Sote integraatio. pj. Jarmo Ruohonen siht. Marjo Lindgren



Samankaltaiset tiedostot
Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelussa

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016

Kustannustehokkuus. pj. Katja Tommiska siht. Marjo Lindgren

Tiedolla johtaminen. pj. Arto Honkala siht. Marjo Lindgren

Asukaslähtöisyys. pj. Riitta Lehtinen siht. Johanna Hämäläinen

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Sote- integraatio. pj. Janne Parikka siht. Jukka Lindberg

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Asukaslähtöisyys. Marja-Liisa Akselin siht. Pentti Palomäki

Oma Häme kuntakierros Forssa

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Ajankohtaista maakunnan sote-valmistelusta

Asukaslähtöisyys Ryhmä 1. pj. Annukka Kuismin siht. Hanna Hutka-Ojanen

SOTE III hankkeen projektisuunnitelma

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Järjestämisen alaryhmän työpajatyöskentelyn tulokset

Kuntien hyvinvointi - seminaari

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta. Tehtävän yhteenvetoa

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Oma Hämeen sote-toimintaohjelma

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Työvaliokunnan kannanotot. Työvaliokunnan kokous

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Oma Häme ohjausryhmä. Ajankohtaiskatsaus. Riihimäki

Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 TOTEUTUSSUUNNITELMA 1.0 OHJAUSRYHMÄ MARJA HEIKKILÄ

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

Kustannustehokkuus. pj. Tarja Majuri siht. Liisa Lepola

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Aluekierros/ Uudistuksen alueellisen valmistelun tilannekatsaus - Kanta-Häme - Oma-Häme - Haasteet ja vahvuudet - Toimintaympäristö - Odotukset

Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Yhteinen Etelä-Pohjanmaa asukkaat mukana uudistuksessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLI LUONNOS v. 1

Asiakaslähtöinen palveluprosessi yhteistoiminnan ytimenä

Uusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen

Oma Häme kuntakierros Henkilöstötilaisuudet

Mitä on palvelusuunnittelu?

Toimintasuunnitelma 2012

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

Ylä-Savon toiminta-alue

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman ( ) valmistelu

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Työsuunnitelma. Lapin sotetuotantoalue. Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Tapio Kekki

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2017 1

Henkilökohtainen budjetointi Apotissa

Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Lähipalvelut ja palveluverkko työryhmä. Riitta Pylvänen

Elinvoimaa monialaisista maakunnista

Sosiaali- ja terveydenhuollon muutostyön erityispiirteet Uudenmaan maakunnassa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Asukaslähtöisyys. pj. Annukka Kuismin siht. Arto Saarinen

TUOTANTORAKENNETYÖ- RYHMÄ. Marja Heikkilä

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Muutosagentin työn mahdollisuudet ja riskit - Kokemuksia Keski-Suomen SOTE2020-hankkeesta Petri Oinonen

Oma Hämeen sote-toimintaohjelma

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

Ikäihmisten keskitetty asiakasohjausyksikkö

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja Kuusankoskitalo

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät

SOSIAALIHUOLLON ASIAKASTIETOJEN HALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET

Sote- integraatio. pj. Nimi: Jarmo Ruohonen siht. Nimi: Pilvi Moberg

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Alueelliset verkostot ja yhteistyö-teemapaja

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Transkriptio:

Sote integraatio pj. Jarmo Ruohonen siht. Marjo Lindgren

Asukaslähtöisyys tarkoittaa sitä, että Mikä on kunnan näkemys, onko arvoa mietitty liian organisaatiokeskeiseksi Mikä on asukkaiden oma vastuu omasta terveydestä ja hyvinvoinnista? Miten sote- yhteistyö fokusoidaan arvoihin entä asukkaan oma vastuu? Miksi sote integraatio on niin vahvasti sote uudistuksen tavoitteena? Ns. kalliit asiakkaat, joiden palvelukokonaisuuden järjestäminen edellyttää sote- palvelujen laajaa yhteistyötä Organisaatioiden välillä ja sisällä on osa-optimointia (asiakkaan asioinnin onnistuminen, vrt. laboratoriotutkimukset vain aamulla, kuvantaminen vain ip) Rakenteiden luominen niin, että asiakkaiden asiointi olisi mahdollisimman yksinkertaista ja helppoa Asukaslähtöisyyttä on myös se, että huomioidaan myös ne, jotka eivät ole tällä hetkellä palvelun käyttäjiä

Asukaslähtöisyys tarkoittaa sitä, että Digitaalisuus ja sähköiset palvelut (niille jotka pystyvät ja haluavat) Sähköisille palveluille on myös kysyntää (vrt. asiakkaiden asema sähköisiin pankkipalveluihin siirtymisessä) Päätöksissä tulisi ottaa huomioon terveysvaikutuksia (terveyden edistäminen edelleen kuntien tehtävä) WHO hiap (health in all policies) eli kaikkien päätösten terveysvaikutuksien arviointi Rakenteelliset ja sosiaaliset terveyttä ja hyvinvointia edistävät tekijät tulee ottaa huomioon (esim. onko meillä keinojäitä vai keinoniveliä)

Asukaslähtöisyys ikäryhmittäin Yksi yhteinen palvelusuunnitelma pitkäaikaissairaille ja vammaisille (kaikki ikäryhmät) Taloudellisen tuen ja tukitoimien selvittäminen on osa palvelusuunnitelmaa (yhteistyö sidosryhmien kuten Kelan kanssa kuntoutuksen, vammaisetuuksien ja jatkossa tt:n osalta) Koulupoissaoloista varhaisen tuen malli käyttöön (koulu ja terveydenhoitajat) Vammaisneuvostojen ja vanhusneuvostojen rooli ja asema (lausuntojen merkitys ja neuvostojen painoarvo) Mahdollisesti myös itsehallintoalueen taso, seutukuntataso tms. jossa toimijoiden roolit tukevat toisiaan Innovatiivisia yksiköitä, joissa asiakkaat mahdollisesti työntekijöiden tukemana tuodaan asiakkaiden näkökulma esille Asiakastilinpäätös (Helsingin kaupunki)

Asukaslähtöisyys ikäryhmittäin Asukasraatien rooli Miten saadaan aidosti turvattua kaikkien ikäryhmien tasapuolinen kohtelu? (Tuoko sote tähän helpotusta? Jatkossa päätökset tehdään yhdessä pöydässä.) Miten työllisyyspalvelut ja työttömyyden hoito saadaan hoidettua järkevästi?

Asukaslähtöisyyteen liittyvät toimenpiteet 2016 Palveluverkon asukas- ja asiakaslähtöinen suunnittelu (huomioiden palvelun käyttäjien matkakustannukset ja käyttämä aika) Mikä olisi asiakaslähtöisesti hyvä hoidon porrastus? Peruspalvelut lähipalveluina ja erityispalvelut järkevästi keskitettynä Haavanhoidon osaaminen (shp:n haavanhoidon konsultointi terveyskeskuksissa) Palvelutarjotin (asukaslähtöinen ja riittävän monipuolinen) Keskeisten prosessien sisällön miettiminen esim. vpl, pämi, vanhukset (palvelulupaukset, palvelun kriteerit yms.) Yhteiset kotikäynnit Työkykyselvitysyksikkö (työ- ja toimintakyvyn selvittäminen) Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen (yhteys 24/7 päivystävään yksikköön)

Asukaslähtöisyyteen liittyvät toimenpiteet 2016 Sote ei välttämättä ole iso tuottaja Palvelun voi tuottaa myös muu taho kuin sote itsehallintoalue Monituottajamalli Maakunnalliset kilpailutukset (kvam asumispalvelut, ikäihmisten asumispalvelut)

Yhteistyöhakuisuus tarkoittaa sitä, että Sote alueen ammattilaisten sisäinen yhteistyö pitäisi olla itsestään selvyys Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyö Alueiden välinen yhteistyö (esim. maaseutu/kaupunki) huomioiden seutujen eri kulttuurit ja palvelutarve Sisäinen yhteistyö, yhteistyö asukkaiden kanssa, yhteistyö peruskuntiin, toiset sote- alueet, viranomaiset ja yhteistyö sidosryhmien kanssa Yhteistyötä täytyy johtaa ja sen pitää olla asenne, jolla tehdään työtä Yhteistyö ei synny itsestään, vaan sille pitää luoda otolliset puitteet Sisäistä yhteistyötä helpottaa hyvä yhteinen tietojärjestelmä

Yhteistyöhakuisuus ikäryhmittäin Miten jatkossa yhteistyö toimii esim. lapsen psyykkisten ongelmien osalta koulun kanssa? Kriittisessä roolissa koulutoimi, varhaiskasvatus, ympäristönsuojelu, ympäristöterveydenhuolto ym. Vastuu yhteistyöstä sote- toimijoilla (kutsutaan toimijoita koolle ja käydään läpi toimivia ja korjattavia asioita) Sote on aloitteellinen osapuoli yhteistyössä Miten sosiaalihuollon yksiköiden valvonta järjestetään jatkossa?

Yhteistyöhakuisuuteen liittyvät toimenpiteet 2016 Yhteisten kilpailutusten selvittäminen (suuret volyymit) Investointien osalta yhteinen keskustelu Erilaisten yhteistyömuotojen etsiminen ja kehittäminen (foorumina esim. sote johtajien kokoukset) Hyvien käytänteiden käyttöön otto Olemassa olevat maakunnalliset foorumit (kartoitus)

Tietoon perustuminen tarkoittaa sitä, että Yhteinen tietojärjestelmä Reaaliaikainen tieto siitä, mitä sote- alueella tehdään Asiakkaiden hyvinvointitarpeista lähtevä tieto (miten edistyy asukkaiden kotona pärjääminen ja muu kokonaisvaltainen hyvinvointitieto) Voiko kunta enää jatkossa tuottaa hyvinvointikertomuksia, onko osaamista? Nykyiset tietojärjestelmät eivät palvele tarkoitusta Apotti ja UNA tällä hetkellä kehitteillä olevat toiminnanohjausjärjestelmiä Henkilöstöhallinnon järjestelmät ja taloushallinnon järjestelmät (Kunta Pro järjestelmät) Muutoksen mittakaava ja yksityiskohtaisuus on valtavan suuri haaste johtamiselle Sosiaali- ja terveydenhuollon varautuminen ja valmiussuunnittelu on valtava haaste

Tietoon perustumiseen liittyvät toimenpiteet 2016 Aloitetaan yhteisten tietojärjestelmien käyttöön oton suunnittelu Alueen Effica- järjestelmän suunnitelma on olemassa Effican yhdistäminen tavoitteena vuoden 2016 aikana Effica ei kuitenkaan ole ratkaisu tulevaisuuden haasteisiin

Läpinäkyvyys tarkoittaa sitä, että Suunnitellaan foorumit, joilla asukkaat ja asiakkaat voivat vaikuttaa palvelujen järjestämiseen ja tarjontaan (asukasraadit ja asiakasraadit) Palveluvaaka (THL) Sote- palveluista ja niiden vaikuttavuudesta ja tarjolla luotettavaa tietoa Digitaalisuus ja sähköiset palvelut sekä sähköiset hakemukset ovat osa läpinäkyvyyttä Päätösten perustelut ovat olennainen osa läpinäkyvyyttä Tiedotus ja vuorovaikutus tulee olla myös johdon ja henkilöstön välillä Henkilöstö on valmistelussa mukana

Läpinäkyvyyteen liittyvät toimenpiteet 2016 Sote- uudistusta tulee markkinoida aktiivisesti sekä sote työntekijöille että asukkaille Viestintäsuunnitelma laaditaan ja toimitaan sen mukaisesti Sosiaalisen median hyödyntäminen

Luottamus tarkoittaa sitä, että Luottamukseen liittyy myös tunneulottuvuus Tunne siitä, että tietoa saa Luottamus täytyy ansaita Muiden toiminnan ymmärtäminen lisää luottamusta Tehdään sitä, mitä on sovittu Yhteinen valmistelu (Sote III) edistää luottamusta

Luottamukseen liittyvät toimenpiteet 2016 Yhteisen valmistelun jatkaminen maakunnallisesti ja seudullisesti Valmistelun etenemisen tiedottaminen henkilöstölle, kuntalaisille ja sidosryhmille Maakunnallinen sote sopimuskalenteri Yhteistyö hankkeiden osalta (kootaan hankkeet maakuntatasolla yhteen) Ammatti-identiteetin ja sen rajojen kirkastaminen sekä vastuun ottaminen (pois lähettämisen kulttuurista) Luottamuksen kasvattaminen yhteisten foorumien ja vuorovaikutuksen kautta