HELSINGIN YLIOPISTO Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajan pedagogiset opinnot /Kuvataidekasvatus KUVATAIDEKASVATUKSEN OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT () 60 OP Tutkintovaatimukset lukuvuosille 2012 2013, 2013 2014 ja 2014 2015 Kuvataidekasvatuksen opettajan pedagogiset opinnot toteutetaan Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen (HY/OKL) ja Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun taiteen laitoksen () yhteistyönä Opettajan pedagogisten opintojen rakenne Opettajan pedagogiset opinnot jakautuvat perusopintoihin (25 op) ja aineopintoihin (35 op). Opetus järjestetään yhteistyössä Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen ja Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kanssa. Perusopinnot 25 op: - Kasvatuksen yhteiskunnalliset, historialliset ja filosofiset perusteet 4 op (HY/OKL) - Kasvatus, kehitys ja oppiminen 4 op () - Kuvataideopetuksen didaktiikka I 3 op () - Orientoiva harjoittelu 3 op () - Kuvataideopetuksen didaktiikka II 3 op (HY/OKL) - Perusharjoittelu 5 op (HY/OKL) - Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät 3 op () Aineopinnot 35 op: - Erityisyyden ja moninaisuuden kohtaaminen 6 op (HY/OKL) - Vuorovaikutustaidot 3 op () - Kuvataideopetuksen didaktiikka III 5 op () - Soveltava harjoittelu 5 op () - Kuvataideopetuksen didaktiikka IV 5 op () - Kuvataideopetuksen didaktiikka V 3 op (HY/OKL) - Syventävä harjoittelu 6 op (HY/OKL) - Opettajan portfolio 2 op () 1
PERUSOPINNOT (25 op) GRUNDSTUDIER/KANDIDATSTADIET (25 sp) BACHELOR S LEVEL (25 cr) KASVATUKSEN YHTEISKUNNALLISET, HISTORIALLISET JA FILOSOFISET PERUSTEET 4 OP (6206204 Luennot ja kirjallisuus 3 op, 62062045 Ryhmäopetus 1 op) Uppfostringens sociala, historiska och filosofiska grunder Social, historical and philosophical foundations of education - Opiskelija osaa analysoida kasvatusinstituutioiden historiallista rakentuneisuutta sekä monitahoista ja arvosidonnaista yhteiskuntasidosta. - Opiskelija tunnistaa kasvatuksen koulutuspoliittisia tekijöitä ja kasvatusfilosofian peruskäsitteistöä. - Opiskelija kehittää valmiuksia arvioida kasvatusinstituutioihin kohdistuvia ristiriitaisia vaateita, kohdata yhteiskunnan muutosvaatimuksia ja toimia aktiivisesti järjestelmän kehittämiseksi. - Käsitellään suomalaisen kasvatus- ja sivistyshistorian pääpiirteet ja koulutuspolitiikan viimeaikaiset keskeiset muutokset. - Tarkastellaan tekijöitä, jotka vaikuttavat kasvatusinstituutioiden toimintaan, muutokseen ja jatkuvuuteen. - Käsitellään kasvatusfilosofian perusteita. Antikainen, A., Rinne, R., & Koski, L. 2006. Kasvatussosiologia (2. tai 3. painos). Puolimatka, T. 1996. Kasvatus ja filosofia. Kirjayhtymä. Ryhmissä käsiteltävät kaksi artikkelia (laajuus n. 10 sivua / artikkeli) ilmoitetaan kurssin alkaessa WebOodissa. Luento-osuuden ja kirjallisuuden kuulustelu tai niitä vastaava essee-suoritus arvioidaan asteikolla 0 5. Ryhmäopetus arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty. HY/OKL 2
KASVATUS, KEHITYS JA OPPIMINEN 4 OP (04226) Uppfostran, utveckling och lärande Education, Development and Learning Opiskelija tuntee tärkeimmät ihmisen olemukseen, kehitykseen ja oppimiseen liittyvät filosofiset ja psykologiset käsitykset ja teoriat, kykenee keskustelemaan erilaisista käsityksistä sekä sanallistamaan omaa taidepedagogista ajatteluaan näiden käsitysten pohjalta Jaksolla tutustutaan eräisiin kasvatus- ja kehityspsykologisiin teorioihin, erilaisiin ihmis- ja oppimiskäsityksiin sekä oppimistyyleihin, sekä pohditaan oppimista yksilön ja yhteisön näkökulmasta. Jaksolla käsitellään myös taiteen merkitystä ihmisen kasvulle ja kehitykselle sekä taiteen oppimiseen ja opettamiseen liittyvää problematiikkaa. Kronqvist, E. & Pulkkinen, M. 2007. Kehityspsykologia: Matkalla muutokseen. Helsinki: WSOY. Puhakainen J. 2000. Persoonan puolustaja Lauri Rauhala ihmistutkimuksen pioneerinä. Helsinki: Like. Tynjälä, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena: konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä. 0-5 Vaihtoehtoinen suoritustapa Kurssi voidaan suorittaa myös kirjatenttinä suorittamalla Teatterikorkeakoulun yleisinä tenttipäivinä seuraavat teokset: Kronqvist, E. & Pulkkinen, M. 2007. Kehityspsykologia: Matkalla muutokseen. Helsinki: WSOY. Rauhala, L. 1983. Ihmiskäsitys ihmistyössä. Helsinki: Gaudeamus. Siljander, P. 2002. Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. Helsinki: Otava. Tynjälä, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena: konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä. KUVATAIDEOPETUKSEN DIDAKTIIKKA I 3 OP (04017) Bildkonstundervisningens didaktik I Art Education Didactics I Opiskelija saa kriittisen katsauksen yleissivistävän koulun taidekasvatuksen perusteluihin ja niistä käytyyn keskusteluun. Hän oppii pohtimaan omia taideoppimiskokemuksiaan sekä taide- ja kasvatusnäkemyksiään, alkaa luoda omaa taidepedagogista käyttöteoriaansa ja jäsentämään käsitystään kuvataide-oppiaineen opettamisesta visuaalisena kulttuurikasvatuksena. 3
Ahoniemi P. Keskosprojekti ja suunnittelun monet tasot. 2005. Teoksessa Vira, R. ja Ikonen, P. (toim.) Näkökulmia muotoilukasvatukseen. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta ja Valtion Muotoilutoimikunta. s. 46 55. Hautaniemi, O. "Tee itsestäsi tuoli!" Draamapedagogiikkaa muotoilukasvatuksessa. 2005. Teoksessa Vira, R. ja Ikonen, P. (toim.). Näkökulmia muotoilukasvatukseen. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta ja Valtion Muotoilutoimikunta. Kupiainen, R. & Suoranta, J. 2005. Kaikki mikä kimaltaa... Medialukutaito brändihoukutusten vastavoimana. Teoksessa Kiilakoski T., Tomperi T. & Vuorikoski, M. (toim.) KENEN KASVATUS? Kriittinen pedagogiikka ja toisinkasvatuksen mahdollisuus. Tampere: Vastapaino. s. 287 308. Sava, I. 2007. Katsomme - näemmekö? Luovuudesta, taiteesta ja visuaalisesta kulttuurista. Helsinki: PS-kustannus. Tomperi, T. & Piattoeva, N. 2005. Demokraattisten juurten kasvattaminen. Teoksessa Kiilakoski, T., Tomperi T. & Vuorikoski, M. (toim.). KENEN KASVATUS? Kriittinen pedagogiikka ja toisinkasvatuksen mahdollisuus. Tampere: Vastapaino. s. 247 286. Wallin, K. 2000. Reggio Emilia ja lapsen sata kieltä. Helsinki: Lasten Keskus. Vira, R. Taidekasvatuksesta, pojista ja väkivaltakuvista. 2005. Teoksessa Aittola, T., Eskola J. & Suoranta, J. (toim.). Kriittisen pedagogiikan kysymyksiä. Tampere: Tampereen yliopistopaino. s. 117 134. Vira, R. Taidekasvatuksesta muotoilukasvatukseen ja takaisin? 2005. Teoksessa Vira, R. & Ikonen, P. (toim.). Näkökulmia muotoilukasvatukseen. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta ja Valtion Muotoilutoimikunta. s. 13 25. Lisäksi soveltuvia ajankohtaisia artikkeleita. Lisätiedot Kurssi integroituu Orientoiva harjoittelu -kurssin kanssa. Kurssit suoritetaan samana lukuvuonna. 0-5 ORIENTOIVA HARJOITTELU 3 OP (04275) Orienterande praktik Orientation into Teaching Practice Opiskelija saa ohjattua harjoitusta ja kokemustietoa alakoulussa tai lasten ja nuorten kuvataidekoulussa annettavasta kuvataideopetuksesta. Hän oppii reflektoimaan ja käsitteellistämään kokemustaan sekä liittämään sen osaksi senhetkistä taidekasvatusnäkemystään. Opetuksen suunnittelukäytänteitä, tuntisuunnitelman teko ja tuntisuunnitelman suhteuttaminen opetussuunnitelmaan. Opettajan ja oppilaan sekä oppilasryhmän kohtaaminen. Opetuksen seuraaminen harjoittelukoulussa, harjoittelutuntien suunnittelu ja pitäminen 2-3 hengen ryhmissä, harjoittelujen sekä suullinen että visuaaliskirjallinen reflektoiva raportointi. 4
Uusikylä, K. & Atjonen, P. 2000. Didaktiikan perusteet. Helsinki: WSOY. Heinimaa, E., Perttilä H., Tammioja, S. & Viitanen, P. 2007. Kirja Kuvista 1-2 Opettajan opas. Helsinki: WSOY/Oppimateriaalit. Töyssy, S., Vartiainen, L. & Viitanen, P. 1999. Kuvataide - visuaalisen kulttuurin käsikirja. Porvoo: WSOY. Lisätiedot Kurssi integroituu Kuvataiteen didaktiikka I -kurssiin. Molemmat kurssit suoritetaan samana lukuvuonna. Harjoittelu edellyttää ainakin yhden iltapäivän/illan työskentelyä/viikko harjoittelukoululla. Hyväksytty/Hylätty KUVATAIDEOPETUKSEN DIDAKTIIKKA II 3 OP (tk0079) Bildkonstundervisningens didaktik II Art Education Didactics II Opiskelija perehtyy kuvataiteen opettamiselle opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin (perusopetus ja lukio) ja opetuksen työtapojen monipuoliseen valintaan tavoitteiden suunnassa. Hän tutustuu opetussuunnitelman valmisteluun eri tasoilla, kansallisen opetussuunnitelman perusteisiin ja koulutuksen järjestäjän omaan opetuksen suunnitteluun. Opiskelija saa valmiuksia suunnitella kuvataidekasvatusta ja -opetusta monipuolisesti. Hän saa valmiuksia soveltaa ainedidaktista tietoa ja omaa taidekasvatusnäkemystään käytäntöön. Ajankohtaiset artikkelit ja opetusmonisteet. Heinimaa, E., Perttilä, H., Tammioja, S. & Viitanen, P. 2007. Kirja kuvista 1 2. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit. Heinimaa, E., Perttilä, H., Tammioja, S. & Viitanen, P. 2007. Kirja kuvista 1 2. Opettajan opas. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit. Heinimaa, E., Perttilä, H., Suvanto, T., Tammioja, S. & Viitanen, P. 2008. Kirja kuvista 3-4. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit. Heinimaa, E., Perttilä, H., Suvanto & T., Tammioja, S. 2008. Kirja kuvista 3-4. Opettajan opas. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit. Heinimaa, E., Perttilä, Suvanto, T., Tammioja, S. & Viitanen, P. 2009. Kirja kuvista 5-6. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit. 5
Heinimaa, E., Perttilä, Suvanto, T., Tammioja, S. & Viitanen, P. 2009. Kirja kuvista 5-6. Opettajan opas. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit. Hakkola, K., Laitinen, S. & Ovaska-Airasmaa 1991. Lasten taidekasvatus. Helsinki: Kirjayhtymä. Piironen, L. & Forsman, A-C. 2006. Kuvien kirja: Kuvataideopetuksen käsikirja perusopetukseen. Helsinki: Tammi. Suvanto, T., Töyssy, S., Vartiainen, L., Viitanen, P. 2004. Kuvan tekijä. Taide ja visuaalinen maailma. Helsinki: WSOY. Töyssy, S., Vartiainen, L. & Viitanen, P. 1999. Kuvataide: visuaalisen kulttuurin käsikirja. Helsinki: WSOY. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003. Helsinki: Opetushallitus. Saatavilla: http://www.oph.fi/download/47345_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2003.pdf Loukola M-L. (toim.) 2004. Aihekokonaisuudet perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Helsinki: Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Helsinki: Opetushallitus. Saatavilla: http://www02.oph.fi/ops/perusopetus/pops_web.pdf Perusharjoittelun koulujen opetussuunnitelmat ja kurssikuvaukset. Praktikumikäsikirja 2004. Saatavilla: http://www.helsinki.fi/behav/praktikumikasikirja/ Opetushallituksen verkkomateriaalia kuvataideopetuksesta. Saatavilla: http://www.edu.fi/perusopetus/kuvataide ja http://www.edu.fi/perusopetus/kuvataide/verkkoresurssit_opetuksen_tukena 0-5. Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista seminaariin sekä harjoitustöiden tekemistä. HY/OKL PERUSHARJOITTELU 5 OP (tk0080) Grundpraktik Basic practice Perusharjoittelussa opiskelija opettelee tuntien suunnittelua ja opettamista. Hän oppii havainnoimaan oppilaiden toimintaa ja oppimista sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Hän oppii näkemään oppilaan koulutyössä subjektina, kääntämään katseensa itsestään oppilaisiin. Opiskelija oppii valmistautumaan opetustilanteisiin huolellisesti ja tavoitteellisesti. Hän oppii vuorovaikutuksessa muiden kanssa reflektoimaan oman opettajuutensa kehittymistä, saa iloa ja varmuutta itselleen kuvataideopettajana. Opiskelija tutustuu kouluelämän arkeen sekä kuvataiteen opetuksen merkitykseen oppilaiden ja koulun työssä. Perusharjoittelun kuluessa opiskelija valmistelee ja pitää harjoitustunteja (6x75min) tavallisesti kahdelle eri ryhmälle peruskoulussa ja/tai lukiossa. Tuntien pitoa edeltävät ohjauskeskustelut ja oppitunteihin valmistautuminen, oppituntien päätteeksi pidetään yhteiset arviointikeskustelut. Opiskelija tekee valmistelutyötä ja opettaa osittain tai kokonaan harjoittelijaparin kanssa (oman aineen opiskelija). Opiskelija seuraa oppitunteja (15x75min), joihin sisältyvät omien tuntien pohjatunnit ja osallistuu kuuntelemiensa harjoitustuntien arviointikeskusteluihin. Tähän sisältyy opiskelijan valinnan mukaan myös muiden oppiaineiden tuntien seurantaa. Opiskelija osallistuu kiinteästi harjoittelun sisältöihin 6
liittyviin kuvataiteen ryhmänohjauksiin (6x75min). Opiskelija osallistuu Koulu yhteisönä -kokonaisuuteen (8x60min), joko yhdessä eri aineiden harjoittelijoiden kanssa (harjoittelukoulut) tai itse suunniteltavan, harjoittelun ohjaajan kanssa sovittavan ohjelman mukaisesti (kenttäkoulut). Koulu yhteisönä -kokonaisuudessa käsitellään kouluun, harjoitteluun ja opettajan työhön liittyviä yleisiä asioita. Harjoittelun aikana opiskelija kerää materiaalia omaan opettajaportfolioonsa. Harjoittelukoulun opetussuunnitelma ja kurssikuvaukset www.vink.helsinki.fi ja www.norssi.helsinki.fi/ Suvanto, T., Töyssy, S., Vartiainen, L. & Viitanen, P. 2004. Kuvan tekijä taide ja visuaalinen maailma. Porvoo: WSOY. Töyssy, S., Vartiainen, L. & Viitanen, P. 1999. Kuvataide visuaalisen kulttuurin käsikirja Porvoo: WSOY. Hyväksytty/Hylätty/Täydennettävä HY/OKL TAIDEKASVATUKSEN TUTKIMUSMENETELMÄT 3 OP (04232) Forskningsmetoder i konstpedagogik Research Methods in Art Education Opiskelija ymmärtää kasvatuksen ja taidepedagogiikan tutkimuksen peruskäsitteistön sekä keskeiset tutkimusotteet. Opiskelija saa yleiskuvan laadullisen ja määrällisen tutkimuksen keskeisistä tunnuspiirteistä sekä nk. taiteellispainotteisen tutkimuksen lähestymistavoista. Opiskelija oppii käyttämään kurssilla opiskeltuja menetelmiä taidekasvatuksen ilmiöiden tutkimisessa ja oman opettajaksi kehittymisensä kriittisessä tarkastelussa. Pääaineen pedagogisesti suuntautuneisiin opintoihin ja harjoitteluihin liittyvä portfoliotyöskentely on osa kuvataidekasvatuksen tutkimusopintoja. Opintojensa alusta lähtien opiskelija kokoaa tietonsa ja kokemuksensa kuvataiteesta, visuaalisesta kulttuurista ja niiden opetuksesta sekä omasta kasvustaan taidekasvattajaksi portfolioaineistoksi voidakseen tutkia pedagogisia ilmiöitä eri näkökulmista. Koottua aineistoa käytetään lähtökohtana kuvataiteen kandidaatintutkielman kysymyksenasettelussa. Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät -kurssilla paneudutaan taidepedagogiikan tutkimuksen peruskäsitteistöön, keskeisiin tutkimusotteisiin ja kysymyksenasetteluun luentojen, kurssin oppimateriaalin ja soveltavien harjoitusten kautta. Luennoilla käsitellään kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen perusajattelua, laadullisen tutkimuksen keskeisiä aineistonhankinta- ja analyysimenetelmiä, oman opettajuuden ja taiteilijuuden jäsentämistä tutkivana työnä, sekä erilaisia opetus-oppimisprosessien ja visuaalisen kulttuurin ilmiöiden tarkastelun lähestymistapoja (esim. 7
toimintatutkimus, etnografia, tarinallinen lähestymistapa, taiteellispainotteinen tutkimus, diskurssianalyysi). Suoritettava kirjallisuus: Eskola, J. & Suoranta, J. 2000. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. Luentojen teemoihin liittyvä oheismateriaali, tekstit ja artikkelit. 0-5 Vaihtoehtoinen suoritustapa Opintojakson voi suorittaa tenttimällä kurssin kirjallisuuden (Eskola - Suoranta ja kurssin aikana jaettava opintomateriaali). 8
AINEOPINNOT (35 op) ÄMNESSTUDIER/MAGISTERSTADIET (35 sp) MASTER S LEVEL (35 cr) ERITYISYYDEN JA MONINAISUUDEN KOHTAAMINEN 6 op (6206205, sisältää: Erityisyyden ja moninaisuuden kohtaaminen, erityispedagogiikka 62062051 3 op sekä Erityisyyden ja moninaisuuden kohtaaminen, monikulttuurisuuskasvatus 62062052 3 op) Att möta specificitet och mångfald Education for Diversities (korjattu englanninkielinen nimi 7.2.2012) Opintojakson suoritettuaan opiskelija: - ymmärtää erityisyyden ja moninaisuuden vaikutuksen opettajan työhön, pedagogisiin valintoihin ja viestintään. - ymmärtää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sekä esteettömän opiskeluympäristön vaatimukset kasvatukselle ja opetukselle. - ymmärtää inklusiivisen kasvatuksen periaatteet ja merkityksen. - ymmärtää oppimisvaikeuksien kirjon ja saa valmiuksia tunnistaa oppimisvaikeuksia. - oivaltaa yhteistyön ja oman vastuullisen toiminnan merkityksen sekä lainsäädännön antaman perustan opettajan toiminnalle. - saa valmiuksia tunnistaa erilaisia psyykkisen hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin merkkejä ja muuttaa pedagogista toimintaansa niiden perusteella. - oppii ottamaan opetuksessa huomioon lasten, nuorten ja aikuisten erilaisia kieli- ja kulttuuritaustoja ja nähdä heidät yksilöinä yhteisössään, myös monikulttuurisissa tilanteissa. - saa valmiuksia ymmärtää erilaisiin tukimuotoihin liittyviä asiakirjoja ja toimia niiden edellyttämällä tavalla ja hahmottaa yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kanssa hyvinvointia edistävällä tavalla. - Vuorovaikutuksen ja yhteistyön merkitys opettajan työssä sekä lasten, nuorten ja aikuisten kohtaaminen opetus- ja kasvatustilanteissa. - Psyykkisen hyvinvoinnin merkitys oppimisessa. - Erityispedagogiikan peruskäsitteet, perusopetuksen lakisääteiset tukimuodot, pedagogiset asiakirjat, oppimisvaikeuksien tunnistaminen, opiskelun, oppimisen ja opettamisen haasteisiin vastaaminen, yksilöllistäminen osana yleisopetusta sekä inkluusio ja sen käytäntöön vieminen. - Monikulttuurisuuskasvatuksen peruskäsitteet, ohjaavat asiakirjat sekä erilaiset lähestymistavat, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen, erilaiset perheet, kulttuurit ja arvot, kulttuurinen pääoma ja kulttuuri-identiteetti, eri maailmankatsomukset, uskonnot, kulttuurienvälinen viestintä sekä monikulttuurisuus koulun ja päiväkodin arjessa. - Monikulttuurisuuteen ja erilaisuuteen liittyvät tilanteet koulussa ja päiväkodissa sekä opettajan pedagogiset keinot toimia niissä. 9
Suoritettava kirjallisuus: Tentitään yksi teos kummastakin seuraavista (A ja B), yhteensä kaksi teosta. A) Erityispedagogiikka: - Kontu, E. & Suhonen, E. (toim.) 2006. Erityispedagogiikka ja varhaislapsuus. Helsinki: Gaudeamus. TAI - Ladonlahti, T. & Pirttimaa, R. 2000. Erityispedagogiikka ja aikuisuus. Palmenia-kustannus. TAI - Takala, M. (toim.) 2010. Erityispedagogiikka ja kouluikä. Helsinki: Gaudeamus. B) Monikulttuurisuuskasvatus - Paavola, H. & Talib, M-T. 2010. Kulttuurinen moninaisuus päiväkodissa ja koulussa. Jyväskylä: PS-kustannus. TAI - Rastas, A., Huttunen, L. & Löytty, O. 2005. Suomalainen vieraskirja. Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta? Tampere: Vastapaino. Ryhmätyöskentelyn tukena käytettävä oheiskirjallisuus: - Arvonen, A., Katva, L. & Nurminen, A. 2010. Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen. Jyväskylä: PS-kustannus. - Cantell, H. 2010. Ratkaiseva vuorovaikutus pedagogisia kohtaamisia lasten ja nuorten kanssa. Jyväskylä: PS-kustannus. - Cantell, H. 2011. Vaikeat vanhemmat, kurjat kollegat? Ratkaiseva vuorovaikutus aikuisten kesken. Jyväskylä: PS-kustannus. - Kalliala, M. 2010. Kato mua. Kohtaako aikuinen lapsen päiväkodissa? Helsinki: Gaudeamus. - Nishimura, S., Nevgi, A., & Tella, S. (2008). Communication style and cultural features in high/low context communication cultures: A case study of Finland, Japan and India. Teoksessa A. Kallioniemi (toim.), Uudistuva ja kehittyvä ainedidaktiikka. Ainedidaktinen symposiumi 8.2.2008 Helsingissä. Osa 2 (ss. 783 796). [In A. Kallioniemi (Ed.), Renovating and developing subject didactics. Proceedings of a subject-didactic symposium in Helsinki on Feb. 2, 2008. Part 2 (pp. 783 796). University of Helsinki. Department of Applied Sciences of Education. Research Report 299]. Saatavilla verkossa http://www.seppotella.fi/nishimuranevgitella299.pdf - Suortamo, M., Tainio, L., Ikävalko, E., Palmu, T. & Tani, S. (toim.) 2010. Sukupuoli ja tasaarvo koulussa. Jyväskylä: PS-kustannus. Luennot ja kirjallisuus suoritetaan tentissä, joka arvioidaan asteikolla 0 5. Ryhmätyöskentely arvioidaan asteikolla hyväksytty hylätty. Kokonaisuudessaan opintojakso arvioidaan asteikolla 0 5. HY/OKL 10
VUOROVAIKUTUSTAIDOT 3 OP (tk0102) Interaktionsfärdigheter för lärare Teacher's Interaction Skills Tavoitteena on tutustua erilaisiin vuorovaikutustilanteita jäsenteleviin teorioihin, sekä reflektoida ja kehittää omien toimintatapojen tuntemusta taidekasvatuksellisissa vuorovaikutustilanteissa. Pyrkimyksenä on myös lisätä ymmärrystä erilaisten opettajan ja oppilaan, oppilasryhmän tai opettajakollegoiden välisten vuorovaikutustilanteiden ilmiöistä, sekä pohtia taidemenetelmien mahdollisuuksia ristiriitatilanteiden kohtaamisessa. Kurssilla pyritään perehtymään sekä kahden väliseen, pienryhmien että suurryhmien vuorovaikutuksellisiin ilmiöihin. Kurssilla käsitellään oman taidetyöskentelyn, ryhmätyöskentelyn, luentojen sekä kirjallisuuteen perehtymisen avulla: 1. Ryhmädynamiikkaa ja -rooleja 2. Koulukiusaamista 3. Varhaisten vuorovaikutussuhteiden merkitystä myöhemmälle kehitykselle 4. Itsetuntemuksen merkitystä opetustilanteissa, omaa roolia opettajana ja työyhteisön jäsenenä. Opintojakson varsinainen kirjallisuus sovitaan opintojakson alussa. Opintojaksolla käytetään osaa alla mainituista kirjoista. Gerhard, S. 2007. Rakkaus ratkaisee. Helsinki: Edita. Hakkarainen, K., Lipponen, L. & Lonka, K. 2001. Tutkiva oppiminen. Järki, tunne ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Porvoo: WSOY. Keltikangas-Järvinen, L. 2006. Temperamentti ja koulumenestys. Helsinki: WSOY. Sinkkonen, J. & Kallandi, M. (toim.) 2001. Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen. Helsinki: WSOY. Niemistö, R. 1999. Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Helsingin yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia. Helsinki: Palmenia-kustannus. Nuorisotutkimus (2)2011. Salmivalli, C. 2010. Koulukiusaamiseen puuttuminen. Jyväskylä: PS-Kustannus. Saloviita, T. 2007. Työrauha luokkaan. Jyväskylä: PS-Kustannus. Sava, I. & Vesanen-Laukkanen, V. (toim.) 2004. Taiteeksi tarinoitu oma elämä. Jyväskylä: PS- Kustannus. Toikka, K. & Toikka, P. 2006. Ratkaisuna ryhmätoiminta välineenä vuorovaikutus. Löytöretki luoviin ryhmätoiminnan menetelmiin. Vantaan kaupunki, Urban II yhteisöaloiteohjelma 2001-2006. Uusikylä, K. Luova koulu, rokote kouluviihtymättömyyteen. 2005. Teoksessa Karppinen, S., Ruokonen, I. & Uusikylä K. (toim.). Taidon ja taiteen luova voima. Kirjoituksia 9-12 -vuotiaiden lasten taito- ja taidekasvatuksesta. Helsinki: Finn lectura. Hyväksytty/Hylätty 11
KUVATAIDEOPETUKSEN DIDAKTIIKKA III 5 OP (tk0099) Bildkonstundervisningens didaktik III Art Education Didactics III Opiskelija oppii jäsentämään kuvataideopetuksen tehtäväkenttää sekä yleissivistävässä perusopetuksessa että sen ulkopuolella ja tarkastelemaan visuaalista kulttuuria, koulutuspolitiikkaa ja kuvataidekasvatusta yhteiskunnallisina ilmiöinä. Opiskelija syventää kuvataideopetuksen suunnittelussa, arvioinnissa ja pedagogisessa vuorovaikutuksessa tarvittavia tietojaan ja taitojaan ja rakentaa omalle persoonallisuudelleen sopivaa tapaa toimia oppilasryhmän ohjaajana ja opettajayhteisön jäsenenä. Kurssilla tarkastellaan visuaalisen kulttuurikasvatuksen sisältöjä, tavoitteita ja menetelmiä huomioiden erilaiset kontekstuaaliset tekijät. Didaktisessa seminaarissa käsitellään mm. vaihtoehtopedagogisia suuntauksia, kuvataiteen erityisopetusta, kulttuurienvälisten oppimistilanteiden kysymyksiä, arviointia opetuksen arjen ilmiönä sekä kuvataideopettajan työhön liittyviä koulutuspoliittisia näkökulmia. Opiskelijaryhmä suunnittelee ja toteuttaa yhteistoiminnallisesti Soveltavan harjoittelun ohjaaville opettajille suunnatun koulutustapahtuman. Suoritettava kirjallisuus soveltuvin osin: Laitinen, S. & Hilmola, A. (toim.) 2011. Taito- ja taideaineiden oppimistulokset asiantuntijoiden arviointia. Helsinki: OPH. Saatavilla: http://www.oph.fi/download/131643_taito- _ja_taideaineiden_oppimistulokset_-_asiantuntijoiden_arviointia.pdf Kiilakoski T., Tomperi T. & Vuorikoski M. (toim.) 2005. Kenen kasvatus? Tampere: Vastapaino. Paju, P. 2011. Koulua on käytävä. Etnografinen tutkimus koululuokasta sosiaalisena tilana. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. Räsänen, M. 2000. Sillanrakentajat - Kokemuksellinen taiteen ymmärtäminen. Helsinki: Taik. Räsänen, M. 2008. Kuvakulttuurit ja integroiva taideopetus. Helsinki: TaiK. Oheislukemistoa valitaan opiskelijaryhmän yhteisten ja eriytyvien tiedontarpeiden pohjalta. 0-5 Lisätietoja Kurssi suoritetaan integroituna opintojaksoon Soveltava harjoittelu. 12
SOVELTAVA HARJOITTELU 5 OP (tk0100) Tilllämpad praktik Applied Teaching Practice Opiskelija saa yhtäjaksoisen kokemuksen visuaalisen kulttuurin opettamisesta jossain itse valitsemassaan pedagogisessa ympäristössä. Hän oppii toimimaan osana työyhteisöä, kohtaamaan ja käsittelemän erilaisia pedaogisia vuorovaikutustilanteita, käyttämään toiminnastaan saamaansa palautetta oman opettajaidentiteettinsä rakentamiseen sekä käsitteellistämään, arvioimaan ja kontekstualisoimaan omaa taidepedagogista toimintaansa ja ajatteluaan. Opiskelija suorittaa yhteensä 60 tuntia kestävän opetusharjoittelujakson peruskoulussa, lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, vapaassa sivistystyössä, taiteen perusopetuksessa tai muussa taidepedagogisessa ympäristössä. Harjoittelua ohjaa kyseisessä ympäristössä toimiva opettaja. Harjoittelujakso sisältää opiskelijan omaa opetusta, opetuksen seuraamista sekä harjoitteluympäristön toimintatapoihin perehtymistä. Opiskelija laatii harjoittelusta raportin, joka esitellään Kuvataideopetuksen didaktiikka III -kurssin yhteydessä. Hyväksytty/Hylätty Lisätietoja Soveltava harjoittelu suoritetaan integroituna kurssiin Kuvataideopetuksen didaktiikka III. Harjoittelu on mahdollista korvata esim. peruskoulussa, lukiossa tai taiteen perusopetuksessa hankitulla opetuskokemuksella. Harjoittelupaikkojen hakemisesta ja korvausperusteista tiedotetaan didaktiikan kurssin alussa. KUVATAIDEOPETUKSEN DIDAKTIIKKA IV 5 OP (tk0098) Bildkonstundervisningens didaktik IV Art Education Didactics IV Opiskelija perehtyy aikuiskasvatuksen pedagogiseen ja kulttuuriseen perustaan, aikuisille suunnatun taidelähtöisen sosiokulttuurisen toiminnan traditioihin ja nykykäytäntöihin sekä aikuisen oppijan tavoitteidenasetteluun ja toimintatapoihin erilaisissa ohjaus- ja oppimistilanteissa. Hän oppii hahmottamaan visuaalisen kulttuurikasvatuksen tehtäviä aikuiskasvatuksen toiminta-alueella sekä soveltamaan omaa erityisosaamistaan aikuisen oppijan visuaalisen ajattelun ja ilmaisun ohjaamisessa. Kurssi koostuu didaktisesta seminaarista ja siihen integroituvan harjoitteluosuuden suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Kurssi painottuu non-formaaleissa oppimisympäristöissä tapahtuvan 13
taidepedagogisen toiminnan kysymyksiin. Opiskelijaryhmä suunnittelee kurssin alussa yhteistoiminnallisesti harjoittelujakson tavoitteet, sisällöt, toteutus- ja arviointitavan. Suoritettava kirjallisuus: Suoranta, J., Kauppila, J., Rekola, H., Salo, P., & Vanhalakka-Ruoho, M. 2008. Aikuiskasvatuksen risteysasemalla. Johdatus aikuiskasvatukseen. 2. uudistettu ja korjattu painos. Joensuu: Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja. Toom, A., Onnismaa, J. & Kajanto, A. (toim.) 2008. Hiljainen tieto: tietämistä, toimimista, taitavuutta. Aikuiskasvatuksen 47. vuosikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura. (soveltuvin osin) Kurssiin sisältyvän harjoitustehtävän oheismateriaalina käytetään esim. seuraavia julkaisuja valikoiduin osin: Aikuiskasvatus (2)2009. Buur Hansen, N., Korsgaard, O. & Bergstedt, B. (toim.) 2002. Demokratia ja vapaa sivistystyö. Pohjoismaiset ideat ja 2000-luvun todellisuus. Helsinki: Kansanvalistusseura. Laine, T. & Malinen, A. (toim.) 2009. Elävä peilisali. Aikuista pedagogiikkaa oppimassa. Helsinki: Kansanvalistusseura. Martin, M. 2007. Teatterin kätilö. Teoksessa Bardy, M. et al. (toim.). Taide keskellä elämää. Nykytaiteen museo Kiasman julkaisuja 106/2007. Helsinki: Like. 114 120. Rautio, P. 2005. Taidemuseo vakituisessa käytössä. Ikääntyvien naisten kertomaa harrastuksestaan. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston Kasvatustieteellinen tiedekunta ja Valtion taidemuseon taidemuseoalan kehittämisyksikkö KEHYS. Saatavilla: http://www.fng.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vtm/embeds/vtmwwwstructure/14641_taidemuseo VakituisessaKaytossa.pdf Opintojakso arvioidaan kokonaisuudessaan asteikolla 0-5. Lisätietoja Kurssiin sisältyvän harjoitteluosuuden voi korvata esim. vapaan sivistystyön piirissä hankitulla visuaalisen alan opetuskokemuksella. Korvausperusteista tiedotetaan kurssin alussa. KUVATAIDEOPETUKSEN DIDAKTIIKKA V 3 op (tk0096) Bildkonstundervisningens didaktik V Art Education Didactics V Opiskelija perehtyy yhteiskunnan perus- ja lukio-opetukselle asettamiin tehtäviin erityisesti arvioinnin näkökulmasta. Hän perehtyy oman työnsä kehittämiseen ja oppilaan arviointiin. Opiskelija saa valmiuksia kehittyä pedagogisesti ajattelevaksi kuvataiteen opetuksen ja opiskelun suunnittelijaksi, toteuttajaksi ja arvioijaksi sekä kasvattajaksi. Hän kehittää valmiuksiaan tietoiseen ja perusteltuun päätöksentekoon, opetussuunnitelmatyöhön sekä yhteissuunnitteluun koulun ja oppiaineen tasolla. 14
Opiskelija saa valmiuksia kehittyä pedagogisesti ajattelevaksi opetuksen ja opiskelun suunnittelijaksi, toteuttajaksi ja arvioijaksi sekä kasvattajaksi. Hän kykenee tietoiseen ja perusteltuun päätöksentekoon, opetussuunnitelmatyöhön sekä yhteissuunnitteluun koulun ja oppiaineen tasolla. Atjonen Päivi, 2007. Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Tammi. Ajankohtaiset artikkelit ja opetusmonisteet. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003. Helsinki: Opetushallitus. Saatavilla: http://www.oph.fi/download/47345_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2003.pdf Opetushallituksen verkkomateriaalia kuvataideopetuksen arvioinnista. Saatavilla: http://www.edu.fi/perusopetus/kuvataide/arviointi Opetushallituksen verkkomateriaalia kuvataiteen portfolion arvioinnista. Saatavilla: http://www.edu.fi/perusopetus/kuvataide/arviointi/porfolioarviointi_tyokirja_kansio_vihko_tai_taite lijakirja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Helsinki: Opetushallitus. Saatavilla: http://www02.oph.fi/ops/perusopetus/pops_web.pdf Praktikumikäsikirja 2004. Saatavilla: http://www.helsinki.fi/behav/praktikumikasikirja/ Sihvonen, J. & Heinonen, S. 2001. 2. Johdatus koulutuksen uudistuvaan arviointikulttuuriin. Saatavilla: http://www.oph.fi/download/115515_johdatus_koulutuksen_uudistuvaan_arviointikulttuuriin.pdfsy ventävän harjoittelun koulujen opetussuunnitelmat saatavilla: www.vink.helsinki.fi ja www.norssi.helsinki.fi 0-5. Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista seminaariin sekä harjoitustöiden tekemistä. HY/OKL SYVENTÄVÄ HARJOITTELU 6 OP (tk0097) Fördjupad praktik Advanced Practice Opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan opetusta itsenäisesti ja yhteistyössä muiden opettajien ja harjoittelijoiden kanssa. Hän harjaantuu muokkaamaan kuvataiteen opetuksen eri osaalueiden oppiainesta eri luokkatasoille peruskoulussa ja lukiossa sekä käyttämään ja kehittämään omaa osaamistaan kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin opettamisessa. Opiskelija oppii näkemään kuvataideopetuksensa laajempien kokonaisuuksien valossa opetusjaksojen tasolla, koulun sisällä ja yhteiskunnassa. Opiskelija oppii kehittämään opetustaan erilaisten oppijoiden tarpeisiin. Opiskelija omaksuu oman opetustyönsä reflektoinnin osaksi omaa opettajantyötään ja löytää yhteyksiä oman opettajuutensa ja laajempien oppimisnäkemysten kanssa. Hän harjaantuu vuorovaikutuksessa näkemään erilaisia lähestymistapoja opetustilanteissa, analysoimaan niitä ja kehittämään siten omaa opettajantyötään. 15
Opiskelija oppii näkemään oman opetustyönsä osana koulun kasvatustyötä ja hakemaan tukea kouluyhteisöltä omassa opetustyössään. Hän oppii hakemaan voimavaroja opettajan työhön ja arvioimaan omaa jaksamistaan opettajana. Perusharjoittelun kuluessa opiskelija valmistelee ja harjoitustunteja (9x75min) tavallisesti kahdelle eri ryhmälle peruskoulussa ja/tai lukiossa. Tuntien pitoa edeltävät ohjauskeskustelut ja oppitunteihin valmistautuminen, oppituntien päätteeksi pidetään yhteiset arviointikeskustelut. Opiskelija seuraa oppitunteja (18x75min), joihin sisältyvät omien tuntien pohjatunnit ja osallistuu kuuntelemiensa harjoitustuntien arviointikeskusteluihin. Tähän sisältyy opiskelijan valinnan mukaan myös muiden oppiaineiden tuntien seurantaa. Opiskelija osallistuu kiinteästi harjoittelun sisältöihin liittyviin kuvataiteen ryhmänohjauksiin (6x75min). Harjoittelun päätteeksi opiskelija laatii opetusharjoittelusta kirjallis-kuvallisen raportin, jossa hän selvittää, tarkastelee ja arvioi valitsemiaan tuntikokonaisuuksia. Opiskelija osallistuu Koulu yhteisönä kokonaisuuteen (8x60min), joko yhdessä eri aineiden harjoittelijoiden kanssa (harjoittelukoulut) tai itse suunniteltavan, harjoittelun ohjaajan kanssa sovittavan ohjelman mukaisesti (kenttäkoulut). Koulu yhteisönä kokonaisuudessa käsitellään kouluun, harjoitteluun ja opettajan työhön liittyviä yleisiä asioita. Harjoittelukoulun opetussuunnitelma ja kurssikuvaukset www.vink.helsinki.fi ja www.norssi.helsinki.fi/ Suvanto, T., Töyssy, S., Vartiainen, L. & Viitanen, P. 2004. Kuvan tekijä taide ja visuaalinen maailma. Porvoo: WSOY. Töyssy, S., Vartiainen, L. & Viitanen, P. 1999. Kuvataide visuaalisen kulttuurin käsikirja Porvoo: WSOY. Hyväksytty/Hylätty/Täydennettävä Lisätiedot Syventävän harjoittelun suorittaminen edellyttää kaikkien kandidaatin tutkintoon kuuluvien opintojen suorittamista hyväksytysti ennen syventävän harjoittelun alkua. HY/OKL OPETTAJAN PORTFOLIO 2 OP (tk0101) Lärarens portfolio Teacher Portfolio Opiskelija oppii tarkastelemaan, arvioimaan ja teemoittelemaan omaa ammatillista kehitysprosessiaan opettajan pedagogisten opintojen aikana syntyneen aineiston valossa. Tavoitteena on oppia hahmottamaan omaa ammatillista identiteettiä, perustelemaan omaa 16
taidekasvatuskäsitystä sekä suhteuttamaan niitä taidekasvatuksen kenttään ja taidekasvatuksen tiedonalan keskeisiin kysymyksiin. Opiskelija kokoaa yhteen opettajan pedagogisten opintojen aikana syntynyttä kuvallis-kirjallista aineistoa ja työstää sen pohjalta pedagogisen portfolion. Portfoliossa opiskelija nostaa esiin omaan ammatilliseen kehittymiseensä ja taidekasvatusajatteluunsa liittyviä keskeisiä teemoja. Portfolio rakennetaan ajatellen työkentälle hakeutumista. Opintojakso painottuu opiskelijan itsenäiseen työskentelyyn. Ryhmätapaamisissa tehdään harjoituksia, jotka tukevat oppimisprosessin reflektointia sekä käydään läpi erilaisia vaihtoehtoja portfolion sisällön, rakenteen ja ulkoasun suhteen. Työskentelyn päätteeksi opiskelija valmistelee portfoliostaan esityksen ryhmälle. Hyväksytty/Hylätty. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista ryhmätapaamisiin. 17