Lappeenrannan lentokentän liiketoimintasuunnitelma Kaupunginhallituskäsittelyyn 23.11. 2015
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Suunnitelman lähtökohdat... 5 2.1 Lentokenttä... 6 2.2 Kenttää tarvitaan... 8 3. Liiketoimintamalli... 9 4. Kustannusrakenne 2016 2021... 10 5. Lentokentän asiakkaat ja tulovirrat 2016 2021... 12 6. Kannattavuus... 14 7. Kasvu toiminnan edellytyksenä... 15 8. Elinkeinoelämän osallistuminen ja aluetaloudelliset hyödyt... 16 9. Riskit... 17 1
1. Johdanto Lappeenranta ja Etelä Karjala ovat tunnistaneet Lappeenrannann lentokentänn tärkeäksi tekijäksi alueen kansainvälisen saavutettavuuden, elinkeinoelämän kasvuedellytystenn sekä koulutus ja tutkimustoiminnan kansainvälisyyden näkökulmasta. Lappeenrannan kaupungin strategiassa on linjattu, että Lappeenrantaa on Suomenn neljän kuuden vilkkaimman lentokentän joukossa kansainvälisten lentoreittienn matkustajamäärillä mitattuna. Tähän perustuen Lappeenrannan kaupunki ja Etelä Karjalan liitto ovat esittäneet Liikenne ja viestintäministeriölle sekä Finavialle lentokentän siirtämistä alueelliseen omistukseen ja lentokentänn kehitysohjelman toteuttamista. Uudessa omistus ja operointimallissa Lappeenrannan lentoasema on eteläisen Saimaan alueen matkailuelinkeinon kansainvälisen kasvun moottori ja 7 miljoonan potentiaalisen asiakkaan loma ja halpalentoportti Eurooppaan. Kuva 1: Lappeenrannan kentän vaikutusalue 2
Tässä suunnitelmassa tarkastellaan Lappeenrannan lentokentän liiketoiminnan kehittämistä vuosina 2016 2021. Tämän käynnistysjakson aikana Lappeenrannan lentokentän liiketoiminta tarvitsee toimintatukea taloudelliseen ja ei taloudelliseen toimintaan. Lisäksi lentokentän täytyy varautua erilaisiin investointeihin, joiden ajoitus ja rahoitustarve riippuvat liikenteen määrän kehityksestä. Merkittävin näköpiirissä oleva investointitarve liittyy kiitotiehen. Investointeihin varaudutaan yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa. Investoinnit toteutetaan perustettavassa omistussäätiössä ja operointiyhtiössä erikseen selvitettävällä tavalla. Niitä ei käsitellä tässä suunnitelmassa. Alueellisessa omistuksessa lentoaseman toiminta muuttuu siten, että sen toiminta on riippumaton Liikenne ja viestintäministeriön kanssa neuvoteltavasta ja EU:ssa notifoitavasta käynnistystuesta. Lentokentän aluetaloudellinen merkitys kasvaa. Tämä sitouttaa alueen elinkeinoelämää ja muita sidosryhmiä lentoaseman ylläpitämiseen ja kehittämiseen myös kehitysohjelman päättymisen jälkeen. Kuva 2: Alueellinen omistus ja aluetaloudellinen vaikutus Lentokentän kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävä kehitysohjelma perustuu kolmeen tehtäväkokoanisuuteen: 1. Kustannusrakenteen joustavuuden lisääminen Lentokentän henkilöstön tuottavuutta voidaan erityisesti pienen liikennemäärän kausina nostaa nykyisestä. Keskeiset keinot liittyvät Lappeenrannan kaupunkikonsernin sisäisiin työjärjestelyihin, joiden kautta esimerkiksi erilaisia tukipalveluja ja erikoistumista vaativat kunnossapitopalvelut voidaan järjestää entistä tehokkaammin. Tämä heijastuu erityisesti alkuvuosina henkilöstökuluihin, kunnossapitokustannuksiin sekä tukipalveluiden kilpailukykyiseen järjestämiseen. Kulurakenteen ja koko toiminnan kannalta merkittävä erä ovat lennonvarmistuspalvelut. 3
2. Tulovirtojen monipuolistaminen Lappeenrannan kentän lentoyhtiöiltä perittävät liikennemaksut ovat lentoaseman varsinaisen toiminnan suurin yksittäinen tuottoerä. Liiketoiminta monipuolistuu kuitenkin siten, että liikennemaksut vastaavat tarkastelukauden päättyessä enää noin kolmanneksesta lentoaseman liikevaihdosta. Kasvava lentoliikenne ja matkailu johtavat tila ja tonttivuokratulojen ja muiden palveluiden taloudellisen merkityksen selvään kasvuun. Lentoasemalle syntyy lentoliikenteen kunnossapitokeskittymä sekä muita palveluja, jotka perustuvat lentoliikenteen ja matkailijoiden palvelemiseen. Lappeenrannan lentoasemasta tulee rakentaa monipuolinen elinkeinopoliittinen kärki, joka palvelee asiakkaitaan monipuolisesti ja osallistuu aktiivisesti aluekehitykseen, tutkimusja kehitystoimintaan, uusien käytäntöjen pilotointiin sekä aluemarkkinointiin. 3. Matkustajavirtojen kasvattaminen Lappeenrannan lentokenttä on valinnut päätuotteekseen halpalento ja charterlentotoiminnan, jolloin Lappeenranta voi palvella asiakkaitaan kilpailukykyisesti myös Helsingin ja Pietarin lentokenttien kasvun aikana. Matkailijamäärän kasvuoletukset perustuvat Kaakkois Suomen ja Etelä Savon lisäksi erityisesti Pietarin alueen väestöpohjaan. Etelä Karjalasta on tullut kiinnostava makailu ja sijoituskohde myös aasialaisten yritysten ja matkailijoiden näkökulmasta. Tälläkin voi olla merkitystä matkailun kasvuun. Erityisen kiinnostava on kansainvälisille matkailijoille suunniteltava välietappi tuote, jossa kaukomatkailijat viipyvät Lappeenrannassa matkalla Eurooppaan/Venäjälle. Alueen elinkeinoelämä merkittävämpänä nopeasti kasvanut matkailuteollisuus tarvitsee kansainvälisiä lentoliikenneyhteyksiä. Saimaan alueelle suuntautuva charterturismi kehittyy lentokentän tunnettuuden ja reittivalikoimien kasvaessa. Suunnittelun epävarmuus Lappeenrannan lentokentän operointimallista ei ole Suomessa vielä kokemuksia. Kokeilun onnistumiseen ja kasvun ajoitukseen liittyy merkittäviä riskejä. 4
2. Suunnitelman lähtökohdat Liikenne ja viestintäministeriö julkaisi 6.2.2015 Suomen kansallisen lentoliikennestrategian vuosille 2015 2030. Strategiassa linjataan, että yhteistyöjärjestelyjen, verkostoitumisen ja markkinoinnin avulla turvataan Suomen lentoliikenteen, matkailun, vientiteollisuuden ja muun elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Yhteistyöjärjestelyille tulee osoittaa valtakunnallisella tasolla riittävät resurssit ja antaa toimivalta tehtävän toteutusta varten. Alueellisella tasolla erilaisilla innovatiivisilla yhteistyö ja toimintamuodoilla parannetaan lentokentän kannattavuutta. Strategian mukaan Itä Suomen lentoasemia, lentoliikenneyhteyksiä ja matkaketjuja joukkoliikenneyhteyksineen kehitetään niin, että lentoliikennepalvelut edistäisivät erityisesti Järvi Suomen matkailun kansainvälistä kasvua ja toimintaedellytyksiä. Lappeenrannan kentästä strategiassa linjataan, että omistajaohjauksesta vastaavan liikenne ja viestintäministeriön, Finavia Oyj:n, maakunnan ja seutukuntien kanssa sovitaan Lappeenrannan lento aseman siirtämisestä vuoden 2016 alusta alkaen Finavia Oyj:n verkoston ulkopuolelle. Vuonna 2014 Lappeenrannan lentokentän palveluita käytti yli 89 000 matkustajaa. Kansainvälisten matkailijoiden määrällä mitattuna Lappeenrannan lentoasema on Suomen 11:ksi vilkkain lentokenttä. Suomen lentoasemien matkustajat 2014 Helsinki 15 948 760 Oulu 960 547 Rovaniemi 444 561 Tampere 412 609 Vaasa 325 886 Turku 297 858 Kuopio 260 364 Kittilä 234 792 Ivalo 142 719 Joensuu 138 219 Lappeenranta 89 551 Kuusamo 73 432 Kajaani 71 854 Kokkola Pietarsaari 68 669 Kemi Tornio 59 040 Jyväskylä 55 706 Maarianhamina 52 097 Pori 24 983 Enontekiö 19 468 Savonlinna 10 458 Varkaus 20 Taulukko: Suomen lentoasemien matkustajat vuonna 2014 5
Lappeenrannan kaupunki ja Etelä Karjalan liitto ovat sopineet lokakuussa 2014 Liikenne ja viestintäministeriön ja Finavia Oyj:n kanssa lentokentän liiketoimintakaupan valmistelusta. Yhteistoimintasopimuksen mukaan osapuolet alkavat valmistella Lappeenrannan lentoaseman liiketoiminnan kauppaa. Valmistelun aikana lentoaseman operointisuhteet järjestetään uudelleen ja sovitaan kaupan ehdot. Tavoitteena on, että vastuu siirtyy uudelle, alueelliselle toimijalle vuonna 2016. Tässä liiketoimintasuunnitelmassa linjataan lentoaseman operatiivista toimintaa vuosille 2016 2021. Liiketoimintasuunnitelma on laadittu osana Wirma Lappeenranta Oy:n Saimaa International Airport hanketta. Hankkeen rahoitukseen osallistuvat Wirman lisäksi Etelä Karjalan liitto sekä Lappeenranta Imatra kaupunkiseutuohjelma. Työryhmään kuuluivat Wirma Lappeenranta Oy:ssä Petteri Lehti, Markus Lankinen, Katja Tiikasalo ja Kimmo Kuikka. Lisäksi työhön osallistuivat aktiivisesti Etelä Karjalan liiton Juuso Hieta ja Satu Sikanen. Lappeenrannan kaupungin lakimiehet Eero Immonen ja Johanna Alatalo osallistuivat omistusjärjestelyn valmistelemiseen laatimalla liiketoiminnan kauppaan ja kiinteistön kauppaan liittyviä asiakirjoja. Työn ohjauksesta vastasi työryhmä, jonka puheenjohtajina toimivat maakuntajohtaja Matti Viialainen ja kaupunginjohtaja Kimmo Jarva. 2.1 Lentokenttä Lappeenrannan lentoasema on perustettu vuonna 1918. Suomen vanhimmalla lentoasemalla on ollut lentotoimintaa jo lähes sadan vuoden ajan. Reittiliikenne Helsinkiin alkoi vuonna 1951. Nykyiset rakennukset on rakennettu pääosin vuonna 1960. Osa kunnossapitohalleista on rakennettu 1980 luvulla. Kuva 3: Lappeenrannan lentokentän terminaali Perinteisen, Helsinkiin ja Pietariin suuntautuneen liikenteen matkustajahuippu saavutettiin vuonna 1998, jolloin lentoasemalla oli 73 000 matkustajaa. Kentälle on liikennöinyt vuosien varrella mm. Aero, Finnair, SAS, Finnaviation, Finncomm Airlines, Air Botnia ja Golden Air. Vuonna 2007 Finncomm Airlines lopetti liikenteen Helsinkiin. Tällöin matkustajamäärä oli noin 25 000 matkustajaa vuodessa. Liikenteen loppuessa ja kentän sulkeutumisen uhatessa Lappeenrannan kaupunki teki yhdessä alueen toimijoiden kanssa päätöksen liikenteen jatkamisesta. Air Baltic että Ryanair aloittivat lennot Lappeenrantaan. 6
Vuonna 2011 saavutettiin lentoasemalla kaikkien aikojen paras matkustajamäärä, 116.000 matkustajaa. Tässä vaiheessa venäläisten matkustajien tulo lentoaseman käyttäjiksi nousi merkittäväksi. Vuonna 2014 tehdyssä asiakastutkimuksessa 65 % asiakkaista oli venäläisiä, 26 % suomalaisia ja 9 % muiden maiden kansalaisia. (MC Info 2014). 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 4: Lappeenrannan lentomatkustajien määrän kehitys 1990 2014 Lentoaseman henkilökunta on motivoitunutta ja kokenutta. Lentoyhtiöiden antama asiakaspalaute kentän toiminnasta on ollut positiivista. Pieni kenttä on ketterä ja tehokas myös asiakkaan näkökulmasta. Lappeenrannan lentokenttä on teknisesti toimiva kokonaisuus, vaikka osa rakennuksista ja kalustosta ovat vanhoja. Terminaali on rakennettu 1960 luvun alussa ja soveltuu hyvin näköpiirissä olevan liikenteen tarpeisiin. Lentoaseman 2500 metriä pitkä ja 60 metriä leveä kiitotie mahdollistaa isompienkin suihkukoneiden liikennöinnin kentältä. Lentoasemaa on auditoitu säännöllisesti lentoasemia valvovan viranomaisen Trafin, lentoyhtiöiden, Finavian laadunvalvonnan sekä yhteistyökumppaneiden toimesta. Lähivuosina kiitotien peruskorjaus tulee ajankohtaiseksi. Muita pakollisia investointeja ei ole näköpiirissä. Lentoasema pystyy nykyrakenteellaan hoitamaan samanaikaisesti liikennettä yhden vuorokoneen matkustajamäärän verran. Yhden vuorokauden aikana voidaan palvella jopa 5 6 n. 200 matkustajan lentokonetta. Nykytasoisen kentän suurin mahdollinen kapasiteetti on noin 500 000 matkustajaa vuodessa. Lappeenrannan lentokentän kehitysohjelmassa toteutetaan Suomessa uusi, alueelliseen yhteistyöhön ja lentokentän erikoistumiseen perustuva, toimintamalli. Euroopassa pieniä lentoasemia on paljon kuntien ja alueiden omistuksessa. Ruotsissa toimintamallia on toteutettu menestyksellä jo 15 vuoden ajan. 7
2.2 Kenttää tarvitaan Lappeenrannan lentokentän asiointialueella (catchment area) asuu Etelä Karjalan ja Etelä Savon väestön lisäksi yli seitsemän miljoonaa asukasta Luoteis Venäjällä. Lappeenrannan lentokenttä on tämän kohderyhmän saavutettavissa jopa alle kahdessa tunnissa. Saimaan alueen matkailu on kehittynyt merkittävästi 2010 luvulla. Lyhyessä ajassa alueelle on investoitu kansainvälisesti merkittäviin uusiin palvelu ja matkailukohteisiin, jotka palvelevat Suomen kansainvälisintä ja kasvavaa asiakaskuntaa. Suurin yksittäinen investointi on ollut Holiday Club Saimaan yli 150 miljoonan euron kylpyläinvestointi Lappeenrannan Rauhaan. Merkittäviä investointeja on toteutettu ja suunnitteilla myös muualle Lappeenrantaan, Imatralle ja Etelä Savoon. Tämän alueen matkailu ja palvelusektorin asiakaskunnan monipuolistamiseksi ja kasvunäkymien varmistamiseksi lentoliikenteen jatkuminen ja kasvu on välttämätöntä. Etelä Karjalan yrityselämälle, Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle ja muille oppilaitoksille, urheiluseuroille ja yhdistyksille Lappeenrannasta lähtevä lentoliikenne luo tarpeellisen, suoran yhteyden eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden luo. Lappeenrannan lentokenttä ja siitä lähtevät reittiyhteydet säästävät työmatkustamisen aikaa parhaimmillaan yhden vuorokauden/matka, mikä on myös merkittävä kustannussäästö. 8
3. Liiketoimintamalli Lentokentän toimintamalli rakentuu r tehokkaasti verkostoituvann operointiyhtiön liiketoiminnan, henkilöstöresurssien tehokkaaseen hyödyntämiseenn ja saumattoman alueellisen markkinointiyhteistyön varaan. Lentokentän operointiyhtiö on palveluiden p järjestämisvastuussa ja pyrkii mahdollisimman edulliseen palveluhinnoitteluun lentoyhtiöasiakkaitaa ajatellen. Lentokentän omistajat yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa tunnistavat lentokentän elinkeinopoliittisen merkityksen ja hakevat tuottoja lentokenttä ja lentoliikennemarkkinointisijoituksille erityisesti aluetaloudellisten kerrannaisvaikutusten kautta. Alueen elinkeinoelämä osallistuu yhdessä operointiyhtiönn kanssa lentoliikenteen kehittämiseen kohdistetuilla markkinointitoimenpiteillä niin lentoyhtiöiden kuin reittikohteiden markkinointiorganisaatioiden kanssa. Lentoyhtiöille tarjotaan Lappeenrannann kentällä uutta palvelukonseptia, joka perustuu volyymioperv raattoreita suosivaan all inclusive hinnoitteluun ja vahvaan yhteismarkkinointiin. Edullinen alla inclusive palvelumaksu Lentoyhtiöt Lentokentän Operointi Oy Henkilökuntaa ja palveluja tarpeen mukaan Kapasiteettitasaus ja investoinnit sidosryhmien kanssa Kohdistetut markkinointitoimenpite et yhteistyössä lentoyhtiöiden ja alueiden kanssa Matkailu markkinointi Säätiö, elinkeino ja j muut elämä sidosryhmät Elinkeinopolittiinen kärkihanke Monipuolinen aluetaloudellinen hyöty Kuva 5: Liiketoimintamallin keskeiset toimijat 9
4. Kustannusrakenne 2016 2021 Lappeenrannann lentokentänn kehitystyö käynnistyy haastavassa taloustilanteessa, jossa kuluttajat ja lentoyhtiöt suhtautuvat varovaisesti lähitulevaisuuteen. Myös Lappeenrannan talousalueen kannalta tärkeää Venäjän taloustilanne on epävarma ja poliittinen ilmapiiri EU:n ja Venäjän välillä on kireä. Näistä syistä lentokentän alueelliseen operointiin liittyy merkittäviä m epävarmuustekijöitä. Operointiyhtiönn palveluksessa on kentän ydinhenkilökunta, jokaa keskittyy kentän teknisen ja kaupallisen toiminnan järjestämiseen. Kentän lennonjohtoon, kunnossapitoon, turvapalveluiden ja maahuolintaan liittyvät palvelut järjestään siten, että kentän tarvitsema työvoiman kapasiteetti on saatavissa tarpeen mukaan.. Vähäisen liikennemäärän kausina lisätään lentoasemapalveluiden tuottamiseen osallistuvan henkilöstön tuottavuutta yhteistyössä kaupungin, alueellisten jaa kansallistenn toimijoiden kanssa. Lentoasemapalvelut jakautuvat liikennealueiden kunnossapitotoimintaan, palo ja pelastuspalveluun, kiinteistö ja konehuoltoon ja turvapalveluun. Tärkeimmät yhteistyötahot ovat Finaviaa (lennonjohto), Lappeenrannan kaupunkikonserni (kunnossapito, maapalvelut, siivous) sekä Saimaan talous ja tieto (ICT ja talouspalvelut) ). Näiden osittain kaupunkikonserniinn kuuluvien organisaatioiden palvelutt mahdollistavat lentokentän operointiyhtiölle joustavan, osaavan tuotanto organisaatiorakenteen. Suomessa ei ole kokemusta kansainvälisten reittien tarjontaan erikoistuneide den lentokenttien alueoperoinnista. Lappeenrannassa varaudutaan tilanteeseen, jossa j kulurakenteen sopeuttaminen vähäiseen liikenteen määrään kestää aikaa ja toiminnan pyörittämisessä kohdataan merkittäviä yllätyksiä, jotka heijastuvat henkilöstöpalveluiden järjestämiseen ja hallintoon. Lennonvarmistuspalvelut ovat merkittävä kustannuserä vähäisen liikenteenn määrästä huolimatta. Kuva 6: Kulurakenne 10
Tavoitteena on, että kehitysohjelman alkuaikoina toteutetaan säästöjä henkilöstökuluissa varsin nopeasti. Kunnossapito ja tukipalveluiden kilpailukyky kehittyy tällöin erityisen hyväksi. Sopeuttamistoimenpiteiden onnistuessa hyvin operointiyhtiön kulut saadaan nopeassa aikataulussa sopeutettua noin 1,3 miljoonaan euroon. Mikäli lentotoiminta on erittäin vähäistä, voidaan arvioida huolto ja ostopalveluiden supistamista. Tällöin kustannusrakenne voi keventyä väliaikaisesti edelleen 200 000 400 000 euroa/vuodessa. 11
5. Lentokentän asiakkaat ja tulovirrat 2016 2021 Lentokenttä palvelee ensisijaisesti matkustajia ja lentoyhtiöitä. Liiketoiminnan kannalta merkittävät asiakkaat jakautuvat useampaan ryhmään. Tärkein asiakasryhmä ovat suoria lentoreittejä, ns. point to point yhteyksiä Eurooppaan tarjoavat lentoyhtiöt. Nämä lentoyhtiöt palvelevat pääsääntöisesti vapaa ajan matkustajia. Tämän lisäksi tavoitteena on pienemmän koneen operoima reittiliikenne kolmesta kuuteen päivään viikossa pohjoisen Euroopan lentoliikenteen solmukohtaan. Tämä reitti on kentän strategisen palvelutarjonnan ja elinkeinoelämän sitoutumisen kannalta tärkeä. Lappeenrannan lentokentän tavoitteena on lisätä myös charterlentoja, jolloin suomalaiset, eurooppalaiset ja venäläiset matkanjärjestäjät ovat tärkeä kohderyhmä. Charter lennot ovat tärkeässä roolissa myös Saimaan alueen matkailuelinkeinon kasvun tukijana. Muita potentiaalisia asiakkaita ovat muut periteiset reittilennot, koulutuslennot, liike ja taksilennot, rahtilennot, viranomaislennot sekä harraste ja yleisilmailulennot. Tavoitteena on palvella näitä asiakkaita kilpailukykyisin hinnoin. Lentoliikenneasiakkaita palvellaan Suomessa uudella all inclusive hinnoittelulla, joka pitää sisällään kaikki lentokenttä, matkustaja ja viranomaismaksut. Lentokentän tuottojen ennakointi nykyisessä haastavassa markkinatilanteessa on kuitenkin vaikeaa. Liiketoimintasuunnitelman hinnasto perustuu kahteen hintamalliin. Pienemmille koneille tarjotaan matkustajakohtainen maksu, suuremmille koneille on tarjolla konekohtainen maksu. Maksut vahvistetaan, kun keskeiset hinnoitteluun tarvittavat tekijät ovat täsmentyneet. Muut keskeiset tuottoerät ovat maa ja tilavuokrat, kaupalliset tuotot, pysäköintituotot ja mainostulot. Merkittävä tuottoerä liittyy koulutus, rahti ja maavuokraustoimintaan. Alueelle suunnitellaan uutta, mm. lento konehuoltoon liittyvää palvelukeskittymää. Lentoasema pystyy tarjoamaan lentoteollisuutta palveleville toimijoille myös toimitilaa. Lentoasemalla on Lappeenrannan Yritystilat Oy:n halli, joka soveltuu muun muassa koneiden säilytykseen ja huoltoon. Lentoaseman nykyisissä rakennuksissa on vuokrattavia liike ja toimistotiloja vapaana. Vuokratuotoista osa on sidottu yrittäjän liikevaihtoon ja osa on kiinteitä vuokrasopimuksia. Liikenteen lisääntyessä tavoitteena on saada yksityisiä investoijia sijoittamaan uusiin liiketiloihin. Pysäköintituotot kasvavat suoraan suhteessa matkustajamääriin. Tällä hetkellä lentoasemalla on 140 pysäköintipaikkaa. Lentoasemalla on vapaita maa alueita, jotka mahdollistavat uusien pysäköintitilojen rakentamisen. Lentoasemapalveluiden muita tuottoja ovat myös erilaisten palveluiden myynti ilmailijoille, kuten polttoaineenmyynti. Muita palveluita ovat myös lentoliikenteen maapalvelut, catering, vesi yms. Kiinteistöjen vuokratulot muodostuvat maanvuokrauksesta. Lentoasemalla on kymmeniä hehtaareita maa alueita, joita voidaan soveltuvin osin käyttää erilaisiin toimintoihin. Mainosmyynti muodostuu muun muassa seinä ja lattiapintojen mainostilan vuokrauksesta. Mainostilaa voidaan vuokrata myös lentoaseman ulkopuolelta. Osa mainosmyynnistä riippuu matkustajamääristä. Vuonna 2016 kenttä aloittaa paikallisen operoinnin erittäin haastavassa markkinatilanteessa. Siksi lentoliikennetuottojen arvioidaan jäävän erittäin alhaiselle tasolle, alle 70 000 euron. 12
Kuva 7: Liikevaihto Muut tuotot Lentokentän muut kuin lentoliikenteen palvelemisesta saatavat tuotot muodostavat merkittävän tuottoerän kehitysohjelman aikana, käynnistysvuoden jälkeen 275 3502 000 euroa. Lentokentän operointiyhtiö on aktiivinenn kehittäjäorganisaatio, joka tuottaa alueelle ja sen toimijoille erilaisia kehityspalvelujaa alihankintana ja/tai partnerina. Merkittäviä mahdollisuuksiaa on aurinkovoiman, biopolttoaineiden, ajoneuvojen ja palvelukonseptien tutkimus ja j kehitystoiminnassa. Lentokenttä toimii aktiivisesti kansallisessa ja kansainvälisessä aluemarkkinoinnissa. Kuva 8: Muut tuotot 13
6. Kannattavuus On perusteltua olettaa, että viisi vuotta riittää toiminnan kulurakenteen sopeuttamiseen siten, että toiminta saadaan kannattavaksi tarkastelukauden päättymisen mennessä. m Edellytyksenä tälle on, että lentoliikenne kääntyy maltilliseen kasvuun. Yhtiö on kuitenkin koko käynnistysohjelman aikana riippuvainen ulkopuolisesta tuesta. Kuva 9: Tuloskehitys 2016 2021 14
7. Kasvu toiminnann edellytyksenä Kehitysohjelman aikana Lappeenrannann lentokentän tarjoamienn yhteyksien ja lentomatkustajien määrää on tarkoitus kasvattaa. Lappeenrannassa arvioidaan, että kehitysohjelman aikana liikenne ja matkustajamäärät kasvavat 230.000 matkustajaan vuoteen 2021 mennessä. Kasvu on edellytys tulojen positiiviselle kehitykselle ja lentokentän perustuvan muun liiketoiminnan kasvulle. Matkustajakoneiden lukumäärällä mitattuna kasvuskenaario on maltillinen ja soveltuu lentokentän nykyiselle infrastruktuurille. Kehitysohjelman päättyessä arvioidaan, että kenttä palvelee 13 lähtevää noin 200 hengen matkustajale ntokonetta viikossa, 2 3 konetta viitenä päivänä viikossa. Kuva 10: Oletettu liikennemäärän kehitys, n. 200 hengen koneett Kasvun saavuttamiseksi kehitysohjel man kiinteä osa on vahva markkinointitoiminta. Markkinointi ja viestintä pitää sitoa vahvasti Lappeenrannan, GoSaimaan ja Etelä Karjalan kokonaisviestintään, etenkin matkailu ja sijoittumismarkkinointiin. Asiakkaita on pidettävä jatkuvasti tietoisena lentokentän reittivalikoimista ja Saimaan alueen ja Pietarin markkinoista. Lentokentän markkinointi suuntautuu Lappeenrannan lähialueille, Etelä Savoon, Kymenlaaksoon sekä Pietarin että Viipurin alueelle. Myös Karjalan K tasavalta on luonteva markkinointialue. Alueen elinkeinoelämä, erityisesti nopeasti kasvanut matkailusektori, pystyy tavoittamaan entistä kansainvälisempää asiakaskuntaa erityisesti Keski Euroopasta. Yhteistyö maakunnallisenn matkailuyhtiö GoSaimaan kanssaa tarjoaa moni mahdollisuuksia. 15
Kuva 11: Lappeenrannan lentomatkustajien määrän kehitys 1990 2014 ja ennuste 2015 2021 Lappeenrannann kasvuarvio perustuu maltilliseen yhteyksien määrän kasvuun ja sen mukana kasvaviin matkustajamääriin. Lappeenrannan tavoitteena oleva kasvu on suhteellisesti hieman nopeampaa kuin Helsingin ja j Pulkovon ennustettu kasvu: Vuonna 2021 Lappeenrannan tavoitteena olevat matkustajamäärät ovat on noin 1% Helsingin matkustajamääristä ja 1,2% Pulkovosta. 8. Elinkeinoelämän osallistuminen ja aluetaloudelliset hyödyt GoSaimaa Oy on vakiintunut, alueen elinkeinoelämän ja elinkeinoyhtiöiden omistama matkailumarkkinointiyhtiö. GoSaimaa markkinoi Etelä Karjalan matkailupalvm veluja. Viime vuosina erityisiä markkinointialueitaa ovat olleet Etelä Suomen kasvukeskukset, Pietarin ja Moskovan alue sekä Lappeenrannasta lähtevien lentoyhteyksien päässä olevat alueet a Keski Euroopassa, hallitukseen ja kärkiyritysten määrittelemään markkinointistrategiaan. Elinkeinoelämä on rahoittanutt matkailumarkkinointiaa vuosina 2010 2015 yli miljoonalla eurolla. Yhteensä alue on investoinut matkailumarkkinointiinn tuona aikana yli 6 miljoonaaa euroa. Italiassa ja Espanjassa. GoSaimaan toiminta perustuu alueen elinkeinoelämän johtamaan Alueen elinkeinoelämä näkee erityisestii saapuvien lentomatkustajien potentiaalin merkittävänä kasvun tekijänä koko eteläisen Saimaan matkailuteollisuudelle. Perusteena on lentoliikennetoiminnan merkittävä vaikutus alueen taloudelle. Vuonna V 20144 tehdyn Lentoliikenteen 16
taloudelliset vaikutukset tutkimuksen (MC Info) perustella jokainen lentomatkustaja, niin kotimainen kuin ulkomainen, käyttää keskimäärin 155 euroa alueella. Tilanteessa, jossa Lappeenrannan lentoaseman matkustajamäärä 220.000 vuodessa, lentomatkailu tuottaa Etelä Karjalaan matkailutuloa yhteensä noin 11,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi lentoliikenne aikaansaa yhteensä noin 3 miljoonan euron palkkatulovaikutuksen sekä puolen miljoonan euron verotulovaikutuksen kuntien verotuloihin vuosittain. Tässä tilanteessa lentomatkustajien työllisyysvaikutus olisi yhteensä noin 80 henkilötyövuotta. 9. Riskit Arviot lentokentän kulujen ja tuottojen kehityksestä ovat tavoitteellisia. Niiden toteutumiseen suunnitelmassa esitetyllä tavalla vaikuttavat useat seikat, mm. kulurakenteen jousto lentomäärien suhteessa. Kaupungin konsernihallinto laatii kulu ja tuottorakenteesta erillisen riski ja herkkyysanalyysin. Lappeenrannan lentokenttä tarvitsee alkuvaiheessa käynnistystukea valtiolta kentän taloudelliseen ja ei taloudelliseen toimintaan. Tuen tarve voi olla yli neljä miljoonaa euroa. Kentän omistajatahot joutuvat hakemaan valtion tukea vuodeksi kerrallaan. Rahoitustaso ja tuen myöntämisperusteita ei tässä vaiheessa ole tiedossa. Tukitarve pienenee noin 3,7 miljoonaan euroon käynnistettävän sopeutusohjelman mukaisesti. Edelleen voidaan riskejä pienentää lyhentämällä kehitysohjelman toimeenpanojakso esimerkiksi kolmevuotiseksi. Kentälle tulee asettaa operatiiviset ja taloudelliset tulostavoitteet. Mikäli ehdot eivät täyty, käynnistetään toiminnan sopeuttamista operointitappioiden minimoimiseksi ja arvioidaan vaihtoehtoisen toiminnan kehittämistä. Suomen taloudellinen taantuma hidastaa liiketoiminnan kehittymistä sekä uusien työpaikkojen syntyä ja heikentää kansalaisten ostovoimaa, jolla on suora vaikutus mm. lomamatkojen kysyntään. Ruplan devalvoituminen ja Venäjän vastaiset pakotteet eivät ole havaittavasti kohdistuneet Lappeenrannan lentojen kysyntään. Pitkittyessään Venäjän talouskehitykseen liittyvät epävarmuustekijät ovat kuitenkin riski myös Lappeenrannan lentokentän kehitysohjelman onnistumiselle. Lentoliikenteen turvallisuus on tarkoin säädeltyä ja valvottua toimintaa. Lappeenrannan lentokentän toiminnan turvallisuuden varmistamiseksi tehdään tiiviisti yhteistyötä Finavian ja Trafin kanssa. Kansainväliset lentoliikenne ja rajasopimukset muuttavat lentoliikenteen kilpailutilannetta myös Euroopassa. Lappeenrannan kustannustehokkaalla lentokentällä tulee olla valmius kilpailukyvyn säilyttämiseen. Lentoaseman toimintaympäristö tarvitsee osaavaa työvoimaa. Lentoliikenneosaamisen saatavuus Kaakkois Suomessa tulee varmistaa mm. tehokkaalla yhteistyöllä ja riittävällä koulutuksella. Lentoaseman osalta on tunnistettu tällä hetkellä useita potentiaalisia lentoyhtiöasiakkaita. Riskinä on kuitenkin lentoyhtiöiden tarve jakaa lentoliiketoimintaan liittyvät taloudelliset riskit koko matkailusektorin kanssa. Edellytyksenä reittien avaamiselle ja ylläpitämiselle on vahva markkinointi yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa. Uusia toimintamalleja ja toimijoita syntyy ilmailuun jatkuvasti. Se vaikeuttaa ennustettavuutta, mutta mahdollistaa toisaalta pienen ja joustavan toimijan olemassaolon ja menestymisen. 17