Sisältää Marskin tulostiimin esiopetussuunnitelman

Tampereen kaupunki Kasvatus- ja opetustoimiala Sisältää Marskin tulostiimin esiopetussuunnitelman TAMPEREEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 Tampere 2009

SISÄLTÖ JOHDANTO...4 1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET...6 1.1 TEHTÄVÄ (1 )...6 1.2 YLEISET KASVATUKSEN JA OPPIMISEN TAVOITTEET (2 )...7 1.3 ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TAMPEREELLA...7 1.3.1 Toiminta-ajatus...7 1.3.2. Esiopetussuunnitelma varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen jatkumossa...8 1.3.3. Esiopetuksen omaleimaisuus...8 TIIMI...9 2 ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN...10 2.1 OPPIMISKÄSITYS (3 )...10 2.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ (4 )...11 Tiimi...12 2.3 TYÖTAVAT (5 )...13 3 ESIOPETUKSEN YKSITYISKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT...14 3.1 EHEYTTÄMINEN (6 )...14 TIIMI...15 3.2 KESKEISET SISÄLTÖALUEET (7 )...16 3.2.1 Kieli ja vuorovaikutus...16 3.2.2 Matematiikka...17 3.2.3 Etiikka ja katsomus...18 3.2.4 Ympäristö- ja luonnontieto...19 3.2.5 Terveys...20 3.2.6 Fyysinen ja motorinen kehitys...21 3.2.7 Taide ja kulttuuri...22 4 ESIOPETUKSEN YLEINEN TUKI...28 4.1 YHTEISTYÖ KODIN KANSSA (8 )...28 4.2 LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA (9 )...29 TIIMI...30 4.3 ARVIOINTI (10 )...31 Tiimi...32 4.4 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO (11 )...33 4.4.1 Oppilashuollon tavoitteet ja tehtävä...34 4.4.2 Oppilashuolto tiimissä...34 4.4.4 Esiopetuksen tukitoimet...35 4.4.4 Kaikissa yksiköissä järjestettävät tukitoimet...35 4.4.5 Ruokailu esiopetuksessa...37 4.4.6 Kuljetukset...37 2

Esiopetuksen oppilashuollon järjestämisen periaatteet tiimin alueella ja 38 oppilashuollon moniammatillinen yhteistyöverkosto...38 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN ESIOPETUS...42 5.1 ERITYINEN TUKI (12 )...42 5.1.1 Alueelliset esiopetuksen tukitoimet...42 5.1.2 Esiopetus keskitetyssä erityisopetuksessa...43 5.2 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN LAPSEN ESIOPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN (13 ).43 5.2.1 Erityistä tukea tarvitsevan lapsen opetuksen yksilöllistäminen...44 5.2.2 Pidennetty oppivelvollisuus...44 Tiimi...45 6 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN SEKÄ ERITYISEEN PEDAGOGISEEN JÄRJESTELMÄÄN TAI PERIAATTEESEEN PERUSTUVA ESIOPETUS...46 6.1 SAAMENKIELISET (14 )...46 6.2 ROMANIKIELISET (15 )...46 6.3 VIITTOMAKIELISET (16 )...47 Tiimi...47 6.4 MAAHANMUUTTAJAT (17 )...48 6.4.1 MAAHANMUUTTAJALASTEN OPETUSJÄRJESTELYT...49 Tiimi...50 6.5 ERITYISEEN PEDAGOGISEEN JÄRJESTELMÄÄN TAI PERIAATTEESEEN PERUSTUVA ESIOPETUS (18 )...51 6.5.2 Montessoripedagoginen esiopetus Tampereella...51 6.5.3 Vieraskielinen esiopetus...52 7 ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN...53 19 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN JÄRJESTELYT...53 20 OPETUSSUUNNITELMAAN SISÄLTYVÄT SEIKAT...54 8 LUKU VOIMAANTULO...55 21 VOIMAANTULO...55 ESI-JA ALKUOPETUKSEN YHTEISTYÖSUUNNITELMAT MARSKIN ALUEELLA LUKUVUONNA 2008-2009...56 SUUNNITELMAT KOULUITTAIN: LEINOLA, LINNAINMAA, VEHMAINEN...56 ESIOPETUKSESTA ALKUOPETUKSEEN POLKU LEINOLASSA...56 YHTEISTYÖPÄIVÄKODIT...56 Kummiluokat ja kummipäiväkodit...56 Oppilashuoltotyö...56 Yhteistyö...56 Kaveriluokat lv. 2008-2009...57 Eskariryhmien yhteystietoja lv. 2008-2009...57 3

Johdanto Esiopetuksen järjestämisestä kunnassa säädetään perusopetuslaissa (628/1998). Valtioneuvoston asetuksessa perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista (1435/2001) esitetään esiopetukselle asetetut yleiset tavoitteet. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2000 on vahvistettu noudatettaviksi 19.12.2000 lukien toistaiseksi. Koulutuksen järjestäjän tulee laatia ja hyväksyä esiopetusta varten opetussuunnitelma noudattaen mitä opetussuunnitelman perusteissa on määrätty. Opetussuunnitelmassa täsmennetään ja täydennetään perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Perusopetus on Tampereella perusopetuslain alaisen esiopetuksen järjestäjä ja päivähoito vastaa toiminnan toteutuksesta. Tampereella esiopetuksen toteutuksesta vastaa pääsääntöisesti kunnallinen päivähoito. Esiopetuksen opetussuunnitelma koskee myös yksityisissä päiväkodeissa toteutettavaa sekä perusopetuksen alaista ranskankielistä esiopetusta. Tampere on ensimmäisenä suurena kaupunkina Suomessa yhdistänyt kaikki alle 17- vuotiaiden kasvatus- ja opetuspalvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Päivähoidon ja perusopetuksen siirtyminen kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisuuteen 1.1.2005 alkaen on tuonut mukanaan haasteen yhteistyön kehittämiselle varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Yhteinen hallintomalli ja organisaatio mahdollistaa asiantuntijaverkoston tehokkaan käytön. Uusi hallintomalli toteuttaa lapsen kasvua ja kehitystä tukevaa prosessiajattelua. Tämä luo edellytyksiä rakentaa yhtenäinen lapsen kasvua ja kehitystä tukeva oppimisen polku. Tavoitteen saavuttamiseksi esiopetussuunnitelman laatimisessa huomioidaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden lisäksi sekä valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden että perusopetuksen opetussuunnitelman sisällöt. Samalla kun päivähoito ja perusopetus yhdistyivät uudeksi kasvatus- ja opetustoimialaksi, ryhdyttiin kehittämään ja kokeilemaan uutta palveluiden tuotantotapaa tilaajatuottajamallia. Kasvatus- ja opetuslautakunta tilaajana vastaa perusopetuslain mukaisen esiopetuksen järjestämisestä ja hyväksyy tuottajan kanssa yhteistyössä laaditun kuntatasoisen esiopetuksen opetussuunnitelman. Esiopetuspalveluiden tuottamisesta vastaa päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta. Molemmat toimielimet hyväksyvät esiopetuksen palvelusopimuksen, jossa määritellään mm. esiopetuspaikkojen lukumäärä, noudatettava ryhmäkoko ja laatukriteerit. Tuottaja vastaa esiopetuksen toteuttamisesta palvelusopimuksen mukaisesti. 1.8.2005 lähtien päivähoito organisoitiin toimimaan viidelle tulosalueelle. Toimintamallissa vastuuyksikkönä on 2-6 päiväkodin muodostama kokonaisuus, jota kutsutaan tiimiksi. Tiimejä on kullakin tulosalueella kolme, yhteensä 15. Päivähoidon aluejohtaja vastaa alueen esiopetuksen toteuttamisesta ja päiväkotien johtajat vastaavat esiopetusryhmien muodostumisesta tiimien päiväkotien ja koulujen verkostossa. Ryhmien suunnittelu perustuu esiopetukseen ilmoittautuneiden lasten lukumäärään, ryhmäkokoa ja toiminnan eriyttämistä koskeviin säädöksiin sekä yhteistyökäytäntöihin lähikoulujen kanssa. Tiimin esiopetusryhmille laaditaan yhteinen esiopetuksen opetussuunnitelma, jossa tulevat esiin alueen esiopetuksen omaleimaisuus ja käytännön järjestelyt. Suunnitelmasta vastaa aluejohtaja yhdessä aluerehtorin kanssa ja sen laaditaan yhteistyössä tiimin esiopetusyksiköiden johtajien ja henkilökunnan kanssa. Tiimin esiopetuksen opetussuunnitelma toimii 4

esiopetusryhmän henkilökunnan työvälineenä esiopetuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Kukin toimintayksikkö laatii toimintavuosittain opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman. Yksiköllä tarkoitetaan päiväkodin johtajan alaisuudessa toimivaa esiopetuskokonaisuutta (1-4 esiopetusryhmää). Suunnitelmasta vastaa päiväkodin johtaja ja sen hyväksyy lähikoulun rehtori. Suunnitelmaan kirjataan opetuksen yleinen järjestäminen, pedagoginen toiminta, esi- ja alkuopetuksen yhteistyö, vuoden tärkeät tapahtumat, muut opetukseen liittyvät asiat ja itsearviointikäytännöt. Lisäksi kirjataan oppilashuoltoryhmän toiminta, oppilashuollon yksikkökohtaiset toimintatavat, moniammatillisen yhteistyön toteuttaminen yksikössä sekä esiopetuksen ja koulun oppilashuoltoryhmien yhteistyö. Opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa on myös yksikkökohtaisesti laadittavan turvallisuussuunnitelman tarkistamisen päivämäärä. Jokaiselle lapselle tehdään oma esiopetuksen opetussuunnitelma tai henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Esiopetussuunnitelman tasot esitetään kuviossa 1. VALTAKUNTA PERUSOPETUS- LAKI VALTIONEUVOS- TON ASETUS OPETUKSEN TA- VOITTEISTA VALTAKUNTA ESIOPETUKSEN OPE- TUSSUUNNITELMAN PERUSTEET TAMPERE ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNI- TELMA TIIMI ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNI- TELMA ESIOPETUSYKSIKKÖ OPETUS- SUUNNITELMAAN PERUSTUVA SUUNNITELMA LAPSI ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA / HOJKS Kuvio 1. Esiopetuksen opetussuunnitelman tasot 5

Tampereen esiopetuksen opetussuunnitelman rakenne on kolmiportainen: Opetushallituksen Esiopetussuunnitelman perusteet (2000) esitetään jokaisessa luvussa ensin pykälittäin, jonka jälkeen on kirjattu Tampereen täsmennykset kyseisestä kokonaisuudesta. Tiimit täsmentävät tarvittaessa sekä sisältöä että painopisteitä omassa suunnitelmassaan. Muilta osin tiimeissä ja yksiköissä toimitaan kunnallisen suunnitelman mukaisesti eikä tiimikohtaista suunnitelmaa edellytetä. 1 ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 1.1 Tehtävä (1 ) Esiopetus rakentuu yhteiskunnan perusarvojen pohjalle. Nämä ilmenevät kansallisesta lainsäädännöstä ja kansainvälisistä julistuksista, suosituksista tai sopimuksista, joilla ihmisoikeuksia ja maapallon elinkelpoisuutta pyritään vaalimaan. Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen ohjaamalla häntä vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Siinä tuetaan ja seurataan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä sekä ennalta ehkäistään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Tärkeää on vahvistaa lapsen tervettä itsetuntoa myönteisten oppimiskokemusten avulla sekä tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Lapsen kokemusmaailmaa rikastutetaan ja häntä autetaan suuntautumaan uusiin kiinnostuksen kohteisiin. Esiopetuksessa on huomioitava myös sukupuolten erityistarpeet. Esiopetuksessa lapsille taataan tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen. Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetuksen järjestämisessä tulee siten ottaa huomioon toisaalta muun varhaiskasvatuksen ja toisaalta perusopetuksen tavoitteet ja sisällöt. Riippumatta siitä, toteutuuko esiopetus erillisryhmässä tai yhdistettynä muiden ikäryhmien kanssa, sen tavoitteet ja omaleimaisuus on kuitenkin aina otettava huomioon. Jotta asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin, on tärkeää, että opettaja ja huoltajat sekä esiopetuksen toteuttamiseen osallistuva henkilöstö kantavat yhdessä vastuun lapsen säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen. 6

1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet (2 ) Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät toisaalta kunkin lapsen yksilöllisistä kehittymisen mahdollisuuksista ja oppimisedellytyksistä ja toisaalta yhteiskunnan tarpeista. Esiopetuksen tavoitteena on: Lapsen myönteinen minäkuva vahvistuu ja hänen oppimaan oppimisen taitonsa kehittyvät. Hän omaksuu perustietoja, -taitoja ja -valmiuksia oppimisen eri alueilta ikänsä ja edellytystensä mukaisesti. Leikin kautta oppiminen on keskeistä. Hän oppii ymmärtämään vertaisryhmän merkityksen oppimisessa. Hän säilyttää oppimisen ilon ja innostuksen sekä uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uudet oppimishaasteet. Lapsi oppii pohdintaa oikeasta ja väärästä. Hänen toimimisensa vastuuntuntoisena yhteisön jäsenenä vahvistuu. Hän harjoittelee yhteiselämän pelisääntöjä ja sitoutumista niihin. Hän sisäistää yhteiskuntamme hyviä tapoja ja ymmärtää niiden merkityksen osana jokapäiväistä elämää. Hän oppii paremmin hallitsemaan itseään ja opettelee selviytymään arkipäivän tilanteissa. Hän oppii ymmärtämään tasavertaisuutta ja hyväksymään ihmisten erilaisuuden. Hän oppii ikävaiheensa mukaisesti ymmärtämään, miten terveyttä ja hyvinvointia ylläpidetään. Lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteetti sekä hänen kykynsä ilmaista itseään monipuolisesti vahvistuvat ja kehittyvät. Hän tutustuu eri taidemuotoihin, paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin sekä mahdollisuuksien mukaan myös muihin kulttuureihin. Lapsi kiinnostuu luonnosta ja saa käsityksen omasta riippuvuudestaan ja vastuustaan sekä luonnosta että rakennetusta ympäristöstä. Hän oppii havainnoimaan ja jäsentämään ympäristöään monipuolisesti, nauttimaan ympäristön monimuotoisuudesta ja kauneudesta sekä tulee tietoiseksi oman toimintansa vaikutuksesta 1.3 Esiopetuksen järjestäminen Tampereella 1.3.1 Toiminta-ajatus Esiopetuksessa rakennetaan lapsen luovuutta tukeva kasvu- ja oppimisympäristö, joka mahdollistaa lapselle ominaisen tavan toimia: leikkien, liikkuen, tutkien ja oppien. Lapselle 7

ominainen luovuus oman toimintansa suunnittelussa ja ratkaisujen löytämisessä huomioidaan esiopetuksen suunnittelun lähtökohtana. Lapsi saa monipuolisia oppimiskokemuksia ja häntä rohkaistaan osallistumaan oman ja vertaisryhmän toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Pedagogiselle toiminnalle on ominaista leikin tietoinen käyttö lasten kehityksen ja oppimisen eteenpäin viejänä. Kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan toiminnassa. Oman oppimisen ja arjen hallinta tukevat lapsen hyvän itsetunnon kasvua ja kehittymistä. 1.3.2. Esiopetussuunnitelma varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen jatkumossa Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen työntekijät muodostavat moniammatillisen lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä tukevan asiantuntijaverkoston. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välisenä nivelvaiheena esiopetus voidaan hoitaa perusopetuksen ja päivähoidon yhteisen hallinnon ansioista kokonaisvaltaisesti ja lapsen tarpeet huomioon ottaen. Esiopetuksen suunnittelua edeltää yhteistyö varhaiskasvatuksen toimijoiden kanssa. Heiltä saatu tieto lasten kasvusta ja kehityksestä huomioidaan esiopetuksen suunnittelussa. Yhteistyö perusopetuksen kouluihin on edellytyksenä lapsen joustavalle siirtymiselle varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen. Esi- ja alkuopetuksen yhteistoiminnan alue- ja tulostiimijako liitteessä 1. 1.3.3. Esiopetuksen omaleimaisuus Esiopetuksella on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen nivelvaiheessa merkittävä tehtävä. Esiopetus 6-vuotiaiden vertaisryhmässä mahdollistaa lasten kasvun ja kehityksen erilaisten tarpeiden huomioimisen ja tukemisen. Esiopetusvuoden aikana on tärkeää erityisesti vertaisryhmässä toimiminen ja ryhmässä toimimisen taitojen harjoitteleminen. Esiopettajina toimivat lastentarhanopettajat. Ryhmäkoon niin edellyttäessä työskentelee ryhmässä opettajan lisäksi lastenhoitajan kelpoisuuden omaava henkilö. Esiopetusryhmän henkilöstön asiantuntijuus pienten lasten pedagogiikasta ja ammattitaito toiminnan kokonaisvaltaisesta toteutuksesta tukee lapsilähtöisen toiminnan toteutusta. Toiminnallisten menetelmien soveltaminen opetuksessa ja lapsen omaehtoisen toiminnan ja tutkivan työotteen tukeminen tulee olla esiopetustoiminnan suunnittelun lähtökohta. Lapset tutustuvat esiopetusvuoden aikana kokemuksia kouluun toimintaympäristönä. Moniammatillinen yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimijoiden kesken tukee joustavaa ja turvallista siirtymistä uuden toimintakulttuurin piiriin. 8

Tiimi Alueen omaleimaisuus esiopetuspalveluiden tuottamisessa Alueelle omaleimaista on asumismuotojen moninaisuus ja luonnon läheisyys. Metsät ja puistot muodostavat osansa päiväkotien lähiympäristöstä ja niitä hyödynnetään esiopetuksessa. Tiimin kaikissa päivähoitoyksiköissä tarjotaan esiopetusta ja vanhempien toiveet huomioidaan esiopetusryhmien muodostamisessa mahdollisuuksien mukaan. Vehmaisten ja Leinolan päiväkotien esiopetusryhmät toimivat koulun tiloissa. Lapsen esiopetusryhmän valintaan vaikuttaa lapsen tuleva koulu alueella. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyökäytännöt ovat Marskin alueella hyvin samansuuntaiset. Tiimin alueella toimii Orimuksen montessoripäiväkoti, joka sijaitsee samassa rakennuksessa koulun kanssa. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyömuodot nivelletään normaaliin alku- ja esiopetuksen toimintaan.vehmaisten koulussa on alkamassa syksyllä 2009 joustava es i- ja alkuopetuskokeilu. Esiopetussuunitelman liitteenä on Marskin alueen vuosittain tehtävä ( esi- ja alkuopettajat ) esi- ja alkuopetuksen yhteistyösuunnitelma Esiopetuksen tavoitteet ja toiminta- ajatus Esiopetus on osa varhaiskasvatusta ja toteutuu varhaiskasvatuksen arvojen mukaisesti. Jokaisessa tiimin yksikössä on oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tavoitteet esiopetuksen kasvatukselle ja opetukselle ovat valtakunnallisen ja kunnan esiopetussuunnitelman mukaiset. Lisäksi jokaisen lapsen suunnitelmaan lisätään lapsen henkilökohtaiset tavoitteet kasvatukselle ja opetukselle. Esiopetuksen toiminnan suunnittelussa tavoitteena on prosessinomaisuus. Lapset osallistuvat suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Edetään tavoitteellisesti kiirehtimättä. Käsiteltävät aiheet ovat aina osa isompaa kokonaisuutta. Esiopetusryhmän konkreettiset toimenpiteen opetussuunnitelman toteuttamiseksi kirjataan opetussuunnitelmaan perustuvaan suunnitelmaan (ops-pesu). Opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma laaditaan vuosittain ja sen hyväksyy yhteistyökoulun rehtori. Kaikkiin opetussuunnitelmiin perustuviin yksikkökohtaisiin suunnitelmiin( =ops.pesuihin) on mahdollisuus tutustua tiimin kaikissa esiopetusyksiköissä. 9

2 ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Oppimiskäsitys (3 ) Esiopetuksessa oppiminen on aktiivinen, aikaisempiin tietorakenteisiin pohjautuva päämääräsuuntautunut prosessi, joka usein sisältää ongelmanratkaisua. Näin tietoa ei voida suoraan opettamalla siirtää lapselle, vaan lapsi itse rakentaa aikaisemmin omaksumiensa käsitysten ja uuden tiedon pohjalta uudet käsityksensä. Oppiminen perustuu aiempaan tietoon ja oppimiskokemuksiin. Oppimista tapahtuu opittavan aineksen, aikaisemmin muodostuneiden tietorakenteiden sekä ajattelun vuorovaikutuksessa. Vertaisryhmän vuorovaikutustilanteissa lapset oppivat yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan antamalla virikkeitä toistensa ajattelun ja mielikuvituksen kehittymiseen. Esiopetuksessa oppimisen lähtökohtana ovat lapsen omat tiedot, taidot ja kokemukset. Tavoitteena on jokaisen lapsen oppimaan oppimisen, itsetunnon sekä kasvun ja kehityksen tukeminen. Opetusta suunniteltaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon lapsen kasvun ja kehityksen yksilölliset tarpeet ja elämäntilanne kokonaisuutena sekä lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Lapsilla on mahdollisuus nauttia oppimisen ilosta ja toimia itselleen ominaisella tavalla. Lapsen taidot kehittyvät vertaisryhmässä tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Toiminta järjestetään siten, että lapsella on mahdollisuus tasapainoisesti omaehtoiseen ja strukturoituun toimintaan. Lapsella tulee olla mahdollisuus myös lepoon. Kasvattajan tehtävänä on lapsen kehitysmahdollisuuksien turvaaminen, lapsen kunnioittaminen ainutkertaisena ja tasa-arvoisena yksilönä, kehityksen seuraaminen ja oppimisen esteiden poistaminen. 10

2.2 Oppimisympäristö (4 ) Esiopetuksen oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista ympäristöä, jossa toiminta toteutuu. Oppimisympäristössä on keskeistä opettajan ja lapsen välinen sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus, erilaiset toimintatavat ja oppimistehtävät. Esiopetuksessa lapsikeskeisyys edellyttää ohjaavaa kasvatusta, jossa aikuinen asettaa lapselle rajoja ja lapseen kohdistetaan odotuksia ja vaatimuksia. Hyvä oppimisympäristö ohjaa lapsen uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota sekä tukee hänen aktiivisuuttaan ja itseohjautuvuuttaan. Se tukee monipuolisesti lapsen kasvua ja oppimista sekä oman toiminnan arviointia. Se tarjoaa lapselle tilaisuuksia leikkiin, muuhun toimintaan ja omaan rauhaan. Se on myös kieliympäristönä virikkeinen ja siinä pystytään järjestämään lapsen kielellistä kehitystä tukevaa toimintaa. Oppimisympäristössä tulee vallita iloinen, avoin, rohkaiseva ja kiireetön ilmapiiri. Työvälineiden ja materiaalien tulee olla lasten ulottuvilla. Oppimisympäristön varustus tukee myös lapsen kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi. Hyvä oppimisympäristö on terveellinen ja tukee monipuolisesti lapsen turvallisuutta. Oppimisympäristön tulee olla myös esteettisesti miellyttävä. Yhteistyössä esiopetuksen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön, huoltajien ja lasten kanssa opettaja suunnittelee, toteuttaa ja arvioi toimintaa, joka johtaa lapsen tunteiden, taitojen ja tietojen kehittymiseen sekä laajentaa lapsen ja samalla koko ryhmän kiinnostuksen kohteita. Tampereella esiopetus järjestetään 6-vuotiaiden vertaisryhmässä. Esiopetusikäisillä lapsilla on yksilölliset kehitystarpeet ja ryhmien muodostaminen vertaisryhmiksi mahdollistaa erilaisten oppijoiden huomioimisen sekä oppimisympäristön suunnittelussa että toiminnan eriyttämisessä. Oppimisympäristö suunnitellaan siten, että se mahdollistaa sekä opetuksen eheyttämisen että eriyttämisen. Esiopetuksen oppimisympäristöä havainnoidaan ja arvioidaan säännöllisesti ja sitä muokataan ryhmän tarpeita vastaavaksi. Lapset osallistuvat oppimisympäristön suunnitteluun ja järjestämiseen. 11

Oppimisympäristöön luodaan kasvua, kehittymistä ja oppimista tukeva toimintakulttuuri. Toimintakulttuuri käsittää viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit, yhteistyötavat, vuorovaikutus- ja tiedottamistavat, johtamiskulttuurin, ilmapiirin sekä arvot ja periaatteet, joihin esiopetustyön laatu perustuu. Esiopetuksen arvot, tavoitteet ja sisältöalueet konkretisoituvat toimintakulttuurissa. Toimintakulttuuria kehitetään jatkuvasti. Lapsille ja huoltajille tarjotaan mahdollisuus osallistua esiopetuksen toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Esiopetuksen oppimisympäristöön liittyy myös toiminta esi- ja alkuopetuksen yhteistyössä. Lapselle ja lapsiryhmälle tarjotaan esiopetusvuoden aikana kokemuksia myös perusopetuksen toimintaympäristöistä ja toimintakulttuurista. Yhteistyön esi- ja alkuopetuksen toimijoiden välillä tulee olla tavoitteellista. Se keskittyy lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen sekä mahdollisten erityisen tuen tarpeiden hahmottamiseen. Yhteistyön tavoitteena on tukea lapsen joustavaa ja turvallista siirtymistä varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Lapsella on mahdollisuus tutustua esiopetusvuoden aikana erilaisiin viestintävälineisiin (tietokone, digikamera ja videokamera) ja niiden perustoimintoihin. Tiimi Esiopetuksen oppimisympäristön omaleimaisuus Esiopetusryhmät toimivat fyysisesti hyvin erilaisissa tiloissa, joissa kaikissa esiopetuksen omaleimaisuus pyritään kuitenkin huomioimaan mahdollisimman hyvin. Esiopetuksen toimintakulttuurissa näkyvät yksikön varhaiskasvatuksen arvot esiopetusikäisten lasten näkökulmasta.yksiköiden arvot ovat kirjoitettuna varhaiskasvatussuunnitelmissa. Suunnitelma toimintakulttuurin kehittämisestä Esiopetuksen toimintakulttuuria kehitetään osana varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria. Toimintakulttuurin kehittäminen on työyhteisön yhteinen oppimisprosessi. Kiireettömyys, lapsen kuuleminen ja osallisuus ovat tavoitteena. Myös suunnittelulle ja arvioinnille lasten kanssa tulee jäädä riittävästi aikaa. Käsiteltävät teemat / aiheet säilytetään isoina kokonaisuuksina. Kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa korostuu monin eri tavoin esiopetusvuoden aikana. Retkikohteet valitaan harkiten, suunnitelmiin perustuen, jotta tavoitteellinen toiminnan toteutus yksiköissä ei keskeydy liian usein. 12

Esi- ja alkuopetuksen oppimisympäristöt Koulun toimintakulttuuriin ja tiloihin tutustutaan erilaisin tavoin. Ruokailutilanteeseen koulussa tutustutaan ruokailemalla koulun tiloissa kevään aikana muutamia kertoja. Esiopetusryhmien henkilökunta vastaa järjestelyistä. Mahdollisuuksien mukaan esiopetusta toteutetaan luokkahuoneissa kevään aikana ja samalla vietetään myös välituntia yhdessä koululaisten kanssa. Osa päiväkodeista käyttää koulun salia liikuntaan. Käytännöt vanhempien ja lasten osallistumisesta oppimisympäristön suunnitteluun ja arviointiin Lapset vaikuttavat fyysisen oppimisympäristön suunnitteluun. Lasten työt ja toiminta näkyvät oppimisympäristössä. Aikuisen vastuulla on kuitenkin oppimisympäristön muodostaminen ja vaihtelu.vaihteleva ja monipuolinen oppimisympäristö vaikuttaa lasten leikkeihin ja vuorovaikutussuhteisiin. Erilaisessa ympäristössä opitaan erilaisia asioita. Lapsia haastatellaan ja lapset piirtävät kuvia leikkiympäristöistä ja näin vaikuttavat vaihtelevien leikkiympäristöjen kehittelyyn ryhmässä. Vanhempainilloissa ja esiopetuskeskusteluissa vanhemmilla on mahdollisuus esittää toivomuksia ja vaikuttaa oppimisympäristöön. 2.3 Työtavat (5 ) Opettajan tulee tukea oppimista sekä ohjata lasta tiedostamaan oma oppimisensa ja havaitsemaan, että tämä voi itse vaikuttaa onnistumiseensa oppimisessa. Opettaja ohjaa oppimista, konkreettista kokeilemista, tutkimista, aktiivista osallistumista sekä muuta tiedon hankintaa ja ongelmien ratkaisemista vuorovaikutuksessa aikuisten ja vertaisryhmän kanssa. Lapsen omien tutkimusten lähtökohtana ovat lapsen elinympäristöön läheisesti liittyvät ilmiöt ja tapahtumat sekä niistä saadut kokemukset. Lapsi harjoittelee pohtimaan syy-seuraussuhteita ja tekemään johtopäätöksiä. Lapsen näkökulmasta toiminnan tulee olla tarkoituksenmukaista ja haasteellista. 13

Esiopetuksen työskentely perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan, joka edistää myös lapsen kielellistä kehitystä sekä valmiuksia uusien asioiden oppimiseen. Toiminnassa otetaan huomioon lapsen tarve oppia mielikuvituksen ja leikin kautta. Draamallisessa työtavassa yhdistyvät eri taideaineet, lasten kokemukset ja tietoaines, joita työstetään yhdessä ajankohtaisen aiheen, sadun tai tarinan pohjalta. Lapselle ominainen tapa toimia on työtapojen suunnittelun lähtökohtana ja leikkiä käytetään suunnitelmallisesti oppimisen menetelmänä. Leikki on ennen kaikkea lasten omista aloitteista lähtevää ja lapsen omia tarpeita palvelevaa. Esiopetusryhmän henkilökunta tukee ja kehittää lasten leikkiä ja oppimisprosesseja olemalla aktiivisesti läsnä. Toiminta toteutetaan tarkoituksenmukaisesti joko koko ryhmän toimintana, pienryhmissä tai yksilöllisesti. Esiopetuksessa käytetään työtapoja, jotka tukevat lapselle ominaista luovuutta ja yksilöllisyyttä ongelmanratkaisussa. Lapsille tarjotaan mahdollisuuksia tehdä itse valintoja tai neuvotella eri ratkaisuvaihtoehdoista yhdessä muiden lasten kanssa. Lasten keskinäistä yhteistyötä rohkaistaan ja käytetään yhteistoiminnallisia työtapoja, joissa lapset oppivat yhdessä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. 3 ESIOPETUKSEN YKSITYISKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 3.1 Eheyttäminen (6 ) Esiopetus pohjautuu opetuksen eheyttämiseen. Eheyttävä opetus muotoutuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät toisaalta lapsen elämänpiiriin ja toisaalta lapsen maailmankuvaa laajentaviin ja jäsentäviin sisältöihin. Eheytetyn opetuksen tavoitteista neuvotellaan yhdessä ja ne tiedostetaan siinä yhteisössä, jossa lapsi elää. Eheyttämisen monimuotoisuuden tulee ilmetä siten, että eri tiedonalat otetaan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon ja niitä tarkastellaan osana kulloinkin valittua kokonaisuutta. Teemakokonaisuuksien valinnassa pyritään löytämään lapsille merkitykselliset asiat ottamalla heidät mukaan teemojen suunnitteluun. 14

Eheytetyt kokonaisuudet ja oppimisprosessi ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. Kokemusten ja tietojen käsittely vuorovaikutuksessa aikuisten ja lasten kanssa monin eri ta voin on oppimisen keskeinen osa. Työtapoja määrittävät opetuksen tavoitteet ja tarkoituksenmukaisuus. Monipuolisella työtapojen käytöllä pyritään saamaan erilaisia kokemuksia ja taitoja eri tiedonaloista. Esiopetuksessa tiedonalojen sisältöjen avulla lapsi laajentaa maailmankuvaansa ja oppii itsestään oppijana. Esiopetuksen sisältöaluejako on tarkoitettu ohjaamaan opettajan työtä. Eheyttävä opetus perustuu opettajan asiantuntijuuteen ja oppimisprosessin ohjaamiseen. Suunnittelussa otetaan huomioon lapsen yksilöllinen kehitys ja lasten toiminta vertaisryhmässä. Lasten kiinnostuksen kohteet ja toiveet ovat toiminnan suunnittelun lähtökohta. Oppimisympäristöä käytetään monipuolisesti hyväksi. Lapsia kuunnellaan ja he osallistuvat erilaisten teemakokonaisuuksien suunnitteluun. Opettaja vastaa kokonaisuuksien toteuttamisesta niin, että eri sisältöalueet huomioidaan toiminnan kokonaisvaltaisuudessa. Toiminnan dokumentointiin osallistuvat kaikki ryhmän työntekijät ja varmistetaan, että esiopetusvuoden aikana eri sisältöalueet on käsitelty tasapuolisesti ja lapset ovat saaneet omaa kehitystään ja oppimista tukevaa toimintaa. Eheyttävässä opetuksessa huomioidaan jatkuvan palautteen käytäntö. Lapsi ja lapsiryhmä saavat toiminnan aikana palautetta omasta toiminnastaan ja oppimisestaan. Esiopetuksessa tuetaan lapsen hyvää itsetuntoa ja häntä rohkaistaan luomaan uusia toiminta- ja ratkaisutapoja. Tiimi Eheyttävän opetuksen suunnittelu- ja dokumentointikäytännöt Toiminnan suunnittelua ja toteutusta ohjaavat lasten mielenkiinnon kohteet. Ne selviävät lasten haastatteluista ja lasten kanssa käytävissä keskusteluissa sekä lasten toimintaa havainnoimalla. Esiopetuksessa toteutetaan kaikissa yksiköissä kokonaisvaltaista teema- tai projektityöskentelyä. Toimintaa dokumentoidaan lasten kanssa kasvunkansioihin ja oppimisympäristöön lisätään teemaan liittyviä valokuvia ja piirustuksia.itätuulen päiväkodin esiopetusryhmässä on käytössä myös digitaalinen kasvunkansio. Lapsia kannustetaan positiiviseen itsearviointiin ja iloitsemaan omasta oppimisestaan. Lasten toimintaa kuvaavia videoita esitetään vanhempainilloissa ja vanhemmille toimintaa dokumentoidaan kuukausikirjeiden ja / tai viikkosuunnitelmien muodossa. Esiopetusryhmissä on esillä toimintaa kuvaavia valokuvia. Lapsilta, vanhemmilta ja alkuopetuksesta saatu palaute ohjaa toiminnan suunnittelua henkilökunnan arvioinnin lisäksi. Marskin esiopetusyksiköiden välille muodostetaan esiopettajien opintopiiri, joka ohjaa esiopetuksen yhteistä suunnittelua ja toteutusta alueella. 15

Orimuksen päiväkodissa montessoripedagogiikka ohjaa esiopetustoimintaa. Yksilöllisyys, lapsen omat valinnat ja toiminnan tarkka dokumentointi korostuvat montessoripedagogiikassa. 3.2 Keskeiset sisältöalueet (7 ) 3.2.1 Kieli ja vuorovaikutus Kieli on ajattelun ja ilmaisun väline. Oppimiensa käsitteiden avulla lapsi jäsentää ympäristöään ja rakentaa maailmankuvansa. Esiopetuksessa tulee tukea lapsen ajattelun, sosiaalisuuden, tunteiden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja oppimisprosessia erityisesti kielen avulla. Näin lapsen tunne-elämä, luovuus ja itsetunto vahvistuvat. Lasta rohkaistaan ja ohjataan niin, että hänestä vähitellen kasvaa aktiivinen puhuja ja kuuntelija monenlaisissa vuorovaikutustilanteissa, niin arkisissa viestintätilanteissa kuin oppimistilanteissakin. Lapsi totuttautuu kertomaan ja keskustelemaan omista tunteistaan, toiveistaan, mielipiteistään ja ajatuksistaan sekä ilmaisemaan suullisesti havaintojaan ja päätelmiään. Lapsi harjaantuu kuunteluun ja kerrontaan. Ryhmän jäsenenä hän totuttautuu kuuntelemaan sekä lasten että aikuisten puhetta, osallistumaan keskusteluun ja odottamaan tarvittaessa omaa vuoroaan. Lapselle luetaan ja kerrotaan satuja, kertomuksia, kertovia tietotekstejä, runoja, loruja ym. niin, että hän saa tilaisuuden nauttia kuulemastaan. Lapsi eläytyy kuulemaansa, hän saa aineksia ajatteluunsa ja hänen kykynsä ymmärtää omaa ja toisten elämää vahvistuu. Hän alkaa ymmärtää lukemisen merkitystä. Hän kiinnostuu kysymään ja tekemään päätelmiä sekä arvioimaan kuulemaansa. Esiopetuksessa luodaan pohjaa luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle. Alkavan luku- ja kirjoitustaidon perustana on, että lapsi on kuullut ja kuunnellut, hän on itse tullut kuulluksi, hän on puhunut ja hänelle on puhuttu, hänen kanssaan on keskusteltu, hän on kysellyt ja hänelle on vastattu. Lapsi kehittää tällaisessa ympäristössä ikään kuin huomaamattaan sanavarastoaan sekä luku- ja kirjoitustaitoaan. Lapsen aikaisemmat kokemukset ja taidot ovat pohjana esiopetuksen lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen prosessissa. Nämä erilaiset tiedot ja taidot, myös mahdollisesti jo ennen esiopetusta opittu luku- ja kirjoitustaito, otetaan huomioon järjestämällä avoin oppimisympäristö, jossa kukin lapsi voi tarttua kirjoitettuun kieleen omien edellytystensä mukaisesti. Materiaalina tulee olla monipuolisia tekstejä, jotka tarjoavat tilaisuuksia lukea yksin, toisten lasten tai aikuisen seurassa. 16

Tavoitteena on herättää ja lisätä lapsen mielenkiintoa suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen. Tutkimisen kohteina voivat olla erilaiset tekstit, ilmaisut, yksittäiset sanat, kirjaimet ja äänteet lapselle mielekkäässä yhteydessä. Kielellisen tietoisuuden kehittymistä tuetaan kielellä leikkien, loruillen ja riimitellen sekä tutustuen monipuolisesti kirjoitettuun kielimuotoon. Lapsi saa kokemuksia siitä, että puhuttu kieli voidaan muuttaa kirjoitetuksi ja kirjoitettu kieli puheeksi sekä aikuisten antaman mallin että omien kirjoittamisja lukemisyritysten avulla. Esiopetuksen oppimisympäristössä lapsella on mahdollisuus kuulla, käyttää ja luoda aktiivisesti kieltä. Toiminnassa käytetään monipuolisia menetelmiä, joiden avulla rohkaistaan lasten luovuutta sekä puhutun kielen käytössä että kirjoitetun kielen ymmärtämisessä ja kirjoittamisen harjoittelussa. Lasten omaa ilmaisua tuetaan käyttämällä erilaisia draaman keinoja. Viestintävälineiden käyttöä harjoitellaan monipuolisesti ja lasten kriittisyyttä eri medioista saatavaa tietoa kohtaan tuetaan. 3.2.2 Matematiikka Esiopetuksessa luodaan ja vahvistetaan pohjaa matematiikan oppimiselle. Lasta ohjataan kiinnittämään huomiota luonnollisissa arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin. Oppimistilanteissa lapsella on aktiivinen rooli. Pääosin leikkien, tarinoiden, laulujen, liikunnan, pienten työtehtävien, keskusteluhetkien ja pelien avulla johdattelu sekä runsas havainnollisuus ovat luonnollisia tapoja avartaa lapsen käsitystä matematiikasta. Lapsen myönteistä suhtautumista matematiikkaa kohtaan tulee tukea. Hänen tulisi kokea matematiikan oppiminen mielenkiintoiseksi ja haastavaksi toiminnaksi, joka on merkityksellistä ja mielekästä. Matematiikan oppiminen edellyttää käsitteiden ymmärtämistä. Lapsen tulee saada monipuolisia kokemuksia käsitteen eri ilmenemismuodoista. Tarkoin harkitut ja johdonmukaiset opetusmenetelmät, välineet ja kieli ovat keskeisiä käsitteiden muodostusprosessissa. Luokittelun, vertailun ja järjestämisen avulla lapsi tutkii ja jäsentää ympäristönsä esineitä, eliöitä, kappaleita, kuvioita, aineita ja ilmiöitä muotojen ja määrien sekä muiden ominaisuuksien perusteella. Esiopetuksessa on tärkeää kehittää lapsen keskittymistä, kuuntelemista, kommunikointia ja ajattelun taitoja. Matemaattisen ajattelun kehittymisessä on tärkeää, että lapsi oppii 17

tarkkailemaan myös omaa ajattelemistaan. Lasta on kannustettava kertomaan, mitä hän ajattelee tai miten hän ajatteli. Aikuisen tehtävänä on rakentaa oppimisympäristö, joka tukee ja edistää jokaisen lapsen yksilöllistä matemaattisen ajattelun kehittymistä. 3.2.3 Etiikka ja katsomus Uskonnon ja omantunnon vapaus on perustuslain 11 :n turvaama oikeus, jota esiopetusikäisten kohdalla käyttää huoltaja. Esiopetukseen sisältyy eettistä kasvatusta ja kulttuurista katsomuskasvatusta. Perustuslain 6 :n säännösten puitteissa esiopetukseen sisältyy myös uskontokasvatusta ja sille vaihtoehtoista elämänkatsomustietokasvatusta. Huoltajan valinnan mukaan lapsi osallistuu tällöin joko järjestettyyn uskontokasvatukseen, elämänkatsomustietokasvatukseen tai muuhun opetukseen. Tiettyyn uskontokuntaan kuuluvien tai uskontokuntiin kuulumattomien lasten vähäisestä määrästä tai muusta erityisestä opetuksen järjestämiseen liittyvästä hyväksyttävästä syystä, esiopetuksen järjestäjä voi päättää, ettei kyseisen uskontokunnan tunnustuksen mukaista uskontokasvatusta tai elämänkatsomustietokasvatusta järjestetä. Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä. Eettinen kasvatus lähtee itsetunnon kehittymisestä ja laajentuu ihmisten välisiin sosiaalisiin taitoihin sekä edelleen elinympäristöön. Eettinen kasvatus liitetään esiopetuksen eri tilanteisiin, ja sitä käsitellään lasten kanssa keskustellen tai roolileikkejä käyttäen ja näin kehitetään lasten eettistä ajattelua. Kulttuurista katsomuskasvatusta opetetaan kaikille lapsille yhteisenä. Kulttuurisen katsomuskasvatuksen tavoitteena on katsomuksellisen ajattelun kehittyminen. Tähän liittyy lapsen kuulluksi tuleminen katsomuksellisissa elämänkysymyksissä, mahdollisuus kartuttaa katsomuksellista yleissivistystä tutustumalla oman katsomuksen ja muiden lapsiryhmässä edustettuina olevien uskontojen ja vakaumusten tapoihin sekä mahdollisuus oppia tuntemaan ja arvostamaan oman kotiseudun kulttuuri- ja luontoperintöä. Uskontokasvatuksen tavoitteena puolestaan on mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita ja tutustua uskonnollisiin juhliin sekä siihen, miten ja miksi niitä vietetään. Tavoitteena on myös antaa mahdollisuus tutustua oman uskonnon keskeisimpiin sisältöihin. Elämänkatsomustietokasvatuksen tavoitteena on kehittää valmiuksia kohdata vakaumuksellisia kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen ja yhteisöön. Opetuksessa käsitellään suvaitsevaisuutta ja kohtuullisuutta, oikeudenmukaisuutta ja reiluutta, rohkeutta ja omaa identiteettiä sekä hyväntahtoisuutta ja huolenpitoa. 18

Katsomuksellisten asioiden käsittelyssä toimitaan hienovaraisesti ja kunnioitetaan kodin näkemyksiä. Lapsen esiopetussuunnitelman laatimisen yhteydessä keskustellaan vanhempien kanssa vanhempien toiveista. Lapsen esiopetussuunnitelmassa yhtyvät vanhempien toiveet ja henkilökunnan ammatillinen tietämys. Läheiset ja turvalliset ihmissuhteet luovat hyvän pohjan eettiselle ja katsomuskasvatukselle. Lapsen omista kokemuksista ja kysymyksistä keskustellaan ja annetaan aikaa ihmettelylle. Vuorovaikutuksessa ympäristön ja ihmisten kanssa lapsi voi liittää tilanteita ja kokemuksia tunteisiin ja toimintaan. Hiljentymisen hetket luovat yhteisöllisyyttä ja läheisyyttä. Uskontokasvatusta toteutetaan lapsen ikätason mukaisesti kodin arvoja kunnioittaen. Lapsella on oikeus omaan uskontoon ja sen mukaiseen uskontokasvatukseen. Esiopetusvuoden aikana lasten kanssa tutustutaan kirkkorakennuksiin, - taiteeseen ja musiikkiin. Muiden kuin valtauskonnon opetusta järjestetään ao. vaihtoehdon valinneille lapsille, mikäli se ryhmien muodostuksen ja matkajärjestelyjen kannalta on mahdollista. Käytännön toteutuksessa voi vaihtoehtona olla yhdisteleminen koulun ao. uskontoryhmien kanssa tai lapsen siirtyminen päiväkotiryhmään, jossa opetus voidaan tarkoituksenmukaisesti järjestää. 3.2.4 Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristö- ja luonnontieto auttaa lasta ymmärtämään ympäristöään, tukee ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä sekä vahvistaa elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja muuhun ympäristöön. Oppimisen lähtökohtana on lapsen monimuotoinen elinympäristö, jonka tunteminen luo pohjaa laajemmalle ymmärrykselle ympäröivästä maailmasta. Esiopetuksen tavoitteena ympäristö- ja luonnontiedossa on, että lapsi oppii ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä, erilaisia ihmisiä ja kulttuureja sekä tuntemaan oman toimintansa vaikutuksen lähiympäristöönsä. Lapsi oppii ottamaan omassa toiminnassaan huomioon luonnon monimuotoisuuden, ympäristön viihtyisyyden ja kauneuden sekä toimimaan ympäristöä säästävällä tavalla ja sitä hoitaen. Myönteisen ympäristösuhteen kehittymisen yhtenä edellytyksenä on, että lapsi kokee elinympäristönsä myös turvalliseksi ja kiinnostavaksi tutkimus- ja leikkipaikaksi. 19

Lapsen ympäristöopiskelu tukeutuu ongelmakeskeiseen tutkivaan lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat ympäristöön liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat. Vaikka opiskelu tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa, tiedonhankinnassa jokainen lapsi on aktiivinen toimija, joka rakentaa omaa ymmärrystään monin erilaisin keinoin. Lasta rohkaistaan muotoilemaan kysymyksiä ja etsimään niihin selityksiä. Havaintojen avulla, kaikkia aisteja käyttäen, hän saa tietoa ympäröivästä maailmasta, ja siksi häntä myös ohjataan havaintojen teossa erilaisin apukeinoin, kuten mittauksin. Lapsi oppii kuvailemaan, vertailemaan, luokittelemaan ja järjestämään havaintojen ja mittausten avulla saatuja tietoja ja tuloksia sekä esittämään näille toimille perusteluja. Samoin hän oppii niiden pohjalta muodostamaan käsitteitä, tekemään päätelmiä ja löytämään syy-seurausselityksiä. Havaintoja ja tutkimusten tuloksia harjoitellaan merkitsemään muistiin ja esittämään niitä esimerkiksi piirtämällä, kertomalla tai näyttelemällä. Kokeellisesti saatuun, kuultuun tai nähtyyn tietoon opetellaan suhtautumaan kriittisesti. Sisällöt valitaan esimerkiksi seuraavilta luonnontieteellisiltä aihealueilta: ihminen ja hänen suhteensa ympäristöön, eliöt ja niiden elinympäristö, maa ja avaruus, ympäristön aineet ja materiaalit sekä energiaan liittyvät asiat. Luonnontieteellisiä käsitteitä hyödyntäen voidaan opetus suunnitella integroiduiksi teemoiksi, jotka liittyvät lapsen elämänpiiriin. Teemat suunnitellaan kuitenkin siten, että ne tarjoavat lapselle mahdollisuuden rakentaa maailmankuvaa sekä hankkia arkielämän ymmärtämistä edistäviä tietoja, taitoja ja valmiuksia. Esiopetuksen oppimisympäristö muodostuu sekä rakennetusta että rakentamattomasta ympäristöstä. Luonnon ilmiöiden tutkimisessa hyödynnetään lasten lähiympäristön, metsiköiden ja puistojen, sekä Tampereen luontokoulu Korennon tarjoamia mahdollisuuksia. Lapsia ohjataan tekemään arjessaan ympäristön ja kaupunkiluonnon kannalta kestäviä ja terveellisiä valintoja. Kestävään elämäntapaan sekä arjen vastuullisiin ympäristövalintoihin voidaan tutustua mm. Ympäristötietokeskus Moreenian erilaisten näyttelyteemojen avulla. Lasten ympäristöhavaintoja ja luontokokemuksia käsitellään ja dokumentoidaan hyödyntäen tieto- ja viestintätekniikkaa sekä Internetiä ja virtuaalisia oppimisympäristöjä. 3.2.5 Terveys Esiopetuksessa edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä sekä kasvua ja kehitystä. Lasta autetaan tiedostamaan itsensä suhteessa muihin ja ympäristöön antamalla myönteisiä kokemuksia ja osallistumisen mahdollisuuksia. Luonnollisissa arkipäivän tilanteissa edistetään lapsen valmiuksia ymmärtää ja ottaa vastuuta omasta terveydestään ja turvallisuudestaan. Lasta ohjataan liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä. 20

Lasta ohjataan huolehtimaan terveydestään ja päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniastaan. Lapsen terveellisiä ruokatottumuksia tuetaan ja lasta ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Toiminnalla ja tapakasvatuksella lasta ohjataan myönteisiin ihmissuhteisiin ja tunneelämän terveyteen sekä välttämään väkivaltaa. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan huolehtimalla työn, levon ja virkistyksen välisestä tasapainosta. Lapset ovat luontaisesti kiinnostuneita itsestään ja lähiympäristössä kohtaamistaan terveysasioista. Lasten terveysosaamista tuetaan huomioimalla lasten kiinnostus ja vastaamalla lasta askarruttaviin ajankohtaisiin kysymyksiin. Lapsi oppii tunnistamaan oman kehonsa toimintaa. 3.2.6 Fyysinen ja motorinen kehitys Päivittäinen monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Liikkumisen ja leikin avulla harjaannutetaan lapsen fyysistä ja motorista kuntoa, liikehallintaa ja motorisia perustaitoja. Lapsen hienomotoriikka, kädentaidot sekä käden ja silmän yhteistyö kehittyvät arkipäivän toiminnoissa. Ohjatun liikunnan lisäksi lapselle annetaan mahdollisuuksia omaehtoiseen liikunnalliseen toimintaan ja leikkiin. Lasta tuetaan toimimaan omatoimisesti, aloitteellisesti ja yhteistoiminnallisesti ryhmässä sekä rohkeasti kaikissa liikuntatilanteissa. Lasta ohjataan ymmärtämään liikunnan merkitys ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle. Lapsille järjestetään päivittäin erilaisia mahdollisuuksia liikkua monipuolisesti vaihtelevassa ja liikkumiseen innostavassa ympäristössä. Liikuntavälineistö järjestetään lasten saataville myös omaehtoisen toiminnan aikana. 21

3.2.7 Taide ja kulttuuri Esiopetuksessa musiikki- ja muut taidekokemukset ovat merkittävä osa lapsen emotionaalista, taidollista ja tiedollista kehitystä. Kuvia tekemällä, valmistamalla esineitä käsin, musisoimalla, draamaharjoituksilla, tanssimalla ja liikkumalla lapsen luovuus, mielikuvitus ja itseilmaisu harjaantuvat. Lapselle järjestetään mahdollisuuksia taidekokemuksiin ja - nautintoihin ja niistä keskustelemiseen. Leikin sekä tutkivan ja kokeilevan taiteellisen toiminnan avulla lapsi etsii tietoa itsestään ja ympäröivän maailman ilmiöistä. Lasta ohjataan pitkäjänteiseen taiteelliseen työskentelyyn ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. Lapsen aistiherkkyyden, havaintokyvyn ja avaruudellisen hahmottamiskyvyn kehittymistä tuetaan. Näin lapsen oppimisprosessit syventyvät ja hän oppii elämäntaitoja sekä ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja. Lapselle tarjotaan tilaisuus tutustua viestintävälineisiin ja harjoitella niiden käyttöä. Lapsen kanssa tarkastellaan kuvia ja keskustellaan niiden merkityssisällöistä ja kuvailmaisusta. Lasta ohjataan tutkimaan äänimaailmaa ja musiikin vaikutusta viestinnässä. Lasta kannustetaan ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan sanoin sekä draaman keinoin, äänenpainoin ja -sävyin, ilmein, elein ja liikkein. Lapsen kulttuurisen identiteetin vahvistumista ja hänen ymmärrystään omasta kulttuuriperinnöstään ja kulttuurien monimuotoisuudesta tuetaan. Lasta ohjataan arvostamaan ja vaalimaan luonnon ja rakennetun ympäristön sekä esineympäristön esteettisiä ja kulttuurisia arvoja. Lasta rohkaistaan monipuoliseen ilmaisuun erilaisten teemakokonaisuuksien yhteydessä. 22

3.2.7.1 Taidekasvatus Taidekasvatuksen tavoitteena on monipuolinen taiteen ja luovan ilmaisun käyttö esiopetuksessa. Lähtökohtana on, että kaikkia esiopetuksen sisältöalueita voidaan käsitellä taiteen kautta. Eri taidemuodot muodostavat kokonaisuuden ja niiden käyttö lähtee lapsista. Taide on lapsille leikkiä väreillä, äänillä, muodoilla ja liikkeillä. Toiminnassa tuetaan lapsen osallisuutta ja hän vaikuttaa toimintaansa ilmaisemalla omat tarpeensa ja näkemyksensä. Lapsi oppii arvostamaan omaa työtään ja antamaan arvon toisille. Taidetoiminnassa lapset tutustuvat erilaisiin tapoihin toimia luovasti. Konkreettisesti opetellaan eri välineiden käyttöä kuvataiteessa tai musiikin tekemisessä. Eri menetelmiä yhdiste tään erilaisissa projekteissa. Taidetoiminta tukee lapsen kehitystä itseään ilmaisevaksi tasapainoiseksi yksilöksi ja toimimaan itselleen ominaisella tavalla. Se avartaa lapsen kokemusmaailmaa ja on eläytyvän oppimisen väline. Taidekasvatuksen avulla tuetaan lapsen kehitystä onnistumisen kokemusten kautta, ei arvioimalla tuotoksia. Tärkeintä ei ole lopputulos vaan luova prosessi: tekeminen, keksiminen ja löytäminen. Taidekasvatuksella on keskeinen merkitys lapsen itsetunnon kehittymiselle. Esiopetusvuoden aikana osallistutaan Hennerin ja Erkkilän leikkitoimintakeskuksien tarjoamille kursseille. Lapset ja aikuiset tutustuvat yhdessä monipuolisiin tapoihin toteuttaa taidekasvatusta. Lapset käyttävät taidetta oppimisen välineenä erilaisissa esiopetuksessa käsiteltävissä teemoissa ja tilanteissa. Esiopetusryhmät osallistuvat Tampereen museoiden järjestämään TAITE-toimintaan. TAI- TEn järjestämät näyttelykierrokset ja työpajat synnyttävät teemoja, joita käsitellään tanssin, tarinoiden ja musiikin keinoin. Esiopetusvuoden aikana tutustutaan myös Tampereen kaupungin tarjoamaan kulttuuritarjontaan. Lasten kanssa käydään teatterissa, taidenäyttelyissä ja konserteissa. Kokemuksia hyödynnetään taidekasvatuksen menetelmin eheyttävässä opetuksessa. 3.2.7.2 Mediakasvatus Lapselle taide on keino jäsentää maailmaa ja ilmiöitä ympärillään. Mediakasvatus kehittää lapsen taitoja tulkita ja käyttää median välittämiä viestejä. Media ja sen välineet televisio, elokuvat, lehdistö sekä sähköiset viestimet vaikuttavat lasten maailmankuvan kehittymiseen, toimintaan, ajatteluun ja ajankäyttöön. 23

Mediakasvatuksen tehtävänä on keskustella lasten kanssa kuvista, äänistä ja sanojen informaatiosta. TV- ohjelmat, elokuvat, sadut, mainokset, Internet sivut sekä pelit tarjoavat lapsille ja aikuisille monenlaista sisältöä. Lapsi tarvitsee ohjausta mediaviestien ja niiden sisältöjen tulkitsemiseen eettisestä ja esteettisestä näkökulmasta. Mediakasvatus toteutuu arjen tilanteissa. Toiminnassa käytetään vaihtelevia työtapoja integroimalla mediakasvatusta liikuntaan, leikkiin, ympäristön tutkimiseen sekä ilmaisuun ja ajatteluun. Lasten kanssa tehdään kielellisiä, visuaalisia sekä auditiivisia mediatuotoksia. Sarjakuvien piirtäminen, valokuvanäyttelyt, kuvitteellisten mainosten tai uutisten tekeminen ja toiminnan dokumentointi selventää viestinnän monimuotoisuutta. Tiimi Esiopetuksen toteuttaminen eri sisältöalueet huomioiden eheyttävän opetuksen periaatteen mukaisesti Esiopetusryhmissä toimintaa toteutetaan laajojen kokonaisuuksien esim.teema- tai projektityöskentelyn avulla. Teemat tai projektien aiheet valitaan lasten ja /tai aikuisten kautta. Juhlien suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan lasten osallisuus sekä suunnitteluun että toteutukseen. Sisältöalueiden toteutuminen vaihtelee aiheiden mukaan. Monipuolisesta sisältöalueiden toteutumisesta vastaa esiopetuksen henkilökunta valitsemalla sopivia toteutuksen tapoja, joissa sisältöalueet yhdistyvät lapselle ominaisella eheytetyllä tavalla. Suunnittelun apuna dokumentointitapoina käytetään henkilökunnan käsitekarttoja, kirjallisia dokumentteja ja Montessoritoiminnassa lasten henkilökohtaisia seurantakirjoja. Sisältöalueiden toteutumista arvioidaan esim. projektien ja teemojen päätyttyä ja tämä arviointi huomioidaan uusien kokonaisuuksien suunnittelussa. Kieli ja vuorovaikutus Lapsille luetaan paljon ja lapset tekevät omia tarinoita, joita kirjataan. Ne lapset, jotka osaavat lukea, lukevat pieniä tarinoita. Lasten kanssa tehdään leikinomaisia äänneharjoituksia, tavutuksia ja tutustutaan äänne-kirjainvastaavuuteen. Käden hienomotoriikkaa ja kirjaimien piirtelyä harjoitellaan monin tavoin. Tavoitteena on kielellisen tietoisuuden kehittäminen, kirjainten ja äännevastaavuuksien tiedostaminen, kirjoittamisen maailmaan tutustuminen ja oikean kirjoittamisen suunnan ja lukutaidon merkityksen tiedostaminen. Lapsia rohkaistaan ja kannustetaan ilmaisemaan itseään monipuolisesti erilaisten leikkien ja draaman avulla. Vuorovaikutuksessa tärkeitä taitoja ovat myös hyvät tavat, toisten kunnioittaminen ja erilaisten ihmisten hyväksyminen. Näitä taitoja opetellaan monissa arkipäivän ryhmä- ja yhteistyötilanteissa. Keskustelutilanteissa perustellaan jo mielipiteitä ja totutellaan päätöksentekoon pienissä valintatilanteissa. 24