KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS Eurajoen kunta Harjavallan kaupunki Kokemäen kaupunki Luvian kunta Nakkilan kunta FCG Konsultointi Oy Aija Tuimala ja Anni Antila 30.8.2014

Sisällys Esipuhe... 4 1 Selvityksen tausta ja tavoite... 6 1.1 Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat... 7 1.2 Selvitystyön vaiheet... 10 2 Väestönkehitys Keski-Satakunnassa... 13 3 Elinvoimaisuus ja kilpailukyky... 16 3.1 Elinkeinot... 18 3.2 Kuntien elinvoiman kärjet... 19 3.3 Yhteenveto ja johtopäätökset elinvoimasta... 20 4 Yhdyskuntarakenne, asiointi ja asuminen... 21 4.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö... 21 4.2 Työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen... 23 4.3 Asuminen ja asuntomarkkinat... 25 4.4 Yhteenveto ja johtopäätökset yhteiskuntarakenteesta, työssäkäynnistä ja asioinnista... 25 5 Palvelut ja hyvinvointi... 26 5.1 Palvelutarve ja sen kehitys... 26 5.2 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut... 27 5.3 Kasvatus- ja koulutoimen palvelut... 28 5.3.1 Varhaiskasvatus ja perusopetus... 28 5.3.2 Toisen asteen koulutus... 32 5.3.3 Vapaa sivistystyö... 34 5.4 Vapaa-aikatoimen palvelut... 34 5.5 Tekniset palvelut ja muut tukipalvelut... 35 5.6 Hallinto ja henkilöstöpalvelut... 37 6 Talous... 38 6.1 Kuntien talouden nykytila... 38 6.2 Arvio talouden kehittymisestä kokonaisuutena... 42 6.3 Yhteenveto ja johtopäätökset taloudesta... 45 7 Henkilöstö... 46 7.1 Yhteenveto ja johtopäätökset henkilöstöasioista... 47 8 Johtaminen ja demokratia... 48 8.1 Poliittinen johtaminen... 49 8.1.1 Poliittinen johtaminen kunnissa... 49 8.2 Organisaatio ja konsernirakenteet... 50 8.3 Kuntien muu yhteistoiminta selvitysalueella... 50 8.4 Osallisuus ja lähivaikuttaminen... 51 8.5 Yhteenveto ja johtopäätökset johtamisesta ja yhteistoiminnasta... 52 9 Uuden kunnan muodostaminen... 53 9.1 Uuden kunnan strategia... 54 9.2 Elinvoimapolitiikka ja kaupunkikehitys... 55 9.3 Palvelut... 56 2

9.4 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut... 58 9.5 Sivistyspalvelut... 60 9.6 Tekniset palvelut ja tukipalvelut... 61 9.7 Talous... 62 9.8 Henkilöstö... 63 9.9 Demokratia ja johtaminen... 65 9.10 Organisaatio ja hallinto... 66 10 Johtopäätökset... 69 10.1 Arvio mahdollisen yhdistymisen toteutumisen edellytyksistä... 71 Liitteet... 73 Liite 1 Poliittisen ohjausryhmän ja työvaliokunnan jäsenet... 73 Liite 2 Kuntien yhteistoiminta Keski-Satakunnan alueella... 75 Liite 3 Kuntien konserniomistukset (Kuntien tilinpäätökset 2013)... 76 Liite 4. Tilastoja Keski-Satakunnasta... 77 3

Esipuhe Tämä raportti on Keski-Satakunnan kuntien kuntarakenneselvityksen täydentyvä raportti. Vapaaehtoisessa selvityksessä ovat mukana Kokemäki, Harjavalta, Nakkila, Luvia ja Eurajoki. Kunnat ovat tehneet tämän selvityksen taustatyön pääosin omin voimin. Selvitysraportin kuntien materiaaleista ja tilastotiedoista ovat koonneet FCG Konsultoinnin asiantuntijat, jotka tukivat kuntien valmistelua selvityksen toisessa vaiheessa. Ensimmäisen ja toisen valmisteluvaiheen aikana on tuotettu laajasti taustamateriaalia ja analyyseja. Kolmannessa vaiheessa on luottamushenkilöiden neuvottelujen aika. Tämä täydentyvä raportti toimii neuvottelujen raamina ja päivittyy mahdollisilla sopimusneuvottelujen yksityiskohdilla. Suomen kuntien tulee lain nojalla selvittää kuntarakennettaan vuoden 2014 aikana. Laissa esitettyjen kriteerien perusteella selvityksessä mukana olevat kunnat kuuluisivat sekä Porin että Rauman seutujen vaikutuspiiriin. Osa kunnista on mukana myös näiden kaupunkien kanssa laadittavissa selvityksissä. Tässä selvityksessä mukana olevat kunnat ovat halunneet kuitenkin selvittää lisäksi kuntien keskinäisen liitoksen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Tarkastellun kuntarakennemuutoksen myötä Keski-Satakuntaan syntyisi asuinkunta, jolla olisi vahvat yhteydet maantieteellisesti niin Rauman kuin Porin suuntaan. Keski-Satakunnan kuntarakenneselvitystä on leimannut laaja yhteisymmärrys siitä, että kuntaliitos tarjoaa mahdollisuuksia. Jotta mahdollisen kuntarakennemuutoksen potentiaali muuttuisi konkreettiseksi hyödyksi, tulisi myös aidosti ja rohkeasti lähteä luomaan uutta kuntaa eikä ainoastaan poistaa kuntarajoja. Kuntarakenneuudistuksen rinnalla edenneen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen päälinjaukset on keskeistä tietää kuntarakenneratkaisuja mietittäessä. Selvitystöiden aikana sosiaali- ja terveyspalvelujen ratkaisu on ollut avoimena. Selvää on kuitenkin se, että palveluiden järjestämisvastuu on viidellä sosiaali- ja terveydenhuollon alueella, joten tulevaisuuden kuntien päätösvalta palvelujen järjestämisessä kaventuu. Linjaukset palveluiden tuotannosta selviävät vasta tulevan syksyn aikana. Tämä vaikuttaa merkittävästi kuntien päätösvaltaan, yhteisiin rakenteisiin ja siten myös kuntarakennevalmisteluihin. Joka tapauksessa nykyisillä kuntarakenteilla Keski-Satakunnan vaikutusmahdollisuudet suhteessa suurempiin sosiaali- ja terveydenhuollon alueisiin ovat erittäin vähäiset. Keski- Satakunnan kuntia yhdistää kuitenkin jo tällä hetkellä toiminnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kuntayhtymä, johon viimeisimpänä liittyi Luvian kunta. Eräs kuntarakenneuudistuksen ja selvitystöiden perustavoitteista on turvata palvelut tulevaisuudessa. Palvelujen turvaamiseksi palveluita tulisikin tarkastella kuntia laajemmilla alueilla, joilla kuntalaiset jo nyt liikkuvat. Kuntien taloustilanteet ovat tiukentuneet viime vuosina, mutta vaatimukset julkisille palveluille ovat kovat niin laadun kuin määränkin suhteen. Myös valtionosuusuudistus muuttanee kuntien keskinäistä tulonjakoa heikentäen myös Keski- Satakunnan tilannetta. Vielä olennaisempaa kuin tulojen jakaminen on tulojen suuruus. Ennusteiden mukaan valtion rahoitus kunnille ei ole kasvamassa vaan päinvastoin. Valtionosuudet siis oletettavasti pienenevät kahdella tavalla: jaettavan määrän, mutta myös jako-osuuden pienenemisen vuoksi. Valtionosuusuudistuksen lisäksi jo vuoden 2015 valtion talousarvioon liittyen keskustellaan kuntien peruspalveluiden rahoitusosuuden laskemisesta. Niin nykyisten kuin mahdollisten laajempien kuntien keskeiset tehtäväalueet ovat jatkossa elinvoiman edistäminen (mm. yritystoiminta, kansalaistoiminta, työllisyys), alueen edunvalvonta ja palveluiden tuotanto nykyistä kapeammalla sektorilla. Tulevaisuudessa myös sopimusohjaus ja eri verkostoissa toimiminen korostuvat kuntien toiminnassa nykyistä enemmän. Keski-Satakunnan mahdollinen kunta voisi toimia oman alueensa elinvoiman ja hyvinvoinnin edistäjänä ja edunvalvojana sekä kuntalaisten palveluiden tuottajana. Julkishallinto on muuttumassa joka tapauksessa ja kunnat etsivät yhdessä sopivaa ratkaisua huomioiden talouden raamit, kuntalaisten tarpeet sekä tulevaisuuden muutokset. Nykyinen kuntien toimintamalli ei ole tulevaisuuden vaihtoehto. 4

5

1 Selvityksen tausta ja tavoite Hallitusohjelman mukaan pääministeri Jyrki Kataisen hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Laajassa kuntauudistuksessa on käynnistetty samanaikaisesti valtionosuusuudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus sekä kuntarakenneuudistus. Valtiovarainministeriön asettama Kunnallishallinnon rakenne-työryhmä esitti 8.2.2012 selvityksessään, että Satakuntaan asetettaisiin viisi erityistä kuntajakoselvitystä. Näissä esityksissä Luvia, Nakkila ja Harjavalta kuuluisivat Porin seudun selvitysalueeseen, johon kuuluisivat myös Ulvila, Pomarkku, Merikarvia ja Siikainen. Kokemäki muodostaisi selvitysalueen Huittisten ja Punkalaitumen kanssa. Eurajoki muodostaisi selvitysalueen Rauman ja Pyhärannan kanssa. Satakunnan selvitysalueet Samaan aikaan kun kaupunkiseuduilla ryhdyttiin asettamaan erityisiä kuntajakoselvityksiä, käynnistettiin Satakunnassa pääasiassa vapaehtoisuuteen pohjautuvat kuntarakenneselvitykset. LAVIAN KUNNAN ERITYINEN SELVITYS: Erityinen kuntajakoselvitys käynnistettiin kriisikunta Lavian osalta ja kesäkuussa 2014 valtioneuvosto teki päätöksen liittää Lavian kunta Porin kaupunkiin vuodesta 2015 alkaen. KARHUKUNTIEN SELVITYS: Maakunnan laajin kuntarakenneselvitys käynnistettiin ns. karhukuntien kesken elokuussa 2013. Selvitys kattaa koko Porin seudun lukuun ottamatta Huittisten kaupunkia. KESKI-SATAKUNNAN SELVITYS: Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan johtavia luottamushenkilöitä ja valtuustoryhmien edustajia kokoontui 13.6.2013 keskustelemaan kuntajakoselvityksen käynnistämisestä kyseisten kuntien kesken. Keskustelun pohjalta tahtotilaksi muodostui, että Harjavallan, Kokemäen ja Nakkilan valtuustoille esitettäisiin kuntajakoselvityksen käynnistämistä. Edellä mainittujen kuntien lisäksi Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän muut omistajakunnat Luvia ja Eurajoki päättivät osallistua kuntarakenneselvitykseen. KAAKKOISEN SATAKUNNAN ERI SELVITYKSET: lokakuussa 2013 Kokemäen kaupunginvaltuusto päätti muiden kuntarakenneselvitysten lisäksi osallistua Kaakkoisen Satakunnan kuntarakenneselvitykseen, johon osallistuvat Köyliön, Euran ja Säkylän kunnat sekä Huittisten kaupunki. VAKKA-SUOMEN JA RAUMAN SEUDUN SELVITYKSET: Vakka-Suomessa ja Rauman seudulla on käynnistetty viisi kuntarakenneselvitystä, joista Eurajoki osallistuu Rauman ja Pyhärannan kuntarakenneselvitykseen. Edellisen kuvauksen perusteella Keski-Satakunnan kunnista Kokemäki ja Eurajoki osallistuvat yhteensä kolmeen erilliseen kuntarakenneselvitykseen. Listassa mainittujen kuntarakenneselvitysten ohella myös Pohjois-Satakunnassa selvitettiin kuntarakennetta. Kuviossa 1 on kuvattu kuntauudistuksen aikaiset selvitystyöt Satakunnan maakunnassa. Kuviosta voidaan huomata, että yli puolta Satakunnan kunnista koskee useampi kuin yksi kuntarakenneselvitys. Tämä kuvastaa kuntien tahtoa selvittää samanaikaisesti useampia kuntarakennemuutoksen mahdollisia suuntia. Toisaalta useaan selvitykseen osallistuminen, kuntauudistus yleisesti sekä näihin käytetty työmäärä on ollut suuri ja vaatinut merkittävää panostusta alueen luottamushenkilöiltä ja viranhaltijoilta. 6

Kuvio 1. Kuntarakenneselvityksen Satakunnassa Keski-Satakunnan kuntarakenneselvityksen tavoitteena on ollut tuottaa tarvittavia tietoja kuntien päätöksenteon tueksi hyödyntäen aiempia selvitysmateriaaleja. Selvityksessä on hyödynnetty mahdollisimman paljon olemassa olevaa aineistoa, jota on tuotettu muissa alueen kuntarakenneselvityksissä. Lisäksi työssä on osin hyödynnetty Jokilaakson kaupunki kuntarakenneselvityksen tuloksia. Jokilaakso-selvitys toteutettiin vuonna 2008 ja siihen osallistuivat Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila sekä tämän selvityksen ulkopuolella oleva Ulvila. Selvityksen pohjalta kuntien valtuustot Ulvilaa lukuun ottamatta äänestivät yhdistymissopimuksen hyväksymisen puolesta. Tämän selvityksen tavoitteena on tuottaa kunnille hyödyllistä tietoa siitä huolimatta, että kuntarakennemuutosta ei toteutettaisi. 1.1 Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat Uusi kuntarakennelaki (478/2013) tuli voimaan heinäkuussa 2013. Kuntarakennelain mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. 7

Verrattuna edelliseen kuntajakolakiin tavoitteissa korostetaan asukkaiden itsehallinnon edellytysten vahvistamista, kunnan palvelujen järjestämistä ja rahoitusta sekä edellytyksiä vastata riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :ssä säädetään kuntajaon muuttamisen edellytyksistä. Pykälän mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää edellä mainittuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto päätä alueellisen eheyden osalta toisin erityisen kuntajakoselvityksen perusteella. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Kuntarakennelain 1 a -luvussa säädetään kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta. Luvussa määritellään perusteet, joiden mukaan kunnalla on velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä yhdessä muiden kuntien kanssa. Selvitysperusteet koskevat palveluiden edellyttämää väestöpohjaa (4 c ), työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta (4 d ) sekä kunnan taloudellista tilannetta (4 f ). Tämän lisäksi kuntien tulee osallistua yhdistymisselvitykseen, jollei muuten ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää toiminnallista kokonaisuutta. Kunnan, jossa on alle 20 000 asukasta, tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella alueella, jossa on: 1) palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon; 2) erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin 20 000 asukasta; sekä 3) perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50 henkilöä. Yksikään selvityksen kunnista ei täytä 20 000 asukkaan väestöpohjatavoitetta. Lisäksi Luvialla alle 1-vuotiaiden ikäluokka on ollut alle 50 henkilöä. Kunnalla on selvitysvelvollisuus työpaikkaomavaraisuusperusteella, jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella. Kunnalla on selvitysvelvollisuus työssäkäyntiperusteella, jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä vähintään 25 prosenttia käy työssä työssäkäyntialueen keskuskunnan alueella. Kunnalla on selvitysvelvollisuus yhdyskuntarakenneperusteella, jos alueen yhdyskuntarakenne muodostuu useamman kunnan alueelle ulottuvasta keskustaajamasta. Lisäksi peruste täyttyy, jos keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ylittää kunnan rajan tai keskustaajaman kasvupaine muutoin kohdistuu merkittävästi toisen kunnan alueella olevaan lähitaajamaan. Yhdyskuntarakennetarkastelu perustuisi Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokitteluun. Jos kunnat työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella muodostavat yhtenäisen alueen, niiden on selvitettävä kuntien yhdistymistä yhdessä. Keski-Satakunnassa työpaikkaomavaraisuusperuste täyttyi vuonna 2011 Nakkilassa (75,2 %) ja Luvialla (54 %). Työssäkäyntiperuste täyttyi Luvialla (43 %) ja Nakkilassa (25 %), jotka kuuluvat Porin työssäkäyntialueeseen. Lisäksi peruste täyttyi Rauman työssäkäyntialueeseen kuuluvalla Eurajoella (38 %). Yhdyskuntarakenneperuste täyttyy Nakkilan ja Harjavallan osalta. Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä talousperusteella, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä: 8

1) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat raja-arvot (ns. kriisikunta); 2) kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä (ns. kriisiytyvä kunta); tai 3) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää. Keski-Satakunnan kunnista yksikään ei täytä talousperustetta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus eli sote-uudistus muutti kuntauudistuksen roolia, mutta ei poistanut kuntien selvitysvelvollisuutta. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsitteli asiaa 27.3.2014 ja totesi, että kuntarakennelain selvitysvelvollisuudella halutaan selvittää kunnan tulevaa kantokykyä vastata muidenkin palveluiden kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirto ei myöskään poista tarvetta ratkaista alueiden kilpailukykyyn ja yhdyskuntarakenteeseen liittyviä ongelmia. Keski-Satakunnan alue ei täytä sellaisenaan kuntarakennelain selvitysperusteita, mutta kuntien selvitysvelvollisuus täyttyy muiden kuntarakenneselvitysten alueilla. Jos kunta katsoo tarkoituksenmukaiseksi tehdä selvityksen muulla kuin kuntarakennelain mukaisten selvitysperusteiden osoittamalla alueella, sen tulee hakea valtiovarainministeriöltä poikkeusta selvitysalueesta. Selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta poikkeamisen edellytyksenä on, että selvitysalueella on riittävät edellytykset vastata lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Ministeriö voi myöntää poikkeuksen vain palvelujen edellyttämää väestöpohjaa koskevan selvitysperusteen osoittamasta alueesta. Työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteen osoittamasta selvitysalueesta voidaan poiketa ainoastaan ministeriön määräämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella. Jälkimmäiset täyttyvät Keski-Satakunnassa Nakkilan ja Luvian osalta eli näiden kuntien osalta vaadittaisiin erityiset perustelut sille, miksi poikettaisiin Porin selvitysalueesta. Keski-Satakunnan kunta ei sisältäisi keskuskaupunkia eikä se siten saisi yhdistymisavustusta. Yhdistymisavustusta voidaan kuitenkin myöntää, mikäli kriteereistä poikkeava selvitys olisi tehty valtion erityisen kuntajakoselvityksen tuloksena. Selvitysalueen kunnat voivat hakea erityistä kuntajakoselvitystä, mutta sen myöntämisestä ei ole varmuutta. Näin ollen yhdistymisavustuksen saaminen on epävarmaa ja vaatii oman prosessinsa. Valtioneuvosto voi myös niin halutessaan hylätä kuntaliitosesityksen, mikäli rakennemuutosten kriteerit eivät muutoksessa toteutuisi riittävästi. Keski-Satakunta ei ole kuntarakennelain selvitysvelvollisuuskriteerien mukainen selvitysalue. Erityiset perusteet vaaditaan Porin selvitysalueesta poikkeamiseen. Kuntarakenteen selvitysvelvollisuus täyttyy kuitenkin kaikilla kunnilla. - Kaikkien kuntien asukasluku jää alle kriteerirajojen - Luvialla on kriteerin raja-arvoa alhaisempi syntyvyys - Työssäkäynti ja työpaikkaomavaraisuusperusteet täyttyvät Nakkilalla ja Luvialla. Lisäksi työssäkäyntiperuste toteutuu Eurajoella. - Yhdyskuntarakenneperuste toteutuu Nakkilan ja Harjavallan osalta - Talousperusteet eivät täyty yhdelläkään kunnalla Uusi kunta ei ole oikeutettu yhdistymisavustukseen (kuntien määrästä ja asukasmäärästä riippuen 2 5,5 M ) automaattisesti, koska kuntarakennelain kriteerit eivät täyty ja Pori ei ole mukana selvityksessä. 9

1.2 Selvitystyön vaiheet Kunnat päättivät elokuussa käynnistää kuntarakenneselvityksen Harjavallan ja Kokemäen kaupunkien sekä Eurajoen, Luvian ja Nakkilan kuntien kesken. Selvitystyö käynnistettiin aloitusseminaarilla 29.10.2013. Kuntarakennelaissa selvitysten tekemisen aikataulua rajoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hyväksymiskäsittelyn ajankohta, sillä selvitykset tulee tehdä viimeistään kuusi kuukautta tämän lain eduskuntakäsittelyn jälkeen. Ajankohta on selvityksen kirjoittamishetkellä vielä avoinna, koska hyväksymiskäsittelyä ei ole vielä ollut. Keski-Satakunnassa kuntajakoselvitys on jaettu kolmeen eri vaiheeseen: 1. Nykytilan kartoitukseen, 2. Uuden kunnan suunnitteluun ja arviointiin sekä 3. Yhdistymissopimusluonnoksen valmisteluun. Tämä selvitysraportti koskee kuntajakoselvityksen kahta ensimmäistä vaihetta. Tämän jälkeen kunnat päättävät osallistumisesta kolmanteen vaiheeseen eli sopimusneuvotteluiden aloittamisesta. Vastaukset kuntien ja kaupunkien valtuustojen tekemistä päätöksistä toimitetaan selvityksessä Kokemäen kaupungille 30.9.2014 mennessä. Ensimmäisessä vaiheessa arvioitiin kuntien palveluiden nykytila, selvitettiin taloudellinen tilanne ja arvioitiin väestömuutoksen vaikutukset ja tulevaisuuden palvelutarpeet. Työryhmät luovuttivat väliraporttinsa tammikuuhun 2014 mennessä ja ne ovat luettavissa kuntajakoselvityksen kotisivuilla. Toisessa vaiheessa määriteltiin uuden kunnan tavoitteet ja hahmotettiin uuden kunnan rakenteita palveluiden ja hallinnon järjestämisessä sekä palveluiden tuottamisessa. Selvityksessä arvioitiin yhdistymisen etuja ja haittoja sekä vaikutuksia kuntien yhteistoimintaan. Lisäksi arvioitiin asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä lähidemokratian toteutuminen. Työryhmät luovuttivat väliraporttinsa kesäkuussa 2014 ja ne ovat luettavissa kuntajakoselvityksen kotisivuilla. Tämä selvitysraportti kokoaa ensimmäisen ja toisen valmisteluvaiheen tiedot selvityksen muotoon. Ennen kolmatta vaihetta kuntien valtuustot päättävät osallistumisesta selvityksen seuraavaan vaiheeseen, jossa kunnat aloittavat neuvottelut mahdollisen kuntarakennemuutoksen toteutuksen periaatteista ja valmistelevat yhdistymissopimusluonnoksen. Yhdistymissopimus on olennainen kuntien päätöksentekoa ajatellen, sillä sopimuksessa konkretisoidaan kuntajaon muutoksen toteuttamisen periaatteet. 10

Selvitysorganisaatio Selvitystyötä varten organisoitiin poliittinen ohjausryhmä, työvaliokunta sekä asiantuntijatyöryhmät. Selvitystyön projektikoordinaattorina toimi hallinnon erityissuunnittelija Ari Reunanen. Kuvio 2. Selvitysorganisaatio Poliittinen ohjausryhmä vastasi kuntajakoselvityksen kokonaisuuden strategisesta ohjauksesta. Ohjausryhmässä oli edustus kuntien poliittisista ryhmistä sekä henkilöstön edustaja. Selvityksen työvaliokuntaan kuuluivat kuntajohtajat sekä kuntien hallitusten ja valtuustojen ensimmäiset puheenjohtajat. Työvaliokunta vastasi valmisteluryhmien työn strategisesta johdosta ja linjauksesta. Selvitystyötä varten perustettiin kuusi valmistelutyöryhmää, jotka koostuivat kuntien viranhaltijoista. Toisessa vaiheessa valmistelutyöryhmiä täydennettiin luottamushenkilöillä ja perustettiin Kansalaisvaikuttaminen ja demokratia -ryhmä, joka koostui kuntien luottamushenkilöistä. Valmisteluryhmien kokouksissa oli läsnäolo-oikeus kuntajohtajilla ja kuntajakoselvittäjällä (pl. Kansalaisvaikuttaminen ja demokratiaryhmä, joka kutsuu em. tahot kokouksiinsa niin halutessaan). Työryhmille annettiin toimeksianto, jonka perusteella kuvattiin kuntien nykytilanne toimialoittain, tulevaisuuden haasteita sekä rakennemuutoksen mahdollisia vaikutuksia. Ensimmäisessä vaiheessa kuntajakoselvittäjänä toimi hallinnon erityissuunnittelija Ari Reunanen, joka on ollut selvityksen hallinnollisessa vastuussa. Selvityksen toisessa vaiheessa selvitysprosessin tueksi kunnat päättivät hankkia ulkopuolisen asiantuntijan. Ulkopuolisina asiantuntijoina toimivat FCG Konsultoinnin johtaja Aija Tuimala (vastuullinen) ja konsultti Anni Antila. Konsulttien tehtävänä oli yhteistyössä kuntien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kanssa selvittää miten kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät sekä tukea kuntaliitosvaihtoehdon strategista arviointiprosessia kunnissa. Näistä tiedoista konsultit kokoavat ja analysoivat selvitysprosessin aikana tuotetun materiaalin sekä kokoavat kuntarakennelain mukaisen selvitysraportin. Selvitysraportin luovuttamisen jälkeen kuntien valtuustot tekevät päätökset seuraavaan vaiheeseen eli sopimusluonnoksen valmisteluun etenemisestä. Konkreettisen yhdistymissopimusluonnoksen valmistelu on erittäin keskeinen asia kuntarakennemuutoksissa, sillä siinä hahmotetaan mahdollisen uuden kunnan perustamisen ehdot ja uuden kunnan rakenteet. Sopimusneuvotteluilla on myös heijastusvaikutuksensa selvitysraporttiin, joka on neuvottelujen loppuun saakka täydentyvä asiakirja. Valmistelutyöryhmät ovat tehneet laajan selvitystyön ja heidän väli- ja loppuraportteja sekä muita aineistoja on hyödynnetty selvitysraportin laadinnassa. Työryhmien väli- ja loppuraportit ovat luettavissa kuntajakoselvityksen kotisivuilla ja näissä on yksityiskohtaisemmin kartoitettu nykytilaa ja hahmotettu mahdollisen uuden kunnan rakenteita kunkin ryhmän toimialan näkökulmasta. Lisäksi selvityksessä on hyödynnetty FCG:n toimintaympäristön analyysejä, jotka kunnat ovat hankkineet eri kuntarakenneselvitysten yhteydessä. 11

12

2 Väestönkehitys Keski-Satakunnassa Keski-Satakunnan kunnissa oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 31 918 asukasta eli noin 14 prosenttia Satakunnan väestöstä. Selvityksessä olevat kunnat ovat samaa koko luokkaa. Suurimpia kuntia ovat Kokemäen ja Harjavallan kaupungit sekä Eurajoki. Luvian kunta on muita Keski- Satakunnan kuntia pienempi. Kuntien väkiluvut 31.12.2013 olivat seuraavat: Kokemäki 7 769 Harjavalta 7 407 Eurajoki 5 931 Nakkila 5 706 Luvia 3 355 Koko Satakunnan väestökehitys on ollut tappiollista 1990-luvulta alkaen. Sama pätee Keski- Satakuntaan, jossa asukasmäärä on laskenut yhteensä 3 943 asukkaalla (yli 10 % väestöstä). 2000- luvun aikana väestömäärän lasku on jatkunut eli vuosina 2000 2013 väestömäärä on laskenut viisi prosenttia. Keski-Satakunnan kunnista Luvialla väestömäärä on kasvanut lievästi, kun Kokemäellä asukasmäärä on laskenut yli 10 prosentilla. Kuvio 3. Väestömäärän kehitys vuosina 2000-2013 13

Yllä olevassa kuvassa näkyy kuntien väkilukujen kehitys vuodesta 2000 alkaen. Tarkastelujaksolla Eurajoen ja Luvian väkimäärät ovat vuoden 2000 tasolla. Kokemäen väestö on vähentynyt reilut 10 prosenttia kun muilla väheneminen on muutamia prosentteja. Kuntien väestömäärän ennakoidaan laskevan edelleen siten, että vuonna 2017 alueella ennakoidaan olevan alle 30 000 keskisatakuntalaista. Merkittävimmän haasteen asettaa kuitenkin väestörakenteissa ennakoitu muutos. Kuviosta 3 voidaan huomata, että vanhusväestön ennakoidaan kasvavan Keski-Satakunnassa vuoteen 2029 mennessä 68 prosenttia, kun työikäisten määrän arvioidaan laskevan 16 prosenttia. Tämän johdosta kuntien asukkaiden palvelutarpeet oletettavasti kasvavat merkittävästi samaan aikaan kun työssäkäyvien veronmaksajien määrä vähenee. Kuvio 4. Väestöennuste vuosina 2012-2029 Keski-Satakunnan väestöllinen huoltosuhde on korkeampi kuin maassa keskimäärin eli lasten ja vanhusten määrä on korkea suhteessa 15 64 -vuotiaiden määrään. Huoltosuhteen ennustetaan kasvavan vuosina 2011 2030 vajaa 25 prosenttia. Kuvio 5. Väestöllinen huoltosuhde eli lapset ja vanhukset 100 työikäistä kohden. (alle 15-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden suhde 15 64 vuotiaiden määrään, Satamittari) 14

Keski-Satakunnan mahdollinen uusi kunta olisi tällä hetkellä Satakunnan kolmanneksi suurin kunta ja kuuluisi Suomen 40 suurimman kunnan joukkoon. Väestöennusteiden mukaan uusi kunta kuitenkin menettäisi väestöään. Työikäisen väestön määrän laskiessa vanhusväestön määrä 1,6-kertaistuu. Ennakoitu väestörakenteen muutos kertoo haasteesta, joka tulee vaikuttamaan kuntiin palvelutarpeiden kasvun sekä henkilöstöresurssien ja tulorahoituksen riittävyyden näkökulmasta 15

3 Elinvoimaisuus ja kilpailukyky Kunnan elinvoima ja kilpailukyky muodostuvat useista eri tekijöistä. Alla esitetyssä Suomen Kuntaliiton ja FCG:n asiantuntijoiden tiivistämän kuvan mukaan elinvoimainen kunta muodostuu tasapainoisesta kokonaisuudesta: demokratiasta ja johtamisesta, hyvistä julkisista ja yksityisistä palveluista, yhdyskunnasta, vahvasta taloudesta ja resursseista sekä alueen vetovoimasta ja kilpailukyvystä. Kuvio 6. Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Alueellista kilpailukykyä voidaan tarkastella esimerkiksi ihmisten muuttopäätösten ja yritysten sijaintipaikka- ja investointipäätösten näkökulmasta. Alueen kilpailukyvyn tekijöitä ovat esim. työpaikat, koulutustarjonta, yritysdynamiikka, sijainti, osaavan työvoiman saatavuus, asuin- ja elinympäristön laatu, henkinen ilmapiiri, imago jne. Alueen pitkäjänteiseen menestymiseen vaikuttavat kaikki alueen toimijat; sen asukkaat, yritykset, yhteisöt ja julkinen valta. Alueet eivät voi toimia eristyksissä, vaan kunkin alueen menestymiseen vaikuttavat suuressa määrin maan muiden alueiden ja ulkomaiden vaikutus. (Timo Aro ja Anna Laiho, 2013, Viiden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky.) Kilpailukyvyn kehittämiseen erikoistunut asiantuntija Eero Holstila on käyttänyt alueen elinvoiman tarkastelussa seuraavia tarkempia näkökulmia (Kuntaliitto, USO 2 seminaari, 2013): Saavutettavuuden varmistaminen Sijaintietujen hyödyntäminen Vetovoimasta ja viihtyvyydestä huolehtiminen Osaava työvoima Yritysten uusiutuminen ja innovaatiokyvyn tukeminen Kuntien toiminnan uudistaminen ja hankinnat elinkeinopolitiikan vipuna Yrittäjyyden edistäminen Paikallisyhteisön hyvinvointi Seudun kilpailukyky Arviointi ja seuranta Tärkeä pitkän aikavälin kehitystekijä alueen elinvoiman osalta on väestönkehitys. Se vaikuttaa alueen taloudellisen toiminnan ja hyvinvoinnin resursseihin, työvoiman saatavuuteen ja alueen yleiseen ilmapiiriin ja mielikuviin. Kunnan elinvoimaisuuden kehittämisessä keskeisiä näkökulmia ovat elinkeinoelämän, yritystoiminnan ja innovaatioiden edistäminen. Näissä menestymisen avulla rahoitetaan niitä peruspalveluja, joita kuntalaiset tarvitsevat. 16

Keski-Satakunnan elinvoimamittareita on koottu seuraavin tilastotaulukoin: Viimeisen 10 vuoden aikana Keski-Satakunnan asukasmäärä on laskenut yli 1 000 asukkaalla. Kaikkien selvitysalueen kuntien maan sisäinen muuttotase on ollut negatiivinen vuosina 2000-2012. Eniten muuttotappiota vuosien 2000 2012 aikana ovat kärsineet Kokemäki (-531) ja Harjavalta (-431). Taulukko 1. Maan sisäinen nettomuutto 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Yht. Eurajoki -19-103 -57-6 12 24 0-10 -11-16 28-86 53-191 Harjavalta -99-83 -66 9-12 -59 42-50 -56-20 5-39 -3-431 Kokemäki -82-49 -19-55 -7-34 -78-54 -47-27 -68-3 -8-531 Luvia -25-39 -11-23 23 9-28 -17-10 -23 12 21-11 -122 Nakkila -70-80 -46-14 -85-31 -71 14 29-73 73-9 -15-378 Vuodesta 2000 vuoteen 2011 Keski-Satakunnan työllisyys on heikentynyt miltei kuudella prosentilla. Harjavallassa ja Kokemäellä työllisten osuus on laskenut erityisen paljon. Ainoastaan Eurajoella työllisyys on noussut hieman. Taulukko 2. Työlliset, työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus vuosina 2000 ja 2011 Työlliset Työpaikat Työpaikkaomavaraisuus 2000 2011 Δ kpl Δ % 2000 2011 Δ kpl Δ % 2000 2011 Δ %yks Eurajoki 2 470 2 483 13 0,5 1 912 2 613 701 36,7 77 % 105 % 28 % Harjavalta 3 222 2 937-285 -8,9 4 038 3 926-112 -2,8 125 % 134 % 8 % Kokemäki 3 432 3 143-289 -8,4 3 058 2 712-346 -11,3 89 % 86 % -3 % Luvia 1 416 1 401-15 -1,1 916 752-164 -17,9 65 % 54 % -11 % Nakkila 2 416 2 240-176 -7,3 1 981 1 685-296 -14,9 82 % 75 % -7 % Keski- Satakunta 12 956 12 204-752 -5,8 11 905 11 688-217 -1,8 92 % 96 % 4 % Keski-Satakunnan työpaikkojen määrä on laskenut ajanjaksolla yli 200 työpaikalla. Ainoastaan Eurajoella työpaikkojen määrä on lisääntynyt. Harjavallassa ja Eurajoella työpaikkaomavaraisuus (työpaikkojen määrä suhteessa työllisten määrään) oli vuonna 2011 yli 100 prosenttia eli näissä kunnissa käydään työssä muista kunnista. Lisäksi näiden kuntien työpaikkaomavaraisuus on kasvanut viime vuosina poikkeuksena muista kunnista. Harjavallassa työpaikkaomavaraisuus on kuitenkin noussut sen vuoksi, että työllisten määrä on laskenut enemmän kuin työpaikkojen määrä. Selvitysalueen alhaisin työpaikkaomavaraisuus oli Luvialla (54 %). Taulukko 3. Työpaikat työnantajasektorin mukaan vuonna 2011 ja muutos vuosina 2000 2011. Valtio Kunta Työpaikat 2011 (muutos 2000-2011) Valtioenem mistöinen oy Yksityinen sektori 17 Yrittäjät Tuntem aton Yhteensä Eurajoki 6 (1) 377 (19) 37 (-18) 1 872 (771) 318 (-75) 3 (3) 2 613 (701) Harjavalta 19 (-1) 1 093 (5) 33 (-185) 2 507 (89) 274 (-18) 0 (-2) 3 926 (-112) Kokemäki 55 (-52) 707 (15) 33 (-15) 1 411 (-184) 503 (-112) 3 (2) 2 712 (-346) Luvia 0 (-2) 176 (-12) 0 (-9) 380 (-134) 196 (-7) 0 (0) 752 (-164) Nakkila 0 (-4) 408 (81) 14 (-2) 970 (-302) 292 (-70) 1 (1) 1 685 (-296) Keski- Satakunta 80 (-58) 2 761 (108) 117 (-193) 7 140 (240) 1 583 (-282) 7 (4) 11 688 (-217)

Taulukosta 3 voidaan huomata, että valtion työpaikkojen menetys on ollut suurta Kokemäellä aikavälillä 2000 2011. Lisäksi yrittäjäsektorin työpaikat ovat vähentyneet jokaisessa Keski- Satakunnan kunnassa. Luviaa lukuun ottamatta kaikissa kunnissa kunnallisten työpaikkojen määrä on kasvanut. Eurajoella ja Harjavallassa yksityisen sektorin työpaikkamäärä on kasvanut. Valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikat ovat vähentyneet kaikissa kunnissa, erityisen paljon Harjavallassa. 3.1 Elinkeinot Kuviosta 7 ilmenee 2000-luvulla elinkeinorakenteessa koettu muutos, joka on koskettanut teollisuusvaltaisen Satakunnan kuntia. Vuosina 2000 2011 Keski-Satakunnan alueelta on kadonnut yli 1 100 teollisuuden ja maa- ja metsätalouden työpaikkaa. Teollisuuden työpaikoista katosi neljännes. Samalla sähkö-, kaasu- ja vesihuollon työpaikkojen (Eurajoen voimalaitoksen vaikutus merkittävä) sekä palveluiden työpaikkojen määrä on kasvanut. Kuvio 7. Elinkeinorakenteen kehitys 1996 2011 (Lähde: Satamittari) Kunnat ovat 2010-luvun alkuvuosina osittain palanneet ns. perinteiseen elinkeinoasiamiesvetoiseen elinkeinopolitiikkaan. Kokemäki ja Harjavalta kuuluvat elinkeinoyhtiö Prizztech Oy:n palvelujen piiriin. Prizztechillä on Kokemäellä ja Harjavallassa kuntavastaavat. Vuoden 2013 aikana Luvian ja Nakkilan kunnat lopettivat kokonaisasiakkuuden ja ovat perustaneet yhteisen yrityskehittäjän toimen. Myös Eurajoella on haettu uudenlaisia toimintamalleja ja toteuttamistapoja elinkeinojen edistämisessä. Kunta palkkasi vuoden 2011 alusta yrityskehittäjän ja uusyritysneuvonnasta vastaa Yrityspalvelu Enter (Prizztech Oy). Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila ovat osallistuneet Porin seudun yhteiseen elinkeinostrategiaan, mutta strategian ohjausvaikutus on jäänyt vähäiseksi osittain toimintaympäristön ja puitteiden nopean muutoksen vuoksi. Kokemäki tekee aktiivista elinkeino- ja kehittämishankeyhteistyötä naapurikuntien ja erityisesti Huittisten kanssa. Eurajoella hankekohtaista yhteistyötä on tehty myös Rauman seudulla. Jokaisella kunnalla on organisoitu yhteistyöfoorumi elinkeinoelämän edustajien kanssa (Eurajoen elintoimikunta, Harjavallan elinkeinotiimi, Kokemäen elinkeinojen neuvottelukunta, Luvian elinkeinotiimi, Nakkilan kuntaklubi). 18

3.2 Kuntien elinvoiman kärjet Kuntien elinvoima on perinteisesti katsottu perustuvan elinkeinotoimintaan ja työllisyyteen. Yhä useammin elinvoima käsittää myös ihmisten hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden näkökulmat. Tässä kappaleessa esitellään kuntien vahvuudet erityisesti elinkeinotoiminnan, työllisyyden ja asumisen näkökulmasta. Ensin kappaleessa on kuvaus kunnan profiilista ja nykyisistä kehittämisen painopisteistä. Eurajoen alueella on uudistumiskykyistä vahvaa teollista toimintaa logistiikassa, kemiallisessa puunjalostuksessa, metalliteollisuudessa ja erityisesti energiateollisuudessa. Alueelta löytyy näiden alojen vahvaa osaamista sekä energiateollisuuden globaalia erityisosaamista. Kansainvälistyminen ja vientitoiminta ovat luonnollinen osa näiden alojen toimintaa. Alueen toimijoiden vuorovaikutuksen lisääminen on keskeisiä kehittämistoimenpiteitä, jotta positiivinen kehitys jatkuu. Elinkeinopoliittisia linjauksia Eurajoki on täsmentänyt elinkeinopoliittisessa ohjelmassaan vuosille 2010 2013. Harjavalta on erittäin vahva työllistäjä myös naapurikuntien asukkaille suurteollisuuspuiston metalli- ja kemianteollisuuden yritysten avulla. Myös hoitoalan toimipiste- ja koulutuskeskittymä Harjavallassa on merkittävä. Harjavallan yhdyskuntarakenne on tiivis, joten palvelut ovat lähellä kuntalaisia. Harjavallan kaupungin strategiana on mm. mahdollistaa monipuolinen asuminen ja yritystoiminta alueella. Kaupungin elinkeinostrategia ja toimenpideohjelmassa vuosille 2013 2016 määriteltiin tarkemmin kaupungin elinvoimapolitiikka ja toimenpiteet. Kokemäki on asumisen ja vapaa-ajan asumisen keskittymä. Strategiassaan Kokemäen kaupungin strategisena tavoitteena on mm. elinkeinorakenteen monipuolistuminen sekä oman kotikunnan arvostaminen. Lisäksi kaupungin tavoitteena on tarjota hyvät peruspalvelut, monipuoliset vapaaajan palvelut sekä turvallisen, viihtyisän ja luonnonläheisen asuin- ja elinympäristön tarjoaminen. Näitä tukevat tasapainoinen kuntatalous sekä toimiva ja kehittyvä kuntaorganisaatio. Luvia on saaristokunta, jossa on mm. portti Selkämeren kansallispuistoon. Eurajoen tavoin Luvian sijainti maakunnan suurten kaupunkien välissä muodostaa sijaintiedun kunnalle. Luvian elinvoima pohjautuu myös mm. matkailuun, mereen ja kulttuurimaisemaan. Kunnassa sijaitseekin suurin osa (1 369) Keski-Satakunnan yli 3 900 kesäasunnosta. Nakkilassa on tiivis yhdyskuntarakenne ja metalliteollisuutta sekä pienyritystoimintaa. Kunta sijaitsee Porin läheisyydessä ja onkin houkutteleva asuinpaikka monille Porissa tai naapurikunnissa työskenteleville. Kuntien strategioissa useilla kunnilla korostuu vahvuuksina mm. monipuoliset vapaa-ajan palvelut ja luonto. Keski-Satakunnan kunnista Harjavalta, Kokemäki, Luvia ja Nakkila kuuluvat Porin kaupunkiseutuun. Suomen väestö ja työpaikat ovat yhä enemmissä määrin keskittyneet suurille kaupunkiseuduille ja kaupunkiseuduilla kuntien välinen riippuvuus toisistaan korostuu. Vetovoimainen keskuskaupunki houkuttelee koko alueelle yrityksiä ja investointeja ja toisaalta keskuskaupungin aseman heikkeneminen vaikuttaa koko alueeseen. Sekä Porin että Rauman seutukuntien kilpailukyky on parantunut viimeisten vuosien aikana. Rauman sijoitus on ollut vuosina 1995 2012 parempi kuin Porin seudulla. Erityisesti Rauman seutukunta on menestynyt talouden indikaattoreissa; seudun lainamäärä on vähentynyt ja kunnallisverojen kasvu on ollut kolmanneksi suurinta verrattuna 25 suurimaan kaupunkiseutuun. (Timo Aro. 27.8.2013. Porin seudun kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa.) 19

3.3 Yhteenveto ja johtopäätökset elinvoimasta Keski-Satakunta on monimuotoinen kaupunkeja ympäröivä alue, jonka keskeisiä vetovoimatekijöitä ovat alueen sijainti valtateiden 2 ja 8 varsille Porin ja Rauman läheisyyteen. Tämä mahdollistaa sekä yritysten että asukkaiden sijoittumisen alueelle. Alueen kuntien väliset maantieteelliset etäisyydet ovat lyhyet ja kuntalaisten asiointi yli nykyisten kuntarajojen on mahdollista. Väestön ja työpaikkojen määrä on kuitenkin laskenut 2000-luvun ajan Keski- Satakunnan alueella. Eurajoelle sijoittunut ydinvoimalahanke on ollut suuri uusi alueen työllistäjä, jonka vaikutukset alueelle ovat merkittävät. Muiden teollisuuden alojen työpaikat ovat olleet laskussa liike-elämän palveluja ja rakentamista lukuun ottamatta. Asukkaiden määrän vähentyessä ja keski-iän noustessa kuntien elinvoimaisuus on vaarassa heikentyä merkittävästi. Maaseutuasumisen elinvoimaa ja vetovoimaa on kehitettävä. Alueen elinvoima on vahvasti riippuvainen erityisesti Porin sekä Rauman elinvoiman kehityksestä. 20

4 Yhdyskuntarakenne, asiointi ja asuminen Yhdyskunnan ja ympäristön näkökulmasta menestystekijöitä ovat muun muassa tarkoituksenmukainen yhdyskuntarakenne, kuntakeskustan ja muiden taajamien elinvoimaisuus, elinympäristön viihtyisyys, fyysinen ja sosiaalinen turvallisuus, asumispaikkakunnan vetovoimaisuus ja houkuttelevat asumisalueet. Keski-Satakunnan mahdollisen kuntaliitoksen idea noudattelee aiemmin laaditun Harjavallan, Nakkilan, Kokemäen ja Ulvilan (Jokilaaksoselvitys) kuntaliitosselvityksen nauhakaupunki-ideaa. Aiemman selvityksen mukaan tavoitteena oli hyödyntää nauhakaupunkimaista yhdyskuntarakennetta uuden kaupungin palvelujen järjestämisessä, asumis- ja elinkeinoalueiden kehittämisessä, asioimisessa ja liikkumisessa. Käynnissä oleva selvitys lisää valtatie 8 Luvian ja Eurajoen kuntien alueen. Kuntien keskinäinen selvitys on laadittu tiedostaen, että voimassa olevassa kuntarakennelaissa on säädetty yhdyskuntarakennekriteeristä, joka toimii perusteena kuntarakenteiden selvittämiselle. Kriteerin tarkoituksena on koota yhteen aluetta, jolla yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen päätöksenteon tarve on suurin. Kriteeri koskee kaupunkiseudun keskustaajamaa ja lähitaajamaa silloin, kun keskustaajaman kasvupaine ulottuu vahvana lähitaajamaan asti. Yhdyskuntarakennekriteeritarkastelu perustuu Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokitteluun. Tukena voidaan tarvittaessa käyttää myös selvityksiä asioinnin suuntautumisesta sekä yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeistä silloin, kun ne tukevat yhdyskuntarakenteeltaan eheiden alueiden syntymistä. Porin seudun taajamarakenne esitellään seuraavissa kappaleissa tarkasti. Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) kaupungin keskustaajamakartassa kaupunkiseudun keskustaajama ulottuu Porista Harjavaltaan Ulvilan ja Nakkilan kautta. SYKE:n kaupunki-maaseutuluokituksen mukaan samat kunnat ovat kaupungin kehysaluetta. Eurajoen on luokiteltu kuuluvan Rauman kaupungin kehysalueeseen raja-alueeltaan. Muuten Keski-Satakunta on pääosin kaupungin läheistä maaseutua ja Kokemäki on luokiteltu ydinmaaseuduksi. Näiden luokittelujen perusteella Harjavalta ja Nakkila kuuluvat kiinteästi Porin kaupunkiseutuun ja näiden kuntien tulisi selvittää kuntarakennemuutosta Porin kanssa. 4.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Kokemäenjokilaakson nauhamainen taajamarakenne on yksi maamme merkittävimmistä taajamavyöhykkeistä. Sen suunnitelmallinen kehittäminen sai alkunsa 1940-luvun alussa Alvar Aallon Kokemäenjokilaakson aluesuunnitelman myötä. Vyöhykkeen kehittäminen on keskeinen työ myös Satakunnan tulevaisuuden kannalta. Aallon Kokemäenjokilaakson aluesuunnitelma on edelleen merkittävä esimerkki, sillä jo tuolloin seutu nähtiin yhtenäisenä kokonaisuutena ja se on ollut pohjana seudun yhteiselle maankäytön suunnittelulle. Nauhakaupunki on ollut esillä muun muassa Ulvilan, Nakkilan, Harjavallan ja Kokemäen alustavasti suunnitelmissa olleen kuntaliitoksen yhteydessä. Satakunnan aluerakenteen valtakunnallisen perusrungon muodostavat ylimaakunnalliset yhdyskuntavyöhykkeet. Yksi näistä on valtatie 2:n vaikutusvyöhyke eli Kokemäenjokilaakson Pori- Ulvila-Harjavalta-Kokemäki-Huittinen alue. Tälle vyöhykkeelle keskittyy myös merkittävä osa alueen työpaikoista ja väestöstä. Porin maakuntakeskuksen ohella tämän taajamanauhan merkittävimpiä asiointi- ja työssäkäyntikeskuksia ovat Harjavalta, Kokemäki ja Huittinen. Yhtenäinen nauhamainen yli 50 kilometrin pituinen taajamarakenne ulottuu yli Keski-Satakunnan Porin Mäntyluotoon. Tähän taajamarakenteeseen kytkeytyy jossain määrin irrallisemmin Kokemäen lisäksi Huittinen. Toisen kehittämisvyöhykkeen muodostaa valtatie 8:n vaikutusvyöhyke eli Pori Rauma Uusikaupunki-vyöhyke, jonka varrella ovat myös Eurajoen ja Luvian kunnat. Maaliskuussa 2013 lainvoiman saaneessa Satakunnan maakuntakaavassa on määritelty maakunnan kehittämisvyöhykkeet, joihin edellä mainitut alueet kuuluvat. Keski-Satakunnan kunnat osallistuivat Eurajokea lukuun ottamatta Porin seudun Rakennemalli 2020 -työhön. Rakennemalli 2020-kartassa Taajamarusetti 2020 (kuvio 8) on kuvattu monipuolisesti Porin 21

seudun nykyistä yhdyskuntarakennetta ja sen toimivuutta sekä maankäytölliset tulevaisuuden kehittämiskohteet. Seudun keskustaajamanauha kietoutuu rusetiksi runkoinaan Valtatie 8, Ruosniementie ja Valtatie 2. Kuvio 8. Porin kaupunkiseudun rakennemalli taajamarusetti 2020. 22

Kunnat vastaavat kukin oman kuntansa kaavoittamisesta maakuntakaavan puitteissa. Rakennemallityöllä syvennettiin kuntien yhteistä näkemystä alueesta. Perinteinen kaavoitustyö toteutetaan Harjavallassa ja Kokemäellä tehdään pääsääntöisesti itse, mutta tarvittaessa käytetään ulkopuolisia konsultteja. Eurajoella, Luvialla ja Nakkilassa kaavoitus hoidetaan ostopalveluna. 4.2 Työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen Työssäkäyntialueen muodostavat keskuskunta ja ympäryskunnat, joiden työvoimasta vähintään 10 prosenttia käy töissä keskuskunnassa. Kuntarakennelaissa myös työssäkäynti on merkittävä kriteeri selvitysalueelle. Työssäkäynnin näkökulmasta tiiveimmin Porin suuntaan Keski-Satakunnasta kuuluvat Luvia ja Nakkila, joiden työpaikkaomavaraisuus on suhteellisen alhainen. Työssäkäyntialueeseen luetaan myös kunnat, joiden työllisistä vähintään kymmenen prosenttia pendelöi keskuskuntaan yhden kunnan kautta. Keski-Satakunnan kunnat kuuluvat kahteen eri työssäkäyntialueeseen. Harjavalta, Kokemäki, Luvia ja Nakkila kuuluvat Porin työssäkäyntialueeseen. Eurajoki kuuluu Rauman työssäkäyntialueeseen. Taulukossa 4 on esitetty Keski-Satakunnan työssäkäynti vuonna 2011. Keski-Satakunnan työllisistä 61 prosenttia kävi töissä Keski-Satakunnan alueella. Pendelöinti alueen sisällä oli kuitenkin suhteellisen vähäistä, lähinnä Nakkilasta Harjavaltaan (14 %) ja Harjavallasta lievästi Kokemäelle (5 %). Luvialla on suurin pendelöintiaste Keski-Satakunnan ulkopuolelle (61 %) ja työssäkäynti omassa kunnassa on alhaisin (33 %). Eurajoelta työssäkäynti muuhun Keski-Satakuntaan on vähäisintä (2,4 %). Eurajoelta pendelöinti keskittyy lähinnä Raumalle (38 %). Nakkilasta (25 %) ja Luvialta (43 %) pendelöidään sen sijaan Poriin. Muilta osin pendelöinti Porin ja Rauman kaupunkeihin on vähäisempää. Kokemäeltä, joka vielä vuonna 2011 oli työssäkäyntialueen ulkopuolinen kaupunki, pendelöidään jossain määrin Poriin (7 %), Huittisiin (4 %) ja Euraan (4,9 %). Harjavallasta pendelöidään myös jossain määrin Euraan (5,4 %). Jos Keski-Satakuntaa tarkasteltaisiin yhtenä kuntana vuoden 2011 pendelöintitietojen perusteella pendelöinti Porin (16 %) ja Rauman (9 %) kaupunkeihin olisi selvästi alle 25 prosenttia eikä täyttäisi selvitysvelvollisuuden kriteereitä. Yrityksillä ja kuntien yhteisissä organisaatioissa työpaikkojen kirjauspaikat voivat vaihdella. Tämä voi vaikuttaa työssäkäynnin lukuihin esimerkiksi Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän työpaikoissa. Taulukko 4. Työssäkäynti vuonna 2011, %. (Tilastokeskus 2012) Asuinkunta Työssäkäyntikunta Eurajoki Harjavalta Kokemäki Luvia Nakkila Pori Rauma Muu Työlliset Eurajoki 45 1 0 1 0 6 38 8 2 483 Harjavalta 0 63 5 0 4 12 1 14 2 937 Kokemäki 0 10 60 0 1 7 1 21 3 143 Luvia 3 1 0 33 1 43 8 10 1 401 Nakkila 1 14 2 1 41 25 2 14 2 240 Keski- Satakunta 10 21 17 4 9 16 9 14 12 204 Asiointi Satakunta jakautuu kahteen päämarkkina-alueeseen. Porin pää- ja paikallismarkkina-alueeseen kuuluvat Harjavalta, Kokemäki, Luvia ja Nakkila, kun taas Eurajoki kuuluu Rauman alueeseen. Erikoiskaupan asioinnin osalta Luvia, Nakkila, Harjavalta ja Kokemäki suuntautuvat Poriin. Kokemäeltä omassa kunnassa asioivien osuus on kuitenkin merkittävä (lähes 40 %). Eurajoki kuuluu Rauman vaikutusalueeseen. 23

Suuri Vaikutusaluetutkimus 2011-tutkimuksessa on kartoitettu seudullista asioinnin suuntautumista. Tutkimuksesta ilmenee, että Porista ostaa elintarvikkeita arkisin yli puolet luvialaisista ja yli neljäsosa nakkilalaisista. Eurajokelaisista noin kymmenes ostaa elintarvikkeita arkisin Raumalta. Harjavallan ja Kokemäen kuntien osuudet ostajatalouksista jäävät alle viiteen prosenttiin. Kulttuuripalveluja hankkii Porista vähintään puolet harjavaltalaisista, luvialaisista ja nakkilalaisista. Eurajoelta kulttuuripalveluasiointi suuntautuu Porin sijasta Raumalle ja Kokemäeltä kulttuuripalveluiden osalta asioidaan eniten Tampereella. Yksityisiä lääkäri- ja terveydenhoitopalveluja hankkii Porista useampi kuin neljä viidestä nakkilalaisesta ja luvialaisesta. Eurajoelta vastaava asiointi Raumalle on alle puolet ja Poriin yli viidennes. Harjavaltalaisista yksityisiä lääkäri- ja terveydenhuoltopalveluja Porista hankkii puolet ja Kokemäeltä vajaa neljännes. Toisaalta Kokemäeltä asioidaan yksityisissä lääkäri- ja terveydenhuoltopalveluissa myös Harjavallassa. Liikenne Alla olevassa kuviossa on esitetty Satakunnan tieliikenne volyymien (ajoneuvoa/vrk) ja teiden toiminnallisten luokkien mukaan. Liikenne on pääasiassa keskittynyt valtateiden varaan. Kuvio 9. Tieliikenne; KVL 2013 ja maanteiden toiminnallinen luokka (Lähde: Satakuntaliitto, liikennejärjestelmäsuunnitelman tausta-aineisto/ Tierekisteri 2013 Porin seudun joukkoliikennesuunnitelma on tehty keväällä 2013. Myös Porin seudun Rakennemallin Liikenneverkko 2020 -kartassa on kuvattu seudullista liikenneyhteistyötä ja edunvalvontaa. Tässä katsottiin ensisijaisesti kehitettäviksi valtatiet 2 ja 8, joilla kehitetään myös joukkoliikennettä. Seutuliikenteessä paras palvelutaso on Kokemäenjoen varrella välillä Pori-Ulvila-Nakkila-Harjavalta. Huittisten ja Kokemäen välillä tarjonta perustuu lähes täysin pikavuoroliikenteeseen. Luvian suunnalta tarjonta on hyvä johtuen osaltaan Rauma-Eurajoki-Luvia-Pori tarjonnasta. Poikittainen Keski-Satakunnan joukkoliikenne kuitenkin puuttuu. Tätä selittää volyymiltaan vähäinen työmatkaliikenne ja toisen asteen opiskelijavirrat Eurajoelta ja Luvialta muuhun Keski-Satakuntaan. Maakunnallisessa suunnittelussa on kuitenkin tavoitteena vuosina 2012 2016 asetettu Eurajoki- Harjavalta välille lakisääteinen taso joukkoliikenteen palvelutasoksi. 24

Tällä hetkellä henkilöliikenteen rautatieliikenne tapahtuu pääasiassa Harjavallasta ja Kokemäeltä Pori-Tampere yhteydellä. Liikenne on kuitenkin vähäistä eikä mahdollista esimerkiksi työssäkäyntiliikennöintiä ainakaan Pori suuntaan. Eurajoella ja Raumalla henkilöratatieyhteyttä ei ole. Ratatieyhteyksistä rakennemallissa todettiin kehitettäviksi junayhteyksiksi Kokemäki Pori akselin ratayhteys. Harjavallassa ja Kokemäellä sijaitsee jo tällä hetkellä asema, mutta myös Nakkilaan perustettava mahdollinen asema kirjattiin suunnitelmaan. 4.3 Asuminen ja asuntomarkkinat Yleisin asumismuoto Keski-Satakunnassa on omakotitaloasuminen (69 %). Luvialla erillisten pientalojen osuus on vajaat 85 prosenttia asuntokannasta, mikä tekee kunnasta seudun pientalovaltaisimman. Harjavallassa rivitalo- ja kerrostaloasumisen osuus on suurin. Luvialla sijaitseekin suurin osa (1 369) Keski-Satakunnan yli 3 900 kesämökistä. Suhteessa asukasmäärään kesämökkien osuus on suuri myös Eurajoella (18 %) ja Kokemäellä (17 %). Useimmilla Keski-Satakunnan kunnilla korostuvat asuntopolitiikassa luonnonläheiset asumisen mahdollisuudet. Eurajoen kunnan omistamien taloyhtiöiden vuokrataloissa on tällä hetkellä yhteensä 172 asuntoa, joista 62 on vanhusten vuokra-asuntoja. Uusin vuokratalo valmistui vuonna 1997. Vuonna 2012 kunnan vuokra-asuntojen käyttöaste on ollut 96 prosenttia. Eurajoen alueella on tällä hetkellä Olkiluodon rakennustyömaan työvoiman asumiseen tarkoitettuja majoituskyliä Kirkonkylässä, Lapijoella sekä Olkiluodossa. Vuoden 2010 lainvoimaiseksi tulleella kaavalla varaudutaan jatkamaan ja laajentamaan majoitustoimintaa Kirkonkylän alueella. Harjavallan selkeänä vahvuutena on merkittävä työpaikkaomavaraisuus (134 %), mistä kertoo se, että yli 1700 henkilöä käy Harjavallassa töissä Harjavallan ulkopuolelta. Tätä silmällä pitäen suunnitelmissa on laadukkaiden vuokra-asuntojen rakentaminen. Kokemäen markkinoinnissa annetaan tilaa luonnonläheisyydelle, arjen sujuvuudelle ja elämänlaadulle. Markkinoinnissa hyödynnetään hankkeita, tapahtumia, messuja, nettinäkyvyyden parantamista ja kampanjoita (esim. lapsiraha). Luvia panostaa asuntopoliittisissa toimenpiteissä nykyisen kulttuurimaiseman säilyttämiseen ja sen huomioimiseen asuntotuotantoon liittyvissä päätöksissä. Nakkila kaavoittaa asuntotontteja jo olemassa olevien, avoimilla peltoalueilla sijaitsevien rakennuspaikkojen lisäksi, metsäisille ja peitteisille alueille. Kunnan tavoitteena on tarjota metsäisiä ja luonnonläheisiä asuintontteja myös koko seutukunnan tarpeisiin ottaen huomioon kunnan keskeisen sijainnin Porin keskustaajamassa ja seutukunnassa. 4.4 Yhteenveto ja johtopäätökset yhteiskuntarakenteesta, työssäkäynnistä ja asioinnista Yhdyskuntarakenteeltaan Keski-Satakunta muodostaa kahteen valtatiehen tukeutuvan alueen, jolla ei ole selkeää keskustaa. Sekä valtatie 2 että valtatie 8 ovat Satakunnassa keskeisiä edunvalvonnan kohteita ja kehityksen mahdollistaja. Nakkilasta ja Luvialta työssäkäynnin ja asioinnin suunta on pääasiassa Pori, kun taas Eurajoki suuntautuu Satakunnan toiseen keskukseen, Raumalle. Harjavallan ja etenkin Kokemäen osalta pendelöinti ja asiointi ovat vähäisempää. Keski-Satakunnan sisäinen poikkisuuntainen liikennöinti on vähäistä ja joukkoliikenne tällä välillä puuttuu. Omakotitalovaltaisessa asumisessa Keski- Satakunnan kunnat korostavat luonnonläheisyyttä. 25