Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys Raporttiluonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LINEA KONSULTIT OY

Raporttiluonnos 1 (126) Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1 Tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainnin ohjaus... 4 2 ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE... 6 2.1 Kaavoitustilanne ja aluerakenne... 6 2.2 Väestökehitys ja asumisen sijoittuminen... 10 2.3 Loma-asuntojen määrä ja sijoittuminen... 14 2.4 Pohjois-Karjalan matkailu... 15 2.5 Työpaikat ja työssäkäynti... 17 2.6 Liikennejärjestelmä ja kehittämishankkeet... 20 3 KAUPAN NYKYINEN PALVELURAKENNE... 23 3.1 Asiointialueet... 23 3.2 Vähittäiskaupan palveluverkko... 24 3.2.1 Päivittäistavarakauppa... 24 3.2.2 Erikoiskauppa... 27 3.2.3 Vähittäiskaupan kerros-ala, suuryksiköt ja keskittymät... 32 3.3 Vähittäiskaupan kilpailutilanne... 34 3.4 Kaupan palvelujen saavutettavuus... 38 4 OSTOVOIMAENNUSTEET JA VÄHITTÄISKAUPAN PINTA-ALATARVE... 43 4.1 Arvio ostovoiman kehityksestä... 43 4.1.1 Arvio Pohjois-Karjalan oman väestön ostovoimasta... 43 4.1.2 Arvio loma-asukkaiden ja matkailijoiden ostovoimasta... 44 4.2 Kaupan hankkeet ja potentiaaliset kauppapaikat... 45 4.3 Arvio liiketilatarpeesta... 45 5 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN VAIHTOEHDOT... 49 5.1 Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan tunnistaminen... 49 5.2 Kaupan palveluverkon kehittämisen vaihtoehdot... 52 5.2.1 Tarkasteltavat vaihtoehdot... 52 5.2.2 Ostovoiman siirtymät eri vaihtoehdoissa... 54 5.2.3 Vaihtoehtojen mitoitus... 55 5.2.4 Merkitykseltään seudullisten kaupan alueiden sijoittuminen vaihtoehdoissa... 56 5.3 Vaihtoehtojen vertailu ja arviointi... 56 5.3.1 Kauppa ja palvelurakenne... 56 5.3.2 Alue- ja yhdyskuntarakenne... 58 5.3.3 Liikkuminen ja palvelujen saavutettavuus... 59 5.3.4 Yhteenveto... 61 5.4 Johtopäätökset ja kaupan alueiden arviointi... 63 5.4.1 Joensuun keskustatoimintojen alue ja kaupan alueet... 64

Raporttiluonnos 2 (126) 5.4.2 Ilomantsin keskustatoimintojen alue... 78 5.4.3 Kiteen keskustatoimintojen alue... 80 5.4.4 Lieksan keskustatoimintojen alue... 82 5.4.5 Nurmeksen Porokylän keskustatoimintojen alue... 84 5.4.6 Outokummun keskustatoimintojen alue... 86 5.4.7 Potentiaaliset uudet kaupan alueet... 88 6 KAUPAN SIJAINTI JA MITOITUS... 95 6.1 Kaupan palveluverkon kehittämistavoitteet... 95 6.2 Vähittäiskaupan kokonaismitoitus... 96 6.3 Suositukset maakuntakaavan vähittäiskaupan määräyksistä ja merkinnöistä... 97 6.3.1 Lähtökohdat vähittäiskaupan määräyksille ja merkinnöille... 97 6.3.2 Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja... 97 6.3.3 Keskustatoimintojen alueet... 98 6.3.4 Vähittäiskaupan suuryksiköt... 100 6.4 Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan tavoitteellinen palveluverkko... 103 6.5 Tavoitteellisen kaupan palveluverkon vaikutusten arviointi... 105 6.5.1 Kauppa ja palvelurakenne... 105 6.5.2 Alue- ja yhdyskuntarakenne... 106 6.5.3 Liikenteelliset vaikutukset ja saavutettavuus... 107 7 YHTEENVETO / TIIVISTELMÄ... 108 8 LÄHTEET... 116 9 LIITTEET... 118 Liite 1. Vähittäiskaupan kokonaismitoitus kunnittain... 118 Liite 2. Keskeisiä kaupan käsitteitä... 119 Liite 3. Päivittäistavarakaupan myymälätyypit ja erikoiskaupan toimialaryhmät... 122

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 3 (126) Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT 1.1 Tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan maakuntahallitus päätti 17.12.2012 käynnistää Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen. Maakuntakaavan 4. vaiheen yhtenä pääteemana on vähittäiskauppa, jonka osalta tarkastelu koskee koko Pohjois-Karjalan maakunnan aluetta. Maakuntakaavan 4. vaiheen tavoitteena on saattaa Pohjois-Karjalan maakuntakaava vastaamaan voimassa olevia maankäyttö- rakennuslain mukaisia säännöksiä ja turvata kaupan edellytysten säilyminen ja palveluiden saatavuus maakunnan eri osissa. Kauppapaikkaselvitys antaa lähtötiedot ja perusteet kaavaprosessissa tehtäville kaupan mitoitusta ja sijoitusta koskeville kaavaratkaisuille. Tarkastelualueena on Pohjois- Karjalan maakunnan alue. Selvityksen kohteena on koko kaupallinen rakenne: päivittäistavarakaupan, paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan ja muun erikoiskaupan nykytila ja kehitysnäkymät sekä kaupan palveluverkon kokonaisuus osana toimivaa ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Selvityksessä tarkastellaan Pohjois-Karjalan kaupan palvelurakenteen ja palveluverkon kehittämistä vuoteen 2030. Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksessä: - selvitetään ja arvioidaan kaupan palveluverkon kehittämisen lähtökohdat (kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen mennyt kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät, kaupan palvelurakenne, kilpailutilanne ja kaupan palveluiden saavutettavuus sekä ostovoiman kehitys ja liiketilatarve) - laaditaan kaupan palveluverkon kehittämisen vaihtoehdot ja arvioidaan niiden vaikutukset - esitetään suositukset kaupan sijoittumisesta ja mitoituksesta Pohjois-karjalassa vuonna 2030 perusteluineen ja arvioidaan suositusten mukaisen kaupan palveluverkon vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslaissa mainittuihin maakuntakaavan sisältövaatimuksiin nähden Kauppapaikkaselvityksen yleisiä lähtökohtia ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maankäyttö- ja rakennuslaki (vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset ja maakuntakaavan sisältövaatimukset) ja vähittäiskaupan sijainninohjausta koskeva ympäristöministeriön ohjeistus (Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus). Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen laatimista on ohjannut Pohjois-karjalan maakuntaliiton asettama kaupan työryhmä, johon kuuluvat: - Kari Riikonen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (31.3.2014 asti) - Risto Poutiainen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto - Pasi Pitkänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto - Suvi Räisänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (31.11.2013 asti) - Heikki Viinikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (1.2.2013 lähtien) - Pirkka Aula Keski-Karjala - Harri Broman Broman Group Oy - Pekka Kukkonen Joensuun seutu - Nina Laukkanen/Simo Mikkonen Tokmanni-konserni - Kari Niskanen Kesko, Itä-Suomi - Outi Pellikka Pohjois-Karjalan osuuskauppa - Martti Piironen Pielisen Karjala - Seppo Siponen Keski-Karjala

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 4 (126) Työryhmän kokouksiin ovat osallistuneet myös maakuntakaavan 4. vaiheen työvaliokunnan jäsenet Reino Kuivalainen Liperistä, Matti Moisala Kontiolahdesta ja Juha-Pekka Vartiainen Joensuusta. Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvityksen laatimisesta vastaa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, jossa selvityksen laativat FM Taina Ollikainen ja FM Mari Pohjola. Liikenteeseen liittyvistä tarkasteluista vastaa Linea Konsultit Oy:stä YTM Jaana Martikainen ja DI Reijo Helaakoski. 1.2 Kaupan sijainnin ohjaus Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tarjoaa kunnille ja maakuntien liitoille välineet ohjata kaupan palvelurakenteen kehitystä ja hallita sen muutoksia. Kaavahierarkiassa maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laatimiselle ja yleiskaava asemakaavan laatimiselle. Kullakin kaavatasolla on omat tehtävänsä. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Maakuntakaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat maakunnan tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen, ympäristön ja talouden kannalta kestävien liikenteen järjestelyjen sekä maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Maakuntakaavassa osoitetaan merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VN 13.11.2008) painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista koskevat tavoitteet. Yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: - yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. - kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. - maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Kaupunkiseuduilla on varmistettava joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä ja palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. - uusia asuin-, työpaikka- tai palvelualueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukainen. - alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöautoliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot ohjataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 5 (126) Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain muutos vähittäiskauppaa koskevien erityisten säännösten osalta tuli voimaan 15.4.2011 hallituksen esityksen mukaisena (HE 309/2010). Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskevien säännösten keskeisenä tavoitteena on kaupallisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset asuinalueiden kaupallisten palvelujen tarjonnalle ja pyrkiä vaikuttamaan olemassa olevien palvelujen säilymiseen. Kaupallisten palvelujen tulee olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen. Toinen vähittäiskaupan sijainnin ohjauksen keskeinen tavoite on keskusta-alueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Keskusta-alueilla on tyypillisesti monipuolinen palvelutarjonta, asutusta ja hyvät liikenneyhteydet ympäröiviltä asuinalueilta eri liikennemuodoilla. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset kaupallisten palvelujen tarjonnalle keskusta-alueilla ja toisaalta edistää keskusta-alueiden olemassa olevan palvelutarjonnan säilyttämistä ja kehitysmahdollisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 2 000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Säännöksiä sovelletaan myös olemassa olevan vähittäiskaupan myymälän merkittävään laajennukseen tai muuttamiseen vähittäiskaupan suuryksiköksi, vähittäiskaupan suuryksikön laajentamiseen sekä sellaisiin vähittäiskaupan myymäläkeskittymiin, jotka ovat vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskauppaa koskevat säännökset koskevat kaikkia kaupan toimialoja. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :ssä esitetty maakunta- ja yleiskaavalle vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset, joiden mukaan: - suunnitellulla maankäytöllä ei saa olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustaalueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Arvioitaessa suunnitteluratkaisun vaikutuksia keskustan kaupallisiin palveluihin otetaan huomioon muun muassa kaupan laatu. - kaavassa osoitettavien kaupan alueiden on mahdollisuuksien mukaan oltava saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Tavoitteena on, että paljon liikennettä aiheuttavat vähittäiskaupan toiminnot (päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset) sijoittuisivat niin, että niihin on mahdollista päästä henkilöauton ohella myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. - suunnitellun maankäytön on edistettävä sellaisen kaupan palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa korostuvat palvelujen etäisyys asutuksesta, mahdollisuus käyttää eri liikkumismuotoja ja muut seikat, jotka vaikuttavat liikenteen määrään (mm. kaupan laatu ja siitä aiheutuva asiointitiheys). Lisäksi lain 71 b :n mukaan maakuntakaavassa on määriteltävä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja sekä osoitettava vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Seudullista merkitystä omaavan suuryksikön alaraja voi olla erilainen riippuen kyseessä olevasta alueesta ja olosuhteista sekä kaupan laadusta. Alaraja voi vaihdella maan eri osissa ja myös yksittäisen maakunnan alueella. Enimmäismitoituksen osoittamisen tavoitteena on varmistaa keskusverkon ja kaupan palvelurakenteen tasapainoinen kehitys. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskusta-alueen ulkopuolelle soveltuvia ovat esim. toimialat, jotka eivät kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja joiden sijoittaminen keskustaan on toiminnan luonteen ja ison tilatarpeen vuoksi vaikeaa. Myös toimialan tyypillinen asiointitiheys ja sitä kautta liikenteen määrä vaikuttaa arvioon.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 6 (126) 2 ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE 2.1 Kaavoitustilanne ja aluerakenne Pohjois-Karjalan maakuntakaava Maakuntakaavan 1. ja 2. vaihe ovat lainvoimaisia. Valtioneuvosto vahvisti kaavan 1. vaiheen joulukuussa 2007. Kaavassa käsiteltiin pääosa maakunnallisista ja seudullisista maankäyttötarpeista. Kaavan 2. vaihe vahvistettiin ympäristöministeriössä kesäkuussa 2010. Kaavan 2. vaihe täydentää maakuntakaavan 1. vaihetta. Siinä käsiteltiin soran ja rakennuskivien ottoalueita, maakunnallisesti arvokkaita soita, eräitä energiahuollon kannalta tärkeitä alueita, varuskuntien ja muiden maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien ampuma-alueiden ja ampumaratojen melualueita. Maakuntakaavan 3. vaiheessa käsiteltiin uusina asioina muun muassa kalliokiviainesten ottoalueita, arvokkaita kallioalueita, teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueita, sotahistoriallisia kohteita, tuulivoima-alueita, pyöräilyreittejä sekä puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen harjoitus- ja ampuma-alueiden suoja-alueita Maakuntakaavan 3. vaihe on ympäristöministeriön vahvistettavana. Maakuntakaavan 4. vaiheessa käsitellään Joensuun seudun yleiskaava 2020 alueen kuntien maankäytön muutoksia ja koko maakunnan osalta vähittäiskaupan suuryksiköitä. Kaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty kesäkuussa 2013. Kaavan lähtökohdat ja tavoitteet valmistellaan vuoden 2013 aikana, kaavaluonnos asetetaan nähtäville keväällä 2014 ja ehdotus alkuvuodesta 2015. Tavoitteena on saada kaava maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi keväällä 2015. Pohjois-Karjalan lainvoimaisissa maakuntakaavoissa on osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentamisen mahdollistavat alueet keskustatoimintojen alueina (C, c) Joensuun ydinkeskustaan ja seutukeskusten keskustoihin sekä keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle vähittäiskaupan suuryksikkö merkinnällä (km, km-1, km-2). Pohjois-Karjalan maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat merkinnät: Joensuun keskustatoimintojen alue (C) Merkinnällä on osoitettu Joensuun ydinkeskusta, jolle sijoittuu keskustahakuisia erikoiskaupan ja hallinnon palveluja sekä asumista. Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle sekä kansainvälisten, ylimaakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen ja monipuolisen erikoiskaupan palvelujen sijoittamiselle. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja julkisen liikenteen toimintaedellytyksiin sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. Keskustatoimintojen alue (c) Kohdemerkinnällä on osoitettu seutukeskusten keskustat, joihin sijoittuu keskustahakuisia kaupan ja hallinnon palveluita sekä asumista. Keskustatoimintojen kohdemerkinnällä on osoitettu Ilomantsin, Kiteen, Lieksan, Nurmeksen Porokylän ja Outokummun keskustat. Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, keskusta-alueen toimivuuteen ja liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 7 (126) Vähittäiskaupan suuryksikkö (km, km-1, km-2) Kohdemerkinnällä on osoitettu vähintään seudullista merkitystä omaava vähittäiskaupan suuryksikkö. Lisämerkinnöillä 1 ja 2 osoitetuille alueille on kohdennettu erityinen suunnittelumääräys, joka koskee niiden toteuttamisen ajoitusta tarvittavien uusien liikennejärjestelyjen johdosta. Vähittäiskaupan suuryksikön kohdemerkinnällä on osoitettu Käpykangas, Pilkko, Raatekangas, Ilomantsintie ja Reijola. Käpykangas ja Raatekangas ovat olemassa olevia vähittäiskaupan suuryksikköjä (km). Reijolan alueen toteutuksen edellytyksenä on eritasoliittymän rakentaminen (km-2) ja Pilkon ja Ilomantsintien alueilla eritasoliittymien uudet järjestelyt (km-1). Suunnittelumääräyksen mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden toteuttamisen ajoittamisessa on otettava huomioon kaupunkiseudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen siten, ettei palvelutarjonnassa aiheudu alueellisia tai eri väestöryhmiä koskevia palvelujen saatavuuteen haitallisesti vaikuttavia muutoksia. km-1 suunnittelumääräyksen mukaan uuden suuryksikön toteuttamisen edellytyksenä on viereisen valtatien eritasoliittymään suunniteltujen uusien liittymäjärjestelyjen toteuttaminen. km-2 suunnittelumääräyksen mukaan alueen toteuttaminen on ajoitettava siten, ettei suuryksikköä toteuteta ennen kuin viereiselle valtatielle suunniteltu eritasoliittymä on rakennettu. Maakuntakaavan muita vähittäiskaupan suuryksiköiden palveluverkon kehittämisessä huomioon otettavia merkintöjä ja määräyksiä: Keskustatoimintojen alakeskus (ca) Kohdemerkinnällä on osoitettu Joensuun ydinkaupunkiseudun alakeskukset, joihin sijoittuu alueellisia yksityisiä ja julkisia palveluja sekä asumista. Keskustatoimintojen kohdemerkinnällä on osoitettu Karsikko, Niinivaara, Noljakka ja Rantakylä Joensuussa, Lehmo Kontiolahdessa, Reijola Pyhäselässä ja Ylämylly Liperissä. Suunnittelumääräyksen mukaan alakeskukseen ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suurmyymälää. Taajamatoimintojen alue (A) Aluevarausmerkinnällä on osoitettu taajamatoimintojen aluetta, jolla on yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon ylikunnalliset aluetarpeet. Merkintään sisältyy mm. yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumisen, palvelujen, merkittäviä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja työpaikkaalueiden sekä muiden taajamatoimintojen sijoittumis- ja laajenemisalueet. Merkintä pitää sisällään myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenneväylät, virkistysalueet ja -yhteydet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset suojelualueet. Suunnittelumääräyksen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnallisesi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajamansisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Laajennusalueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon taloudellisuus, palvelujen saavutettavuus, kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 8 (126) Taajamatoimintojen alue (a) Kohdemerkinnällä on osoitettu aluerakenteen kannalta tärkeää muuta taajamatoimintojen aluetta, jotka toimivat lähialueensa kaupallisten ja julkisten palveluiden keskuksena, mutta joiden odotettavissa olevan rakentamisen ohjaaminen ei edellytä merkittävää uusien laajennusalueiden osoittamista. Merkintään sisältyy mm. asumisen, palvelujen, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueita sekä muita taajamatoimintoja. Merkintä sisältää myös taajaman sisäistä käyttöä palvelevat liikenneväylät, virkistysalueet ja -yhteydet, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet sekä paikalliset suojelualueet. Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee edistää taajamarakenteen eheytymistä sekä kiinnittää huomiota taajaman sisäisen viherverkoston muodostamiseen ja kulttuuriympäristön ja -kohteiden ominaispiirteiden säilymiseen. Työpaikka-alue (TP, TP-e, Tp-1, TP-2) Aluevarausmerkinnällä on osoitettu aluerakenteen kannalta merkittävää työpaikka-aluetta, jolla on vähintään seudullista merkitystä. Alue on tarkoitettu pääasiassa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien tuotanto-, varasto- ja tilaa vievän kaupan ja muiden palvelujen alueeksi. Lisämerkinnällä -e on osoitettu alueet, joille voidaan sijoittaa vähäisessä määrin erikoiskaupan suuryksiköitä ja lisämerkinnällä -1 alueita, joiden käyttöönoton edellytyksenä on valtatien 6 ohitustien ja eritasoliittymän rakentaminen. Työpaikka-alueina, joille voidaan sijoittaa erikoiskaupan suuryksiköitä, on osoitettu Raatekankaan, Käpykankaan ja Siihtalan alueet Joensuussa. Suunnittelumääräyksen mukaan lisämerkinnällä -e osoitetuille alueille voidaan sijoittaa vähäisessä määrin erikoiskaupan suuryksiköitä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee tarkemmin osoittaa suuryksiköiden sijainti ottaen erityisesti huomioon toimivat liikennejärjestelyt ja toiminnan sopeutuminen lähialueen muuhun maankäyttöön. Työpaikka-alue (t) Kohdemerkinnällä on osoitettu yhdyskuntarakenteen kannalta muuta merkittävää työpaikka-aluetta, jolla on vähintään seudullista tai paikallista merkitystä sen toiminnan laajuuden tai sijainnin vuoksi. Alue on tarkoitettu pääasiassa ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien tuotanto-, varasto- ja tilaa vievän kaupan ja muiden palvelujen alueeksi. Suunnittelumääräyksen mukaan alueelle ei saa suunnitella sellaisia työpaikkatoimintoja, joilla on merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia lähialueille.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 9 (126) Aluerakenne ja palvelukeskusverkko Palveluverkoston rungon muodostavat Joensuu kansainvälisten, valtakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen keskuksena, Ilomantsi, Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu seutukeskuksina sekä muut kuntakeskukset alueellisina palvelukeskuksina. Seutukeskukset muodostavat maakunnan eri osien laajempaa aluetta palvelevan palveluja koulutusverkoston rungon, joissa on monipuolisia erikoiskaupan, hallinnon, kulttuurin, koulutuksen ja vapaa-ajan palveluita. Kuntakeskukset muodostavat alueellisen palveluverkoston, joka tarjoaa hallinnon, kaupan, kulttuurin ja vapaa-ajan peruspalveluita sekä jossakin määrin myös erikoiskaupan palveluita. Palveluverkostoa täydentävät muut maaseututaajamat ja kyläkeskukset, jotka tarjoavat maaseutualueiden peruspalveluita (kauppa, koulu). Kuva 1. Pohjois-Karjalan aluerakenne (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2008).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 10 (126) 2.2 Väestökehitys ja asumisen sijoittuminen Asumisen sijoittuminen Pohjois-Karjalan väestömäärä oli vuoden 2012 lopussa 165 754 asukasta. Väestöstä 75 % asui Joensuun seudulla, 11 % Keski-Karjalan seudulla ja 14 % Pielisen Karjalan seudulla. Kunnittain tarkasteltuna 45 % Pohjois-Karjalan väestöstä asui Joensuun kaupungin alueella. Seuraavassa kuvassa on esitetty Pohjois-Karjalan väestön sijoittuminen 1 x 1 kilometrin ruuduissa. Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita. Valtaosa Pohjois-Karjalan väestöstä on keskittynyt Joensuun kaupunkiseudun taajama-alueelle. Muualla maakunnassa väestö on keskittynyt seutu- ja kuntakeskuksiin sekä niiden läheisyyteen. Kuva 2. Asutuksen sijoittuminen ja väestöntiheys Pohjois-Karjalassa vuonna 2012 (YKR SYKE ja Tilastokeskus, pohjakartta MML).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 11 (126) Väestökehitys 2000-2012 Vuosina 2000-2012 Pohjois-Karjalan väestömäärä väheni noin 1 200 asukkaalla. Seuduittain tarkasteltuna Joensuun seudun väestömäärä lisääntyi ja Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan väestömäärä väheni. Kunnittain tarkasteltuna väestömäärä lisääntyi Joensuussa, Kohtiolahdessa ja Liperissä. Muissa kunnissa väestömäärä väheni. Taulukko 1. Pohjois-Karjalan väestökehitys 2000-2012 (Tilastokeskus) Väestömäärä Muutos 2000-2012 2000 2005 2012 lkm % %/v Joensuun seutu 121 287 122 032 123 898 2 611 2,2 % 0,2 % Ilomantsi 7 129 6 422 5 693-1 436-20,1 % -1,9 % Joensuu 71 013 72 292 74 168 3 155 4,4 % 0,4 % Juuka 6 583 6 034 5 324-1 259-19,1 % -1,8 % Kontiolahti 11 517 12 768 14 245 2 728 23,7 % 1,8 % Liperi 11 479 11 750 12 397 918 8,0 % 0,6 % Outokumpu 8 155 7 758 7 343-812 -10,0 % -0,9 % Polvijärvi 5 411 5 008 4 728-683 -12,6 % -1,1 % Keski-Karjalan seutu 22 331 20 746 18 728-3 603-16,1 % -1,5 % Kitee 13 283 12 462 11 341-1 942-14,6 % -1,3 % Rääkkylä 3 175 2 838 2 490-685 -21,6 % -2,0 % Tohmajärvi 5 873 5 446 4 897-976 -16,6 % -1,5 % Pielisen Karjalan seutu 23 381 23 381 23 128-253 -1,1 % -0,1 % Lieksa 15 208 13 722 12 399-2 809-18,5 % -1,7 % Nurmes 9 781 9 151 8 308-1 473-15,1 % -1,4 % Valtimo 3 002 2 671 2 421-581 -19,4 % -1,8 % POHJOIS-KARJALA 166 999 166 159 165 754-1 245-0,7 % -0,1 % Seuraavassa kuvassa on esitetty 1 x 1 km ruuduissa tapahtuneet väestömuutokset (henkilöiden lukumäärä) vuosina 2000-2012. Väestömäärä on lisääntynyt nopeasti erityisesti Joensuun kaupunkiseudulla. Kuva havainnollistaa myös esimerkiksi Joensuun kaupunkiseudun asutuksen sisäistä muutosta: väestön kasvu on kohdistunut keskustaa ympäröiville alueille, kun taas Joensuun ydinkeskustan alueella väestömäärä on vähentynyt. Ilmiö kuvastaa kaupunkiseuduille tyypillistä seutuistumiskehitystä, jossa lapsiperheet muuttavat keskustoja ympäröiville asuinalueille ja keskusta-alueilla asuu tyypillisesti pieniä talouksia.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 12 (126) Kuva 3. Väestömuutos (henkilöiden määrä) 1 x 1 km ruuduissa vuosien 2000 ja 2012 välisenä aikana (YKR SYKE ja Tilastokeskus, pohjakartta MML). Väestöennuste Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen (2012) mukaan Pohjois-Karjalan väestömäärä on vuonna 2030 noin 163 300 asukasta. Väestömäärä vähenee ennusteen mukaan noin 2 500 asukkaalla (-1,5 %) vuosina 2012-2030. Seuduittain tarkasteltuna väestömäärä lisääntyy Joensuun seudulla ja vähenee Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan seuduilla. Kunnittain tarkasteltuna väestömäärä lisääntyy Joensuussa, Kontiolahdessa ja Liperissä ja vähenee muissa kunnissa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 13 (126) Taulukko 2. Pohjois-Karjalan väestöennuste (Tilastokeskus 2012) Väestömäärä Muutos 2012-2030 2012 2020 2030 lkm % %/v Joensuun seutu 123 898 126 265 127 965 4 067 3,3 % 0,2 % Ilomantsi 5 693 5 231 4 846-847 -14,9 % -0,9 % Joensuu 74 168 76 149 77 878 3 710 5,0 % 0,3 % Juuka 5 324 4 676 4 157-1 167-21,9 % -1,4 % Kontiolahti 14 245 15 699 16 600 2 355 16,5 % 0,9 % Liperi 12 397 13 015 13 419 1 022 8,2 % 0,4 % Outokumpu 7 343 6 870 6 519-824 -11,2 % -0,7 % Polvijärvi 4 728 4 625 4 546-182 -3,8 % -0,2 % Keski-Karjalan seutu 18 728 17 049 15 914-2 814-15,0 % -0,9 % Kitee 11 341 10 262 9 517-1 824-16,1 % -1,0 % Rääkkylä 2 490 2 201 2 021-469 -18,8 % -1,2 % Tohmajärvi 4 897 4 586 4 376-521 -10,6 % -0,6 % Pielisen Karjalan seutu 23 128 21 004 19 386-3 742-16,2 % -1,0 % Lieksa 12 399 11260 10 369-2 030-16,4 % -1,0 % Nurmes 8 308 7512 6 930-1 378-16,6 % -1,0 % Valtimo 2 421 2232 2 087-334 -13,8 % -0,8 % POHJOIS-KARJALA 165 754 164 318 163 265-2 489-1,5 % -0,1 % Maakuntakaavassa varaudutaan myös Tilastokeskuksen väestöennustetta suurempaan väestönkasvuun. Joensuun kaupunkiseudun aluerakenteen kehittämistä tarkastellaan maksimi- ja minimivaihtoehtojen pohjalta. Minimivaihtoehto on Tilastokeskuksen väestöennusteen mukainen väestömäärä ja maksimivaihtoehto suotuisampi ja suurempaan muuttovoittoon perustuva väestömäärä. Joensuun kaupunkiseudun (Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi) väestömäärä on vuonna 2030 minimivaihtoehdossa 119 600 asukasta ja maksimivaihtoehdossa 123 000 asukasta. Ikärakenteen muutos Väestön ikääntyminen on yksi niistä yhteiskunnan muutostrendeistä, joihin tulee varautua kaupan palveluverkon kehittämisessä myös Pohjois-Karjalassa. Seuraavassa kuvassa on esitetty Pohjois-Karjalan vuosien 2012-2030 väestönmuutoksen jakautuminen ikäryhmittäin Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan. Pohjois-Karjalassa kuten muuallakin Suomessa yli 65-vuotiaiden määrä lisääntyy merkittävästi. Kuva 4. Pohjois-Karjalan väestömuutos vuosina 2012-2030 ikäryhmittäin (Tilastokeskus).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 14 (126) 2.3 Loma-asuntojen määrä ja sijoittuminen Loma-asuntojen määrä Pohjois-Karjalassa oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 24 092 vapaa-ajan asuntoa. Vapaa-ajan asunnoista oli 59 % Joensuun seudulla, 22 % Keski-Karjalan ja 19 % Pielisen Karjalan seudulla. Vapaa-ajan asuntojen määrä on lisääntynyt vuosina 2000-2012 Pohjois-Karjalassa 1 878 mökillä (+8,5 %). Vuonna 2010 Pohjois-Karjalassa oli 8 260 ulkomaakuntalaisten omistamaa kesämökkiä (n. 33 % kaikista Pohjois-Karjalan kesämökeistä). Taulukko 3. Pohjois-Karjalan kesämökkien määrän kehitys (Tilastokeskus). Kesämökkien määrä Muutos 2000-2012 2000 2005 2012 lkm % %/v Joensuun seutu 13 293 13 612 14 289 996 7,5 % 0,6 % Ilomantsi 1 692 1 779 1 903 211 12,5 % 1,0 % Joensuu 3 279 3 408 3 616 337 10,3 % 0,8 % Juuka 1 570 1 678 1 808 238 15,2 % 1,2 % Kontiolahti 1 553 1 559 1 594 41 2,6 % 0,2 % Liperi 2 842 2 775 2 884 42 1,5 % 0,1 % Outokumpu 1 002 1 004 1 046 44 4,4 % 0,4 % Polvijärvi 1 355 1 409 1 438 83 6,1 % 0,5 % Keski-Karjalan seutu 5 003 5 077 5 311 308 6,2 % 0,5 % Kitee 2 751 2 896 3 019 268 9,7 % 0,8 % Rääkkylä 1 258 1 182 1 267 9 0,7 % 0,1 % Tohmajärvi 994 999 1 025 31 3,1 % 0,3 % Pielisen Karjalan seutu 3 918 4 168 4 492 574 14,7 % 1,1 % Lieksa 2 341 2 533 2 737 396 16,9 % 1,3 % Nurmes 1 201 1 243 1 348 147 12,2 % 1,0 % Valtimo 376 392 407 31 8,2 % 0,7 % POHJOIS-KARJALA 22 214 22 857 24 092 1 878 8,5 % 0,7 % Tilastokeskuksen kesämökkitilastossa ovat mukana yksityisten omistamat kesämökit. Tilastoon ei sisälly ulkomaalaisten, perikuntien ja yhteisöjen omistamat mökit eikä mökkivuokrausyritysten mökit. Loma-asuntojen sijoittuminen Seuraavassa kuvassa on esitetty Pohjois-Karjalan kesämökkien sijoittuminen 1 x 1 kilometrin ruuduissa. Tummat värit kuvastavat alueita, joilla kesämökkejä on tiheimmin. Kesämökkejä on sijoittunut tasaisesti koko maakuntaan, tiheimmin suurimpien järvien rannoille.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 15 (126) Kuva 5. Loma-asuntojen sijoittuminen Pohjois-Karjalassa vuonna 2012 (YKR SYKE ja Tilastokeskus, pohjakartta MML). 2.4 Pohjois-Karjalan matkailu Pohjois-Karjalan matkailun keskeinen vetovoima on Kolin matkailukeskus sekä maakunnan runsaat vesistöt. Kolin lisäksi muita matkailullisia käyntikohteita ovat mm. kylpylät, Bomban talo ja Karjalaiskylä sekä Valamon luostari. Pohjois-Karjalan tapahtumatarjonta on runsasta, josta esimerkkejä ovat Ilosaarirock, Lieksan vaskiviikko sekä lukuisat urheilutapahtumat.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 16 (126) Koli on maakunnan matkailun veturi hiihtokeskuksineen ja kansallispuistoineen. Kolille on rakentumassa uusi kylpylä, hotelli sekä Koli-Cultura luonto- ja kulttuurikeskus. Kolin kehittämistä linjaa Kolin master plan, jonka vision mukaan Koli erottuu ennen kaikkea palveluidensa ympärivuotisuudella sekä ainutlaatuisella luonto- ja kulttuuriperustalla. Pohjois-Karjalan matkailu on tilastojen valossa kehittynyt positiivisesti. Vuonna 2012 rekisteröityneitä yöpymisiä oli noin 491 000. Talouden taantuman vaikutukset näkyvät kuitenkin selkeänä notkahduksena yöpymistilastoissa. Kuva 6. Pohjois-Karjalan rekisteröityjen yöpymisten kehitys Pohjois-Karjalan matkailun kansainvälisyysaste on vielä pieni, mutta selkeässä kasvussa. Vuonna 2012 rekisteröityneistä yöpymisistä oli kotimaisia n. 80 %, venäläisiä n. 11 % ja muita ulkomaalaisia n. 8 %. Matkailu kasvaa Pohjois-Karjalassa Venäjän kysynnän voimin. Vuonna 2012 venäläisiä yöpymisiä kirjattiin 55 350 ja viime vuosina kasvu on ollut voimakasta. Venäläisten rekisteröityjen yöpymisten määrä Pohjois-Karjalassa on lisääntynyt keskimäärin 29,8 %/vuosi vuosina 2007 2012 ja keskimäärin 10,9 %/vuosi vuosina 2000 2012. Venäläisten matkailun kasvun arvioidaan jatkuvan voimakkaana myös tulevina vuosina. Mahdollinen viisumivapaus lisää venäläisten matkailijoiden määrää erityisesti heti viisumivapauden toteuduttua, jolloin kasvu on hetkellisesti suurta. Tällä hetkellä venäläisiä houkuttelee Pohjois-Karjalaan ostosten tekeminen ja kohteena on pääasiassa Joensuun kaupunki ostoskeskuksineen ja viihdepalveluineen. Viisumivapauden toteutuessa ostosmatkailun arvioidaan lisääntyvän suhteessa ns. perinteiseen lomamatkailuun. Kuva 7. Venäläisten rekisteröityneiden yöpymisten kehitys Pohjois-Karjalassa

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 17 (126) Niiralan raja-asemalla on keskeinen merkitys Pohjois-Karjalan matkailulle ja sen kehitykselle. Rajanylitysliikenne Niiralassa on kasvanut vuosien mittaan huomattavasti ja vuonna 2012 rajanylityksiä oli noin 1,5 miljoonaa. Kasvua on ollut sekä suomalaisten että venäläisten rajanylitysmäärissä. Pohjois-Karjalan Rajavartioston mukaan rajanylitysliikenteen kasvun Niiralassa arvioidaan jatkuvan 10-15 %:n vuosivauhdilla tulevina vuosina ja nousevan yli 2,5 miljoonaan seuraavan viiden vuoden kuluessa riippumatta siitä toteutuuko viisumivapaus vai ei. 2.5 Työpaikat ja työssäkäynti Työpaikkamäärä Työpaikkojen määrä ja sijainti vaikuttavat omalta osaltaan kaupan sijoittumiseen. Pohjois-Karjalassa oli vuoden 2011 lopussa 62 682 työpaikkaa. Työpaikoista 77 % oli Joensuun seudulla, 10 % Keski-Karjalan seudulla ja 12 % Pielisen Karjalan seudulla. Maakunnan suurimpana työpaikkakeskittymänä korostuu maakuntakeskus Joensuu ja sitä ympäröivä kaupunkiseutu, Kontiolahti ja Liperi. Myös Kiteellä, Lieksassa, Nurmeksessa ja Outokummussa on huomattava määrä työpaikkoja. Vuosina 2000-2011 Pohjois-Karjalan työpaikkamäärä lisääntyi noin 1 700 työpaikalla (+2,8 %). Työpaikkamäärä lisääntyi Joensuun seudulla, mutta väheni muissa seutukunnissa. Taulukko 4. Pohjois-Karjalan työpaikkamäärän kehitys (Tilastokeskus) Työpaikkojen määrä Muutos 2000-2011 2000 2005 2011 lkm % %/v Joensuun seutu 44 606 46 825 48 481 3 875 8,7 % 0,8 % Ilomantsi 2 104 1 922 1 890-214 -10,2 % -1,0 % Joensuu 29 335 30 958 33 323 3 988 13,6 % 1,2 % Juuka 2 163 2 126 1 862-301 -13,9 % -1,4 % Kontiolahti 3 361 4 381 3 861 500 14,9 % 1,3 % Liperi 3 416 3 315 3 423 7 0,2 % 0,0 % Outokumpu 2 786 2 721 2 818 32 1,1 % 0,1 % Polvijärvi 1 441 1 402 1 304-137 -9,5 % -0,9 % Keski-Karjalan seutu 7 653 7 188 6 466-1 187-15,5 % -1,5 % Kitee 5 046 4 718 4 287-759 -15,0 % -1,5 % Rääkkylä 842 760 650-192 -22,8 % -2,3 % Tohmajärvi 1 765 1 710 1 529-236 -13,4 % -1,3 % Pielisen Karjalan seutu 8 715 7 903 7 735-980 -11,2 % -1,1 % Lieksa 4 820 4 196 4 015-805 -16,7 % -1,6 % Nurmes 3 043 2 966 3 043 0 0,0 % 0,0 % Valtimo 852 741 677-175 -20,5 % -2,1 % POHJOIS-KARJALA 60 974 61 916 62 682 1 708 2,8 % 0,3 % Työpaikkojen sijoittuminen Seuraavassa kuvassa on esitetty Pohjois-Karjalan työpaikkojen sijoittuminen 1 x 1 kilometrin ruuduissa. Tummat värit kuvastavat alueita, joissa työpaikkoja on tiheimmin. Valtaosa Pohjois-Karjalan työpaikoista on keskittynyt Joensuun kaupunkiseudulle. Muualla maakunnassa työpaikat ovat keskittyneet seutu- ja kuntakeskuksiin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 18 (126) Kuva 8. Työpaikkojen sijoittuminen Pohjois-Karjalassa vuonna 2010 (YKR SYKE ja Tilastokeskus, pohjakartta MML). Työssäkäynti Maakunnan suurimpana työpaikkakeskittymänä Joensuu ja sitä ympäröivä kaupunkiseutu, Kontiolahti ja Liperi, toimii työssäkäynnin keskustaajamana suurelle työssäkäyntialueelle. Joensuun työssäkäyntialueeseen kuuluvat Ilomatsi, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä ja osa Tohmajärvestä. Juuka, Kitee, Lieksa ja Nurmes muodostavat omat työssäkäyntialueet. Kiteen työssäkäyntialueeseen kuuluu osa Tohmajärvestä ja Nurmeksen työssäkäyntialueeseen Valtimo.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19 (126) Raporttiluonnos Alueella työssäkäyvät asuinkunnan mukaan 31.12.2011 13 1 3 0 2 7 0 68 265 357 156 250 18 Muualta tulevat 10 226 2 115 Pohjois-Karjala Valtimo Tohmajärvi Rääkkylä Polvijärvi Outokumpu Nurmes 16 Liperi 4 Lieksa 0 56 Kontiolahti 215 274 24 585 Kitee Joensuu 1 890 1 585 Juuka Ilomantsi Alueella työssäkäyvät Asuinkunta 1 856 34 Työpaikan kunta Ilomantsi Joensuu 33 323 Juuka 1 862 1 65 Kitee 4 287 4 184 1 44 10 9 58 5 28 2 0 13 1 774 88 28 0 17 0 3 2 69 283 0 4 040 247 21 199 3 16 26 3 17 1 3 727 134 31 3 580 3 88 3 11 0 0 9 3 899 116 5 2 184 5 90 85 12 7 4 3 331 92 6 2 439 0 0 0 0 183 2 886 157 1 1 938 118 2 5 0 2 556 262 50 1 003 1 1 0 1 265 39 531 7 0 634 16 9 1 100 0 1 502 27 633 44 3 861 13 7 2 068 Lieksa 4 015 5 142 26 1 Liperi 3 423 2 758 2 11 166 3043 1 48 93 1 9 Outokumpu 2 818 6 208 5 2 43 2 226 Polvijärvi 1 304 1 118 14 2 25 2 48 0 650 0 54 0 25 6 0 11 0 0 0 1 529 2 213 0 138 27 0 9 0 2 2 677 2 5 3 1 0 3 1 79 0 2 Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Yhteensä 106 62 682 1 896 27 935 1 754 3 866 5 931 3 965 4 841 2 742 2 375 1 634 Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 32 065 1 258 4 3 446 Kontiolahti Nurmes 13 1 340 1538 227 3 468 2 535 787 1 679 0 763 60 168 2 514 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 21.10.2013 Kuva 9. Työssäkäynnin suuntautuminen Pohjois-Karjalassa vuonna 2011 (PohjoisKarjalan maakuntaliitto). Kuva 10. Työssäkäyntialueet Pohjois-Karjalassa vuonna 2007 (Suomen ympäristökeskus 2012).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 20 (126) 2.6 Liikennejärjestelmä ja kehittämishankkeet Liikenneverkko Pohjois-Karjalan liikenneverkon rungon muodostavat tieverkon osalta Lappeenrannasta Joensuuhun ja edelleen Kajaaniin kulkeva valtatie 6, valtatie 9 Kuopiosta Joensuun kautta rajanylityspaikalle Niiralaan (entinen vt 17 ja kt 70) sekä valtatieltä 9 Varkauteen ja valtatielle 5 erkaneva valtatie 23. Myös Pielisen itäpuolta kulkeva kantatie 73 Kontiolahdesta Lieksaan ja Nurmekseen, kantatie 75 Nurmeksesta Kuopioon, kantatie 74 Joensuusta Ilomantsiin sekä kantatie 71 Kiteeltä Savonlinnaan ja ovat tärkeitä, pääasiassa maakunnan sisäisiä yhteyksiä. Kuva 11. Pohjois-Karjalan keskeinen liikenneverkko (Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma) Liikennemäärät ovat suurimmillaan valtateillä Joensuun kaupunkiseudulla ja vaikka valtatiet ovat tärkeitä läpikulkuliikenteen yhteyksiä, suuri osa valtateidenkin liikenteestä on maakunnan eri seutujen sisäistä seudullista liikennettä. Rautatiestön osalta Karjalanradan merkitys on keskeinen lähinnä kaukoliikenteessä. Niiralan raja-asemalla on keskeinen merkitys Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmässä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 21 (126) Joukkoliikenne Maakunnan sisäisen joukkoliikennejärjestelmän runkona toimii kuntien välinen ja erityisesti Joensuuhun suuntautuva linja-autoliikenne, joka tarjoaa kohtuulliset yhteydet kuntakeskuksista Joensuuhun. Joukkoliikenteen palvelutaso on korkein Joensuusta Kontiolahteen, Ylämyllylle sekä Hammaslahteen suuntautuvissa käytävissä. Joensuun paikallisliikenteessä ja edellä mainituilla laatukäytävillä joukkoliikenteen palvelutaso on varsin hyvä. Puutteita on lähinnä kesäajan liikenteessä sekä ilta- ja viikonloppuliikenteessä. Kuva 12. Joukkoliikenteen matkustajapalvelujen laatutaso Pohjois-Karjalassa (Pohjois- Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Pielisen Karjala)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 22 (126) Joensuun seudun joukkoliikennesuunnitelmassa (2012) vuosille 2014 2020 ei esitetä joukkoliikenteen nykyiseen linjastoon merkittäviä muutoksia. Joensuun kaupunkialueella tiheimmin liikennöidyillä laatukäytäväosuuksilla Noljakkan Marjalan, Mutalan Rantakylän sekä Niinivaaran suuntaan linjojen yhteenlaskettu vuoroväli on alle 15 minuuttia, muilla linjoilla vuorovälit ovat tyypillisesti 30 60 minuuttia. Erityisryhmiä palvelee lisäksi palveluliikenne. Joensuun kaupunkialueella palvelee Kyytipoika ja asiointiliikennettä Joensuun seudulla on lisäksi Ilomantissa, Juuassa, Polvijärvellä, Kiihtelysvaarassa, Tuupovaarassa, Enossa ja Uimaharjussa. Keski-Karjalassa palveluliikenteen keskuksia ovat Kitee, Kesälahti ja Tohmajärvi. Pielisen Karjalassa palveluliikennettä on kaikissa kolmessa kunnassa. Maakunnan sisäistä joukkoliikennettä täydentää maakunnan rajat ylittävä kaukoliikenne. Kaukoliikenteen merkitys paikallisen liikenteen hoitamisessa on nykyisellään kuitenkin vähäinen, mikä on todennäköisesti seurausta kaukoliikenteen aikataulujen heikosta sopivuudesta työ- ja asiointiliikenteeseen. Kevyen liikenteen yhteydet Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelmien mukaan maakunnan taajamissa ja kaupunkien keskustoissa kevyen liikenteen verkosto on suhteellisen kattava, mutta paikallisia yhteyspuutteita, pyöräteiden katkoksia ja esteettömyyspuutteita esiintyy yleisesti. Myös kevyen liikenteen yhteydet joukkoliikenteen pysäkeille ja terminaaleihin ovat monin paikoin puutteelliset. Kevyen liikenteen verkolla esiintyy yhteyspuutteita erityisesti taajamien reuna-alueilla. Keskusta-alueilla sen sijaan on pääosin kattavat kevyen liikenteen yhteydet. Joensuun seudulla on määritelty kevyen liikenteen laatukäytävät, jotka ohjaavat osaltaan väylästön kehittämistä. Liikennejärjestelmän kehittäminen Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma on päivitetty vuonna 2010. Koko maakuntaa koskevia yhteisiä kehittämishaasteita kaupan palveluverkon kehittämisen näkökulmasta ovat toimintaympäristön muutokset, kuten palvelujen keskittyminen sekä haja-asutusalueiden joukkoliikenne. Seutukohtaisina haasteina esitettiin lisäksi Joensuun seudun henkilöautoriippuvuuden kasvun ehkäisy ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, kevyen liikenteen asema sekä joukkoliikenteen palvelujen ja vuorotarjonnan parantaminen. Keski-Karjalassa haasteet liittyvät taajamien lähiliikkumisympäristöjen turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Pielisen Karjalassa korostuvat puolestaan taajamien lähiliikkumisympäristöjen ohella kuntakeskusten välisten joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet on jaettu kolmeen osa-alueeseen, joista turvalliset ja sujuvat arjen matkat liittyy kiinteästi kaupan sijoittumiseen maakunnassa. Osa-alueen tavoitteiston mukaan liikennejärjestelmä tarjoaa sekä kohtuullisen liikkumisen palvelutason kaikille väestöryhmille asuinpaikasta riippumatta että vaihtoehtoja eri kulkutapojen käytölle. Maakunnan sisäisen liikkumisen ja saavutettavuuden osalta pyritään edistämään kestävien kulkutapojen houkuttelevuutta ja käyttöä muun muassa toteuttamalla Joensuun seudun joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytävät. Maaseutumaisten alueiden joukkoliikenteen peruspalvelutason ja autottomien liikkumismahdollisuuksien turvaamiseksi on tärkeää rakentaa joukkoliikenteen kehittämistyö osaksi olemassa olevaa runkojärjestelmää. Haja-asutusalueiden osalta tulee aloittaa kuljetusten yhdistely kehittämällä kauppa-autopalvelua sekä päivittäistavaroiden yhdistettyjä kotiinkuljetuksia. Liikennejärjestelmässä esitettyjä muita tehtäviä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat kauppa-autopalvelun ja päivittäistavaroiden yhdistettyjen kotiinkuljetusten kehittäminen, joukkoliikenteen lipputuotteiden ja matkustajainformaation asiakaslähtöinen kehittäminen, kestävien kulkutapojen käyttöön liittyvän tiedotuksen lisääminen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 23 (126) 3 KAUPAN NYKYINEN PALVELURAKENNE 3.1 Asiointialueet Suomen ympäristökeskuksen laatimassa Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa selvityksessä (Suomen ympäristökeskus 2012) on esitetty asiointiaineistoon (TNS Gallupin suuri vaikutusaluetutkimus) perustuen päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan asiointialueet. Selvityksen mukaan päivittäistavarakaupan asiointialueet ovat Pohjois-Karjalassa pääsääntöisesti yhden kunnan kokoisia, kuten muuallakin Suomessa. Joensuu ja Kontiolahti muodostavat yhteisen päivittäistavarakaupan asiointialueen, mutta muissa kunnissa asiointi tapahtuu pääosin omassa kunnassa. Erikoiskaupassa Pohjois-Karjalassa on neljä asiointialuetta. Joensuun asiointialueeseen kuuluvat kaikki Joensuun seudun kunnat sekä Rääkkylä ja Tohmajärvi Keski-Karjalan seutukunnasta. Joensuu on asiointialueen keskuskunta. Kitee ja Lieksa muodostavat kumpikin omat asiointialueensa. Nurmes ja Valtimo muodostavat yhteisen asiointialueen, jonka keskuskunta on Nurmes. Kuva 13. Erikoiskaupan asiointialueet Pohjois-Karjalassa (Suomen ympäristökeskus 2012).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 24 (126) 3.2 Vähittäiskaupan palveluverkko Myymälöiden lukumäärää, sijaintia ja myyntiä koskevat tiedot perustuvat päivittäistavarakaupan osalta A.C. Nielsen Finland Oy:n rekisterien ja erikoiskaupan osalta Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin tietoihin. Vähittäiskaupan pinta-alatietojen lähtöaineistona on ollut Suomen ympäristökeskuksen kokoamat aineistot ja kunnilta saadut tiedot. 3.2.1 Päivittäistavarakauppa A.C. Nielsen Finland Oy:n myymälärekisterin mukaan Pohjois-Karjalassa toimi vuoden 2012 lopussa yhteensä 117 koko päivittäistavaravalikoimaa myyvää myymälää. Myymälätyypeittäin tarkasteltuna Pohjois-Karjalassa toimi eniten isoja valintamyymälöitä (35 kpl). Seuraavaksi eniten oli isoja supermarketteja (24 kpl), pienmyymälöitä (19 kpl), pieniä supermarketteja (17 kpl) ja pieniä valintamyymälöitä (15 kpl). Vuoden 2012 lopussa Pohjois-Karjalassa toimi viisi hypermarkettia, joista neljä Joensuussa (Kcitymarket Keskusta, K-citymarket Pilkko, Prisma ja Tokmanni Raatekangas) ja yksi Lieksassa (K-citymarket Lieksa), sekä kaksi tavarataloa (Anttila ja Sokos), joista molemmat Joensuussa. A.C. Nielsen Finland Oy:n myymälärekisterin mukaiset päivittäistavarakaupan myymälätyypit on esitetty liitteessä 3. Asukaslukuun suhteutettuna Pohjois-Karjalassa oli vuoden 2012 lopussa 1 417 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti, kun mukaan otetaan koko päivittäistavaroiden valikoimaa myyvät päivittäistavaramyymälät (ei päivittäistavaroita myyviä erikoismyymälöitä). Seuduittain tarkasteltuna eniten asukkaita yhtä päivittäistavaramyymälää kohti oli Joensuun seudulla (1 493 asukasta). Keski-Karjalan seudulla oli 1 338 asukasta ja Pielisen Karjalan seudulla 1 156 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti. Kaikilla seuduilla asukkaita yhtä päivittäistavaramyymälää kohti oli vähemmän kuin koko maassa keskimäärin (1 700 asukasta), joten väestöpohjaan suhteutettuna Pohjois-Karjalan päivittäistavarakaupan palveluverkkoa voidaan pitää keskimääräistä kattavampana. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja. Taulukko 5. Päivittäistavarakaupan myymälät Pohjois-Karjalassa vuoden 2012 lopussa (A.C. Nielsen Finland Oy) Hyper- Tavara- Supermarket Valintamyymälä Pienmyymälä PTmarket talo Iso Pieni Iso Pieni myymälät >2500 m 2 >1000 m 2 >1000 m 2 400-999 m 2 200-399 m 2 100-199 m 2 yhteensä Asukkaita/ myymälä Joensuun seutu 4 2 17 12 24 11 13 83 1 493 Ilomantsi 1 2 3 6 949 Joensuu 4 2 9 6 17 7 5 50 1 483 Juuka 1 1 1 3 6 887 Kontiolahti 2 1 1 4 3 561 Liperi 2 1 2 2 7 1 771 Outokumpu 2 1 1 1 2 7 1 049 Polvijärvi 2 1 3 1 576 Keski-Karjalan seutu 0 0 4 2 2 3 3 14 1 338 Kitee 2 1 1 3 2 9 1 260 Rääkkylä 1 1 1 3 830 Tohmajärvi 1 1 2 2 449 Pielisen Karjalan seutu 1 0 3 3 9 1 3 20 1 156 Lieksa 1 2 1 5 3 12 1 033 Nurmes 1 1 3 1 6 1 385 Valtimo 1 1 2 1 211 POHJOIS-KARJALA 5 2 24 17 35 15 19 117 1 417 Koko maa 1 700

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 25 (126) Pohjois-Karjalan päivittäistavarakaupan myymälöistä 18 myymälän kokonaismyyntiala on yli 1 500 m 2, joten ne ovat todennäköisesti kerrosalaltaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia vähittäiskaupan suuryksiköitä (>2000 k-m 2 ). Alle 400 myyntineliön myymälöitä (valintamyymälät ja pienmyymälät) oli 70 kpl, joka on 60 % kaikista koko päivittäistavaroiden valikoimaa myyvistä päivittäistavaramyymälöistä. Koko päivittäistavaravalikoimaa myyvien päivittäistavaramyymälöiden lisäksi päivittäistavaroita myydään päivittäistavaroiden erikoismyymälöissä (esim. leipomot, luontaistuotemyymälät), laajan tavaravalikoiman myymälöissä ja huoltoasemilla. Pohjois- Karjalan alueella toimi vuoden 2012 lopussa 17 päivittäistavaroiden erikoismyymälää, 13 päivittäistavaroita myyvää laajan tavaravalikoiman myymälää ja 13 päivittäistavaroita myyvää huoltoasemaa (A. C. Nielsen Finland Oy). Taulukko 6. Päivittäistavaroiden erikoismyymälät sekä päivittäistavaroita myyvät laajan tavaravalikoiman myymälät ja huoltoasemat Pohjois-Karjalassa vuoden 2012 lopussa (A.C. Nielsen Finland Oy) PT-erikoismyymälä tms. Laajan tavaravalikoiman myymälä Huoltamo Yhteensä Joensuun seutu 8 9 28 45 Ilomantsi 1 1 2 Joensuu 8 3 18 29 Juuka 2 2 4 Kontiolahti 2 2 Liperi 1 3 4 Outokumpu 1 2 3 Polvijärvi 1 1 Keski-Karjalan seutu 6 2 6 14 Kitee 3 1 5 9 Rääkkylä 0 Tohmajärvi 3 1 1 5 Pielisen Karjalan seutu 3 2 6 11 Lieksa 2 1 3 6 Nurmes 1 1 2 4 Valtimo 1 1 POHJOIS-KARJALA 17 13 40 70 Päivittäistavaramyymälöiden sijainti Pohjois-Karjalassa on esitetty kuvassa 14. Koko päivittäistavaravalikoimaa myyvistä myymälöistä 83 myymälää (71 %) toimi Joensuun seudulla. Joensuun kaupunkiseudulla päivittäistavaramyymälät keskittyvät Joensuun keskustaajaman alueelle. Päivittäistavaramyymälöiden sijainti Joensuun kaupunkiseudulla on esitetty kuvassa 15.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 26 (126) Kuva 14. Pohjois-Karjalan päivittäistavaramyymälöiden sijainti vuoden 2012 lopussa (Myymälätiedot A. C. Nielsen Finland Oy, pohjakartta MML).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 27 (126) Kuva 15. Päivittäistavaramyymälöiden sijainti Joensuun kaupunkiseudulla vuoden 2012 lopussa (Myymälätiedot A. C. Nielsen Finland Oy, pohjakartta MML). 3.2.2 Erikoiskauppa Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Pohjois-Karjalassa toimi vuoden 2011 lopussa yhteensä 506 erikoiskaupan myymälää. Erikoiskaupan myymälöistä 365 kpl (72 %) toimi Joensuun seudulla, 63 kpl (12 %) Keski-Karjalan seudulla ja 78 kpl (15 %) Pielisen Karjalan seudulla. Toimialoilla, jotka sisältävät tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälät (huonekalukauppa, kodintekniikkakauppa, rautakauppa ja muu tilaa vaativa kauppa) toimi Pohjois-Karjalassa yhteensä 94 myymälää (19 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä). Muun erikoiskaupan toimialoilla (alkot, apteekit ym, muotikauppa, tietotekninen erikoiskauppa ja muu erikoiskauppa) toimi yhteensä 412 myymälää (81 % kaikista erikoiskaupan myymälöistä). Toimialaryhmittäin tarkasteltuna eniten myymälöitä Pohjois- Karjalassa toimi muun erikoiskaupan toimialoilla (229 myymälää). Seuraavaksi eniten myymälöitä toimi muotikaupassa (74 kpl) sekä alkot, apteekit ym. toimialaryhmässä (61 kpl). Toimialaryhmiin kuuluvat toimialat on esitetty liitteessä 3.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 28 (126) Asukaslukuun suhteutettuna Pohjois-Karjalassa on 328 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti, mikä on enemmän kuin koko maassa keskimäärin (280 asukasta). Seutukunnittain tarkasteluna asukasmäärä yhtä erikoiskaupan myymälää kohti oli Joensuun seudulla 338 asukasta, Keski-Karjalan seudulla 302 asukasta ja Pielisen Karjalan seudulla 300 asukasta. Väestöpohjaan suhteutettuna Pohjois-Karjalan erikoiskaupan palveluverkon kattavuutta voidaan pitää keskimääräistä heikompana kaikissa seutukunnissa. Taulukko 7. Erikoiskaupan myymälät Pohjois-Karjalassa vuonna 2011 (Tilastokeskus) Alkot, apteekit ym. Muotikauppa Muu erikoiskauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Erikoiskaupan Tietotekninen Muu erikoiskauppkauppkauppkauppa Rauta- Kodinkone- Huonekalu- Muu tilaa vaativa myymälät kauppa kauppa yhteensä Asukkaita/ myymälä Joensuun seutu 45 50 39 162 42 11 9 7 365 338 Ilomantsi 2 3 9 2 1 1 18 324 Joensuu 28 39 33 115 28 8 6 4 261 283 Juuka 2 2 5 1 1 1 12 454 Kontiolahti 3 3 1 11 4 2 24 583 Liperi 5 1 2 3 2 1 14 878 Outokumpu 3 2 3 14 3 1 26 284 Polvijärvi 2 5 2 1 10 478 Keski-Karjalan seutu 7 11 3 30 5 2 3 2 63 302 Kitee 4 9 2 26 3 2 3 1 50 230 Rääkkylä 1 2 1 4 633 Tohmajärvi 2 2 1 2 1 1 9 555 Pielisen Karjalan seutu 9 13 6 37 4 3 5 1 78 300 Lieksa 5 7 4 16 2 2 3 39 323 Nurmes 3 4 2 21 2 2 34 246 Valtimo 1 2 1 1 5 487 POHJOIS-KARJALA 61 74 48 229 51 16 17 10 506 328 Koko maa 280 Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan autokaupan myymälöitä (moottoriajoneuvojen sekä niiden osien ja varusteiden vähittäiskauppa) toimi Pohjois-Karjalassa 112 kpl ja huoltoasemia 46 kpl vuonna 2011. Taulukko 8. Autokaupan myymälät ja huoltoasemat Pohjois-Karjalassa vuonna 2011 (Tilastokeskus) Autokauppa Huoltamot Joensuun seutu 81 34 Ilomantsi 2 2 Joensuu 63 21 Juuka 2 4 Kontiolahti 4 2 Liperi 3 3 Outokumpu 3 2 Polvijärvi 4 Keski-Karjalan seutu 9 6 Kitee 8 5 Rääkkylä Tohmajärvi 1 1 Pielisen Karjalan seutu 22 6 Lieksa 7 3 Nurmes 13 2 Valtimo 2 1 POHJOIS-KARJALA 112 46

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 29 (126) Tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialojen (huonekalukauppa, kodintekniikkakauppa, rautakauppa ja muu tilaa vaativa kauppa) myymälöistä toimi Joensuun seudulla 69 kpl (73 %), Keski-Karjalan seudulla 12 kpl (13 %) ja Pielisen Karjalan seudulla 13 kpl (14 %). Tilaa vaativan erikoiskaupan myymälöiden sijainti on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 16. Pohjois-Karjaan tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälöiden sijainti vuoden 2011 lopussa (Myymälätiedot Tilastokeskus, pohjakartta MML).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 30 (126) Muun erikoiskaupan toimialojen (alkot, apteekit ym, muotikauppa, tietotekninen erikoiskauppa ja muu erikoiskauppa) myymälöistä toimi Joensuun seudulla 296 kpl (72 %), Keski-Karjalan seudulla 51 kpl (12 %) ja Pielisen Karjalan seudulla 65 kpl (16 %). Muun erikoiskaupan myymälöiden sijainti on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 17. Pohjois-Karjalan muun erikoiskaupan myymälöiden sijainti vuoden 2011 lopussa (Myymälätiedot Tilastokeskus, pohjakartta MML).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 31 (126) Moottoriajoneuvojen, niiden osien ja varusteiden sekä renkaiden vähittäiskaupan myymälöitä toimi vuoden 2011 lopussa Pohjois-Karjalassa yhteensä 112 kpl. Huoltamoita oli yhteensä 46 kpl. Moottoriajoneuvojen, niiden osien ja varusteiden sekä renkaiden vähittäiskauppa ja huoltamotoiminta keskittyy Joensuun seudulle, jossa ko. toimialojen myymälöistä toimi 115 kpl (73 %). Keski-Karjalan seudulla toimi 15 kpl (9 %) ja Pielisen Karjalan seudulla 28 kpl (18 %) ko. toimialojen myymälöistä. Moottoriajoneuvojen kaupan ja huoltamojen sijainti on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 18. Pohjois-Karjalan moottoriajoneuvojen, niiden osien ja varusteiden sekä renkaiden vähittäiskaupan myymälöiden sekä huoltamoiden sijainti vuonna 2011 (Myymälätiedot Tilastokeskus, pohjakartta MML).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 32 (126) Joensuun kaupunkiseudulla erikoiskauppa keskittyy Joensuuhun. Muun erikoiskaupan yksiköt sijoittuvat pääosin Joensuun ydinkeskustan alueelle. Tilaa vaativan erikoistavaran ja autokaupan yksiköt sijoittuvat pääosin Raatekankaan ja Käpykankaan alueille. Tilaa vaativan erikoiskaupan, muun erikoiskaupan ja moottoriajoneuvojen kaupan sijainti Joensuun kaupunkiseudulla on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 19. Erikoiskaupan myymälöiden sijainti Joensuun kaupunkiseudulla vuonna 2011 (Myymälätiedot Tilastokeskus, pohjakartta MML). 3.2.3 Vähittäiskaupan kerros-ala, suuryksiköt ja keskittymät Seuraavassa esitetyt vähittäiskaupan kerrosalaa, suuryksiköitä ja kaupan alueita koskevat tiedot perustuvat kunnilta saatuihin tietoihin, tilasto- ja rekisteriaineistoihin sekä Suomen ympäristökeskuksen kokoamiin tietoihin vähittäiskaupan sijaintirakennuksista. Kerrosalaa koskevat tiedot kertovat kerrosalan suuruusluokan ei tarkkaa pinta-alaa. Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan sijaintirakennusten kerrosala on noin 500 000 k-m 2. Kerrosalasta on noin 369 000 k-m 2 (74 %) päivittäistavarakaupan, tavaratalojen ja erikoiskaupan (muu kuin tilaa vaativa erikoiskauppa) kerrosalaa ja noin 131 000 k-m 2 (26 %) tilaa vaativan erikoistavaran kaupan ja autokaupan kerrosalaa. (taulukko 9) Kauppa keskittyy pääosin kuntakeskuksiin. Keskustan ulkopuolisia vähittäiskaupan suuryksikköjä ja kaupan keskittymiä on Joensuussa. Päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan kerrosalasta noin 56 % ja tilaa vaativan erikoistavaran kaupan ja autokaupan kerrosalasta noin 12 % sijoittuu keskusta-alueille. Koko vähittäiskaupan kerrosalasta sijoittuu keskusta-alueille noin 44 %. (taulukko 10)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 33 (126) Vähittäiskaupan kerrosalasta osa sijoittuu suuryksiköihin ja osa pienempiin yksiköihin. Erityisesti päivittäistavarakaupassa tavoitteena on sellainen palveluverkko, joka koostuu erikokoisista yksiköistä (hypermarketit, supermarketit ja lähimyymälät). Taulukko 9. Kaupan kerrosalan suuruusluokka kunnittain (kunnat ja SYKE) Kerrosala 2012* PT-kauppa ja TIVA- ja Kerrosala erikoiskauppa autokauppa yhteensä Joensuun seutu 284 000 99 000 383 000 Ilomantsi 8 000 3 000 11 000 Joensuu 236 000 89 000 325 000 Juuka 8 000 2 000 10 000 Kontiolahti 6 000 1 000 7 000 Liperi 7 000 2 000 9 000 Outokumpu 13 000 1 000 14 000 Polvijärvi 6 000 1 000 7 000 Keski-Karjalan seutu 40 000 16 000 56 000 Kitee 31 000 14 000 45 000 Rääkkylä 2 000 1 000 3 000 Tohmajärvi 7 000 1 000 8 000 Pielisen Karjalan seutu 45 000 16 000 61 000 Lieksa 22 000 8 000 30 000 Nurmes 20 000 8 000 28 000 Valtimo 3 000 0 3 000 POHJOIS-KARJALA 369 000 131 000 500 000 * SYKE ja kunnat Taulukko 10. Kaupan kerrosalan suuruusluokka kuntakeskuksissa ja kaupan alueilla (kunnat ja SYKE) KERROSALA 2013, k-m2 Päivittäistavara- Tilaa vaativa Vähittäiskaupan Kerrosala kauppa ja kauppa ja yhteensä erikoiskauppa autokauppa suuryksiköitä Ilomantsi, keskusta 6 700 6 700 EI Joensuu Keskusta 87 000 87 000 KYLLÄ Niinivaaran alakeskus 3 600 3 600 KYLLÄ Rantakylän alakeskus 7 500 7 500 KYLLÄ Raatekangas 12 000 25 000 37 000 KYLLÄ Käpykangas, Voimatien alue 41 000 22 000 63 000 KYLLÄ Käpykangas, itä 2 000 32 500 34 500 KYLLÄ Käpykangas, länsi 28 000 28 000 KYLLÄ Pilkko, CM 15 000 15 000 KYLLÄ Siihtala - Teollisuuskatu 0 11 000 11 000 KYLLÄ Juuka, keskusta 6 600 400 7 000 EI Kitee, keskusta 25 500 6 500 32 000 KYLLÄ Kontiolahti, keskusta 6 400 600 7 000 EI Lieksa, keskusta 19 500 2 100 21 600 KYLLÄ Liperi Kirkonkylä 3 400 900 4 300 EI Ylämylly 2 700 1 000 3 700 EI Viinijärvi 1 000 1 000 EI Nurmes, Porokylän keskusta 12 000 2 200 14 200 KYLLÄ Outokumpu, keskusta 12 500 500 13 000 KYLLÄ Polvijärvi, keskusta 1 200 1 200 EI Rääkkylä, keskusta 1 900 1 100 3 000 EI Tohmajärvi, keskusta 5 700 5 700 EI Valtimo, keskusta 2 900 400 3 300 EI Kerrosala keskusta-alueilla 206 100 15 700 221 800 Kerrosala keskusta-alueilla, % 56 % 12 % 44 %

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 34 (126) Vähittäiskaupan suuryksikkökoon ylittäviä (>2000 k-m 2 ) myymälärakennuksia on Pohjois-Karjalassa erityyppisiä: hypermarketit, tavaratalot ja muut laajan tavaravalikoiman myymälät, kauppakeskukset sekä tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suurmyymälät. Myös osa päivittäistavaramyymälöistä (isot supermarketit) on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Vähittäiskaupan suuryksiköitä (>2000 k-m 2 ) on Joensuussa, Kiteellä, Lieksassa, Nurmeksessa ja Outokummussa. Päivittäistavarakaupan suurmyymälöitä (> 2000 k-m 2 ) on Pohjois-Karjalassa yhteensä 10 kpl: Joensuussa (5), Kiteellä (2), Lieksassa (1), Nurmeksessa (1) ja Outokummussa (1). Myymälärakennukset ovat kooltaan 2 000-4 500 k-m 2. Suurimpiin päivittäistavarakaupan suuryksikkörakennuksiin on sijoittunut myös erikoiskauppaa. Hypermarketteja on Pohjois-Karjalassa viisi, joista neljä on Joensuussa (K-citymarket Joensuu, K-citymarket Pilkko, Prisma ja Tokmanni Raatekangas) ja yksi Lieksassa (Kcitymarket). Yksittäisten hypermarketrakennusten pinta-ala on 6 300-38 800 k-m 2. Tavarataloja on Joensuussa (Anttila ja Sokos) ja laajan tavaravalikoiman suurmyymälöitä (>2 000 k-m 2 ) Joensuussa, Kiteellä, Lieksassa, Nurmeksessa ja Outokummussa. Yksittäiset laajan tavaravalikoiman suurmyymälät ovat kooltaan noin 2 500 k-m 2. Kauppakeskuksia on Joensuun keskustassa Centrum, Iso Myy ja Metropol (vuokrattava kokonaispinta-ala yhteensä noin 36 000 k-m 2 ) ja Kiteen keskustassa Kupiainen (kerrosala noin 15 000 k-m 2 ). Yksittäisiä erikoiskaupan suurmyymälöitä on tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialoilla (huonekalukauppa, rautakauppa, kodinkonekauppa ja autokauppa) Joensuussa, Kiteellä, Lieksassa ja Nurmeksessa. Joensuun ulkopuolella yksittäiset myymälät ovat kooltaan 2 000-2 400 k-m². 3.3 Vähittäiskaupan kilpailutilanne Päivittäistavaramyynti ja myyntitehokkuus Pohjois-Karjalan vuoden 2012 päivittäistavaramyynnistä (sisältää päivittäistavaramyymälöiden, laajan tavaravalikoiman myymälöiden ja huoltoasemien päivittäistavaramyynnin) toteutui Joensuun seudulla 73,8 %, Keski-Karjalan seudulla 10,7 % ja Pielisen Karjalan seudulla 15,5 %. (A.C. Nielsen Finland Oy). Päivittäistavaramyynnin osuus maakunnan myynnistä vastaa kaikissa seutukunnissa väestön osuutta maakunnan väestöstä. Kuva 20. Päivittäistavaramyynnin ja väestön jakautuminen seutukunnittain vuonna 2012 (A.C.Nielsen Finland Oy ja Tilastokeskus).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 35 (126) Myymälätyypeittäin tarkasteluna Pohjois-Karjalan päivittäistavaramyymälöiden, laajan tavaravalikoiman myymälöiden ja huoltoasemien päivittäistavaramyynnistä noin 37 % toteutui isoissa supermarketeissa vuonna 2012. Seuraavaksi suurimmat myyntiosuudet olivat hypermarketeilla (n. 23 %), isoilla valintamyymälöillä (n. 16 %) ja pienillä supermarketeilla (n. 15 %). Kuva 21. Pohjois-Karjalan päivittäistavaramyynnin jakautuminen myymälätyypeittäin vuonna 2012 (A.C.Nielsen Finland Oy). A.C.Nielsen Finland Oy:n mukaan Pohjois-Karjalassa oli päivittäistavarakaupan myyntialaa asukasta kohti enemmän (indeksi 115) kuin koko maassa keskimäärin (indeksi 100). Seutukunnittain tarkasteltuna eniten PT-myyntialaa asukasta kohti oli Pielisen Karjalan seudulla (indeksi 125) ja vähiten Joensuun seudulla (indeksi 112). Päivittäistavaramyymälöiden PT-myynti asukasta kohti oli Pohjois-Karjalassa lähes yhtä suuri (indeksi 98) kuin koko maassa keskimäärin (indeksi 100). Seutukunnittain tarkasteltuna eniten PT-myyntiä asukasta kohti oli Pielisen Karjalan seudulla (indeksi 107) ja vähiten Keski-Karjalan seudulla (indeksi 92). Päivittäistavarakaupan myyntitehokkuus ( /my-m 2 /vuosi) on Pohjois-Karjalassa selvästi alhaisempi (indeksi 85) kuin koko maassa keskimäärin (indeksi 100). Seutukunnittain tarkasteltuna korkein myyntitehokkuus oli Joensuun seudulla (indeksi 87) ja alhaisin Keski-Karjalan seudulla (indeksi 76). Korkea myyntitehokkuus kertoo yleensä siitä, että päivittäistavarakaupan pinta-ala on alimitoitettu, ja että kilpailua ei ole. Alhainen myyntitehokkuus puolestaan on yleensä merkki päivittäistavarakaupan ylimitoituksesta ja/tai kireästä kilpailutilanteesta. Myyntitehokkuuteen vaikuttaa omalta osaltaan myös myymälätilojen ikä, koko ja toimivuus. Myös esimerkiksi alueen kaupallinen vetovoima heijastuu myyntitehokkuuteen niin, että merkittävä alueen ulkopuolelta tuleva kysyntä (esim. loma-asukkaat) voi luoda edellytykset korkealle myyntitehokkuudelle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 36 (126) Taulukko 11. Päivittäistavaramyymälöiden myyntiala/asukas, myynti/asukas ja myyntitehokkuus vuonna 2012 indeksinä, koko maa = 100 (A.C.Nielsen Finland Oy). PT-myyntiala/ PT-myynti/ Myyntiteho asukas asukas Joensuun seutu 112 97 87 Ilomantsi 103 97 95 Joensuu 127 116 92 Juuka 132 102 78 Kontiolahti 65 42 65 Liperi 79 58 74 Outokumpu 123 88 72 Polvijärvi 75 72 96 Keski-Karjalan seutu 120 92 76 Kitee 126 102 81 Rääkkylä 136 68 50 Tohmajärvi 99 82 82 Pielisen Karjalan seutu 125 107 86 Lieksa 139 109 78 Nurmes 112 111 99 Valtimo 103 88 86 POHJOIS-KARJALA 115 98 85 Kok o maa 100 100 100 Erikoiskaupan myynti Pohjois-Karjalan vuoden 2012 erikoiskaupan myynnistä toteutui Joensuun seudulla noin 80,5 %, Keski-Karjalan seudulla 9,1 % ja Pielisen Karjalan seudulla 10,4 %. Erikoiskaupan myyntiosuus on selvästi suurempi kuin väestöosuus Joensuun seudulla. Keski- Karjalan ja Pielisen Karjalan seuduilla erikoiskaupan myyntiosuus on pienempi kuin väestöosuus. (Tilastokeskus). Kuva 22. Erikoiskaupan myynnin ja väestön jakautuminen seutukunnittain vuonna 2012 (Tilastokeskus).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 37 (126) Ostovoiman nettosiirtymä Ostovoiman siirtymä on kunkin alueen vähittäiskaupan myynnin ja ostovoiman erotus. Kuluttajat eivät tee kaikkia ostoksia omalta paikkakunnalta, vaan osa ostoksista hankitaan oman asuinalueen ja oman kunnan ulkopuolelta. Vastaavasti muualla asuvat tuovat asianomaiselle paikkakunnalle ulkopuolista ostovoimaa. Kun ostovoiman siirtymä on positiivinen eli myynti on suurempi kuin ostovoima, kaupan palvelut ovat vetovoimaisia ja kuntaan tulee ostovoimaa kunnan ulkopuolelta. Kun ostovoiman siirtymä on negatiivinen eli myynti on pienempi kuin ostovoima, ostovoimaa siirtyy alueen ulkopuolelle. Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli vuonna 2012 Pohjois-Karjalassa 0 % eli kysyntä ja tarjonta olivat tasapainossa. Seutukunnittain tarkasteltuna ostovoiman nettosiirtymä oli positiivinen Pielisen Karjalan seudulla (+11 %) ja negatiivinen Keski- Karjalan seudulla (-5 %). Joensuun seudulla päivittäistavarakaupan ostovoiman nettosiirtymä oli hieman negatiivinen (-1 %). Kuva 23. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä seutukunnittain 2012 (A.C.Nielsen Finland Oy). Erikoiskauppa Erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä oli vuonna 2012 Pohjois-Karjalassa positiivinen (+12 %) eli maakunta saa erikoiskaupan ostovoimaa alueen ulkopuolelta. Seutukunnittain tarkasteltuna ostovoiman siirtymä oli positiivinen Joensuun seudulla (+21 %) ja negatiivinen Keski-Karjalan seudulla (-10 %) ja Pielisen Karjalan seudulla (-17 %). Kuva 24. Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä seutukunnittain 2012 (Tilastokeskus)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 38 (126) Ostovoiman siirtymiä tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tässä esitetty ostovoiman nettosiirtymä ei osoita siirtymien suuntaa eikä sisään ja ulosvirtauksen määrää. Nettosiirtymä osoittaa arvioidun myynnin ja ostovoiman erotuksen tietyllä alueella. Näin ollen alueen ostovoiman nettosiirtymä voi olla 0 %, vaikka alueelle ja alueelta olisi voimakastakin siirtymää, mikäli sisään ja ulosvirtaus ovat yhtä suuret. On myös syytä muistaa, että erikoiskaupassa ostovoiman siirtymissä voi olla eri toimialojen välillä suuriakin eroja. Näin ollen vaikka alueen erikoiskaupan ostovoiman nettosiirtymä on positiivinen, voi siirtymä joillakin erikoiskaupan toimialoilla olla negatiivinen ja päinvastoin. Erikoiskaupan myyntitiedot on arvioitu Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin tietojen pohjalta. Toimipaikkarekisterin liikevaihto on muutettu myynniksi lisäämällä siihen arvolisävero. Erikoiskaupassa vähittäiskaupan liikevaihtoon sisältyy toimialasta riippuen myös yritysten välistä kauppaa (tukkukauppaa). Esimerkiksi rautakaupassa vähittäiskaupan kautta kulkee huomattava määrä yritysten välistä kauppaa. Tukkukaupan osuuden selvittäminen Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin liikevaihtotiedosta ei ole mahdollista, joten myyntiluvuissa on mukana joillakin toimialoilla myös tukkukauppaa. Koska vähittäiskaupan ostovoimaluvut sisältävät vain kotitalouksien ostovoiman (ei yritysten kysyntää), tukkukaupan sisältyminen myyntitietoihin voi vääristää erikoiskaupan ostovoiman siirtymätietoja. 3.4 Kaupan palvelujen saavutettavuus Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaan Joensuun keskustataajamassa jopa yli puolet matkoista tehdään kevyellä liikenteellä. Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan väestöstä puolestaan merkittävä osa asuu joko taajamien ulkopuolella tai niin sanotuissa asutustaajamissa, mikä näkyy selvästi maakunnan keskiarvoa korkeampana autonomistuksena ja käyttönä. Itä-Suomen seudullisten liikkumistutkimusten (2012) mukaan Pohjois-Karjalassa ostosja asiointimatkoista yli 60 % tehdään henkilöautolla ja reilu kolmannes kevyellä liikenteellä. Ostos- ja asiointimatkoihin sisältyvät päivittäistavaran ostosmatkat, muut ostosmatkat sekä asiointimatkat. Näillä matkoilla painottuvat lyhyet matkat, sillä matkoista hieman yli puolet on korkeintaan kolmen kilometrin pituisia ja vain joka kymmenes yli 20 kilometriä. Seudullisen liikkumistutkimuksen tuloksia voidaan tarkastella Pohjois-Karjalan osalta vain joko matkaryhmittäin tai seuduittain, sillä vastausten määrä ei ole riittävän suuri yksittäisten matkaryhmien sisäisten kulkutapajakaumien kuvaamiseen seututasolla. Seuduittain tarkasteltuna Joensuun seudun asukkaat tekevät keskimäärin 3,1 matkaa arkivuorokaudessa. Matkoista 17 % on ostosmatkoja (päivittäistavaroiden ostosmatkat 13 %, muut ostosmatkat 4 %). Arkipäivän matkoista 44 % on pituudeltaan enintään kolme kilometriä ja 57 % enintään viisi kilometriä. Joensuun seudulla pyöräilyn osuus arkipäivän matkoista on poikkeuksellisen korkea, 27 %. Jalankulun osuus seudun asukkaiden matkoista on 13 %, joukkoliikenteen 6 % ja henkilöauton 51 %. Keski-Karjalan seudun asukkaat tekevät keskimäärin 2,6 matkaa arkivuorokaudessa. Matkoista 16 % on ostosmatkoja (päivittäistavaroiden ostosmatkat 12 %, muut ostosmatkat 4 %). Arkipäivän matkoista 46 % on pituudeltaan enintään viisi kilometriä ja pitkien, yli 20 kilometrin matkojen osuus on hieman yli neljännes. Keski-Karjalan seudulla auto on ylivoimaisesti tärkein kulkutapa, sillä 73 % matkoista tehdään autolla. Jalankulun osuus seudun asukkaiden matkoista on 9 %, pyöräilyn 12 % ja joukkoliikenteen ainoastaan yksi prosentti.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 39 (126) Pielisen Karjalan seudun asukkaat tekevät keskimäärin 2,7 matkaa arkivuorokaudessa. Matkoista 22 % on ostosmatkoja (päivittäistavaroiden ostosmatkat 17 %, muut ostosmatkat 5 %). Arkipäivän matkoista 59 % on pituudeltaan enintään viisi kilometriä ja pitkien, yli 20 kilometrin matkojen osuus on 14 %. Pielisen Karjalan seudulla auto on tärkein kulkutapa, sillä 64 % matkoista tehdään autolla. Jalankulun osuus seudun asukkaiden matkoista on 16 %, pyöräilyn 15 % ja joukkoliikenteen ainoastaan yksi prosentti. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -selvityksessä (2008) laaditun alueluokituksen perusteella on esitetty Pohjois- Karjalan seutukunnille kulkutapajakaumia erilaisille ostosmatkoille. Joensuun seutu on alueluokituksessa 45 000 80 000 asukkaan kaupunkiseutu ja Keski-Karjala sekä Pielisen Karjala on sijoitettu alle 20 000 asukkaan seutukuntien luokkaan. Juuka on selvityksessä vielä osa Pielisen Karjalan seutukuntaa, sillä se on liittynyt Joensuun seutukuntaan vuoden 2010 alusta. Syken selvityksen ostosmatkoja kuvaavat kulkutapajakaumat ovat samansuuntaiset postikyselyyn perustuvan Itä-Suomen liikkumistutkimuksen aineiston kanssa, vaikka onkin muistettava, että liikkumistutkimuksen aineistot koskevat seututasolla kaikkia matkaryhmiä, eivät ainoastaan ostosmatkoja. Syken selvityksen mukaan Joensuun seudulla päivittäistavarakauppaan suuntautuvista matkoista 58 % tehdään henkilöautolla ja yhteensä 41 % jalan tai polkupyörällä. Keski-Karjalassa ja Pielisen Karjalassa päivittäistavarakauppaan suuntautuvista matkoista kaksi kolmesta tehdään henkilöautolla ja kolmannes jalan tai polkupyörällä. Tilaa vaativaan erikoiskauppaan suuntautuvien ostosmatkojen kulkutapajakaumassa korostuu muita ostomatkoja enemmän henkilöautoilu, mutta muun erikoiskaupan kulkutapajakauma on päivittäistavarakaupan ostosmatkojen kaltainen. Päivittäistavaroiden ostosmatkat ovat tyypillisesti lyhyitä, sillä päivittäistavarat pyritään yleensä hankkimaan läheltä kotia ja kauppoja on tiheämmässä kuin erikoiskauppoja. Lisäksi päivittäistavarakaupan ostosmatkoja tehdään useammin kuin erikoiskauppaan suuntautuvia matkoja. Tieverkkoa pitkin mitattuna lähin päivittäistavarakaupan palvelu sijaitsee Pohjois-Karjalassa keskimäärin 3,3 kilometrin päässä ja lähin erikoiskaupan keskus 13,4 kilometrin päässä. Seuduittain tarkasteltuna matka päivittäistavarakauppaan ja erikoiskaupan keskukseen on lyhin Joensuun seudulla ja pisin Keski-Karjalassa. Joensuun seudulla erikoiskaupan keskittymiä ovat Joensuun keskustan lisäksi Outokumpu ja Ilomantsi. Keski-Karjalan erikoiskaupan keskus on Kitee ja Pielisen Karjalassa Lieksa ja Nurmes. Kaikilla seuduilla lähin päivittäistavarakauppa löytyy yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän mukaisissa taajamissa noin kilometrin etäisyydeltä ja haja-asutusalueilla etäisyys päivittäistavarakauppaan on noin 10 kilometriä. Aikaetäisyytenä mitattuna päivittäistavarakauppa on taajamissa noin viiden minuutin päässä ja hajaasutusalueella matkaan kuluu yli vartti. Aikaetäisyydet on laskettu autolle tieverkkoa pitkin nopeusrajoitukset huomioiden. Taajamissa päivittäistavarakaupat ovat saavutettavissa myös kävellen ja pyörällä, eikä aikaetäisyys ole verrannollinen tässä tapauksessa eri kulkutapojen välillä. Joensuun keskustaajaman palvelut ovat saavutettavissa myös joukkoliikenteellä, sillä taajaman sisäisen joukkoliikenteen lisäksi muista maakunnan kuntakeskuksista on asiointiyhteydet Joensuuhun.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 40 (126) Kuva 25. Ajoaikavyöhykkeet Joensuuhun ja seututason keskuksiin Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän mukaisilla kylä- ja pienkyläalueilla matka lähimpään päivittäistavarakauppaan on koko maakunnassa keskimäärin 6,7 km ja erikoiskaupan keskukseen 21,3 kilometriä. Pielisen Karjalan Keski-Karjalaa parempi erikoiskaupan saavutettavuus selittyy kahdella erikoiskaupan keskuksella, kun tarkastelussa ovat mukana Lieksa ja Nurmes. Keski-Karjalassa erikoiskauppa on keskittynyt Kiteelle. Joensuun seutu sen sijaan on pinta-alaltaan muita seutuja suurempi, mikä osaltaan selittää pitkiä erikoiskaupan matkoja.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 41 (126) Taulukko 12. Matka lähimpään päivittäistavaramyymälään ja erikoiskaupan keskukseen (YKR SYKE/Tilastokeskus, myymälätiedot A.C.Nielsen Finland Oy / Tilastokeskus). Matka lähimpään päivittäistavarakauppaan Pohjois-Karjala Joensuu Keski-Karjala Pielisen Karjala km min km min km min km min Taajamat 1 5,4 1,1 5,5 1 4,7 0,9 4,7 Kyläalueet 6,7 13,2 6,6 13,5 6,6 11,5 7,4 14,3 Haja-asutus 10,1 13,3 9,6 12,5 9,8 13 11,9 16,6 Koko alue 3,3 7,7 2,9 7,3 5,2 8,9 4,3 8,6 Matka lähimpään erikoiskaupan keskukseen Pohjois-Karjala Joensuu Keski-Karjala Pielisen Karjala km min km min km min km min Taajamat 8,7 18,5 9,1 18,9 12,3 18,8 3,9 15,9 Kyläalueet 21,3 28,1 22,1 27,6 22,7 30,2 15,6 27,2 Haja-asutus 26,8 30,3 28,5 29,7 26,5 32,5 21,5 29,7 Koko alue 13,4 21,7 13,3 21,3 19,4 25,9 9,4 20,4 Vähittäiskaupan saavutettavuutta kevyellä liikenteellä voidaan tarkastella etäisyysvyöhykkeiden avulla. Tieverkkoa pitkin mitattuna alle kolmen kilometrin etäisyydellä päivittäistavaramyymälöistä asui vuonna 2012 Pohjois-Karjalassa noin 117 600 asukasta, joka on noin 72 % maakunnan väestöstä (taulukko 12). Näin ollen 28 % Pohjois- Karjalan väestöstä asui yli kolmen kilometrin etäisyydellä päivittäistavaramyymälästä, jolloin asiointi kevyellä liikenteellä ei enää ole todellinen vaihtoehto autolla tapahtuvalle asioinnille. Seuduittain tarkasteltuna alle kolmen kilometrin etäisyydellä päivittäistavaramyymälästä asui 52 75 % asukkaista. Kävelyetäisyydellä eli alle kilometrin etäisyydellä päivittäistavaramyymälästä asui noin 73 500 asukasta, joka on noin 45 % maakunnan väestöstä. Seuduittain tarkasteltuna alle kilometrin etäisyydellä asui 29-48 % maakunnan väestöstä. Erikoiskaupassa saavutettavuus kevyellä liikenteellä on päivittäistavarakauppaa heikompi, sillä erikoiskauppa on keskittynyt suurimpiin kuntakeskuksiin. Alle kolmen kilometrin etäisyydellä erikoiskaupan keskittymistä asui vuonna 2012 noin 50 800 asukasta (31 % maakunnan väestöstä) ja alle yhden kilometrin etäisyydellä noin 16 800 asukasta (10 % maakunnan väestöstä). Erikoiskaupan kuten myös päivittäistavarakaupan palvelut ovat hyvin saavutettavissa kevyellä liikenteellä kuntien keskustaajamissa. Keskustaajamissa on myös useita vaihtoehtoisia asiointimahdollisuuksia, mikä parantaa koettua saavutettavuutta. Taulukko 13. Väestömäärät kevyen liikenteen saavutettavuusvyöhykkeillä (2012 (YKR SYKE ja Tilastokeskus, myymälätiedot A.C.Nielsen Finland Oy ja Tilastokeskus) Päivittäistavarakauppa Erikoiskauppa Etäisyys 0 1 km Etäisyys 0 3 km Etäisyys 0 1 km Etäisyys 0 3 km asukkaita % väestöstä asukkaita % väestöstä asukkaita % väestöstä asukkaita % väestöstä Joensuu 59 251 48 % 92 276 75 % 12 875 11 % 35 754 29 % Keski-Karjala 5 311 29 % 9 664 52 % 1 368 7 % 4 686 25 % Pielisen Karjala 8 983 39 % 15 661 68 % 2 606 11 % 10 390 45 % Pohjois-Karjala 73 545 45 % 117 601 72 % 16 849 10 % 50 830 31 % Päivittäistavarakaupan osalta saavutettavuusvyöhykkeiden asukasmäärät on laskettu nykyisten päivittäistavaramyymälöiden ja tieverkkoa pitkin lasketun etäisyyden (1 km ja 3 km) avulla. Erikoiskaupan palveluista valtaosa sijoittuu kuntakeskuksiin, joten erikoiskaupan osalta asukasmäärät on laskettu seutujen suurimpien keskusten (Joensuu, Ilomantsi, Outokumpu, Kitee, Lieksa ja Nurmes) sekä tieverkkoa pitkin lasketun etäisyyden (1 km ja 3 km) avulla. Seuraavassa kuvassa on esitetty päivittäistavarakaupan 1 km ja 3 km saavutettavuusvyöhykkeet Pohjois-Karjalassa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 42 (126) Kuva 26. Päivittäistavarakaupan saavutettavuusvyöhykkeet, 1 km ja 3 km.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 43 (126) 4 OSTOVOIMAENNUSTEET JA VÄHITTÄISKAUPAN PINTA-ALATARVE 4.1 Arvio ostovoiman kehityksestä 4.1.1 Arvio Pohjois-Karjalan oman väestön ostovoimasta Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Ostovoima on arvioitu vuoden 2012 väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslukujen perusteella. Ostovoiman kehitys on arvioitu Tilastokeskuksen väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta. Väestöennusteen mukaan Pohjois-Karjalan väestömäärä on noin 163 000 asukasta vuonna 2030. Kulutuslukuina ( /asukas/vuosi) on käytetty Pohjois-Karjalan maakunnan keskimääräisiä kulutuslukuja (www.tuomassantasalo.fi). Yksityisen kulutuksen ennustetaan pitkällä aikavälillä kasvavan, mutta aikaisempaa hitaammin. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona on käytetty päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi. Kasvuennustetta voidaan pitää varsin realistisena, jos sitä verrataan vähittäiskaupan pitkän aikavälin toteutuneeseen kehitykseen. Taulukko 14. Vähittäiskaupan kulutusluvut ja arvio kehityksestä, /asukas/vuosi Kulutusluku, /asukas/v Kasvuarvio 2011 2012 2030 %/vuosi Päivittäistavarakauppa 2 863 2 986 3 572 1 % Muu erikoiskauppa 2 216 2 279 3 255 2 % Tilaa vaativa kauppa 1 316 1 363 1 947 2 % Vähittäiskauppa yhteensä 6 395 6 628 8 773 Autokauppa ja huoltamot 2 377 2 425 3 463 2 % Kauppa yhteensä 8 772 9 053 12 236 Vähittäiskauppaan (pl. autokauppa ja huoltamot) kohdistuva ostovoima väestömäärän ja kulutuslukujen pohjalta arvioituna oli vuonna 2012 Pohjois-Karjalassa noin 1 099 miljoonaa euroa. Vähittäiskaupan ostovoimasta kohdistui päivittäistavarakauppaan noin 495 miljoonaa euroa, tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan noin 226 miljoonaa euroa ja muuhun erikoiskauppaan noin 378 miljoonaa euroa. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuva ostovoima oli noin 402 miljoonaa euroa vuonna 2012. Taulukko 15. Arvio Pohjois-Karjalan oman väestön vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta vuonna 2012, milj. OSTOVOIMA 2012, milj.euroa Päivittäis- Muu Tilaa Vähittäis- Autotavara- erikois- vaativa kauppa kauppa ja kauppa kauppa kauppa yhteensä huoltamot Kauppa yhteensä Joensuun seutu 370 282 169 821 300 1 122 Ilomantsi 17 13 8 38 14 52 Joensuu 221 169 101 492 180 671 Juuka 16 12 7 35 13 48 Kontiolahti 43 32 19 94 35 129 Liperi 37 28 17 82 30 112 Outokumpu 22 17 10 49 18 66 Polvijärvi 14 11 6 31 11 43 Keski-Karjalan seutu 56 43 26 124 45 170 Kitee 34 26 15 75 27 103 Rääkkylä 7 6 3 17 6 23 Tohmajärvi 15 11 7 32 12 44 Pielisen Karjalan seutu 69 53 32 153 56 209 Lieksa 37 28 17 82 30 112 Nurmes 25 19 11 55 20 75 Valtimo 7 6 3 16 6 22 POHJOIS-KARJALA 495 378 226 1 099 402 1 500

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 44 (126) Vähittäiskauppaan (pl. autokauppa ja huoltamot) kohdistuva ostovoima Tilastokeskuksen väestöennusteen ja edellä esitettyjen yksityisen kulutuksen kasvuennusteiden pohjalta arvioituna on vuonna 2030 Pohjois-Karjalassa noin 1 432 miljoonaa euroa. Vähittäiskaupan ostovoimasta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 583 miljoonaa euroa, tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan noin 318 miljoonaa euroa ja muuhun erikoiskauppaan noin 531 miljoonaa euroa. Autokauppaan ja huoltamotoimintaan kohdistuva ostovoima on noin 565 miljoonaa euroa vuonna 2030. Taulukko 16. Arvio Pohjois-Karjalan oman väestön vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta vuonna 2030, milj. (vuoden 2012 rahassa) OSTOVOIMA 2030, milj.euroa Päivittäis- Muu Tilaa Vähittäis- Autotavara- erikois- vaativa kauppa kauppa ja kauppa kauppa kauppa yhteensä huoltamot Kauppa yhteensä Joensuun seutu 457 417 249 1 123 443 1 566 Ilomantsi 17 16 9 43 17 59 Joensuu 278 253 152 683 270 953 Juuka 15 14 8 36 14 51 Kontiolahti 59 54 32 146 57 203 Liperi 48 44 26 118 46 164 Outokumpu 23 21 13 57 23 80 Polvijärvi 16 15 9 40 16 56 Keski-Karjalan seutu 57 52 31 140 55 195 Kitee 34 31 19 83 33 116 Rääkkylä 7 7 4 18 7 25 Tohmajärvi 16 14 9 38 15 54 Pielisen Karjalan seutu 69 63 38 170 67 237 Lieksa 37 34 20 91 36 127 Nurmes 25 23 13 61 24 85 Valtimo 7 7 4 18 7 26 POHJOIS-KARJALA 583 531 318 1 432 565 1 998 4.1.2 Arvio loma-asukkaiden ja matkailijoiden ostovoimasta Pohjois-Karjalan viisumivapausselvityksen (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2013) mukaan Pohjois-Karjalan välitön matkailutulo oli vuonna 2012 noin 270 milj., josta vähittäiskauppaan kohdistui 98 milj. (ei sisällä arvonlisäveroa). Vähittäiskauppaan kohdistuva matkailutulo kuvaa matkailijoiden Pohjois-Karjalassa vähittäiskaupan ostoksiin käyttämää rahamäärää ja sisältää sekä pohjoiskarjalaisten että Pohjois-Karjalan ulkopuolelta tulevien matkailijoiden rahankäytön. Vähittäiskauppaan kohdistuvan matkailutulon arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 287 miljoonaan euroon ja mikäli viisumivapaus toteutuu 396 miljoonaan euroon, kun matkailun kasvu arvioidaan viisumivapausselvityksessä esitettyjen kasvuoletusten perusteella. Arvonlisäverollisena vähittäiskaupan myyntinä vuoden 2030 matkailutulo on 353-487 milj. vuoden 2012 rahassa. Seuraavassa taulukossa on esitetty Pohjois- Karjalan oman väestön ja matkailijoiden ostovoima vuonna 2030. Matkailijoiden vähittäiskauppaan kohdistuvan ostovoiman on arvioitu jakautuvan seutukuntien kesken samassa suhteessa kuin vuoden 2012 taxfree-kauppa (Joensuun seutu 94 %, Keski- Karjalan seutu 5 % ja Pielisen Karjalan seutu 1 %).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 45 (126) Taulukko 17. Arvio Pohjois-Karjalan oman väestön ja matkailijoiden vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta vuonna 2030, milj. (vuoden 2012 rahassa) OSTOVOIMA 2030, milj.euroa Maakunnan oma väestö ei viisumivapautta Matkailijat viisumivapaus toteutuu ei viisumivapautta Yhteensä viisumivapaus toteutuu Joensuun seutu 1 566 332 458 1 898 2 024 Keski-Karjalan seutu 195 18 24 212 219 Pielisen Karjalan seutu 237 4 5 241 242 POHJOIS-KARJALA 1 998 353 487 2 351 2 485 4.2 Kaupan hankkeet ja potentiaaliset kauppapaikat Kunnille suunnatun kyselyn mukaan kaupan palvelutarjonta on pääosin hyvä kuntien keskustaajamissa, mutta haja-asutusalueella palvelutarjonta on heikko. Kyselyn mukaan Pohjois-Karjalassa on vireillä seuraavat vähittäiskaupan hankkeet: Joensuu - Karsikon hypermarket, mitoitus yhteensä 16 000 k-m 2, yleis- ja asemakaavassa KM - Reijolan hypermarket/kauppakeskus tms., mitoitus yhteensä 17 000 k-m 2, yleis- ja asemakaavassa KM - Keskustan liiketilan lisääminen, mitoitus suuruusluokkaa 25 000 k-m 2 (keskustahakuinen erikoiskauppa), asemakaavoitusta ei ole aloitettu - Salpakadun kaupan alue, mitoitus suuruusluokkaa 20 000 k-m 2 (erikoiskauppa ja tilaa vaativan erikoistavaran kauppa), vaatii todennäköisesti yleiskaavan muutoksen, asemakaavoitusta ei ole aloitettu - Papinkankaan alue, mitoitus suuruusluokkaa 55 000 k-m2 (tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa, ei päivittäistavarakauppaa), ensimmäisen alueen asemakaavoitus on käynnissä, toteuttaminen voi käynnistyä vuosikymmenen lopulla. Kitee - Tikanpelto, päivittäistavarakauppa 2 000 k-m 2, kaavassa merkintä KL-2 ja rakennusoikeus 4 000 k-m 2 Kontiolahti - Lehmo, vähittäiskaupan suuryksikkö Tohmajärvi - Niiralan liikekeskus, 3 500 k-m 2 (päivittäistavarakauppa, erikoiskauppa), osayleiskaavassa palveluiden ja hallinnon alue (P) ja työpaikka-alue (TP), asemakaavassa palvelurakennusten korttelialue; vireillä asemakaava, joka mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön - Kemien liiketilat, yli 2000 k-m 2 (keskustahakuinen erikoiskauppa), vireillä oikeusvaikutteinen osayleiskaava ja asemakaavan laadinta, joka mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumisen - Tikkala-Onkamo, liikenneasema, osayleiskaavassa työpaikka-alue (TP) 4.3 Arvio liiketilatarpeesta Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Kaupan laskennallinen liiketilatarve on arvioitu ostovoiman perusteella muuttamalla ostovoima liiketilatarpeeksi kaupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myynti-m 2 /vuosi) avulla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 46 (126) Liiketilatarve on arvioitu seuraaviin tunnuslukuihin perustuen: - myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,3 - päivittäistavarakaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 6 500 /my-m 2 - erikoiskaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 3 000 /my-m 2 - autokaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 8 000 / my-m 2 - liiketilan poistuma 0 my-m 2 - kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3 Pohjois-Karjalan oman väestön ostovoimaan perustuva laskennallinen liiketilatarve Seuraavassa esitetty Pohjois-Karjalan maakunnan oman väestön ostovoimaan ja sen kehitykseen perustuva liiketilatarve kertoo Pohjois-Karjalan kaupan palveluverkon perusmitoituksen, kaupan kantokykyluokituksen seutukunnittain ja kunnittain sekä toimialaryhmittäin tilanteessa, jossa vähittäiskaupan kysyntä (ostovoima) ja tarjonta (myynti) ovat tasapainossa. Näin ollen esimerkiksi vuoden 2012 tilanteessa olemassa oleva vähittäiskaupan liiketila on laskennallista liiketilatarvetta suurempi niissä kunnissa, joissa ostovoiman siirtymä on positiivinen ja vastaavasti pienempi niissä kunnissa, joissa ostovoiman siirtymä on negatiivinen. Ostovoiman siirtymien vaikutusta liiketilatarpeeseen on arvioitu myöhemmin. Vuonna 2012 vähittäiskaupan (pl. autokauppa ja huoltamot) laskennallinen liiketilan tarve oli Pohjois-Karjalassa noin 355 000 k-m 2. Laskennallisesta liiketilatarpeesta kohdistui päivittäistavarakauppaan noin 97 000 k-m 2, tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan noin 96 000 k-m 2 ja muuhun erikoiskauppaan noin 162 000 k-m 2. Autokaupan ja huoltamotoiminnan laskennallinen liiketilan tarve oli Pohjois-Karjalassa vuonna 2012 noin 65 000 k-m 2. Taulukko 18. Pohjois-Karjalan oman väestön ostovoiman pohjalta arvioitu laskennallinen liiketilatarve vuonna 2012 (kysyntä ja tarjonta tasapainossa kaikissa kunnissa) LIIKETILATARVE 2012, k-m2 Päivittäis- Muu Tilaa Vähittäis- Autotavara- erikois- vaativa kauppa kauppa ja kauppa kauppa kauppa yhteensä huoltamot Kauppa yhteensä Joensuun seutu 73 000 122 000 72 000 267 000 49 000 316 000 Ilomantsi 3 000 6 000 3 000 12 000 2 000 14 000 Joensuu 44 000 73 000 44 000 161 000 29 000 190 000 Juuka 3 000 5 000 3 000 11 000 2 000 13 000 Kontiolahti 9 000 14 000 8 000 31 000 6 000 37 000 Liperi 7 000 12 000 7 000 26 000 5 000 31 000 Outokumpu 4 000 7 000 4 000 15 000 3 000 18 000 Polvijärvi 3 000 5 000 3 000 11 000 2 000 13 000 Keski-Karjalan seutu 11 000 18 000 11 000 40 000 7 000 47 000 Kitee 7 000 11 000 7 000 25 000 4 000 29 000 Rääkkylä 1 000 2 000 1 000 4 000 1 000 5 000 Tohmajärvi 3 000 5 000 3 000 11 000 2 000 13 000 Pielisen Karjalan seutu 13 000 22 000 13 000 48 000 9 000 57 000 Lieksa 7 000 12 000 7 000 26 000 5 000 31 000 Nurmes 5 000 8 000 5 000 18 000 3 000 21 000 Valtimo 1 000 2 000 1 000 4 000 1 000 5 000 POHJOIS-KARJALA 97 000 162 000 96 000 355 000 65 000 420 000 Vuonna 2030 vähittäiskaupan (pl. autokauppa ja huoltamot) laskennallinen liiketilan tarve on edellä esitettyjen laskentaperusteiden mukaan noin 629 000 k-m 2. Laskennallisesta liiketilatarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 151 000 k-m 2, tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan noin 178 000 k-m 2 ja muuhun erikoiskauppaan noin 300 000 k-m 2. Autokaupan ja huoltamotoiminnan laskennallinen liiketilan tarve on Pohjois-Karjalassa vuonna 2030 noin 120 000 k-m 2.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 47 (126) Taulukko 19. Pohjois-Karjalan oman väestön ostovoiman pohjalta arvioitu laskennallinen liiketilatarve vuonna 2030 (kysyntä ja tarjonta tasapainossa kaikissa kunnissa) LIIKETILATARVE 2030, k-m2 Päivittäis- Muu Tilaa Vähittäis- Autotavara- erikois- vaativa kauppa kauppa ja kauppa kauppa kauppa yhteensä huoltamot Kauppa yhteensä Joensuun seutu 118 000 235 000 140 000 493 000 94 000 587 000 Ilomantsi 5 000 9 000 5 000 19 000 4 000 23 000 Joensuu 72 000 143 000 85 000 300 000 57 000 357 000 Juuka 4 000 8 000 5 000 17 000 3 000 20 000 Kontiolahti 15 000 30 000 18 000 63 000 12 000 75 000 Liperi 12 000 25 000 15 000 52 000 10 000 62 000 Outokumpu 6 000 12 000 7 000 25 000 5 000 30 000 Polvijärvi 4 000 8 000 5 000 17 000 3 000 20 000 Keski-Karjalan seutu 15 000 29 000 17 000 61 000 11 000 72 000 Kitee 9 000 17 000 10 000 36 000 7 000 43 000 Rääkkylä 2 000 4 000 2 000 8 000 1 000 9 000 Tohmajärvi 4 000 8 000 5 000 17 000 3 000 20 000 Pielisen Karjalan seutu 18 000 36 000 21 000 75 000 15 000 90 000 Lieksa 10 000 19 000 11 000 40 000 8 000 48 000 Nurmes 6 000 13 000 8 000 27 000 5 000 32 000 Valtimo 2 000 4 000 2 000 8 000 2 000 10 000 POHJOIS-KARJALA 151 000 300 000 178 000 629 000 120 000 749 000 Liiketilatarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tilantarvearvio on laskennallinen ja ilmoittaa ainoastaan suuruusluokan, ei tarkkaa liiketilan tarvetta. Laskelma on tehty samoilla laskentaperiaatteilla koko maakuntaan, joten laskelma ei ota huomioon alueellisia kulutuksen tai myyntitehokkuuden eroja. Laskelma perustuu oletukseen, että kaikki ostovoiman kasvu toteutuu uutena liiketilana. Käytännössä kuitenkin osa ostovoiman kasvusta kohdistuu olemassa olevien liikkeiden myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa, mikä vähentää liiketilatarvetta laskelmaan verrattuna. Laskelmassa ei ole otettu huomioon myymäläkannan poistumaa, joka puolestaan lisää liiketilan tarvetta laskelmaan verrattuna. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus. Laskelmassa on käytetty keskimääräisiä myyntitehokkuuksia. Myyntitehokkuus vaihtelee kuitenkin myymälätyypeittäin, toimialoittain ja alueittain, joten myös uusperustannan rakenne ja sijainti vaikuttavat lopulliseen liiketilatarpeeseen. Todennäköistä myös on, että kauppa pyrkii jatkuvasti lisäämään myyntitehokkuutta, mikä vähentää liiketilatarvetta laskelmaan verrattuna. Sekä ostovoiman että liiketilatarpeen kehityksen arviointiin liittyy huomattava määrä epävarmuustekijöitä. Yleinen talouskehitys ja kaupan toimintaympäristö voivat muuttua nopeastikin, mikä vaikuttaa ostovoiman kehitykseen ja sitä kautta liiketilatarpeeseen. Myös esimerkiksi nettikaupan lisääntyminen tulee vaikuttamaan liiketilatarpeeseen. Vaikutuksen suuruutta on kuitenkin tämän hetkisten tutkimustietojen pohjalta vaikea arvioida luotettavasti, mutta esimerkiksi Uudenmaan maakuntakaavassa on arvioitu nettikaupan vähentävän liiketilatarvetta 10 %. Ostovoiman siirtymän vaikutus Pohjois-Karjalan liiketilatarpeeseen Liiketilatarpeen arvioinnissa voidaan ottaa huomioon alueen oman väestön ostovoiman lisäksi myös ostovoiman siirtymä. Tämä korostuu erityisesti maakuntakeskuksen ja suurimpien kuntakeskusten liiketilatarvetta arvioitaessa, koska niihin suuntautuu erityisesti erikoiskaupan ostovoimaa omaa kuntaa laajemmalta alueelta. Vaikutusalueen sisällä eritasoisten keskusten (pääkeskus alakeskus) välinen ostovoiman siirtymä voidaan ottaa huomioon pääkeskuksen liiketilatarpeessa laskennallista liiketilatarvetta suurempana mitoituksena kuitenkin niin, että myös alakeskusten kaupalle on riittävästi kehityspotentiaalia.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 48 (126) Mikäli ostovoiman siirtymien oletetaan säilyvän vuoden 2012 tasolla, on Pohjois- Karjalan vähittäiskaupan (pl. autokauppa ja huoltamot) laskennallinen liiketilan tarve vuonna 2030 noin 693 000 k-m 2. Näin ollen ostovoiman siirtymän huomioon ottava liiketilatarve on noin 64 000 k-m 2 suurempi kuin oman väestön ostovoiman pohjalta arvioitu liiketilatarve. Seutukunnittain tarkasteltuna liiketilatarve on suurempi niissä seutukunnissa (Joensuun seutu), joissa ostovoiman siirtymä on positiivinen ja pienempi niissä seutukunnissa (Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan seudut), joissa ostovoiman siirtymä on negatiivinen. Taulukko 20. Pohjois-Karjalan oman väestön ostovoiman ja ostovoiman siirtymän pohjalta arvioitu laskennallinen liiketilatarve v. 2030 (ostovoiman siirtymä vuoden 2012 tasolla) LIIKETILATARVE 2030, k-m2 Päivittäis- Erikois- Vähittäis- Autotavara- kauppa kauppa kauppa ja kauppa yhteensä huoltamot Kauppa yhteensä Joensuun seutu 117 000 454 000 571 000 97 000 668 000 Keski-Karjalan seutu 14 000 41 000 55 000 6 000 61 000 Pielisen Karjalan seutu 20 000 47 000 67 000 9 000 76 000 POHJOIS-KARJALA 151 000 542 000 693 000 112 000 805 000 Matkailijoiden kulutuksen vaikutus liiketilatarpeeseen Mikäli Pohjois-Karjalan matkailutulo kehittyy kohdassa 4.1.2 esitetyn mukaisesti, on matkailijoiden kulutuksen pohjalta keskimääräisillä myyntitehokkuuksilla arvioitu liiketilatarve koko maakunnan tasolla vuonna 2030 noin 116 000 k-m 2. Mikäli viisumivapaus toteutuisi, olisi liiketilatarve noin 160 000 k-m 2. Seuraavassa taulukossa on esitetty Pohjois-Karjalan oman väestön ja matkailijoiden vähittäiskauppaan kohdistuvan ostovoiman pohjalta arvioitu liiketilatarve vuonna 2030. Matkailijoiden ostovoiman pohjalta arvioidun liiketilatarpeen on oletettu jakautuvan seutukuntien kesken samassa suhteessa kuin vuoden 2012 taxfree-kauppa (Joensuun seutu 94 %, Keski-Karjalan seutu 5 % ja Pielisen Karjalan seutu 1 %). Taulukko 21. Pohjois-Karjalan oman väestön ostovoiman ja matkailijoiden ostovoiman pohjalta arvioitu laskennallinen liiketilatarve v. 2030 LIIKETILATARVE 2030, k-m2 Matkailijat Yhteensä Maakunnan ei viisumivapautta toteutuu vapautta toteutuu viisumivapaus ei viisumi- viisumivapaus oma väestö Joensuun seutu 587 000 109 000 150 000 696 000 737 000 Keski-Karjalan seutu 72 000 6 000 8 000 78 000 80 000 Pielisen Karjalan seutu 90 000 1 000 2 000 91 000 92 000 POHJOIS-KARJALA 749 000 116 000 160 000 865 000 909 000 Vähittäiskaupan kokonaismitoitus Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan kokonaismitoitusta ja sen kehitystä vuoteen 2030 on tarkasteltu myös kaupan palveluverkon kehittämisen vaihtoehtojen tarkastelussa (luku 5). Vähittäiskaupan kokonaismitoitus on määritelty kaupan nykytilanteen analyysin ja kehitysnäkymien sekä vaihtoehtotarkastelujen pohjalta (luku 6).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 49 (126) 5 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN VAIHTOEHDOT 5.1 Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan tunnistaminen Yleiset lähtökohdat Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavassa tulee määritellä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Määrittelemällä seudullisuuden alaraja voidaan maakuntakaavassa keskittyä seudullisen vähittäiskaupan mitoituksen ja sijainnin ohjaukseen. Muut vähittäiskaupan suuryksiköt ovat paikallisia ja niiden sijaintia ja mitoitusta ohjataan kuntakaavoituksella. Maankäyttö- ja rakennuslain perusteluissa merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan sellaista kaupan yksikköä, jolla voidaan arvioida olevan yhtä kuntaa laajempia, seudullisia vaikutuksia tai jolla voidaan arvioida olevan vaikutuksia seudulliseen keskus- ja palveluverkkoon. Seudullista merkitystä omaavan vähittäiskaupan suuryksikön koko voi olla erilainen riippuen kyseessä olevasta alueesta ja olosuhteista sekä kaupan laadusta. Alaraja voi vaihdella maan eri osissa ja myös yksittäisen maakunnan alueella. Ympäristöministeriön Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus ohjeen mukaan vähittäiskaupan suuryksikön seudullista merkitystä arvioidaan tapauskohtaisesti sen vaikutusten perusteella: - löytyykö yksikön myynnille riittävästi lähiasukkaita, - miten paljon yksikön ennakoidaan saavan asiakkaita oman sijaintikuntansa ulkopuolelta tai muista keskushierarkialtaan samantasoisista tai ylemmän tasoisista keskuksista, - miten yksikkö vaikuttaa alueen muissa kunnissa ja keskuksissa sijaitsevien vähittäiskaupan myymälöiden myyntiin. Arviointiin vaikuttaa muun muassa nykyinen aluerakenne, keskus- ja palveluverkko, väestö- ja ostovoimaennusteet sekä yksikön sijainti ja toimiala. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaa on seuraavassa arvioitu Pohjois-Karjalan nykyisten vähittäiskaupan suuryksiköiden pohjalta sekä vertaamalla lähialueen väestömäärää erikokoisten myymälöiden väestöpohjavaatimuksiin. Vähittäiskaupan suuryksiköiden tarvitsema väestöpohja Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan määrittelemiseksi on arvioitu, kuinka paljon asukkaita suurmyymälä tarvitsee toimiakseen keskimääräisellä myyntitehokkuudella. Tarkastelu on tehty päivittäistavarakaupassa, erikoiskaupassa (tavaratalot) ja tilaa vaativan erikoistavaran (ml. autot) kaupassa. Myyntitehokkuutena on käytetty toimialan keskimääräistä myyntitehokkuutta. Myymälän tarvitsema asukaspohja on arvioitu laskennallisen myynnin ja asukaskohtaisen kulutusluvun avulla. Laskelma on tehty vuoden 2012 ostovoiman tasolla. Taulukko 22. Yhden suurmyymälän laskennallinen myynti ja tarvittava asukaspohja Laskennallinen myynti, milj. k-m2 Erikoiskauppa autokauppa Tiva ja Pt-kauppa 2 000 10 5 5 3 000 15 8 8 4 000 20 11 11 5 000 25 13 13 7 000 35 19 19 10 000 50 27 27 15 000 75 40 40 Tarvittava asukaspohja k-m2 Erikoiskauppa autokauppa Tiva ja Pt-kauppa 2 000 3 000 3 000 2 000 3 000 5 000 4 000 3 000 4 000 7 000 5 000 4 000 5 000 9 000 6 000 5 000 7 000 12 000 9 000 7 000 10 000 17 000 13 000 11 000 15 000 26 000 19 000 16 000

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 50 (126) Vertaamalla suurmyymälöiden laskennallista väestöpohjavaatimusta nykyisen maakuntakaavan keskustatoimintojen alueiden saavutettavuusvyöhykkeiden väestöpohjaan voidaan karkealla tasolla arvioida merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan suuruusluokkaa eri toimialaryhmissä ja eri alueilla. - Ilomantsin keskustaajaman alue - väestömäärä 10 kilometrin saavutettavuusvyöhykkeellä noin 4 000 asukasta - suurin yksittäinen myymälärakennus hieman alle 2 000 k-m 2 (SYKE) - merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on päivittäistavarakaupassa noin 2 000 k-m 2, erikoiskaupassa noin 3 000 k-m 2 ja tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa noin 4 000 k-m 2 - Joensuun keskustaajaman alue - väestömäärä 10 kilometrin saavutettavuusvyöhykkeellä noin 61 000 asukasta - keskustan suuryksiköitä: mm. Kauppakeskus Iso Myy (noin 35 500 k-m 2 ), Kauppakeskus Metropol (noin 21 100 k-m 2 ), CM (noin 10 500 k-m 2 ) - 10 ja 5 kilometrin saavutettavuusvyöhykkeen asukasmäärällä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on kaikissa toimialaryhmissä vähintään 15 000 k-m 2-3 kilometrin saavutettavuusvyöhykkeen asukasmäärällä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on päivittäistavarakaupassa noin 10 000 k-m 2 sekä erikoiskaupassa ja tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa vähintään 15 000 k-m 2 - Lieksan keskustaajaman alue - väestömäärä 10 kilometrin saavutettavuusvyöhykkeellä noin 9 000 asukasta - nykyisten vähittäiskaupan suuryksikkörakennusten kerrosala 2 000-6 300 k-m 2 - merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on päivittäistavarakaupassa 5 000 k-m 2, erikoiskaupassa 7 000 k-m 2 ja tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa 8 000 k-m 2 - Kiteen, Nurmeksen ja Outokummun keskustaajamat - väestömäärä 10 kilometrin saavutettavuusvyöhykkeellä noin 6 000 asukasta - nykyisten vähittäiskaupan suuryksikkörakennusten kerrosala on Kiteellä 2 000-15 000 k-m 2 ja Nurmeksessa 2 500-3 200 k-m 2, Outokummun suurin yksittäinen myymälärakennus on noin 2 200 k-m 2 (SYKE) - merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on päivittäistavarakaupassa 4 000 k-m 2, erikoiskaupassa 5 000 k-m 2 ja tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa 6 000 k-m 2 Nykyisen maakuntakaavan mukaisten keskustatoimintojen alueiden ja vähittäiskaupan suuryksiköiden yhden, kolmen, viiden ja kymmenen kilometrin saavutettavuusvyöhykkeiden asukasmäärät on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 23. Väestömäärät keskustatoimintojen alueiden ja vähittäiskaupan suuryksiköiden 1-10 km saavutettavuusvyöhykkeillä vuonna 2012 (asukasmäärät pyöristetty lähimpään tuhanteen) Väestömäärä 0-1 km 0-3 km 0-5 km 0-10 km Keskustatoimintojen alueet Ilomantsi 2 000 3 000 3 000 4 000 Joensuu 12 000 25 000 42 000 61 000 Kitee 2 000 5 000 5 000 6 000 Lieksa 2 000 7 000 8 000 9 000 Nurmes 1 000 4 000 5 000 6 000 Outokumpu 2 000 5 000 5 000 6 000 Vähittäiskaupan suuryksiköt Ilomantsintie 2 000 15 000 37 000 59 000 Käpykangas 16 000 20 000 44 000 61 000 Pilkko 2 000 9 000 23 000 61 000 Raatekangas 0 10 000 40 000 61 000 Reijola 1 000 3 000 4 000 37 000

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 51 (126) Kuva 27. Maakuntakaavan keskustatoimintojen alueiden ja vähittäiskaupan suuryksiköiden 3, 5 ja 10 kilometrin saavutettavuusvyöhykkeet tieverkkoa pitkin

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 52 (126) Nykyiset vähittäiskaupan suuryksiköt Kohdassa 3.2.3 on kuvaus Pohjois-Karjalan nykyisistä vähittäiskaupan suuryksiköistä. Vähittäiskaupan suuryksikkökoon ylittäviä (>2000 k-m 2 ) myymälärakennuksia on Pohjois-Karjalassa erityyppisiä: hypermarketit, tavaratalot ja muut laajan tavaravalikoiman myymälät, kauppakeskukset sekä tilaa vaativan erikoistavaran myymälät. Myös osa päivittäistavaramyymälöistä (isot supermarketit) on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Kunnilta saatujen tietojen ja Suomen ympäristökeskuksen tietojen mukaan vähittäiskaupan suuryksiköitä (>2000 k-m 2 ) on Joensuussa, Kiteellä, Lieksassa, Nurmeksessa ja Outokummussa. Muissa kunnissa kaupan myymälärakennukset ovat alle 2 000 k-m 2. Kaikki vähittäiskaupan suuryksiköt Pohjois-Karjalassa eivät ole seudullisesti merkittäviä. Päivittäistavarakaupan suurmyymälät palvelevat pääosin oman kunnan asukkaita, joten niitä voidaan pitää vaikutuksiltaan paikallisina, vaikka niiden pinta-ala ylittäisikin 2 000 k-m 2. Hypermarketit puolestaan ovat merkitykseltään seudullisia. Tavarataloista Joensuun keskustassa toimivat tavaratalot ovat vaikutuksiltaan seudullisia, mutta muissa kunnissa sijaitsevat tavaratalot ja laajan tavaravalikoiman myymälät palvelevat paikallista väestöä ja ovat vaikutuksiltaan paikallisia. Tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suurmyymälöitä sijaitsee Joensuussa, Kiteellä, Lieksassa ja Nurmeksessa. Joensuun pinta-alaltaan suurimmat tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suurmyymälät ja keskittymät ovat vaikutuksiltaan seudullisia, mutta muissa kunnissa myymälät palvelevat pääosin oman kunnan asukkaita ja ovat paikallisia. 5.2 Kaupan palveluverkon kehittämisen vaihtoehdot Pohjois-Karjalan kaupan tavoitetilan määrittelemiseksi on laadittu kaksi kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehtoa. Kehittämisvaihtoehtoja on arvioitu kaupan ja palvelurakenteen, alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikenteen ja saavutettavuuden näkökulmista. Vaihtoehdot kuvaavat kaupan palveluverkon kehittymistä vuoteen 2030. Arvioitavat Pohjois-Karjalan kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehdot on laadittu erilaisiin ostovoiman kehitysnäkymiin perustuen ja niiden avulla on tutkittu, millaisia kehitysnäkymiä Pohjois-Karjalan kaupalle voi tulevina vuosikymmeninä kohdistua ja miten kaupan kysyntä ja tilatarpeet eri vaihtoehdoissa toteutuisivat. Tarkasteltavat vaihtoehdot perustuvat Pohjois-Karjalan väestökehityksen osalta Tilastokeskuksen väestöennusteeseen, mutta niissä on otettu eri tavoin huomioon matkailijoiden ja lomaasukkaiden kokonaisostovoimaa lisäävä vaikutus. Tarkasteluissa on painotettu kotimaisten matkailijoiden lisäksi myös ulkomaisten ja erityisesti venäläisten matkailijoiden määrän lisääntymistä. 5.2.1 Tarkasteltavat vaihtoehdot Arvioitavat Pohjois-Karjalan kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehdot ovat: - vaihtoehto 1: Nykyinen perustrendi jatkuu - vaihtoehto 2: Matkailun kehitys lisää kaupallisten palveluiden kysyntää - 2A: Kysyntä kohdistuu pääosin Joensuuhun - 2B: Kysyntä kohdistuu myös muihin seutukeskuksiin

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 53 (126) Vaihtoehto 1 Nykyinen perustrendi jatkuu Vaihtoehdossa Pohjois-Karjalan väestömäärä kehittyy Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan ja väestömäärä vähenee vuodesta 2012 vuoteen 2030 noin 2 500 asukkaalla. Väestöennusteen mukaan väestömäärä lisääntyy Joensuun seudulla ja vähenee Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan seuduilla. Vaihtoehdossa maakunnan oman väestön vähentyminen heikentää ostovoiman kehitystä, mutta toisaalta yksityisen kulutuksen kasvu lisää maakunnan ostovoimaa. Vaihtoehdossa yksityisen kulutuksen kasvun on ennakoitu kehittyvän päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi. Pohjois-Karjalan oman väestön ostovoiman lisäksi Pohjois-Karjalan ostovoimaa lisää kasvava matkailu ja vapaa-ajan asukkaiden kulutus. Vuoden 2012 tilanteessa Pohjois- Karjalan vähittäiskaupan (päivittäistavarakauppa, erikoiskauppa sekä autokauppa ja huoltamot) ostovoiman siirtymä oli positiivinen (+3 %). Seutukunnittain tarkasteltuna ostovoiman siirtymä oli positiivinen Joensuun seudulla (+9 %) ja negatiivinen Keski- Karjalan (-18 %) ja Pielisen Karjalan (-14 %) seuduilla. Vaihtoehdossa 1 matkailijamäärän ja matkailijoiden vähittäiskauppaan kohdistuvan ostovoiman on arvioitu kehittyvän Pohjois-Karjalan viisumivapausselvityksessä (Pohjois- Karjalan liitto 2013) esitetyn mukaisesti tilanteessa, jossa viisumivapaus ei toteudu. Matkailijoiden vähittäiskauppaan kohdistuvan ostovoiman on arvioitu jakautuvan seutukuntien kesken samassa suhteessa kuin vuoden 2012 taxfree-kauppa (Joensuun seutu 94 %, Keski-Karjalan seutu 5 % ja Pielisen Karjalan seutu 1 %). Vaihtoehdossa 1 vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä koko maakunnan tasolla vuonna 2030 on +15 %. Seutukunnittain tarkasteltuna vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä on positiivinen Joensuun seudulla (+23 %) ja negatiivinen Keski-Karjalan (-12 %) ja Pielisen Karjalan (-13 %) seuduilla. Joensuun seudulla positiivinen ostovoiman siirtymä kasvaa ja Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan seuduilla negatiivinen ostovoiman siirtymä vähenee vuoteen 2012 verrattuna. Vaihtoehdossa 1 vähittäiskaupan (päivittäistavarakauppa, erikoiskauppa sekä autokauppa ja huoltamot) laskennallinen liiketilatarve Pohjois-Karjalassa on vuonna 2030 noin 865 000 k-m 2, joka on noin 365 000 k-m 2 enemmän kuin vuonna 2012, mikäli kaikki kasvu toteutuu uutena liiketilana. Liiketilatarpeesta kohdistuu Joensuun seudulle 80 %, Keski-Karjalan seudulle 9 % ja Pielisen Karjalan seudulle 11 %. Vaihtoehto 2 Matkailun kasvu lisää kaupallisten palveluiden kysyntää Vaihtoehdossa Pohjois-Karjalan väestömäärä kehittyy Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan ja väestömäärä vähenee vuodesta 2012 vuoteen 2030 noin 2 500 asukkaalla. Väestöennusteen mukaan väestömäärä lisääntyy Joensuun seudulla ja vähenee Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan seuduilla. Vaihtoehdossa maakunnan oman väestön vähentyminen heikentää ostovoiman kehitystä, mutta toisaalta yksityisen kulutuksen kasvu lisää maakunnan ostovoimaa. Vaihtoehdossa yksityisen kulutuksen kasvu on ennakoitu kehittyvän päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi. Pohjois-Karjalan oman väestön ostovoiman lisäksi Pohjois-Karjalan ostovoimaa lisää kasvava matkailu ja vapaa-ajan asukkaiden kulutus. Vuoden 2012 tilanteessa Pohjois- Karjalan vähittäiskaupan (päivittäistavarakauppa, erikoiskauppa sekä autokauppa ja huoltamot) ostovoiman siirtymä oli positiivinen (+3 %). Seutukunnittain tarkasteltuna ostovoiman siirtymä oli positiivinen Joensuun seudulla (+9 %) ja negatiivinen Keski- Karjalan (-18 %) ja Pielisen Karjalan (-14 %) seuduilla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 54 (126) Vaihtoehdossa 2 matkailun ja erityisesti venäläisten matkailijoiden määrän ennakoidaan viisumivapauden myötä lisääntyvän voimakkaasti. Matkailijamäärien ennakoidaan kasvavan Pohjois-karjalan viisumivapausselvityksen (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2013) mukaisesti: oletettuun viisumivapauden toteutumisvuoteen asti kasvu on 11 %/ vuosi (=sama kuin vuosien 2000-2012 kasvu), viisumivapausvuonna kasvu 40 % ja sen jälkeen kasvu on 7 % / vuosi. Matkailun kehittymisen ja viisumivapauden toteutumisen seurauksena koko maakunnan vähittäiskaupan (päivittäistavarakauppa, erikoiskauppa sekä autokauppa ja huoltamot) ostovoiman siirtymä kasvaa ja on vuonna 2030 +22 %. Vaihtoehdossa vähittäiskaupan laskennallinen liiketilatarve Pohjois-Karjalassa on vuonna 2030 noin 909 000 k-m 2, joka on noin 409 000 k-m 2 enemmän kuin vuonna 2012, mikäli kaikki kasvu toteutuu uutena liiketilana. Vaihtoehdossa 2 tarkastellaan kahta alavaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 2A matkailijoiden kysyntä kohdistuu pääosin Joensuuhun. Matkailijoiden vähittäiskauppaan kohdistuvan ostovoiman on arvioitu jakautuvan seutukuntien kesken samassa suhteessa kuin vuoden 2012 taxfree-kauppa (Joensuun seutu 94 %, Keski- Karjalan seutu 5 % ja Pielisen Karjalan seutu 1 %). Joensuun seudun vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä kasvaa edelleen vuoden 2012 tilanteeseen ja vaihtoehtoon 1 verrattuna ja on vuonna 2030 +31 %. Muilla seuduilla ostovoiman siirtymä säilyy negatiivisena, mutta ulosvirtaus vähenee. Keski-Karjalan ostovoiman siirtymä on -9 % ja Pielisen Karjalan -12 %. Liiketilatarpeesta (909 000 k-m 2 ) kohdistuu Joensuun seudulle 81 %, Keski-Karjalan seudulle 9 % ja Pielisen Karjalan seudulle 10 %. Vaihtoehdossa 2B matkailijoiden kysyntä kohdistuu Joensuun lisäksi myös muihin seutukeskuksiin. Viisumivapauden myötä lisääntyvä vähittäiskauppaan kohdistuva matkailutulo kohdistuu erityisesti Keski-Karjalan seudulle. Vaihtoehdossa 2B Joensuun seudun vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä kasvaa vuoden 2012 tilanteeseen verrattuna ja on samalla tasolla kuin vaihtoehdossa 1. Pielisen Karjalan seudulla vähittäiskaupan kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa eli ostovoiman siirtymä 0 %. Keski-Karjalan seudulla ostovoiman siirtymä on positiivinen (+41 %). Liiketilatarve (909 000 k-m 2 ) jakautuu seutukuntien kesken seuraavasti: Joensuun seutu 79 %, Keski-Karjalan seutu 11 % ja Pielisen Karjalan seutu 10 %. 5.2.2 Ostovoiman siirtymät eri vaihtoehdoissa Pohjois-Karjalan seutukuntien vähittäiskaupan (päivittäistavarakauppa, erikoiskauppa sekä autokauppa ja huoltamot) ostovoiman siirtymät olivat vuonna 2012 seuraavat:

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 55 (126) Seuraavassa on esitetty vähittäiskaupan (päivittäistavarakauppa, erikoiskauppa sekä autokauppa ja huoltamot) ostovoiman siirtymät eri vaihtoehdoissa vuonna 2030. Vaihtoehto 1 (vuosi 2030): Vaihtoehto 2A (vuosi 2030): Vaihtoehto 2B (vuosi 2030): Kuva 28. Vähittäiskaupan (päivittäistavarakauppa, erikoiskauppa sekä autokauppa ja huoltamot) ostovoiman siirtymät eri vaihtoehdoissa vuonna 2030 5.2.3 Vaihtoehtojen mitoitus Vaihtoehtojen mitoituksessa on mukana maakunnan oman väestön ostovoiman ja maakunnan ulkopuolelta tulevan ostovoiman siirtymän vaatima laskennallinen liiketilatarve. Maakunnan ulkopuolelta tulevan ostovoiman siirtymän on arvioitu olevan +15 % vaihtoehdossa 1 ja +22 % vaihtoehdossa 2. Laskennallinen liiketilatarve on noin 865 000 k- m 2 vaihtoehdossa 1 ja noin 909 000 k-m 2 vaihtoehdossa 2. Liiketilatarpeen jakautuminen seutukuntien kesken eri vaihtoehdoissa on esitetty seuraavassa taulukossa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 56 (126) Taulukko 24. Kehittämisvaihtoehtojen vähittäiskaupan (päivittäistavarakauppa, erikoiskauppa, autokauppa ja huoltamot) laskennallinen liiketilatarve vuonna 2030 Liiketilatarve 2030, k-m Liiketilan lisätarve 2012-2030, k-m Liiketila 2 Vaihtoehto 1 2A 2B ehto 1 ehto 2A ehto 2B Vaihto-ehto Vaihto-ehto Vaihto- Vaihto- Vaihto- 2012* Joensuun seutu 383 000 696 000 737 000 717 000 313 000 354 000 334 000 Keski-Karjalan seutu 56 000 78 000 80 000 103 000 22 000 24 000 47 000 Pielisen Karjalan seutu 61 000 91 000 92 000 89 000 30 000 31 000 28 000 POHJOIS-KARJALA 500 000 865 000 909 000 909 000 365 000 409 000 409 000 * Lähde: Suomen ympäristökeskus 5.2.4 Merkitykseltään seudullisten kaupan alueiden sijoittuminen vaihtoehdoissa Vaihtoehdossa 1 kauppa sijoittuu pääosin nykyiseen tapaan. Päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan seudullisesti merkittävät suurmyymälät sijoittuvat Joensuuhun (keskusta, Karsikko, Käpykangas, Pilkko, Raatekangas), Kiteelle ja Lieksaan sekä paikallisesti merkittävät suuryksiköt Nurmekseen ja Outokumpuun. Muualla maakunnassa päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan suuryksiköt ovat kooltaan alle 2 000 k-m 2 :iä. Tilaa vaativan erikoistavaran kaupan seudullisesti merkittävät suuryksiköt sijoittuvat Joensuun nykyisille kaupan alueille (Käpykangas, Raatekangas, Siihtala - Teollisuuskatu). Muissa kunnissa tilaa vaativa erikoiskauppa palvelee paikallista kysyntää. Uusia kaupan alueita on Karsikon alue. Vaihtoehdossa 2A matkailun ja vapaa-ajan asukkaiden tuoma lisäys kokonaisostovoimaan lisää kaupan kehitysedellytyksiä vaihtoehtoon 1 verrattuna. Kauppa sijoittuu pääosin nykyiseen tapaan, mutta kokonaismitoitus mahdollistaa vaihtoehtoa 1 enemmän uuden liiketilan rakentamista, jolloin myös mahdollisten uusien kaupan alueiden kehittämiselle syntyy edellytyksiä. Vähittäiskaupan seudullisesti merkittävät suuryksiköt sijoittuvat Joensuuhun (keskusta, Karsikko, Käpykangas, Pilkko, Raatekangas, Reijola, Siihtala - Teollisuuskatu, Salpakadun alue, Papinkankaan alue), Kiteelle ja Lieksaan. Paikallisesti merkittäville vähittäiskaupan suuryksiköille on edellytyksiä myös muissa kunnissa. Vaihtoehdossa 2B matkailun ja vapaa-ajan asukkaiden tuoma lisäys kokonaisostovoimaan lisää kaupan kehitysedellytyksiä kaikissa kunnissa. Matkailijoiden kysyntä kohdistuu Joensuun, Kiteen ja Lieksan lisäksi myös muihin keskuksiin ja erityisesti Keski- Karjalan seudulle. Joensuun kaupunkiseudulla vähittäiskaupan paikallisesti merkittäviä suuryksiköitä sijoittuu myös Kontiolahdelle ja Liperiin. Vähittäiskaupan seudullisesti merkittävät suuryksiköt sijoittuvat Ilomantsiin, Joensuuhun, Kiteelle, Lieksaan, Nurmekseen, Outokumpuun ja Tohmajärvelle (Niirala). Paikallisesti merkittäviä suuryksiköitä sijoittuu myös muihin kuntiin. 5.3 Vaihtoehtojen vertailu ja arviointi 5.3.1 Kauppa ja palvelurakenne Maakuntakaavan sisältövaatimukset ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat lähtökohtana arvioitaessa kaupan palveluverkon kehitysvaihtoehtojen vaikutuksia kauppaan ja kaupan palvelurakenteeseen. Maakuntakaavan sisältövaatimuksiin sisältyy elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä huolehtiminen. Maakuntakaavassa on oleellista osoittaa seudullisesti merkittäville vähittäiskaupan suuryksiköille sellaisia alueita, joilla turvataan kaupan liiketoiminnan, toimivan kilpailun, palvelujen saavutettavuuden ja kestävän yhdyskuntakehityksen edistämisen tavoitteiden toteutuminen. Kilpailun näkökulmassa keskeistä on sijaintipaikkojen riittävyys ja kaavaratkaisujen joustavuus.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 57 (126) Lisäksi arvioinnissa korostuvat maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavoille (MRL 71 b ). Sisältövaatimuksiin sisältyvät tavoitteet keskusta-alueiden kaupan toimintaedellytysten turvaamisesta, kaupallisten palvelujen saavutettavuuden turvaamisesta sekä kestävän palveluverkon kehityksestä ja sitä kautta kohtuullisista asiointimatkoista. Keskeisiä kysymyksiä arvioitaessa kaupan palveluverkon kehitysvaihtoehtojen vaikutuksia kaupan palvelurakenteen kehitykseen ovat seuraavat: - kehittyykö kaupan palveluverkko ja palvelutarjonta alueellisesti tasapainoisesti? - onko maakunta- ja kuntakeskuksilla mahdollisuus vahvistaa vetovoimaansa? - syntyykö edellytyksiä keskusta-alueiden kaupallisen vetovoiman vahvistumiselle? Vahvistuuko keskusten asema kaupan sijaintipaikkana? - onko kaupalla riittävät toiminta- ja kehitysedellytykset yleisesti koko maakunnassa ja erikseen keskusta-alueilla? Säilyvätkö lähipalveluiden toimintaedellytykset? - toteutuvatko toimivan kilpailun edellytykset ja alalle tulon mahdollisuudet? Onko merkitykseltään seudullisille vähittäiskaupan suuryksiköille riittävästi sijoittumismahdollisuuksia ja kilpailukykyisiä liikepaikkoja? Kaupan palvelutarjonnan alueellisesti tasapainoinen kehitys Vaihtoehdoissa 1 ja 2A kauppa sijoittuu pääosin nykyiseen tapaan, joten myös alueellinen palvelutarjonta säilyy nykyisellä tasolla. Joensuun ja seutukeskusten palvelutarjonta säilyy hyvänä sekä päivittäistavarakaupassa että erikoiskaupassa. Muualla maakunnassa päivittäistavarakaupan palvelutarjonta on hyvä, mutta erikoiskaupassa asiointi suuntautuu pääosin Joensuuhun ja seutukeskuksiin. Vaihtoehdossa 2B matkailun ja vapaa-ajan asukkaiden ostovoiman voimakas lisääntyminen luo edellytykset kaupan palvelutarjonnan alueellisesti tasapainoiselle kehitykselle. Joensuun ja seutukeskusten lisäksi myös kuntakeskuksissa on mahdollisuudet päivittäistavarakaupan, erikoiskaupan ja tilaa vaativan erikoistavaran kaupan palvelutarjonnan lisäämiselle ja monipuolistamiselle. Kaupallisen vetovoiman kehitys Vaihtoehdoissa 1 Joensuun asema maakunnan kaupan pääkeskuksena säilyy. Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu säilyttävät asemansa seudullisina kaupan keskuksina. Muut kuntakeskukset säilyttävät kaupallisen vetovoimansa päivittäistavarakaupassa mutta erikoiskaupassa asiointivirrat suuntautuvat Joensuuhun ja seutukeskuksiin. Joensuu toimii oman alueensa lisäksi myös Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin, Polvijärven, Rääkkylän ja Tohmajärven kaupallisena keskuksena. Koska kauppa sijoittuu nykyiseen tapaan pääosin keskustoihin eikä uusia kaupan alueita perusteta, keskusta-alueiden kaupallinen vetovoima säilyy nykyisellä tasolla. Vaihtoehdossa 2A Joensuun asema maakunnan kaupan pääkeskuksena vahvistuu merkittävästi. Matkailijoiden kysyntä kohdistuu pääosin Joensuuhun, mikä luo edellytykset uusien kaupan alueiden perustamiselle. Myös seutukeskuksissa on edellytykset lisätä kaupallista tarjontaa ja vahvistaa sitä kautta kaupallista vetovoimaa. Koska päivittäistavarakauppa ja erikoiskauppa sijoittuvat pääosin keskusta-alueille ja keskustaalueiden ulkopuolisille kaupan alueille sijoittuu pääosin vain tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa, myös keskusta-alueiden kaupallinen vetovoima säilyy ja vahvistuu.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 58 (126) Vaihtoehdossa 2B Joensuun asema maakunnan kaupan pääkeskuksena säilyy. Matkailijoiden kysyntä kohdistuu Joensuun lisäksi myös muihin seutukeskuksiin ja erityisesti Keski-Karjalaan, mikä luo edellytykset kaupan palvelutarjonnan lisäämiselle Kiteellä ja Tohmajärvellä. Joensuun kaupunkiseudulla kysyntä kohdistuu myös Kontiolahdelle ja Liperiin, joissa on edellytykset suuryksiköiden perustamiselle ja kaupallisen vetovoiman vahvistamiselle. Koska päivittäistavara- ja erikoiskauppa sijoittuvat pääosin keskustaalueille ja tilaa vaativan erikoistavaran kauppa pääosin keskusta-alueiden ulkopuolisille kaupan alueille, keskusta-alueiden kaupallinen vetovoima säilyy ja vahvistuu. Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Vaihtoehdossa 1 vähittäiskaupan ostovoiman kehitys ja ostovoiman siirtymien säilyminen nykyisellä tasolla luovat edellytykset kaupan toiminnalle ja kehitykselle myös tulevaisuudessa. Päivittäistavarakaupan toiminta- ja kehitysedellytykset säilyvät hyvinä kaikissa kuntakeskuksissa. Erikoiskaupan toiminta- ja kehitysedellytykset ovat parhaat Joensuussa, mutta myös seutukeskuksissa erikoiskaupan toiminta- ja kehitysedellytykset säilyvät. Mikäli kaikki liiketilatilatarve ei kohdistu suuryksiköihin, on myös lähipalveluilla hyvät toimintamahdollisuudet. Nykyiset keskusta-alueet ja kaupan alueet tarjoavat kaupalle kilpailukykyisiä sijaintipaikkoja pitkälle tulevaisuuteen, joten myös toimivan kilpailun edellytykset säilyvät. Vaihtoehdoissa 2A ja 2B matkailun ja vapaa-ajan asukkaiden tuoma lisäys Pohjois- Karjalan kokonaisostovoimaan vahvistaa kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiä kaikissa kunnissa. Päivittäistavarakaupan toiminta- ja kehitysedellytykset paranevat kaikissa kuntakeskuksissa. Erikoiskaupan toiminta- ja kehitysedellytykset vahvistuvat erityisesti Joensuussa ja seutukeskuksissa, mutta myös muissa kuntakeskuksissa erikoiskaupalle syntyy toiminta- ja kehitysedellytyksiä. Mikäli kaikki liiketilatilatarve ei kohdistu suuryksiköihin, on myös lähipalveluilla hyvät toimintamahdollisuudet koko Pohjois-Karjalassa. Nykyiset keskusta-alueet ja laajenevat ja uudet kaupan alueet tarjoavat kaupalle kilpailukykyisiä sijaintipaikkoja pitkälle tulevaisuuteen, joten myös toimivan kilpailun edellytykset säilyvät. 5.3.2 Alue- ja yhdyskuntarakenne Arvioitaessa kaupan palveluverkon kehitysvaihtoehtojen vaikutuksia alue- ja yhdyskuntarakenteeseen korostuu maakuntakaavan sisältövaatimus tarkoituksenmukaisesta alue- ja yhdyskuntarakenteesta sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan yhdyskuntarakennetta tulee kehittää niin, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Alueidenkäytöllä tulee edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot tulee suunnata olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Edelleen valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan, ettei uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt tulee sijoittaa tukemaan yhdyskuntarakennetta. Arvioinnissa korostuvat myös maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavoille (MRL 71 b ), joissa korostuvat keskusta-alueen kaupan kehitys, kaupallisten palvelujen saavutettavuus sekä kestävän palveluverkon kehitys ja sitä kautta asiointimatkojen pituus.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 59 (126) Yhdyskuntarakenteen tasapainoinen kehitys Kaikissa vaihtoehdoissa kaupan sijoittuminen keskusta-alueille vahvistaa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja maankäyttö- ja rakennuslain tavoitetta, jonka mukaan keskusta-alueita tulisi kehittää kaupan ensisijaisina sijaintipaikkoina. Päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan merkitykseltään seudullisten suuryksiköiden sijoittuminen nykyisiin keskuksiin tukee maakunnan nykyistä palveluverkkoa sekä parantaa keskusten elinvoimaisuutta ja kehittämismahdollisuuksia. Keskusta-alueilla palvelut ovat myös hyvin saavutettavissa ympäröiviltä asuinalueilta sekä laajemmalta alueelta eri kulkumuodoin. Keskusta-alueiden ulkopuolella olevat merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan alueet sijaitsevat kaikissa vaihtoehdoissa nykyisessä taajamarakenteessa ja ovat osa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Alueet sijoittuvat lähelle keskustaalueita ja ne ovat hyvin saavutettavissa henkilöautolla ja kevyellä liikenteellä. Keskusta-alueiden kehitys Kaikissa vaihtoehdoissa päivittäistavarakauppa ja erikoiskauppa sijoittuvat pääosin keskusta-alueille, mikä vahvistaa keskustojen kehitystä ja vetovoimaa. Vähittäiskaupan suuryksiköt voivat sijoittua keskusta-alueiden ulkopuolelle, mikäli sijainti on kaupan laatu huomioon ottaen perustultua. Kaikissa vaihtoehdoissa keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittuva uusi kauppa on pääosin tilaan vaativan erikoistavaran kauppaa tai muuten keskustaan soveltumatonta kauppaa, joten se ei kilpaile keskustan kaupan kanssa eikä siltä osin vaikuta kielteisesti keskusta-alueiden kehitykseen. 5.3.3 Liikkuminen ja palvelujen saavutettavuus Arvioitaessa kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehtojen vaikutuksia kaupan palvelujen saavutettavuuteen ja liikkumiseen lähtökohtana ovat maakuntakaavan sisältövaatimus tarkoituksenmukaisesta alue- ja yhdyskuntarakenteesta, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan yhdyskuntarakennetta tulee kehittää siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Vaikutusten arvioinnissa korostuvat myös maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavoille (MRL 71 b ), joiden mukaan osoitettaessa maakunta- tai yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä on katsottava, että alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä sekä suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitat mahdollisimman vähäiset. Sisältövaatimuksien tavoitteena on, että paljon liikennettä aiheuttavat toiminnot, kuten suuret päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset sijoittuisivat siten, että niihin on mahdollisuus päästä henkilöauton ohella joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden saavutettavuus ja asiointimatkojen kehitys Vaihtoehdossa 1 kaupan nykyinen palveluverkko säilyy pääosin ennallaan, joten myös kaupan palvelujen saavutettavuus säilyy nykyisellä tasolla, eikä kulkutavoissa ole ennakoitavissa merkittäviä muutoksia. Kunkin seudun keskustaajamissa kaupan palvelujen saavutettavuus on hyvä, mutta muualta maakunnasta erityisesti erikoiskaupan asioinnit suuntautuvat Joensuuhun sekä vähemmässä määrin oman seudun keskukseen. Mikäli maakunnan väestömuutosten myötä väestö vähenee haja-asutusalueilta ja lisääntyy Joensuun taajama-alueilla, kaupallisten palvelujen saavutettavuus paranee maakunnassa kokonaisuutena, vaikka uusia kauppoja ei sijoittuisi suurimpien taajami-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 60 (126) en ulkopuolelle. Haja-asutusalueilta kauppamatkat ovat yhä pitkiä, mikä edelleen ruokkii henkilöautoliikennettä, ja autottomat kotitaloudet ovat palveluliikenteen ja naapuriavun varassa. Joensuun seudun ulkopuolella ostosmatkoilla ei ole liikenneverkkoa ruuhkauttavaa vaikutusta. Joensuun seudulla asiointimatkat on mahdollista pitää kohtuullisina, jos kasvava väestö sijoittuu järkevästi nykyisen rakenteen yhteyteen. Vaihtoehto 2 luo edellytykset alueellisesti tasapainoisemman kaupan palveluverkon kehitykselle, vaikka väestön määrä väheneekin. Erityisesti vaihtoehdossa 2B vähittäiskaupan kokonaismitoitus mahdollistaa kaupan palvelutarjonnan lisäämisen ja monipuolistamisen myös seutukeskuksissa Keski-Karjalassa ja Pielisen Karjalassa. Jos matkailijoiden kysyntä kohdistuu vaihtoehdon 2A mukaisesti pääosin Joensuuhun, myös pääosa liikenteellisistä vaikutuksista kohdistuu Joensuuhun ja sen ympäristöön. Maakuntakeskus Joensuu on vaihtoehdoissa 2A ja 2B alueen vetovoimaisin kaupan keskus, joka houkuttelee asiakkaita, ja siten myös liikennettä, sekä maakunnasta että Venäjältä. Molemmissa alavaihtoehdoissa uusi kaupan pinta-ala sijoittuu siten, että kaupan palvelujen saavutettavuus paranee siellä, missä jo ennestään on palveluja ja edellytyksiä kävellen ja pyörällä tehtäviin asiointimatkoihin. Haja-asutusalueella sen sijaan palvelut haetaan edelleen joko oman kunnan tai seudun keskustasta. Palvelutarjonnan lisääntyminen ja monipuolistuminen parantaa erityisesti palvelujen koettua saavutettavuutta, mutta myös fyysinen saavutettavuus paranee, kun Joensuun sijasta ja rinnalla voidaan asioida lähellä olevassa oman seudun keskuksessa. Matkoilla sekä Joensuuhun että seutukeskuksiin auto on edelleen tärkein kulkutapa taajamien ulkopuolelta taajamiin suuntautuvilla asiointimatkoilla. Joensuun ohella seutukeskuksiin sijoittuva kauppa kuitenkin vähentää Joensuuhun suuntautuvaa maakunnan omaa asiointiliikennettä ja sitä kautta myös liikenteestä aiheutuvia päästöjä. Lisääntyvä matkailuliikenne kuitenkin lisää liikennettä ja päästöjä. Vaihtoehdossa 2 asiointimatkat voivat lyhentyä, mutta matkailuun ja vapaa-ajan viettoon liittyvä liikenne kasvaa, kun vapaa-ajan asukkaiden ja matkailijoiden määrät kasvavat. Tällaisilla vapaa-ajan matkoillakin tärkein kulkutapa on henkilöauto. Sekä mökkiläiset että matkailukohteiden vierailijat niin kotimaasta kuin tärkeimmästä matkailun lähtömaasta Venäjältä liikkuvat pääasiassa autolla, joten liikenteen päästöt lisääntyvät liikennemäärien kasvaessa. Suuri osa Pohjois-Karjalaan suuntautuvasta rajaliikenteestä ylittää rajan Niiralassa ja Venäjältä tulevaan kasvavaan matkailuun on varauduttu valtatien 9 kehittämissuunnitelmilla. Joukkoliikenteen kehittäminen niin linja-auto- kuin junavuoroin Venäjän ja Pohjois-Karjalan välisessä liikenteessä hillitsisi autoliikenteen aiheuttamia haittoja ja ruuhkautumista. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet Seutujen keskuskaupunkien ja suurimpien taajamien keskusta-alueilla asiointimatkoja on mahdollista tehdä kävellen ja pyöräillen, mutta muualla asiointiliikenne on pääosin henkilöautoliikennettä. Uutta kaupan myymälätilaa suunniteltaessa ja rakennettaessa on huomioitava kevyen liikenteen tarpeet ja pyrittävä siten parantamaan kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä asiointimatkoilla. Joukkoliikenteen tarjonnan ei ole joukkoliikennesuunnitelman mukaan ennakoitu kasvavan nykyisestä, joten mahdollisuudet joukkoliikenteen käyttöön asiointimatkoilla erityisesti Pielisen Karjalassa ja Keski-Karjalassa ovat vähäiset ja henkilöauto on tärkein kulkutapa, varsinkin taajamien ulkopuolella. Joukkoliikenne palvelee ostosmatkoja lähinnä Joensuun taajama-alueella sekä sen läheisyydessä. Matkailuliikenteessä kehittämispotentiaalia on Joensuun ja Petroskoin välisessä joukkoliikenteessä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 61 (126) 5.3.4 Yhteenveto Seuraavaan taulukkoon on koottu vaihtoehtojen lähtöoletukset ja arvioinnin keskeiset tulokset. Vaihtoehto 1 Nykyinen perustrendi jatkuu Vaihtoehtojen lähtöoletukset Väestökehitys ja ostovoima Tilastokeskuksen väestöennuste (kasvua Joensuun seudulla, muilla seuduilla väestö vähenee) Matkailu kehittyy suunnitelmien mukaisesti Yksityisen kulutuksen kasvu päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi Ostovoiman siirtymä kasvaa vuoden 2012 tilanteesta ja on +15 % (Joensuun seudulla positiivinen, muilla seuduilla negatiivinen) Vaihtoehto 2A Matkailun kasvu lisää kaupallisten palveluiden kysyntää, kasvu kohdistuu Joensuun seudulle Tilastokeskuksen väestöennuste (kasvua Joensuun seudulla, muilla seuduilla väestö vähenee) Venäjän ja EU:n välinen viisumivapaus voimistaa matkailun kasvua Yksityisen kulutuksen kasvu päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi Ostovoiman siirtymä kasvaa vuoden 2012 tilanteesta ja on +22 % (Joensuun seudulla positiivinen, muilla seuduilla negatiivinen) Vaihtoehto 2B Matkailun kasvu lisää kaupallisten palveluiden kysyntää, kasvu kohdistuu Joensuun seudun lisäksi erityisesti Keski-Karjalan seudulle Tilastokeskuksen väestöennuste (kasvua Joensuun seudulla, muilla seuduilla väestö vähenee) Venäjän ja EU:n välinen viisumivapaus voimistaa matkailun kasvua Yksityisen kulutuksen kasvu päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi Ostovoiman siirtymä kasvaa vuoden 2012 tilanteesta ja on +22 % (kaikilla seuduilla kysyntä ja tarjonta vähintään tasapainossa) Laskennallinen liiketilatarve Vähittäiskaupan laskennallinen liiketilatarve noin 865 000 k-m 2 (lisäystä nykyiseen kerrosalaan noin 365 000 k-m 2 ). Vähittäiskaupan laskennallinen liiketilatarve noin 909 000 k-m 2 (lisäystä nykyiseen kerrosalaan noin 409 000 k-m 2 ). Vähittäiskaupan laskennallinen liiketilatarve noin 909 000 k-m 2 (lisäystä nykyiseen kerrosalaan noin 409 000 k-m 2 ). Liiketilatarve jakautuu seuduittain - Joensuun seutu 696 000 k-m 2 - Keski-Karjalan seutu 78 000 k-m 2 - Pielisen Karjalan seutu 91 000 k-m 2 Liiketilatarve jakautuu seuduittain - Joensuun seutu 737 000 k-m 2 - Keski-Karjalan seutu 80 000 k-m 2 - Pielisen Karjalan seutu 92 000 k-m 2 Liiketilatarve jakautuu seuduittain - Joensuun seutu 717 000 k-m 2 - Keski-Karjalan seutu 103 000 k-m 2 - Pielisen Karjalan seutu 89 000 k-m 2 Kaupan sijoittuminen Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittuvat - Joensuuhun, Kiteelle ja Lieksaan Seudullisesti merkittävät yksiköt sijoittuvat - Joensuuhun, Kiteelle ja Lieksaan Seudullisesti merkittävät yksiköt sijoittuvat - Ilomantsiin, Joensuuhun, Kiteelle, Lieksaan, Nurmekseen, Outokumpuun, ja Tohmajärvelle

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 62 (126) Vaihtoehtojen arviointi Kauppa ja palvelurakenne Vaihtoehto 1 Nykyinen perustrendi jatkuu Kauppa sijoittuu nykyiseen tapaan, joten myös alueellinen palvelutarjonta säilyy nykyisellä tasolla. Joensuun asema maakunnan kaupan pääkeskuksena säilyy. Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu säilyttävät asemansa seudullisina kaupan keskuksina. Keskustaalueiden kaupallinen vetovoima säilyy. Ostovoiman kehitys luo edellytykset kaupan toiminnalle ja kehitykselle myös tulevaisuudessa erityisesti Joensuun seudulla. Vaihtoehto 2A Matkailun kasvu lisää kaupallisten palveluiden kysyntää, kasvu kohdistuu Joensuun seudulle Kauppa sijoittuu nykyiseen tapaan. Matkailijoiden kasvava kysyntä luo vaihtoehtoa 1 paremmat edellytykset kaupan kehitykselle ja uuden liiketilan rakentamiselle. Joensuun asema maakunnan kaupan pääkeskuksena vahvistuu merkittävästi. Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu säilyttävät asemansa seudullisina kaupan keskuksina. Keskusta-alueiden kaupallinen vetovoima säilyy. Ostovoiman kehitys luo edellytykset kaupan toiminnalle ja kehitykselle myös tulevaisuudessa erityisesti Joensuun seudulla. Vaihtoehto 2B Matkailun kasvu lisää kaupallisten palveluiden kysyntää, kasvu kohdistuu Joensuun seudun lisäksi erityisesti Keski-Karjalan seudulle Matkailijoiden kysynnän kohdistuminen Joensuun rinnalla myös seutu- ja muihin keskuksiin luo edellytykset alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon synnylle. Joensuun asema maakunnan kaupan pääkeskuksena säilyy. Kitee, Lieksa, Nurmes ja Outokumpu vahvistavat asemaansa seudullisina kaupan keskuksina. Keskustaalueiden kaupallinen vetovoima säilyy. Ostovoiman kehitys luo edellytykset kaupan toiminnalle ja kehitykselle myös tulevaisuudessa koko maakunnassa. Alue- ja yhdyskuntarakenne Kaupan sijoittuminen pääosin keskusta-alueille vahvistaa nykyistä yhdyskuntarakennetta ja keskusten elinvoimaisuutta. Keskusta-alueilla kaupan palvelut ovat hyvin saavutettavissa ympäröiviltä asuinalueilta. Keskusta-alueiden ulkopuoliset kaupan alueet sijaitsevat olemassa olevassa yhdyskuntarakenteessa lähellä keskustaa ja ovat hyvin saavutettavissa. Liikkuminen ja kaupan palvelujen saavutettavuus Vakinaisen asutuksen määrän vähentyessä Pielisen Karjalassa ja Keski- Karjalas-sa vaarana on, että kaupalliset palvelut keskittyvät nykyistä enemmän kuntakeskuksiin ja Joensuuhun, jolloin asiointimatkat harvaan asutuilla alueilla pitenevät entisestään ja kaupallisten palvelujen saavutettavuus heikkenee. Taajamaalueilla muutokset eivät ole merkittäviä ja kaupan saavutettavuus pysyy ennallaan. Matkailijoiden ostovoima parantaa edellytyksiä kaupallisten palvelujen kehittämiseksi ja niiden saavutettavuuden parantamiseksi. Ostosmatkat suuntautuvat erityisesti erikoiskaupassa yhä enemmän Joensuuhun, ja muuten omaan kuntaan tai seutukeskukseen. Asukkaiden ostosmatkoissa kulkutapamuutokset ovat vähäisiä. Kasvava matkailu lisää liikennettä. Matkailijoiden tuoma ostovoiman lisäys mahdollistaa palvelujen säilymisen Pielisen Karjalassa ja kehittämisen Keski-Karjalassa. Asukkaiden ostosmatkoissa kulkutapamuutokset ovat vähäisiä. Kasvava matkailu lisää liikennettä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 63 (126) 5.4 Johtopäätökset ja seudullisten kaupan alueiden arviointi Kaupan palveluverkon kehitys Pohjois-Karjalan kaupan palveluverkon kehittäminen edellyttää maakunnan alueellisten eroavaisuuksien tunnistamista. Kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehdoista vaihtoehto 2B Matkailun kasvu lisää kaupallisten palveluiden kysyntää, kasvu kohdistuu Joensuun lisäksi erityisesti Keski-Karjalan seudulle ottaa huomioon maakunnalle tärkeän matkailun ja vapaa-ajan asutuksen tuoman lisän maakunnan vähittäiskaupan kokonaismitoituksessa sekä luo edellytykset vähittäiskaupan palveluverkon alueellisesti tasapainoiselle kehitykselle ja palvelujen alueellisen saatavuuden turvaamiselle. Vaihtoehto 2B on lähtökohtana määriteltäessä Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan tavoitteellista palveluverkkoa sekä seudullisen vähittäiskaupan sijoittumista ja mitoitusta. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja Nykytilanteen ja kehitysnäkymien analyysin sekä kaupan palveluverkon kehittämisen vaihtoehtotarkastelun pohjalta merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi voidaan määritellä koko Pohjois-Karjalan alueella 3 000 k-m 2 lukuun ottamatta: - maakuntakaavassa osoitettavaa Joensuun kaupunkiseudun yhtenäistä taajamatoimintojen aluetta, jossa alaraja on tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa 15 000 k- m 2, muussa erikoistavaran kaupassa 10 000 k-m 2 ja päivittäistavarakaupassa 5 000 k-m 2 - maakuntakaavassa osoitettavia Kiteen, Lieksan, Nurmeksen ja Outokummun kuntakeskusten taajamatoimintojen alueita, joissa alaraja on tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa 7 000 k-m 2, muussa erikoistavaran kaupassa 5 000 k-m 2 ja päivittäistavarakaupassa 4 000 k-m 2 - maakuntakaavassa osoitettavia Ilomantsin ja Tohmajärven taajamatoimintojen alueita, joissa alaraja on tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa 5 000 k-m 2, muussa erikoistavaran kaupassa 4 000 k-m 2 ja päivittäistavarakaupassa 3 000 k-m 2 Seudullisesti merkittävät kaupan alueet Edellä esitetyn merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan ylittäviä seudullisesti merkittäviä kaupan alueita ovat: - Ilomantsi: keskustatoimintojen alue - Joensuu - keskustatoimintojen alue - vähittäiskaupan suuryksikkö Käpykangas - vähittäiskaupan suuryksikkö Pilkko - vähittäiskaupan suuryksikkö Raatekangas - vähittäiskaupan suuryksikkö Ilomantsintie/Karsikko - vähittäiskaupan suuryksikkö Reijola - tilaa vaativan erikoistavaran kaupan vyöhyke - Kitee: keskustatoimintojen alue - Lieksa: keskustatoimintojen alue - Nurmes: Porokylän keskustatoimintojen alue - Outokumpu: keskustatoimintojen alue Nykyisten kaupan alueiden lisäksi on arvioitu Joensuun Papinkankaan alueen, Tohmajärven Niiralan ja Kontiolahden Lehmon eritasoliittymän alueen soveltuvuutta merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan sijaintipaikaksi. Nykyisten ja potentiaalisten uusien merkitykseltään seudullisten kaupan alueiden osalta on seuraavassa esitetty alueen nykytilanne ja suunnittelutilanne sekä arvioitu aluetta kaupan, yhdyskuntarakenteen ja saavutettavuuden näkökulmista. Yhteenvetona on esitetty kustakin alueesta arvio alueen kehitysedellytyksistä ja soveltuvuudesta seudullisen kaupan sijaintipaikaksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 64 (126) 5.4.1 Joensuun keskustatoimintojen alue ja kaupan alueet JOENSUUN KESKUSTA Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2008: Suunnittelutilanne (yleis- ja asemakaavat): Joensuun keskusta on osoitettu Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa keskustatoimintojen aluemerkinnällä (C). Alueelle on mahdollista toteuttaa vähittäiskaupan suuryksikköjä. Keskustatoimintojen aluetta ympäröi taajamatoimintojen alue (A). Joensuun keskusta sisältyy myös kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueeseen (kk-1) ja Joensuun kaupunkiseudun alueeseen (kk-2). Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle sekä kansainvälisten, ylimaakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen ja monipuolisen erikoiskaupan palvelujen sijoittamiselle. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja julkisen liikenteen toimintaedellytyksiin sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. Joensuun keskusta on osoitettu Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa keskustatoimintojen alueena (C). Kaavamääräyksen mukaan alueelle on mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Vuonna 2012 valmistunut Joensuun keskustan osayleiskaava korvaa alueellaan Joensuun seudun yleiskaava 2020:n. Keskustatoimintojen alueen ympärille on Joensuun keskustan osayleiskaavassa osoitettu asuinkerrostalojen alueita (AK). Joensuun keskustatoimintojen alue on asemakaavoitettu. YKR-taajama-alueen rajaus ja lähialueen asutus: Joensuun keskustatoimintojen alue sijaitsee YKRtaajama-alueella. Joensuun keskustan lähiasutus 2012: Alle 1 km etäisyydellä noin 11 800 asukasta Alle 3 km etäisyydellä noin 24 900 asukasta (noin 34 % Joensuun kaupungin asukasmäärästä) Alueen nykyiset palvelut: Joensuun kaupan palvelut ovat keskittyneet keskustaajaman alueelle. Joensuun keskustan alueella on vähittäiskaupan kerrosalaa yhteensä noin 87 000 k-m 2, joka on noin 27 % Joensuun vähittäiskaupan kokonaiskerrosalasta (noin 325 000 k-m 2, SYKE). Kaupan kerrosala on keskustassa pääosin päivittäistavarakauppaa ja ns. keskustahakuista erikoiskauppaa. Vähittäiskaupan suuryksikköjä keskustan alueella ovat muun muassa Kauppakeskus Iso Myy, Kauppakeskus Metropol, Sokos, Anttila ja K-Citymarket.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 65 (126) Joensuun vähittäiskaupan palveluverkko muodostui 50 päivittäistavaramyymälästä, 8 päivittäistavaroiden erikoismyymälästä, 3 laajan tavaravalikoiman myymälästä, 261 erikoiskaupan myymälästä, 63 autokaupan myymälästä ja 21 huoltoasemasta vuonna 2012. Erikoiskaupan myymälöistä 46 toimi tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialoilla ja 215 muun erikoiskaupan toimialoilla. Suurin osa myymälöistä toimii keskustan alueella. Joensuun palvelutarjonta on sekä päivittäistavarakaupassa että erikoiskaupassa varsin hyvä suhteessa väestöpohjaan. Asukasmäärä yhtä myymälää kohti oli päivittäistavarakaupassa jonkin verran suurempi kuin maakunnassa keskimäärin, mutta alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Erikoiskaupassa asukasmäärä yhtä myymälää kohti oli alhaisempi kuin maakunnassa keskimäärin ja vain hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Joensuun keskusta toimii koko maakunnan kaupan pääkeskuksena ja vetää asiakkaita laajalta alueelta. Vuonna 2012 ostovoiman siirtymä oli päivittäistavarakaupassa +17 % ja erikoiskaupassa +74 %. Suomen ympäristökeskuksen laatiman Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa selvityksen mukaan Joensuun asiointialue on päivittäistavarakaupassa Joensuun ja Kontiolahden muodostama alue. Erikoiskaupassa Joensuu muodostaa asiointialueen yhdessä muiden Joensuun seudun kuntien sekä Rääkkylän ja Tohmajärven kanssa. Vaikutusten arviointi Kauppa ja palvelurakenne Seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjaaminen Joensuun keskustatoimintojen alueelle vahvistaa keskustan asemaa kaupan palveluverkossa ja vähittäiskaupan sijaintipaikkana maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien säännösten ja niitä koskevan ohjeistuksen mukaisesti. Joensuun keskustan vahva asema ja kaupan mitoitus vaikutusalueen kysyntään perustuen luo edellytykset kestävän ja alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitykselle. Joensuun keskustaa tulisi vahvistaa erityisesti erikoiskaupan ja kaupallisten palvelujen sijaintipaikkana. Myös päivittäistavaroita myyvien vähittäiskaupan suuryksiköiden toiminta- ja kehitysedellytykset keskustassa tulee turvata. Joensuun keskusta on koko maakunnan erikoiskaupan pääkeskus, jossa asioidaan koko maakunnasta ja myös maakunnan ulkopuolelta. Muualta maakunnasta ja maakunnan ulkopuolelta tuleva ostovoima tulee ottaa huomioon Joensuun kaupan alueiden mitoituksessa oman väestön ostovoiman pohjalta arvioitua liiketilatarvetta suurempana mitoituksena. Vähittäiskaupan kokonaismitoitus on vuonna 2030 Joensuussa noin 566000 k-m², josta 335000 k-m 2 kohdistuu päivittäistavarakauppaan ja muuhun erikoiskauppaan ja 231000 k-m 2 tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan ja autokauppaan. Tällä hetkellä Joensuussa on päivittäistavarakaupan, tavaratalokaupan ja muun erikoiskaupan kerrosalaa karkeasti arvioiden noin 236 000 k-m 2 ja tilaa vaativan erikoistavaran kaupan ja autokaupan kerrosalaa noin 89 000 k-m 2 eli yhteensä noin 325 000 k-m 2 (SYKE). Uuden liiketilan tarve on noin ollen noin 241 000 k-m 2, mikäli kaikki liiketilatarve toteutuu uusperustantana ja 121 000 k-m 2, mikäli noin puolet liiketilan lisätarpeesta toteutuu uusperustantana. Liiketilan lisätarve jakautuu keskustan, alakeskusten ja kaupan alueiden kesken ja vain osa lisätarpeesta kohdistuu merkitykseltään seudullisiin vähittäiskaupan suuryksiköihin. Alue- ja yhdyskuntarakenne Joensuun keskusta-alue sijaitsee keskeisesti suhteessa olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Joensuun väestöstä noin 34 % asuu alle kolmen kilometrin etäisyydellä keskustasta. Keskustatoimintojen alue mahdollistaa merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen, mikä vahvistaa nykyistä palveluverkkoa ja parantaa keskustan elinvoimaisuutta ja kehittämismahdollisuuksia. Palvelujen saavutettavuus ja liikenne Joensuun keskusta on saavutettavissa kaikilla kulkutavoilla sekä kaupungin sisältä että muualta maakunnasta. Kaupungin joukkoliikenteen reitit risteävät keskustassa ja kevyen liikenteen väylien verkko on kattava ulottuen keskustasta useille asuinalueille. Vaikka kevyen liikenteen väylästössä on joitakin pieniä puutteita, on ostosmatkat mahdollista tehdä kävellen tai pyöräillen keskustassa ja sen lähialueilla. Naapurikuntien ja Joensuun väliset linja-autovuorot ajavat Joensuun keskustan kautta linja-autoasemalle ja keskustan kaupat ovat saavutettavissa joukkoliikenteellä myös maakunnan muista kuntakeskuksista. Autoliikenne saavuttaa Joensuun keskustan eri suunnista ja pysäköinti on järjestetty yleisiin ja liikeyritysten pysäköintitaloihin, keskusta-alueen kadunvarsille sekä erikseen merkityille pysäköintialueille.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 66 (126) Johtopäätökset: Joensuun keskustatoimintojen alue soveltuu merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikaksi. Joensuun keskusta toimii maakuntakeskuksena ja koko maakunnan kaupan pääkeskuksena, jonne on hyvät liikenneyhteydet. Joensuu on myös maakunnan merkittävin asutus- ja työpaikkakeskittymä. Joensuun keskustaan sijoittuvat kaupan palvelut ovat hyvin saavutettavissa koko maakunnan alueelta henkilöauton lisäksi myös joukkoliikenteellä sekä lähialueelta kevyellä liikenteellä. Ottaen huomioon Joensuun aluerakenteellisen aseman ei Joensuun keskustatoimintojen alueelle ole tarpeen esittää vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitusta. Kaupan sijoittuminen Joensuun keskustaan tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyjen maakuntakaavan sisältövaatimusten ja vähittäiskauppaa koskevien erityssäännösten toteutumista. JOENSUU, vähittäiskaupan suuryksikkö Käpykangas Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2008: Olemassa oleva vähittäiskaupan suuryksikkö (Prisma) on osoitettu Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnällä (km). Vähittäiskaupan suuryksikkö sijoittuu Pohjois-Karjalan maakuntakaavan (2008) työpaikka-alueelle (TP). Aluevarausmerkinnällä on osoitettu aluerakenteen kannalta merkittävät työpaikka-alueet, joilla on vähintään seudullista merkitystä. Vähittäiskaupan suuryksikkö sisältyy myös kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueeseen (kk-1) ja Joensuun kaupunkiseudun alueeseen (kk-2) Suunnittelutilanne (yleis- ja asemakaavat): Käpykankaan vähittäiskaupan suuryksikkö on Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö merkinnällä (km). Vähittäiskaupan suuryksikkö sijoittuu yleiskaavassa osoitetulle palvelujen ja hallinnon alueelle (P). Asemakaavassa vähittäiskaupan suuryksikkö on osoitettu KM-merkinnällä. YKR-taajama-alueen rajaus ja lähialueen asutus: Käpykankaan vähittäiskaupan suuryksikkö sijaitsee YKR - taajama-alueella. Käpykankaan vähittäiskaupan suuryksikön lähiasutus 2012: Alle 1 km etäisyydellä noin 15 900 asukasta Alle 3 km etäisyydellä noin 19 800 asukasta (noin 27 % Joensuun kaupungin asukasmäärästä)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 67 (126) Alueen nykyiset palvelut: Pohjois-Karjalan maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnällä on osoitettu olemassa oleva hypermarket. Vähittäiskaupan suuryksikkörakennus sijaitsee Voimatien varressa ja rakennuksen kerrosala on noin 38 000 k-m 2. Voimatien alueella toimii lisäksi autokauppa, tilaa vaativan erikoistavaran kauppa ja laajan tavaravalikoiman kauppa. Rakennusten kerrosala on yhteensä noin 25 000 k-m 2. Voimatien alueen kerrosala on noin 19 % Joensuun vähittäiskaupan kokonaiskerrosalasta. Joensuun vähittäiskaupan palveluverkko muodostui 50 päivittäistavaramyymälästä, 8 päivittäistavaroiden erikoismyymälästä, 3 laajan tavaravalikoiman myymälästä, 261 erikoiskaupan myymälästä, 63 autokaupan myymälästä ja 21 huoltoasemasta vuonna 2012. Erikoiskaupan myymälöistä 46 toimi tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialoilla ja 215 muun erikoiskaupan toimialoilla. Joensuun palvelutarjonta on sekä päivittäistavarakaupassa että erikoiskaupassa varsin hyvä suhteessa väestöpohjaan. Asukasmäärä yhtä myymälää kohti oli päivittäistavarakaupassa jonkin verran suurempi kuin maakunnassa keskimäärin, mutta alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Erikoiskaupassa asukasmäärä yhtä myymälää kohti oli alhaisempi kuin maakunnassa keskimäärin ja vain hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Joensuun keskusta toimii koko maakunnan kaupan pääkeskuksena ja vetää asiakkaita laajalta alueelta. Vuonna 2012 ostovoiman siirtymä oli päivittäistavarakaupassa +17 % ja erikoiskaupassa +74 %. Vaikutusten arviointi Kauppa ja palvelurakenne Käpykankaan alueella on yleis- ja asemakaavoissa varauksia uusille kaupan palveluille. Tavoitteena on nykyisen kaupan toiminta- ja kehitysedellytysten turvaaminen. Uusi liikerakentaminen tulee olemaan pääosin tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Alueen kaupallinen kehittäminen monipuolistaa Joensuun kaupan palvelutarjontaa, mikä edelleen vahvistaa Joensuun kaupallista vetovoimaa. Käpykankaan alue tarjoaa hyvät toiminta- ja kehitysmahdollisuudet alueella nykyisin toimiville yksiköille. Mikäli uusi liikerakentaminen on pääosin tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa, ei alueen toteutuksella ole merkittävää haitallista vaikutusta Joensuun keskustan kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Käpykankaan alueen mitoitus tulee suhteuttaa Joensuun vaikutusalueen ostovoimaan ja nykyiseen kaupan pinta-alaan. Joensuu on koko maakunnan erikoiskaupan pääkeskus, joka vetää ostovoimaa muista kunnista ja myös maakunnan ulkopuolelta. Muualta maakunnasta ja maakunnan ulkopuolelta tuleva ostovoima tulee ottaa huomioon Joensuun kaupan alueiden mitoituksessa oman väestön ostovoiman pohjalta arvioitua liiketilatarvetta suurempana mitoituksena. Kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehdon 2B mitoituksen pohjalta määriteltynä uuden liiketilan tarve on Joensuussa noin 241 000 k-m 2, mikäli kaikki liiketilatarve on uusperustantaa ja 121 000 k-m 2, mikäli noin puolet liiketilan lisätarpeesta on uusperustantaa. Liiketilan lisätarpeesta vain osa sijoittuu Käpykankaan alueelle ja vain osa merkitykseltään seudullisiin vähittäiskaupan suuryksiköihin. Alue- ja yhdyskuntarakenne Käpykankaan vähittäiskaupan suuryksikkö sijaitsee osana Joensuun nykyistä taajamarakennetta, joten alueen kehittämisellä ei ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Suuryksikön kolmen kilometrin saavutettavuusvyöhykkeellä asuu noin 19 800 asukasta eli noin 27 % Joensuun kaupungin väestöstä. Myös suuryksikön yhden kilometrin saavutettavuusvyöhykkeellä asuu huomattava määrä asukkaita (noin 15 900 asukasta), joten yksikkö toimii lähipalveluna varsin suurelle määrällä Joensuun kaupungin ja myös Kontiolahden eteläosien asukkaita. Mikäli uusi liikerakentaminen on pääosin tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa, ei kaupan toimintojen lisäämisellä ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Joensuun keskustan kehitykseen. Palvelujen saavutettavuus ja liikenne Käpykankaan alue sijaitsee Joensuun yhdyskuntarakenteessa keskustan reunavyöhykkeellä, autovyöhykkeen rajan tuntumassa. Joensuun ydinkeskustaan on matkaa noin 2,5 kilometriä. Nykyisellään alueelle ei ole joukkoliikenneyhteyttä, mutta tulevaisuudessa uusi joukkoliikenteen yhteys keskustan ja Käpykankaan hypermarketin välillä palvelee aluetta. Alueelle on olemassa kevyen liikenteen yhteydet Joensuun keskustan suunnasta Koulukatua ja Kajaanintietä pitkin. Kävelyn ja pyöräilyn yhteydet itäisten kaupunginosien suunnasta ovat viime aikoina parantuneet Kauppakaaren tieyhteyden ja siihen liittyvien kevyen liikenteen yhteyksien rakentamisen myötä. Kauppakaari on parantanut myös autoliikenteen yhteyksiä hypermarkettiin. Autoliikenteellä alue on hyvin saavutettavissa, alueelle on suora yhteys Joensuun keskustasta sekä hyvä yhteys valtateitä 6 ja 9 pitkin eri suunnista.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 68 (126) Johtopäätökset: Käpykankaan alue soveltuu yhdyskuntarakenteellisen sijainnin, lähiväestön määrän ja hyvän liikenteellisen saavutettavuuden perusteella merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen sijaintipaikaksi. Maakuntakaavassa olemassa oleva vähittäiskaupan suuryksikkö on tarkoituksenmukaista osoittaa nykyiseen tapaan erillisellä vähittäiskaupan suuryksikön kohdemerkinnällä (km). Suuryksikön lähiympäristö voidaan osoittaa esimerkiksi tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueena/vyöhykkeenä. Vähittäiskaupan suuryksikön ja mahdollisen vyöhykkeen enimmäismitoitus tulee määritellä Joensuun vaikutusalueen vähittäiskaupan kokonaismitoituksen pohjalta. JOENSUU, vähittäiskaupan suuryksikkö Pilkko Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2008: Olemassa oleva vähittäiskaupan suuryksikkö (Kcitymarket) on osoitettu Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnällä (km). Vähittäiskaupan suuryksikkö sijoittuu Pohjois- Karjalan maakuntakaavan (2008) taajamatoimintojen alueelle (A). Suunnittelutilanne (yleis- ja asemakaavat): Pilkon vähittäiskaupan suuryksikkö on Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö merkinnällä (km). Vähittäiskaupan suuryksikkö sijoittuu yleiskaavassa osoitetulle palvelujen ja hallinnon alueelle (P). Asemakaavassa vähittäiskaupan suuryksikkö on osoitettu KM-merkinnällä. YKR-taajama-alueen rajaus ja lähialueen asutus: Pilkon vähittäiskaupan suuryksikkö sijaitsee YKRtaajama-alueella. Pilkon vähittäiskaupan suuryksikön lähiasutus 2012: Alle 1 km etäisyydellä noin 1 900 asukasta Alle 3 km etäisyydellä noin 8 500 asukasta (noin 11 % Joensuun kaupungin asukasmäärästä)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 69 (126) Alueen nykyiset palvelut: Pohjois-Karjalan maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnällä on osoitettu olemassa oleva vähittäiskaupan suuryksikkö (K-citymarket). Vähittäiskaupan suuryksikkörakennus sijaitsee valtatien 9 (Kuopiontie) ja Noljakantien risteyksen läheisyydessä. Suuryksikkörakennuksen kerrosala on noin 15 000 k-m 2, joka on noin 5 % Joensuun vähittäiskaupan kokonaiskerrosalasta. Joensuun vähittäiskaupan palveluverkko muodostui 50 päivittäistavaramyymälästä, 8 päivittäistavaroiden erikoismyymälästä, 3 laajan tavaravalikoiman myymälästä, 261 erikoiskaupan myymälästä, 63 autokaupan myymälästä ja 21 huoltoasemasta vuonna 2012. Erikoiskaupan myymälöistä 46 toimi tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialoilla ja 215 muun erikoiskaupan toimialoilla. Joensuun palvelutarjonta on sekä päivittäistavarakaupassa että erikoiskaupassa varsin hyvä suhteessa väestöpohjaan. Asukasmäärä yhtä myymälää kohti oli päivittäistavarakaupassa jonkin verran suurempi kuin maakunnassa keskimäärin, mutta alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Erikoiskaupassa asukasmäärä yhtä myymälää kohti oli alhaisempi kuin maakunnassa keskimäärin ja vain hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Joensuun keskusta toimii koko maakunnan kaupan pääkeskuksena ja vetää asiakkaita laajalta alueelta. Vuonna 2012 ostovoiman siirtymä oli päivittäistavarakaupassa +17 % ja erikoiskaupassa +74 %. Vaikutusten arviointi Kauppa ja palvelurakenne Pilkon alue tarjoaa hyvät toiminta- ja kehitysmahdollisuudet alueella nykyisin toimiville yksiköille. Tavoitteena on nykyisen kaupan toiminta- ja kehitysedellytysten turvaaminen myös pitkällä tähtäimellä. Pilkon vähittäiskaupan suuryksikön mitoitus tulee suhteuttaa Joensuun vaikutusalueen ostovoimaan ja nykyiseen kaupan pinta-alaan. Joensuu on koko maakunnan erikoiskaupan pääkeskus, joka vetää ostovoimaa muista kunnista ja myös maakunnan ulkopuolelta. Muualta maakunnasta ja maakunnan ulkopuolelta tuleva ostovoima tulee ottaa huomioon Joensuun kaupan alueiden mitoituksessa oman väestön ostovoiman pohjalta arvioitua liiketilatarvetta suurempana mitoituksena. Kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehdon 2B mitoituksen pohjalta määriteltynä uuden liiketilan tarve on Joensuussa noin 241 000 k-m 2, mikäli kaikki liiketilatarve on uusperustantaa ja 121 000 k-m 2, mikäli noin puolet liiketilan lisätarpeesta on uusperustantaa. Liiketilan lisätarpeesta vain osa sijoittuu Pilkon alueelle ja vain osa merkitykseltään seudullisiin vähittäiskaupan suuryksiköihin. Alue- ja yhdyskuntarakenne Pilkon vähittäiskaupan suuryksikkö sijaitsee osana Joensuun nykyistä taajamarakennetta, joten alueen kehittämisellä ei ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Suuryksikön kolmen kilometrin saavutettavuusvyöhykkeellä asuu noin 8 500 asukasta eli noin 11 % Joensuun kaupungin väestöstä. Suuryksikön yhden kilometrin saavutettavuusvyöhykkeellä asuu noin 1 900 asukasta. Suuryksikön läheisyydessä valtatien 9 eteläpuolella sijaitsee Noljakan alakeskus. Yksikkö toimii lähipalveluna varsin suurelle määrällä Joensuun kaupungin asukkaita ja täydentää Noljakan alakeskuksen palvelutarjontaa. Mikäli vähittäiskaupan suuryksikön mitoitus määritellään sen vaikutusalueen kysyntään perustuen, ei yksiköllä ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Joensuun keskustan eikä Noljakan alakeskuksen kehitykseen. Palvelujen saavutettavuus ja liikenne Pilkon alue sijaitsee Joensuun yhdyskuntarakenteessa autovyöhykkeellä, joukkoliikennevyöhykkeen tuntumassa. Joensuun ydinkeskustaan on matkaa alle viisi kilometriä. Joukkoliikenteen reiteistä Onttolan ja Marjalan kautta arkipäivisin noin kerran tunnissa ajava reitti ajaa nykyisin lähimmäksi Pilkon kaupan aluetta. Valtatien 9 eteläpuolella Noljakassa joukkoliikenteen tarjonta on parempi ja Joensuun seudun joukkoliikennesuunnitelmassa (2012) Noljakantie keskustan suunnasta Noljakankaareen asti on esitetty paikallisliikenteen runkoosuutena, jossa vuoromäärätavoite arkisin on 100 vuoroa suuntaansa. Tälle runko-osuudelle on Pilkon kaupan alueelta matkaa alle kilometri. Alueelle on olemassa kevyen liikenteen yhteydet Joensuun keskustan suunnasta niin Kuopiontietä (vt 9) pitkin kuin Noljakan suunnasta. Kävelyn ja pyöräilyn yhteydet ovat hyvät myös Onttolan, Marjalan ja Noljakan suunnista. Autoliikenteellä alue on hyvin saavutettavissa, alue sijaitsee valtatien 9 varressa, Onttolaan, Noljakkaan ja Pilkkoon ohjaavan eritasoliittymän läheisyydessä. Johtopäätökset: Pilkon alue soveltuu yhdyskuntarakenteellisen sijainnin, lähiväestön määrän ja hyvän liikenteellisen saavutettavuuden perusteella merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen sijaintipaikaksi. Maakuntakaavassa olemassa oleva vähittäiskaupan suuryksikkö on tarkoituksenmukaista osoittaa nykyiseen tapaan erillisellä vähittäiskaupan suuryksikön kohdemerkinnällä (km). Vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitus tulee määritellä Joensuun vaikutusalueen vähittäiskaupan kokonaismitoituksen pohjalta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 70 (126) JOENSUU, vähittäiskaupan suuryksikkö Raatekangas Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2008: Olemassa oleva vähittäiskaupan suuryksikkö (Tokmanni) on osoitettu Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnällä (km). Vähittäiskaupan suuryksikkö sijoittuu Pohjois- Karjalan maakuntakaavan (2008) työpaikka-alueelle (TP-e). Aluevarausmerkinnällä on osoitettu aluerakenteen kannalta merkittävät työpaikka-alueet, joilla on vähintään seudullista merkitystä. Suunnittelumääräyksen mukaan lisämerkinnällä -e osoitetuille alueille voidaan sijoittaa vähäisessä määrin erikoiskaupan suuryksiköitä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee tarkemmin osoittaa suuryksiköiden sijainti ottaen erityisesti huomioon toimivat liikennejärjestelyt ja toiminnan sopeutuminen lähialueen muuhun maankäyttöön. Suunnittelutilanne (yleis- ja asemakaavat): Raatekankaan vähittäiskaupan suuryksikkö on Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö merkinnällä (km). Vähittäiskaupan suuryksikkö sijoittuu yleiskaavassa osoitetulle palvelujen ja hallinnon alueelle (P). Asemakaavassa vähittäiskaupan suuryksikkö on osoitettu KM-merkinnällä. YKR-taajama-alueen rajaus ja lähialueen asutus: Raatekankaan vähittäiskaupan suuryksikkö sijaitsee YKR taajama-alueella. Raatekankaan vähittäiskaupan suuryksikön lähiasutus 2012: Alle 1 km etäisyydellä noin 30 asukasta Alle 3 km etäisyydellä noin 9 800 (noin 13 % Joensuun kaupungin asukasmäärästä) Alueen nykyiset palvelut: Pohjois-Karjalan maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnällä on osoitettu olemassa oleva hypermarket (Tokmanni). Vähittäiskaupan suuryksikkörakennus sijaitsee Raatekankaantien pohjoispuolella ja rakennuksen kerrosala on noin 8 000 k-m 2. Raatekankaan alueella toimii lisäksi tilaa vaativan erikoistavaran kaupan ja laajan tavaravalikoiman kaupan yksiköitä. Vähittäiskaupan rakennusten kerrosala ilman Tokmannia on yhteensä noin 29 000 k-m 2. Raatekankaan alueen kaupan kerrosala on noin 11 % Joensuun vähittäiskaupan kokonaiskerrosalasta. Joensuun vähittäiskaupan palveluverkko muodostui 50 päivittäistavaramyymälästä, 8 päivittäistavaroiden erikoismyymälästä, 3 laajan tavaravalikoiman myymälästä, 261 erikoiskaupan myymälästä, 63 autokaupan myymälästä ja 21 huoltoasemasta vuonna 2012. Erikoiskaupan myymälöistä 46 toimi tilaa vaativan erikoista-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 71 (126) varan kaupan toimialoilla ja 215 muun erikoiskaupan toimialoilla. Joensuun palvelutarjonta on sekä päivittäistavarakaupassa että erikoiskaupassa varsin hyvä suhteessa väestöpohjaan. Asukasmäärä yhtä myymälää kohti oli päivittäistavarakaupassa jonkin verran suurempi kuin maakunnassa keskimäärin, mutta alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Erikoiskaupassa asukasmäärä yhtä myymälää kohti oli alhaisempi kuin maakunnassa keskimäärin ja vain hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Joensuun keskusta toimii koko maakunnan kaupan pääkeskuksena ja vetää asiakkaita laajalta alueelta. Vuonna 2012 ostovoiman siirtymä oli päivittäistavarakaupassa +17 % ja erikoiskaupassa +74 %. Vaikutusten arviointi Kauppa ja palvelurakenne Raatekankaan alueella on yleis- ja asemakaavoissa varauksia uusille kaupan palveluille. Tavoitteena on nykyisen kaupan toiminta- ja kehitysedellytysten turvaaminen. Uusi liikerakentaminen tulee olemaan pääosin tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Alueen kaupallinen kehittäminen monipuolistaa Joensuun kaupan palvelutarjontaa, mikä vahvistaa edelleen Joensuun kaupallista vetovoimaa. Raatekankaan alue tarjoaa hyvät toiminta- ja kehitysmahdollisuudet alueella nykyisin toimiville yksiköille. Mikäli uusi liikerakentaminen on pääosin tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa, ei alueen kaupan toimintojen lisäämisellä ole merkittävää haitallista vaikutusta Joensuun keskustan kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Raatekankaan alueen mitoitus tulee suhteuttaa Joensuun vaikutusalueen ostovoimaan ja nykyiseen kaupan pinta-alaan. Joensuu on koko maakunnan erikoiskaupan pääkeskus, joka vetää ostovoimaa muista kunnista ja myös maakunnan ulkopuolelta. Muualta maakunnasta ja maakunnan ulkopuolelta tuleva ostovoima tulee ottaa huomioon Joensuun kaupan alueiden mitoituksessa oman väestön ostovoiman pohjalta arvioitua liiketilatarvetta suurempana mitoituksena. Kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehdon 2B mitoituksen pohjalta määriteltynä uuden liiketilan tarve on Joensuussa noin 241 000 k-m 2, mikäli kaikki liiketilatarve on uusperustantaa ja 121 000 k-m 2, mikäli noin puolet liiketilan lisätarpeesta on uusperustantaa. Liiketilan lisätarpeesta vain osa sijoittuu Raatekankaan alueelle ja vain osa merkitykseltään seudullisiin vähittäiskaupan suuryksiköihin. Alue- ja yhdyskuntarakenne Raatekankaan vähittäiskaupan suuryksikkö sijaitsee osana Joensuun nykyistä taajamarakennetta, joten alueen kehittämisellä ei ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Suuryksikön kolmen kilometrin saavutettavuusvyöhykkeellä asuu noin 9 800 asukasta eli noin 13 % Joensuun kaupungin väestöstä. Alle kilometrin saavutettavuusvyöhykkeellä asuu vain vähän asukkaita, koska aluetta ympäröivät alueet ovat pääosin teollisuuden ja tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueita. Raatekankaan vähittäiskaupan suuryksikkö palvelee myös Kontiolahden eteläosien asukkaita. Mikäli Raatekankaan alueen uusi liikerakentaminen on pääosin tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa, ei kaupan toimintojen lisäämisellä ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Joensuun keskustan kehitykseen. Palvelujen saavutettavuus ja liikenne Raatekankaan alue sijaitsee Joensuun yhdyskuntarakenteessa autovyöhykkeellä ja Joensuun ydinkeskustaan on matkaa vajaa neljä kilometriä. Nykyisellään alueelle ei ole joukkoliikenneyhteyttä, mutta tulevaisuudessa uusi joukkoliikenteen yhteys keskustan ja Raatekankaan alueen välillä palvelee aluetta. Alueelle on olemassa kevyen liikenteen yhteydet Joensuun keskustan suunnasta Koulukatua ja Kajaanintietä (vt 6) pitkin sekä Rantakylän suunnasta Salpakankaankatua ja Jukolankatua pitkin. Autoliikenteellä alue on hyvin saavutettavissa, alueelle on sujuva yhteys Joensuun keskustasta ja hyvä yhteys valtatieltä 6 eri suunnista sekä Salpakankaankatua ja Jukolankatua pitkin Rantakylän suunnasta. Johtopäätökset: Raatekankaan alue soveltuu yhdyskuntarakenteellisen sijainnin ja hyvän liikenteellisen saavutettavuuden perusteella merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen sijaintipaikaksi. Maakuntakaavassa olemassa oleva vähittäiskaupan suuryksikkö on tarkoituksenmukaista osoittaa nykyiseen tapaan erillisellä vähittäiskaupan suuryksikön kohdemerkinnällä (km). Suuryksikön lähiympäristö voidaan osoittaa esimerkiksi tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueena/vyöhykkeenä. Vähittäiskaupan suuryksikön ja mahdollisen vyöhykkeen enimmäismitoitus tulee määritellä Joensuun vaikutusalueen vähittäiskaupan kokonaismitoituksen pohjalta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 72 (126) JOENSUU, vähittäiskaupan suuryksikkö Ilomantsintie / Karsikko Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2008: Ilomantsintien ja valtatien 6 risteyksen läheisyyteen Karsikon alueelle on Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö (km). Vähittäiskaupan suuryksikkö on osoitettu merkinnällä km-1, jonka mukaan uuden suuryksikön toteuttamisen edellytyksenä on viereisen valtatien eritasoliittymään suunniteltujen uusien liittymäjärjestelyjen toteuttaminen. Risteyksen lähiympäristö on maakuntakaavassa osoitettu pääosin taajamatoimintojen alueeksi (A). Risteyksen kaakkoisneljännes on maakuntakaavassa osoitettu teollisuus- ja työpaikka-alueeksi (TP) ja risteyksen lounaisneljännes virkistysalueeksi (V). Suunnittelutilanne (yleis- ja asemakaavat): Joensuun seudun yleiskaavassa on osoitettu paikka uudelle vähittäiskaupan suuryksikölle Ilomantsintien varressa Karsikon alueella. Ilomantsintien risteyksen lähialue on osoitettu yleiskaavassa pääosin uutena palvelujen alueena (P). Risteyksen kaakkoisneljännekseen on seudun yleiskaavassa osoitettu teollisuus- ja varastoalue (T). Karsikon vähittäiskaupan suuryksikön alueella on voimassa oleva asemakaava, jossa alue on osoitettu liikerakennusten korttelialueena, jolle saa sijoittaa vähittäiskupan suuryksikön (KM). YKR-taajama-alueen rajaus ja lähialueen asutus: Karsikon vähittäiskaupan suuryksikkö sijaitsee YKR taajama-alueella. Karsikon vähittäiskaupan suuryksikön lähiasutus 2012: Alle 1 km etäisyydellä noin 1 600 asukasta Alle 3 km etäisyydellä noin 14 700 asukasta (noin 20 % Joensuun kaupungin asukasmäärästä) Alueen nykyiset palvelut: Alueella ei ole tällä hetkellä kaupan palveluja. Alueelle on suunnitteilla hypermarket. Hypermarket-tontin rakennusoikeus on asemakaavassa noin 16 000 k-m2. Vähittäiskaupan suuryksikkörakennukseen sijoittuu hypermarketin lisäksi myös erikoiskaupan ja palvelujen liiketiloja. Asemakaavamääräyksen mukaan tontin käytetystä rakennusoikeudesta tulee olla päivittäistavarakauppaa vähintään 40 %. Joensuun vähittäiskaupan palveluverkko muodostui 50 päivittäistavaramyymälästä, 8 päivittäistavaroiden erikoismyymälästä, 3 laajan tavaravalikoiman myymälästä, 261 erikoiskaupan myymälästä, 63 autokaupan myymälästä ja 21 huoltoasemasta vuonna 2012. Erikoiskaupan myymälöistä 46 toimi tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialoilla ja 215 muun erikoiskaupan toimialoilla. Joensuun palvelutarjonta on sekä päivittäis-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 73 (126) tavarakaupassa että erikoiskaupassa varsin hyvä suhteessa väestöpohjaan. Asukasmäärä yhtä myymälää kohti oli päivittäistavarakaupassa jonkin verran suurempi kuin maakunnassa keskimäärin, mutta alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Erikoiskaupassa asukasmäärä yhtä myymälää kohti oli alhaisempi kuin maakunnassa keskimäärin ja vain hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Joensuun keskusta toimii koko maakunnan kaupan pääkeskuksena ja vetää asiakkaita laajalta alueelta. Vuonna 2012 ostovoiman siirtymä oli päivittäistavarakaupassa +17 % ja erikoiskaupassa +74 %. Vaikutusten arviointi Kauppa ja palvelurakenne Karsikon alueella voidaan voimassa olevien kaavojen mukaan toteuttaa uusi vähittäiskaupan suuryksikkö. Suuryksikkö parantaa päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palvelutarjonnan alueellista tasapainoa Joensuussa ja paikkaa Joensuun eteläisten osien olemassa olevaa palveluaukkoa. Karsikon vähittäiskaupan suuryksikön mitoitus tulee suhteuttaa Joensuun vaikutusalueen ostovoimaan ja nykyiseen kaupan pinta-alaan. Joensuu on koko maakunnan erikoiskaupan pääkeskus, joka vetää ostovoimaa muista kunnista ja myös maakunnan ulkopuolelta. Muualta maakunnasta ja maakunnan ulkopuolelta tuleva ostovoima tulee ottaa huomioon Joensuun kaupan alueiden mitoituksessa oman väestön ostovoiman pohjalta arvioitua liiketilatarvetta suurempana mitoituksena. Kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehdon 2B mitoituksen pohjalta määriteltynä uuden liiketilan tarve on Joensuussa noin 241 000 k-m 2, mikäli kaikki liiketilatarve on uusperustantaa ja 121 000 k-m 2, mikäli noin puolet liiketilan lisätarpeesta on uusperustantaa. Liiketilan lisätarpeesta vain osa sijoittuu Karsikon vähittäiskaupan suuryksikköön ja vain osa merkitykseltään seudullisiin vähittäiskaupan suuryksiköihin. Mikäli suuryksikön mitoitus perustuu vaikutusalueen ostovoiman kasvuun, ei suuryksikön toteutuksella ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia nykyisten myymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Alue- ja yhdyskuntarakenne Karsikon vähittäiskaupan suuryksikkö sijoittuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen hyvien liikenneyhteyksien varteen, joten sillä ei ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Karsikon vähittäiskaupan suuryksikön kolmen kilometrin etäisyysvyöhykkeellä asuu noin 14 700 asukasta, joka on noin 20 % Joensuun väestöstä. Suuryksikön yhden kilometrin etäisyysvyöhykkeellä asuu noin 1 600 asukasta. Joensuun kaupungin keskeinen kasvusuunta on etelä, joten Karsikon vähittäiskaupan suuryksikön lähiasutuksen määrä tulee nykyisestään lisääntymään uusien Karhunmäen, Multimäen ja Penttilän asuinalueiden rakentamisen myötä. Karsikon vähittäiskaupan suuryksikkö vastaa pääosin Pielisjoen eteläpuolisten alueiden päivittäis- ja käyttötavarakysyntään eikä kilpaile ydinkeskustan tarjonnan kanssa, joten suuryksikön toteuttamisella ei ole merkittävää vaikutusta Joensuun ydinkeskustan vähittäiskaupan toimintaedellytyksiin ja keskustan kehitykseen. Palvelujen saavutettavuus ja liikenne Karsikon alue sijaitsee Joensuun yhdyskuntarakenteessa autovyöhykkeellä ja Joensuun ydinkeskustaan on matkaa vajaa viisi kilometriä. Nykyisellään alueen lähin joukkoliikenneyhteys on keskustasta Karsikon kautta Kulhoon liikennöivä linja, ja linja liikennöi myös tulevaisuudessa samaa reittiä. Lisäksi Iiksenniityn kautta ajava linja liikennöi tulevaisuudessa samaa reittiä Kulhon linjan kanssa. Molempien reittien vuoromäärä on kuitenkin vähäinen, eikä joukkoliikenteen yhteyden palvelutaso nykyisellään ole kovin korkea. Karsikon hypermarketin vaikutusten arvioinnissa (2011) on tunnistettu alueen hyvät kevyen liikenteen yhteydet Karsikon alueelta hypermarkettiin ja täydentäviä yhteyksiä on rakennettu Ilomantsintien eritasoliittymän rakentamisen myötä. Karsikosta on kevyen liikenteen yhteys myös Joensuun keskustaan saakka. Autoliikenteellä alue on hyvin saavutettavissa valtatietä 6/9 pitkin sekä katuverkkoa pitkin Joensuun keskustasta. Johtopäätökset: Karsikon alue soveltuu yhdyskuntarakenteellisen sijainnin, lähiväestön määrän ja hyvän liikenteellisen saavutettavuuden perusteella merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijaintipaikaksi. Maakuntakaavassa uusi vähittäiskaupan suuryksikkö on tarkoituksenmukaista osoittaa nykyiseen tapaan erillisellä vähittäiskaupan suuryksikön kohdemerkinnällä (km). Vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitus tulee määritellä Joensuun vaikutusalueen vähittäiskaupan kokonaismitoituksen pohjalta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 74 (126) JOENSUU, vähittäiskaupan suuryksikkö Reijola Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2008: Reijolan alueelle on Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkö (km). Vähittäiskaupan suuryksikkö on osoitettu merkinnällä km-2, jonka mukaan alueen toteuttaminen on ajoitettava siten, ettei suuryksikköä toteuteta ennen kuin viereiselle valtatielle suunniteltu eritasoliittymä on rakennettu. Reijolan vähittäiskaupan suuryksikön lähiympäristö on maakuntakaavassa osoitettu pääosin taajamatoimintojen alueeksi (A). Valtatien itäpuolelle on osoitettu teollisuus- ja työpaikka-alue (TP). Suuryksikkö sijoittuu Reijolan alakeskukseen. Suunnittelutilanne (yleis- ja asemakaavat): Joensuun seudun yleiskaavassa on osoitettu paikka uudelle vähittäiskaupan suuryksikölle valtatien 6 varressa Reijolan alueella. Suuryksikkö sijoittuu Reijolan alakeskuksen (ca) alueelle. Keskustatoimintojen alueen länsipuolelle on osoitettu asuinpientalojen alueita ja keskustatoimintojen alueen ja valtatien 6 itäpuolelle työpaikkaalueita (TP). Reijolan vähittäiskaupan suuryksikön alueella on voimassa oleva asemakaava, jossa alue on osoitettu liikerakennusten korttelialueena, jolle saa sijoittaa vähittäiskupan suuryksikön (KM). YKR-taajama-alueen rajaus ja lähialueen asutus: Reijolan vähittäiskaupan suuryksikkö sijaitsee YKR taajama-alueella. Alueen lähiasutus 2012: Alle 1 km etäisyydellä noin 1 100 asukasta Alle 3 km etäisyydellä noin 2 700 asukasta (noin 4 % Joensuun kaupungin asukasmäärästä) Alueen nykyiset palvelut: Reijolan alakeskuksessa toimii tällä hetkellä kaksi päivittäistavaramyymälää (S-market ja K-market). Asemakaavan mukaan alueelle voidaan toteuttaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Asemakaavan rakennusoikeus on 17 000 k-m2. Joensuun vähittäiskaupan palveluverkko muodostui 50 päivittäistavaramyymälästä, 8 päivittäistavaroiden erikoismyymälästä, 3 laajan tavaravalikoiman myymälästä, 261 erikoiskaupan myymälästä, 63 autokaupan myymälästä ja 21 huoltoasemasta vuonna 2012. Erikoiskaupan myymälöistä 46 toimi tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialoilla ja 215 muun erikoiskaupan toimialoilla. Joensuun palvelutarjonta on sekä päivittäis-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 75 (126) tavarakaupassa että erikoiskaupassa varsin hyvä suhteessa väestöpohjaan. Asukasmäärä yhtä myymälää kohti oli päivittäistavarakaupassa jonkin verran suurempi kuin maakunnassa keskimäärin, mutta alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Erikoiskaupassa asukasmäärä yhtä myymälää kohti oli alhaisempi kuin maakunnassa keskimäärin ja vain hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Joensuun keskusta toimii koko maakunnan kaupan pääkeskuksena ja vetää asiakkaita laajalta alueelta. Vuonna 2012 ostovoiman siirtymä oli päivittäistavarakaupassa +17 % ja erikoiskaupassa +74 %. Vaikutusten arviointi Kauppa ja palvelurakenne Reijolan alueelle voidaan Pohjois-Karjalan maakuntakaavan, Joensuun seudun yleiskaavan sekä alueen asemakaavan mukaan toteuttaa uusi vähittäiskaupan suuryksikkö. Suuryksikön toteuttamiseksi ei kuitenkaan ole konkreettisia suunnitelmia. Mahdollisesti toteutettavan vähittäiskaupan suuryksikön kaupan laadusta ei ole tällä hetkellä tietoa. Suuryksikkö parantaa vähittäiskaupan palvelutarjonnan alueellista tasapainoa Joensuussa ja paikkaa Joensuun eteläisten osien olemassa olevaa palveluaukkoa. Sijainnistaan johtuen suuryksikkö houkuttelee todennäköisesti myös venäläisiä asiakkaita. Reijolan vähittäiskaupan suuryksikön mitoitus tulee suhteuttaa Joensuun vaikutusalueen ostovoimaan ja nykyiseen kaupan pinta-alaan. Joensuu on koko maakunnan erikoiskaupan pääkeskus, joka vetää ostovoimaa muista kunnista ja myös maakunnan ulkopuolelta. Muualta maakunnasta ja maakunnan ulkopuolelta tuleva ostovoima tulee ottaa huomioon Joensuun kaupan alueiden mitoituksessa oman väestön ostovoiman pohjalta arvioitua liiketilatarvetta suurempana mitoituksena. Kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehdon 2B mitoituksen pohjalta määriteltynä uuden liiketilan tarve on Joensuussa noin 241 000 k-m 2, mikäli kaikki liiketilatarve on uusperustantaa ja 121 000 k-m 2, mikäli noin puolet liiketilan lisätarpeesta on uusperustantaa. Liiketilan lisätarpeesta vain osa sijoittuu Reijolan vähittäiskaupan suuryksikköön ja vain osa merkitykseltään seudullisiin vähittäiskaupan suuryksiköihin. Mikäli suuryksikön mitoitus perustuu vaikutusalueen ostovoiman kasvuun, ei suuryksikön toteutuksella ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia nykyisten myymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Mitoitus ja kaupan laatu tulisi olla sellainen, että vähittäiskaupan suuryksiköstä ei ole haitallisia vaikutuksia Reijolan alakeskuksen nykyisten vähittäiskaupan yksiköiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Alue- ja yhdyskuntarakenne Reijolan vähittäiskaupan suuryksikkö sijoittuu Reijolan alakeskukseen, olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen hyvien liikenneyhteyksien varteen, joten sillä ei ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Reijolan vähittäiskaupan suuryksikön kolmen kilometrin etäisyysvyöhykkeellä asuu noin 2 700 asukasta, joka on noin 4 % Joensuun väestöstä. Joensuun kaupungin keskeinen kasvusuunta on etelä, joten Reijolan vähittäiskaupan suuryksikön lähiasutuksen määrä tulee lisääntymään uusien asuinalueiden rakentamisen myötä. Lisäksi Reijolan vähittäiskaupan suuryksikkö houkuttelee todennäköisesti myös venäläisten ostovoimaa. Reijolan vähittäiskaupan suuryksikkö vastaa pääosin Pielisjoen eteläpuolisten alueiden ja maakunnan ulkopuolelta tulevaan kysyntään, joten suuryksikön toteuttamisella ei ole merkittävää vaikutusta Joensuun ydinkeskustan vähittäiskaupan toimintaedellytyksiin ja keskustan kehitykseen. Palvelujen saavutettavuus ja liikenne Reijolan alue sijaitsee Joensuun yhdyskuntarakenteessa joukkoliikennevyöhykkeellä ja Joensuun ydinkeskustaan on matkaa noin kahdeksan kilometriä. Nykyisin aluetta palvelevat seudullisen joukkoliikenteen reitit Joensuun keskustan ja Hammaslahden välillä. Reijolan taajaman alueella on riittävät kevyen liikenteen yhteydet paikallisesti tehtäviä ostosmatkoja varten Vanhaa valtatietä, Louhelantietä sekä Mulonväylää pitkin sekä kevyen liikenteen yhteys myös Joensuuhun. Autoliikenteellä alue on hyvin saavutettavissa valtatietä 6/9 pitkin niin etelän kuin pohjoisenkin suunnasta. Johtopäätökset: Reijolan alue soveltuu yhdyskuntarakenteellisen sijainnin ja hyvän liikenteellisen saavutettavuuden perusteella merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijaintipaikaksi. Maakuntakaavassa uusi vähittäiskaupan suuryksikkö on tarkoituksenmukaista osoittaa nykyiseen tapaan erillisellä vähittäiskaupan suuryksikön kohdemerkinnällä (km). Vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitus tulee määritellä Joensuun vaikutusalueen vähittäiskaupan kokonaismitoituksen pohjalta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 76 (126) JOENSUU, tilaa vaativan erikoistavaran kaupan vyöhyke Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2008: Suunnittelutilanne (yleis- ja asemakaavat): Tilaa vaativan erikoistavaran kaupan vyöhyke koostuu Raatekankaan, Käpykankaan, Salpakadun ja Siihtalan/Teollisuuskadun alueista. Vyöhyke on osoitettu Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa työpaikkaalueena (TP ja TP-e). Aluevarausmerkinnällä on osoitettu aluerakenteen kannalta merkittävät työpaikka-alueet, joilla on vähintään seudullista merkitystä. Lisämerkinnällä -e on osoitettu alueet, joille voidaan sijoittaa erikoiskaupan suuryksiköitä. Suunnittelumääräyksen mukaan lisämerkinnällä -e osoitetuille alueille voidaan sijoittaa vähäisessä määrin erikoiskaupan suuryksiköitä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee tarkemmin osoittaa suuryksiköiden sijainti ottaen erityisesti huomioon toimivat liikennejärjestelyt ja toiminnan sopeutuminen lähialueen muuhun maankäyttöön. Joensuun seudun yleiskaavassa vyöhykkeelle on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueita (P), työpaikka-alueita (TP) sekä teollisuus- ja varastoalueita (T). Vyöhykkeelle on sijoittunut paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksiköitä, joten suuri osa vyöhykkeen asemakaavoista on muutettava vastaamaan maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevia erityisiä säännöksiä. YKR-taajama-alueen rajaus ja lähialueen asutus: Tilaa vaativan erikoistavaran kaupan vyöhyke sijaitsee YKR taajama-alueella. Alueen lähiasutus 2012: Alle 1 km etäisyydellä noin 5 100 asukasta Alle 3 km etäisyydellä noin 37 300 asukasta (noin 50 % Joensuun kaupungin asukasmäärästä) Alueen nykyiset palvelut: Vyöhykkeelle sijoittuu kaksi hypermarkettia (Prisma ja Tokmanni), jotka on osoitettu Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa, Joensuun seudun yleiskaavassa ja asemakaavoissa vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnällä. Muut vyöhykkeelle sijoittuvat vähittäiskaupan yksiköt ovat pääosin tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa tai laajan tavaravalikoiman kauppaa. Tilaa vaativan erikoistavaran kaupan vyöhykkeen vähittäiskaupan kerrosala (ilman hypermarketteja) on yhteensä noin 127 000 k-m 2, josta valtaosa on tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa (noin 118 000 k-m 2, 93 %). Päivittäistavarakauppaa vyöhykkeen vähittäiskaupasta on noin 2 000 k-m 2 ja muuta erikoiskauppaa (laajan tavaravalikoiman myymälöitä) noin 7000 k-m 2. Vyöhykkeen tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kerrosala (118 000 k-m 2 ) on noin 36 % Joensuun vähittäiskaupan kokonaiskerrosalasta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 77 (126) Raatekankaan alueella on vähittäiskaupan kerrosalaa noin 29 000 k-m 2 (ilman Tokmannia), josta tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa noin 25 000 k-m 2 ja laajan tavaravalikoiman kauppaa noin 4 000 k-m 2. Käpykankaan alueella on vähittäiskaupan kerrosalaa (ilman Prismaa) yhteensä noin 87 000 k-m2, josta Voimatien alueella noin 25 000 k-m 2, Käpykankaan itäosassa noin 34 500 k-m 2 sekä Käpykankaan länsiosassa ja vanhan Pilkon alueella noin 28 000 k-m 2. Voimatien alueen kerrosalasta on tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa noin 22 000 k-m 2 ja laajan tavaravalikoiman kauppaa noin 3 000 k-m 2. Käpykankaan itäosan kerrosalasta on tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa (K-Rauta, Starkki, Agrimarket) noin 32 500 k-m 2 ja päivittäistavarakauppaa (Lidl) noin 2 000 k-m 2. Käpykankaan länsiosan ja vanhan Pilkon alueen kerrosala on pääosin huonekalukauppaa ja autokauppaa. Siihtalan alueelle on sijoittunut tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa noin 11 000 k-m 2. Vyöhykkeeseen kuuluu lisäksi Salpakadun alue, jolle ei tällä hetkellä ole sijoittunut kauppaa. Joensuun vähittäiskaupan palveluverkko muodostui 50 päivittäistavaramyymälästä, 8 päivittäistavaroiden erikoismyymälästä, 3 laajan tavaravalikoiman myymälästä, 261 erikoiskaupan myymälästä, 63 autokaupan myymälästä ja 21 huoltoasemasta vuonna 2012. Erikoiskaupan myymälöistä 46 toimi tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialoilla ja 215 muun erikoiskaupan toimialoilla. Joensuun palvelutarjonta on sekä päivittäistavarakaupassa että erikoiskaupassa varsin hyvä suhteessa väestöpohjaan. Asukasmäärä yhtä myymälää kohti oli päivittäistavarakaupassa jonkin verran suurempi kuin maakunnassa keskimäärin, mutta alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Erikoiskaupassa asukasmäärä yhtä myymälää kohti oli alhaisempi kuin maakunnassa keskimäärin ja vain hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Joensuun keskusta toimii koko maakunnan kaupan pääkeskuksena ja vetää asiakkaita laajalta alueelta. Vuonna 2012 ostovoiman siirtymä oli päivittäistavarakaupassa +17 % ja erikoiskaupassa +74 %. Vaikutusten arviointi Kauppa ja palvelurakenne Tilaa vaativan erikoistavaran kaupan vyöhykkeellä on yleis- ja asemakaavoissa varauksia uusille kaupan palveluille. Vyöhykettä tulisi kehittää tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueena. Vyöhykkeellä toimii tällä hetkellä kaksi hypermarkettia (Prisma ja Tokmanni) sekä tilaa vaativan erikoistavarakaupan yksiköitä. Kehittämisen tavoitteena tulisi olla nykyisten kaupan yksiköiden toiminta- ja kehitysedellytysten turvaaminen sekä uusien kauppapaikkojen osoittaminen tilaa vaativan erikoistavaran kaupan yksiköille sekä sellaisille muun erikoiskaupan yksiköille, jotka eivät kaupan laatu huomioon ottaen sovellu keskusta-alueelle. Tilaa vaativalla erikoiskaupalla tarkoitetaan toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaista rauta- ja rakennustarvikkeiden, kodinkoneiden, huonekalujen, puutarha-alan, veneiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden paljon tilaa vaativien erikoistavaroiden vähittäiskauppaa. Muulla erikoiskaupalla tarkoitetaan sellaisia erikoiskaupan yksiköitä, jotka eivät esimerkiksi suuren yksikkökoon ja kaupallisen luonteensa perusteella ole soveltuvia keskustatoimintojen alueille. Keskustaan soveltumattomuus tulee selvittää tapauskohtaisesti. Tilaa vaativan kaupan vyöhyke tarjoaa hyvät toiminta- ja kehitysmahdollisuudet alueella nykyisin toimiville yksiköille ja uusille tilaa vaativan erikoistavaran kaupan yksiköille. Mikäli vyöhyke säilyy pääosin tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueena eikä alueelle sallita ns. keskustahakuisen erikoiskaupan laajamittaista sijoittumista, ei alueen toteutuksella ole merkittävää haitallista vaikutusta Joensuun keskustan kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Vyöhykkeen vähittäiskaupan mitoitus tulee suhteuttaa Joensuun vaikutusalueen ostovoimaan ja nykyiseen kaupan pinta-alaan. Joensuu on koko maakunnan erikoiskaupan pääkeskus, joka vetää ostovoimaa muista kunnista ja myös maakunnan ulkopuolelta. Muualta maakunnasta ja maakunnan ulkopuolelta tuleva ostovoima tulee ottaa huomioon Joensuun kaupan alueiden mitoituksessa oman väestön ostovoiman pohjalta arvioitua liiketilatarvetta suurempana mitoituksena. Kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehdon 2B mitoituksen pohjalta määriteltynä uuden liiketilan tarve on Joensuussa noin 241 000 k-m 2, mikäli kaikki liiketilatarve on uusperustantaa ja 121 000 k-m 2, mikäli noin puolet liiketilan lisätarpeesta on uusperustantaa. Liiketilan lisätarpeesta vain osa sijoittuu tilaa vaativan erikoistavaran kaupan vyöhykkeelle ja vain osa merkitykseltään seudullisiin vähittäiskaupan suuryksiköihin. Mikäli vyöhykkeen mitoitus määritellään vaikutusalueen ostovoiman kasvuun, ei uuden tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittumisella vyöhykkeelle ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia nykyisten myymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Alue- ja yhdyskuntarakenne Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan vyöhyke sijaitsee osana Joensuun nykyistä taajamarakennetta, joten alueen kehittämisellä tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueena ei ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Vyöhykkeen kolmen kilometrin etäisyysvyöhykkeellä asuu noin 37 300 asukasta, joka on

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 78 (126) noin 50 % Joensuun väestöstä. Alueelle sijoittuvat kaupan yksiköt palvelevat Joensuun kaupungin asukkaiden lisäksi myös Kontiolahden eteläosien asukkaita. Mikäli vyöhykkeelle sijoittuva uusi liikerakentaminen on pääosin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa, ei kaupan toimintojen lisäämisellä ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Joensuun keskustan kehitykseen. Palvelujen saavutettavuus ja liikenne Tilaa vaativan kaupan alue sijaitsee Joensuun yhdyskuntarakenteessa pääosin autovyöhykkeellä, keskustan reunavyöhykkeen tuntumassa. Lyhimmillään matka Joensuun ydinkeskustaan on noin kaksi kilometriä, pisimmillään puolestaan noin viisi kilometriä. Nykyisellään alueelle ei ole joukkoliikenneyhteyttä, mutta tulevaisuudessa uusi joukkoliikenteen yhteys keskustan, Käpykankaan ja Raatekankaan välillä palvelee aluetta. Alueelle on olemassa kevyen liikenteen yhteydet Joensuun keskustan, Rantakylän ja Noljakan suunnista. Kauppakaaren tieyhteyden ja kevyen liikenteen yhteyksien rakentamisen myötä kävelyn ja pyöräilyn yhteydet itäisten kaupunginosien suunnasta ovat viime aikoina parantuneet, tosin tilaa vievän kaupan ostosmatkoilla kävelyn ja pyöräilyn rooli on pienempi kuin päivittäistavarakaupan ostosmatkoilla. Kauppakaari on parantanut myös autoliikenteen yhteyksiä Käpykankaalle erityisesti Siihtalan suunnasta. Autoliikenteellä alue on hyvin saavutettavissa, alueelle on suora yhteys Joensuun keskustasta ja hyvä yhteys valtateitä 6 ja 9 pitkin eri suunnista. Aluetta palvelevat sekä keskustan että Kajaanintien eritasoliittymät. Johtopäätökset: Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan vyöhyke soveltuu yhdyskuntarakenteellisen sijainnin ja hyvän liikenteellisen saavutettavuuden perusteella merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen sijaintipaikaksi. Maakuntakaavassa vyöhyke on tarkoituksenmukaista osoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan vyöhykkeenä ja olemassa olevat vähittäiskaupan suuryksiköt nykyiseen tapaan erillisellä vähittäiskaupan suuryksikön kohdemerkinnällä (km). Vähittäiskaupan suuryksiköiden ja mahdollisen vyöhykkeen enimmäismitoitus tulee määritellä Joensuun vaikutusalueen vähittäiskaupan kokonaismitoituksen pohjalta. 5.4.2 Ilomantsin keskustatoimintojen alue ILOMANTSI, keskustatoimintojen alue Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2008: Ilomantsin keskusta on osoitettu Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueen kohdemerkinnällä (c). Alueelle on mahdollista toteuttaa vähittäiskaupan suuryksikköjä. Keskustatoimintojen aluetta ympäröi taajamatoimintojen alue (A). Suunnittelutilanne (yleis- ja asemakaavat): Ilomantsin keskustassa on voimassa Kirkonkylän ja ympäristön osayleiskaava ja Kirkonkylän asemakaava. Ilomantsin kirkonkylän ja ympäristön osayleiskaavan muutostyö on aloitettu vuonna 2011. Kaavaluonnos valmistui helmikuussa 2013.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 79 (126) YKR-taajama-alueen rajaus ja lähialueen asutus: Ilomantsin keskustatoimintojen alue sijaitsee YKR taajama-alueella. Ilomantsin keskustan lähiasutus 2012: Alle 1 km etäisyydellä noin 2 000 asukasta Alle 3 km etäisyydellä noin 2 900 asukasta (noin 51 % Ilomantsin asukasmäärästä) Alueen nykyiset palvelut: Ilomantsin kaupan palvelut ovat keskittyneet keskustaajaman alueelle. Keskustassa ei ole tällä hetkellä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Keskusta-alueen kaupan pinta-ala on noin 6 700 k-m2, joka on kaikki päivittäistavarakauppaa ja ns. keskustahakuista erikoiskauppaa. (SYKE) Ilomantsin vähittäiskaupan palveluverkko muodostui 6 päivittäistavaramyymälästä, 1 laajan tavaravalikoiman myymälästä, 18 erikoiskaupan myymälästä, 2 autokaupan myymälästä ja 2 huoltoasemasta vuonna 2012. Erikoiskaupan myymälöistä 4 toimi tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialoilla ja 14 muun erikoiskaupan toimialoilla. Ilomantsin palvelutarjonta on päivittäistavarakaupassa hyvä suhteessa väestöpohjaan. Asukasmäärä yhtä päivittäistavaramyymälää kohti oli alhaisempi kuin maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. Erikoiskaupassa asukasmäärä yhtä myymälää kohti oli suurempi kuin koko maassa keskimäärin, joten väestöpohjaan suhteutettuna Ilomantsin erikoiskaupan palveluverkon kattavuus oli keskimääräistä heikompi. Vuonna 2012 ostovoiman siirtymä oli päivittäistavarakaupassa +1 % ja erikoiskaupassa -15 %. Suomen ympäristökeskuksen laatiman Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa selvityksen mukaan Ilomantsi muodostaa päivittäistavarakaupassa oman asiointialueen. Erikoiskaupassa Ilomantsi kuuluu Joensuun asiointialueeseen. Vaikutusten arviointi Kauppa ja palvelurakenne Seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjaaminen Ilomatsin keskustatoimintojen alueelle vahvistaa keskustan asemaa kaupan palveluverkossa ja vähittäiskaupan sijaintipaikkana maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien säännösten ja niitä koskevan ohjeistuksen mukaisesti. Ilomantsin keskustan asema ja kaupan mitoitus vaikutusalueen kysyntään perustuen luo edellytykset kestävän ja alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitykselle. Ilomantsin keskustaa tulisi vahvistaa erityisesti päivittäistavarakaupan, erikoiskaupan ja kaupallisten palvelujen sijaintipaikkana. Kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehdon 2B mitoituksen pohjalta määriteltynä Ilomantsin vähittäiskaupan kokonaismitoitus on noin 23 000 k-m 2, josta noin 14 000 k-m2 kohdistuu päivittäistavarakauppaan ja muuhun erikoiskauppaan ja noin 9 000 k-m2 tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan ja autokauppaan. Uuuden liiketilan tarve vuoteen 2030 on Ilomantsissa noin 12 000 k-m 2, mikäli kaikki liiketilatarve on uusperustantaa ja 6 000 k-m 2, mikäli noin puolet liiketilan lisätarpeesta on uusperustantaa. Liiketilatarpeesta vain osa sijoittuu merkitykseltään seudullisiin vähittäiskaupan suuryksiköihin. Alue- ja yhdyskuntarakenne Ilomantsin keskusta-alue sijaitsee keskeisesti suhteessa olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja noin 51 % Ilomantsin väestöstä asuu alle kolmen kilometrin etäisyydellä keskustasta. Keskustatoimintojen alue mahdollistaa merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen olemassa olevaan yhdys-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 80 (126) kuntarakenteeseen tukeutuen, mikä vahvistaa nykyistä palveluverkkoa ja parantaa keskustan elinvoimaisuutta ja kehittämismahdollisuuksia. Palvelujen saavutettavuus ja liikenne Ilomantsin keskusta sijaitsee kantatien 74 varressa ja tietä pitkin on sujuvat yhteydet autolla länteen Joensuuhun. Myös muu kunnan keskeinen maantieverkko - seututiet 500 Möhköntie, 514 Enontie ja 512 Hatuntie - johtaa kunnan keskustaan ja saavutettavuus autolla on hyvä. Kantatietä 74 pitkin kulkevat myös Joensuun ja Ilomantsin väliset linja-autovuorot, joten keskusta on saavutettavissa Joensuun suunnasta myös joukkoliikenteellä. Keskusta-alueella on edellytykset kävellen ja pyöräillen tehtäville ostosmatkoille kevyen liikenteen väyläverkon ansiosta. Väylä ulottuu pisimmillään lännessä kantatien 74 vartta Vepsänmäkeen (noin kolme kilometriä keskustasta), Möhköntietä Markunvaaraan (lähes neljä kilometriä keskustasta) sekä keskustan pohjoispuolella noin kolmen kilometrin päähän Kurenkankaalle. Johtopäätökset: Ilomantsin keskustatoimintojen alue soveltuu merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikaksi. Ilomantsin keskusta toimii vaikutusalueensa kaupan keskuksena. Ilomantsin keskustaan sijoittuvat kaupan palvelut ovat hyvin saavutettavissa kaikille kuntalaisille henkilöauton lisäksi myös joukkoliikenteellä sekä lähialueelta kevyellä liikenteellä. Kaupan sijoittuminen Ilomantsin keskustaan tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyjen maakuntakaavan sisältövaatimusten ja vähittäiskauppaa koskevien erityssäännösten toteutumista. Tavoitteena voidaan pitää, että pääosa päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palveluista sijoittuu Ilomantsin keskusta-alueelle. Kaavoituksella tulee luoda edellytykset mahdollisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumiselle keskustaan. Keskusta-alueen vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus tulee määritellä Ilomantsin vähittäiskaupan kokonaismitoitukseen perustuen niin, että myös pienten kaupan yksiköiden toimintaja kehitysedellytykset säilyvät. 5.4.3 Kiteen keskustatoimintojen alue KITEE, keskustatoimintojen alue Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2008: Kiteen keskusta on osoitettu Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueen kohdemerkinnällä (c). Alueelle on mahdollista toteuttaa vähittäiskaupan suuryksikköjä. Keskusta-alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Kiteentien ja Puhoksentien/Tohmajärventien risteyksen luoteisneljännekseen on maakuntakaavassa osoitettu työpaikka-alue (TP). Suunnittelutilanne (yleis- ja asemakaavat): Kiteellä on tarkoitus lähitulevaisuudessa käynnistää keskusta-alueen strategisen osayleiskaavan ja kehityskuvan laatiminen. Kiteen keskustassa on tällä hetkellä voimassa Kiteentien lähiympäristön osayleiskaava (Kiteen kaupunki 2005), joka käsittää keskeiset Kiteentien varren ja Kiteen liikekeskustan alueet. Kaupan tarpeisiin on yleis- ja asemakaavoissa osoitettu yhteensä noin 80 000 k-m 2. Kaupungin tavoitteena on toteuttaa Tikanpellon alueelle uusi päivittäistavarakaupan suurmyymälä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 81 (126) YKR-taajama-alueen rajaus ja lähialueen asutus: Kiteen keskustatoimintojen alue sijaitsee YKR- taajama-alueella. Alueen lähiasutus 2012: Alle 1 km etäisyydellä noin 2 200 asukasta Alle 3 km etäisyydellä noin 4 900 asukasta (noin 43 % Kiteen asukasmäärästä) Alueen nykyiset palvelut: Kiteen vähittäiskaupan palvelut sijoittuvat pääosin keskustaajaman alueelle. Kiteen liikekeskustassa on kaksi vähittäiskaupan suuryksikköä (Kauppakeskus Kupiainen ja S-market), joiden kerrosala on yhteensä noin 20 000 k-m 2. Kiteentien ja Puhoksentien/Tohmajärventien risteyksen lähiympäristöön on sijoittunut tilaa vaativan erikoistavaran kaupan yksiköitä, joiden kerrosala on yhteensä noin 12 400 k-m 2. Yksiköistä kolme on vähittäiskaupan suuryksiköitä (K-maatalous/Rautia, Agrimarket ja Autotalo Laakkonen). Lisäksi yksi vähittäiskaupan suuryksikkö (Tokmanni, noin 2 600 k-m 2 ) sijaitsee Kiteentien varressa noin kahden kilometrin etäisyydellä Kiteen liikekeskustasta. Kiteen vähittäiskaupan palveluverkko muodostui 9 päivittäistavaramyymälästä, 3 päivittäistavaroiden erikoismyymälästä, 1 laajan tavaravalikoiman myymälästä, 50 erikoiskaupan myymälästä, 8 autokaupan myymälästä ja 5 huoltoasemasta vuonna 2012. Erikoiskaupan myymälöistä 9 toimi tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialoilla ja 41 muun erikoiskaupan toimialoilla. Kiteen palvelutarjonta on sekä päivittäistavarakaupassa että erikoiskaupassa hyvä suhteessa väestöpohjaan. Asukasmäärä yhtä myymälää kohti oli alhaisempi kuin maakunnassa ja koko maassa keskimäärin, joten väestöpohjaan suhteutettuna Kiteen päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palveluverkon kattavuus oli keskimääräistä parempi. Vuonna 2012 ostovoiman siirtymä oli päivittäistavarakaupassa +6 % ja erikoiskaupassa +10 %. Suomen ympäristökeskuksen laatiman Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa selvityksen mukaan Kitee muodostaa sekä päivittäistavarakaupassa että erikoiskaupassa oman asiointialueen. Vaikutusten arviointi Kauppa ja palvelurakenne Seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjaaminen Kiteen keskustatoimintojen alueelle vahvistaa keskustan asemaa kaupan palveluverkossa ja vähittäiskaupan sijaintipaikkana maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien säännösten ja niitä koskevan ohjeistuksen mukaisesti. Kiteen keskustan vahva asema ja kaupan mitoitus vaikutusalueen kysyntään perustuen luo edellytykset kestävän ja alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitykselle. Kiteen keskustaa tulisi kehittää monipuolisena ja vetovoimaisena kaupan keskuksena. Kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehdon 2B mitoituksen pohjalta määriteltynä Kiteen vähittäiskaupan kokonaismitoitus vuonna 2030 on noin 66 000 k-m 2, josta noin 42 000 k-m2 kohdistuu päivittäistavarakauppaan ja muuhun erikoiskauppaan ja noin 24 000 k-m2 tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan ja autokauppaan. Uuden liiketilan tarve vuoteen 2030 mennessä on Kiteellä noin 21 000 k-m 2, mikäli kaikki liiketilatarve on uusperustantaa ja 21 000 k-m 2, mikäli noin puolet liiketilan lisätarpeesta on uusperustantaa. Liiketilatarpeesta vain osa sijoittuu merkitykseltään seudullisiin vähittäiskaupan suuryksiköihin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 82 (126) Alue- ja yhdyskuntarakenne Kiteen keskusta-alue sijaitsee keskeisesti suhteessa olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja noin 43 % kaupungin väestöstä asuu alle kolmen kilometrin etäisyydellä keskustasta. Keskustatoimintojen alue mahdollistaa merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen, mikä vahvistaa nykyistä palveluverkkoa ja parantaa keskustan elinvoimaisuutta ja kehittämismahdollisuuksia. Palvelujen saavutettavuus ja liikenne Kiteen keskusta sijaitsee seututeiden 486 (Puhoksentie/Tohmajärventie) ja 487 (Kiteentie) risteyksen kaakkoispuolella. Maanteitä pitkin on sujuvat yhteydet autolla eri suuntiin ja saavutettavuus autolla on hyvä. Joukkoliikenteessä linja-autoyhteys Joensuuhun kulkee pääasiassa Tohmajärven kautta ja junayhteys Joensuun ja Imatran suuntiin on Kiteen asemalta valtatie 6:n varresta. Joukkoliikenteen vuoromäärät ovat kuitenkin vähäiset. Keskusta-alueella on edellytykset kävellen ja pyöräillen tehtäville ostosmatkoille kevyen liikenteen väyläverkon ansiosta. Väylä ulottuu keskustasta pisimmillään koillisessa Tohmajärventietä noin neljän kilometrin päähän Kunonniementien liittymään ja luoteessa Kiteentietä noin seitsemän kilometrin päähän valtatielle 6 saakka. Johtopäätökset: Kiteen keskustatoimintojen alue soveltuu merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikaksi. Kiteen keskusta toimii vaikutusalueensa vetovoimaisena kaupan keskuksena. Kiteen keskustaan sijoittuvat kaupan palvelut ovat hyvin saavutettavissa kaikille kiteeläisille henkilöauton lisäksi myös joukkoliikenteellä sekä lähialueelta kevyellä liikenteellä. Kaupan sijoittuminen Kiteen keskustaan tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyjen maakuntakaavan sisältövaatimusten ja vähittäiskauppaa koskevien erityssäännösten toteutumista. Tavoitteena voidaan pitää, että valtaosa erityisesti päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palveluista sijoittuu Kiteen keskusta-alueelle. Kaavoituksella tulee luoda edellytykset mahdollisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumiselle keskustaan. Keskusta-alueen vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus tulee määritellä Kiteen vähittäiskaupan kokonaismitoitukseen perustuen niin, että myös pienten kaupan yksiköiden toiminta- ja kehitysedellytykset säilyvät. 5.4.4 Lieksan keskustatoimintojen alue LIEKSA, keskustatoimintojen alue Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2008: Lieksan keskusta on osoitettu Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueen kohdemerkinnällä (c). Alueelle on mahdollista toteuttaa vähittäiskaupan suuryksikköjä. Keskustatoimintojen aluetta ympäröi taajamatoimintojen alue (A).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 83 (126) Suunnittelutilanne (yleis- ja asemakaavat): Lieksan keskustassa ei ole oikeusvaikutteista voimassa olevaa yleiskaavaa. Alue on asemakaavoitettu. Kaupan alueisiin liittyviä hankkeita ei ole käynnissä tai suunnitteilla. YKR-taajama-alueen rajaus ja lähialueen asutus: Lieksan keskustatoimintojen alue sijaitsee YKR taajama-alueella. Alueen lähiasutus 2012: Alle 1 km etäisyydellä noin 2 400 asukasta Alle 3 km etäisyydellä noin 7 200 asukasta (noin 58 % Lieksan asukasmäärästä) Alueen nykyiset palvelut: Lieksan vähittäiskaupan palvelut keskittyvät keskustaajaman alueelle. Lieksan keskustassa on viisi vähittäiskaupan suuryksikköä (K-citymarket, S-market, Autotalo Laakkonen, Lieksan Sähkö, Uusi Lieksan sähkö ), joiden kerrosala on yhteensä noin 18 000 k-m 2. Yksittäisten suuryksikkörakennusten kerrosala on 2000-6300 k-m 2. Lieksan keskustassa on kaupan kerrosalaa noin 22 000 k-m2, josta päivittäistavarakauppaa ja erikoiskauppaa noin 20 000 k-m2 ja tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa noin 2 000 k-m2. Lieksan vähittäiskaupan palveluverkko muodostui 12 päivittäistavaramyymälästä, 2 päivittäistavaran erikoismyymälästä, 1 laajan tavaravalikoiman myymälästä, 39 erikoiskaupan myymälästä, 7 autokaupan myymälästä ja 3 huoltoasemasta vuonna 2012. Erikoiskaupan myymälöistä 7 toimi tilaa vaativan erikoiskaupan toimialoilla ja 32 muun erikoiskaupan toimialoilla. Lieksan palvelutarjonta on päivittäistavarakaupassa hyvä suhteessa väestöpohjaan. Asukasmäärä yhtä päivittäistavaramyymälää kohti oli alhaisempi kuin maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. Erikoiskaupassa asukasmäärä yhtä myymälää kohti oli suurempi kuin koko maassa keskimäärin, joten väestöpohjaan suhteutettuna Lieksan erikoiskaupan palveluverkon kattavuus oli keskimääräistä heikompi. Vuonna 2012 ostovoiman siirtymä oli päivittäistavarakaupassa +14 % ja erikoiskaupassa -24 %. Suomen ympäristökeskuksen laatiman Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa selvityksen mukaan Lieksa muodostaa sekä päivittäistavarakaupassa että erikoiskaupassa oman asiointialueen. Vaikutusten arviointi Kauppa ja palvelurakenne Seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjaaminen Lieksan keskustatoimintojen alueelle vahvistaa keskustan asemaa kaupan palveluverkossa ja vähittäiskaupan sijaintipaikkana maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien säännösten ja niitä koskevan ohjeistuksen mukaisesti. Lieksan keskustan vahva asema ja kaupan mitoitus vaikutusalueen kysyntään perustuen luo edellytykset kestävän ja alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitykselle. Lieksan keskustaa tulisi kehittää monipuolisena ja vetovoimaisena kaupan keskuksena. Kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehdon 2B mitoituksen pohjalta määriteltynä Lieksan vähittäiskaupan kokonaismitoitus vuonna 2030 on noin 49 000 k-m 2, josta noin 30 000 k-m2 kohdistuu päivittäistavarakauppaan ja muuhun erikoiskauppaan ja noin 19 000 k-m2 tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan ja autokauppaan. Uuden liiketilan tarve vuoteen 2030 mennessä on Lieksassa noin 19 000 k-m 2, mikäli kaikki liiketilatarve on uusperustantaa ja 10 000 k-m 2, mikäli noin puolet liiketilan lisätarpeesta on uusperustantaa. Liiketilatarpeesta vain osa sijoittuu merkitykseltään seudullisiin vähittäiskaupan suuryksiköihin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 84 (126) Alue- ja yhdyskuntarakenne Lieksan keskusta-alue sijaitsee keskeisesti suhteessa olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja noin 58 % kaupungin väestöstä asuu alle kolmen kilometrin etäisyydellä keskustasta. Keskustatoimintojen alue mahdollistaa merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen, mikä vahvistaa nykyistä palveluverkkoa ja parantaa keskustan elinvoimaisuutta ja kehittämismahdollisuuksia. Palvelujen saavutettavuus ja liikenne Lieksan keskusta sijaitsee kantatien 73 varressa ja kantatietä pitkin on sujuvat yhteydet autolla etelään ja pohjoiseen. Myös muu kunnan keskeinen tieverkko johtaa Lieksan keskustaan ja alueen saavutettavuus autolla on hyvä. Kantatietä 73 pitkin kulkee Pielisen itäpuolinen joukkoliikenne Joensuun ja Nurmeksen välillä, joten Lieksan keskusta on saavutettavissa kantatietä pitkin myös joukkoliikenteellä. Lisäksi Joensuun ja Nurmeksen välinen henkilöjunaliikenne kulkee Lieksan kautta kahdesti päivässä suuntaansa. Keskustassa ja sen lähettyvillä olevilla asuinalueilla on edellytykset kävellen ja pyöräillen tehtäville ostosmatkoille kevyen liikenteen väyläverkon ansiosta. Keskustan ulkopuolella väylä ulottuu pisimmillään kantatietä 73 pohjoiseen ja etelään noin neljän kilometrin päähän keskustasta. Keskustan eteläpuolella kevyen liikenteen väylä jatkuu vielä kilometrin Märäjälahdentietä pitkin Lamminkylään asti. Johtopäätökset: Lieksan keskustatoimintojen alue soveltuu merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikaksi. Lieksan keskusta toimii vaikutusalueensa vetovoimaisena kaupan keskuksena. Lieksan keskustaan sijoittuvat kaupan palvelut ovat hyvin saavutettavissa kaikille lieksalaisille henkilöauton lisäksi myös joukkoliikenteellä sekä lähialueelta kevyellä liikenteellä. Kaupan sijoittuminen Lieksan keskustaan tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyjen maakuntakaavan sisältövaatimusten ja vähittäiskauppaa koskevien erityssäännösten toteutumista. Tavoitteena voidaan pitää, että valtaosa erityisesti päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palveluista sijoittuu Lieksan keskusta-alueelle. Kaavoituksella tulee luoda edellytykset mahdollisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumiselle keskustaan. Keskusta-alueen vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus tulee määritellä Lieksan vähittäiskaupan kokonaismitoitukseen perustuen niin, että myös pienten kaupan yksiköiden toimintaja kehitysedellytykset säilyvät. 5.4.5 Nurmeksen Porokylän keskustatoimintojen alue NURMES, Porokylän keskustatoimintojen alue Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2008: Nurmeksen Porokylän keskusta on osoitettu Pohjois- Karjalan maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueen kohdemerkinnällä (c). Alueelle on mahdollista toteuttaa vähittäiskaupan suuryksikköjä. Keskustatoimintojen aluetta ympäröi taajamatoimintojen alue (A).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 85 (126) Suunnittelutilanne (yleis- ja asemakaavat): Nurmeksen keskustassa ei ole oikeusvaikutteista voimassa olevaa yleiskaavaa. Alue on asemakaavoitettu. Kaupan alueisiin liittyviä hankkeita ei ole käynnissä tai suunnitteilla. YKR-taajama-alueen rajaus ja lähialueen asutus: Nurmeksen Porokylän alue sijaitsee YKR taajamaalueella. Alueen lähiasutus 2012: Alle 1 km etäisyydellä noin 1 300 asukasta Alle 3 km etäisyydellä noin 3 700 asukasta (noin 44 % Nurmeksen asukasmäärästä) Alueen nykyiset palvelut: Nurmeksen vähittäiskaupan palvelut keskittyvät Porokylän keskustan alueelle. Nurmeksen keskustassa on neljä vähittäiskaupan suuryksikköä (S-market, Maatalous- ja Rauta Naumanen, Rautaässä ja Tokmanni), joiden kerrosala on yhteensä noin 11 000 k-m 2. Yksittäisten suuryksikkörakennusten kerrosala vaihtelee 2 500-3 200 k-m 2 :n välillä. Nurmeksen keskustassa on kaupan kerrosalaa yhteensä noin 14 000 k-m 2. Nurmeksen vähittäiskaupan palveluverkko muodostui 6 päivittäistavaramyymälästä, 1 päivittäistavaran erikoismyymälästä, 1 laajan tavaravalikoiman myymälästä, 34 erikoiskaupan myymälästä, 13 autokaupan myymälästä ja 2 huoltoasemasta vuonna 2012. Erikoiskaupan myymälöistä 4 toimi tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialoilla ja 30 muun erikoiskaupan toimialoilla. Nurmeksen palvelutarjonta on sekä päivittäistavarakaupassa että erikoiskaupassa hyvä suhteessa väestöpohjaan. Asukasmäärä yhtä myymälää kohti oli alhaisempi kuin maakunnassa ja koko maassa keskimäärin, joten väestöpohjaan suhteutettuna Nurmeksen päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palveluverkko oli keskimääräistä kattavampi. Vuonna 2012 ostovoiman siirtymä oli päivittäistavarakaupassa +13 % ja erikoiskaupassa +8 %. Suomen ympäristökeskuksen laatiman Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa selvityksen mukaan Nurmes muodostaa päivittäistavarakaupassa oman asiointialueen. Erikoiskaupassa Nurmeksen asiointialueeseen kuuluu Valtimo. Vaikutusten arviointi Kauppa ja palvelurakenne Seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjaaminen Nurmeksen Porokylän keskustatoimintojen alueelle vahvistaa keskustan asemaa kaupan palveluverkossa ja vähittäiskaupan sijaintipaikkana maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien säännösten ja niitä koskevan ohjeistuksen mukaisesti. Nurmeksen keskustan vahva asema ja kaupan mitoitus vaikutusalueen kysyntään perustuen luo edellytykset kestävän ja alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitykselle. Nurmeksen keskustaa tulisi kehittää monipuolisena ja vetovoimaisena kaupan keskuksena. Kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehdon 2B mitoituksen pohjalta määriteltynä Nurmeksen vähittäiskaupan kokonaismitoitus vuonna 2030 on noin 35 000 k-m 2, josta noin 22 000 k-m2 kohdistuu päivittäistavarakauppaan ja muuhun erikoiskauppaan ja noin 13 000 k-m2 tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan ja autokauppaan. Uuden liiketilan tarve vuoteen 2030 mennessä on Nurmeksessa noin 7 000 k-m 2, mikäli kaikki liiketilatarve on uusperustantaa ja 4 000 k-m 2, mikäli noin puolet liiketilan lisätarpeesta on uusperustantaa. Liiketilatarpeesta vain osa sijoittuu merkitykseltään seudullisiin vähittäiskaupan suuryksiköihin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 86 (126) Alue- ja yhdyskuntarakenne Nurmeksen keskusta-alue sijaitsee keskeisesti suhteessa olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja noin 44 % kaupungin väestöstä asuu alle kolmen kilometrin etäisyydellä keskustasta. Keskustatoimintojen alue mahdollistaa merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen, mikä vahvistaa nykyistä palveluverkkoa ja parantaa keskustan elinvoimaisuutta ja kehittämismahdollisuuksia. Palvelujen saavutettavuus ja liikenne Nurmeksen keskusta sijaitsee kantatien 75 varressa, valtatien 6 itäpuolella, ja valta- sekä kantatietä pitkin on sujuvat yhteydet autolla eri suuntiin. Myös muu kunnan keskeinen tieverkko johtaa Nurmeksen keskustaan ja alueen saavutettavuus autolla on hyvä. Nurmeksen ostosmatkoja palveleva joukkoliikenne muodostuu pääasiassa pääteiden suuntaisista joukkoliikennevuoroista valtatietä 6 Joensuun ja Kajaanin suuntiin sekä kantatietä 73 pitkin Lieksan suuntaan. Lisäksi Joensuun ja Nurmeksen välillä on henkilöjunaliikennettä kahdesti päivässä suuntaansa. Keskusta-alueella on edellytykset kävellen ja pyöräillen tehtäville ostosmatkoille taajama-alueen kattavan kevyen liikenteen väyläverkon ansiosta. Johtopäätökset: Nurmeksen keskustatoimintojen alue soveltuu merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikaksi. Nurmeksen keskusta toimii vaikutusalueensa vetovoimaisena kaupan keskuksena. Nurmeksen keskustaan sijoittuvat kaupan palvelut ovat hyvin saavutettavissa kaikille kaupunkilaisille henkilöauton lisäksi myös joukkoliikenteellä sekä lähialueelta kevyellä liikenteellä. Kaupan sijoittuminen Nurmeksen keskustaan tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyjen maakuntakaavan sisältövaatimusten ja vähittäiskauppaa koskevien erityssäännösten toteutumista. Tavoitteena voidaan pitää, että valtaosa erityisesti päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palveluista sijoittuu Nurmeksen keskusta-alueelle. Kaavoituksella tulee luoda edellytykset mahdollisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumiselle keskustaan. Keskusta-alueen vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus tulee määritellä Nurmeksen vähittäiskaupan kokonaismitoitukseen perustuen niin, että myös pienten kaupan yksiköiden toiminta- ja kehitysedellytykset säilyvät. 5.4.6 Outokummun keskustatoimintojen alue OUTOKUMPU, keskustatoimintojen alue Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2008: Outokummun keskusta on osoitettu Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueen kohdemerkinnällä (c). Alueelle on mahdollista toteuttaa vähittäiskaupan suuryksikköjä. Keskustatoimintojen aluetta ympäröi taajamatoimintojen alue (A).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 87 (126) Suunnittelutilanne (yleis- ja asemakaavat): Outokummun keskusta on Joensuun seudun yleiskaavassa osoitettu keskustatoimintojen alueena (C). Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Keskustatoimintojen alueen lähiympäristöön on osoitettu pientalovaltaisia asuntoalueita (AP), kerros- ja rivitalovaltaisia asuntoalueita (AKR) sekä palvelujen ja hallinnon alueita (P). Outokummun keskustan alueelle laaditan oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä kesällä 2012 ja kaavaehdotus on tarkoitus saada nähtäville vuoden 2014 alussa. Kaavaluonnoksessa ei ole osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköitä keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle. YKR-taajama-alueen rajaus ja lähialueen asutus: Outokummun keskustatoimintojen alue sijaitsee YKRtaajama-alueella. Alueen lähiasutus 2012: Alle 1 km etäisyydellä noin 2 200 asukasta Alle 3 km etäisyydellä noin 4 900 asukasta (noin 67 % Outokummun kaupungin asukasmäärästä) Alueen nykyiset palvelut: Outokummun kaupan palvelut keskittyvät keskustan alueelle. Keskustassa on kaupan liiketilaa noin 13 000 k- m2, josta päivittäistavarakauppaa ja erikoiskauppaa noin 12 500 k-m2 ja tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa noin 500 k-m2 (SYKE). Outokummun vähittäiskaupan palveluverkko muodostui 7 päivittäistavaramyymälästä, 1 laajan tavaravalikoiman myymälästä, 26 erikoiskaupan myymälästä, 3 autokaupan myymälästä ja 2 huoltoasemasta vuonna 2012. Erikoiskaupan myymälöistä 4 toimi tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialoilla ja 22 muun erikoiskaupan toimialoilla. Outokummun palvelutarjonta on päivittäistavarakaupassa hyvä suhteessa väestöpohjaan. Asukasmäärä yhtä päivittäistavaramyymälää kohti oli alhaisempi kuin maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. Erikoiskaupassa asukasmäärä yhtä myymälää kohti oli pienempi kuin koko maakunnassa keskimäärin ja lähes yhtä suuri kuin koko maassa keskimäärin, joten väestöpohjaan suhteutettuna Outokummun erikoiskaupan palveluverkko oli jonkin verran keskimääräistä kattavampi. Vuonna 2012 ostovoiman siirtymä oli päivittäistavarakaupassa -9 % ja erikoiskaupassa -25 %. Suomen ympäristökeskuksen laatiman Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa selvityksen mukaan Outokumpu muodostaa päivittäistavarakaupassa oman asiointialueen. Erikoiskaupassa Outokumpu kuuluu Joensuun asiointialueeseen. Vaikutusten arviointi Kauppa ja palvelurakenne Seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjaaminen Outokummun keskustatoimintojen alueelle vahvistaa keskustan asemaa kaupan palveluverkossa ja vähittäiskaupan sijaintipaikkana maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien säännösten ja niitä koskevan ohjeistuksen mukaisesti. Outokummun keskustan vahva asema ja kaupan mitoitus vaikutusalueen kysyntään perustuen luo edellytykset kestävän ja alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitykselle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 88 (126) Outokummun keskustaa tulisi kehittää monipuolisena ja vetovoimaisena kaupan keskuksena. Kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehdon 2B mitoituksen pohjalta määriteltynä Outokummun vähittäiskaupan kokonaismitoitus vuonna 2030 on noin 30 000 k-m 2, josta noin 18 000 k-m2 kohdistuu päivittäistavarakauppaan ja muuhun erikoiskauppaan ja noin 12 000 k-m2 tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan ja autokauppaan. Uuden liiketilan tarve vuoteen 2030 mennessä on Outokummussa noin 17 000 k-m 2, mikäli kaikki liiketilatarve on uusperustantaa ja 9 000 k-m 2, mikäli noin puolet liiketilan lisätarpeesta on uusperustantaa. Liiketilatarpeesta vain osa sijoittuu merkitykseltään seudullisiin vähittäiskaupan suuryksiköihin. Alue- ja yhdyskuntarakenne Outokummun keskusta-alue sijaitsee keskeisesti suhteessa olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja noin 67 % kaupungin väestöstä asuu alle kolmen kilometrin etäisyydellä keskustasta. Keskustatoimintojen alue mahdollistaa merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen, mikä vahvistaa nykyistä palveluverkkoa ja parantaa keskustan elinvoimaisuutta ja kehittämismahdollisuuksia. Palvelujen saavutettavuus ja liikenne Outokummun keskusta sijaitsee Joensuun ja Kuopion välisen valtatien 9 pohjoispuolella, seututien 504 (Kuusjärventie/Polvijärventie) varressa. Maantieverkkoa pitkin on sujuvat yhteydet autolla niin Joensuun, Kuopion, Kaavin kuin Polvijärven suuntiin, ja Outokummun keskustan saavutettavuus autolla on hyvä. Joukkoliikenteen yhteyksiä Outokummusta on pääasiassa Joensuun, Kuopion sekä Kaavin suuntiin, joten näistä suunnista keskusta on saavutettavissa myös joukkoliikenteellä. Keskusta-alueella on edellytykset kävellen ja pyöräillen tehtäville ostosmatkoille kevyen liikenteen väyläverkon ansiosta. Väylä ulottuu pisimmillään lännessä Rikkarannantietä noin viiden kilometrin päähän Kaalainsalmeen. Johtopäätökset: Outokummun keskustatoimintojen alue soveltuu merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikaksi. Outokummun keskusta toimii vaikutusalueensa vetovoimaisena kaupan keskuksena. Outokummun keskustaan sijoittuvat kaupan palvelut ovat hyvin saavutettavissa kaikille kaupunkilaisille henkilöauton lisäksi myös joukkoliikenteellä sekä lähialueelta kevyellä liikenteellä. Kaupan sijoittuminen Outokummun keskustaan tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyjen maakuntakaavan sisältövaatimusten ja vähittäiskauppaa koskevien erityssäännösten toteutumista. Tavoitteena voidaan pitää, että valtaosa erityisesti päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palveluista sijoittuu Outokummun keskusta-alueelle. Kaavoituksella tulee luoda edellytykset mahdollisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumiselle keskustaan. Keskusta-alueen vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus tulee määritellä Outokummun vähittäiskaupan kokonaismitoitukseen perustuen niin, että myös pienten kaupan yksiköiden toiminta- ja kehitysedellytykset säilyvät. 5.4.7 Potentiaaliset uudet kaupan alueet JOENSUU, Papinkankaan tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alue Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2008: Valtatien 6 Karhumäen eritasoliittymän itäpuolella ja Ilomatsinradan eteläpuolella oleva Papinkankaan alue on osoitettu Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntana. Valtatien 6 länsipuoli on osoitettu taajamatoimintojen (A) alueena. Taajamatoimintojen aluevarausmerkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen aluetta, jolla on yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta vähintään seudullista merkitystä ja jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon ylikunnalliset aluetarpeet. Suunnittelumääräyksen mukaan Karhunmäen itäpuolella olevan alueen liittyminen päätiehen tulee tapahtua eritasoliittymän kautta ja rautatien poikki tapahtuva liikenne eritasossa rautatien kanssa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 89 (126) Suunnittelutilanne (yleis- ja asemakaavat): Papinkankaan alueen osayleiskaavoitus on käynnissä. Iiksenvaaran - Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaavaehdotus valmistui alkuvuonna 2014 ja on kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä. Kaavaehdotuksessa Karhumäen eritasoliittymän itäpuoli on osoitettu kaupallisten palvelujen alueena (KM-1), jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Kaavamääräyksen mukaan alueelle voidaan asemakaavassa osoittaa sellaisia vähittäiskaupan suuryksikköjä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua keskusta-alueen ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan suuryksikköä. Kaupallisten palvelujen alueen itäpuolelle on osoitettu työpaikka-alue (TP). Alue varataan monipuolisille työpaikkatoiminnoille, kuten palveluille, hallinnolle ja sellaiselle teollisuustoiminnalle, josta ei aiheudu ympäristöön merkittävää melua, ilman pilaantumista tai muuta haittaa. Alueen ensimmäisen osan asemakaavoitus on käynnissä. Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa Papinkankaan alueelle on osoitettu uuden teollisuus- ja varastoalueen (T) reservialue (/res). Merkinnällä on osoitettu pääasiallisesti teollisuus- ja varastokäyttöön varattavat alueet. Reservialue (/res) -merkinnällä tarkoitetaan uusia tai täydennysrakennettavia alueita, joiden toteutus ajoittuu ensisijaisesti vuoden 2020 jälkeen. Alueet toimivat vaihtoehtoisina yhdyskuntarakenteen laajentumissuuntina. Alueen yksityiskohtainen käyttö on tarkoitus ratkaista asemakaavoituksella. YKR-taajama-alueen rajaus ja lähialueen asutus: Papinkankaan tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alue sijaitsee YKR- taajama-alueen reunalla. Papinkankaan tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueen lähiasutus 2012: Alle 1 km etäisyydellä noin 100 asukasta Alle 3 km etäisyydellä noin 1 000 asukasta (noin 1 % Joensuun kaupungin asukasmäärästä) Alueen nykyiset palvelut: Alueella ei ole tällä hetkellä kaupan palveluja. Lähimmät kaupan palvelut sijoittuvat Joensuun keskustaan sekä etelän suunnassa Reijolan alakeskukseen. Kaupungin tavoitteena on kehittää aluetta tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueena. Alueen rakennuttua sen kerrosalan arvioidaan olevan suuruusluokaltaan 55 000 k-m 2. Joensuun vähittäiskaupan palveluverkko muodostui 50 päivittäistavaramyymälästä, 8 päivittäistavaroiden erikoismyymälästä, 3 laajan tavaravalikoiman myymälästä, 261 erikoiskaupan myymälästä, 63 autokaupan myymälästä ja 21 huoltoasemasta vuonna 2012. Erikoiskaupan myymälöistä 46 toimi tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialoilla ja 215 muun erikoiskaupan toimialoilla. Joensuun palvelutarjonta on sekä päivittäistavarakaupassa että erikoiskaupassa varsin hyvä suhteessa väestöpohjaan. Asukasmäärä yhtä myymälää kohti oli päivittäistavarakaupassa jonkin verran suurempi kuin maakunnassa keskimäärin, mutta alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Erikoiskaupassa asukasmäärä yhtä myymälää kohti oli alhaisempi kuin maakunnassa keskimäärin ja vain hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Joensuun keskusta toimii koko maakunnan kaupan pääkeskuksena ja vetää asiakkaita laajalta alueelta. Vuonna 2012 ostovoiman siirtymä oli päivittäistavarakaupassa +17 % ja erikoiskaupassa +74 %. Vaikutusten arviointi Kauppa ja palvelurakenne Tavoitteena on mahdollistaa tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittuminen Papinkankaan alueelle, Karhumäentien eritasoliittymän itäpuolelle. Papinkankaan yleiskaavoitus on edennyt kaavaehdotusvaiheeseen ja aluekokonaisuuden vaiheittainen asemakaavoitus on käynnistetty.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 90 (126) Alueesta muodostuu uusi kaupan alue Joensuun ja Joensuun seudun eteläosaan liikenteellisesti hyvin saavutettavaan paikkaan. Tavoitteena tulee olla alueen kehittäminen tilaa vaativan erikoistavaran kaupan tai muun keskustaan soveltumattoman kaupan alueena. Tilaa vaativalla erikoiskaupalla tarkoitetaan toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaista rauta- ja rakennustarvikkeiden, kodinkoneiden, huonekalujen, puutarha-alan, veneiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden paljon tilaa vaativien erikoistavaroiden vähittäiskauppaa. Papinkankaan alue tarjoaa hyvät toiminta- ja kehitysmahdollisuudet uusille tilaa vaativan erikoistavaran kaupan yksiköille. Papinkankaan tilaa vaativan erikoistavaran kaupan mitoitus tulee suhteuttaa Joensuun vaikutusalueen ostovoimaan ja nykyiseen kaupan pinta-alaan. Joensuu on koko maakunnan erikoiskaupan pääkeskus, joka vetää ostovoimaa muista kunnista ja myös maakunnan ulkopuolelta. Muualta maakunnasta ja maakunnan ulkopuolelta tuleva ostovoima tulee ottaa huomioon Joensuun kaupan alueiden mitoituksessa oman väestön ostovoiman pohjalta arvioitua liiketilatarvetta suurempana mitoituksena. Kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehdon 2B mitoituksen pohjalta määriteltynä uuden liiketilan tarve on Joensuussa noin 241 000 k- m 2, mikäli kaikki liiketilatarve on uusperustantaa ja 121 000 k-m 2, mikäli noin puolet liiketilan lisätarpeesta on uusperustantaa. Liiketilan lisätarpeesta vain osa sijoittuu Papinkankaan tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueelle ja vain osa merkitykseltään seudullisiin vähittäiskaupan suuryksiköihin. Mikäli Papinkankaan mitoitus määritellään vaikutusalueen ostovoiman kasvuun, ei uuden tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittumisella alueelle ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia nykyisten myymälöiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Alue- ja yhdyskuntarakenne Papinkankaan tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alue muodostaa rakentuessaan uuden kaupan alueen yhdyskuntarakenteen laajenemisalueelle. Papinkangas sijaitsee Joensuun nykyisen taajamarakenteen reunalla ja taajaman laajenemissuunnan alueella, joten alueen kehittämisellä tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueena ei ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Toteutuessaan kaupan alue loisi mahdollisuuden tilaa vaativan erikoistavaran kaupan palvelutarjonnan alueellisesti tasapainoiselle kehitykselle. Papinkankaan kolmen kilometrin etäisyysvyöhykkeellä asuu nykyisin noin 1 000 asukasta, joka on vain noin 1 % Joensuun väestöstä. Papinkankaan alueen lähialueille on kuitenkin tarkoitus tulevaisuudessa rakentaa uusia asuin- ja työpaikka-alueita, jolloin lähiasutuksen määrä kasvaa. Alueelle mahdollisesti sijoittuvat tilaa vaativan erikoistavaran kaupan yksiköt palvelevat Joensuun kaupungin asukkaiden lisäksi myös venäläisiä sekä Keski-Karjalan kuntien asukkaita ja muuta valtatie 6:n ohikulkuliikennettä. Mikäli Papinkankaan alueelle sijoitetaan tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimintoja eikä alueelle sallita ns. keskustahakuisen erikoiskaupan sijoittumista, ei alueen toteutuksella ole merkittävää haitallista vaikutusta Joensuun keskustan kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Palvelujen saavutettavuus ja liikenne Papinkankaan alue sijaitsee Joensuun olemassa olevan yhdyskuntarakenteen reuna-alueella, autovyöhykkeellä. Joensuun ydinkeskustaan on matkaa noin seitsemän kilometriä ja Reijolan alakeskukseen noin kolme kilometriä. Autoliikenteellä alue on hyvin saavutettavissa valtatietä 6 pitkin sekä etelän että pohjoisen suunnista. Papinkankaan alueelle on valmistunut Karhunmäen eritasoliittymä muine liikenneratkaisuineen Valtatie 6 Reijola Repokallio tiesuunnitelman mukaisesti. Eritasoliittymän myötä Iiksenvaarantie on korvautunut uudella yhteydellä Papinkankaan kohdalla. Eritasoliittymä sujuvoittaa Papinkankaalta ja Karhunmäestä kantakaupungin tai Reijolan suuntaan hakeutuvien liikkumista. Papinkankaan alueella liikennemäärien ennakoidaan kasvavan teollisuusalueen toteutumisen johdosta. Vuonna 2030 liikennemäärien ennustetaan olevan noin 2200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Paikallisliikenteen reitti kulkee lähimmillään noin kilometrin etäisyydeltä Papinkankaan alueesta. Joensuusta etelään suuntautuvat kaukoliikenteen vakiovuorot liikennöidään Lappeenrannantien kautta ja ne yhtyvät valtatiehen 6 Papinkankaan eteläpuolella. Kaukoliikenteen pikavuorot kulkevat Papinkankaan ohi valtatietä 6 pitkin, mutta nykyisellään lähin pysäkki on Reijolan eritasoliittymän kohdalla kolmen kilometrin etäisyydellä. Alueelle ei ole kevyen liikenteen yhteyksiä. Tekeillä olevassa Iiksenvaaran - Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaavassa kevyen liikenteen yhteyksiä on merkitty alueen sisäiseen liikkumiseen. Johtopäätökset: Papinkankaan tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alue sijaitsee liikenteellisesti hyvin saavutettavissa olevalla paikalla Joensuun eteläpuolella Papinkankaan eritasoliittymässä läheisyydessä valtatien 6 itäpuolella. Alue sijaitsee olemassa olevien asuin- ja työpaikka-alueiden painopisteen ulkopuolella, mutta tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueen lähialueita on tarkoitus kehittää asuin- ja työpaikka-alueina. Papinkangas on osoitettu nykyisen yhdyskuntarakenteen laajenemisalueena. Tilaa vaativan erikoistavaran kaupan liikenteellisen sijainnin, kysynnän ja kaupan palveluverkon alueellisen tasapainon näkökulmasta suuryksikön sijoittuminen Papinkankaan alueelle on perusteltua. Mikäli alueen mitoitus suunnitellaan vaikutusalueen kysyntään perustuen ja alueelle sijoittuva kauppa on tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa, ei alueen toteutuksella ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 91 (126) KONTIOLAHTI: LEHMON ERITASOLIITTYMÄN ALUE (lounaisneljännes) Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2008: Lehmon eritasoliittymän länsipuolella olevalle alueelle ja eritasoliittymän koillisneljännes on osoitettu Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa työpaikka-alueet (TP-2 ja TP). Aluevarausmerkinnällä on osoitettu sellaiset aluerakenteen kannalta merkittävät työpaikka-alueet, joilla on vähintään seudullista merkitystä. Alue on tarkoitettu pääasiassa ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien tuotanto-, varasto- ja tilaa vievän kaupan ja muiden palvelujen alueeksi. Suunnittelumääräyksen mukaan lisämerkinnällä -2 osoitettujen alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon pohjavesien suojelu niiltä osin kuin ne sijaitsevat maakuntakaavassa osoitetuilla pohjavesialueilla. Suunnittelutilanne (yleis- ja asemakaavat): Valtatien 6 itäpuolelle on osoitettu taajamatoimintojen alue (A), jolle sijoittuu myös Lehmon alakeskus (ca). Työpaikka-alueen luoteispuolella oleva alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa Lehmon eritasoliittymän lounaissektoriin on osoitettu uusi työpaikkaalue (TP). Kaavamääräyksen mukaan merkinnällä osoitetaan taajamarakenteessa sijaitsevat ja asemakaavoitettavaksi tarkoitetut monipuoliset työpaikkatoimintojen alueet. Alueelle voi sijoittua toimisto- ja palvelutyöpaikkoja, ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta ja siihen liittyvää myymälätilaa sekä varastointia. Alueen yksityiskohtainen käyttö on tarkoitus ratkaista asemakaavalla. Alueelle saa sijoittaa vain sellaisia toimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle häiriöitä, kuten melua, ilman pilaantumista tai raskasta tai määrältään suurta liikennettä. Työpaikka-alueen eteläpuolelle on osoitettu teollisuus- ja varastoalue (T). Alueen yksityiskohtainen käyttö on tarkoitus ratkaista asemakaavalla. Kontiolahden kunnassa on käynnistetty Lehmon osayleiskaavan ja Lehmon asemakaavojen uudistaminen ja laajentaminen vuonna 2013 (Kontiolahden kaavoituskatsaus 2013 2014). Tarkemmat aluerajaukset eivät ole vielä tiedossa. YKR-taajama-alueen rajaus ja lähialueen asutus: Lehmon eritasoliittymän alue sijaitsee YKR- taajamaalueen rajalla. Lehmon eritasoliittymän lähiasutus 2012: Alle 1 km etäisyydellä noin 900 asukasta Alle 3 km etäisyydellä noin 3 900 asukasta (noin 27 % Kontiolahden kunnan asukasmäärästä),

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 92 (126) Alueen nykyiset palvelut: Kontiolahden kaupan palvelut ovat sijoittuneet Kirkonkylän ja Lehmon taajamiin. Kontiolahden kunnan alueella on vähittäiskaupan kerrosalaa yhteensä noin 7 000 k-m 2, josta on noin kaksi kolmasosaa päivittäistavarakaupan ja yksi kolmasosa erikoiskaupan kerrosalaa (SYKE). Kontiolahden alueella ei ole vähittäiskaupan suuryksikköjä (>2 000 k-m 2 ). Kontiolahden vähittäiskaupan palveluverkko muodostui 4 päivittäistavaramyymälästä, 24 erikoiskaupan myymälästä, 4 autokaupan myymälästä ja 2 huoltoasemasta vuonna 2012. Erikoiskaupan myymälöistä 6 toimi tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialoilla ja 18 muun erikoiskaupan toimialoilla. Päivittäistavaramyymälöistä puolet ja erikoiskaupan myymälöistä lähes puolet toimi Lehmon alueella. Kontiolahden palvelutarjonta on sekä päivittäistavarakaupassa että erikoiskaupassa heikko suhteessa väestöpohjaan. Asukasmäärä yhtä myymälää kohti oli selvästi suurempi kuin maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. Ostovoiman siirtymä oli vuonna 2012 päivittäistavarakaupassa -58 % ja erikoiskaupassa -84 %. Kontiolahdesta asioidaan Joensuussa. Suomen ympäristökeskuksen laatiman Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa selvityksen mukaan Kontiolahti kuuluu Joensuun asiointialueeseen. Vaikutusten arviointi Kauppa ja palvelurakenne Tavoitteena on mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön sijoittuminen Lehmon eritasoliittymän lounaisneljännekseen. Tällä hetkellä ei ole konkreettisia suunnitelmia suuryksikön toteuttamisesta eikä tietoa suuryksikön kaupan laadusta. Toteutuessaan suuryksikkö vahvistaisi Kontiolahden vähittäiskaupan palvelutarjontaa ja vähentäisi ostovoiman virtausta Joensuuhun. Kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehdon 2B mitoituksen pohjalta määriteltynä Kontiolahden vähittäiskaupan kokonaismitoitus vuonna 2030 on noin 75 000 k-m 2, josta noin 45 000 k-m2 kohdistuu päivittäistavarakauppaan ja muuhun erikoiskauppaan ja noin 30 000 k-m2 tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan ja autokauppaan. Uuden liiketilan tarve vuoteen 2030 mennessä on Kontiolahdella noin 68 000 k-m 2, mikäli kaikki liiketilatarve on uusperustantaa ja 34 000 k-m 2, mikäli noin puolet liiketilan lisätarpeesta on uusperustantaa. Liiketilan lisätarpeesta vain osa sijoittuisi Lehmon mahdolliseen vähittäiskaupan suuryksikköön ja vain osa merkitykseltään seudullisiin vähittäiskaupan suuryksiköihin. Kysynnän ja kilpailutilanteen näkökulmasta vähittäiskaupan suuryksikön sijoittuminen Kontiolahteen on perusteltua, sillä Kontiolahden vähittäiskaupan palvelutarjonta kokonaisuutena on heikko. Lehmon eritasonliittymän alueen kaupan mitoitus ja laatu tulisi kuitenkin olla sellainen, että vähittäiskaupan suuryksiköstä ei ole haitallisia vaikutuksia Lehmon taajaman ja Kontiolahden keskustan nykyisten vähittäiskaupan yksiköiden toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Toisaalta vähittäiskaupan suuryksikön tulisi olla mitoitukseltaan riittävän suuri ja tarjonnaltaan monipuolinen, jotta se pystyisi kilpailemaan Joensuun palvelutarjonnan kanssa. Lehmon eritasoliittymän alue muodostaisi uuden kaupan alueen yhdyskuntarakenteen reuna-alueelle. Kaupan alue vähentäisi asiointitarvetta Joensuussa ja loisi edellytykset palvelutarjonnan alueellisesti tasapainoiselle kehitykselle. Toteutuessaan Lehmon eritasoliittymän alueen kaupan toimialat tulisi määritellä niin, että alue kilpailee mahdollisimman vähän Kontiolahden keskusta-alueen ja Lehmon taajaman nykyisen kaupan kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vähittäiskaupan suuryksikön tulisi olla pääosin tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Liian suuri kokonaismitoitus sekä suurten päivittäistavarakaupan ja ns. keskustahakuisen erikoiskaupan yksiköiden salliminen Lehmon eritasoliittymän alueelle heikentäisi edellytyksiä kehittää vähittäiskaupan tarjontaa Kontiolahden keskustassa ja Lehmon taajamassa. Alue- ja yhdyskuntarakenne Lehmon eritasoliittymän vähittäiskaupan suuryksikkö sijoittuisi olemassa olevan yhdyskuntarakenteen reunaalueelle. Lehmon eritasoliittymän vähittäiskaupan suuryksikön kolmen kilometrin etäisyysvyöhykkeellä asuu noin 3 900 asukasta, joka on noin 27 % Kontiolahden väestöstä. Kontiolahden väestökehitys vuoteen 2030 on positiivinen ja kunnan kasvusuunta etelä, joten Lehmon mahdollisen vähittäiskaupan suuryksikön lähiasutuksen määrä tulee lisääntymään mm. Lehmon taajaman ja Kontiorannan alueen kehityksen myötä. Lehmon mahdollinen vähittäiskaupan suuryksikkö vastaisi pääosin Lehmon taajaman ja Kontiolahden keskustasta Joensuuhun pendelöivien kysyntään, joten suuryksikön toteuttamisella voi olla heikentävää vaikutusta Kontiolahden keskustan ja toisaalta myös Lehmon taajaman kaupallisten palveluiden ja keskustojen kehitykseen. Vähittäiskaupan suuryksikön sijoittuminen Lehmon eritasoliittymän alueelle ei tue tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen muodostumista.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 93 (126) Palvelujen saavutettavuus ja liikenne Lehmon eritasoliittymän alue sijaitsee Joensuun yhdyskuntarakenteeseen kiinnittyvän Lehmon taajaman autovyöhykkeellä taajaman länsireunalla. Joensuun ydinkeskustaan on matkaa yli kahdeksan kilometriä ja Kontiolahden keskustaan noin 12 kilometriä. Kontiolahden ja Joensuun väliset joukkoliikenteen vuorot ajavat Lehmon taajaman kautta ja linja-autoyhteyden varsi on Lehmossa joukkoliikennevyöhykettä. Eritasoliittymän alueelle on Lehmosta kevyen liikenteen yhteys Kruununtien vartta pitkin. Yhtenäinen kevyen liikenteen väylä ulottuu aina Joensuuhun saakka, mutta Kontiolahden keskustaan väylää ei mene. Autoliikenteellä alue on hyvin saavutettavissa valtatietä 6 pitkin sekä etelän että pohjoisen suunnista. Johtopäätökset: Lehmon eritasoliittymän alue sijaitsee liikenteellisesti hyvin saavutettavissa olevalla paikalla valtatie 6:n varrella Joensuun ja Kontiolahden välillä. Alue sijaitsee olemassa olevien asuin- ja työpaikka-alueiden painopisteen ulkopuolella. Kysynnän ja kilpailutilanteen näkökulmasta vähittäiskaupan suuryksikön sijoittuminen Kontiolahteen on perusteltua. Lehmon eritasoliittymän lounaisneljännekseen sijoittuvalla merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä voi kuitenkin olla olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hajauttava vaikutus. Mikäli alueen vähittäiskaupan tarjonta ja mitoitus suunnitellaan alueen kysyntään perustuen ja alueelle sijoittuva kauppa on pääosin tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa, ei alueen toteutuksella ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Toisaalta toimiakseen kannattavasti alueen tulisi olla mitoitukseltaan riittävän suuri ja tarjonnaltaan monipuolinen, jotta se pystyisi kilpailemaan Joensuun palvelutarjonnan kanssa. TOHMAJÄRVI, Niiralan rajanylityspaikka Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2008: Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa on osoitettu Niiralan kansainvälinen rajanylityspaikka. Rajanylityspaikan läheisyyteen on osoitettu työpaikka-alueen kohdemerkintä (tp). Kohdemerkinnällä on osoitettu työpaikka-alue, jolla on vähintään seudullista tai paikallista merkitystä. Suunnittelutilanne (yleis- ja asemakaavat): Tavoitteena on toteuttaa Niiralan raja-aseman läheisyyteen liikekeskus palvelemaan kasvavan rajaliikenteen tarpeita. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan alueelle toteutetaan noin 3 500 k-m2:n liikekiinteistö, joka tullaan toteuttamaan vaiheittain. Alue on yleiskaavassa osoitettu palvelujen ja hallinnon alueena (P) ja työpaikka-alueena (TP). Asemakaavassa alue on osoitettu palvelurakennusten korttelialueena. Alueelle laaditaan asemakaavaa, joka mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön toteuttamisen. YKR-taajama-alueen rajaus ja lähialueen asutus: Niirala sijaitsee YKR - taajama-alueen ulkopuolella. Niiralan alueen lähiasutus 2012: Alle 1 km etäisyydellä noin 100 asukasta Alle 3 km etäisyydellä noin 200 asukasta (noin 3 % Tohmajärven asukasmäärästä)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 94 (126) Alueen nykyiset palvelut: Niiralan alueella ei ole tällä hetkellä vähittäiskaupan palveluita. Tohmajärven vähittäiskaupan palvelut ovat sijoittuneet kuntakeskukseen, Kemieen. Tohmajärven vähittäiskaupan palveluverkko muodostui 2 päivittäistavaramyymälästä, 3 päivittäistavaroiden erikoismyymälästä, 1 laajan tavaravalikoiman myymälästä, 9 erikoiskaupan myymälästä, 1 autokaupan myymälästä ja 1 huoltoasemasta vuonna 2012. Erikoiskaupan myymälöistä 2 toimi tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialoilla ja 7 muun erikoiskaupan toimialoilla. Asukasmäärä yhtä päivittäistavaramyymälää kohti oli merkittävästi suurempi kuin maakunnassa ja koko maassa keskimäärin, kuten myös asukasmäärä yhtä erikoiskaupan myymälää kohti. Näin ollen sekä päivittäistavarakaupan että erikoiskaupan palveluverkon kattavuus on keskimääräistä selvästi heikompi. Ostovoiman siirtymä oli vuonna 2012 päivittäistavarakaupassa -17 % ja erikoiskaupassa -35 %. Suomen ympäristökeskuksen laatiman Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa selvityksen mukaan Tohmajärvi muodostaa päivittäistavarakaupassa oman asiointialueen. Erikoiskaupassa Tohmajärvi kuuluu Joensuun asiointialueeseen. Vaikutusten arviointi Kauppa ja palvelurakenne Tavoitteena on toteuttaa Niiralan raja-aseman läheisyyteen liikekeskus palvelemaan kasvavan rajaliikenteen tarpeita. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan alueelle toteutetaan noin 3 500 k-m2:n liikekiinteistö, joka tullaan toteuttamaan vaiheittain. Alueelle laaditaan parhaillaan asemakaavaa, joka mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön toteuttamisen. Niiralan kauppapaikka tarjoaa vähittäiskaupan yksiköille vetovoimaisen sijaintipaikan Niiralan rajanylityspaikan läheisyydessä. Liikekeskus palvelee pääosin venäläisiä ja muita rajanylittäjiä, mutta tarjoaa myös paikalliselle väestölle erikoiskaupan palveluja, joita ei muuten kunnan palvelutarjonnassa ole saatavilla. Liikekeskuksen toiminta perustuu pääosin venäläisten ostovoimaan, joten sillä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Tohmajärven kuntakeskuksen kaupan toimintaan. Toisaalta myös kuntakeskuksen kaupan palvelutarjontaa on tarkoitus vahvistaa. Alue- ja yhdyskuntarakenne Niiralan kauppapaikka sijaitsee YKR-taajama-alueen ulkopuolella. Kauppapaikan lähiasutuksen määrä on pieni. Alue sijoittuu vilkkaasti liikennöidyn tien varteen ja Niiralan rajanylityspaikan läheisyyteen. Kauppapaikassa asiointi tapahtuu lähes yksinomaan henkilöautolla tai tilauslinja-autoilla. Palvelujen saavutettavuus ja liikenne Niiralan alue on saavutettavissa pääasiassa autolla. Värtsiläntien ja Rajantien liittymäalueella sekä Värtsiläntietä pohjoiseen Ilomantsintien liittymään saakka on kevyen liikenteen väylä, mutta väylän vartta pitkin saavutettavan väestön määrä on vähäinen. Saavutettavuuden kannalta rajaliikenteen yhteydet ja sujuvuus ovat tärkeämpiä tekijöitä. Johtopäätökset: Niirala on kansainvälinen rajanylityspaikka, jolla on keskeinen merkitys koko Pohjois-Karjalan matkailulle ja sen kehitykselle. Vuonna 2012 rajanylityksiä oli noin 1, 5 miljoonaa. Seuraavien viiden vuoden aikana rajanylitysliikenteen arvioidaan kasvavan 10-15 % vuodessa ja nousevan yli 2,5 miljoonaan. Niirala sijaitsee kaukana asutuksen ja työpaikkojen nykyisistä painopisteistä. Vilkkaan rajanylitysliikenteen ja hyvän liikenteellisen sijainnin ansiosta Niirala herättää kiinnostusta kaupan ja muun elinkeinotoiminnan sijaintipaikkana ja tarjoaa kaupalle ja elinkeinotoiminnalle vetovoimaisen sijaintipaikan. Mikäli alueen vähittäiskaupan tarjonta ja mitoitus suunnitellaan pääosin rajanylitysliikenteen kysyntään perustuen, ei alueen liikerakentamisella ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Tohmajärven keskustan kaupan kehitykseen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 95 (126) 6 KAUPAN SIJAINTI JA MITOITUS 6.1 Kaupan palveluverkon kehittämistavoitteet Maakunnan kaupan palveluverkon kehittämisen lähtökohtina ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maankäyttö- ja rakennuslaki (maakuntakaavan sisältövaatimukset, vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat säännökset), maakunnan ja kuntien kehittämistavoitteet sekä olemassa oleva yhdyskuntarakenne, keskusverkko ja kaupan palveluverkko. Kaupan palveluverkon kehittäminen perustuu lisäksi arvioituun ostovoiman kehitykseen ja liiketilatarpeeseen sekä yhdyskuntarakenteen ja kaupan kehitysnäkymiin Pohjois-Karjalan alueella. Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan tavoitteellisen palveluverkon tulee vahvistaa koko maakunnan kaupallista vetovoimaa ja turvata sekä vähittäiskaupan suuryksikköjen että lähipalvelujen toiminta- ja kehitysedellytykset. Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan palveluverkon yleiset kehittämistavoitteet voidaan määritellä valtakunnallisiin, maakunnallisiin ja alueellisiin tavoitteisiin sekä vaihtoehtotarkastelun tuloksiin perustuen seuraavasti: - maakunnan kaupallisen vetovoiman turvaaminen ja vahvistaminen, - alueellisesti tasapainoisen ja kestävän palveluverkon kehittäminen, - keskusta-alueiden kehittäminen vähittäiskaupan sijaintipaikkoina, - vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen niin, että ne tukevat muun yhdyskuntarakenteen kehitystä, - edellytysten luominen toimivalle kilpailulle ja vaihtoehtoisten kaupan sijaintipaikkojen turvaaminen pitkällä aikajänteellä, - kaupan kehittäminen vaikutusalueen asukkaiden, loma-asukkaiden ja matkailijoiden ostovoiman kehitykseen perustuen, - kaupan palveluiden saavutettavuuden turvaaminen kaikille väestöryhmille, - liikkumistarpeen ja asiointimatkoista aiheutuvien haittojen minimoiminen, - kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksien edistäminen asiointimatkoilla. Päivittäistavarakaupan palveluverkon kehittämisen tavoitteena on kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino. Päivittäistavarakaupan yksiköiden koko tulee suhteuttaa keskuksen vaikutusalueen väestöpohjaan. Päivittäistavarakaupan suuret yksiköt pyritään sijoittamaan keskusta-alueille tai niiden välittömään läheisyyteen olemassa olevaan tai suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen. Erikoiskaupan palveluverkon kehittämisessä tavoitteena on mahdollisimman monipuolinen tarjonta maakuntakeskuksessa sekä seutu- ja kuntakeskuksissa niin, että keskusten nykyinen kaupallinen vetovoima säilyy ja vahvistuu. Keskustahakuisen erikoiskaupan suuret yksiköt pyritään sijoittamaan keskusta-alueille. Tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suurille yksiköille osoitetaan riittävästi vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja myös keskusta-alueiden ulkopuolella nykyiseen tai suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen. Pohjois-Karjalan kaupan palveluverkon kehittäminen edellyttää maakunnan alueellisten eroavaisuuksien tunnistamista. Kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehdoista vaihtoehto 2B Matkailun kasvu lisää kaupallisten palveluiden kysyntää, kasvu kohdistuu Joensuun lisäksi myös seutu- ja kuntakeskuksiin ottaa huomioon maakunnalle tärkeän matkailun ja vapaa-ajan asutuksen tuoman lisän maakunnan vähittäiskaupan kokonaismitoituksessa sekä luo edellytykset vähittäiskaupan palveluverkon alueellisesti tasapainoiselle kehitykselle ja palvelujen alueellisen saatavuuden turvaamiselle. Kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehto 2B on lähtökohtana määriteltäessä Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan tavoitteellista palveluverkkoa sekä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan sijoittumista ja mitoitusta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 96 (126) 6.2 Vähittäiskaupan kokonaismitoitus Kaupan palveluverkon kehittäminen sijainti- ja mitoitusratkaisuineen edellyttää vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittämistä. Vaikutusalueen kysyntään perustuvalla mitoituksella luodaan edellytykset palveluverkon ja yhdyskuntarakenteen tasapainoiselle kehitykselle, toimivalle kilpailulle ja vähittäiskaupan liiketoiminnan kannattavuudelle sekä palvelujen mahdollisimman hyvälle saavutettavuudelle. Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan kokonaismitoitus on määritelty Pohjois-Karjalan oman väestön ja maakunnan ulkopuolelta tulevien matkailijoiden kysynnän pohjalta. Kilpailun toimivuuden turvaamiseksi ja joustavuuden lisäämiseksi kaupan kokonaismitoituksessa on varauduttu myös jonkin verran laskennallisesti arvioitua suurempaan kasvuun (kaavallinen ylimitoitus). Vähittäiskaupan mitoitus perustuu kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehtoon 2B. Lisäksi laskelman lähtökohtana on, että kysyntä ja tarjonta ovat kaikissa kunnissa vähintään tasapainossa (ostovoiman siirtymä 0 %) ja että positiivisen ostovoiman siirtymän kunnissa ostovoiman siirtymä säilyy vähintään samalla tasolla kuin vuonna 2012. Tällä luodaan edellytykset sille, että kaikissa kunnissa on mahdollista kehittää kauppaa vähintään oman väestön kysyntää vastaavasti. Lisäksi Kiteelle ja Tohmajärvelle on lisätty mitoitusta vaihtoehdon 2B mukaisesti. Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan kokonaismitoitus vuonna 2030 on noin 993 000 k- m 2. Tällä hetkellä vähittäiskaupan sijaintirakennuksissa on Pohjois-Karjalassa karkeasti arvioiden noin 500 000 k-m 2 (SYKE), joten uuden liiketilan enimmäistarve on noin 493 000 k-m 2, josta 228 000 k-m 2 kohdistuu päivittäistavarakauppaan ja erikoiskauppaan ja 265 000 k-m 2 tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan ja autokauppaan. Taulukko 24. Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan kokonaismitoitus 2030, maksimi Kokonaismitoitus 2030, MAKSIMI Liiketilan lisätarve 2012-2030 PT-kauppa ja TIVA- ja Kerrosala PT-kauppa ja TIVA- ja Kerrosala erikoiskauppa autokauppa yhteensä erikoiskauppa autokauppa yhteensä Joensuun seutu 473 000 323 000 796 000 189 000 224 000 413 000 Keski-Karjalan seutu 66 000 37 000 103 000 26 000 21 000 47 000 Pielisen Karjalan seutu 58 000 36 000 94 000 13 000 20 000 33 000 POHJOIS-KARJALA 597 000 396 000 993 000 228 000 265 000 493 000 Edellä esitetty kokonaismitoitus perustuu oletukseen, että kaikki ostovoiman kasvu toteutuu uutena liiketilana. Käytännössä kuitenkin osa ostovoiman kasvusta kohdistuu olemassa olevien liikkeiden myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa, mikä vähentää liiketilan tarvetta. Mikäli puolet liiketilan lisätarpeesta toteutuu uutena liiketilana, on Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan kokonaismitoitus noin 750 000 k-m 2 ja uuden liiketilan vähimmäistarve noin 250 000 k-m 2, josta 117 000 k-m 2 kohdistuu päivittäistavarakauppaan ja erikoiskauppaan ja 133 000 k-m 2 tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan ja autokauppaan. Taulukko 25. Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan kokonaismitoitus 2030, minimi Kokonaismitoitus 2030, MINIMI Liiketilan lisätarve 2012-2030 PT-kauppa ja TIVA- ja Kerrosala PT-kauppa ja TIVA- ja Kerrosala erikoiskauppa autokauppa yhteensä erikoiskauppa autokauppa yhteensä Joensuun seutu 380 000 211 000 591 000 96 000 112 000 208 000 Keski-Karjalan seutu 54 000 26 000 80 000 14 000 10 000 24 000 Pielisen Karjalan seutu 52 000 27 000 79 000 7 000 11 000 18 000 POHJOIS-KARJALA 486 000 264 000 750 000 117 000 133 000 250 000 Kokonaismitoitus kunnittain on esitetty liitteessä 1.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 97 (126) 6.3 Suositukset maakuntakaavan vähittäiskaupan määräyksistä ja merkinnöistä 6.3.1 Lähtökohdat vähittäiskaupan määräyksille ja merkinnöille Maakuntakaavan kaupan sijainnin ohjausta koskevat määräykset perustuvat sekä valtakunnallisiin että maakunnallisiin lähtökohtiin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi vähittäiskaupan palveluverkon muodostumiseen vaikuttavat maakunnan nykyinen aluerakenne, keskusverkko ja kaupan palveluverkko sekä niitä koskevat kehittämistavoitteet. Maakuntakaava ohjaa merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamista. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että sijaintipaikka on osoitettu maakuntakaavassa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavassa on esitettävä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Merkitykseltään seudullisten eli alarajaa suurempien yksiköiden ja myymäläkeskittymien sijainti ja mitoitus määritellään maakuntakaavassa ja tarkennetaan kuntakaavoissa. Merkitykseltään paikallisten eli alarajaa pienempien yksiköiden ja myymäläkeskittymien sijainti ja mitoitus ratkaistaan kuntakaavoissa. Kaupan kokonaismitoituksen jakautuminen seudullisesti merkittäviin vähittäiskaupan suuryksiköihin ja paikallisiin vähittäiskaupan suuryksiköihin (Ympäristöministeriö 2013): 6.3.2 Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja Koko Pohjois-Karjalan alueella merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi voidaan määritellä 3 000 k-m 2. Esitetty koon alaraja mahdollistaa kuntakeskuksissa ja kaupunkikeskusten alakeskuksissa sellaisten vähittäiskaupan suuryksiköiksi luokiteltavien myymälöiden ja myymäläkeskittymien toteuttamisen, joilla ei ole seudullista merkitystä. Esitetty koon alaraja mahdollistaa myös keskustatoimintojen alueille soveltumattoman vähittäiskaupan tarkoituksenmukaisen sijoittumisen maakunnan eri osissa ilman, että maakuntakaavan merkintöjen määrä kasvaa liian suureksi. Edellä esitetystä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajasta on perusteltua poiketa maakuntakeskuksessa Joensuussa, seutukeskuksissa ja suurimmissa kuntakeskuksissa. Näissä keskuksissa alaraja tulisi määritellä muuta maakuntaa korkeammaksi suuremman väestöpohjan ja aluerakenteellisen aseman perusteella.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 98 (126) Pohjois-Karjalan maakunnan alueella merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja, ellei selvityksin muuta osoiteta, on 3 000 k-m 2, lukuun ottamatta: - Joensuun ydinkaupunkiseudun yhtenäiselle taajamatoimintojen alueelle vaihemaakuntakaavassa osoitettavaa aluetta, jossa alaraja on tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa 15 000 k-m 2 ja muussa vähittäiskaupassa (päivittäistavarakauppa ja muu erikoiskauppa) 10 000 k-m 2 - Lieksan, Nurmeksen ja Outokummun keskustaajamien taajamatoimintojen alueita sekä Kiteen keskustaajaman taajamatoimintojen aluetta ja työpaikka-aluetta, joissa alaraja on tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa 7 000 k-m 2 ja muussa vähittäiskaupassa (päivittäistavarakauppa ja muu erikoiskauppa) 5 000 k-m 2 - Ilomantsin ja Tohmajärven keskustaajamien taajamatoimintojen alueita, joissa alaraja on tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa 5 000 k-m 2 ja muussa vähittäiskaupassa (päivittäistavarakauppa ja muu erikoiskauppa) 4 000 k-m 2 Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan määrittäminen maakuntakaavassa ei tarkoita sitä, että alarajaa pienempiä vähittäiskaupan suuryksiköitä voitaisiin sijoittaa vapaasti. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset koskevat myös yleiskaavaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alarajaa pienempien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista ja mitoitusta ohjataan kuntakaavoilla. 6.3.3 Keskustatoimintojen alueet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskusta-alueella tarkoitetaan maakunnan, kunnan tai sen osan toiminnallista keskusta, jolla sijaitsee vähittäiskaupan lisäksi monipuolisesti myös muita keskustahakuisia palveluja, asuntoja, työpaikkoja ja johon on hyvät kulkuyhteydet. Maakuntakaavassa keskusta-alueet osoitetaan keskustatoimintojen alueina. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavassa tulee esittää keskustatoimintojen alueiden vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Voimassa olevassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentamisen mahdollistavat alueet on osoitettu keskustatoimintojen alueina (C, c) Joensuun, Ilomantsin, Kiteen, Lieksan, Nurmeksen ja Outokummun taajamiin. Pohjois- Karjalan maakuntakaavassa osoitetut keskustatoimintojen alueet muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainninohjauksen ja palveluverkon kehittämisen näkökulmasta myös maakuntakaavan 4. vaiheessa. Kaupan sijainninohjauksen näkökulmasta maakuntakaavan 4. vaiheessa tulee osoittaa sellaiset keskusta-alueet, joissa toimii tällä hetkellä tai joiden väestöpohja mahdollistaa tulevaisuudessa merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän (eli kerrosalaltaan määriteltyä alarajaa suuremman yksikön tai myymäläkeskittymän) sijoittumisen. Keskustatoimintojen alueet tulisi osoittaa maakuntakeskus Joensuun sekä seutukeskusten Kiteen, Lieksan ja Nurmeksen keskustaajamiin. Myös Ilomantsin, Outokummun ja Tohmajärven keskustaajamiin tulisi mahdollistaa merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Muut keskusta-alueet ovat merkitykseltään paikalisia ja niiden kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisut määritellään kuntakaavoissa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 99 (126) Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavassa tulee esittää keskustatoimintojen alueiden vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Maakuntakaavassa esitettävän enimmäismitoituksen tavoitteena on ohjata kaupan palveluverkon tasapainoista kehitystä ja turvata keskusta-alueiden elinvoimaisuus ja kaupallisten palvelujen toiminta- ja kehitysedellytykset. Enimmäismitoituksen tulee antaa yleispiirteiset lähtökohdat ja reunaehdot kuntien yleiskaavoitukselle ja yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle. Enimmäismitoituksen tulee perustua keskuksen alue- ja yhdyskuntarakenteelliseen asemaan sekä keskuksen vaikutusalueen ostovoimaan. Laskennallisen oman väestön ostovoiman lisäksi voidaan enimmäismitoituksen määrittelyssä ottaa huomioon myös matkailijoiden ja loma-asukkaiden ostovoima. Kerrosalana esitettävään keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan keskustatoimintojen alueella olemassa olevat ja uudet yli 2000 k-m 2 :n suuruiset vähittäiskaupan suuryksiköt. Enimmäismitoitusta määriteltäessä on syytä muistaa, että liiketilatarve ei voi kokonaan kohdistua vähittäiskaupan suuryksiköihin. Alueellisesti tasapainoisen ja kestävän palvelurakenteen turvaaminen edellyttää, että myös pienillä vähittäiskaupan yksiköillä ja lähipalveluilla on riittävät toiminta- ja kehitysedellytykset. Seuraavassa on esitetty keskustatoimintojen alueiden nykyisten vähittäiskaupan suuryksiköiden (>2 000 k-m 2 ) kerrosala ja suositus enimmäismitoituksesta. Joensuun aluerakenteellinen asema huomioon ottaen Joensuun keskustatoimintojen alueelle ei ole tarpeen esittää vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitusta. Kaupan sijoittuminen Joensuun keskustaan tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyjen maakuntakaavan sisältövaatimusten ja vähittäiskauppaa koskevien erityssäännösten toteutumista. Kiteen, Lieksan ja Nurmeksen sekä Ilomantsin, Outokummun ja Tohmajärven keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoitus perustuu kuntien vähittäiskaupan kokonaismitoitukseen. Keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoitus on kunnasta riippuen 36-68 % vähittäiskaupan maksimimitoituksesta ja 56-75 % vähittäiskaupan minimimitoituksesta. Esitys keskustatoimintojen alueista ja niiden enimmäismitoituksesta Merkintä Kohde Nykyisten suuryksiköiden kerrosala Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus Suuryksiköiden kerrosalan lisäys Maakuntakeskus C Joensuun keskusta Ei mitoitusta Seutukeskus c Kiteen keskusta 30 000 k-m 2 45 000 k-m 2 15 000 k-m 2 Seutukeskus c Lieksan keskusta 18 000 k-m 2 30 000 k-m 2 22 000 k-m 2 Seutukeskus c Nurmeksen keskusta 11 000 k-m 2 20 000 k-m 2 9 000 k-m 2 Kuntakeskus c Ilomantsin keskusta 0 k-m 2 10 000 k-m 2 10 000 k-m 2 Kuntakeskus c Outokummun keskusta 5 000 k-m 2 15 000 k-m 2 10 000 k-m 2 Kuntakeskus c Tohmajärven keskusta 0 k-m 2 10 000 k-m 2 10 000 k-m 2 Keskustatoimintojen alueiden merkinnät ja enimmäismitoitukset määritellään maakuntakaavan laadinnan yhteydessä. Lähtökohtana määrittelyssä on maakunnan keskusverkko ja keskusten vaikutusalueiden väestöpohja. Kiteen keskustatoimintojen alueen osalta on tarpeen määritellä, miten laajaksi alue tulkitaan ja sisältyykö olemassa oleva tilaa vaativan kaupan alue seututeiden 486 ja 487 risteyksessä keskustatoimintojen alueeseen. Vaihtoehtoisesti Kiteellä voidaan osoittaa erillisillä merkinnöillä keskustatoimintojen alue (c) ja vähittäiskaupan suuryksikkö tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueelle (km). Tällöin myös enimmäismitoitukset tulee esittää molemmille alueille erikseen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 100 (126) 6.3.4 Vähittäiskaupan suuryksiköt Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle edellyttää, että sen sijaintipaikka on osoitettu maakuntakaavassa tähän tarkoitukseen (km). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavassa tulee esittää vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Voimassa olevassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa on osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentamiseen tarkoitettuja alueita (km) Joensuuhun (Ilomantsintie, Käpykangas, Pilkko, Raatekangas, Reijola). Tilaa vaativan erikoistavaran kaupan tulo vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainninohjauksen piiriin edellyttää maakuntakaavan uudistamista näiltä osin ja vähittäiskaupan suuryksiköiden osoittamista keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle myös tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle. Voimassa olevassa maakuntakaavassa on osoitettu työpaikka-alueita, joille voidaan sijoittaa tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suurmyymälöitä. Kaupan sijainninohjauksen näkökulmasta maakuntakaavan 4. vaiheessa tulee osoittaa sellaiset keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliset vähittäiskaupan suuryksiköt ja myymäläkeskittymät, joissa toimii tällä hetkellä tai joiden väestöpohja mahdollistaa tulevaisuudessa merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän (eli kerrosalaltaan määriteltyä alarajaa suuremman yksikön tai myymäläkeskittymän) sijoittumisen. Merkitykseltään seudullisille vähittäiskaupan suuryksiköille tulisi osoittaa Joensuussa nykyisen maakuntakaavan mukaiset vähittäiskaupan suuryksiköt (Karsikko, Käpykangas, Pilkko, Raatekangas ja Reijola). Lisäksi Joensuuhun on tarkoituksenmukaista osoittaa tilaa vaativan erikoistavaran kaupan vyöhyke, joka kattaa nykyisten tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suurmyymälöiden sijaintialueen. Uusien merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden alueiden osoittamista voidaan harkita Joensuussa Papinkankaan alueelle (tilaa vaativan erikoistavaran kauppa) sekä Joensuun ulkopuolella Kontiolahden Lehmoon (tilaa vaativan erikoistavaran kauppa) ja Tohmajärven Niiralaan. Niiralan vähittäiskaupan suuryksikköä voidaan perustella rajanylitysliikenteen ostovoiman hyödyntämisellä. Kontiolahdella palvelutarjonnan parantaminen vähentää ostovoiman vuotoa kunnan ulkopuolelle. Yhdyskuntarakenteen kehityksen näkökulmasta Lehmon alueelle ei kuitenkaan tulisi sallia sellaisia suuryksiköitä, jotka lisäävät merkittävästi henkilöautoliikennettä. Muualla maakunnassa keskustojen ulkopuolelle sijoittuvat vähittäiskaupan suuryksiköt ovat merkitykseltään paikalisia ja niiden sijoitus- ja mitoitusratkaisut määritellään kuntakaavoissa. Kerrosalana esitettävä vähittäiskaupan suuryksikköjen (km) enimmäismitoitus sisältää alueen kaiken kaupan kerrosalan eli vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalan lisäksi myös pienemmät kaupan yksiköt. Enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan sekä olemassa oleva että uusi kerrosala. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoituksen tulee perustua alueilla olemassa olevien kaupan toimintojen lisäksi laskennalliseen ostovoiman ja liiketilan kehitystarpeeseen. Mitoituksella tulee varmistaa keskusverkon ja kaupan palvelurakenteen tarkoituksenmukainen kehitys. Enimmäismitoitusta määriteltäessä on syytä muistaa, että liiketilatarve ei voi kokonaan kohdistua vähittäiskaupan suuryksiköihin. Alueellisesti tasapainoisen ja kestävän palvelurakenteen turvaaminen edellyttää, että myös pienillä vähittäiskaupan yksiköillä ja lähipalveluilla on riittävät toiminta- ja kehitysedellytykset.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 101 (126) Maakuntakaavan enimmäismitoituksien tulkinnassa on otettava huomioon, että kaavoissa kaupallisille toiminnoille osoitetuille alueille sijoittuu usein muitakin toimintoja kuin varsinaista vähittäiskauppaa. Lisäksi osa pienemmistä vähittäiskaupan yksiköistä sijoittuu osaksi suuryksiköitä tulkittavia myymäläkeskittymiä. Laskentatavan epävarmuustekijöistä ja kuntien erilaista lähtökohdista johtuen maakuntakaavassa esitettävän enimmäismitoituksen on tulkittava ohjaavan yksityiskohtaisempaa suunnittelua yleispiirteisesti uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä alueille osoitettaessa. Seuraavassa on esitetty vähittäiskaupan suuryksikkö -alueiden nykyisen vähittäiskaupan kerrosalan suuruusluokka sekä suositus alueen enimmäismitoituksesta. Seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoituksessa on otettu huomioon alueelle suunnitellun kaupan laatu, alueiden olemassa olevan kaupan laatu ja kerrosala sekä enimmäismitoituksen tarkoituksenmukainen suhde kuntien vähittäiskaupan kokonaismitoitukseen. Vähittäiskaupan suuryksikköjen enimmäismitoitus on Joensuussa noin 66 % vähittäiskaupan maksimimitoituksesta ja noin 84 % vähittäiskaupan minimimitoituksesta. Kontiolahdella vähittäiskaupan suuryksikön mitoitus on noin 33 % vähittäiskaupan maksimimitoituksesta ja noin 61 % vähittäiskaupan minimimitoituksesta. Tohmajärvellä vähittäiskaupan suuryksikön mitoitus on noin 54 % vähittäiskaupan maksimimitoituksesta ja noin 83 % vähittäiskaupan minimimitoituksesta. Esitys vähittäiskaupan suuryksiköistä ja niiden enimmäismitoituksesta Merkintä Kohde Nykyisen vähittäiskaupan kerrosala Vähittäiskaupan enimmäismitoitus Vähittäiskaupan kerrosalan lisäys km Joensuu, Voimatien alue 41 000 k-m 2 50 000 k-m 2 9 000 k-m 2 (hypermarket ja muu erikoiskauppa) km Joensuu, Pilkko (hypermarket ja tilaa 15 000 k-m 2 30 000 k-m 2 15 000 k-m 2 vaativa kauppa) km Joensuu, Raatekangas 12 000 k-m 2 30 000 k-m 2 18 000 k-m 2 (hypermarket ja muu erikoiskauppa) km Joensuu, Karsikko 0 k-m 2 18 000 k-m 2 18 000 k-m 2 (hypermarket ja muu erikoiskauppa) km Joensuu, Reijola 0 k-m 2 20 000 k-m 2 20 000 k-m 2 km-tiva Joensuu, TIVA-vyöhyke Raatekangas Käpykangas, Voimatien alue Käpykangas, itä Käpykangas, länsi Siihtala Teollisuuskatu Salpakadun alue 118 000 k-m 2 195 000 k-m 2 77 000 k-m 2 km-tiva Joensuu, Papinkankaan alue 0 k-m 2 30 000 k-m 2 30 000 k-m 2 km-tiva Kontiolahti, Lehmon eritaso 0 k-m 2 25 000 k-m 2 25 000 k-m 2 km Tohmajärvi, Niirala 0 k-m 2 15 000 k-m 2 15 000 k-m 2 Vähittäiskaupan suuryksikköjen merkinnät ja enimmäismitoitukset määritellään maakuntakaavan laadinnan yhteydessä. Lähtökohtana määrittelyssä on maakunnan keskusverkko ja vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutusalueiden väestöpohja. Joensuun Voimatien ja Raatekankaan vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan vaihtoehtoisesti osoittaa myös niin, että vähittäiskaupan suuryksiköihin lasketaan mukaan myös tilaa vaativan erikoistavaran kauppa. Kaavamääräyksissä tulee tällöin määritellä, kuinka suuri osa enimmäismitoituksesta voi olla päivittäistavarakauppaa ja muuta erikoiskauppaa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 102 (126) Kun tilaa vaativan erikoistavaran kauppa lisätään edellä esitettyihin Voimatien ja Raatekankaan alueiden enimmäismitoituksiin ja vähennetään vastaavasti TIVA-vyöhykkeen enimmäismitoituksesta, ovat Joensuun kaupan alueiden enimmäismitoitukset seuraavat: Merkintä Kohde Nykyisen vähittäiskaupan kerrosala Vähittäiskaupan enimmäismitoitus Vähittäiskaupan kerrosalan lisäys km Joensuu, Voimatien alue 63 000 k-m 2 80 000 k-m 2 17 000 k-m 2 (hypermarket, muu erikoiskauppa, tilaa vaativan kauppa) km Joensuu, Pilkko (hypermarket ja tilaa 15 000 k-m 2 30 000 k-m 2 15 000 k-m 2 vaativa kauppa) km Joensuu, Raatekangas 37 000 k-m 2 65 000 k-m 2 28 000 k-m 2 (hypermarket, muu erikoiskauppa, tilaa vaativan kauppa) km Joensuu, Karsikko 0 k-m 2 18 000 k-m 2 18 000 k-m 2 (hypermarket ja muu erikoiskauppa) km Joensuu, Reijola 0 k-m 2 20 000 k-m 2 20 000 k-m 2 km-tiva Joensuu, TIVA-vyöhyke Käpykangas, itä Käpykangas, länsi Siihtala Teollisuuskatu Salpakadun alue 71 000 k-m 2 130 000 k-m 2 59 000 k-m 2 km-tiva Joensuu, Papinkankaan alue 0 k-m 2 30 000 k-m 2 30 000 k-m 2 Kiteellä tulee määritellä, sisältyykö olemassa oleva tilaa vaativan erikoiskaupan alue seututeiden 486 ja 487 risteyksessä keskustatoimintojen alueeseen vai vaatiiko se erillisen vähittäiskaupan suuryksikkö -merkinnän.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 103 (126) 6.4 Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan tavoitteellinen palveluverkko Joensuun keskusta kehittyy keskustahakuisen erikoiskaupan ensisijaisena sijaintipaikkana ja koko maakunnan kaupan pääkeskuksena. Ydinkeskustan merkitys on maakunnallinen. Ydinkeskustassa on monipuoliset kaupan palvelut (päivittäistavarakauppa, keskustahakuinen erikoiskauppa, muut kaupalliset palvelut), keskustatoiminnot, julkiset palvelut sekä kulttuuri- ja matkailupalvelut. Kiteen, Lieksan ja Nurmeksen seutukeskusten keskustat kehittyvät vähittäiskaupan ensisijaisina sijaintipaikkoina ja oman vaikutusalueensa kaupan keskuksina. Keskustojen merkitys on seudullinen ja niissä on monipuoliset kaupan palvelut (päivittäistavarakauppa, keskustahakuinen erikoiskauppa, muut kaupalliset palvelut), keskustatoiminnot, julkiset palvelut sekä kulttuuri- ja matkailupalvelut. Myös Ilomantsin, Outokummun ja Tohmajärven kaupunki- ja kuntakeskusten keskustaajamat ovat merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan sijaintipaikkoja. Pohjois-Karjalan muut keskusta-alueet ovat merkitykseltään paikalisia. Vähittäiskaupan suuryksiköille on osoitettu Joensuussa Käpykankaan, Pilkon ja Raatekankaan nykyiset vähittäiskaupan suuryksiköt sekä Karsikon ja Reijolan uudet vähittäiskaupan suuryksiköt sekä Tohmajärvellä Niiralan uusi vähittäiskaupan suuryksikkö. Niiralan vähittäiskaupan suuryksikköä voidaan perustella rajanylitysliikenteen ostovoiman hyödyntämisellä. Niiralan vähittäiskaupan suuryksikön mitoituksessa ja kaupallisen konseptin kehittämisessä tulee ottaa huomioon Tohmajärven keskustan kaupan kehitys. Tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suurmyymälöille on osoitettu Joensuussa Käpykankaan, Raatekankaan, Salpakadun ja Siihtalan alueet käsittävä vyöhyke ja Papinkankaan alue sekä Kontiolahdella Lehmon eritasoliittymän alue. Joensuun tilaa vaativan erikoiskaupan vyöhyke ja Papinkankaan alue mahdollistavat suurten tilaa vaativan erikoistavaran kaupan yksikköjen sijoittumisen ja laajentumisen keskusta-alueen ulkopuolella olemassa olevassa yhdyskuntarakenteessa. Kontiolahden tilaa vaativan erikoistavaran kaupan aluetta voidaan perustella ostovoiman vuodon vähentämisellä. Alueen mitoituksessa ja kaupallisen konseptin kehittämisessä tulee ottaa huomioon Lehmon ja Kontiolahden keskustojen kaupan kehitys sekä alueen sijainti olemassa olevan yhdyskuntarakenteen reunalla. Pohjois-Karjalan muut keskustojen ulkopuolelle sijoittuvat vähittäiskaupan suuryksiköt ovat merkitykseltään paikalisia ja niiden sijoitus- ja mitoitusratkaisut määritellään kuntakaavoissa. Seuraavassa kuvassa on esitetty merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan tavoitteellinen palveluverkko 2030.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 104 (126) Kuva 29. Vähittäiskaupan tavoitteellinen palveluverkko 2030 (merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 105 (126) 6.5 Tavoitteellisen kaupan palveluverkon vaikutusten arviointi 6.5.1 Kauppa ja palvelurakenne Kaupan palveluverkon alueellinen kehitys Suositusten mukaiset vähittäiskaupan sijainti- ja mitoitusratkaisut antavat hyvän lähtökohdan alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitykselle. Suositusten mukainen kaupan palveluverkko luo edellytykset maakuntakeskuksen sekä seutu- ja kuntakeskusten kaupan kehitykselle ja vetovoiman vahvistumiselle. Keskustatoimintojen alueiden ja vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitukset on määritelty vaikutusalueen ostovoiman kehitykseen perustuen, mikä luo edellytykset kestävän ja alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitykselle. Keskusta-alueiden kaupan kehitys Suositusten mukainen kaupan palveluverkko ohjaa seudullisesti merkittävää vähittäiskauppaa keskusta-alueille ja vahvistaa keskusta-alueiden asemaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkana maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden mukaisesti. Keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoitus perustuu vaikutusalueen väestön kysyntään, mutta tarkoituksenmukaisella ylimitoituksella on otettu huomioon myös ostovoiman siirtymät (loma-asukkaiden ja matkailijoiden ostovoima). Keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle sijoittuvat vähittäiskaupan suuryksiköt ovat pääosin olemassa olevia kaupan alueita. Alueille sijoittuva uusi liikerakentaminen on pääosin tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa tai muuten keskustaan soveltumatonta kauppaa, joka ei kilpaile keskusta-alueiden kaupan kanssa. Näin ollen vähittäiskaupan suuryksiköillä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Väestömäärän ja ostovoiman kasvu luo mahdollisuudet kaupan kehitykselle. Positiivisen väestökehityksen ja maakunnan ulkopuolelta tulevien matkailijoiden ostovoiman seurauksena merkittävin vähittäiskaupan kehityspotentiaali on Joensuun kaupunkiseudulla ja Keski-Karjalan seudulla, mutta suosituksen mukainen kaupan palveluverkko mahdollistaa kaupan kehityksen myös muualla maakunnassa. Toimivan kilpailun edellytykset Toimivan kilpailun edistämisessä keskeistä on alalle tulon mahdollisuuksien turvaaminen. Uusilla toimijoilla tulee olla riittävät edellytykset sijoittua kilpailukykyisille liikepaikoille. Maakuntakaavan ratkaisuilla voidaan joko rajoittaa tai mahdollistaa kilpailun toimivuutta. Sijoittumispaikkojen runsaus luo edellytykset toimivalle kilpailulle. Suositusten mukainen kaupan palveluverkko tarjoaa erityisesti tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle runsaasti uusia vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja. Enimmäismitoitus suhteessa laskennalliseen liiketilatarpeeseen Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan kokonaismitoitus vuonna 2030 on yhteensä 750 000-993 000 k-m 2. Suositusten mukaisten enimmäismitoitusten määrä (ilman Joensuun keskustaa) on yhteensä noin 543 000 k-m 2. Enimmäismitoitukset kattavat 55-72 % Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan kokonaismitoituksesta, joten kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset säilyvät koko maakunnan alueella. Kaupan sijainti- ja mitoitusratkaisut tarkentuvat maakuntakaavan laadinnan ja edelleen kuntakaavoituksen yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kuntakaavoituksella ratkaistaan myös merkitykseltään paikallisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainti ja mitoitus.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 106 (126) 6.5.2 Alue- ja yhdyskuntarakenne Suositusten mukaisessa kaupan palveluverkossa merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittuvat Joensuun, Ilomantsin, Kiteen, Lieksan, Nurmeksen, Outokummun ja Tohmajärven keskustatoimintojen alueille sekä keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella vähittäiskaupan suuryksiköiden alueille Joensuussa ja Tohmajärvellä sekä tilaa vaativan erikoistavaran kaupan vyöhykkeelle Joensuussa ja tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueelle Kontiolahden Lehmon eritasoliittymän alueella. Keskustatoimintojen alueet Keskustatoimintojen alueella osoitetaan keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen aluetta, joka muodostaa toiminnallisen keskustan. Nykyisten keskustaalueiden lisäksi keskustatoimintojen aluetta voidaan käyttää osoittamaan selvityksiin perustuen laajentuvia tai uusia keskusta-alueita. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan keskusta-alueet ovat vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijaisia sijaintipaikkoja, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Pohjois-Karjalan keskustatoimintojen alueita koskevat suositukset muodostavat alue- ja yhdyskuntarakenteellisesti tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden ja tukevat olemassa olevien keskusten kehittämistä. Keskustatoimintojen alueet sijaitsevat keskeisesti taajamatoimintojen alueisiin nähden. Keskustatoimintojen alueiden suhteet ja niiden hierarkia kaupallisessa palveluverkossa voidaan osoittaa merkinnöin sekä enimmäismitoituksin. Joensuun keskusta korostuu maakunnallisena pääkeskuksena. Kiteen, Lieksan ja Nurmeksen keskustat ovat seudullisia keskuksia ja Ilomantsin, Outokummun ja Tohmajärven keskustat kuntatason keskuksia. Keskustatoimintojen alue- ja kohdemerkinnät osoittavat merkitykseltään seudullisille kaupan toiminnoille riittävästi kehittämis- ja sijaintimahdollisuuksia olemassa olevaan alue- ja yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen. Päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan merkitykseltään seudullisten yksiköiden sijoittuminen nykyisiin keskuksiin tukee maakunnan olemassa olevaa palveluverkkoa sekä parantaa keskusten elinvoimaisuutta ja kehittämismahdollisuuksia. Olemassa olevissa keskuksissa palvelut ovat myös hyvin saavutettavissa ympäröiviltä asuinalueilta sekä myös laajemmalta alueelta eri kulkumuodoin. Vähittäiskaupan suuryksiköt Vähittäiskaupan suuryksiköt voivat sijoittua keskusta-alueiden ulkopuolelle, mikäli sijainti on kaupan laatu huomioon ottaen perustultua. Suositusten mukaisessa kaupan tavoitteellisessa palveluverkossa merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella on mahdollista Joensuun ja Niiralan vähittäiskaupan suuryksiköiden alueilla sekä Joensuun tilaa vaativan erikoistavaran kaupan vyöhykkeellä, Joensuun Papinkankaan tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueella ja Kontiolahden Lehmon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueella. Suositusten mukaiset vähittäiskaupan suuryksiköt ovat Karsikon, Reijolan ja Niiralan vähittäiskaupan suuryksiköitä lukuun ottamatta olemassa olevia kaupan alueita. Joensuun tilaa vaativan erikoiskaupan vyöhyke kattaa olemassa olevien tilaa vaativan erikoistavaran kaupan nykyisten suurmyymälöiden sijaintialueet ja mahdollistaa niiden laajenemisen sekä uusien yksiköiden sijoittumisen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Joensuun Papinkankaan ja Kontiolahden Lehmon eritasoliittymän alueet mahdollistavat uuden tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toteutumisen olemassa olevassa yhdyskuntarakenteessa tai sen reunalla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 107 (126) Vähittäiskaupan suuryksiköiden alueet sijaitsevat Niiralaa, Lehmon eritasoliittymää ja Papinkankaan aluetta lukuun ottamatta nykyisessä taajamarakenteessa ja ovat osa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Alueiden sijainti suhteessa olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntiin on keskeinen, joten niillä ei ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Vähittäiskaupan suuryksiköiden lähialueiden väestömäärä vaihtelee siten, että alueesta riippuen alle kolmen kilometrin säteellä on 200-37 300 asukasta ja alle kilometrin säteellä 0-15 900 asukasta. Väestömäärä 1 ja 3 kilometrin säteellä vähittäiskaupan suuryksiköiden alueista Vähittäiskaupan suuryksikkö Väestömäärä 0-1 km 0-3 km Karsikko 1 600 14 700 Käpykangas 15 900 19 800 Pilkko 1 900 8 500 Raatekangas 0 9 800 Reijola 1 100 2 700 Joensuun tiva-vyöhyke 5 100 37 300 Niirala 100 200 Lehmon eritasoliittymä 900 3 900 Papinkankaan alue 100 1 000 6.5.3 Liikenteelliset vaikutukset ja saavutettavuus Suositusten mukainen kaupan palveluverkko luo edellytykset tarkoituksenmukaiselle kaupan rakenteelle, jossa vähittäiskaupan palvelut sijoittuvat nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja ovat hyvin saavutettavissa. Tiivis aluerakenne ja kaupan sijainti keskuksissa edesauttavat ostosmatkojen pituuden pitämistä kohtuullisina. Taajama-alueilla ostosmatkat on lisäksi useimmiten mahdollista tehdä kävellen tai pyörällä, mikä on myös yksi liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteista. Joukkoliikenteen hyödyntäminen ostosmatkoilla on mahdollista lähinnä Joensuun kaupunkialueella, sillä muualla maakunnassa joukkoliikenteen tarjonta on vähäisempää. Joukkoliikenne voi kuitenkin palvella maakunnasta Joensuuhun suuntautuvaa asiointia. Keski-Karjalassa sekä Pielisen Karjalassa lähiliikkumisympäristöjen kehittämisellä voidaan parantaa kävellen ja pyörällä tehtävien ostosmatkojen edellytyksiä. Nykyisiin kuntakeskuksiin sijoittuvat vähittäiskaupan seudulliset suuryksiköt eivät muodosta liikenteen näkökulmasta haasteita, sillä ne sijaitsevat keskuksissa nykyisten liikenneyhteyksien varrella ja alueilla, joille jo suuntautuu ostosmatkoja. Joensuun kaupunkiseudulla sijaitseville nykyisille kaupan suuryksiköille Pilkossa, Käpykankaalla ja Raatekankaalla ei myöskään ole odotettavissa merkittäviä muutoksia liikenteen ja saavutettavuuden näkökulmasta. Sen sijaan kokonaan uudet suuryksiköt Reijolassa ja Karsikossa sekä tilaa vievän kaupan alue Käpykankaalla ja Lehmossa tuovat vaikutuksensa alueen liikenteeseen. Reijolassa ja Karsikossa on jo olemassa voimassa olevan maakuntakaavan edellyttämät eritasoliittymät, ja uudet kaupan varaukset parantavat kaupan suuryksiköiden saavutettavuutta Joensuun keskustan eteläpuolella. Joensuun keskustan pohjoispuolelle sijoittuvan tiva-vyöhykkeen ja Lehmon tiva-alueen tarkemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota toimiviin ja turvallisiin liikenneyhteyksiin liikennemäärien kasvaessa. Lisäksi tarkemmassa suunnittelussa on huomioitava eri kulkutavat ja tavoitteet kestävien kulkutapojen käytön lisäämiseksi. Kaupan näkökulmasta tärkeän kasvavan rajaliikenteen tarpeet on huomioitu jo liikenneyhteyksien kehittämisen suunnittelussa, mutta tietoa hankkeiden rahoituksen järjestymisestä ei vielä ole. Nykyisten tietojen valossa tieyhteyden parantaminen Niiralan rajanylityspaikalta valtatielle 6 on tarpeen. Rajanylityspaikalle johtavien tieyhteyksien kehittämisen lisäksi on tärkeää kehittää myös joukkoliikennettä Venäjän ja Pohjois- Karjalan välillä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 108 (126) 7 YHTEENVETO / TIIVISTELMÄ Tausta ja lähtökohdat Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys antaa lähtötiedot ja perusteet Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen kaavaprosessissa tehtäville kaupan mitoitusta ja sijoitusta koskeville kaavaratkaisuille. Kauppapaikkaselvityksessä on kuvattu Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan nykytila, kehitysnäkymät ja kaupan palveluverkon kokonaisuus. Vähittäiskaupan nykytilan ja kehitysnäkymien analyysin sekä kaupan palveluverkon kehittämisvaihtoehtojen pohjalta on esitetty Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan palveluverkon kehittämistavoitteet, vähittäiskaupan kokonaismitoitus, suositukset merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnista ja mitoituksesta sekä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan tavoitteellinen palveluverkko. Kauppapaikkaselvitys perustuu vähittäiskaupan ja yhdyskuntarakenteen yleisten kehittämistavoitteiden tunnistamisen lisäksi olemassa olevan kaupan palveluverkon kokonaistarkasteluihin sekä väestöennusteperusteisiin ostovoimatarkasteluihin. Selvityksen yleisiä lähtökohtia ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maankäyttö- ja rakennuslaki (vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset ja sisältövaatimukset) ja vähittäiskaupan sijainninohjausta koskeva ympäristöministeriön ohjeistus. Vähittäiskaupan nykyinen palveluverkko Kaupan palveluverkon kehittämisen lähtökohtina ovat olemassa oleva yhdyskuntarakenne, keskusverkko ja kaupan palveluverkko, arvio ostovoiman kehityksestä ja liiketilatarpeesta sekä yhdyskuntarakenteen ja kaupan kehitysnäkymät Pohjois-Karjalan alueella. Pohjois-Karjalassa toimi vuoden 2012 lopussa yhteensä 117 päivittäistavaramyymälää. Asukaslukuun suhteutettuna Pohjois-Karjalassa oli yhtä päivittäistavaramyymälää kohti vähemmän asukkaita kuin koko maassa keskimäärin, joten Pohjois-Karjalan päivittäistavarakaupan palveluverkkoa voidaan pitää keskimääräistä kattavampana. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Hyper- Tavara- Supermarket Valintamyymälä Pienmyymälä PTmarket talo Iso Pieni Iso Pieni myymälät >2500 m 2 >1000 m 2 >1000 m 2 400-999 m 2 200-399 m 2 100-199 m 2 yhteensä Asukkaita/ myymälä Joensuun seutu 4 2 17 12 24 11 13 83 1 493 Ilomantsi 1 2 3 6 949 Joensuu 4 2 9 6 17 7 5 50 1 483 Juuka 1 1 1 3 6 887 Kontiolahti 2 1 1 4 3 561 Liperi 2 1 2 2 7 1 771 Outokumpu 2 1 1 1 2 7 1 049 Polvijärvi 2 1 3 1 576 Keski-Karjalan seutu 0 0 4 2 2 3 3 14 1 338 Kitee 2 1 1 3 2 9 1 260 Rääkkylä 1 1 1 3 830 Tohmajärvi 1 1 2 2 449 Pielisen Karjalan seutu 1 0 3 3 9 1 3 20 1 156 Lieksa 1 2 1 5 3 12 1 033 Nurmes 1 1 3 1 6 1 385 Valtimo 1 1 2 1 211 POHJOIS-KARJALA 5 2 24 17 35 15 19 117 1 417 Koko maa 1 700

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 109 (126) Pohjois-Karjalassa toimi vuoden 2011 lopussa yhteensä 506 erikoiskaupan myymälää, joista 52 % toimi Joensuussa. Asukaslukuun suhteutettuna Pohjois-Karjalassa oli yhtä erikoiskaupan myymälää kohti enemmän asukkaita kuin koko maassa keskimäärin, joten väestöpohjaan suhteutettuna Pohjois-Karjalan erikoiskaupan palveluverkon kattavuutta voidaan pitää keskimääräistä heikompana. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Alkot, apteekit ym. Muotikauppa Muu erikoiskauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Erikoiskaupan Tietotekninen Muu erikoiskauppkauppkauppkauppa Rauta- Kodinkone- Huonekalu- Muu tilaa vaativa myymälät kauppa kauppa yhteensä Pohjois-Karjalassa päivittäistavarakaupan kysyntä ja tarjonta olivat vuonna 2012 tasapainossa (ostovoiman siirtymä 0 %). Erikoiskaupassa ostovoiman siirtymä oli positiivinen, +12 %. Autokaupassa ja huoltamotoiminnassa ostovoiman siirtymä oli negatiivinen, -9 %. Vähittäiskaupan kokonaismitoitus Kaupan palveluverkon kehittäminen sijainti- ja mitoitusratkaisuineen edellyttää vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittämistä. Vaikutusalueen kysyntään perustuva mitoitus luo edellytykset palveluverkon ja yhdyskuntarakenteen tasapainoiselle kehitykselle, toimivalle kilpailulle ja vähittäiskaupan liiketoiminnan kannattavuudelle sekä palvelujen mahdollisimman hyvälle saavutettavuudelle. Kokonaismitoitus on määritelty väestökehityksen, yksityisen kulutuksen kehityksen sekä vähittäiskaupan myynnin, myyntitehokkuuden ja ostovoiman siirtymien pohjalta. Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan kokonaismitoitus vuonna 2030 on noin 993 000 k- m 2. Tällä hetkellä vähittäiskaupan sijaintirakennuksissa on Pohjois-Karjalassa karkeasti arvioiden noin 500 000 k-m 2 (SYKE), joten uuden liiketilan enimmäistarve on noin 493 000 k-m 2, josta 228 000 k-m 2 kohdistuu päivittäistavarakauppaan ja erikoiskauppaan ja 265 000 k-m 2 tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan ja autokauppaan. Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan kokonaismitoitus 2030, maksimi: Asukkaita/ myymälä Joensuun seutu 45 50 39 162 42 11 9 7 365 338 Ilomantsi 2 3 9 2 1 1 18 324 Joensuu 28 39 33 115 28 8 6 4 261 283 Juuka 2 2 5 1 1 1 12 454 Kontiolahti 3 3 1 11 4 2 24 583 Liperi 5 1 2 3 2 1 14 878 Outokumpu 3 2 3 14 3 1 26 284 Polvijärvi 2 5 2 1 10 478 Keski-Karjalan seutu 7 11 3 30 5 2 3 2 63 302 Kitee 4 9 2 26 3 2 3 1 50 230 Rääkkylä 1 2 1 4 633 Tohmajärvi 2 2 1 2 1 1 9 555 Pielisen Karjalan seutu 9 13 6 37 4 3 5 1 78 300 Lieksa 5 7 4 16 2 2 3 39 323 Nurmes 3 4 2 21 2 2 34 246 Valtimo 1 2 1 1 5 487 POHJOIS-KARJALA 61 74 48 229 51 16 17 10 506 328 Koko maa 280 Kokonaismitoitus 2030, MAKSIMI Liiketilan lisätarve 2012-2030 PT-kauppa ja TIVA- ja Kerrosala PT-kauppa ja TIVA- ja Kerrosala erikoiskauppa autokauppa yhteensä erikoiskauppa autokauppa yhteensä Joensuun seutu 473 000 323 000 796 000 189 000 224 000 413 000 Keski-Karjalan seutu 66 000 37 000 103 000 26 000 21 000 47 000 Pielisen Karjalan seutu 58 000 36 000 94 000 13 000 20 000 33 000 POHJOIS-KARJALA 597 000 396 000 993 000 228 000 265 000 493 000

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 110 (126) Edellä esitetty kokonaismitoitus perustuu oletukseen, että kaikki ostovoiman kasvu toteutuu uutena liiketilana. Käytännössä kuitenkin osa ostovoiman kasvusta kohdistuu olemassa olevien liikkeiden myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa, mikä vähentää liiketilan tarvetta. Mikäli puolet liiketilan lisätarpeesta toteutuu uutena liiketilana, on Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan kokonaismitoitus noin 750 000 k-m 2 ja uuden liiketilan vähimmäistarve noin 250 000 k-m 2, josta 117 000 k-m 2 kohdistuu päivittäistavarakauppaan ja erikoiskauppaan ja 133 000 k-m 2 tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan ja autokauppaan. Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan kokonaismitoitus 2030, minimi: Kokonaismitoitus 2030, MINIMI Liiketilan lisätarve 2012-2030 PT-kauppa ja TIVA- ja Kerrosala PT-kauppa ja TIVA- ja Kerrosala erikoiskauppa autokauppa yhteensä erikoiskauppa autokauppa yhteensä Joensuun seutu 380 000 211 000 591 000 96 000 112 000 208 000 Keski-Karjalan seutu 54 000 26 000 80 000 14 000 10 000 24 000 Pielisen Karjalan seutu 52 000 27 000 79 000 7 000 11 000 18 000 POHJOIS-KARJALA 486 000 264 000 750 000 117 000 133 000 250 000 Kaupan palveluverkon kehittämistavoitteet Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan tavoitteellisen palveluverkon tulee vahvistaa koko maakunnan kaupallista vetovoimaa ja turvata sekä vähittäiskaupan suuryksikköjen että lähipalvelujen toiminta- ja kehitysedellytykset. Pohjois-Karjalan vähittäiskaupan palveluverkon yleiset kehittämistavoitteet ovat seuraavasti: - maakunnan kaupallisen vetovoiman turvaaminen ja vahvistaminen, - alueellisesti tasapainoisen ja kestävän palveluverkon kehittäminen, - keskusta-alueiden kehittäminen vähittäiskaupan sijaintipaikkoina, - vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen niin, että ne tukevat muun yhdyskuntarakenteen kehitystä, - edellytysten luominen toimivalle kilpailulle ja vaihtoehtoisten kaupan sijaintipaikkojen turvaaminen pitkällä aikajänteellä, - kaupan kehittäminen vaikutusalueen asukkaiden, loma-asukkaiden ja matkailijoiden ostovoiman kehitykseen perustuen, - kaupan palveluiden saavutettavuuden turvaaminen kaikille väestöryhmille, - liikkumistarpeen ja asiointimatkoista aiheutuvien haittojen minimoiminen, - kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksien edistäminen asiointimatkoilla. Päivittäistavarakaupan palveluverkon kehittämisen tavoitteena on kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino. Päivittäistavarakaupan yksiköiden koko tulee suhteuttaa keskuksen vaikutusalueen väestöpohjaan. Päivittäistavarakaupan suuret yksiköt pyritään sijoittamaan keskusta-alueille tai niiden välittömään läheisyyteen olemassa olevaan tai suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen. Erikoiskaupan palveluverkon kehittämisessä tavoitteena on mahdollisimman monipuolinen tarjonta maakuntakeskuksessa sekä seutu- ja kuntakeskuksissa niin, että keskusten nykyinen kaupallinen vetovoima säilyy ja vahvistuu. Keskustahakuisen erikoiskaupan suuret yksiköt pyritään sijoittamaan keskusta-alueille. Tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suurille yksiköille osoitetaan riittävästi vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja myös keskusta-alueiden ulkopuolella nykyiseen tai suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 111 (126) Suositukset kaupan sijainnista ja mitoituksesta Maakuntakaava ohjaa seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamista ja mitoitusta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavassa on määriteltävä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja sekä osoitettava vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen ja enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja Pohjois-Karjalan maakunnan alueella merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja, ellei selvityksin muuta osoiteta, on 3 000 k-m 2, lukuun ottamatta: - Joensuun ydinkaupunkiseudun yhtenäiselle taajamatoimintojen alueelle vaihemaakuntakaavassa osoitettavaa aluetta, jossa alaraja on tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa 15 000 k-m 2 ja muussa vähittäiskaupassa 10 000 k-m 2 - Lieksan, Nurmeksen ja Outokummun keskustaajamien taajamatoimintojen alueita sekä Kiteen keskustaajaman taajamatoimintojen aluetta ja työpaikka-aluetta, joissa alaraja on tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa 7 000 k-m 2 ja muussa vähittäiskaupassa 5 000 k-m 2 - Ilomantsin ja Tohmajärven keskustaajamien taajamatoimintojen alueita, joissa alaraja on tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa 5 000 k-m 2 ja muussa vähittäiskaupassa 4 000 k-m 2 Keskustatoimintojen alueet Kaupan sijainninohjauksen näkökulmasta maakuntakaavan 4. vaiheessa tulee osoittaa sellaiset keskusta-alueet, joissa toimii tällä hetkellä tai joiden väestöpohja mahdollistaa tulevaisuudessa merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän (eli kerrosalaltaan määriteltyä alarajaa suuremman yksikön tai myymäläkeskittymän) sijoittumisen. Keskustatoimintojen alueet tulisi osoittaa maakuntakeskus Joensuun sekä seutukeskusten Kiteen, Lieksan ja Nurmeksen keskustaajamiin. Myös Ilomantsin, Outokummun ja Tohmajärven keskustaajamiin tulisi mahdollistaa merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Muut keskusta-alueet ovat merkitykseltään paikalisia ja niiden kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisut määritellään kuntakaavoissa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavassa tulee esittää keskustatoimintojen alueiden vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Kerrosalana esitettävään keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan keskustatoimintojen alueella olemassa olevat ja uudet yli 2000 k-m 2 :n suuruiset vähittäiskaupan suuryksiköt. Esitys keskustatoimintojen alueista ja niiden enimmäismitoituksesta Merkintä Kohde Nykyisten suuryksiköiden kerrosala Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus Suuryksiköiden kerrosalan lisäys Maakuntakeskus C Joensuun keskusta Ei mitoitusta Seutukeskus c Kiteen keskusta 30 000 k-m 2 45 000 k-m 2 15 000 k-m 2 Seutukeskus c Lieksan keskusta 18 000 k-m 2 30 000 k-m 2 22 000 k-m 2 Seutukeskus c Nurmeksen keskusta 11 000 k-m 2 20 000 k-m 2 9 000 k-m 2 Kuntakeskus c Ilomantsin keskusta 0 k-m 2 10 000 k-m 2 10 000 k-m 2 Kuntakeskus c Outokummun keskusta 5 000 k-m 2 15 000 k-m 2 10 000 k-m 2 Kuntakeskus c Tohmajärven keskusta 0 k-m 2 10 000 k-m 2 10 000 k-m 2

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 112 (126) Vähittäiskaupan suuryksiköt Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle edellyttää, että sijaintipaikka on osoitettu maakuntakaavassa tähän tarkoitukseen. Vähittäiskaupan suuryksiköille tulisi osoittaa Joensuussa nykyisen maakuntakaavan mukaiset vähittäiskaupan suuryksiköt (Karsikko, Käpykangas, Pilkko, Raatekangas ja Reijola). Lisäksi Joensuuhun on tarkoituksenmukaista osoittaa tilaa vaativan erikoistavaran kaupan vyöhyke, joka kattaa nykyisten tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suurmyymälöiden sijaintialueen. Lisäksi vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnän osoittamista voidaan harkita Joensuun Papinkankaan alueella, Kontiolahden Lehmossa ja Tohmajärven Niiralassa. Muualla maakunnassa keskustojen ulkopuolelle sijoittuvat vähittäiskaupan suuryksiköt ovat merkitykseltään paikalisia ja niiden sijoitus- ja mitoitusratkaisut määritellään kuntakaavoissa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavassa tulee esittää vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Kerrosalana esitettävä vähittäiskaupan suuryksikköjen (km) enimmäismitoitus sisältää alueen kaiken kaupan kerrosalan eli vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalan lisäksi myös pienemmät kaupan yksiköt. Esitys vähittäiskaupan suuryksiköistä ja niiden enimmäismitoituksesta Merkintä Kohde Nykyisen vähittäiskaupan kerrosala Vähittäiskaupan enimmäismitoitus Vähittäiskaupan kerrosalan lisäys km Joensuu, Voimatien alue 41 000 k-m 2 50 000 k-m 2 9 000 k-m 2 (hypermarket ja muu erikoiskauppa) km Joensuu, Pilkko (hypermarket ja tilaa 15 000 k-m 2 30 000 k-m 2 15 000 k-m 2 vaativa kauppa) km Joensuu, Raatekangas 12 000 k-m 2 30 000 k-m 2 18 000 k-m 2 (hypermarket ja muu erikoiskauppa) km Joensuu, Karsikko 0 k-m 2 18 000 k-m 2 18 000 k-m 2 (hypermarket ja muu erikoiskauppa) km Joensuu, Reijola 0 k-m 2 20 000 k-m 2 20 000 k-m 2 km-tiva Joensuu, TIVA-vyöhyke Raatekangas Käpykangas, Voimatien alue Käpykangas, itä Käpykangas, länsi Siihtala Teollisuuskatu Salpakadun alue 118 000 k-m 2 195 000 k-m 2 77 000 k-m 2 km-tiva Joensuu, Papinkankaan alue 0 k-m 2 30 000 k-m 2 30 000 k-m 2 km-tiva Kontiolahti, Lehmon eritaso 0 k-m 2 25 000 k-m 2 25 000 k-m 2 km Tohmajärvi, Niirala 0 k-m 2 15 000 k-m 2 15 000 k-m 2 Vähittäiskaupan suuryksikköjen merkinnät ja enimmäismitoitukset määritellään maakuntakaavan laadinnan yhteydessä. Lähtökohtana määrittelyssä on maakunnan keskusverkko ja vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutusalueiden väestöpohja.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 113 (126) Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan tavoitteellinen palveluverkko Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan tavoitteellinen palveluverkko 2030 muodostuu Pohjois-Karjalassa seuraavista alueista: - Joensuu - maakuntakeskuksen keskustatoimintojen alue - vähittäiskaupan suuryksikkö Käpykangas - vähittäiskaupan suuryksikkö Pilkko - vähittäiskaupan suuryksikkö Raatekangas - vähittäiskaupan suuryksikkö Ilomantsintie/Karsikko - vähittäiskaupan suuryksikkö Reijola - tilaa vaativan erikoistavaran kaupan vyöhyke - Papinkankaan alueen tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alue - Kitee: seutukeskuksen keskustatoimintojen alue - Lieksa: seutukeskuksen keskustatoimintojen alue - Nurmes: seutukeskuksen Porokylän keskustatoimintojen alue - Ilomantsi: kuntakeskuksen keskustatoimintojen alue - Outokumpu: kuntakeskuksen keskustatoimintojen alue - Tohmajärvi: - kuntakeskuksen keskustatoimintojen alue - Niiralan vähittäiskaupan suuryksikkö - Kontiolahti: Lehmon eritasoliittymän tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alue Pohjois-Karjalan muut keskustatoimintojen alueet ja keskustojen ulkopuolelle sijoittuvat vähittäiskaupan suuryksiköt ovat merkitykseltään paikalisia ja niiden sijoitus- ja mitoitusratkaisut määritellään kuntakaavoissa. Seuraavassa kuvassa on esitetty merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan tavoitteellinen palveluverkko 2030.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raporttiluonnos 114 (126)