Yleisen vertailutiedon luokitukset ja liitteen 4 ja 5 taulukkojen käyttö

Liite 3 Yleisen vertailutiedon luokitukset ja liitteen 4 ja 5 taulukkojen käyttö Vertailutiedon perusmäärittelyt pysyvät ennallaan Vertailutieto on laadittu samoilla perusmäärittelyillä (luokituksilla) kuin vuonna 2010. Ensimmäinen jaottelu tehdään vakituisesti asuttujen ja vapaa-ajan asuntojen välillä. Loma-asuntojen aineisto ei riitä jakauman arviointiin, joten vertailuluvuista on laadittu vain yksi yleistaulukko. Vakituisesti asutut asunnot jaetaan edelleen sähkölämmitteisiin ja muihin kuin sähkölämmitteisiin asuntoihin. Muut kuin sähkölämmitteiset asunnot jaetaan edelleen kolmeen talotyyppiin: pientaloihin, rivitaloihin ja kerrostaloihin. Luokituksessa paritalot ja omakotitalot luetaan pientaloihin. Toinen luokittava tekijä on talouden koko. Luokkia on kuusi ja viimeinen luokka on silloin 6 talouden jäsentä tai enemmän. Sähkölämmitteisten talojen vertailuluokitus perustuu talotyyppiin ja asunnon pinta-alaan. Talotyyppejä on kaksi. Pientaloihin kuuluvat omakotitalot ja paritalot. Kerros- ja rivitalot ovat oma luokkansa. Kerrostalot on otettu tähän luokkaan, koska aineiston perusteella sähkölämmitteiset kerrostaloasunnot muistuttavat rivitaloasuntoja. Havaintoaineisto on kuitenkin hyvin suppea, koska Suomessa ei juuri ole sähkölämmitteisiä kerrostaloasuntoja. Toinen sähkölämmitteisiä asuntoja luokittava tekijä on asunnon lämmitetty pinta-ala. Luokkia on yksitoista. Luokitus on alle 40 m 2 40-60 m 2 61-80 m 2 81-100 m 2 101-120 m 2 121-140 m 2 141-160 m 2 161-180 m 2 181-200 m 2 201-250 m 2 yli 250 m 2 Rivitalojen osalta viisi ylintä luokkaa (141 m 2 :stä ylöspäin) on aineiston puutteen vuoksi jouduttu arvioimaan. Myös pientaloissa ylimpien luokkien jakaumaan sisältyy enemmän epävarmuutta kuin keskiluokkien jakaumaan. Vertailutieto kattaa Manner-Suomen. Aineistoa ei ole kerätty Ahvenmaalta eikä aineiston yleistettävyyttä ole tältä osin arvioitu. Lämpötilakorjaus ja sähkölämmitteisten asuntojen taulukkorakenne muuttuu Vertailuaineistoihin on tehty kaksi muutosta, jotka molemmat vaikuttavat sähkölämmitteisten asuntojen vertailulukujen laskentaan: 1. Lämpötilakorjaus on tehty ilmatieteenlaitoksen julkaisemaan uusimpaan ilmastolliseen vertailujaksoon eli vuosiin 1981-2010 (aiemmin 1971-2000). 2. Sähkölämmitteisten asuntojen vertailuaineistojen muodostusta on muutettu siten, että puunkäytön alueelliset erot voidaan ottaa huomioon. Vertailuaineistoja laadittaessa aineistosta havaittiin, että sähkölämmitteisissä asunnoissa puunkäytössä on niin merkittäviä alueellisia eroja, ettei sähkölämmitteisille pientaloille ja rivitaloille ole mielekästä tehdä samanlaista valtakunnantason taulukkoa kuin edellisellä kerralla tehtiin. Tämä tarkoittaa, että sähkölämmitteisten asuntojen vertailulukujen käyttö muuttuu merkittävästi aiemmasta. Valtakunnallinen vertailutaulukko korvautuu viidellä alueellisella vertailutaulukolla. Lisäksi se tarkoittaa, että aiemmin määritelty sähkölämmitteisten asuntojen kuntakohtainen lämpötilakorjaus sisältää joukon epävarmuustekijöitä. Raportoinnin jatkuvuuden turvaamiseksi kuntatason korjaukselle on määritelty uusi laskentamenettely. Kuntakohtaisen lämpötilakorjauksen käytön laajuuden ja siten olemassa olevan 1

kehittämistarpeen arvioimiseksi tähän ja lämpötilakorjaukseen yleensä liittyvät laskentatiedot sisältävää liitettä 5 ei julkaista suoraan, vaan se on erikseen pyydettävä Adato Energiasta. Yhteyshenkilö on Virve Rouhiainen (virve.rouhiainen@energia.fi). Kirjoita sähköpostin otsikkoon Liite 5 lämpötilakorjauksen tiedot. Liitteissä on noudatettu periaatetta, että valmiiksi laskettu tieto on kerätty liitteeseen 4 ja kuntakohtaisen vertailutiedon laskennassa tarvittava tieto pyynnöstä lähetettävään liitteeseen 5. Liitteeseen neljä on siis sisällytetty aiemmin laskennallisesti muodostettavat alueelliset vertailutiedot ja siihen on lisätty aluejaon muodostamiseen tarvittava tieto. Liite 4 sisältää jatkossa seuraavat tiedot: Välilehdellä prosenttipistetaulukot 2011 on 13 vertailutietotaulukkoa. Näistä 10 on sähkölämmitteisten asuntojen alueellisia vertailutaulukkoja. Valtakunnallista Jyväskylän normaalivuoden lämpötilaan korjattua vertailutaulukkoa sähkölämmitteisille pien- ja rivitaloille ei enää tehdä. Välilehdellä perustaulukko 2011 on käyttöraportin perusmallin (liite 1) taulukot valmiiksi kerättynä. Välilehdellä sijaintitiedot on määritelty kuntien sijainti eri alueilla. Ensimmäinen jaottelu perustuu postinumeroon. Toinen jaottelu perustuu kunnan nimeen. Tämän taulukon avulla voi päätellä mitä alueellista taulukkoa tietylle kunnalle tai postinumerolle käytetään. Liite 5 sisältää jatkossa seuraavat tiedot: Välilehdellä pientalot Jyväskylä ovat pientalojen prosenttipistetaulukot korjattuna Jyväskylän normaalivuoden lämpötilaan vertailujaksolla 1981-2010 alueilla Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä- Suomi, Oulu ja Lappi. Välilehdellä rivitalot Jyväskylä ovat rivitaloasuntojen prosenttipistetaulukot korjattuna Jyväskylän normaalivuoden lämpötilaan vertailujaksolla 1981-2010 alueilla Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä- Suomi, Oulu ja Lappi. Välilehdellä kuntakohtaiset tiedot on kunnan sijaintialue ja kunnan vertailupaikkakunta, vertailupaikkakunnan normaalivuoden lämmitystarveluku ja kunnan korjauskerroin Jyväskylään. Välilehdellä aluekertoimet on käyttäjän kulutuksen alueellisessa korjauksessa tarvittavat korjauskertoimet. Välilehdellä osuusmatriisit on tieto käyttäjien lämpötilakorjattavan kulutuksen osuudesta. Liitteen 4 taulukkojen käyttö Perusmalli Käyttöraportista on laadittu kaksi versiota. Ns. perusmalli (raportin liite 1) sisältää asiakkaan sähkönkäytöt ja vertailuryhmien sähkönkäytöt taulukoituna. Jokaiselle vertailuryhmälle annetaan kaksi lukua säästäväinen käyttö, joka on vertailuryhmän 25:s prosenttipiste (P25) ja keskimääräinen käyttö, joka on vertailuryhmän 50:s prosenttipiste (P50). Perusraportissa sähkölämmitteisten asuntojen taulukko annetaan käyttöpaikan alueelta käyttäen normaalivuoden lämpötilaan korjattuja lukuja. Perusraportin taulukot on laadittu liitteeseen 4 välilehdelle Perustaulukot 2011. Liitteen 4 välilehdellä sijaintitiedot annetaan postinumeroiden ja kuntien sijainti alueilla. Muissa kuin vapaa-ajan asuntojen taulukoissa sähkökäytön jakauma on annettu prosenttipisteiden avulla. Perusraportin taulukot muodostetaan siten, että säästäväinen käyttö on rivi P25 ja keskimääräinen käyttö rivi P50. Asiakaskohtainen malli Asiakkaan kulutuksen korjaaminen Asiakaskohtaisessa mallissa asiakkaan kulutukset korjataan vertailua varten normaalivuoden lämpötilaan. Tarkemmat ohjeet ovat kohdassa liitteen 5 taulukoiden käyttö. Laskennassa tarvittavat tiedot sisältävän liitteen 5 saa pyytämällä Adato Energiasta. Yhteyshenkilö on Virve Rouhiainen (virve.rouhiainen@energia.fi). Kirjoita sähköpostin otsikkoon Liite 5 lämpötilakorjauksen tiedot. Prosenttipiste Asiakaskohtaisessa palautteessa tarvittava prosenttipisteen laskemisen lähtökohta on asiakkaan käyttöpaikan vertailualueen normaalivuoden lämpötilaan korjattu vertailutaulukko. Vertailuluku haetaan 2

taulukosta joko pyöristäen valitsemalla lähin annettu prosenttipiste tai arvioimalla prosenttipiste lineaarisella interpoloinnilla. Esimerkki 1. Prosenttipisteen pyöristäminen Savonlinnassa sijaitsevan sähkölämmitteisen 90 m 2 rivitalon normaalivuoden lämpötilaan korjattu kulutus on 14535 kwh. Vertailuluku katsotaan esimerkissä 3 muunnetun taulukon sarakkeesta 81-100 m 2. Kulutus sijoittuu väliin P35(14040 kwh) ja P40(14600 kwh). Erotukset ovat 14535 kwh 14040 kwh = 495 kwh ja 14600 kwh 14535 kwh = 65 kwh. Koska luku on lähempänä P40:tä, valitaan 40 prosenttipisteeksi. Esimerkki 2. Lineaarinen interpolointi Edellisen esimerkin rivitalolle prosenttipiste lasketaan interpoloiden seuraavasti. Määritetään ensi prosenttipisteväli, johon kulutus kuluu eli P35(14040 kwh) ja P40(14600 kwh). Lisätään alarajaan lineaarisen suoran avulla muodostettu arvio lisäyksestä eli p = 35 + (14535-14040)/(14600-14040)*5 = 35 + 4,42 39 Liitteen 5 taulukkojen käyttö Kuntatason vertailutaulukon muodostaminen Sähkölämmitteisten asuntojen vertailutaulukot on laskettu valmiiksi liitteeseen 4 viidelle määritellylle alueelle. Niin perusmallissa kuin asiakaskohtaisessa mallissa vertailutieto voidaan laskea valmiiksi laskettujen alueellisten taulukoiden sijaan myös käyttöpaikan sijaintikunnan mukaisesti. Uudistetussa laskennassa tämä tehdään seuraavasti: 1. Valitaan kunnan sijainnin mukainen alueellinen taulukko. Kunnan sijainti löytyy liitteen 5 välilehdeltä kuntakohtaiset tiedot. 2. Jokainen vertailutaulukon kulutus korjataan käyttäen kaavaa Kulutus = ( 1 osuusp, pa ) * Kulutus + osuusp, pa * Kulutus / k2, jossa lämpötilakorjattava kulutuksen osuus kullekin taulukon solulle annetaan liitteen 5 välilehdellä lämmityssähkön osuus. Osuus siis riippuu asunnon pinta-alasta ja prosenttipisteestä. Esimerkki 3. Kuntatason vertailutaulukon laskeminen Halutaan muodostaa kuntatason vertailutaulukko rivitaloille Savonlinnassa. Savonlinna sijaitsee alueella Itä- Suomi. Tämän näkee liitteen 5 välilehdeltä kuntakohtaiset tiedot. Laskennan lähtökohdaksi otetaan siis Itä- Suomen Jyväskylän normaalilämpötilassa annettu sähkölämmitteisten rivitalojen taulukko liitteen 5 välilehdeltä Rivitalot Jyväskylä. Lähtötietotaulukko on siis: Asunnon pinta-ala alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160 161-180 181-200 201-250 yli 250 P5 5550 6060 6670 7860 11380 13490 14240 14550 14700 14860 14980 P10 6190 6660 7740 9130 14710 15570 15810 17050 17850 19300 20330 P15 6970 7460 8650 10520 16560 17130 17290 19250 20350 22240 23600 P20 7350 8090 9540 11830 17550 19010 19390 21310 22620 25040 26760 P25 7630 8630 10230 12730 18020 19990 20500 22670 24410 27740 30120 P30 7880 8980 10910 13550 18320 20840 21490 23750 25500 28830 31200 P35 8020 9370 11510 14250 18540 21310 22020 24490 26290 29670 32080 P40 8130 9690 12130 14830 18760 22040 22870 25250 27080 30570 33060 P45 8210 10060 12680 15520 19250 22490 23320 25990 28110 32140 35030 P50 8480 10530 13350 16100 19930 22900 23660 27030 29230 33240 36100 P55 8970 10960 13950 16890 20850 23320 23960 27860 30010 33730 36390 P60 9900 11430 14470 17460 22080 23870 24330 28590 30770 34440 37070 P65 10510 12000 15090 18060 24250 25580 25920 29450 31730 35870 38830 P70 11020 12760 16080 18580 28130 28310 28370 30510 32620 36810 39810 P75 11580 13830 17600 19590 32070 33120 33390 35670 37730 41750 44630 P80 11880 14950 19550 20990 35580 36930 37270 37910 39340 42480 44720 3

P85 12050 16160 22070 23540 38300 40990 41670 41960 42780 44590 45880 P90 12250 16900 23650 25400 39600 42690 43520 44810 47010 51690 55040 P95 12700 17730 24490 26730 40210 44380 45430 45930 48800 55330 60000 Jokaiselle solulle määritellään korjauskaava seuraavasti: Haetaan Savonlinnalle muunnoskerroin k2 = 1,03 liitteen 5 välilehdeltä kuntakohtaiset tiedot. Tämän jälkeen haetaan rivitalojen lämmityssähkön kulutusosuuksien matriisi liitteen 5 välilehdeltä lämmityssähkön kulutusosuudet. Lämmitettävä pinta-ala Prosenttipiste alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160 161-180 181-200 201-250 yli 250 P5 0,34 0,35 0,40 0,43 0,45 0,46 0,47 0,47 0,49 0,50 0,50 P10 0,36 0,37 0,42 0,44 0,47 0,48 0,48 0,49 0,50 0,52 0,52 P15 0,37 0,38 0,43 0,46 0,48 0,49 0,50 0,50 0,52 0,53 0,53 P20 0,39 0,40 0,45 0,47 0,50 0,51 0,51 0,52 0,53 0,55 0,55 P25 0,40 0,41 0,46 0,49 0,51 0,52 0,53 0,53 0,55 0,56 0,56 P30 0,42 0,43 0,48 0,50 0,53 0,54 0,54 0,55 0,56 0,58 0,58 P35 0,43 0,44 0,49 0,52 0,54 0,55 0,56 0,56 0,58 0,60 0,60 P40 0,45 0,46 0,51 0,53 0,56 0,57 0,57 0,58 0,59 0,61 0,61 P45 0,46 0,47 0,52 0,55 0,57 0,58 0,59 0,59 0,61 0,63 0,63 P50 0,48 0,49 0,54 0,56 0,59 0,60 0,60 0,61 0,62 0,64 0,64 P55 0,49 0,50 0,55 0,58 0,60 0,61 0,62 0,62 0,64 0,66 0,66 P60 0,51 0,52 0,57 0,59 0,62 0,63 0,63 0,64 0,66 0,68 0,68 P65 0,52 0,53 0,58 0,61 0,63 0,64 0,65 0,65 0,67 0,69 0,69 P70 0,54 0,55 0,60 0,62 0,65 0,66 0,66 0,67 0,69 0,71 0,71 P75 0,55 0,56 0,61 0,64 0,66 0,67 0,68 0,68 0,70 0,72 0,72 P80 0,57 0,58 0,63 0,65 0,68 0,69 0,69 0,70 0,72 0,74 0,74 P85 0,58 0,59 0,64 0,67 0,69 0,70 0,71 0,71 0,73 0,76 0,76 P90 0,60 0,61 0,66 0,68 0,71 0,72 0,72 0,73 0,75 0,77 0,77 P95 0,61 0,62 0,67 0,70 0,72 0,73 0,74 0,74 0,76 0,79 0,79 Solun P50, 61-80 muunnoskaavaksi saadaan Kulutus = ( 1 0,54) *13350 + 0,54*13350 /1,03 = 13142 13140 ja koko taulukko muunnettuna ja pyöristettynä 10 kilowattitunnin tarkkuuteen on Sähkölämmitteisten rivitalot, Savonlinnan normaalivuoden lämpötila vertailukausi 1981-2010 Lämmitettävä pinta-ala Prosenttipiste alle 40 m2 40-60 61-80 81-100 101-120 121-140 141-160 161-180 181-200 201-250 yli 250 P5 5 500 6 000 6 590 7 760 11 230 13 310 14 050 14 350 14 490 14 640 14 760 P10 6 130 6 590 7 650 9 010 14 510 15 350 15 590 16 810 17 590 19 010 20 020 P15 6 890 7 380 8 540 10 380 16 330 16 890 17 040 18 970 20 040 21 900 23 230 P20 7 270 8 000 9 420 11 670 17 300 18 730 19 100 20 990 22 270 24 640 26 330 P25 7 540 8 530 10 090 12 550 17 750 19 690 20 190 22 320 24 020 27 280 29 630 P30 7 780 8 870 10 760 13 350 18 040 20 520 21 150 23 370 25 080 28 340 30 670 P35 7 920 9 250 11 350 14 040 18 250 20 970 21 660 24 090 25 850 29 150 31 520 P40 8 020 9 560 11 950 14 600 18 460 21 680 22 490 24 830 26 610 30 030 32 470 P45 8 100 9 920 12 490 15 270 18 930 22 110 22 920 25 540 27 610 31 550 34 390 P50 8 360 10 380 13 140 15 840 19 590 22 500 23 250 26 550 28 700 32 620 35 420 P55 8 840 10 800 13 730 16 610 20 490 22 910 23 530 27 360 29 450 33 080 35 690 P60 9 750 11 260 14 230 17 160 21 680 23 440 23 880 28 060 30 180 33 760 36 340 P65 10 350 11 810 14 840 17 740 23 810 25 100 25 430 28 890 31 110 35 150 38 050 P70 10 850 12 560 15 800 18 240 27 600 27 770 27 820 29 920 31 970 36 050 38 990 P75 11 390 13 600 17 290 19 230 31 450 32 470 32 730 34 960 36 960 40 870 43 690 4

P80 11 680 14 700 19 190 20 590 34 880 36 190 36 520 37 140 38 520 41 560 43 760 P85 11 850 15 880 21 660 23 080 37 530 40 150 40 810 41 090 41 870 43 610 44 870 P90 12 040 16 600 23 200 24 900 38 790 41 800 42 610 43 860 45 990 50 530 53 800 P95 12 470 17 410 24 010 26 190 39 370 43 440 44 460 44 940 47 710 54 060 58 620 Lämpötilakorjaus asiakkaan kulutukselle asiakaskohtaisessa raportissa Asiakaskohtaisessa raportissa asiakkaan sähkönkäytöt lämpötila korjataan normaalivuoteen ja niitä verrataan vertailutaulukon lukuihin. Valmiiksi lasketut vertailutaulukot ovat alueellisia. Niihin tehtävää vertailua varten asiakkaan kulutus korjataan vastaamaan kulusta kyseisen alueen normaalivuoden lämpötilassa. Vertailu voidaan tehdä myös kuntakohtaiseen taulukkoon (muunnos määritelty edellä) ja tällöin kulutus tietysti korjataan kuntakohtaiseen normaalivuoden lämpötilaan. Lämpötilakorjaus asiakkaan kulutukselle edellyttää, että asiakkaan käyttöpaikasta on käytettävissä tarvittavat tiedot. Toisin sanoen tiedetään, että kyseessä on sähkölämmitteinen asunto, asunnon tyyppi (pientalo tai rivi-/kerrostalo) ja lämmitettävä pinta-ala. Lisäksi korjaukseen tarvitaan tieto korjattavaan jaksoon liittyvästä lämmitystarveluvusta. Vertailujakson 1981-2010 normaalivuoden lämmitystarveluvut vertailupaikkakunnilta löytyvät liitteen 5 välilehdeltä kuntatiedot. Asiakkaan kulutuksen korjaaminen alueelliseen normaalilämpötilaan Alueellisessa lämpötilakorjauksessa käytetty aluejako vastaa vanhaa läänijakoa. Asiakkaan alue päätellään liitteen 4 välilehden sijaintitietojen perusteella joko kunnan tai postinumeron perusteella. Liitteen 5 välilehdellä kuntakohtaiset tiedot on myös kunnan sijaintialue. Lämmitystarveluvut tarvitaan Jyväskylästä. Vertailujakson 1981-2010 normaalivuoden lämmitystarveluvut löytyvät liitteen 5 välilehdeltä kuntakohtaiset tiedot. Ilmatieteen laitoksen nettisivulta on ladattavissa vertailupaikkakuntien toteutuneet lämmöntarveluvut kuukausitasolla. Alueelliseen lämpötilakorjauksen kaava on AsKul = ( 1 osuus) * AsKul + osuus * AsKul * ltlukunvvp / ltlukutvvp / AKK, jossa AsKul on asukkaan korjattu kulutus, AsKul on asukkaan alkuperäinen kulutus, AKK on liitteen 5 välilehden aluekertoimet taulukosta löytyvä kerroin ja osuus katsotaan liitteen 5 välilehdeltä osuusmatriisit, josta osuus saadaan korjattavan kulutuksen prosenttipisteen ja pinta-alaluokan avulla. Ltluku nvvp on lämmitystarveluku Jyväskylässä normaalivuotena ja ltluku tvvp on lämmitystarveluku Jyväskylässä tarkasteluvuotena. Esimerkki 4. Asiakkaan kulutuksen korjaaminen alueelliseen normaalilämpötilaan Savonlinnan sijaitsevan sähkölämmitteisen 90 m 2 rivitaloasunnon mitattu vuosikulutus vuonna 2014 on 14455 kwh. Kyseisenä vuonna Jyväskylä lämmitystarveluku on 4349. Jyväskylän normaalivuoden lämmitystarveluku on 4832. attavan kulutuksen osuus saadaan liitteen 5 taulukosta sähkölämmittteisten rivitalojen osuusmatriisi. Itä-Suomen alueella 14455 kwh kuluttavan rivitalon prosenttipiste on noin 35, joten katsotaan kulutus osuus matriisin riviltä P35 ja sarakkeesta 81-100 m 2. Osuudeksi saadaan 0,52. Itä- Suomen korjauskerroin on 0,99. atuksi kulutukseksi tulee AsKul = ( 1 0,52) *14455 + 0,52*14455* 4832 / 4349 / 0,99 = 15374 kwh Asiakkaan kulutuksen korjaaminen kuntakohtaista vertailua varten Kuntakohtaisessa vertailussa lämpötilakorjaus tehdään käyttöpaikan sijaintikunnan mukaan ja lämmitystarveluvut haetaan kunnan vertailupaikkakunnalta. Tieto vertailupaikkakunnasta ja kyseisen vertailupaikkakunnan normaalivuoden lämmitystarveluku vertailukaudella 1981-2010 löytyvät liitteen 5 kuntakohtaiset tiedot välilehdeltä. attavan jakson lämmöntarveluku on ladattavissa ilmatieteenlaitoksen nettisivulta. Kulutusosuus katsotaan liitteen 5 välilehdeltä osuusmatriisit, josta osuus saadaan korjattavan kulutuksen prosenttipisteen ja pinta-alaluokan avulla. Kuntakohtaisen lämpötilakorjauksen kaava on AsKul = ( 1 osuus) * AsKul + osuus * AsKul * ltluku / ltluku nvvp tvvp, 5

jossa AsKul on asukkaan korjattu kulutus, AsKul on asukkaan alkuperäinen kulutus ja osuus katsotaan liitteen 5 välilehden osuusmatriisit, josta osuus saadaan korjattavan kulutuksen prosenttipisteen ja pintaalaluokan avulla. Ltluku nvvp on lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla normaalivuotena ja ltluku tvvp on lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla tarkasteluvuotena. Vertailupaikkakunta ja sen normaalivuoden lämmitystarveluku löytyy liitteen 5 välilehdeltä kuntakohtaiset tiedot. Esimerkki 5. Asiakkaan kulutuksen korjaaminen kuntakohtaista vertailua varten Savonlinnan sijaitsevan sähkölämmitteisen 90 m 2 rivitaloasunnon mitattu vuosikulutus vuonna 2014 on 14455 kwh. Kyseisenä vuonna Savonlinnan vertailupaikkakunnan Joensuun lämmitystarveluku on 4465. Joensuun normaalivuoden lämmitystarveluku on 4512. attavan kulutuksen osuus saadaan liitteen 5 taulukosta 2. Itä-Suomen alueella 14455 kwh kuluttavan rivitalon prosenttipiste on noin 40, joten katsotaan kulutus osuus matriisin riviltä P40 ja sarakkeesta 81-100 m 2. Osuudeksi saadaan 0,53. atuksi kulutukseksi tulee AsKul = ( 1 0,53) *14455 + 0,53*14455* 4512 / 4465 = 14535 kwh 6