Floodfore säätutka sateet
|
|
- Aarno Korhonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Floodfore säätutka sateet Yleisesti käytetyt menetelmät: Pakotetaan tutkasateet tavalla tai toisella sademittariarvoihin lähellä sademittareita säilyttäen taas kauempana tutkasateet. (katso esim. RAINMUSIC Floodfore menetelmä: Korjataan tutkamittaukset mahdollisimman hyvin jonka jälkeen tehdään VPR-korjaukset (VPR = Vertcal Profile Correction). Lasketaan jopkaiselle vuorokaudelle kutakin tutkaa kohti sademittari mittausten avulla muunnos jolla koko VPR-korjattua tutkamittauskenttää muunnetaan, ja lasketaan näin muunnetusta kentästä sademäärät.
2 Menetelmäkuvaus versio 1.0 Poistetaan tutkamittauksista roskat (maakaikuja,laivoja,tuulivoimaloita, yms. ). Tehdään tutkamittauksille VPR-korjaus (korjaustermit on laskettu 15 min. välein kullekin tutkalle). Haetaan IL:n ilmastokannasta tunneittain sateen olomuoto (vesi,räntä,lumi) 10km*10km gridissä joka sovitetaan floodfore laskennassa käytettävään gridiin. Lasketaan tutkamittauksista (myös eri asteisesti korjatuista) vuorokautiset (06.00UTC 06.00UTC) sademäärät ( = R) useissa grideissä (4. lk. valuma-alueet, 1km*1km, binit,..) ja eritellään yllä mainittuihin sateen olomuotoluokkiin. Huomioidaan erikseen puuttuvat tutkamittausjaksot, puuttuvat VPR:t yms. erikois-/virhetilanteet, jotka merkitään lokitiedostoihin. Haetaan IL:n ilmastokannasta tutkamittauksia vastaavat sademittari-sateet (= G) ja lasketaan kaikille sademittareille vuorokautiset arvot C = 10*log(G/R), jotka luokitellaan sademittarityypin (manual, punnitseva autom., Vaisala FD12P) ja tutkaetäisyyden mukaan. Jokaista vrk:tta kohti lasketaan valittua laskentajaksoa (tässä 29 edeltävää vuorokautta) kohti kaikista edellä lasketuista C-arvoista kullekin tutkalle vuorokautinen sademittarikorjaus. Toistetaan koko laskenta ( siis kaikki tutkamittaukset 5 min. välein) käyttäen hyväksi edellä laskettuja korjaustermejä ja tuotetaan seuraavassa esiteltäviä tuloksia.
3 Sademittari säätutka vertailu Kaikkien säätutkien vuorokautiset sadevertailut kunkin tutkan mittausalueella sijaitsevien sademittarien kanssa. Yllä ensimmäisestä laskennasta saadut vertailuluvut. Alakuvassa tutkamittauksiin on sovellettu ensimmäisessä laskennassa saatuja muunnoksia ja verrattu sen jälkeen samoihin sademittari arvoihin kuin yläkuvassa. X-akselilla päivät alkaen ja y-akselilla 10*log(G/R) arvojen vuorokautinen keskiarvo (G=sademitarisade ja R=tutkasta saatu vastaava sade).
4 Puuttuvien/kopioitujen tutkamittausten vaikutus tutka-sademittari suhteisiin KOR ja VAN Ylemmät käyrät molemmissa kuvissa ovat korjaamattomista lasketut suhteet ja alemmat korjatuista lasketut uudet suhteet. Ensimmäisten (mustat) käyrien laskennasta on poistettu kaikki ne vuorokaudet joiden aikana tutkamittauksia on puuttunut. Toisten (punaiset) laskentaan on lisätty ne vuorokaudet jolloin mittausten puuttumiset voidaan korvata kopioimalla (korkeintaan 3 peräkkäistä). Kolmannet (vihreät) laskennassa kaikki vuorokaudet ja kaikki mittaukset ovat mukana.
5 Puuttuvien/kopioitujen tutkamittausten vaikutus tutka-sademittari suhteisiin ANJ ja IKA Ylemmät käyrät molemmissa kuvissa ovat korjaamattomista lasketut suhteet ja alemmat korjatuista lasketut uudet suhteet. Ensimmäisten (mustat) käyrien laskennasta on poistettu kaikki ne vuorokaudet joiden aikana tutkamittauksia on puuttunut. Toisten (punaiset) laskentaan on lisätty ne vuorokaudet jolloin mittausten puuttumiset voidaan korvata kopioimalla (korkeintaan 3 peräkkäistä). Kolmannet (vihreät) laskennassa kaikki vuorokaudet ja kaikki mittaukset ovat mukana.
6 Puuttuvien/kopioitujen tutkamittausten vaikutus tutka-sademittari suhteisiin KUO ja VIM Ylemmät käyrät molemmissa kuvissa ovat korjaamattomista lasketut suhteet ja alemmat korjatuista lasketut uudet suhteet. Ensimmäisten (mustat) käyrien laskennasta on poistettu kaikki ne vuorokaudet joiden aikana tutkamittauksia on puuttunut. Toisten (punaiset) laskentaan on lisätty ne vuorokaudet jolloin mittausten puuttumiset voidaan korvata kopioimalla (korkeintaan 3 peräkkäistä). Kolmannet (vihreät) laskennassa kaikki vuorokaudet ja kaikki mittaukset ovat mukana.
7 Puuttuvien/kopioitujen tutkamittausten vaikutus tutka-sademittari suhteisiin UTA ja LUO Ylemmät käyrät molemmissa kuvissa ovat korjaamattomista lasketut suhteet ja alemmat korjatuista lasketut uudet suhteet. Ensimmäisten (mustat) käyrien laskennasta on poistettu kaikki ne vuorokaudet joiden aikana tutkamittauksia on puuttunut. Toisten (punaiset) laskentaan on lisätty ne vuorokaudet jolloin mittausten puuttumiset voidaan korvata kopioimalla (korkeintaan 3 peräkkäistä). Kolmannet (vihreät) laskennassa kaikki vuorokaudet ja kaikki mittaukset ovat mukana.
8 Vuorokautinen valuma-aluekohtainen sade (06UTC<->06UTC) Vasen kuva: tutkasade ilman sademittarikorjausta. Oikean puoleinen korjattu sademittareiden avulla. (Skaala kuvissa 2, 4,..., 28, 30,35,40,yli 45 mm.)
9 Heinäkuun 2009 sateet säätutkasta ja sademittareista laskettuina Kaikissa kuvissa sama asteikko 0 mm 135 mm. 1. Laskettu täysin korjaamattomista tutkamittauksista; 2. normaalit korjaukset (myös VPR); 3. korjaukset kuten 2:ssa, myös sademittareilla korjattu. 4. Ilmatieteen laitoksen ilmastokannan sadekartta ( virallinen sadekartta ).
10 Vesi-, räntä- ja lumisateen osuudet sateesta sekä sademittausten määrä prosentteina kaikista mittauksista tammikuussa Vesisateen osuus (%) kaikista sademittauksista; 2. räntäsateen osuus (%) kaikista sademittauksista ja 3. lumisateen osuus (%) kaikista sademittauksista. 4. sadetapahtumien osuus (%) kaikista sadetutkamittauksista (huomaa skaala 1% - 10%)
11 Lumi-, räntä- ja vesisateen osuudet sateesta sekä sademittausten määrä prosentteina kaikista mittauksista Lumi-, räntä- vesisade osuudet (%) sateista. Sateen osuus kaikista tutkamittauksista.
12 Lumi-, räntä ja vesisateen määrät mm
13 Sateen minimi- ja maksimiarvo sekä varianssi Luvut on laskettu niistä bineistä joiden keskipiste osuu kulloisellekin neliökilometrille.
Tutkapohjaiset sadetuotteet hulevesisuunnittelun apuna
Vesihuoltopäivät 11.5.2017 Tutkapohjaiset sadetuotteet hulevesisuunnittelun apuna Ilmatieteen laitos: Annakaisa von Lerber, Larissa Rimpiläinen, Jarmo Koistinen, Seppo Pulkkinen, Harri Hohti, Jani Tyynelä,
KAJAANIN KAUPUNKI VIEREMÄN KUNTA
LIITE 11 KAJAANIN KAUPUNKI VIEREMÄN KUNTA Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan osayleiskaavoitus Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaehdotus 1.6.2016 Valokuvasovitteet Kuva 1. Saaresjärvi (A) Kuva
Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta
Page 1 of 6 Sää ja ilmasto > Ilmastotilastot > Terminen kasvukausi, määritelmät Suomen sää Paikallissää Varoitukset ja turvallisuus Sade- ja pilvialueet Sää Euroopassa Havaintoasemat Ilmastotilastot Ilman
Valitse aineisto otsikoineen maalaamalla se hiirella ja kopioimalla (Esim. ctrl-c). Vaihtoehtoisesti, Lataa CSV-tiedosto
Versio k15 Näin laadit ilmastodiagrammin Libre Officen taulukkolaskentaohjelmalla. Ohje on laadittu käyttäen Libre Officen versiota 4.2.2.1. Voit ladata ohjelmiston omalle koneellesi osoitteesta fi.libreoffice.org.
Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje.
Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje. Asennus: HUOM. Tarkemmat ohjeet ADC-16 englanninkielisessä User Manual issa. Oletetaan että muuntimen kaikki johdot on kytketty anturiin, käyttöjännite
Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen
Ilkka Juga Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen Tiesääpäivät 2017 Esitelmän sisältöä Talvisään ominaispiirteet ja vaihtelu viime aikoina. Tulevaisuuden talvisää ja keli ilmastomallien
Hydrological applications
Hydrological applications FMI radar and NWP data used operationally at SYKE in river models. Radar based (urban) flood research and product development with SYKE, HUT and private companies (Maa ja Vesi/Pöyry)
Muutoksen arviointi differentiaalin avulla
Muutoksen arviointi differentiaalin avulla y y = f (x) y = f (x + x) f (x) dy y dy = f (x) x x x x x + x Luento 7 1 of 15 Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto Muutoksen arviointi differentiaalin
Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa
Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,
HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS HELSINGISSÄ VUONNA 2004
HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS HELSINGISSÄ VUONNA 24 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto Muistio 21.6.24 / Tuija Hellman 1 Johdanto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto
peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
Kuvasovitteiden kuvien ottopaikat. Oikeassa alanurkassa suurennos Saaresjärven alueesta. A: Kuva 1, B: Kuva 2, C: Kuva 3, D1: Kuva 4, D2: Kuva 5, D3:
Kuvasovitteiden kuvien ottopaikat. Oikeassa alanurkassa suurennos Saaresjärven alueesta. A: Kuva 1, B: Kuva 2, C: Kuva 3, D1: Kuva 4, D2: Kuva 5, D3: Kuva 6, D4: Kuva 7, E: Kuva 8 ja Kuva 24, G: Kuva 7,
Aerosolimittauksia ceilometrillä.
Aerosolimittauksia ceilometrillä. Timo Nousiainen HTB workshop 6.4. 2006. Fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Projektin kuvaus Esitellyt tulokset HY:n, IL:n ja Vaisala Oyj:n yhteisestä,
PANK-4113 PANK PÄÄLLYSTEEN TIHEYS, DOR -MENETELMÄ. Asfalttipäällysteet ja massat, perusmenetelmät
Asfalttipäällysteet ja massat, perusmenetelmät PANK-4113 PANK PÄÄLLYSTEEN TIHEYS, DOR -MENETELMÄ PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 13.05.2011 17.04.2002 1. MENETELMÄN TARKOITUS
KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus
KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus III LUKU TYÖAIKA 9 Jaksotyöaika Säännöllinen työaika 1 mom. Työaikalain 7 :ssä tarkoitetussa työssä,
Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa
Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot
Febdok 6.0, Uudet ominaisuudet OHJEISTUS
Febdok 6.0, Uudet ominaisuudet OHJEISTUS Sisällys 1 YLEISTÄ 1 2 ESIMERKIT 2 2.1 LAITTEISTON TIEDOT 2 2.2 SYÖTÖN VALINTA 3 2.3 PJ-LIITTYMÄ 4 2.4 SJ-LIITTYMÄ 5 2.5 GENERAATTORIJAKELU 8 2.6 SUOJALAITTEET
Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN
heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä
Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa:
Lämpötila (Celsius) Luento 9: Termodynaamisten tasapainojen graafinen esittäminen, osa 1 Tiistai 17.10. klo 8-10 Termodynaamiset tasapainopiirrokset Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään
TIELIIKENTEEN SOSIAALILAINSÄÄDÄNTÖ Asetus (EY) N:o 561/2006, direktiivi 2006/22/EY, asetus (EU) N:o 165/2014
OHJE 7 Asia: Mitä tarkoitetaan jokaisella 24 tunnin ajanjaksolla Artikla: Asetuksen (EY) N:o 561/2006 8 artiklan 2 ja 5 kohta Noudatettava menettely: Asetuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaan jokaisen 24 tunnin
OPMET ja Ilmailusaa.fi. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat
OPMET ja Ilmailusaa.fi Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat OPMET- muutos 4.2.2016 1/2 Ilmailun sääsanomien säilytyksestä ja välityksestä vastaava OPMET-
Mittaustulosten tilastollinen käsittely
Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe
Taulukko 1. Kantakaupungin rajan pisteiden henkilöautomäärä vuorokaudessa (KVAL) vuonna 2013
1 1. Johdanto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Liikennesuunnitteluosasto seuraa henkilöliikenteen kulkutavan kehitystä Helsingin kantakaupungin rajalla. Henkilöautojen henkilökuormituslaskentoja on
Taajuusmittauskilpailu Hertsien herruus 2008. Mittausraportti
Taajuusmittauskilpailu Hertsien herruus 2008 1. MITTAUSJÄRJESTELMÄ Mittausraportti Petri Kotilainen OH3MCK Mittausjärjestelmän lohkokaavio on kuvattu alla. Vastaanottoon käytettiin magneettisilmukkaantennia
7. Normaalijakauma ja standardipisteet
33 7. Normaalijakauma ja standardipisteet Aiemmin olemme esittäneet joitakin variaabelin jakaumia histogrammien ja frekvenssipolygonien muodossa. Jos kuvittelemme, että mittaamme varsin tarkasti ja jatkuvaksi
TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich
TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich PALUUHEIJASTAVUUSMITTAREIDEN VALIDOINTI JA VERTAILUMITTAUKSET
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat
kartiopinta kartio. kartion pohja, suora ympyräkartio vino pyramidiksi
5.3 Kartio Kun suora liikkuu avaruudessa niin, että yksi sen piste pysyy paikoillaan ja suoran jokin toinen piste kiertää jossakin tasossa jonkin suljetun käyrän palaten lähtöpaikkaansa, syntyy kaksiosainen
2 Pistejoukko koordinaatistossa
Pistejoukko koordinaatistossa Ennakkotehtävät 1. a) Esimerkiksi: b) Pisteet sijaitsevat pystysuoralla suoralla, joka leikkaa x-akselin kohdassa x =. c) Yhtälö on x =. d) Sijoitetaan joitain ehdon toteuttavia
Pyramidi 10 Integraalilaskenta harjoituskokeiden ratkaisut sivu 298 Päivitetty
Pyramidi Integraalilaskenta harjoituskokeiden ratkaisut sivu 98 Päivitetty.5. Pyramidi Harjoituskokeet 6.5.7 Ensimmäinen julkaistu versio..7.7 Korjattu ulkoasua ja painovirheitä..8.7 Täydennetty ratkaisuja
KASVIATLAS 2011: TILASTOKARTTOJA, Raino Lampinen
KASVIATLAS 2011: TILASTOKARTTOJA, Raino Lampinen 23.5.2012 775 100 (2 0.1%) 90-99 (4 0.2%) 50-89 (22 1.2%) 30-50 (22 1.2%) 20-29 (29 1.6%) 15-19 (29 1.6%) 10-14 (117 6.5%) 5-9 (89 5.0%) 3-4 (106 5.9%)
Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille
Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille Outi Kesäniemi Taajamapuroja voidaan luokitella rakennetun pinta-alan perusteella
IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola
IGS-FIN allasseminaari 11.10.2016 Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola 1 Hulevedet Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyviä sade-
Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 Insinöörivalinnan matematiikan koe , Ratkaisut (Sarja A)
Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 017 Insinöörivalinnan matematiikan koe 30..017, Ratkaisut (Sarja A) 1. a) Lukujen 9, 0, 3 ja x keskiarvo on. Määritä x. (1 p.) b) Mitkä reaaliluvut
a) Lasketaan sähkökenttä pallon ulkopuolella
Jakso 2. Gaussin laki simerkki 2.1: Positiivinen varaus Q on jakautunut tasaisesti R-säteiseen palloon. Laske sähkökenttä pallon a) ulkopuolella ja b) sisäpuolella etäisyydellä r pallon keskipisteestä.
KASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )
KASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen 15.5.2013) 775 100 (2 0.1%) 90-99 (4 0.2%) 50-89 (24 1.3%) 30-50 (20 1.1%) 20-29 (31 1.7%) 15-19 (29 1.6%) 10-14 (118 6.4%) 5-9 (87 4.7%) 3-4 (119 6.4%)
ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA
METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT
58131 Tietorakenteet (kevät 2009) Harjoitus 6, ratkaisuja (Antti Laaksonen)
58131 Tietorakenteet (kevät 2009) Harjoitus 6, ratkaisuja (Antti Laaksonen) 1. Avaimet 1, 2, 3 ja 4 mahtuvat samaan lehtisolmuun. Tässä tapauksessa puussa on vain yksi solmu, joka on samaan aikaan juurisolmu
RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA
RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA Tämä on mittaus mittauksista, joilla selvitettiin kolmen erilaisen eristemateriaalin aiheuttamia vaimennuksia matkapuhelinverkon taajuusalueilla.
Säätilan kehitys ennen Loimaan onnettomuutta
Säätilan kehitys ennen Loimaan onnettomuutta Forecan ennuste ote klo 19 tilanteessa: Suomi -24h katsaus pe 15-la 15 Katsaus on laadittu 12:59 Kristian Roine Baltiassa oleva matalapaine tuo lumisateita
Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA
! 7! = N! x 8. x x 4 x + 1 = 6.
9. 10. 2008 1. Pinnalta punaiseksi maalattu 3 3 3-kuutio jaetaan 27:ksi samankokoiseksi kuutioksi. Mikä osuus 27 pikkukuution kokonaispinta-alasta on punaiseksi maalattu? 2. Positiivisen kokonaisluvun
KIINTOPISTEREKISTERI N2000-LASKENTATILANNE Matti Musto / Etelä-Suomen maanmittaustoimisto
KIINTOPISTEREKISTERI N2000-LASKENTATILANNE 1.1.2010 Matti Musto / Etelä-Suomen maanmittaustoimisto KORKEUSKIINTOPISTELUOKITUS Ensimmäisen luokan vaaitussilmukat, sekä niiden sisäpuolella sijaitsevat, Maanmittauslaitoksen
Yleisen vertailutiedon luokitukset ja liitteen 4 ja 5 taulukkojen käyttö
Liite 3 Yleisen vertailutiedon luokitukset ja liitteen 4 ja 5 taulukkojen käyttö Vertailutiedon perusmäärittelyt pysyvät ennallaan Vertailutieto on laadittu samoilla perusmäärittelyillä (luokituksilla)
Kartio ja pyramidi
Kartio ja pyramidi Kun avaruuden suora s liikkuu pitkin itseään leikkaamatonta tason T suljettua käyrää ja lisäksi kulkee tason T ulkopuolisen pisteen P kautta, suora s piirtää avaruuteen pinnan, jota
10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi. Säteenjäljitys
10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi Säteenjäljitys Säteenjäljityksessä (T. Whitted 1980) valonsäteiden kulkema reitti etsitään käänteisessä järjestyksessä katsojan silmästä takaisin kuvaan valolähteeseen
(b) = x cos x 1 ( cos x)dx. = x cos x + cos xdx. = sin x x cos x + C, C R.
Calculus Kurssikoe..7. Laske (a) x sin x, (b) x x + x. (a) Merkitään u(x) = x ja v (x) = sin x, jolloin u (x) =, v(x) = cos x ja osittaisintegroimalla saadaan x sin x = u(x)v (x) = u(x)v(x) u (x)v(x) =
Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin
Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa Tekes seminaari 23.11.2009 Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Markku Maunula Suomen Ympäristökeskus Havaitut
Yksittäishyväksyntä ja komponenttiluettelo
Yksittäishyväksyntä ja komponenttiluettelo Komponenttiluettelo ikkuna yleistä Täytetään KATSAssa yksittäishyväksynnän yhteydessä Ikkunalle pääsee siirtymään Navigointi-, Perustiedot - ja Katsastustapahtuma
TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti
TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (
Hannu Mäkiö. kertolasku * jakolasku / potenssiin korotus ^ Syöte Geogebran vastaus
Perusohjeita, symbolista laskentaa Geogebralla Kielen vaihtaminen. Jos Geogebrasi kieli on vielä englanti, niin muuta se Options välilehdestä kohdasta Language suomeksi (finnish). Esittelen tässä muutaman
M&T Farm s pressuhallit
M&T Farm s pressuhallit Lasketaan M&T Farm s pressukaarihallin lujuudet. Laskenta tehdään EN standardia käyttäen. Rakenne: Kaarihallit on esitetty alla olevissa kuvissa. Kaarissa käytettävä materiaali
TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä kaikilla muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
Mittaustietojen SAF-aineistokuvaus kaasudatahubiin
Mittaustietojen SAF-aineistokuvaus kaasudatahubiin Versio 1.0 2 (7) Muutokset Versio Pvm Muutos 0.1 5.3.2019 SAF-aineistokuvaus eriytetty omaksi dokumentiksi 0.2 Lisätty mittaustiedon esimerkkisanomaan
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
2.2 Muunnosten käyttöön tutustumista
2.2 Muunnosten käyttöön tutustumista Esimerkki Tutki kuinka muunnosten avulla voi selvittää haastavan yhtälön ratkaisun. Vaakamalli Matemaattinen esitys Muunnos x x 7x 8 x + 7x + 8 = x Lx 8 7x 2 V8 8 8
Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051
Puutavaran mittaus Hämeenlinna 6.9.2012 Jari Lindblad Jukka Antikainen Metsäntutkimuslaitos, Itä Suomen alueyksikkö, Joensuu Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 SISÄLTÖ 1. Puutavaran mittaustarkkuus
TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
CAB Plan. Päivitys 4.5. Asiakas odottaa
Kent Isacsson 2014-01-20 1 1 of 6 Päivitys 4.5 CAB Plan Asiakas odottaa Jos perustieto ikkunassa laitat rastiin ruutuun asiakas odottaa, muuttuu rekisterinumero punaiseksi työvaiheessa mekaanikko välilehdellä,
Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Vastaus: Määrittelyehto on x 1 ja nollakohta x = 1.
Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 4..6 Kokoavia tehtäviä ILMAN TEKNISIÄ APUVÄLINEITÄ. a) Funktion f( ) = määrittelyehto on +, eli. + Ratkaistaan funktion nollakohdat. f(
KASVIATLAS 2015: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )
KASVIATLAS 2015: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen 4.5.2016) 100 (4 0.2%) 90-99 (3 0.1%) 50-89 (23 1.1%) 30-49 (22 1.1%) 20-29 (30 1.5%) 15-19 (30 1.5%) 10-14 (119 5.9%) 5-9 (93 4.6%) 3-4 (153 7.6%) 2 (435
Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA. Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos
Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän LUOVA Kristiina Säntti Yhteyspäällikkö Asiakaspalvelut, Turvallisuus Ilmatieteen laitos LUOVA -järjestelmästä LUOVA on suljettu järjestelmä ja tarkoitettu valtion
KASVIATLAS 2017: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )
KASVIATLAS 2017: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen 13.6.2018) 100 (4 0.2%) 90-99 (3 0.1%) 50-89 (23 1.1%) 30-49 (22 1.1%) 20-29 (32 1.5%) 15-19 (29 1.4%) 10-14 (118 5.6%) 5-9 (102 4.8%) 3-4 (160 7.6%) 2
Määräaikaiskatsastussuoritteen avaaminen ikkunalle (KATSA010) on lisätty
Tiedote katsastajille 1/2011 13.1.2011 ATJ:ssä käyttökatko 16.1.2011 kello 08.00 16.00 Ajoneuvoliikenteen tietojärjestelmään (ATJ) tehdään uuden version käyttöönotto 16.1.2011. ATJ ei ole tuotantokäytössä
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä
Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä Tilannekatsaus 18.9.2012/Päivitetty 20.11.2012 Sopimus Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä -nimisen tutkimushankkeen
Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle
Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 947/702/2013 1.1.2014 Versiohistoria Version Pvm numero 1 1.1.2014 Keskeisimmät
E-luvun laskentaan tarvittava
Sähkölämmitteisen omakotitalon ostoenergian, korjatut luvut Seuraavat 3 taulukkoa on rakennettu niin, että kulutuksesta on poistettu siinä mukana oleva ylimääräinen 1000. Näin laskettu ostoenergia ja mitattu
KASVIATLAS 2018: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )
KASVIATLAS 2018: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen 14.6.2019) 100 (4 0.2%) 90-99 (3 0.1%) 50-89 (24 1.1%) 30-49 (23 1.1%) 20-29 (30 1.4%) 15-19 (30 1.4%) 10-14 (118 5.6%) 5-9 (102 4.8%) 3-4 (172 8.1%) 2
Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS POHJOIS-POHJANMAAN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 4 Eino Luoma-aho & Heikki Hakkola Säämittauksen tuloksia Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa RUUKKI 1976 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO
LVI-laitosten laadunvarmistusmittaukset PUMPUN OMINAISKÄYRÄ. v0.3
LVI-laitosten laadunvarmistusmittaukset PUMPUN OMINAISKÄYRÄ v0.3 25.4.2017 SISÄLLYS SISÄLLYS 1 1 JOHDANTO 2 2 ESITEHTÄVÄT 2 3 TARVITTAVAT VÄLINEET 3 4 TYÖN SUORITUS 5 4.1 Alkutoimet 6 4.2 Vakiokäyrämittaus
Forest Big Data -tulosseminaari
FOREST BIG DATA Forest Big Data -tulosseminaari 8.3.216 Metsäkoneen urapainumat laserilla Jarmo Hämäläinen jarmo.hamalainen@metsateho.fi Jari Ala-Ilomäki jari.ala-ilomaki@luke.fi Mikko Miettinen mikko.miettinen@argone.fi
Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )
JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa
Esimerkki 8 Lainaosuuden poismaksu ja jatkolaskenta
Esimerkki 8 Lainaosuuden poismaksu ja jatkolaskenta versio 1.2.2018 Johdanto ja oletukset Esimerkki 8 Lainaosuuden poismaksu ja jatkolaskenta Tämän dokumentin esimerkki on jatkoa esimerkille 7 ja perustuu
Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä
Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Juha Valtonen 7.11.216 1 Liikenneonnettomuuksien määrä eri talvipäivinä Tämä muistio on liite Liikenneturvan lausuntoon ehdotuksesta muuttaa raskaiden ajoneuvojen
ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA
ILMASTOMALLEIHIN PERUSTUVIA ARVIOITA TUULEN KESKIMÄÄRÄISEN NOPEUDEN MUUTTUMISESTA EI SELVÄÄ MUUTOSSIGNAALIA SUOMEN LÄHIALUEILLA Tuulen voimakkuuden muutosarviot perustuivat periaatteessa samoihin maailmanlaajuisiin
Toiminta fysiikan laboratoriossa
Toiminta fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Osoitteesta Fysiikka.turkuamk.fi/fysiikka/fysiikka.html löytyy Harjoitustöiden ohjeet Työturvallisuusohje mm- ja lin-log-paperi tulostettavaksi itsearviointikaavake
π( f (x)) 2 dx π(x 2 + 1) 2 dx π(x 4 + 2x 2 + 1)dx ) = 1016π 15
BMA58 Integraalilaskenta ja sovellukset Harjoitus, Kevät 7 Vaikka useissa tehtävissä pyydetään vain lauseketta, ratkaisua tehdessäsi hahmottele aina kuva ja merkitse näkyviin myös lausekkeen osien geometriset
Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Aiheet Katsaus valuma-alueiden vesi- ja Virtaama Sadanta Lumen vesiarvo Valuma Vesistöjen jäänpaksuus Tuulisuus/tuuli
TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun
Harjoitustyö, joka on jätetty tarkastettavaksi Vaasassa 10.12.2008
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Janne Lehtonen, m84554 GENERAATTORI 3-ULOTTEISENA Dynaaminen kenttäteoria SATE2010 Harjoitustyö, joka on jätetty tarkastettavaksi Vaasassa 10.12.2008
Tasoittamattomat fotonikeilat, dosimetrian haasteet ja käytännöt. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori
Tasoittamattomat fotonikeilat, dosimetrian haasteet ja käytännöt. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori petri.sipilä@stuk.fi Haasteet FFF keilassa? FFF keila
Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972.
Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972.., - ja R 386. b., - Räjäytykset, 50-300 gr. dynamiittia, suoritettiin 25 m reijän b lähtökohdan
KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 2.12.212 1 (2) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 212 Talven 212 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
Radiotekniikan sovelluksia
Poutanen: GPS-paikanmääritys sivut 72 90 Kai Hahtokari 11.2.2002 Konventionaalinen inertiaalijärjestelmä (CIS) Järjestelmä, jossa z - akseli osoittaa maapallon impulssimomenttivektorin suuntaan standardiepookkina
HALLAKOEASEMAN TIEDOTE N:o 2
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS HALLAKOEASEMAN TIEDOTE N:o 2 Martti Vuorinen Kyntökerroksen lämpötilamittauksia Pelsonsuolla 1963-76 hieta- ja turvemaassa PELSONSUO 1977 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISTÄ 1 MENETELMÄT
Roikkuvan sateen tunnistaminen säätutkamittauksista
Pro gradu -tutkielma Meteorologia Roikkuvan sateen tunnistaminen säätutkamittauksista Petteri Karsisto 29.5.2017 Ohjaajat: Tarkastajat: FM Jarmo Koistinen prof. Heikki Järvinen prof. Heikki Järvinen FM
Käyttöliittymän muokkaus
Käyttöliittymän muokkaus Ohjelman pitkän kehityshistorian takia asetukset ovat jakaantuneet useampaan eri kohtaan ohjelmassa. Ohessa yhteenveto nykyisistä asetuksista (versio 6.4.1, 2/2018). Ylä- ja sivupalkkien
VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN-
Q 16.1/21/73/1 Seppo Elo 1973-11-16 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto Painovoimapisteiden korkeuden mittauksesta statoskoopeilla VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN- MÄARITYKSESTA
KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 2012
HENKILÖAUTOJEN KESKIKUORMITUS NIEMEN RAJALLA HELSINGISSÄ VUONNA 212 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto Muistio 16.11 212 / Tuija Hellman 1 1. Johdanto Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston
KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI
KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI Asko Poikela Samuli Hujo TULOSKALVOSARJAN SISÄLTÖ I. Vanha mittauskäytäntö -s. 3-5 II. Keskusmuotolukujen funktiointi -s. 6-13 III.Uusi mittauskäytäntö -s.
Tiesää - älyliikennepilotti Sotshin 2014 talviolympialaisissa
Tiesää - älyliikennepilotti Sotshin 2014 talviolympialaisissa pertti.nurmi@fmi.fi Pertti Nurmi Meteorologinen tutkimus Ilmatieteen laitos pertti.nurmi@fmi.fi Älyliikenne on Ilmatieteen laitoksen yksi lähivuosien
Muita kuvankäsittelyohjelmia on mm. Paint Shop Pro, Photoshop Elements, Microsoft Office Picture Manager
Missio: 1. Asentaminen 2. Valokuvien tarkastelu, tallennus/formaatit, koko, tarkkuus, korjaukset/suotimet, rajaus 3. Kuvan luonti/työkalut (grafiikka kuvat) 4. Tekstin/grafiikan lisääminen kuviin, kuvien/grafiikan