 (1,2%) 15 (2,6%) 3 (0,5%) eläkeiän saavuttamisesta huolimatta jatkaa työssä 8 (1,3%) 9 (1,3%) 9 (1,6%) yht. 17 oael. Kuntatyöntekijät jäivät vuonna 2013 eläkkeelle keskimäärin 59.8 vuotiaana. Karviaisessa jäätiin eläkkeelle 2013 vuonna keskimäärin 63,5 vuotiaana.

Taulukko 3. Eläköitymisen kustannukset (Kuntien eläkevakuutus) 6 Vuosi Palkkasumma Palkkaperusteinen maksu Varhemaksu 2011 21 335 854 4 533 711 85 575 2012 22 601 394 4 963 105 194 620 *2013 18 976 871 3 420 874 178 824 *Vuoden 2013 tiedot Karviaisen tilinpäätöksestä. Kuntien eläkevakuutuksesta ei vielä tietoa saatavilla. Kuva 3. Arvio työntekijöiden henkilökohtaisen eläkeiän täyttymisestä Taulukko 4. Varhaisen eläköitymisen kustannukset; VARHE-maksut Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteisesta eli varhe-maksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle yksilölliselle varhaiseläkkeelle työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä Vuosi Euroa 2011 85 575 2012 194 620 2013 178 824

5. Henkilöstökustannukset, riittävyys ja tuottavuus 7 5.1 Henkilöstökulut ja palkkaus Henkilöstömenot ovat kunta-alalla keskimäärin 60 % toimintamenoista. Henkilöstömenojen osuus Karviaisen toimintamenoista oli 23,4 milj. euroa eli 27,8 % bruttomenoista, mikä on selvästi alle kunta-alan keskiarvon. Henkilöstökulujen alhaisuuteen vaikuttaa toimintojen järjestäminen ostopalvelujen avulla. Karviaisen henkilöstökulut alittivat talousarvioon varatun summan 0,4 milj. euroa. Taulukko 5. Henkilöstökulut 2013 (milj. euroa) talousarvio toteuma ylitys/alitus viranhaltijoiden 4,1 3,8 alitus 0,3 palkat työsuhteisten palkat 11,3 9,5 alitus 1,8 sijaisten palkat 1,0 1,9 ylitys 0,9 henkilöstökulut yht. sivukuluineen 23,8 23,4 alitus yht. 0,4 Taulukko 6. Henkilöstökulut kokonaisuutena 2013, 2012 ja 2011 HENKILÖSTÖKULUT (milj. euroa) Vuosi 2013 Vuosi 2012 Vuosi 2011 Palkat ja palkkiot 19,3 21,9 20,6 Henkilösivukulut Eläkekulut 3,4 3,9 3,5 Muut henkilösivukulut 0,9 1,2 1,1 Henkilöstökorvaukset -0,3-0,4-0,4 Henkilöstökulut yhteensä 23,4 26,6 24,8 5.2 Työaika ja työpanos Tehtyä työaikaa mitataan henkilötyövuosina (=HTV). HTV tarkoittaa yhden henkilön säännöllistä vuosityöaikaa. Kuntayhtymän henkilötyövuosien määrä = kaikki palkalliset työtunnit ja ylityötunnit jaettuna yhteisön keskimääräisellä säännöllisellä vuosityöajalla. Henkilötyövuosien seuraaminen on tyypillinen tapa arvioida organisaatiossa tehtävän työn tehokuutta. Toteutuneeseen työaikaan on otettu huomioon koulutukseen käytetty aika, mutta muut poissaolot on vähennetty.

Kuva 4. Teoreettinen ja toteutunut työaika palvelulinjoittain vuonna 2013 8 Taulukko 7. Toteutunut työaika tulosyksiköittäin henkilötyövuosina vertailtuna 2013-2012 Hallinto Lastenlinja Työikäiset Ikälinja suhdeluku teoreettisen ja toteutuneen työajan ja palkan välillä 2013 suhdeluku teoreettisen ja toteutuneen työajan ja palkan välillä 2012 0,73 0,76 0,79 0,75 0,77 0,73 0,76 0,75 Taulukko 8. Ei-tehty työ työpäivinä työpäivinä 2013 työpäivinä 2012 työpäivinä 2011 vuosilomat 14 004 17 204 16 953 koulutukset 1702 606 787 pidetyt säästövapaat 2268 183 275 työtapaturmat 152 249 185 *perhepoliittiset vapaat 8124 ei raportoitu ei raportoitu ei tehty työ yhteensä 26250 18 242 18 00 *Perhepoliittiset vapaat: äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä erilaiset lapsen hoitovapaat

9 Taulukko 9. Palkattomat poissaolot yhteensä Palkattomat poissaolot työpäivinä Yhteensä 2011 1460 2012 621 2013 694 5.3 Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi Sairauspoissaolot Karviaisen henkilöstö sairasti 2013 yhteensä 5884 työpäivää (palkalliset). Vuonna 2012 kirjattiin palkallisia sairauspäiviä 7323. Sairauspoissaoloja oli keskimäärin 10,3 päivää työntekijää kohti, mikä on vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Kunta-alalla sairauspoissaolot vaihtelevat 10-20 päivän välillä sosiaali- ja terveystoimessa. Toimintasuunnitelmakauden tavoitteita Työterveysyhteistyön tiivistäminen henkilöstön terveyden, työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantamiseksi sekä sairauspoissaolojen vähentämiseksi. TYHY-ryhmän toiminnan tehostaminen ja työhyvinvointiohjelman käynnistäminen: a. työhyvinvoinnin arviointi- ja seurantamittarien kehittäminen käytännön välineeksi: sovitaan/tarkennetaan mittareita mm. sairauspoissaolojen seuranta, varhainen tuki ja työkyvyn tukitoiminta, työhönpaluu ratkaisut ja osatyökykyisten uudelleen sijoittaminen, eläköitymisen seuranta, työhön liittyvät sairaudet työtapaturmat, ammattitaudit ym. b. haetaan uusia keinoja ja toimintamalleja esimiesten, henkilöstöhallinnon, työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyölle linja/yksikkötasolla Työkyvyn tukitoimien ja osatyökykyisten uudelleensijoitustoiminnan tehostaminen yhteistyössä johdon, henkilöstöhallinnon, esimiesten ja työsuojelun kanssa. Ikääntyminen, osatyökykyisyys ja työssä jaksamisen sekä jatkamisen keinot /ratkaisut. TULE-sairauksien ehkäisy ja tehokas varhainen hoito: mm. työn fyysisen kuormituksen keventäminen, työolosuhteiden kehittäminen, apuvälinehankinnat, ergonomiaohjaus, kuntoutus sekä työpaikan ryhmätoiminta. Henkisen kuormituksen ja väkivallan uhkan/masennus/uupumus: haetaan keinoja ja toimintamalleja henkisen kuormituksen vähentämiseen, työssä jaksamisen tukemiseen, työhön paluun ratkaisuihin, työyhteisötyölle. Keinoina ovat lakisääteiset ja muut terveystarkastukset työntekijöille toimintasuunnitelman mukaisesti, kuntoutus, ryhmätoiminta, luennot, työyhteisötyö ja erilaiset hankkeet. Karviaisella on varhaisen tuen ohjelma, jolla pyritään ehkäisemään työkyvyttömyyden pitkittymistä ja helpottamaan työhön paluuta pitkän sairauden jälkeen. Sairauspäivien kokonaismäärä on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna 13,7 %. Pitkät sairauslomat (21-130 päivää) ovat myös vähentyneet 5,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Osa sairauspoissaolojen vähenemisestä johtuu henkilöstömäärän pienenemisestä (Nummi-Pusulan irtaantuminen). Taulukko 10. Sairauspäivien luokittelu keston mukaan 2013 2011 (kalenteripäiviä) sairauspäivien ryhmittely keston mukaan/päivää sairauspäivien määrä yht. 2013 sairauspäivien määrä yht. 2012 sairauspäivien määrä yht. 2011 0 päivää 57hlö 45 hlö 57 hlö 1 3 1593 1880 1768 4-13 2297 2934 2780 14-20 812 814 1112 21-59 1268 1513 1887 60-130 488 345 290 130 - yht. 6458 7486 7837

10 Taulukko 11. Neljä eniten sairauspäiviä aiheuttanutta diagnoosia 2013-2012 diagnoosit sairauspäivien määrä/pv.2013 työntekijämäärä 2013 sairauspäivien määrä/pv.2012 työntekijämäärä 2012 tuki- ja liikuntaelin 2117 92 2364 113 mielenterveys 986 33 1355 109 hengityselimet 618 116 655 112 vammat 385 27 689 35 Taulukko 12. Työterveyden kustannukset vuonna 2013 2011 lakisääteinen työterveyshuoltveyden vapaaehtoinen ter- työnantajan todelli- kulut per henkilö ja sairauden set kulut Kela vä- hoito hennys huomioitu 2013 132 469 131 666 118 820 220,45 (539 hlö) 2012 99 822 136 894 108 375 166,73 (650 hlö) 2011 98 146 126 598 102 558 163,31 (628 hlö) Työterveyden kustannukset henkilöä kohden ovat kasvaneet edellisestä vuodesta. Kustannuksia kasvattaa vuonna 2013 sisäilmatutkimukset, työpaikkaperäiset selvitykset (mm. ergonomiakartoitukset ja potilassiirtokoulutukset ikälinjan henkilöstölle) ja työyhteisön työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyvät kustannukset. Taulukko 13. Muu työhyvinvointi (kuntoutus, tyhy-raha, muistamiset, kulttuuri- ja liikuntasetelit) 2013 Kuntoutus (aslak, tyk) Työhyvinvointi Tyhy-raha Muistamiset Kulttuuri- ja liikuntasetelit Suunnattu työhyvinvointia tukeva toiminta Teatteri Jouluruokailu 2013 henkilöä 14 447 25 440 2 työyksikköä 200 450 2013 kustannus 11 175 5 210 17 600 800 2800 4050 Yhteensä 39 835 Henkilöstökysely Perusturvakuntayhtymä Karviaisen henkilöstölle on tehty henkilöstökysely vuonna 2012. Henkilöstökyselyn tulokset on raportoitu vuoden 2012 henkilöstökertomuksessa. Seuraava henkilöstökysely tehdään vuonna 2014. 6. Henkilöstön kehittäminen ja opiskelijayhteistyö Työnantajan hyväksymiä työn edellyttämiä koulutuksia oli yhteensä 1702 työpäivää (606 v. 2012). Lasten ja nuorten linjalla toimintaa on kehitetty varhaisen tukemisen ja jalkautuvien palvelujen suuntaan. Osana kehittämistyötä neuvoloiden henkilökuntaa on koulutettu Mannerheimin lastensuojeluliitossa kehitettyyn perheryhmätoimintaan, joka vahvistaa työntekijöiden osaamista vanhemmuuden tukemiseen ja lisää vanhempien vertaistukea. Noin puolet neuvolan terveydenhoitajista osallistui Varhaisen vuorovaikutuksen koulutukseen Laurea ammattikorkeakoulussa vuonna 2013. Menetelmää jalkautetaan käytäntöön

vuoden 2014 aikana. Lastensuojelun sosiaaliohjaajat ja nuorisoaseman työntekijät ovat kouluttautuneet THL:ssä kehitettyyn perheinterventiomenetelmään, joka antaa välineitä perheiden kanssa työskentelyyn Työikäisten palvelulinjalla koulutusten painopistealueena on ollut mielenterveys- ja päihdetyön osaamisen lisääminen. Palvelulinja on tarjonnut koulutuksia myös Karviaisen muille palvelulinjoille osana KOHO hanketta. Vuosittain toteutetaan lisäksi vielä keskeisten sosiaalihuollon lakien koulutuksia sosiaalityöntekijöille, tarvittavia terveydenhuollon koulutuksia mm. lainsäädännön muutoksista terveydenhuollon työntekijöille sekä muita yksittäisiä koulutuksia ammatinhallinnan lisäämiseksi ja ylläpitämiseksi työntekijöille ja esimiehille. Ikäihmisten palvelulinjalla on järjestetty linjapäiviä henkilöstölle keväällä kaksi iltapäivää sekä syksyllä kaksi iltapäivää. Henkilöstön täydennyskoulutuksessa ovat aiheena olleet lääkehoito-, potilassiirto-, hoitokertomus-, sekä yksilövastuinen hoitotyönkoulutus. Ravatar- koulutuksia pidettiin kaksi kertaa vuodessa ennen RAVA poikkileikkaus otantaa. Lääkehoidon koulutuksissa on käytetty LoVe lääkehoidon sähköistä ohjelmaa lääkehoidon osaamisen lisäämiseksi ja lääkehoitoon tarvittavien lupien saamiseksi. HaiPro ohjelma otettiin käyttöön 2012 loppuvuodesta rekisteröimään lääkepoikkeamia ja potilasturvallisuuteen vaikuttavia tilanteita. Potilastuvallisuuden lisäämiseksi on ollut käytössä potilasturvallisuusverkkokoulutus. Johdon ja esimiesten yhteisiä kehittämispäiviä oli vuonna 2013 yhteensä 3 kpl. Johdolle ja esimiehille järjestettiin lisäksi koulutusta sosiaalisesta pääomasta ja työhyvinvoinnista ( Työurien Jatkamisen Tukihanke, JAMIT-hanke) yhdessä Tampereen yliopiston kanssa. Muulle henkilöstölle annettiin mahdollisuus osallistua JAMIT-hankkeeseen liittyvään Oman Hyvinvoinnin Lähteillä -kurssille. Karviaisen hankintasääntö päivitettiin ja hankinta-asioihin järjestettiin koulusta johdolle ja esimiehille. Karviaisen ja Vihdin kunnan esimiehelle järjestettiin yhteistyössä Vihdin kunnan kanssa mahdollisuus osallistua kolmivuotiseen johtamisen erikoisammattitutkintoon (Jeat) valmistavaan oppisopimusperusteiseen koulutukseen, joka alkoi vuonna 2013. Johtamiskoulutukseen osallistuu Karviaisesta 4 esimiestä. HaiPro-verkkokoulutuksen on suorittanut 275 henkilöä vuonna 2013. HaiPron avulla käsitellään sähköisesti potilas- ja työturvallisuusilmoitukset. Tarkoituksena on vähentää haittatapahtumia. Pelastussuunnitelmia on päivitetty vuonna 2013 vastaamaan uutta lainsäädäntöä. Vuoden 2013 aikana on Karviaisessa ollut lääkärikoulutettavia yhteensä 11 henkilöä, joista hammaslääketieteen alalta 2, yleislääketieteen erityiskoulutuksessa 2 ja lääkärin erikoistumiskoulutuksessa 7. Opetukseen ja tutkimukseen on haettu erityisvaltionosuutta. Sosiaali- ja terveysalan opintojen työharjoittelua suoritti Karviaisessa yhteensä 91 opiskelijaa (112 opiskelijaa vuonna 2012). Työharjoittelupäiviä kertyi yhteensä 2506 (2523 päivää vuonna 2012). Suurin osa opiskelijoista, yhteensä 61 kpl, oli kotoisin Karviaisen jäsenkunnista. 11 7. Henkilöstön osallistuminen ja työhyvinvointi 7.1. Yhteistoiminta Taulukko 14. Yhteistoiminta lukuina yksilö- ja paikallisneuvottelut yhteistoimintakokoukset paikalliset tai seudulliset sopimukset 2013 2012 7 7 9 kokousta ja käsiteltyjen asioiden määrä 30 5 5 6 kokousta ja käsiteltyjen asioiden määrä 37 Yhteistoiminnassa käsiteltiin yhteistoimintalain mukaiset asiat ja niihin liittyvää valmistelutyötä tehtiin mm. seuraavissa: Karviaisen työhyvinvointiohjelma Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 2014-2018 Talousarvio 2014 ja henkilöstösuunnitelma Palvelutasosuunnitelma 2013-2016

Palvelulinjojen koko henkilöstölle tarkoitetut linjapäivät ovat vakiintuneet keväisin ja syksyisin. 12 Työsuojelun yhteistoimintaorganisaationa toimii Karviaisen työsuojelutoimikunta. Työsuojelua on toteutettu työsuojelupäällikön, työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Myös työhyvinvointiasiat käsitellään työsuojelutoimikunnassa. Työsuojelun toimintaohjelma on voimassa vuosille 2013 2017. Työsuojeluvaltuutetun vaali suoritettiin vuonna 2013 ja henkilöstö valitsi työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan edustajan ja heidän varajäsenensä vuosille 2014 2017. Ammattijärjestöt ovat valinneet keskuudestaan henkilöstön edustajan Karviaisen johtoryhmään. Taulukko 15. Työsuojelun toiminta 2013 569 työntekijää 31.12.2013 Vuosi Läheltä piti -ilmoitukset 2009 2010 2011 2012 2013 Läheltä piti -ilmoitusten määrä (kpl 23 44 41 47 72 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolopäivät yhteensä 7204 8479 7837 7486 6458 Sairauspoissaolo / tp / henkilö 11,08 13,9 14 11,5 10,3 =<3 vrk 1540 1895 1768 1880 1593 > 21 vrk 1649 2748 2177 1858 1756 Työsuojelukoulutusta x kertaa (esimiehille) 1 Työtapaturmat Työtapaturmat yhteensä (kpl) 29 37 38 32 11 Työpaikkatapaturmat (kpl) 23 33 33 26 9 Työmatkatapaturmat (kpl) 6 4 5 6 2 Ammattitaudit (kpl) 0 2 4 0 0 Työtapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolopäivät 362 222 185 249 152 Tapaturma taajuus (määrä/milj. työtuntia) 23 29 28 21 10 Työpaikkakäynnit /-selvitys/kpl 16 10 11 10 28 Työsuojelun viranomaistarkastus AVI 5 10 0 Vaarojen arviointien määrä/kpl 55 9 8 16 23 Toimikunnan kokousten määrä/kpl 7 5 7 6 6 Työhygieniamittaus 1 2 3 1 Työturvallisuuskoulutusta / suunnittelua//tiedottamista 2 2 2 4 3 Työyhteisöpalaverit 8 4 5 4 13 Ensiapukoulutuksien määrä (koulutus/kpl) (2011 koulutettu 60 työntekijää, 2012 koulutettu 45työntekijää) 2013 koulutettu 32 henkilöä. 1 4 3 2 Sisäilmaryhmä, Vihti, Karkkila 2 6 9 6 10 Tyhy-ryhmä 4 2 4 3 7 8. Tavoitteita vuosille 2014-2016 Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa henkilöstöjohtamista. Työhyvinvoinnin kehittämiseksi on Karviaiseen muodostettu osana työsuojelutoimikuntaa työhyvinvoinnin ryhmä, jossa on edustettuna henkilöstöhallinto, työsuojelu, työterveyshuolto ja henkilöstö. Työhyvinvointiryhmä laati vuonna 2013 työhyvinvoinnin toimintaohjelman. Vuoden 2013-2014 painopistealueita ovat: työkyvyn edistäminen ja työurien pidentäminen, työkyvyn tuen mallin käytön varmistaminen, työergonomian parantaminen, sairauspoissaolomäärien väheneminen ja kustannusten aleneminen, tuloksellinen johtaminen ja työhyvinvoinnin seuranta eri mittareilla. Lisäksi kannustetaan henkilökunnan vapaa-ajanaktiviteetteja liikunta- ja kulttuuriseteleillä.