1(22) HAMINAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA UIMAHALLIKORTTELIN 27 (ENTINEN LYSEO) ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS NRO 507 Kuva ARKTES Oy
2(22) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavakartan päiväys: 11.12.2012 Piirrosnumero: 507 Asemakaavan nimi: Uimahallikorttelin 27 asemakaavan muutos Asemakaavan laatija: Kaavoitusarkkitehti Milla Koskivirta Haminan kaupungin tekninen toimi, kaavoitus Käyntiosoite: Puistokatu 2 Postiosoite: PL 70, 49401 HAMINA Puhelin: 0400 485 531 E-mail: milla.koskivirta@hamina.fi Vireilletulo: 25.9.2012 (Kaupunginarkkitehti 7) Tekninen lautakunta: 20.2.2013 13 Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto: 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue käsittää kaksi erillistä osa-aluetta Haminan Linnoituksen kaupunginosassa. Kortteli 27 sijaitsee torin lounaispuolella. Kortteliin sijoittuu entinen Torinvarren koulurakennus, josta torinpuoleinen osa on purettu pois. Säilytetty peruskorjattava osa, sekä parhaillaan rakennettava laajennusosa muodostavat Haminan uuden uimahallin, jonka on määrä valmistua kuluvan vuoden loppuun mennessä. Suunnittelualueeseen kuuluu myös osa Sibeliuskadun katualuetta sekä Puistokadun autopaikkojen korttelialue. 1790-luvulla rakennettu Haminan linnoituksen lipputorni ja sen puistikko on rajattu kaavamuutosalueen ulkopuolelle. Suunnittelualueen läntisen osan muodostaa Ratapihankadun varrella sijaitseva autopaikkojen korttelialue korttelissa 74. Alueiden sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa. Kuva 1. Kaava-alueen sijainti
3(22) 1.3 ASEMAKAAVAN TARKOITUS Asemakaavan muuttaminen perustuu Haminan kaupungin teknisen toimen tekemään esitykseen asemakaavan muuttamiseksi niin, että kaava sallii huoneistohotellin ja Hotelli Haminan uimahalliin Sibeliuskadun yli yhdistävän kulkukäytävän rakentamisen. Aloite perustuu kaupungin ja YIT Rakennus Oy:n kesken 9.3.2012 allekirjoitettuun toteuttamissopimukseen. Kaavamuutoksessa huomioidaan myös kiinteistörajoista johtuvat tarkistukset. Lipputornin alue sekä tontin alla olevat arkeologiset jäänteet Helsingin bastionista säilytetään. 1.3.1 Luettelo kaavaselostuksen liitteistä Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Seurantalomake Liite 3 Yhteenveto ja vastine luonnosvaiheen ennakkolausunnoista 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavamuutos on tullut vireille 25.9.2012 kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä. Kaavamuutosluonnos on laadittu 11.12.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu 7.12.2012 ja päivitetty 29.1.2013. Vireilletulosta ja OAS:sta sekä luonnoksen nähtäville asettamisesta ilmoitettiin kuulutuksella kaupungin ilmoituslehdissä 12.12.2012 ja lähinaapureille lähetetyillä kirjeillä. OAS ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä 12.12.2012 10.1.2013. 2.2 KAAVAN KESKEINEN SISÄLTÖ Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uuden uimahallin ja huoneistohotellin rakentaminen kaupungin ydinkeskustan kortteliin 27, sekä niiden kiinteistöjen muodostamisen. Kaavassa varataan tiloja uimahallille, huoneistohotellille sekä asuin-, liike- ja toimistotiloille. Entisen koulurakennuksen eteläosa liikuntasaleineen ja rakennuksen keskellä oleva pääportaikko säilyy suojeltuna. Säilytettävän osan tilat muodostavat osan uusista uimahallitiloista. Torin puoleinen luokkahuonesiipi on jo purettu. Sen paikalle on tarkoitus rakentaa 45-asuntoinen kerrostalo. Pääkäyttötarkoitusmerkintä muutetaan asuinkerrostalolle muodostettavan tontin osalta. Kaavassa varaudutaan kaava-alueen eteläpuolella korttelissa 25 sijaitsevan Hotelli Haminan uimahallirakennukseen Sibeliuskadun yli yhdistävän kulkukäytävän rakentamiseen. Samalla varaus maanalaiselle yhteydelle kadun alta poistuu. Lipputornin lounais- ja luoteispuolisilta osilta pääkäyttötarkoitusmerkintä muutetaan viereisten muodostettavien kiinteistöjen käyttötarkoitusmerkinnöiksi. Käyttötarkoitusmerkinnän muutos selkeyttää kiinteistöjen muodostamista ja muodostettavien
4(22) tonttien piha-alueiden käyttöä. Jotta alueella sijaitsevien kiinteiden muinaisjäännösten säilyminen turvataan edelleen, merkitään alueet alueenosan suojelumerkinnällä sm-1. Varaukset maanalaiselle pysäköinnille (map) poistuvat kaavasta. Tontin alueelta järjestettävien autopaikkojen lisäksi muodostettavien tonttien ulkopuolelta on mahdollista järjestää autopaikkoja autopaikkojen korttelialueilta LPA-11 ja LPA-12. Kaavamuutosehdotuksessa näiltä alueilta osoitettavien autopaikkojen määrät ovat muuttuneet ja tarkentuneet. Alue- ja rakennusalarajojen tarkentamisen lisäksi tarkistetaan myös korttelin rakennusoikeuden määrää sekä suurinta sallittua kerroslukua muun muassa korttelin eteläkulmaan suunnitellun huoneistohotellin rakennusalan kohdalla. 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kaavamuutoksen mukainen rakentaminen voi alkaa, kun kaavamuutos on lainvoimainen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1.1 ALUEEN YLEISKUVAUS Kortteli 27 sijaitsee Haminan ydinkeskustassa torin lounaispuolella. Suunnittelualue rajautuu lännessä Puistokadun länsireunaan ja kaupungintaloon, pohjoisessa Kaivokatuun ja toriin, koilliskulmassa lipputornin puistikkoon, idässä Satamakatuun ja etelässä Sibeliuskatuun, jonka eteläpuolella sijaitsee Hotelli Haminan kiinteistö. Korttelin länsiosassa Puistokadun varressa on vuonna 1938 valmistunut entinen koulurakennus, joka on tunnettu parhaiten Haminan yhteislyseona. Koulutoiminta päättyi rakennuksessa vuonna 2005. Rakennuksen torin puoleinen luokkahuonesiipi on vastikään purettu ja säilytettyä osaa rakennuksesta saneerataan parhaillaan uimahallitiloiksi. Uimahallin laajennusosaa rakennetaan myös parhaillaan. Uimahallin on määrä valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä. Haminan tori on laaja korttelin kokoinen kauppatori, joka on nykyiselläänkin merkittävä kauppapaikka ja olennainen osa Haminan kaupallista elämää. Kortteli 27 on tilallisesti osa torialuetta ja torin avoimen tilan jatke, joka osin puistomaisena avaa torin kohti etelää. Korttelin rakentuessa tilanne tulee jonkin verran muuttumaan, vaikka kortteli uusine piha-alueineen aukeaakin yhä torin suuntaan. Kortteli 27 kuuluu Haminan linnoitus- ja varuskuntakaupungin valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY, Museovirasto 2009). RKY alueen eteläraja kulkee Sibeliuskadun pohjoisreunaa pitkin. Korttelin alueella on sijainnut 1700- luvulla rakennettuja linnoituslaitteita, ns. Helsingin bastioni, josta purettiin suurin osa noin vuonna 1889. Pihan alla on säilyneitä rakenteita, jotka ovat muinaismuistolain suojelemia kohteita. Museovirasto on tehnyt
5(22) alueella kaivauksia kesällä 2006 ja keväällä 2007 rakenteiden kunnon ja tarkan sijainnin selvittämiseksi. Suunnittelualueen länsiosassa on 1740-luvulta peräisin oleva joukkohauta. Suunnittelualueen läntinen osa käsittää Ratapihankadun katualueeseen kuuluvan pysäköintialueen. Se sijaitsee vajaan 150 metrin päässä korttelin 27 länsikulmasta. 3.1.2 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 3.1.2.1 Haminan keskustan historiaa Kenraali Axel von Löwen laati v. 1722 Haminalle bastionijärjestelmään perustuvan linnoitussuunnitelman. Bastionijärjestelmä oli tähden muotoinen, jonka sisään rakennettiin säteittäiskaavaan perustuva kahdeksankulmainen ideaalikaupunki. Kaupunki sai renessanssin ihanteiden mukaisen ainutlaatuisen ympyräasemakaavan. Linnoituksen runkona oli kahdeksan teräväkärkistä bastionia, joista vain kuusi toteutettiin ja loput kaksi korvattiin kurtiinivallilla. Bastioneista suunnittelualueelle sijoittuu osa Helsingin bastionista, joka rakennettiin vuonna 1723. Turun rauhassa 1743 Hamina siirtyi venäläisille ja siitä tuli rajalinnoitus länttä vastaan. Venäläiset jatkoivat linnoitustöitä ja linnoitusta laajennettiin 1740- ja 1750- luvuilla länteen. Tämän jälkeen linnoitustyöt olivat pysähdyksissä 1770-luvulle saakka. Linnoitustyöt aloitettiin uudestaan vuonna 1791. Helsingin bastioni purettiin 1880- luvun lopulla. Sen tilalle rakennettiin mm. uusi kauppatori, ja alue rakentui uuden ruutukaavan mukaisesti. Korttelin 27 alue pysyi rakentamattomana lipputornia ja pientä makasiinirakennusta lukuun ottamatta 1930- luvulle saakka, jolloin alueelle rakennettiin Haminan Yhteislyseon uudisrakennus. 3.1.2.2 Korttelin 27 kaavoitushistoriaa Kaava- ja rakennushistoriaa koskeva teksti pohjautuu pääosin raporttiin Torinvarren koulu; Rakennushistoria, säilyneisyys ja arvon määrittely (Cursor Oy, ark-byroo/ Marianna Heikinheimo 2006), sekä poistuvan asemakaavan selostukseen Keskustakorttelin muutos 11.12.2007, Pöyry Environment Oy. Vehkalahden kaupungille v. 1649 laadittu ruutukaava uusiutui perusteellisesti, kun Haminan kaupunki (Fredrikshamn) perustettiin vuonna 1723. Linnoituksen bastionijärjestelmää noudattaneen kahdeksankulmaisen radiaalikaavan laati kenraali Axel Löwen. Hattujen sodan seurauksena 1743 Haminan kaupunki siirtyi Venäjän alaisuuteen. Linnoitusta varustettiin edelleen ruotsinvallan aikaisten suunnitelmien pohjalta. 1700-luvun lopulla vahvistetut bastionit ovat säilyneet osin nykypäivään saakka. Myös Helsingin bastioniin tuolloin rakennettu linnoituksen lipputorni on säilynyt. Haminan rauhan solmimisen jälkeen 1809 kaupungin merkitys rajalinnoituksena väistyi vähitellen; linnoituksen laajentaminen ja varustaminen päättyi. Kadettikoulun
6(22) siirtäminen Haminaan vuonna 1821 jatkoi edelleen sotilasperinteitä. Hamina koki 1800-luvulla kolme tuhoisaa kaupunkipaloa vuosina 1821, -40 ja -87. Asemakaava vuodelta 1841 kuvaa linnoituksen historiallista muotoa. Tarkastelualueesta erottuu lipputorni, joka muodostaa näkymäpäätteen Torikadulta katsottaessa. Kaupunki sai uuden asemakaavan vuonna 1888. Aikaisemmin vapaasti kasvaneet esikaupunkialueet on suunnitelmassa regularisoitu ruutukaavaan. Suunnitelma painottuu kaupungin länsipuolelle, kaupungin itäpuoli on edelleen sotilaskäytössä. Toistuva korttelityyppi on suorakaide, joka on jaettu neljään tonttiin korttelin sisäisillä palokujanteilla. Helsingin bastioni on suunnitelmassa purettu, ja sen tilalle sijoittuu avoin Kauppatori. Torille johtaa puuistutuksin reunustettu Satamakatu etelästä. Torin pohjoisluoteisen rajauksen muodostaa Lappeenrannan bastioni, joka on istutettu puistoksi. Suunnitelma liittää esikaupunkialueet vanhan kaupungin yhteyteen. Kauppatori muodostaa rajapinnan uuden ruutukaava-alueen ja vanhan linnoituksen välille. Suunnitelma edustaa aikansa normatiivista kaavoitusperinnettä, maanmittarisuunnittelun ja ruutukaavan viimeistä vaihetta. Haminan koulun nykyinen kortteli sijoittuu suunnitelmaan rakennuskorttelina. Kauppatorin eteläpuoleinen kolmen korttelin rivi erottuu neliömuodolla ja suuremmilla kaksijakoisilla tonteilla. Lipputorni on esitetty suunnitelmassa korttelirakenteen keskellä. Sen asemaa Torikadun näkymäpäätteenä on ylläpidetty siirtämällä Kauppatorin itäpuoleisen korttelin reunaa itään. Vuonna 1930 laaditussa asemakaavassa vahvistetaan aikaisemmin vapaasti laajentuneen kaupunkiasutuksen asema. Edellisen suunnitelman ruutukaavasta näyttää toteutuneen alueita mm. kauppatorin ympäristössä. Tori on laajentunut yhdellä korttelilla etelään, koulun ja lipputornin kortteli on tässä vaiheessa osa kauppatoria. Lipputornin ympärillä ei ole vielä puistikkoa ja torin laidassa on koulutontilla pieni makasiinirakennus. Vanha koulu näkyy osana Kauppatorin luoteisjulkisivua. Rakennettu kauppahalli muodostaa Torikadun uuden näkymäpäätteen. Vuoden 1936 asemakaavamuutos liittyi koulun rakentamiseen. Torin etelälaidan kortteli otettiin jälleen rakennuskäyttöön ja jaettiin kahteen tonttiin. Korttelista lohkaistiin tontti lipputornille ja sitä ympäröivälle puistikolle. Kaavassa ei esitetty koulun rakennusrajoja. Torin varren kauppa- ja julkiset rakennukset sijoittuvat tonteilleen hengittävän väljästi. Suljetun tilamuodostuksen perinteestä siirryttiin 30-luvun mittaan avoimen tilarakenteen ihanteeseen. Nykyisen korttelin 27 julkiset rakennukset sijoitettiin tilaan vapaasti, suljetun tilarajauksen tuottamassa raamissa. Aukioiden yhtenäisen suunnittelun lähtökohtana pidettiin kuitenkin yhä taiteellisen painopisteen muodostavaa yleistä rakennusta. Vuonna 1957 tehty kaavamuutos vahvisti koulukortteliin tehdyt muutokset ja koulun laajennuksen. Sibeliuksenkadun ja Satamakadun risteyksen tontinnurkat on lisäksi pehmennetty viisteillä. Sibeliuskadun varteen sallittiin rakentaa rakennus, joka ylittää tonttien rajat ja rakennusalat. Professori Olli Kivisen vuonna 1963 suunnittelema moderni asemakaava Haminalle vahvistettiin vuonna 1969. Kivisen asemakaava loi perustan torinvarren rakennusten uusiutumiselle. Tiivistyvä rakennustapa ja rakennusoikeuden kasvattaminen mahdollisti vielä 60-luvulla luonnollisena nähdyn rakennuskannan uudistavan nykyaikaistumisen. Tori on asemakaavassa saanut neliömuodon, torin monikulmainen
7(22) pohjoisosa on kaavoitettu parkkialueeksi ja puistoksi. Kaivokatu Satamakadulta rautatielle on suunnitelmassa esplanadi -perinnettä elvyttäen muuttunut vähäliikenteiseksi kävelykaduksi. Vuonna 1986 laadittu alueeseen liittyvä kaavamuutos koskee rautatieaseman ympäristöä; Kaivokadun katulinjaa on jatkettu asemalle saakka, jonka pohjoispuolelle on sijoitettu uusi linja-autoasema. Asemakaavaotteessa on myös kuvattu sopeuttava rakennustapa, joka on asetettu uudisrakentamiselle sen sovittamiseksi historialliseen ympäristöön. Vuonna 2008 laaditussa viimeisimmässä kaavamuutoksessa mahdollistetaan monipuolisen palvelu- ja asuinkompleksin rakentaminen kaupungin ydinkeskustaan kortteliin 27. Kaavassa on varattu tiloja uimahalli- kylpylälle, mahdolliselle kylpylähotellille, liike- ja toimistotiloille sekä asunnoille. Entisen koulurakennuksen eteläosa liikuntasaleineen ja rakennuksen keskellä oleva pääportaikko on suojeltu. Torin puoleisen luokkahuonesiiven purkaminen on mahdollistettu ja sen paikalle voidaan rakentaa asuin- ja liiketiloja. Kaavassa on varauduttu myös Sibeliuskadun eteläpuolella sijaitsevan Hotelli Haminan liittämiseen maanalaisella käytävällä kylpyläkompleksiin, sekä laajaan maanalaiseen pysäköintiin korttelissa 27. Korttelin itäosassa sijaitsevat Helsingin bastionin jäänteet on merkitty muinaismuistoalueena. 3.1.2.3 Rakennukset ja rakenteet Suunnittelualueen ainoa varsinainen rakennus on Puistokadun varressa sijaitseva osa entistä Haminan yhteislyseon rakennusta, joka on rakennettu vuosina 1937-38. Tasakattoinen koulurakennus koostui kahdesta erikokoisesta, mutta samansuuntaisesta volyymistä. Luokkasalisiipi oli viisi- ja voimistelualkuperäisessä salisiipi kaksikerroksinen. Osat liittyivät toisiinsa matalammalla keveällä nivelosalla. Koulurakennuksen rapatut valkoiset julkisivut olivat asiallisen koristeettomat. Kuutiomaisena hahmottuva luokkasalisiipi oli uusi maamerkki Haminan keskustassa. Koulu sijoittui kortteliin Puistokadun suuntaisesti tontin keskelle, ei suoraan katulinjaan kiinnittyneenä. Rakennuksen ja kadun väliin jäi koillis-, luoteis- ja lounaispuolella 5-10 m leveä vihreä kadunvarsipiha. Luokkasiipikin rajautui etupihan välityksellä toriin. Muu osa tontista oli aidan rajaamaa koulupihaa, jonka reunoihin katujen varteen oli istutettu lehmusrivit. Myös Lipputornin puisto oli aidattu. Vuonna 1956 luokkasalisiipeä laajennettiin torin suuntaan ja toista siipeä korotettiin. Rakennuksen torin puoleinen vanha porras purettiin ja rakennettiin uuden ulkoseinän tasalle. Kellariin sijoitettiin uusia tiloja. Ensimmäiseen kerrokseen sijoitettiin uusittu talonmiehen asunto sekä uusi ruokasali. Toisesta viidenteen kerrokseen tuli kaksi uutta luokkaa kuhunkin ja luokkahuoneiden määrä kasvoi kahdeksalla. Salisiipeä korotettiin uudella voimistelusalikerroksella. Samalla nivelosaa korotettiin kahdella kerroksella. Uuteen voimistelusalikerrokseen johtaa vapaamuotoinen sisäporras nivelosan ylimmässä kerroksessa. Uuteen nivelosaan sisustettiin myös puku- ja suihkuhuoneita. Tasakatto muutettiin harjakatoksi ja katettiin tiilellä. Nivelosassa säilyi tasakatto. Koulu rapattiin ja maalattiin. Vuonna 1971 rakennus verhoiltiin kokonaan minerit -levyillä ja rakennus sai kevyen elementtirakennuksen ilmeen. Muutokseen ei liittynyt lisälämmöneristystä, muutos
8(22) juontaa ilmeisesti pyrkimyksestä huoltovapaaseen julkisivuun. Vuonna 1977 halko- ja kivihiililämmitys muutettiin öljylämmitykseksi ja rakennettiin uusi öljysäiliö. Vuonna 1996 uusittiin torin päädyn ikkunat. Korttelia 27 ympäröivät lähimmät rakennukset ovat osoitteissa Satamakatu 7 Asunto-osakeyhtiö Wallio (valmistumisvuosi 1929), Sibeliuskatu 32, 32a ja 32b Kiinteistö Oy Haminan Sibeliuspuisto (valmistumisvuodet 1958-59), Puistokatu 2 Haminan kaupungintalo (valmistumisvuosi 1962) ja Puistokatu 4 Kiinteistö Oy Haminan Puistokatu 4 (valmistumisvuosi 1988). 3.1.3 SUUNNITTELUALUEEN LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA Haminan seutu on maastoltaan melko tasaista. Kallioperä kuuluu Kaakkois-Suomen rapakivialueeseen ja sitä peittävät keskustassa tasaiset hiekka- ja moreenikerrostumat. Vaihtelua topografiaan tuovat keskustassa linnoitusvallit, jotka ovat suurimmaksi osaksi kasvillisuuden peitossa. Kallioperä tulee laajemmin näkyviin lähinnä Haminan reunaosissa, missä on matalahkoja kalliomäkiä. Kortteli 27 sijaitsee n. 5,8 7,1 metrin korkeudella merenpinnasta. Suhteelliset korkeuserot ovat vähäisiä, tuskin havaittavissa. Ratapihankatu on loivasti etelään viettävää aluetta, jonka pysäköintialueen yläpää on likimain 5,6 metrin ja alaosa 3,3 metrin korkeudella merenpinnasta. Suunnittelualue käsittää rakennettua tonttimaata, puistomaiseksi istutettua tontinosaa, entistä koulun pihaa ja katualuetta. Korttelia reunustavat Puistokadun, Satamakadun ja Sibeliuskadun varteen istutetut lehmusrivit. Alue on kauttaaltaan rakennettua ja istutettua kaupunkiympäristöä, jolla ei ole kaavoituksessa erityisesti huomioitavia luontoarvoja. Puistomaista avaruutta luo entisen koulurakennuksen sijainti irti katulinjasta, jolloin kadun ja rakennuksen väliin jää 5-10 metriä leveä nurmetettu edustapiha lehmusriveineen. Säilytetty osa rakennusta on edelleen yksi Haminan keskustan korkeimmista rakennuksista ja siten näkyvä elementti myös kaupungin silhuetissa. 3.1.3.1. Luontokohteet Alue on kauttaaltaan rakennettua kaupunkiympäristöä, jolta ei ole selvitysten yhteydessä löydetty arvokkaita luontokohteita. 3.1.4 MAANOMISTUS Korttelin 27 tontin 7 omistaa Asunto Oy Valkealan Kukkulankaari (kauppa 17.12.2012). Muun suunnittelualueen maan omistaa Haminan kaupunki.
9(22) 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, joista neljä ensimmäistä koskee suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (Saimaa osana Vuoksen vesistöä) Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden kanssa. Maakuntakaava Kymenlaakson liitto on laatinut maakuntakaavan Taajamat ja niiden ympäristöt, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi 12.6.2006. Ympäristöministeriö on vahvistanut tämän 1.vaihemaakuntakaavan 28.5.2008 ja 18.1.2010 tehdyillä vahvistuspäätöksillä, ja määrännyt kaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Kymenlaakson maakuntakaava on alueellisesti rajattu vaihemaakuntakaava, joka käsittää maakunnan kuntakeskukset lähialueineen sekä eräitä alueita, joilla on parhaillaan käynnissä liikenteen kehittämishankkeita. 28.5.2008 vahvistettu maakuntakaava korvaa ympäristöministeriön 19.6.2001 vahvistaman kokonaisseutukaavan aluevaraukset siltä osin, kuin ne tulevat maakuntakaavassa käsitellyiksi. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskohteita (C/s). Kaavamuutos ei ole ristiriidassa vahvistetun maakuntakaavan kanssa.
10(22) KAAVAMUUTOSALUE Kuva 2. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta Keskeisten alueiden yleiskaava Haminan keskeisten alueiden yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.3.2006 ja se on saanut lainvoiman 5.11.2008. Suunnittelualue on yleiskaavassa keskustatoimintojen aluetta. Alue varataan Haminan kaupunkiseutua ja vaikutusaluetta palvelevalle kaupalle, julkisille ja yksityisille palveluille, hallinnolle, kaupunkimaiselle asumiselle, koulutus-, kulttuuri- ja virkistyspalveluille sekä keskustahakuisille, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Keskustan asemakaavoituksessa ja muussa yksityiskohtaisessa suunnittelussa on huomioitava linnoituskaupungin kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuinen luonne ja rakennustaiteellisesti omaleimainen kaupunkikuva. Asemakaavassa on mahdollistettava kauppatorin ympäristön kehittäminen arkkitehtonisesti korkeatasoisena ja jalankulkupainotteisena kaupallisena keskuksena, Haminan varuskunnan kehittäminen, varuskunnalta vapautuvien alueiden ja rakennusten uusiokäyttö keskustatoimintoja varten, linnoitusalueen käyttö kulttuuri, virkistys- ja luonnon monimuotoisuutta vaalivana alueena (C). Lisäksi on määräys alueesta, joka on valtakunnallisesti merkittävä sen kulttuurihistoriallisen arvon, rakennustaiteellisten ja kaupunkikuvallisten kohteiden ja aluekokonaisuuksien sekä kaupunkiarkeologian vuoksi. Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta ja ympäristö säilytetään. Museovirastolle ja maakuntamuseolle on varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä. (s-1). Kaavamuutos ei ole ristiriidassa voimassa olevan Haminan keskeisten alueiden yleiskaavan kanssa.
11(22) SUUNNITTELUALUEET Kuva 3. Ote Haminan keskeisten alueiden osayleiskaavasta Asemakaava Muutosalueella on voimassa asemakaava 448, joka vahvistettu 2.9.2008. Nykyisessä asemakaavassa on varattu tiloja uimahalli- kylpylälle, mahdolliselle kylpylähotellille, liike- ja toimistotiloille sekä asunnoille (K-1). Entisen koulurakennuksen eteläosa liikuntasaleineen ja rakennuksen keskellä oleva pääportaikko on suojeltu. Kaavassa on varaus Sibeliuskadun eteläpuolella sijaitsevan Hotelli Haminan liittämiseen maanalaisella käytävällä kortteliin 27. Korttelin itäosassa sijaitsevat Helsingin bastionin jäänteet on merkitty muinaismuistoalueena. K-1 korttelialueen kokonaisrakennusoikeus on 9720 k-m2.
12(22) MUUTOSALUEET Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta. Haminan kaupunginvaltuuston hyväksymä uusi rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2011. Suunnittelualueella ei ole voimassa rakennuskieltoa eikä suojeluohjelmien varauksia. Alueella ei ole myöskään pohjavesialuevarauksia. Entinen koulurakennus on mukana maakunnallisessa rakennusinventoinnissa, mutta sitä ei ole arvioitu maakunnallisesti merkittäväksi. Kaavamuutoksen yhteydessä tehdään tonttijaon muutos. Kortteliin 27 muodostuu tontit 10-13. Alueesta on laadittu yksityiskohtainen pohjakartta mittakaavassa 1:1000. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARVE JA TAVOITTEET Haminan kaupungin ja YIT Rakennus Oy:n kesken on allekirjoitettu korttelia 27 koskeva toteuttamissopimus 9.3.2012. Haminan kaupungin tekninen toimi on tehnyt esityksen asemakaavan muuttamiseksi niin, että kaava sallisi huoneistohotellin ja Hotelli Haminan uimahalliin Sibeliuskadun yli yhdistävän kulkukäytävän rakentamisen. Hotelli Hamina katsoo hotellin uimahalliin yhdistävän yhdyskäytävän vahvistavan liiketoimintaansa ja antavan edellytyksiä toimintansa monipuolistamiseen ja laajentamiseen. Kaavamuutoksessa tehdään myös kiinteistörajoista johtuvia ja kiinteistön muodostamiseen vaikuttavia tarkistuksia. Lipputornin alue sekä tontin alla olevat arkeologiset jäänteet Helsingin bastionista säilytetään.
13(22) 4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.2.1 OSALLISET Välittömiä osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen omistajat ja asukkaat - Alueella toimivat yritykset sekä julkisen palvelun tuottajat - Alueen rakentamiseen suoraan tai toimensa puolesta osallistuvat - Yhdyskuntateknisten järjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat yhteisöt - Kunnan rakennusvalvontaviranomainen - Kunnan ympäristöviranomainen - Kunnan pelastus- ja paloviranomainen - Kaakkois-Suomen ELY keskus, ympäristö ja luonnonvarat - Museovirasto ja Kymenlaakson museo Välillisiä osallisia ovat kaikki sellaiset, jotka kokevat itsensä osallisiksi. 4.2.2 VIREILLETULO Kaavahanke on tullut vireille 25.9.2012 ( 7). Asemakaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta ilmoitettiin kaupungin ilmoituslehdissä (Kymen Sanomat, Ankkuri ja Reimari) sekä kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla 12.12.2012. Naapureille lähetettiin erilliset kirjeet (ns. maanomistajien kuuleminen). 4.2.3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Luonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat esillä kaavoitusyksikön ilmoitustaululla 12.12.2012 10.1.2013. Kaavaluonnoksesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei saapunut mielipiteitä. 4.2.4 VIRANOMAISYHTEISTYÖ Ennakkolausuntoja pyydettiin kolme. Rakennusvalvonnalla ei ollut kaavaluonnokseen huomauttamista. Museovirasto ei lausuntonsa mukaan näe perusteita muuttaa muinaismuistoalueen päämaankäyttötarkoitusta (SM-1). Lisäksi se ehdottaa sm-1 -alueen rajausmerkinnän selitykseen lisäystä. Kymenlaakson museo pyytää tekstimuotoista selitystä maanalaisen pysäköinnin poistamiseen kaavasta ja maanalaisen yhdyskäytävän muuttamisesta Sibeliuska-
14(22) dun ylittäväksi yhdyskäytäväksi. Se pitää voimassa olevassa kaavassa osoitettua maanalaista yhteyttä kaupunkikuvan kannalta parhaana ratkaisuna ja ensisijaisena toteuttamisvaihtoehtona. Kymenlaakson museo huomauttaa lausunnossaan, että yhdyskäytävä aiheuttaa huomattavan muutoksen kaupunkikuvaan, ja että käytävän liittäminen kaupunkikuvaan ja Hotelli Haminan rakennukseen on arkkitehtonisesti haasteellinen. Kaupungin keskeisiin kulttuuriarvoihin sillä ei sinänsä katsota olevan vaikutusta. Suunnittelulta tulee edellyttää korkeita laatuvaatimuksia, joka on jo kirjattu kaavaluonnoksen y-1-merkinnän kaavamääräykseen. Lausunnossa epäillään, että määräys julkisivun lasista saattaa myös rajoittaa suunnittelua. Kymenlaakson museo pyytää lisäämään Museoviraston RKY inventoinnin osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaavamuutoksen taustalla olevaan selvitysten luetteloon. Yhteenveto ja vastineet luonnosvaiheen lausunnoista on selostuksen liitteenä. Viranomaisneuvottelu pidettiin 31.10.2012. Neuvotteluun osallistujilla ei ollut tuolloin kaavamuutoksesta huomautettavaa, eikä Kaakkois-Suomen ELY keskuksen osalta ennakkolausunnonantotarvetta katsottu olleen. Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään viranomaisten lausunnot sekä osallisten mielipiteet. Kaavan nähtävilläoloaikana esillä on myös kaavan lähtöaineistoa sekä kaavoitusta varten laaditut selvitykset. 4.2.5 LUONNOKSEEN NÄHTÄVILLÄOLON JÄLKEEN TEHDYT MUUTOKSET Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) on päivitetty maininnalla kaava-alueen kuulumisesta valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (Haminan linnoitus- ja varuskuntakaupunki, www.rky.fi) ja lisäämällä inventointi selvitysluetteloon. Muutokset kaavamääräyksiin: Maanalaisen yhdyskäytävän merkinnän lisäys ma-2 selitys poistuvaan kaavaan. y-1 määräystä on tarkennettu muuttamalla sana Pääjulkisivumateriaalin muotoon Julkisivun pääasiallinen materiaali. Kattokaltevuutta koskeva määräys on osoitettu koskevaksi K-1 -korttelialueen lisäksi myös korttelialuetta AL. Vaadittavan autopaikkamäärän osoittavaan määräykseen on lisätty hotelli muun toiminnan rinnalle (1 ap / 100 ap). Tonttien ulkopuolelta autopaikkojen korttelialueilta LPA-11 ja LPA-12 järjestettävissä olevien autopaikkojen määrät ovat muuttuneet ja tarkentuneet.
15(22) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavamuutos noudattaa pitkälti voimassa olevan kaavan periaatteita rakenteellisesti ja mitoituksellisesti. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uuden uimahallin ja huoneistohotellin rakentaminen kaupungin ydinkeskustan kortteliin 27, sekä niiden kiinteistöjen muodostamisen. Kaavassa varataan tiloja uimahallille, huoneistohotellille sekä asuin-, liike- ja toimistotiloille. Entisen koulurakennuksen eteläosa liikuntasaleineen ja rakennuksen keskellä oleva pääportaikko säilyy suojeltuna. Säilytettävän osan tilat muodostavat osan uusista uimahallitiloista. Torin puoleinen luokkahuonesiipi on jo purettu. Sen paikalle on tarkoitus rakentaa 45-asuntoinen kerrostalo. Pääkäyttötarkoitusmerkintä muutetaan asuinkerrostalolle muodostettavan tontin osalta. Kaavassa varaudutaan kaava-alueen eteläpuolella korttelissa 25 sijaitsevan Hotelli Haminan uimahallirakennukseen Sibeliuskadun yli yhdistävän kulkukäytävän rakentamiseen. Samalla varaus maanalaiselle yhteydelle kadun alta poistuu. Yli puolet korttelista 27 on yhä osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueena, jonka kerrosalasta saa enintään 65 % käyttää asuinhuoneistoja varten. Entisen koulurakennuksen säilytetyn osan pohjoispäädyssä kulkee raja, jonka torin puoleinen osa voimassa olleesta liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta muutetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Lipputornin lounais- ja luoteispuolisilta osilta pääkäyttötarkoitusmerkintä muutetaan viereisten muodostettavien kiinteistöjen käyttötarkoitusmerkinnöiksi, eli luoteisosilta asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi ja lounaisosiltaan liike- ja toimistotilojen korttelialueeksi K-1. Kyseiset alueet ovat aikaisemmin olleet koulun piha-aluetta. Käyttötarkoitusmerkinnän muutos selkeyttää kiinteistöjen muodostamista ja muodostettavien tonttien piha-alueiden käyttöä. Jotta kiinteiden muinaisjäännösten säilyminen turvataan edelleen, merkitään alueet alueenosan suojelumerkinnällä sm-1. Tämä merkintä sm-1 turvaa suojelualueen säilymisen samalla tavoin kuin SM-1 käyttötarkoitusmerkintä, sillä näiden määräykset ovat identtiset. Puistokadun alue on yhä osoitettu autopaikkojen korttelialueena, jonka kautta saa järjestää ajoyhteyden siihen rajoittuville tonteille (LPA-11). Korttelialuetta on levennetty ja sen alueelle osoitettua pyörätievarausta siirretty uimahallin tontin rajasta kauemmas. Puistokadun varren puurivi merkitään säilytettäväksi. Puistokadun pysäköintialue on tarkoitus rakentaa kuluvan vuoden aikana uimahallin valmistumiseen mennessä. Varaukset maanalaiselle pysäköinnille (map) poistuvat kaavasta. Muun muassa tämän seurauksena muodostettavien tonttien ulkopuolelta autopaikkojen korttelialueilta LPA-11 ja LPA-12 järjestettävissä olevien autopaikkojen määrät ovat muuttuneet ja tarkentuneet. Muutokset perustuvat kortteliin suunniteltujen rakennushankkeiden viimeisimpiin suunnitelmiin ja niiden perusteella tehtyyn autopaikkalaskelmaan. Korttelin 27 länsiosassa on 1700-luvulta peräisin oleva joukkohauta, jota suojellaan yhä kaavassa sm-1- merkinnällä. Korttelin länsiosaan osoitettu puistomuuntamon
16(22) rakennusalan koko ja paikka on tarkentunut. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueen itäkulmaan, Kaivokadun jalkakäytävän varrelle on lisätty rakennusalavaraus bussipysäkkikatokselle. Alue- ja rakennusalarajojen tarkentamisen lisäksi tarkistetaan myös korttelin rakennusoikeuden määrää. Kokonaisrakennusoikeuden lisäys kaavamuutosalueella on 180 k-m2. Suurin sallittu kerrosluku kasvaa neljään alueen eteläkulmaan suunnitellun huoneistohotellin rakennusalan kohdalla, kuitenkin rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmän korkeusaseman laskiessa metrin alaspäin nyt rakenteilla olevan uimahallin kanssa samaan korkoon (+18.00). Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on n. 9000 m2. Kaavamuutokseen sisältyvä korttelialue jakaantuu liike- ja toimistorakennusten käyttötarkoitusalueeksi, jonka alueelle saa sijoittaa myös virkistys- ja vapaa-ajan palveluja (K-1) sekä asuin-, liikeja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). LPA-11 korttelialue laajenee hieman tulevaa uimahallikiinteistöä ja asuinkerrostaloa kohti. Ratapihankadun varrella sijaitseva LPA-12 korttelialue säilyy ennallaan. AL -korttelialueella suurin sallittu kerrosluku VI ja rakennusoikeus 3500 k-m2 säilyvät ennallaan. Myös K-1 korttelialueelle muodostettavan tontin 12 säilytettävällä rakennuksen osalla säilyy 2300 k-m2 rakennusoikeutta, kuten myös eri osien suurimmat sallitut kerrosluvut V ja IV. Saman tontin rakennusalan rakennusoikeus, johon uimahallin laajennusosa on rakentumassa, on tarkentunut 1050 k-m2:iin. Muodostettavalle tontille 13 on osoitettu rakennusoikeutta 3050 k-m2. Muutosalueen kokonaisrakennusoikeus on muutoksen jälkeen 9900 k-m2, eli lisäys on 180 k-m2. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Suunnitelma johtaa nykyistä kaupunkirakennetta täydentävään ja nykyiseen infraverkkoon tukeutuvaan ratkaisuun. Kaavan toteuttaminen tukee asumisen ja palveluiden lisäämistä Haminan keskustassa. Kaava mahdollistaa myös liike- ja toimistotilojen sekä hotellipalveluiden sijoittamisen alueelle. Muinaismuistolain mukaisten rakenteiden osalta kaavassa on merkintä, joka turvaa Museoviraston oikeudet viranomaisena. Kaavassa on myös annettu kaupunkikuvaan ja ympäröivän rakennuskannan huomioimiseen liittyviä määräyksiä. Kaavaratkaisua voidaan siten pitää maankäyttö- ja rakennuslain, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisena. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Kaavaratkaisulla on vaikutuksia mm. rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kaupunkikuvaan. Vaikutuksia on arvioitu suunnittelun eri vaiheiden yhteydessä. Arvioinnin periaatteet on määritelty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa kaavaratkaisujen ympäristöllinen merkitys, parantaa tehtävien ratkaisujen laatua sekä havainnollistaa osallisille ja päättäjille asemakaavan sisältöä. On huomioitavaa, että kaavamuutoksen vaikutukset voimassa olevaan kaavaan ovat vähäiset, sillä kaavamuutos noudattaa hyvin pitkälle rakenteellisesti ja mitoituksellisesti aiemman kaavan tavoitteita. Koska voimassa olevaa kaavaa ei ole eh-
17(22) ditty kokonaisuudessaan vielä toteuttamaan, on vaikutuksia pääosin tarkasteltu kaavamuutoksen toteutumisen näkökulmasta. Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset esitetään kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: 1. Ekologiset vaikutukset 2. Taloudelliset vaikutukset - vaikutukset yhdyskuntatalouteen 3. Sosiaaliset vaikutukset 4. Kulttuuriset vaikutukset 6.1 EKOLOGISET VAIKUTUKSET Vaikutukset maisemaan ja kallioperään Suunniteltu rakentaminen muuttaa nykyisin avoimen entisen koulun piha-alueen rakennetuksi ympäristöksi. Ympäristö muuttuu kaikilta osin kaupunkimaiseksi ja rakennetuksi. Koska alueella ei ole säilynyt alkuperäistä luonnonympäristöä, ei kaavalla ole luonnonmaisemaan kohdistuvia vaikutuksia. Kallio- ja maaperän osalta kaavan toteuttamisen vaikutukset ovat vähäisiä. Kallioperä on koko suunnittelualueella syvällä eikä kallio tule rakentamisen yhteydessä miltään osin esiin. Rakentaminen noudattaa koko alueella maaston pinnanmuotoja. Kaavan toteuttamiseksi ei jouduta tekemään suuria leikkauksia tai pengerryksiä, sillä uudisrakentamiseen osoitetut alueet ovat lähes tasaisia ja korkeusvaihtelut ovat nykyisellään vain muutamia metrejä. Alueen topografinen luonne säilyy. Varsinaiseen luonnonmaisemaan kohdistuvia vaikutuksia kaavamuutoksella ei ole, koska alueella ei ole säilynyt alkuperäistä luonnonympäristöä. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen Suunnittelualue on kokonaisuudessaan rakennettua kaupunkialuetta, jolla ei katsota olevan erityisiä säilytettäviä luonnonpiirteitä. Alueella ei ole todettu arvokkaita kasvitai eläinlajeja, joten kaavalla ei ole näiden osalta vaikutuksia. Sibeliuskadun sekä osin myös Satamakadun puurivit poistuvat rakentamisen myötä, mutta Puistokadun varren puurivi on määrätty kaavassa säilytettäväksi. Puurivin säilyttäminen ei poissulje mahdollisuutta harventaa puuriviä ja näin kasvattaa säilytettävien puiden etäisyyttä toisistaan. Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen Alueen rakentaminen vaikuttaa jossain määrin pintaveden virtauksiin. Rakentamisen myötä päällystettyjen tienpintojen ja pihojen hulevedet siirtyvät sadevesiviemäreitä myöten muualle kuin luonnollisesti tapahtuisi, jolloin maaperään suotaantuvan veden määrä vähenee erityisesti entisellä hiekkapintaisella piha-alueella. Suunnittelualue ei kuulu pohjavesialueisiin. Vaikutukset pohjavesiin ovat siten vähäiset.
18(22) 6.2 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET YHDYSKUNTATALOUTEEN Kaava mahdollistaa uimahallin ja huoneistohotellin sekä liiketiloja ja asuntoja sisältävän kokonaisuuden toteuttamisen. Virkistys- ja vapaa-ajanpalvelutarjonnan kasvu keskustassa muodostaa vetovoimatekijän, joka lisää asiointia keskustassa ja tätä kautta keskustan elinvoimaa, ja jonka ansiosta läheisten liiketilojen ja asuntojen haluttavuus ja markkina-arvo todennäköisesti nousevat. Läheiset hotellit pystyvät hyödyntämään uimahallin läheisyyttä markkinoinnissaan ja palvelutarjonnassaan. Vaikutukset yhdyskuntateknisten verkostojen kustannuksiin Asemakaavamuutoksen mukainen maankäyttö tukeutuu nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja eheyttää Haminan yhdyskuntarakennetta. Suunnittelualueen sijainti nykyisen kaupunkirakenteen keskellä mahdollistaa uusien rakennusten ja rakennusosien liittämisen infraverkkoon ilman, että alueelle tarvitsee rakentaa uusia vesijohto- ja/tai viemärilinjoja tai muuta infraverkkoa. Kaavalla ei siten ole välittömiä vaikutuksia yhdyskuntateknisten verkostojen kustannuksiin. Uusia katuyhteyksiä ei ole tarve rakentaa. Rakennusten perustamiskustannuksia laskee se, että suunnittelualue on kantavuudeltaan hyvää, pääosin routimatonta sora- ja hiekkamaata. Rakentamisteknisiä rajoituksia asettaa suhteellisen korkea pohjaveden taso, joka käytännössä estää mm. rakentamisen uimahallin allasosaston alapuolelle. Tämä on yksi syy, miksi Hotelli Haminan uimahalliin yhdistävä maanalainen yhdyskäytävävaraus muutetaan kaavamuutoksessa kadun ylittäväksi varaukseksi. Eri yhdyskuntateknisten verkostojen päälinjat kulkevat Sibeliuskadun alla. Pelkästään yhdystunnelin aiheuttamien putkistojen siirtämisen kustannukset on arvioitu olevan n.170 000 euroa (v.2007). Kustannukset kuuluvat suunnitelmia toteuttavien tahojen maksettaviksi. Maanalaisen yhdyskäytävän toteuttaminen on todettu olevan taloudellisesti mahdotonta ja kannattamatonta. Aluetaloudelliset vaikutukset Rakennushanke toteutetaan yksityisenä investointina, jonka kustannukset tarkentuvat hankkeen edetessä. Kaavan mahdollistaman rakentamisen myötä kortteli täydentyy kokonaisuudeksi, joka lisää keskusta-alueen markkina-arvoa, viihtyisyyttä ja vetovoimaa. 6.3 SOSIAALISET VAIKUTUKSET Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Suunniteltu rakentaminen ei aiheuta korttelin ympäristöön sellaisia muutoksia, jotka voisivat merkittävästi vähentää korttelin tai naapurikortteleiden asukkaiden viihtyvyyttä. Uusi rakentaminen sijoittuu korttelia ympäröivien katujen varteen täydentäen korttelirakennetta. Lisääntyvä liikenne voidaan ohjata pääosin Satamakadulle ja Sibeliuskadulle, jotka toimivat jo nykyisin keskustan pääkatuina. Kaavaratkaisu ei siten vähennä mainittavasti nykyisten asukkaiden viihtyvyyttä.
19(22) Liikennemelu Suunnittelualueelle ja siihen rajautuville kaduille arvioidut liikennemäärät eivät tulevaisuudessa todennäköisesti aiheuta pihamelutasoja, jotka ylittäisivät valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaiset päivä- ja yömelun ohjearvot [50 ja 55 db(a)]. Vaikutukset palvelujen saatavuuteen Asemakaavan muutos mahdollistaa osaltaan keskustan kaupallisen kehittämisen tarjoamalla mahdollisuuden rakentaa myös liiketiloja keskeiselle paikalle. Haminan keskustan nykyinen uimahalli on uuden uimahallin valmistuttua tarkoitus purkaa, sillä se on tekniikaltaan vanhentunut ja kooltaan riittämätön nykyiseen kysyntään. Koska uusi uimahalli on vain parin sadan metrin päässä vanhasta, ei keskustan palveluverkko ja palvelujen tavoitettavuus tältä osin muutu. Kaava mahdollistaa myös keskusta-asumisen lisäämisen, mikä osaltaan tukee päivittäistavarakaupan edellytyksiä alueella. Talousalueen väestöpohjan ei ole ennustettu lähitulevaisuudessa juuri muuttuvan. Merkillepantavaa tosin on, että päiväkävijöiden ja erityisesti venäläisten määrän on arvioitu kasvavan merkittävästi. Vaikutukset liikennejärjestelyihin ja liikenneturvallisuuteen Kaavaratkaisulla ei ole vaikutusta alueen liikenneverkkoon, sillä esitetty maankäyttö tukeutuu olemassa oleviin katuihin (Puistokatu, Kaivokatu, Satamakatu, Sibeliuskatu). Puistokatu ei kuitenkaan pysäköintialueen toteuttamisen jälkeen enää toimi ensisijaisesti katuna. Tonttiliittymät voidaan osoittaa kaikilta ympäröiviltä kaduilta. Kaavaratkaisu ei lisää auto- ja kevyen liikenteen risteämistä. Puistokadun suuntaisesti on osoitettu yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla huoltoajo on sallittu, ja joka muodostaa yhtenäisen autoliikenteestä erotetun yhteyden Kaivokadun ja Sibeliuskadun välille. Vaikutuksia lieventää kokonaisuudessaan liikenteen jakautuminen usealle kadulle. 6.4 KULTTUURISET VAIKUTUKSET Vaikutukset kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan Kaavan suorakulmainen koordinaatisto jatkaa vuoden 1888 asemakaavan ja Haminan torin ympäristön kaavoitusperinnettä. Kaavamuutos ei siten riko periaatetta, jonka mukaan ympyräkaavan ulkopuolella noudatetaan suorakulmaista rakennetta, kuten tähänkin asti. Kaavan toteuttaminen täydentää nykyisin väljästi rakennetun alueen kaupunkirakenteessa. Erityisesti Sibelius- ja Satamakatujen puolille muodostuu selvärajaista kaupunkitilaa ja umpikorttelirakennetta. Samalla kaavaratkaisu kuitenkin säilyttää korttelin nykyisen, melko avoimen yleisilmeen muihin suuntiin. Perinteistä funktiona-
20(22) listista rakennusten sijoittamisperiaatetta, jossa rakennukset eivät ulotu korttelin reunoihin saakka, on noudatettu Puistokadun ja Lipputornin puolilla. Uusi rakentaminen vaikuttaa koko torin alueen yleisilmeeseen. Nykyisen epämääräisesti rajautuvan koulun pihan tilalle muodostuu koillisen suuntaan uusi selvästi rajautuva toritilan jatke. Kaavamuutoksen myötä suunnittelualue kaiken kaikkiaan tiivistyy ja sen lähimiljöö muuttuu uusien rakennusten myötä. Nykyinen 9720 k-m2:n kerrosala kasvaa 9 900 k-m2:iin. Uudisrakennusten osalta kaupunkirakenne muodostuu suhteellisen matalaksi, joten se noudattaa Haminan torin ympäristön vakiintunutta mittakaavaa. Sibelius- ja Satamakadun puoleiset julkisivut muodostuvat tasakorkeaksi. Kaupungin silhuetti muuttuu kaavan myötä vain vähän, sillä uusi rakentaminen ei nouse koulun nykyisen räystäslinjan yläpuolelle, vaan säilyttää vanhan rakennuksen ääriviivat lähes sellaisenaan. Vaikutukset rakennuksiin ja rakennettuun kulttuuriympäristöön sekä muinaismuistoihin Kaavassa suojellaan yhä n. puolet entisestä koulukompleksista eli salisiipi ja pääportaikko. Uudet rakennusosat voidaan liittää vanhan kanssa saumattomaksi kokonaisuudeksi. Marianna Heikinheimon mukaan koulun keskeisiä sisätiloja olivat portaikot, aulat, luokkahuonetyyppi ja juhlasali. Koulun pohjoissiiven purkaminen on hävittänyt luokkahuoneet, mutta säilyttänyt muut keskeiset sisätilat. Pohjoissiiven kaupunkikuvallinen asema säilyy, kun sen paikalle rakennetaan ääriviivoiltaan vanhan mukainen rakennus. Kattomuodon määrääminen lähes tasakatoksi (maksimikaltevuus 1:20) palauttaa rakennusosan alkuperäistä hahmoa. Uuden ja vanhan rakentamisen yhdistämisellä muodostetaan kaupunkikuvaan uudenlaista kerroksellisuutta ja vuoropuhelua erilaisten tyylien välille. Kaava antaa mahdollisuuden mielenkiintoiseen ja tyylillisesti monikerroksiseen ratkaisuun. Helsingin bastionin bastionirakenteet on aiemmassa kaavassa suojeltu muodostamalla alue muinaismuistoalueeksi (SM-1). Bastionin ympärille on muodostettu keskimäärin viiden metrin levyinen suojavyöhyke, joka vastaa muinaismuistolain mukaista suoja-aluetta. Museoviraston edustajan mukaan bastionirakenteet olisi teknisesti mahdollista säilyttää jo kahden metrin suoja-alueella. Nyt pääkäyttötarkoitusmerkintää muutetaan lipputornin puistikon ulkopuolisilta osiltaan. Alueet on sen sijaan merkitty alueenosan suojelumerkinnällä sm-1. Tämä merkintä turvaa kiinteiden muinaisjäännösten säilymisen maan alla sallien kuitenkin maanpinnalla tonttiliikenteen. Kaavaluonnoksessa ehdotettu alueenosan merkintä sm-1 turvaa suojelualueen säilymisen samalla tavoin kuin SM-1 käyttötarkoitusmerkintä, sillä näiden määräykset ovat identtiset. Bastionin ja sen suojavyöhykkeen ulkopuolinen, osittain säilynyt vallihauta ja vastamuuri on osoitettu normaaliksi rakentamisalueeksi. Vastamuuri on muinaismuisto-