Kauppa-Joupin asemakaavoitus

10.5.2010 Kauppa-Joupin asemakaavoitus Kaupallisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi

2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Kauppa-Jouppi ja Seinäjoen markkina-alue...6 1.1. Selvityksen tavoitteet... 6 1.2. Nykyinen markkina-alue... 6 1.3. Kauppa-Joupin asemakaava ja kaupan tarjonta... 8 2. Väestö ja ostovoima vaikutusalueella...12 2.1. Väestö ja ostovoima...12 2.2. Ostovoiman virtaukset...16 2.3. Pinta-alan laskennallinen lisätarve Seinäjoelle...17 3. Kaupallinen toimintaympäristö...20 3.1. Kaupan alueet Seinäjoella...20 3.2. Kaupan hankkeita seudulla...23 3.3. Liikenne...24 4. Kaupallisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi...25 4.1. Ostovoiman suuntautumiseen kohdistuvat vaikutukset...25 4.2. Yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset...26 4.2.1. Palveluverkko...26 4.2.2. Vaikutukset muihin keskuksiin...27 4.2.3. Lähikaupat...30 4.2.4. Seinäjoen asema yliseudullisena kaupan keskuksena...31 4.2.5. Joupin alueen kehitysnäkymät...31 4.3. Kaupunkikuva...32 4.4. Liikenne...32 4.5. Sosiaalisten vaikutusten arviointi...32 4.5.1. Alueen sosiaalinen luonne...33 4.5.2. Toiminnallisuus...34 4.5.3. Koettu ympäristö/elämyksellisyys...35

3 Yhteenveto Kauppa-Joupin alue sijaitsee reilun kilometrin päässä Seinäjoen keskustasta kantatie 67:n varrella. Alueelle suunnitellaan asemakaavan muutosta, joka mahdollistaisi noin 100 000 neliön kaupan rakentamisen nykyisen tarjonnan lisäksi. Jouppi on jo tällä hetkellä tunnettu kaupan keskittymä. Kaupan alueen laajennus tekisi siitä koko seudun suurimman yhtenäisen kaupan alueen. Seinäjoen seudun merkittävin kaupallinen keskus on Seinäjoen keskusta, jossa on markkinaalueen suurin erikoiskauppojen tarjonta. Muita merkittäviä kaupan keskittymiä ovat etenkin Hyllykallion ja Rengastien alueet, joiden lisäksi varsinkin Pohja-Kapernaumin alue kehittyy tulevaisuudessa merkittäväksi kaupan keskittymäksi. Kaikki Seinäjoen nykyiset kaupan keskittymät ovat sijoittuneet hyville paikoille yhdyskuntarakenteen sisään. Merkittävimmät kaupan hankkeet ovat nykyisten keskuksien laajennuksia. Seinäjoen kaupan markkina-alue on jopa suurempi kuin koko Etelä-Pohjanmaan alue, ja asukkaita markkina-alueella on noin 209 000. Etenkin erikoistavarakaupassa Seinäjoen asema on vahva, ja ostovoimavirtaus markkina-alueen kunnista Seinäjoelle on huomattava. Päivittäistavarakaupassa kulutuskäyttäytyminen suosii enemmän lähellä olevaa kauppaa, joten ostovoimavirtaus päivittäistavarakaupassa Seinäjoelle ei ole niin suurta. Ennusteiden mukaan Seinäjoen markkina-alueen väkimäärä kasvaa noin 221 000 asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä. Kasvu on erityisen vahvaa Seinäjoen seudulla aivan markkina-alueen ytimessä. Asukasmäärän lisäksi myös kulutuskysyntä kasvaa tulevina vuosina. Vuoteen 2030 mennessä ostovoiman kasvu vaatii uusia kaupan neliöitä jopa yli 200 000 neliötä, josta suurin osa on erikoiskauppaa. Valtaosa uudesta kaupasta toteutuu maakunnan keskuksessa Seinäjoella. Kauppa-Joupin lisäksi uusia neliöitä suunnitellaan erityisesti Pohja-Kapernaumin alueelle, Seinäjoen keskustaan ja pidemmällä aikavälillä myös Seinäjoen itäisen ohikulkutien liittymiin. Hankkeiden myötä Seinäjoen asema vahvana koko markkina-aluetta palvelevana kaupan

4 keskuksena vahvistuu. Muiden kuntien kaupan tarjonta perustuu nyt ja tulevaisuudessa pääosin oman kunnan ostovoimaan, joka mahdollistaa vain rajatun määrän erikoiskaupan tarjontaa. Mittavat erikoiskaupan ostokset on jatkossakin tarkoituksen mukaista hoitaa Seinäjoella. Sen sijaan päivittäistavarakaupat ja erikoiskaupan lähipalvelut säilyvät ja kehittyvät pienemmissäkin kunnissa. Joissain markkina-alueen kunnissa, kuten Töysässä ja Kauhajoella, on jo nykyisin muodostunut useampaa kuntaa palveleva kaupallinen keskittymä. Seinäjoen vahva asema hyödyttää kuitenkin myös muiden markkina-alueen kuntien asukkaita, sillä ostosmatkat kauempana sijaitseviin maakuntakeskuksiin kuten Vaasaan, Tampereelle ja Jyväskylään vähenevät. Joupin asemakaava ja siten kaupan alueen laajentuminen mahdollistaisivat Kauppa-Joupin kehittymisen Seinäjoen suurimmaksi yhtenäiseksi kaupan alueeksi. Kauppa-Joupin toteutuminen vahvistaa ostovoiman virtausta Seinäjoen muista osista Jouppiin ja myös muista markkina-alueen kunnista Seinäjoelle. Ostovoiman kasvu Joupin markkina-alueella ja erityisesti Seinäjoen seudulla on kuitenkin niin vahvaa, että se riittää kattamaan laajennuksen tuottaman arvioidun myynnin pidemmällä aikavälillä. Silti etenkin erikoiskaupassa kaupan hankkeita on vireillä enemmän kuin ostovoiman kasvu mahdollistaisi. Suurin kilpailu tapahtuisi nimenomaan keskustan ulkopuolelle sijoittuvien muiden kaupan keskittymien kanssa. Todennäköistä on, että kaikki kaupunkiseudun kilpailevat kaupan hankkeet eivät toteudu tai toteutuvat vasta erittäin pitkällä aikavälillä. Kauppa-Joupin palvelutarjonnan kasvu lisää kilpailua Seinäjoen keskustan ja keskustan ulkopuolisten kaupan alueiden välillä. Kauppa-Jouppi on lähimpänä keskustaa oleva kaupan rakentamiseen soveltuva laaja alue. Tarjonnaltaan Kauppa-Jouppi ja keskusta täydentävät toisiaan ja muodostavat lähes yhtenäisen kauppakeskittymäparin, joka vahvistaa Seinäjoen kaupallista asemaa maakunnan kasvukeskuksena. Monelle Seinäjokea sijaintipaikkana miettivälle kaupan ketjulle tai yritykselle Jouppi ja Pohja-Kapernaumi ovat vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja. Siten nämä kaksi kaupan aluetta joutuvat kilpailutilanteeseen etenkin erikoiskaupan ketjumyymälöistä. Kaupan ketjujen ja yritysten kannalta tilanne on erittäin mieluisa, sillä Seinäjoella on kaksi hyvällä paikalla sijaitsevaa liikepaikkaa tarjolla. Joupin ja Pohja-Kapernaumin hankkeet ovat olemassa olevien kaupan keskittymien laajennuksia olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisällä. Siten kasvutarpeen toteutuminen nykyisissä keskuksissa vähentää painetta kokonaan uusien kaupan alueiden syntymiseen. Päivittäistavarakaupan osuus Kauppa-Joupin hankkeesta on suhteellisen vähäinen ja alueelle suunniteltu hypermarket kilpailee pääosin muiden hypermarkettien kanssa. Seinäjoen asuinalueiden lähikauppojen toimintaedellytyksiin Kauppa-Joupilla tuskin on suoraa

5 vaikutusta lukuun ottamatta vieressä sijaitsevaa S-markettia. Kokonaisuudessaan hanke kiristää päivittäistavarakaupan kilpailua, mutta kauempana sijaitsevien muiden Seinäjoen markkina-alueen päivittäistavarakaupan lähipalveluiden toimintaedellytyksiin hankkeella ei ole olennaisia vaikutuksia. Kuntakeskuksille ja asuinalueiden myymälöille jää edelleen rooli päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan lähipalvelujen ostopaikkoina. Julkisten palveluiden sijoittumiseen hankkeella ai ole vaikutuksia. Kauppa-Joupin sosiaaliset vaikutukset kohdistuvat eniten lähialueella asuviin sekä alueella asioiviin ja työssäkäyviin. Seinäjoen markkina-alue on laaja, joten Kauppa-Jouppi vaikuttaa monen ihmisen asiointeihin ja ajankäyttöön. Kaupalliset vaikutukset ovat kuitenkin suurimmillään lähialueilla. Kuluttajien kannalta muutos nykyiseen verrattuna on lähinnä kaupan tarjonnan monipuolistuminen, joka tuo vaihtoehtoja kuluttajan arkeen. Sekä työntekijän että asukkaan kannalta Kauppa-Jouppi pääosin vahvistaa Seinäjoen identiteettiä, ja vähentää asiointimatkoja kauempana sijaitseviin kauppa- ja työpaikkakeskittymiin. Espoossa 10.5.2010 Kyösti Pätynen KTM, konsultti Saku Järvinen KTM, konsultti

6 1. Kauppa-Jouppi ja Seinäjoen markkina-alue 1.1. Selvityksen tavoitteet Työn lähtökohtana on Entrecon Oy:n Kauppa-Joupin alueelle tekemä kaupallinen selvitys (Joupin kauppapuistikon kehittämissuunnitelma, 2007). Tätä selvitystä täydentämään tarvittiin raportti Kauppa-Joupin kaupallisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Tämän selvityksen lisäksi Joupista on tekeillä myös liikenneselvitys. Selvityksen tavoitteena on osoittaa Kauppa-Joupin asemakaavan mahdollistaman kaupallisen kokonaisuuden kaupalliset ja sosiaaliset ympäristövaikutukset. Toimialatarkastelu rajataan vähittäiskauppaan, jota tarkastellaan myös toimialoittain. Suurin osa Joupin alueen tulevasta tarjonnasta on erikoiskauppaa, josta valtaosa olisi tilaa vaativaa kauppaa (asuminen, sisustaminen, kodinkone). Asemakaava mahdollistaisi Jouppiin myös keskustatyyppistä erikoiskauppaa, kuten muotikauppaa. Päivittäistavarakaupan tarjonta keskittyisi hypermarkettiin. Myös vapaa-ajan, viihteen ja muiden kaupallisten palveluiden kehityskuvaa arvioidaan. Tutkimusalueena on koko Seinäjoen laaja markkina-alue, joka ulottuu Etelä-Pohjanmaan ulkopuolelle. Kaupalliset vaikutukset kohdistuvat luonnollisesti eniten Seinäjoelle sekä Seinäjoen läheisiin kuntiin, joten tarkastelu painottuu lähialueisiin. 1.2. Nykyinen markkina-alue Seuraavassa on esitetty Seinäjoen markkina-alue. Markkina-alueen rajaus perustuu TNS Gallup Oy:n Suuren Vaikutusaluetutkimukseen (2006), jossa puhelinhaastattelujen perusteella on selvitetty kuluttajien asiointivirtoja kuntien välillä. Seinäjoen päämarkkinaalue on kartassa rajattu mustalla viivalla. Se sisältää myös Kauhajoen ja Töysän paikallismarkkina-alueet (kuvassa vihreä ja lila alue).

7 0 30 60 kilometriä PIETARSAARI KOKKOLA VAASA SEINÄJOKI Töysä Kauhajoki JYVÄSKYLÄ Kankaanpää Jämsä PORI TAMPERE Kuva 1 Seinäjoen markkina-alue TNS Gallupin Suuren Vaikutusaluetutkimuksen mukaan (2006) Seinäjoen markkina-alue on laaja ja sillä asuu noin 208 000 asukasta. Suomen 28 päämarkkina-alueesta Seinäjoki on kuudenneksi suurin heti Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän jälkeen. Esimerkiksi Vaasan päämarkkina-alueella asukkaita vain reilut 120 000. Markkina-alueen lisäksi olennainen aluejako on Seinäjoen seutu, joka muodostaa Seinäjoen vaikutusalueen ytimen. Seinäjoen seudulla asukkaita on noin 123 000. Seinäjoen seutu sisältää seuraavat kunnat: Seinäjoki, Nurmo, Ylistaro (uusi Seinäjoen kaupunki) Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kurikka, Lapua

8 1.3. Kauppa-Joupin asemakaava ja kaupan tarjonta Joupin alue sijaitsee keskeisellä paikalla Seinäjoen kaupunkirakenteessa. Alueen ohi kulkee kantatie 67, mutta nykyisin asiointi alueelle tapahtuu Suupohjantien kautta. Uuden liittymän toteuttaminen alueelle suoraan kantatieltä parantaa tulevaisuudessa selvästi alueen saavutettavuutta ja nostaa sen kiinnostavuutta myös kaupan sijaintipaikkana. Joupin suurin vähittäiskaupan yksikkö on Citymarket, jonka yhteydessä on useita erikoisliikkeitä. Muita alueen suuria vähittäiskaupan yksiköitä ovat K-rauta, Minimani ja Sopuraha. Alueella on myös jonkin verran muuta pienempää vähittäiskauppaa ja palveluyrityksiä. Siten alue on jo tullut tunnetuksi kaupan asiointikohteena. Alueella on jonkin verran myös keskeiseen sijaintiin nähden epätarkoituksenmukaisia toimintoja (autopurkamo, vanhoja varastorakennuksia, asutusta), jotka pääosin poistuvat tulevaisuudessa. Maakuntakaavassa Joupin alue on merkitty maakuntakeskuksen keskustatoimintojen alueeksi muiden keskeisten Seinäjoki-Nurmon taajama-alueiden ohella. Yleiskaavassa Joupin alue on merkitty pääosin yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PK) ja teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Myös virkistysalueita on jonkin verran. Yleiskaavassa samoin kuin voimassa olevissa asemakaavoissa olevat aluevaraukset eivät Joupin osalta vastaa nykyisiä tarpeita ja tavoitteita. Seuraavassa kartassa on esitetty Kauppa-Joupin uusi asemakaavaluonnos sekä vanha kaavakartta.

9 Kuva 2 Joupin asemakaavaluonnos ja vanha asemakaava Kauppa-Joupin asemakaavan perusteella aluetta on tarkoitus kehittää mittavaksi kaupan keskittymäksi. Seuraavassa kuvassa on esitetty havainnekuva aluetta suunnitelleen YIT:n suunnitelmasta. Alueelle sijoittuisi yhteensä yli 100 000 neliötä uutta kaupan pinta-alaa. Alue valmistuisi todennäköisesti useassa eri vaiheessa useiden vuosien kuluessa. Ensimmäisenä on ajateltu valmistuvan alueen itäinen reuna nykyisten kaupan yksiköiden vieressä.

10 Vaihe II- Vaihe I Kuva 3 Havainnekuva Joupin maankäyttösuunnitelmasta (YIT) Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutuisi 19 000 neliön hypermarket, josta päivittäistavarakauppaa olisi todennäköisesti alle 5 000 neliötä. Toisessa vaiheessa hypermarketin olisi mahdollista laajentua vielä 5 000 neliöllä siten, että laajentuneen hypermarketin koko olisi noin 24 000 neliötä. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluisivat hypermarketin lisäksi 15 000 neliön kauppakeskus sekä 1 500 neliön liikerakennus, joka tulisi todennäköisesti liikennepalveluaseman käyttöön. Kauppakeskus sijoittuisi samaan kokonaisuuteen hypermarketin kanssa, ja sisältäisi todennäköisesti suuren joukon keskustatyyppistä erikoiskauppaa (kuten muotikauppaa) sekä ravintoloita ja kaupallisia palveluita. Vaiheessa II voisi valmistua hypermarketin laajennuksen lisäksi yli 60 000 neliötä tilaa vievälle kaupalle tai muille suurille erikoiskaupoille tai palvelutoiminnoille. Koko hanke olisi kokonaisuudessa siis yli 100 000 neliötä ja se muodostaisi yhtenäisen kokonaisuuden pysäköintipaikkoineen. Seuraavassa on esitetty taulukko liiketilojen jakautumisesta osittain ja vaiheittain. Taulukko 1 Joupin alueen liiketilojen laajuus ja vaiheistus Vaihe I Vaihe II Yhteensä Hypermarket 19 000 5 000 24 000 Kauppakeskus 15 000 15 000 Liiketila 1 1 500 1 500 Liiketila 2 13 000 13 000 Liiketila 3 7 000 7 000 Liiketila 4 7 000 7 000 Liiketila 5 14 000 14 000 Liiketila 6 20 000 20 000 Yhteensä 35 500 66 000 101 500 Todennäköisesti hanke valmistuisi useassa eri vaiheessa ja toteutumisjärjestys ei välttämättä noudata edellä kuvattua. Hankkeen kokonaispinta-alasta vähittäiskauppaa olisi todennäköisesti suurin osa. Päivittäistavarakaupan, erikoistavarakaupan ja tilaa vievän kaupan lisäksi hankkeeseen voisi sijoittua myös moottoriajoneuvojen kauppaa. Myös

11 erilaiset kaupalliset palvelu voisivat viedä useita tuhansia neliöitä. Päivittäistavarakaupan myynti hankkeessa voisi olla pidemmällä aikavälillä suuruusluokaltaan vajaa 40 miljoonaa euroa ja erikoiskaupan ja tilaa vievän kaupan yhteensä noin 200 miljoonaa euroa. 1 Tätä voidaan pitää varsin kunnianhimoisena myyntitavoitteena. Päivittäistavarakaupassa tavoitemyyntiin pääseminen vie todennäköisesti aikaa vuosia. Erikoiskaupan myynti taas riippuu suuresti kaupan toimialasta. Paljon tilaa vaativien erikoiskauppojen myyntitehokkuudet ovat todennäköisesti selvästi pienempiä ja siten erikoiskaupan myynti voi jäädä selvästi pienemmäksi kuin 200 miljoonaa euroa. 1 Oletus: 10 % pinta-alasta on moottoriajoneuvojen kauppaa tai kaupallisia palveluita. Päivittäistavaroiden myyntitehokkuus on 8 000 euroa/k-m2 ja erikoistavaroiden ja tilaa vievän kaupan keskimäärin 2 500 euroa/k-m2.

12 2. Väestö ja ostovoima vaikutusalueella 2.1. Väestö ja ostovoima Tässä selvityksessä on Seinäjoen kaupungin osalta käytetty väestöennusteena kaupungin omaa väestötavoitetta, joka perustuu 1,5 prosentin vuosittaiseen kasvuun. Muiden markkina-alueen kuntien osalta on käytetty Tilastokeskuksen vuonna 2009 julkistettua ennustetta. Vuoteen 2030 mennessä väestön määrä kasvaa Seinäjoen markkina-alueella yhteensä lähes 13 000 asukkaalla. Siten väkiluku vuonna 2030 olisi noin 221 000. Pääosa väestönkasvusta tapahtuu kuitenkin vain Seinäjoen seudulla (+20 361 asukasta) ja erityisesti Seinäjoen kaupungissa (+21 809 asukasta). Seinäjoen lisäksi seudun ainoita kasvavia kuntia ovat Ilmajoki (+526 asukasta) ja Lapua (+457 asukasta). Muualla Seinäjoen markkina-alueella väestökehitys on negatiivista Töysän kuntaa lukuun ottamatta. Tarkemmat luvut on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 2 Väestö Seinäjoen markkina-alueella kunnittain 2008-2030 Alue 2007 2008 2010 2015 2020 2025 2030 Muutos 2008-2030 Seinäjoki 55 356 56 211 57 928 62 405 67 228 72 423 78 020 21 809 39 % Ilmajoki 11 635 11 680 11 626 11 769 11 929 12 086 12 206 526 5 % Jalasjärvi 8 495 8 343 8 342 8 150 8 015 7 924 7 845-498 -6 % Kauhava 17 974 17 773 17 614 17 178 16 889 16 702 16 516-1 257-7 % Kurikka 14 928 14 749 14 671 14 425 14 279 14 183 14 073-676 -5 % Lapua 14 178 14 234 14 203 14 356 14 515 14 624 14 691 457 3 % Seinäjoen seutu 122 566 122 990 124 384 128 283 132 855 137 942 143 351 20 361 17 % Isojoki 2 518 2 458 2 448 2 343 2 271 2 230 2 206-252 -10 % Karijoki 1 579 1 574 1 527 1 441 1 390 1 354 1 330-244 -16 % Kauhajoki 14 428 14 379 14 232 14 047 13 941 13 895 13 859-520 -4 % Teuva 6 158 6 077 5 840 5 523 5 292 5 119 4 978-1 099-18 % Suupohjan seutu 24 683 24 488 24 047 23 354 22 894 22 598 22 373-2 115-9 % Alavus 9 530 9 471 9 421 9 308 9 251 9 226 9 187-284 -3 % Kuortane 4 073 4 019 4 009 3 868 3 780 3 705 3 642-377 -9 % Töysä 3 258 3 235 3 370 3 515 3 650 3 762 3 848 613 19 % Ähtäri 6 758 6 620 6 611 6 403 6 281 6 196 6 129-491 -7 % Kuusiokunnat 23 619 23 345 23 411 23 094 22 962 22 889 22 806-539 -2 % Alajärvi 10 698 10 634 10 329 9 914 9 605 9 366 9 175-1 459-14 % Evijärvi 2 827 2 780 2 697 2 536 2 417 2 326 2 253-527 -19 % Lappajärvi 3 564 3 517 3 322 3 053 2 859 2 717 2 607-910 -26 % Soini 2 526 2 455 2 423 2 258 2 137 2 055 1 998-457 -19 % Vimpeli 3 332 3 302 3 265 3 128 3 027 2 955 2 891-411 -12 % Järviseutu 22 947 22 688 22 036 20 889 20 045 19 419 18 924-3 764-17 % ETELÄ-POHJANMAA 193 815 193 511 193 878 195 620 198 756 202 848 207 454 13 943 7 % Isokyrö 5 016 4 991 4 998 4 979 4 979 4 981 4 971-20 0 % Kihniö 2 280 2 223 2 225 2 155 2 114 2 092 2 077-146 -7 % Virrat 7 693 7 629 7 434 7 154 6 985 6 864 6 759-870 -11 % Muut kunnat 14 989 14 843 14 657 14 288 14 078 13 937 13 807-1 036-7 % KOKO VAIKUTUSALUE 208 804 208 354 208 535 209 908 212 834 216 785 221 261 12 907 6 % Väestön sijoittuminen vaikutusalueella nykytilanteessa on esitetty oheisella kartalla. Kartassa on esitetty väestö vuoden 2007 lopussa 250 m * 250 m ruuduissa. Kauppa-Joupin

13 sijainti on osoitettu tähdellä. Väestön nähdään sijoittuvan pääosin tarkastelualueen etelä- ja kaakkoispuolelle. Kuva 4 Väestö Seinäjoella 31.12.2007 250m * 250 m ruuduissa. Väestötieto Tilastokeskus, Ruutuaineisto, pohjakartta Logica/MML Vähittäiskaupan ostovoiman ja sen kasvun tarkasteleminen perustuu kahteen muuttujaan: kulutuslukuun ja väestöön. Vuosien 2008-2009 ostovoima perustuu Vähittäiskauppa Suomessa 2008 -julkaisun Etelä-Pohjanmaan vuoden 2008-2009 kulutuslukuihin (Santasalo & Koskela 2008, päivitetyt vuoden 2009 luvut www.tuomassantasalo.fi). Seuraavassa taulukossa on esitetty nämä luvut sekä niiden oletetut kasvuprosentit. Erikoistavaroihin suuntautuvan ostovoiman oletetaan kasvavan nopeammin kuin päivittäistavaroiden ostovoiman. Ostovoiman arvioidaan kasvavan hitaammin vuoden 2020 jälkeen. Päivittäistavarakauppa (pt-kauppa) tarkoittaa ruoan, pesu- ja puhdistusaineiden, kotitalouspapereiden ja muiden päivittäin tarvittavien kulutustavaroiden kauppaa. Erikoistavarakauppa (et-kauppa) tarkoittaa erilaisten kestokulutustavaroiden kauppaa. Erikoistavarakauppa jakautuu paljon tilaa vaativan erikoistavaran (TIVA) kauppaan ja muuhun erikoistavarakauppaan. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa ovat rauta-, kodinkone-, huonekalu ja puutarha-alan kauppa sekä autojen ja varaosien kauppa. Autokaupan ostovoimaa ei tässä selvityksessä ole huomioitu, koska se poikkeaa muusta vähittäiskaupasta merkittävästi ostosten suuren kerta-arvon ja harvoin tehtävien ostojen vuoksi. Muu erikoiskauppa sisältää kaikki erikoiskaupan alat, jotka eivät ole tilaa vaativan tavaran kauppaa. Tärkeimpiä tuoteryhmiä ovat mm. muoti-, urheilu-, kirja- ja optisen alan kauppa. Kaksi kasvuoletusta: Hidas kasvu (A)

14 vuoden 2010 kulutuksen kasvu 0 % erikoistavarakaupan ostovoiman kasvu vuoteen 2020 on 2 %/v. ja vuosina 2020-2030 1,5 %/v. päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvu vuoteen 2020 1 % /v. ja vuosina 2020-2030 0,5 %/v. Nopea kasvu (B) kasvu alkaa jo vuonna 2010, jolloin erikoistavarakaupan kasvu on 2 % ja päivittäistavarakaupan kasvu 1 % erikoistavarakaupan ostovoiman kasvu vuoteen 2020 4 %/v. ja vuosina 2020-2030 3%/v. päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvu vuoteen 2020 2%/v. ja vuosina 2020-2030 1 %/v. Taulukko 3 Vähittäiskaupan kulutusluvut Etelä-Pohjanmaalla v. 2008, 2009 ja 2010-2030 (A: hidas kasvu) Kulutusluvut, hidas kasvu Toimiala 2008 2009 2010 2020 2030 Päivittäistavarakauppa ml. alkoholi 2 602 2 653 2 653 2 931 3 080 Tilaa vievä kauppa 1 140 1 004 1 004 1 224 1 420 Muu erikoiskauppa pl. alkoholi 1 824 1 764 1 764 2 150 2 496 Erikoistavarakauppa yhteensä 2 964 2 768 2 768 3 374 3 916 Yhteensä 5 566 5 421 5 421 6 305 6 996 Taulukko 4 Vähittäiskaupan kulutusluvut Etelä-Pohjanmaalla v. 2008, 2009 ja 2010-2030 (B: nopea kasvu) Kulutusluvut, nopea kasvu Toimiala 2008 2009 2010 2020 2030 Päivittäistavarakauppa ml. alkoholi 2 602 2 653 2 680 3 266 3 608 Tilaa vievä kauppa 1 140 1 004 1 024 1 516 2 037 Muu erikoiskauppa pl. alkoholi 1 824 1 764 1 799 2 663 3 579 Erikoistavarakauppa yhteensä 2 964 2 768 2 823 4 179 5 617 Yhteensä 5 566 5 421 5 503 7 446 9 225 Väestön ja kulutuksen kasvuennusteiden perusteella on laskettu päivittäistavarakaupan sekä erikoistavarakaupan ostovoima Seinäjoen markkina-alueella vuosina 2008, 2010, 2020 ja 2030. Taloudellisesta taantumasta johtuvan epävarmuuden vuoksi kulutusluvun kasvulle on arvioitu nopean sekä hitaan kasvun mukainen kehitys sekä niistä johdettu keskiarvo. Kasvuoletukset on esitetty aiemmin.

15 Päivittäistavarakaupan (ml. Alko) ostovoima Seinäjoen markkinaalueella v. 2008, 2010, 2020 ja 2030 850 800 798 750 740 milj. euroa 700 650 695 659 682 Hidas kasvu Keskiarvo Nopea kasvu 624 600 550 542 559 553 500 Kuva 5 v. 2008 v. 2010 v. 2020 v. 2030 Päivittäistavarakaupan ostovoima Sinäjoen markkina-alueella vuosina 2008, 2010, 2020 ja 2030. Päivittäistavarakaupan ostovoima kasvaa Seinäjoen markkina-alueella vuoteen 2030 mennessä 140-256 miljoonaa euroa eli 26-47 %. Kasvuoletusten keskiarvon mukaan laskettu kulutus kasvaisi 198 miljoonaa euroa (37 %).

16 Erikoistavarakaupan ostovoima Seinäjoen markkina-alueella v. 2008, 2010, 2020 ja 2030 1 300 1 243 1 200 1 100 1 055 1 000 milj. euroa 900 889 866 Hidas kasvu Keskiarvo Nopea kasvu 800 804 700 718 600 618 589 577 500 v. 2008 v. 2010 v. 2020 v. 2030 Kuva 6 Erikoistavarakaupan ostovoima Seinäjoen markkina-alueella vuosina 2008, 2010, 2020 ja 2030. Erikoistavarakaupan ostovoima kasvaa Seinäjoen markkina-alueella vuoteen 2030 mennessä 248-625 miljoonaa euroa eli 40-101 %. Keskiarvokasvu on tällöin 437 miljoonaa euroa (71 %). 2.2. Ostovoiman virtaukset Ostovoiman virtaus lasketaan alueen myynnin ja ostovoiman erotuksena. Oheisessa taulukossa on esitetty Seinäjoen kaupungin ja seutukunnan ostovoiman virtaukset. Virtaus on esitetty sekä indeksiarvona että miljoonina euroina. Indeksin arvo 100 kuvaisi omavaraista tilannetta, jossa kaikki kunnan ostovoima jäisi oman kunnan alueelle toteutuneina myynteinä. Ostovoiman virtaus ei kerro virtausten suuntaa, vain sen, että osa ostovoimasta menee oman kunnan ulkopuolelle. Omavaraisessakin kunnassa osa ostovoimasta voi suuntautua muualle, jos muualta vastaavasti tulee sama määrä ostovoimaa kuntaan. Taulukko 5 Ostovoiman virtaus Seinäjoen seudulla vuonna 2008 Virtaus, milj. Virtaus, indeksi Toimiala Seinäjoki Muu seutu Seinäjoen seutu Seinäjoki Muu seutu Seinäjoen seutu Päivittäistavarat 44-8 36 130 95 111 Tilaa vaativa ja tietotekninen kauppa 46-11 35 162 87 121 Muu erikoiskauppa 81-23 58 188 79 129 Erikoiskauppa yhteensä 127-34 93 176 83 125 Vähittäiskauppa yhteensä 171-42 129 155 89 119 Seinäjoen kaupunkiin virtaa ostovoimaa niin päivittäis- kuin erikoistavarakaupassakin. Päivittäistavarakaupassa Seinäjoelle virtaa 44 miljoonaa euroa (virtausindeksi=130), kun sitä

17 vastoin muualla seudulla tapahtuu ostovoiman ulosvirtausta 8 miljoonan euron arvosta (virtausindeksi=95). Kokonaisuudessa Seinäjoen seutukunta on päivittäistavarakaupan ostovoimaa vastaanottavaa aluetta lähinnä Seinäjoen kaupungin ansiosta: koko seutukuntaan päivittäistavarakaupan ostovoimaa virtaa yhteensä 36 miljoonaa euroa, jolloin virtausindeksi on 111. Tilaa vaativassa ja tietoteknisessä kaupassa Seinäjoelle virtaa 46 miljoonaa euroa (indeksi=162) ja muualta seudulta ostovoimaa virtaa ulos 11 miljoonan euron edestä (indeksi=87). Koko seutukunnan tasolla tapahtuu ostovoiman sisään virtausta 35 miljoonan euron arvosta (indeksi=121). Muussa erikoistavarakaupassa Seinäjoelle virtaa ostovoimaa 81 miljoonaa euroa (indeksi=188) ja muualta seudulta sitä vastoin virtaa ostovoimaa ulos 23 miljoonaa euroa (indeksi=79). Koko seudulle virtaa muun erikoistavarakaupan ostovoimaa 58 miljoonaa euroa, jolloin virtausindeksi on 129. Erikoistavarakaupan ostovoiman virtauksista nähdään selvästi Seinäjoen kaupungin tarjonnan vahvuus seudulla. 2.3. Pinta-alan laskennallinen lisätarve Seinäjoelle Ostovoiman kasvaessa tarvitaan uutta kaupan pinta-alaa, jotta lisääntynyt kulutuskysyntä pystytään tyydyttämään. Toisaalta myös suuri osa nykyisistä myymälöistä kykenee kasvattamaan myyntiään nykyisissä tiloissa. Entistä suurempi osa vähittäiskaupasta siirtyy myös nettiin tulevaisuudessa, jolloin tavarat toimitetaan ilman vähittäiskaupan pinta-alaa suoraan kotiin, lähimpään postiin tai muihin jakelupisteisiin. Oheisessa pinta-alantarpeen laskelmassa on tehty seuraavia oletuksia: ostovoima kasvaa edellä esitettyjen kasvuoletusten mukaan tässä laskennassa on käytetty ostovoiman kehityksen keskiarvolukua (nopean ja hitaan kasvun vaihtoehdoista A ja B) myyntitehokkuus, euroa/k-m2 (tässä selvityksessä käytetty samoja lukuja kuin Seinäjoen ydinkeskustan kaupunkirakennemalli. Kaupalliset palvelut selvityksessä, Santasalo 2009) o päivittäistavarakaupassa 5 700 euroa/k-m2 o tilaa vievässä kaupassa 1 700 euroa/k-m2 o muussa erikoiskaupassa 3 400 euroa/k-m2 o moottoriajoneuvojen tai kaupallisten palveluiden kuten ravintoloiden lisäpinta-alan tarvetta ei ole arvioitu kaikki ostovoiman kasvu toteutuu uutena pinta-alana poistuvaa ja siirtyvää pinta-alaa ei ole huomioitu eikä myöskään ostovoiman virtauksia tai ostosmatkailua Seuraavassa kuviossa on esitetty laskelma pinta-alan lisätarpeesta koko Seinäjoen markkinaalueelle. Pinta-ala on jaettu alueittain sen mukaan minkä alueen asukkaiden ostovoiman kasvusta pinta-alan lisätarve aiheutuu. Pinta-alan lisätarve ei kuitenkaan välttämättä toteudu kyseisellä alueella.

18 Lisäpinta-alan tarve Seinäjoen markkina-alueella vuoteen 2030 mennessä 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 Muu erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Päivittäistavarakauppa 20 000 0 Suupohjan seutu Kuusiokunnat Muut kunnat Kuva 7 Kaupan lisäpinta-alan tarve Seinäjoen markkina-alueella vuoteen 2030 mennessä Yhteensä Seinäjoen markkina-alueelle pinta-alan laskennallinen tarve vuoteen 2030 mennessä on noin 206 000 k-m2, josta yli ¾ syntyisi Seinäjoen seudun kasvun ansiosta. Seinäjoen oman ostovoiman kasvu tarvitsisi noin 100 000 k-m2 uutta pinta-alaa. Kaikki kaupan pinta-ala ei toteudu markkina-alueen keskuksessa Seinäjoella. Seinäjoen ydinkeskustan kaupunkirakennemalli - Kaupalliset palvelut selvityksessä (Santasalo 2009) on arvioitu ostovoiman suuntautumista Seinäjoelle alueittain. Lisäpinta-alan laskennassa Seinäjoelle on käytetty seuraavan taulukon mukaisia oletuksia. Taulukko 6 Kaupan liiketilatarpeen suuntautuminen Seinäjoelle. Lähde: Seinäjoen ydinkeskustan kaupunkirakennemalli. Kaupalliset palvelut. Santasalo 2009 Toimiala Seinäjoki Muu Seinäjoen seutu Suupohjan seutu Kuusiokunnat Järviseutu Muut kunnat Päivittäistavarakauppa 100 % 10 % 0 % 0 % 0 % 0 % Tilaa vaativa kauppa 100 % 40 % 20 % 10 % 20 % 10 % Muu erikoiskauppa 100 % 50 % 20 % 10 % 20 % 10 % Seuraavassa kuvassa on esitetty oheisten suuntautumisprosenttien mukainen pinta-alan tarve Seinäjoelle vuoteen 2030 mennessä. Päivittäistavarakaupassa Seinäjoelle tarvittaisiin laskelman mukaan reilut 20 000 k-m2 uutta kaupan pinta-alaa, joka perustuu lähes kokonaan Seinäjoen omaan kasvuun. Tilaa vaativan kaupan ja muun erikoiskaupan tarve on yhteensä lähes 110 000 k-m2, josta noin 27 000 k-m2 syntyy taulukon 6 mukaisista ostovoimavirtauksista Seinäjoen ulkopuolelta. Koko vähittäiskaupan lisätarve Seinäjoelle olisi siis yhteensä lähes 130.000 k-m2.

19 Lisäpinta-alan tarve Seinäjoella suuntautumisalueittain vuoteen 2030 mennessä 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 Muut kunnat Järviseutu Kuusiokunnat Suupohjan seutu Muu Seinäjoen seutu Seinäjoki 10 000 0 Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Kuva 8 Kaupan lisäpinta-alan tarve Seinäjoella toimialoittain Edellä olevat pinta-alatarvelaskelmat perustuvat siis oletukseen, että kaikki nykyiset myymälät jatkavat toimintaansa ja kaikki ostovoiman kasvu toteutuu uutena pinta-alana. Käytännössä kuitenkin vuoteen 2030 mennessä useita myymälöitä lopettaa toimintansa kannattamattomana tai esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Myymälän kannattamattomuus voi johtua monesta seikasta kuten väärästä sijainnista, vanhentuneesta myymäläkonseptista, kilpailun kiristymisestä tai vähenevästä asiakaspohjasta tai asiakasuskollisuudesta. Tyhjenevät tilat voivat jäädä tyhjilleen tai korvautua muilla eikaupallisilla toiminnoilla. Ostovoiman kasvu taas ei välttämättä tarvitse uusia neliötä, vaan osa ostovoiman kasvusta voi tapahtua myös nykyisissä myymälöissä. Edellä olevia laskelmia voidaankin pitää suuntaa-antavina lisäpinta-alan tarpeina. Suuri merkitys on kulutuskysynnän tulevalla kasvulla sekä luonnollisesti myös Seinäjoen asukastavoitteiden toteutumisella.

20 3. Kaupallinen toimintaympäristö 3.1. Kaupan alueet Seinäjoella Oheisessa kartassa on esitetty vähittäiskaupan alueet Seinäjoella. Keskustan lisäksi kauppa keskittyy nykyisin etenkin Rengastien, Hyllykallion ja Joupin alueelle. Myös Kapernaumin- Pohjan alueella on jonkin verran tilaa vievää kauppaa. Keskustan ulkopuolisista kaupan alueista tulevaisuudessa ovat laajenemassa erityisesti Kauppa-Jouppi ja Pohja-Kapernaumin alueet. Laajennusalueet on osoitettu katkoviivalla. Kuva 9 Seinäjoen kaupan alueet Seinäjoen kaupan rakenne on varsin tiivis. Kaikki keskustan ulkopuoliset kaupan alueet sijoittuvat tiiviin kaupunkirakenteen sisään lähelle asukkaita ja työpaikkoja. Kartalla näkyvien kaupan alueiden lisäksi yksittäisiä päivittäistavara- ja erikoistavarakauppoja sijoittuu eri puolille kaupunkia. Nykyisten keskittymien laajenemisen lisäksi uusia kaupan alueita tulevaisuudessa voivat olla etenkin suunnitellut itäisen ohikulkutien liittymäalueet.

21 Keskustahakuinen erikoiskauppa (muotikauppa, erikoisliikkeet) on keskittynyt pääosin Seinäjoen keskustaan. Myös muissa Seinäjoen markkina-alueen kunnissa erikoiskaupat ovat pääosin keskustoissa. Lisäksi keskustahakuista erikoiskauppaa on Seinäjoella hypermarketeissa (Citymarket, Prisma, Minimani) ja jonkin verran myös halpatavarataloissa (Sopuraha, Hong Kong). Seinäjoen ulkopuolisissa kunnissa keskustahakuisen erikoiskaupan merkittäviä toimijoita ovat halpatavaratalot, joista merkittävimpiä ovat Tokmanni ja Halpa- Halli. Tokmannit ovat sijoittuneet Alajärvelle, Ilmajoelle, Kauhajoelle, Kauhavaan ja Kurikkaan. Halpa-Halleja on Seinäjoella sekä Lapualla, Kurikassa, Jalasjärvellä, Kauhajoella, Alajärvellä ja Kauhavalla. Seinäjoen markkina-alueen merkittävin yksittäinen erikoiskaupan toimija on kuitenkin Veljekset Keskinen Oy, jonka erikoiskaupan myynti on suuruusluokaltaan koko Seinäjoen seudun hypermarkettien, tavaratalojen ja halpatavaratalojen yhteenlasketun erikoistavaroiden myynnin tasolla. Tilaa vievää erikoiskauppaa (kodinkone-, huonekalu- ja rautakaupat) on keskittynyt kaikille edelliseen karttaan merkityille alueille. Suurin keskittymä on Rengastien alueella, jossa on etenkin useita huonekalukauppoja. Aivan Rengastien viereen on muutama vuosi sitten rakentunut myös Retail Park Seinäjoki, jonka suurimman yksikön Hong Kongin tarjonnasta osa on luokiteltavissa myös tilaa vieväksi kaupaksi. Myös muissa halpatavarataloissa ja hypermarketeissa pieni osa tarjonnasta on tilaa vievää kauppaa. Seinäjoen asema keskustahakuisen erikoiskaupan sijaintipaikkana on erittäin vahva, mutta tilaa vievässä kaupassa myös muiden kuntien tarjonta on kohtalaista. Monet ketjumyymälät, kuten K- Rauta, Gigantti ja Isku, palvelevat koko laajaa markkina-aluetta vain yhdellä Seinäjoelle sijoittuneella myymälällä. Osa tilaa vievän kaupan ketjuista, kuten Rautia ja Expert, ovat sijoittuneet myös pienemmille paikkakunnille palvellen pääosin pientä yhden tai muutaman kunnan muodostamaa paikallismarkkina-aluetta. Päivittäistavarakaupan verkosto ei ole yhtä keskittynyt Seinäjoen kaltaisiin suuriin keskuksiin kuin erikoistavarakaupan myymälät. Tosin päivittäistavarakaupassakin suurimmat yksiköt eli hypermarketit ovat Seinäjoen markkina-alueella toistaiseksi sijoittuneet ainoastaan Seinäjoelle. Seuraavassa kartassa on esitetty päivittäistavarakaupan myymälät Seinäjoella vuonna 2008 teemoitettuna pinta-alan mukaan (lähde A. C. Nielsen).

22 Kuva 10 Päivittäistavarakaupan myymäläverkosto Seinäjoella 2008. AC Nielsen Myymälärekisteri, Pohjakartta Logica/MML Edellisessä kartassa näkyvät suurimmat myymälät ovat suuruusjärjestyksessä Prisma, Citymarket ja Minimani. Näiden pinta-alasta suurin osa on erikoistavaroita, mutta myynnistä pääosa on kuitenkin päivittäistavaroita. Seuraavaksi suurimmat myymälät löytyvät keskustasta, jossa kartassa näkyvät Anttila (jossa päivittäistavaroiden osuus on hyvin pieni), K-supermarket, Lidl ja tavaratalo Lehtinen, jonka toiminta on kuitenkin loppunut. Lehtisen tilalle on vuoden 2009 aikana tullut kauppakeskus, jonka suurin myymälä on uusi S-market. Muut Seinäjoen päivittäistavarakaupoista ovat lähinnä alle 1 000 neliön lähimyymälöitä, jotka ovat sijoittuneet asuinalueille. Vuoden 2008 jälkeen myös Joupin alueelle on tullut kaksi uutta isoa päivittäistavarakauppaa: Minimani K-raudan entisiin tiloihin ja 1 400 myyntineliön S-market Jouppi Kytösavunkadun ja Joupinrajan risteykseen. Seuraavassa taulukossa on esitetty vähittäiskaupan myynti toimialoittain Seinäjoella ja muualla Seinäjoen seutukunnassa. Lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin liikevaihtotietoja, jotka on muutettu myynniksi lisäämällä arvonlisävero. Lisäksi apuna on käytetty A.C. Nielsenin myymälärekisteriä. Päivittäistavarakaupan myynti sisältää lähikauppojen ja supermarkettien lisäksi tavaratalojen (=hypermarketit, keskustatavaratalot ja halpatavaratalot) päivittäistavarakaupan myynnin. Tavaratalokaupan jakautuminen päivittäistavarakauppaan ja erikoistavarakauppaan on arvioitu, joten taulukon tiedot ovat päivittäistavarat ja erikoiskauppa tavarataloissa sarakkeiden osalta suuntaa-antavia arvioita.

23 Taulukko 7 Vähittäiskaupan myynti toimialoittain Seinäjoen seudulla vuonna 2008 Vähittäiskaupan myynti, milj. euroa Seinäjoen Toimiala Seinäjoki Muu seutu seutu Päivittäistavarat 171 150 322 Pt-erikoiskauppa ja Alko 19 16 35 Pt-kauppa yhteensä 190 166 356 Erikoiskauppa tavarataloissa 70 43 113 Terveys- ja kauneuskauppa 28 31 59 Muotikauppa 42 7 49 Tilaa vievä ja tietotekninen kauppa 106 64 170 Kulttuuri- ja vapaa-ajan kauppa 20 6 26 Muu erikoiskauppa 27 13 40 Erikoiskauppa yhteensä 294 164 457 Vähittäiskauppa yhteensä 484 330 814 Yhteensä Seinäjoen seudun vähittäiskaupan myynti oli vuonna 2008 yli 800 miljoonaa euroa, josta 484 miljoonaa euroa eli noin 60 % tapahtui Seinäjoella (sis. Nurmo, Ylistaro ja Peräseinäjoki). Etenkin erikoistavarakaupassa Seinäjoki on vahva, ja erikoiskaupan myynti oli lähes 300 miljoonaa euroa eli lähes 65 % koko seudun myynnistä. Muulla seudulla eli Ilmajoella, Jalasjärvellä, Kauhavalla, Kurikassa ja Lapualla erikoistavaroiden myynti oli yhteensä noin 164 miljoonaa euroa. Seinäjoen seudun ulkopuolisista markkina-alueen kunnista merkittävin kaupan keskittymä on Tuuri. Vuonna 2007 Töysän kunnan vähittäiskaupan myynti oli yli 200 miljoonaa euroa, josta 160 miljoonaa oli erikoistavaroita. Valtaosa myynnistä tapahtui Veljekset Keskisen kyläkaupassa, joka houkuttelee asiakkaitaan selvästi Seinäjoen markkina-aluettakin laajemmalta alueelta. (lähde: Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavanlaajennus. Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset. Entrecon Oy 2010) 3.2. Kaupan hankkeita seudulla Kaupan hankkeista on tässä selvityksessä huomioitu arvioitavana olevan hankkeen kannalta keskeisimmät tiedossa olevat hankkeet tai hankepotentiaalit. Seinäjoen keskustassa on mahdollista lisätä kaupan tarjontaa useassa korttelissa. Suurin tiedossa oleva kaupan hanke sijoittuu kuitenkin Pohja-Kapernaumi alueelle, jossa on suunnitteilla Päivölän kauppakeskus, joka voisi lopputilanteessa olla 60 000 neliön suuruinen kaupan keskittymä. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuu ainakin uusi 11 000 neliön Citymarket. Samalle alueelle Päivölän kauppakeskuksen kanssa on suunnitteilla myös uusi Minimani-hypermarket, joka mahdollisesti korvaisin nykyisin Hyllykalliossa sijaitsevan Minimanin. Joupin ja Pohja-Kapernaumin alueiden lisäksi tulevaisuuden mahdollisia kaupan alueita Seinäjoelle ovat tulevan itäisen ohikulkutien liittymät. Lapualla on pitkään ollut vireillä NovaPark-niminen kaupan hanke valtateiden 16 ja 19 risteysalueelle. Alueella on rakennusoikeutta 58 000 neliötä ja laajentumisalueella vielä 18 000 kerrosneliömetriä. Uusimpien suunnitelmien mukaan NovaParkin ensivaiheessa toteutuisi noin 15 000 neliön kauppakeskus, josta noin puolet veisi hypermarket.

24 Myös muissa Seinäjoen markkina-alueen kunnissa on kaupan kaavoitushankkeita vireillä. Esimerkiksi Töysän Tuurissa on valmisteilla yleiskaavan muutos ja Tuurinportin asemakaava, jotka mahdollistaisivat kaupan lisärakentamisen Veljekset Keskisen tavaratalon tuntumaan. Tuurin hankkeet perustuvat osittain ostosmatkailuun. Useimmat pienissä kunnissa olevat kaupan hankkeet puolestaan perustuvat paikalliseen ostovoimaan ilman seudullista vaikutusta. 3.3. Liikenne Kauppa-Joupin alueesta valmistuu erillinen liikenne selvitys (Sito Oy ja Strafica Oy). Liikenteen toimivuus ja helppo saavutettavuus ovat tärkeitä tekijöitä kaupan menestykselle. Vilkas liikenne lisää alueen kaupallista houkuttelevuutta. Näkyvä ja helposti lähestyttävä alue on kaupan kannalta aina kiinnostava. Liikenneratkaisut vaativat huolellista suunnittelua sujuvuuden varmistamiseksi. Joupin sijaintipaikassa yhdistyy sijainti lähellä asutusta sekä liikenteellinen sijainti kantatien varressa, joka mahdollistaa ohikulkijoiden vaivattoman asioinnin keskuksessa. Kauppa- Joupin alueen rakentuminen edellyttää myös uudistuksia alueen liikenneverkkoon. Merkittävin uudistus tulisi olemaan uusi liittymä kantatieltä. Valtaosa asiakkaista saapuu henkilöautolla. Kauppa-Joupin alueelle on jo nykyisin hyvät kevyen liikenteen yhteydet kaikilta pääsuunnilta. Yhteydet on toteutettu erillään autoliikenteestä osin erillisinä kevyen liikenteen väylinä ja osin katujen jalkakäytävinä. Tiivis lähiasutus merkitsee sitä, että alueelle tulee paljon asiakkaita kevyen liikenteen väliä pitkin. Sen sijaan julkisen liikenteen rooli kauppa-asioinnissa on melko vähäinen. Seinäjoen paikallisliikenteen bussilinjat eivät nykyisin kulje ostospuiston alueella asti, mutta paikallisliikenneyhteyksiä on järjestettävissä esimerkiksi muuttamalla linjan 13 reittiä alueella. Suupohjantien kautta kulkee kaukoliikenteen bussivuoroja keskustaan. Seinäjoen seudulla merkittävä liikenteellinen uudistus on tulevaisuudessa itäinen ohikulkutie. Tällä voi olla merkitystä myös kaupan tulevaan sijoittumiseen. Etenkin uudet ohikulkutien liittymät muodostavat potentiaalisia kaupan sijaintipaikkoja. Nykyiset kaupan alueet Jouppi mukaan luettuna tarjoavat ohikulkutien liittymille osittain vaihtoehtoisen sijaintipaikan nykyisen yhdyskuntarakenteen sisältä.

25 4. Kaupallisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi 4.1. Ostovoiman suuntautumiseen kohdistuvat vaikutukset Kauppa-Joupin toteutuminen vahvistaa ostovoiman virtausta Seinäjoen muista osista Jouppiin ja myös muista markkina-alueen kunnista Seinäjoelle. Ostovoiman kasvu Joupin markkina-alueella ja erityisesti Seinäjoen seudulla on kuitenkin niin vahvaa, että se riittää kattamaan laajennuksen tuottaman arvioidun myynnin etenkin pidemmällä aikavälillä. Karkean arvion mukaan Kauppa-Joupin noin 100 000 neliön liiketilat pystyisivät toiminnan vakiinnuttua myymään vuodessa noin 40 miljoonalla eurolla päivittäistavaroita ja 200 miljoonalla erikoistavaroita. Tämän lisäksi myyntiä voisi kertyä myös moottoriajoneuvojen kaupasta sekä kaupallisista palveluista (kuten ravintolat, kahvilat, viihde- ja liikuntapalvelut). Seuraavissa kuvissa Kauppa-Joupin hankkeen tuoma lisämyynti on suhteutettu ostovoiman kasvuun Seinäjoen markkina-alueella. Päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvu (milj. euroa) Seinäjoen markkina-alueella 2008-2030 vuodet Kauppa-Joupin ptkaupan myyntiarvio Nopea kasvu Keskiarvo Hidas kasvu 2008-2020 0 50 100 150 200 250 300 Kuva 11 Päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvuarvio Seinäjoen markkina-alueella ja Joupin päivittäistavarakaupan myyntiarvio

26 Päivittäistavarakaupassa Joupin tuoma lisämyynti veisi noin kolmanneksen markkinaalueen ostovoiman kasvusta vuoteen 2020 mennessä. Siten se jättää selvästi tilaa myös muille päivittäistavarakaupan hankkeille seudulla. Erikoistavarakaupan ostovoiman kasvu (milj. euroa) Seinäjoen markkina-alueella 2008-2030 vuodet Kauppa-Joupin erikoiskaupan myyntiarvio Nopea kasvu Keskiarvo Hidas kasvu 2008-2020 0 100 200 300 400 500 600 700 Kuva 12 Erikoistavarakaupan (tilaa vievä ja muu erikoiskauppa) ostovoiman kasvuarvio Seinäjoen markkina-alueella ja Joupin erikoistavarakaupan myyntiarvio Erikoistavarakaupassa (sis. tilaa vievä kauppa) ostovoiman kasvu on keskiarvon mukaan vuoteen 2020 mennessä samaa luokkaa Kauppa-Joupin tuoman lisämyynnin kanssa. Todennäköistä onkin, että Joupin alue ei ole vielä kokonaan toteutunut vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä Kauppa-Joupin tuoma lisämyynti veisi ostovoiman kasvusta alle puolet. Kauppa-Joupin hankkeen kaupalliset vaikutukset riippuvat suuresta tulevasta kulutuskysynnästä. Jos kulutus kasvaa nopean ennusteen mukaan, on todennäköistä että Kauppa-Jouppi toteutuu nopeammalla aikataululla ja myös muille kaupan hankkeille ja nykyisille myymälöille jää enemmän markkinoita. 4.2. Yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset 4.2.1. Palveluverkko Kauppa-Joupin alue on tällä hetkellä maakunnallisesti merkittävä kaupan alue erityisesti hypermarket- ja halpatavaratalokaupan (Citymarket ja Sopuraha) sekä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan (K-rauta) osalta. Myös autokaupan keskuksena Jouppi vetää asiakkaita laajalta alueelta. Muun erikoistavarakaupan ja päivittäistavarakaupan osalta vaikutusalue painottuu vahvemmin Seinäjoen kaupunkiseudulle. Kauppa-Joupin alueen kehittäminen jatkuu ja uudet kaupan hankkeet alueella vahvistavat Joupin nykyistä asemaa sekä maakunnallisena että paikallisena kauppapaikkana.

27 Seinäjoen kaupunkiseudun ja koko markkina-alueen ostovoima kasvaa ja uutta kaupan pinta-alaa tarvitaan huomattavat määrät tulevaisuudessa. Osittain ostovoiman kasvu toteutuu lisämyyntinä nykyisissä myymälöissä ja esimerkiksi nettikaupassa, mutta uusia kaupan hankkeita tarvitaan silti. Kaikki kaupan lisäpinta-alan tarve ei voi toteutua keskustoissa, varsinkaan suuria myymälätiloja edellyttävillä toimialoilla. Joupin alue on yksi lähimpänä Seinäjoen keskustaa sijaitsevia mahdollisia kaupan sijaintipaikkoja tulevaisuudessa. Joupin asemakaava ja siten sen kaupan alueen laajentuminen mahdollistaisivat Kauppa- Joupin kehittymisen Seinäjoen suurimmaksi yhtenäiseksi kaupan alueeksi. Samaan aikaan myös muualla kaupunkiseudulla erityisesti Pohjan-Kapernaumin alueella on kaupan hankkeita vireillä. Näiden välissä myös Seinäjoen keskusta pyrkii kehittymään etenkin erikoiskaupan keskuksena. Kaikki nämä mainitut alueet ovat olemassa olevien kaupan keskittymien laajennuksia olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisällä. Siten kasvutarpeen toteutuminen nykyisissä keskuksissa vähentää painetta kokonaan uusien kaupan alueiden syntymiseen. Kokonaan toteutuessaan Kauppa-Joupin alueen laajennus veisi suurimman osan ostovoiman kasvun edellyttämästä pinta-alan tarpeesta Seinäjoella vuoteen 2020 mennessä. Pidemmällä aikavälillä ostovoiman kasvu mahdollistaisi tuplasti Kauppa-Joupin suuruusluokkaa olevat kaupan hankkeet. Seinäjoen keskustan kanssa Joupin tarjonta olisi pääosin erilaista. Pohja-Kapernaumin alue olisi puolestaan tarjonnaltaan samantyyppinen Joupin kanssa, ja siten ne kilpailisivat osittain samoista kaupan toimijoista keskenään. Näin ollen kaupan ketjuilla ja yrityksillä on hyviä sijoittumisvaihtoehtoja tulevaisuudessa Seinäjoella. Joka tapauksessa Seinäjoen roolina on tulevaisuudessakin palvella koko laajaa markkina-aluetta. Muiden kuntien kaupan tarjonta palvelee pääosin tulevaisuudessakin pienempiä paikallismarkkinoita. 4.2.2. Vaikutukset muihin keskuksiin Seinäjoen keskusta Kauppa-Joupin palvelutarjonnan kasvu lisää kilpailua Seinäjoen keskustan ja keskustan ulkopuolisten kaupan alueiden välillä. Tosin suurin osa Jouppiin suunnitellusta uudesta kaupasta on muuta kuin keskustatyyppistä erikoiskauppaa. Varsinaisia keskustatyyppisiä erikoiskauppoja Kauppa-Joupin suunnitelma sisältäisi noin 15 000 neliötä eli 15 % pintaalasta. Muu Joupin uusi tarjonta olisi pääasiassa hypermarketkauppaa sekä tilaa vaativaa kauppaa tai muuta suurta pinta-alaa vaativaa kauppaa. Tämän tyyppistä kauppaa ei ole Seinäjoen keskustaan tarkoituksenmukaista tai edes mahdollista sijoittaa. Siten Seinäjoen keskusta ja Jouppi muodostavat tulevaisuudessa toisiaan täydentävän keskusparin, jotka sijaitsevat lähes vierekkäin. Näin Seinäjoen keskusta voi hyötyä Joupin kaupan hankkeiden tuomasta lisääntyvistä asiakasmääristä lähialueella. Kauppa-Joupin kauppakeskusosiosta ja siten kilpailun kiristymisestä huolimatta ostovoiman kasvu varmistaa kuitenkin sen, että myös Seinäjoen keskustalle jää runsaasti kasvun mahdollisuuksia. Kilpailu keskusten välillä kannustaa kehittämään myös Seinäjoen keskustaa. Jatkuva uusiutuminen varmistaa keskustan vetovoimaisuuden. Seinäjoen keskusta on jatkossakin maakunnan keskustaerikoiskaupan monipuolisin keskittymä.

28 Keskustan tarjonta on monipuolista, jonne pienet erikoisliikkeet mielellään hakeutuvat ja jonka kulttuuri-, viihde- ja ravintolapalvelut houkuttavat asiakkaita. Seinäjoen keskustan vahvuus on myös vahva väestö- ja työpaikkapohja, joka muodostaa suuren ja uskollisen perusasiakasjoukon keskustan liikkeille. Hyllykallio ja Rengastien kaupan keskittymät Hyllykallion ja Rengastien kaupan alueet ovat nykyisin selvästi suurimmat keskustan ulkopuoliset kaupan keskittymät Seinäjoella. Rengastiellä on seudun monipuolisin huonekalukaupan keskittymä. Lisäksi Rengastiellä tai läheisyydessä on myös mm. kaksi suurta kodinkoneliikettä, tavaratalo Hong Kong sekä auto- ja varaosakauppoja. Toimialarakenne on samantyyppistä, joka sopisi hyvin myös Kauppa-Joupin alueen länsipäähän. Siten osa Rengastielle nykyisin toimivista kaupan yrityksistä saattaa hakeutua tulevaisuudessa Jouppiin. Toisaalta uusille, Seinäjoella vielä toimimattomille tilaa vievän kaupan ketjuille ja yrityksille Rengastieltä on vaikea osoittaa uusia sijaintipaikkoja. Siten Joupin alue mahdollistaa näiden uusien myymälöiden sijoittumisen Seinäjoelle. Hyllykalliossa on jo nykytilanteessa samantyyppistä tarjontaa kuin Joupissa. Hyllykallion vetovoimaisimpia kauppoja ovat etenkin hypermarketit Prisma ja Minimani sekä Maskun kalustetalo ja autokaupat. Joupissa jo sijaitsevan Citymarketin lisäksi sinne on suunnitteilla myös toinen hypermarket, mutta tällä on tuskin suurta vaikutusta Hyllykallion hypermarkettien toimintaedellytyksiin. Jouppi ja Hyllykallio sijaitsevat eri puolelle kaupunkia ja siten molemmilla on omat lähimarkkinansa. Suurempi vaikutus Hyllykallion hypermarkettien ja muidenkin kaupan yksiköiden toimintaedellytyksiin on Pohja- Kapernaumin kaupan hankkeilla, jotka sijaitsevat Hyllykallion läheisyydessä ja siten kilpailevat enemmän samoista markkinoista. Yleisesti ottaen nykyiset Seinäjoen tilaa vievän kaupan keskittymät voivat jopa hyötyä Joupin lisääntyvästä tarjonnasta ja Seinäjoelle tulevista uusista ketjuista. Seinäjoen tarjonnan monipuolistuminen ja koko markkina-alueelta puuttuvien ketjujen saaminen alueelle ohjaa etenkin markkina-alueen reunoilta asiointeja Vaasan, Tampereen ja Jyväskylän sijasta Seinäjoelle. Tämä hyödyntää myös nykyisiä keskuksia, sillä ne kaikki ovat sijoittuvat melko lähelle toisiaan. Pohja-Kapernaumin keskittymä ja muut mahdolliset uudet kaupan keskittymät Seinäjoella Pohja-Kapernaumin alueella on valmis kaava ja mahdollisuudet toteuttaa jopa 60 000 neliötä uutta kaupan pinta-alaa. Ensimmäisenä alueelle nousee Seinäjoen toinen Citymarket sekä erikoiskauppaa. Myöhemmin erikoiskaupan tarjonta laajenee ja alueelle saattaa syntyä myös toinen uusi hypermarket. Monelle Seinäjokea sijaintipaikkana miettivälle kaupan ketjulle tai yritykselle Jouppi ja Pohja-Kapernaumi ovat vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja. Siten nämä kaksi kaupan aluetta joutuvat kilpailutilanteeseen etenkin erikoiskaupan ketjumyymälöistä. Kaupan ketjujen ja yritysten kannalta tilanne on erittäin mieluisa, sillä Seinäjoella on kaksi

29 hyvällä paikalla sijaitsevaa liikepaikkaa tarjolla. Siten markkinat päättävät minkä tyyppisiksi keskuksiksi Jouppi ja Pohja-Kapernaumi lopulta muodostuvat. Kuluttajan kannalta olisi parhaita, että niille molemmille muodostuisi oma toisistaan poikkeava rooli. Tosin todennäköisesti molemmat kehittyvät pitkän aikavälin kuluessa monipuolisiksi kaupan sijaintipaikoiksi. Muita suuria kaupan hankkeita ei Seinäjoelle ole tällä hetkellä tiedossa. Suunnitteilla olevan itäisen ohikulkutien risteysalueet saattavat kuitenkin tulevaisuudessa muodostua myös kaupan keskittymiksi. Ohikulkutien risteysalueille mahdollisia toimialoja voisivat olla erityisesti tilaa vievä erikoistavarakauppa ja myös päivittäistavarakauppa ja liikennepalvelut. Samantyyppistä tarjontaa on tulossa myös Jouppiin. Joupin ja muiden nykyisten kaupan keskittymien vahvistuminen saattaa viivästyttää ohikulkutien kaupan alueiden syntymistä, sillä jo nykyisin tiedossa olevat hankkeet riittävät pääosin täyttämään laskennallisen lisäpinta-alan tarpeen. Nykyisistä kaupan keskittymistä Jouppi on kaikkein kauimpana ohikulkutiestä, joten ohikulkutien mahdollisten hankkeiden kanssa kilpailevat enemmän etenkin Pohjan-Kapernaumin ja Hyllykallion kaupan alueet. Muut Seinäjoen seudun kaupan keskukset Ilmajoella, Jalasjärvellä, Kauhavalla, Kurikassa ja Lapualla on suhteellisen monipuolinen kaupan tarjonta, vaikka maakuntakeskus Seinäjoki on lähellä. Suurimmat päivittäistavarakaupat ja erikoisliikkeet sijoittuvat näissä kunnissa pääosin keskustoihin tai niiden välittömään läheisyyteen. Pienemmissä taajamissa ja Seinäjoen alakeskuksissa Ylistarolla ja Peräseinäjoella kaupan tarjonta on vaatimattomampaa ja päivittäistavarakauppapainotteista. Ilmajoki sijaitsee lähimpänä Seinäjokea ja Jouppia, ja pääosin tästä syystä etenkin erikoiskaupan tarjonta ei ole kovin monipuolista. Ilmajoen erikoiskauppa keskittyy Tokmannin tavarataloon ja joihinkin erikoisliikkeisiin, ja vastaavan tasoinen tarjonta säilynee myös tulevaisuudessa Seinäjoen vahvistumisesta huolimatta. Jalasjärvellä on Ilmajokea monipuolisempi kaupan tarjonta huolimatta pienemmästä väestöpohjasta. Yhtenä selityksenä on pidempi etäisyys Seinäjoelta. Joupin vaikutukset eivät suoraan ulotu Jalasjärvelle, vaikka Seinäjoen vahvistuessa asioinnit saattavat Jalasjärveltä ja Ilmajoelta maakuntakeskukseen lisääntyäkin. Kauhava ja Kurikka sijaitsevat molemmat melko kaukana Seinäjoesta, ja molemmissa on melko monipuolinen kaupan tarjonta. Seinäjoen kaupallinen vahvistuminen saattaa jonkin verran vaikuttaa näissä kunnissa vireillä oleviin kaupan hankkeisiin. Tosin Kauhavan ja Kurikan kaupan tarjonta perustuu hyvin paikallisiin markkinoihin, ja siten tarjonnan lisäys ostovoiman kasvaessa on mahdollista. Lapualla on puolestaan vireillä merkittävä kaupan hanke NovaPark, johon olisi mahdollista sijoittaa mittava määrä Lapualle uutta kaupan tarjontaa. Seinäjoen suuret kaupan hankkeet mukaan lukien Kauppa-Jouppi saattavat vaikuttaa toteutuessaan Lapuan NovaParkin mitoitukseen, toimialarakenteeseen ja toteutumisaikatauluun. Kilpailun kiristyminen ja Seinäjoen vahva kaupan tarjonta saattaa