Tsalju ta phersa kentoha

Tuula Lindgren Päivi Majaniemi Tsalju ta phersa kentoha Liiku ja leiki lapsen kanssa Opas liikunnan ja leikin merkityksestä lapsen kehitykselle

Tsalju ta phersa kentoha Liiku ja leiki lapsen kanssa Opas liikunnan ja leikin merkityksestä lapsen kehitykselle Tuula Lindgren Päivi Majaniemi 3

Sisällys Esipuhe 5 Liikunta alkaa jo pienestä 6-7 0-4 kk Varhainen vuorovaikutus 8-9 4-6 kk Pieni lapsi tarvitsee rytmiä ja rutiineja 10-11 6-9 kk Lapsen motorinen kehitys on vaiheittaista 12-13 9-12 kk Pieni lapsi tarvitsee rakkautta ja rajoja 14-14 1-2 -vuotias on utelias ja innokas liikkuja 16-17 2-3 -vuotias kasvaa perimänsä mukaan 18-19 3-4 -vuotiaalla uhmaikä tasaantuu 20-21 4-5 -vuotias liikkuu jo taitavasti 22-23 5-6 -vuotias rakastaa liikkumista 24-25 6-7 -vuotias aloittaa koulutien 26-27 Koululiikunta tukee oppimista 28-29 7-9 -vuotiaat kehittyvät hyvin eri tahtiin 30-31 Leikki kuuluu elämään 32-33 Leikki on lasten oikeus 34-35 Lähteet ja linkit 36 Omat muistiinpanot 37 Tšalju ta phersa kentoha - Liiku ja leiki lapsen kanssa. Opas liikunnan ja leikin merkityksestä lapsen kehitykselle. Tekijät: Tuula Lindgren ja Päivi Majaniemi Yhteistyössä: Kromana ry ja Suomen Romaniyhdistys ry Kuvitus: Yuzi Kurikka Taitto: Paul Laane, Aqua Design Paino: Yliopistopaino, Helsinki 2011 Julkaisija: Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2011:1 ISSN-L 1236-2123 ISSN 1236-2123 (painettu) ISSN 1797-982X (verkkojulkaisu) Esipuhe Hyvät romanivanhemmat! Tšalju ta phersa kentoha - Liiku ja leiki lapsen kanssa -opas kertoo lapsen liikunnallisesta kehityksestä ja leikin ja liikunnan tukemisesta koko perheessä. Opas on jatkoa jo aiemmin ilmestyneille Lue lapsen kanssa -oppaalle (2005), Kasva lapsen kanssa -oppaalle (2007) ja Hoida hampaita lapsen kanssa -oppaalle (2009) ja jatkaa romanivanhemmille suunnattua varhaiskasvatusoppaiden sarjaa. Lasten liikunnallinen kehitys etenee yksilöllisesti joka lapsella. Leikki puolestaan edistää lasten oppimisvalmiuksien kehittymistä, kehittää taitoja ja mielikuvitusta. Vanhemmat voivat tukea lapsen liikunnallisten taitojen kehittymistä neuvolasta saatavien ohjeiden avulla sekä liikkumalla yhdessä lasten kanssa. Liikkuminen edistää koko perheen terveyttä. Opas koostuu kahdesta osasta. Kuvitettuja romanikielisiä sivuja voi katsella yhdessä lapsen kanssa ja kertoa kuvista joko romanikielellä tai suomeksi. Vanhempien sivuilla kerrotaan lapsen liikunnallisesta kehityksestä sekä leikin ja liikunnan merkityksestä lapsen kasvulle ja kehitykselle pääpiirteittäin sekä annetaan ohjeita lapsen liikunnallisen kehityksen tueksi. Lisää tietoa lapsen liikunnallisesta kehityksestä sekä leikin ja liikunnan merkityksestä lapsen ja koko perheen hyvinvoinnille saa oman paikkakunnan neuvolasta, päivähoidosta ja alan kirjallisuudesta. Lapsella on oikeus leikkiin ja liikuntaan. Vanhempien tehtävänä on tukea lapsen kasvua ja kehitystä luomalla turvalliset edellytykset leikkimiseen ja liikkumiseen. Leikin ja liikunnan ilo on koko perheen yhteinen asia! Tuula Lindgren ja Päivi Majaniemi 5

Liikunta alkaa jo pienestä Sakko oldra hin phersibosko oldra Ihmislapsi kehittyy ja kasvaa hyvin hitaasti. Siksi laissakin on määritelty, että lapsuus kestää 18-vuotiaaksi. Lapselle pyritään takaamaan riittävästi aikaa kehittyä sekä henkisesti että ruumiillisesti. Vanhemmuus on lapsen kasvun ja kehityksen tukemista. Lapset oppivat sen mitä kotona opetetaan. Terveelliset elämäntavat kuten terveellisen ruuan, harrastuksen, liikunnan ja koulunkäynnin tärkeys opitaan yhtä helposti kuin epäterveellisemmätkin tavat. Varhaislapsuus (0-3-v.) on lapselle perheessä kasvamisen ai- kaa. Lapsuuden aika (3-12-v.) kuluu sekä perheessä, päiväkodissa että ala-asteella. Pienen lapsen tarpeet muuttuvat koululaisen tarpeiksi. Varhaisnuoruudessa (12-18-v.) koululaisen tarpeet muuttuvat murrosikäisen tarpeiksi ja seestyvät kohti nuoruutta ja aikuisuutta. Pienet lapset liikkuvat luonnostaan, he tutkivat maailmaa innokkaasti ja ovat koko ajan liikkeessä. Jos vanhemmat kannustavat lastaan, lapsi liikkuu ja harrastaa säästä ja vuodenajoista nauttien. Lapsi kehittyy ja oppii liikkumalla, liikunta kuuluu lapsuuteen. Pienen lapsen kanssa tulisi ulkoilla joka päivä ja antaa lapsen touhuta, kiipeillä, juosta ja leikkiä toisten lasten kanssa. Isompien, 5-8-vuotiaiden, kanssa olisi hyvä harjoitella uimista, luistelua, pyörällä ajamista ja hiihtämistä. Nappula-urheilu on hyväksi pienimmille. Tytöt ja pojat voivat harrastaa samoja lajeja, voimissa ja taidoissa ei pienenä ole eroja. Isompien kanssa voi aloittaa lajiharjoittelun. Ellei vanhempi itse pysty ohjaamaan liikuntaharrastusta, pitäisi löytää aikaa viedä lasta harrastuksiin ja osallistua vaikkapa katsomosta käsin. Kannustus on tärkeää! Baro komuja pherjavena ka joon tšeerena hobbi Lapsi liikkuu luonnostaan, anna lapsen liikkua! Lapsi tarvitsee päivittäin kaksi tuntia reipasta liikuntaa. Lapsuuden liikunnan tulisi olla leikkimielistä ja hauskaa. Lapsen liikuntaharrastuksen voi aloittaa jo ennen kouluikää. Sairaus tai vamma ei estä liikuntaa, kyse on vain sopivan liikuntamuodon löytämisestä. Jo pelkkä ulkona leikkiminen riittää pienimmille, isompia tulisi ohjata harrastamaan. Lajin valinta voi olla vaikeaa, mutta kaikkea voi kokeilla. Joukkuelajit sopivat useimmille lapsille, kouluikäiset voivat harrastaa jo yksilölajeja. Kilpaurheilu sopii harvoille, liikunta sen sijaan kaikille. Lapsen liikuntaharrastus vaatii vanhemmilta aikaa ja osallistumista, välineiden hankkimista ja kannustusta. 7

0 4 kk Varhainen vuorovaikutus Beska kentiki kammela te tšaljuven. NEUVOLA: Neuvola seuraa lapsen kehitystä, auttaa ja opastaa pienen lapsen hoitoon liittyvissä asioissa. Neuvolasta voit kysyä vauvaliikunnasta lisää. Vauvan ensimmäisen ikävuoden fyysinen kasvu on huimaa. Jokainen lapsi kasvaa kuitenkin omaa tahtiaan. Vauvan aistit kehittyvät ensimmäisen vuoden aikana nopeasti. Samaan aikaan kehittyvät aivot ja hermosto. Jo muutaman viikon ikäisenä lapsi seuraa vanhempiaan katseellaan. Vauvat ovat herkkiä kosketukselle ja kaipaavat läheisyyttä. Sitä voi olla sylissä pitäminen, hellä koskettaminen, vauvahieronta, sively ja paijailu. Läheisyys edistää lapsen fyysistä ja psyykkistä kehitystä, puheen kehitystä, liikunnallisia taitoja, oman ruumiinkuvan syntymistä ja myönteistä itsetuntoa. Siksi vauvan sylihoidon, hellittelyn ja kosketuksen tulee olla päivittäistä. 0-3 kk:n ikäinen vauva ilmaisee tarpeensa aluksi itkemällä ja huitomalla, usein hänellä on erilainen itku erilaisia tarpeita varten. Pienen vauvan ensimmäiset liikkeet ovat haparoivia ja näyttävät tarkoituksettomilta, mutta vauva harjoittaa kaikkia lihaksiaan ja voimistuu päivä päivältä. Lapsen liikunnallinen kehitys etenee päästä jalkoihin: vauva oppii päänsä hallinnan ennen alavartalonsa hallintaa. Toisaalta kehitys etenee keskialueelta reunoille: vauva hallitsee keskivartaloaan ennen kuin hän hallitsee raajojaan. Noin 2-4 kk:n iässä lapsi alkaa nojata kyynärvarsiinsa ollessaan vatsamakuulla. Vauva tavoittelee esineitä molemmin käsin ja yrittää tarttua niihin. Kolmikuinen vauva on kova potkiskelemaan. Sylissä pitäessä voi vastata vauvan liikkeisiin ja hellästi ojennella käsiä ja jalkoja. Beska kenti hyövuvena kamliba, grensi ta gänje Anna lapsen harjoitella liikkumista jo pienestä vauvasta lähtien. Sylissä pitäessä voi myös puhua ja laulaa vauvalle, samalla voi heijata häntä. Vauva kuulee musiikin ja nauttii rauhallisesta liikuttamisesta sen tahtiin. Opeta vauva olemaan myös vatsamakuulla. Se helpottaa liikkumaan opettelemista. Huolehdi lelujen puhtaudesta ja turvallisuudesta. Varmista, että leluissa ei ole irtoavia osia ja että ne kestävät riuhtomista ja imemistä. Tutustuta sisarukset vauvaan, ota heidät mukaan vauvan leikkituokioon. Sisarusten kanssa vauvan on turvallisinta olla lattialla oman alustan päällä. Muistathan ulkoilla riittävästi vauvan kanssa. Ulkona liikkuminen raittiissa ilmassa tekee hyvää koko perheelle! 9

4 6kk Pieni lapsi tarvitsee rytmiä ja rutiineja Varhainen vuorovaikutus tarkoittaa kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessäoloa lapsen ensimmäisinä vuosina. Varhainen vuorovaikutus kehittää lapsen itsetuntoa, minäkuvaa ja käsitystä maailmasta. Pieni lapsi tarvitsee kiintymyssuhteen vanhempiinsa. Sitä on lapsen tarpeiden kuunteleminen ja niihin vastaaminen. Vanhemmat oppivat reagoimaan lapsen tarpeisiin ja ennakoimaan niitä. Yhteisen rytmin löytyminen edesauttaa perheen hyvinvointia, tutut rutiinit auttavat jaksamaan ja lapsi voi rauhoittua ja keskittyä oppimiseen ja kasvamiseen. Pieni lapsi viestii tarpeistaan sanattomasti: eleillä, ilmeillä, liikkeillä, äänillä ja itkulla. Siksi on tärkeää, että vauvan ja lapsen tarpeisiin vastataan hellyydellä ja rakkaudella. Näin hän oppii jo pienestä pitäen pyytämään ja saamaan apua, luottamaan omien tarpeidensa tärkeyteen ja kasvamaan muita kohtaan myötätuntoiseksi. Näin kasvaa terve itsetunto. Perheen keskinäinen vuorovaikutus, hellä ja lapsen tarpeille herkkä hoito, leikkiminen ja hellittely riittävät lapselle. Liikunnallinen kehitys on nopeaa. Noin 4-5 kk:n iässä vauva vie kaiken tutustumisen arvoisen suuhunsa. Vauva tutustuu esineisiin ja niiden ominaisuuksiin koskemalla ja maistelemalla. Noin 5 kk:n ikäisenä vauva oppii siirtämään esineitä kädestä toiseen. Noin 6 kk:n iässä lapsi pystyy potkimaan esineitä jaloillaan. Hän kääntyy selin makuulta kyljelleen, siitä edelleen vatsalleen, ja kohta myös vatsamakuulta selin makuulle. Phersiba hin sakko kentosko horttiba NEUVOLA: Neuvolan kautta on tarjolla erilaisia vauvaharrastusryhmiä. Ryhmissä tapaa myös muita vanhempia ja voi saada hyviä vinkkejä lastenhoitoon ja omaan jaksamiseen. Varo, ettei vauva pääse putoamaan, kun hän oppii kääntymään. Häntä ei saa jättää yksin hoitopöydälle tai sängyn päälle. Vauvalle sopivia leluja ovat erilaiset helistimet ja vauvojen pehmolelut. Anna vauvan tutustua turvallisesti erilaisiin materiaaleihin ja viedä esineitä suuhunsa. Vauva viihtyy hereillä ollessaan parhaiten perheen seurassa. Anna lapsen oleskella lattialla oman alustan päällä. Huolehdi, että lattialla oleminen on turvallista ja ettei vauva saa vetoa. Lapsi rakastaa liikuttamista: heijaa, nostele ja kanna lasta eri asennoissa. Ojenna lapselle leluja ja anna hänen kurkotella niitä eri suunnista. Kaikenikäiset lapset nauttivat musiikista. Saare kenti kamlavena musikes ta dzambiba 11

6 9kk Lapsen motorinen kehitys on vaiheittaista Lapsen karkeamotoriikka kehittyy ensin, sitten hienomotoriikka. Karkeamotoriikalla tarkoitetaan suurten lihasten kehittymistä ja niiden hallintaa. Hienomotoriikka on pienten lihasten hallintaa eli käden taitoja. Käytännössä lapsi aluksi tavoittelee lelua huitomalla, sitten hän heiluttaa lelua koko kädellään. Seuraavaksi hän jo tarttuu leluun nyrkillään ja lopulta hän poimii esineitä peukalonsa ja etusormensa avulla. Liikunnallisuus on synnynnäistä ja luontaista. Sylivauvakin haluaa kokeilla liikunnallisia taitojaan. Lapsi ponnistaa ylös, yrittää kääntyä, yrittää istua vaikkei sii- hen vielä pystykään. Vanhemmat voivat osallistua tähän harjoitteluun leikin ja hoidon lomassa. Uuden taidon oppiminen vaatii lapselta aina tietyn kypsyystason. Taidot opitaan vaiheittain, mutta harjoittelu edistää uuden taidon oppimista. Lapsi oppii uusia asioita parhaiten, kun hänellä on siihen halu ja valmius. Lapsi on oppiessaan päättäväinen ja sinnikäs ja kaipaa vanhemmiltaan osallistumista, tukea ja kehuja. Lapset ovat yksilöitä, samankin perheen lapset oppivat asioita eri tahtiin. Noin 7 kk:n iässä lapsi pystyy istumaan tukea vasten tai tukemalla itseään käsiinsä. Moni istuu ilman tukea 7-8 kk:n iässä. Noin 9-10 kk:n iässä lapsi oppii ryömimään ja sitten konttaamaan. Osa lapsista ryömii ensin takaperin, joku jättää konttaamisvaiheen kokonaan väliin. Lapsi osaa jo istua selkä suorana ja seistä tuettuna. Yhdeksänkuinen lapsi seisoo jo usein tukea vasten ja saattaa yrittää kohottautua seisomaan. Lapsi pystyy tarttumaan lusikkaan ja kupin korvaan. Lapselle kehittyy ns. pinsettiote, eli hän osaa poimia pieniä esineitä peukalonsa ja etusormensa avulla. Phersiba ta tšaljiba hin kentosko butti NEUVOLA: Neuvolassa seurataan kunkin lapsen kasvua ja kehitystä kokonaisuutena, ei vain jonkin yksittäisen taidon mukaan. Lapsi kasvaa ja kehittyy yksilölliseen tahtiinsa. Ole kärsivällinen ja lempeä, kun rajoitat lapsen touhuja. Älä jätä lasta valvomatta, lapsi on utelias ja nopea liikkeissään. Anna lapsen liikkua, kurkotella ja ojennella, tutustua kaikkeen. Anna lapsen kokeilla leluilla ja erilaisilla kodin tavaroilla. Älä suutu vahingoista. Opeta lapselle, millä saa leikkiä ja millä ei. Tee kodista lapsiystävällinen, lapsi tarvitsee tilaa leikkiä ja liikkua. Muista ulkoilla lapsen kanssa päivittäin. Turvaa ympäristö huolehdi vauvan ulottumattomiin kotoa vaaralliset esineet, pesuaineet ja kukat! Kenti phersavena dooleske haal at joon sikjuvena phersibonsa 13

9 12kk Pieni lapsi tarvitsee rakkautta ja rajoja Pieni lapsi tarvitsee rajoja. Rajoja asettavat vanhemmat luovat lapselle turvallisen maailman kasvaa, lapsi voi luottaa vanhempiensa kykyyn hoitaa häntä ja hänen asioitaan. Lapsi saa kasvaa ja kokeilla elämää ikätasonsa mukaan, hänen ei tarvitse astua liian isoihin saappaisiin. Lapsi oppii aluksi matkimalla, kokeilemalla ja liikkumalla. Pienellä lapsella ei ole itsesuojeluvaistoa eikä kykyä ymmärtää omaa parastaan, kaiken sen hän oppii vanhemmiltaan. Vanhemmat asettavat ensimmäiset perusturvallisuuden rajat: säännöllisen ruokailun, riittävän levon ja unen, ulkoilun, liikunnan ja leikin rajat. Rajat kasvattavat lapsen itsetuntoa, kykyä sietää ja käsitellä pettymyksiä, asettaa tavoitteita ja pyrkiä eteenpäin. Lapsen liikunnallinen kehitys etenee joskus yllättävän nopeasti. Vanhempien kannattaa ennakoida lapsen kehitystä ja varmistaa, että lapsen ympäristö on turvallinen. Kun lapsi alkaa kontata, nousta seisomaan ja lähtee kävelemään, kaikki mitä hän näkee, kiinnostaa. Lapsi ei voi tietää, mikä putoaa tai kaatuu, mikä on kiinteää tai mikä liikkuu. Siksi lapsi tarvitsee turvallisen ympäristön, missä kokeilla voimiaan ja taitojaan. Noin 9-12 kk:n ikäinen lapsi kaataa mielellään nesteitä pöydälle, sotkee puurolla ja tiputtaa ruokaa lattialle. Lapsi ei tee sitä ilkeyttään. Kokeilemalla erilaisilla esineillä ja asioilla lapsi harjoituttaa aistejaan. Aistihavainnot rekisteröityvät aivoihin ja muistiin toistojen kautta. Heittelemällä ja pudottelemalla lapsi kehittää esimerkiksi syvyysnäköään. Noin vuoden ikäinen lapsi jo usein seisoo ilman tukea ja kävelee tuettuna tai ottaa ensiaskeleitaan. Lapsi osaa laskeutua seisoma-asennosta istuma-asentoon. Lapsi voi alkaa opetella syömään itse ja riisumaan vaatteitaan. Tšaljiba dela tšihko suuno Monet lapset aloittavat päivähoitopaikassa noin vuoden ikäisenä. Noudata arjen rutiineja ja aikatauluja myös viikonloppuisin, näin lapsi on virkeä ja jaksaa paremmin maanantaisin. Kävelemään opettelu innostaa vauvaa, kuten kaikki uudet taidot. Ole kärsivällinen, vaikka vauva tahtoisi yhä uudelleen kävellä tuettuna. Aikuisen tehtävä on olla turvaamassa uusien taitojen opettelua. Myös isommat sisarukset voivat olla avuksi. Vauvan tapaillessa ensi askeliaan on aika ostaa tukevat ja hyvät ensiaskelkengät. Anna vauvan opetella syömään omalla lusikalla sotkusta huolimatta. Opeta lasta juomaan nokkamukista. Tuttipullo on hyvä jättää pois jo vuoden ikäisenä. Liikkumaan oppiva lapsi on salamannopea ja ehtii kaikkialle. Kannattaa nostaa perintökalleudet korkealle tai kaappiin piiloon, laittaa pistorasioihin tulpat ja varmistaa, että kodin laitteet, kuten televisio on sijoitettu turvallisesti. Tšaljibosko phersibi sikjavena kenten te tenkaven fendide 15

1 2-vuotias on utelias ja innokas liikkuja Lapsi kasvaa vuodessa n. 10-12 cm ja paino lisääntyy n. 3 kg. Kävelemään lapsi oppii noin vuoden ikäisenä. Liikuntataitojen kehittyessä lapsi alkaa kiipeillä, juosta, kurotella ja heitellä tavaroita. 1-vuotiaalla lapsella on rajaton itseluottamus ja halu tutkia maailmaa. Lapsi seuraa ja matkii perheen tekemisiä. Vanhempien tehtävä on seurata lapsen touhuja ja napata lapsi tarvittaessa syliin pois vaaratilanteesta, opettaa mikä on turvallista ja mikä ei. Lapsi nauttii toisten lasten seurasta, mutta saattaa kohdella kavereita rajustikin. Pienten lasten leikkiessä keskenään heitä tulee pitää silmällä, jottei vahinkoja pääse sattumaan. Suosittuja leikkejä ovat kurkistus- ja taputusleikit, esineen ottaminen ja antaminen sekä leikkilorut. Mieluisia leluja ovat palikat, perässä vedettävät lelut, pallo, kodin tavarat ja kirjat. Lapsi leikkii jo joitakin aikoja itsekseen. Hän haluaa kuitenkin käydä välillä tankkaamassa turvaa vanhemman tai hoitajan sylissä. Jotkut lapset tarvitsevat vielä 2-vuotiaanakin kahdet päiväunet. Ulkoilu auttaa säilyttämään hyvän unirytmin. Yhteinen lukuhetki on hyvä tapa rauhoittua unille. Käden ja silmän yhteistyö kehittyy. Puolentoista vuoden ikäinen lapsi alkaa kiinnostua nuppipalapeleistä. Hän oppii kokoamaan muutamasta palikasta tornin, osaa laittaa palikoita muotolaatikkoon ja kääntää kirjan sivuja. Lapsi harjoittelee sorminäppäryyttä myös haluamalla syödä ja juoda itse sekä opettelemalla riisumaan vaatteitaan. Tämä ikäkausi on sopiva tutista ja tuttipullosta luopumiseen. Phersiba ta tšaljiba hin sastiba Saare saaki so kenti sikjuvena, ka joon phersavena, vena hyöviboske NEUVOLA: Kaksivuotiaan kiukkukohtaukset kuuluvat kehitykseen, lapsi harjoittelee omaa tahtoaan. Vanhemmat saavat neuvoja lapsen käyttäytymisen sääntelyyn neuvolasta, alan kirjallisuudesta tai asiaa käsitteleviltä internetsivuilta. Turvaa kävelemään opettelevan lapsen ympäristö. Varo myös hänen putoamistaan. Pehmolelu tai uniriepu tuo lapselle turvaa unien aikana tai vanhemmista erossa ollessa. Varaa aikaa ulkoiluun, taluta ja anna lapsen kävellä rattaiden vieressä. Varaa tarpeeksi aikaa uusien taitojen opetteluun, ole kärsivällinen. Anna lapsen osallistua vaatteiden riisumiseen ja harjoitella myös niiden pukemista. Lapsi touhuaa mielellään ulkona hiekkalaatikolla, istuu ja ryömii. Pieni lapsi ei tarvitse televisiota, tietokonetta tai pleikkapelejä. Hän nauttii perheensä seurasta. 17

2 3-vuotias kasvaa perimänsä mukaan Lapsen paino lisääntyy vuodessa n. 3 kg ja pituus n. 5-10 cm. Kaksivuotiaan lapsen liikunnalliset taidot kehittyvät nopeasti. Lasten väliset synnynnäiset ketteryyserot alkavat näkyä, myös perheen eri lasten välillä. Lapsen persoonallisuus vaikuttaa liikkumiseen: arat tarvitsevat kannustusta ja liian vilkkaita voi joutua ohjaamaan. Liikkuminen ja kävely sujuvat. Lapsi osaa hieman juosta, kävellä portaita tasa-askelin, potkia ja heittää palloa. Osa lapsista nauttii voimistelusta ja musiikin mukana tanssimisesta. Ulkona leikkiminen on tärkeää. Leikkipuistossa voi harjoitella kehittyviä taitoja. Kaverit ovat tärkeitä, mutta lelujen jakaminen kavereiden kesken on vielä vaikeaa. Riitoja syntyy. Sorminäppäryyden ja silmän ja käden yhteistyön ansiosta lapsi osaa kasata palikoista tornin. Lapsi nauttii askartelusta, muovailusta ja maalaamisesta. Hän pitää kynää vielä kiinni koko kämmenellään ja opettelee piirtämään ympyrän. Vähitellen lap- si haluaa harjoitella myös saksilla leikkaamista. Kuvittelu- ja roolileikit alkavat kiinnostaa. Leluja on mukava purkaa ja koota. Lapsi ymmärtää sellaisia käsitteitä kuin koko, pituus ja korkeus. Hän osaa luokitella esineitä ominaisuuksien mukaan. Mielikuvitus vilkastuu. Lapsi saattaa nähdä painajaisia. Uusiin ihmisiin ja paikkoihin on mukava tutustua omaan tahtiin yhdessä tutun aikuisen kanssa. Phersiba ta tšaljiba tšuuvela naal dzintako sastiba NEUVOLA: Neuvolasta saa tietoa kuivaksi oppimisesta. Lapset oppivat kuiviksi yksilölliseen tahtiin. Jotkut oppivat kuiviksi 2-3 vuoden iässä, osa tarvitsee kuitenkin vielä vaippaa ainakin yöllä. 3-vuotiaista lapsista noin puolet on yökuivia. Lapset ovat yksilöitä tässäkin asiassa. Tšaljiba ta phersiba tšuuvena naal kentengo peske goodjibi Leikkipuisto on paras paikka ulkoilla, kauppakeskus ei. Kunnassa tarjolla olevat avoimet varhaiskasvatuspalvelut tarjoavat lapsille ja vanhemmille mukavaa tekemistä ja seuraa. Lapsi kasvaa ja kehittyy omassa tahdissaan, myös liikunnallisesti. Anna lapsen opetella piirtämistä, maalaamista ja leikkaamista omilla välineillään aikuisen valvonnan alla. Ota lapsi mukaan kodin pikku askareisiin, lapsi nauttii auttamisesta. Lapsi pystyy auttamaan esim. pölyjen pyyhkimisessä, pöydän kattamisessa ja lelujen järjestämisessä laatikoihin yhdessä aikuisen kanssa. Pikku kiukuttelija tarvitsee johdonmukaisia rajoja ja syliä, fyysinen kurittaminen on kielletty. Uhmakohtauksiin vastaat parhaiten pysymällä itse rauhallisena. Yhteinen jumppahetki musiikin tahdissa on hyvää liikuntaa. 19

3 4-vuotiaalla uhmaikä tasaantuu Lapsi haluaa harjoitella omatoimisuutta ja saada myönteistä palautetta onnistumisesta. Lapsi auttaa mielellään kodin askareissa. Lorut ja lastenlaulut kiinnostavat. Ensimmäisinä ikävuosina lapsi oppii liikunnan perustaitoja. Kolmevuotiaasta kouluikään perustaidot vahvistuvat ja lapsi oppii yhdistelemään niitä. Taitojen karttuessa lapsi pystyy esim. juoksemaan ja heittämään yhtä aikaa. Kolmevuotias lapsi on innokas ja reipas liikkuja. Hän hallitsee liikkeitään aiempaa paremmin. Useimmat osaavat hypätä tasajalkaa ainakin yhden hypyn verran ja seistä hetkisen yhdellä jalalla. Lapsi osaa kävellä varpailla ja kiivetä rappusia tasa-askelin. Liikkuminen on usein riehakasta. Lapsi tarvitsee tilaa ja välineitä leikkeihinsä sekä sisällä että ulkona. Sorminäppäryys kehittyy ja lapsi on innokas tekemään asioita käsillään: askartelee, piirtelee, harjoittelee kiertämään korkkeja auki. Lapsi voi vielä vaihdella kynää oikeaan ja vasempaan käteen. 3-vuotias pystyy jo riisumaan ja pukemaan itse helppoja vaatteita. Kengät voivat vielä kuitenkin mennä vääriin jalkoihin ja nauhojen solmiminen ei vielä suju. Lapsi haluaa leikkikavereita, vaikka leikit eivät sujukaan aina ilman nahisteluja. Lapsi nauttii erityisesti kuvittelu- ja roolileikeistä. Lapsi osaa luokitella esineitä koon ja värin mukaan ja ikäkauden loppupuolella laskea jonkin verran. Lapsella on 3-vuotiaana kaikki valmiudet osallistua päivähoitoon. Päivähoito tukee lapsen kouluvalmiuksien kehittymistä. Kenti phersavena dzintaha auri NEUVOLA: Neuvolasta saat tietoa varhaiskasvatuspalveluista ja lasten ja vanhempien harrastusryhmistä. Myös perheiden tuetuista liikuntalomista saa tietoa neuvolasta. Seurakunnillakin on perhetoimintaa Muista asettaa rajoja lapsen käytökselle, toisia ei saa vahingoittaa. Ohjaa lasta tarvittaessa ottamalla syliin ja viemällä pois. Riittävä liikunta rauhoittaa ja hillitsee riehumista. Koti on kaikkia varten, myös lasten leikkejä. Leikin päätyttyä jäljet siivotaan yhdessä aikuisen kanssa. Tutustuta lapsesi luontoon jo pienestä pitäen. Raitis ilma ja liikkuminen tekevät aikuisillekin hyvää. Lapsi on herkkä ja pahoittaa mielensä helposti. Muista kehua ja kannustaa. Liikunta auttaa sietämään pettymyksiä, liikuta lasta päivittäin. Päivähoito on hyväksi lapselle ja tukee vanhempien kasvatustehtävää. Leikkipuistossa ja kerhossa, musiikkileikkikoulussa ja päiväkodissa lapsi tapaa muita lapsia. Phuuride mostuvena te dikken at kentengo koola passavena aro sakko vetra 21

4 5-vuotias liikkuu jo taitavasti Kenti kamlavena te tšaljaven ta phersaven NEUVOLA: Neuvolasta saat neuvoja ja tukea. 4-vuotiaaan yleistä kehitystä seurataan. 4-vuotistarkastuksessa neuvolassa arvioidaan kokonaiskehitystä. Lapsen lihakset ovat kehittyneet ja taidot kasvaneet. Hän osaa jo kävellä viivaa pitkin, hypätä tasajalkaa, seistä yhdellä jalalla, juosta, kiipeillä, painia ja ottaa keinussa vauhtia. Kädentaidot kehittyvät koko ajan, lapsi harjoittelee mielellään askartelua, kokoamispelejä, leikkaa saksilla, piirtää ja värittää. Musiikkileikkikoulu on mieluista toimintaa. 4-vuotias puhuu paljon, kyselee ja toistaa oppimaansa. Nelivuotias lapsi on oman maailmansa keskipiste ja osoittaa tahtoaan monin tavoin. Uhmakkuudesta huolimatta lapsi kaipaa johdonmukaisia kieltoja, rajoja ja syliä. Uhmakas lapsi saattaa pelätä öisin ja yökasteluakin esiintyy. 4-5 -vuotiaiden leikit ovat usein hyvin liikunnallisia. Lapsi nauttii itse liikkeestä: kiipeilystä, hyppimisestä, juoksemisesta, painimisesta. Tässä iässä hän opettelee jo luistelua ja pyörällä ajoa. Lapsi saattaa hyppiä sohvilla ja tuoleilla, yrittää kärrynpyörää, seistä päällään, kaatuilla tahallaan ihan silkasta liikunnan ilosta. Pyykkiä tulee ja vahinkoja sattuu, mutta se kuuluu kasvuun. Leikeistä hauskimpia ovat erilaiset yhteis- ja roolileikit muiden kanssa. Tässä iässä helppoja sääntöleikkejä harjoitellaan kovasti, jolloin kiistaa syntyy eri leikkijöiden välillä. Vanhempien on tärkeä olla läsnä ja kuulolla, mutta antaa lasten leikkiä itsekseen. Riidat ja kinastelut kasvattavat lasten kykyä neuvotella ja sopia asioista. 4-5-vuotias pystyy jo keskittymään ja leikkimään jonkin aikaan itsekseenkin, mutta yleensä keskittymisen jälkeen lapsen keho suorastaan vaatii toimintaa ja liikettä. Ajantaju kehittyy, mutta lapsen kohta on yhtä pitkä kuin lapsen leikin vaatima aika. Anna lapsen peuhata sovitusti ainakin omassa huoneessa. Kunnioita lapsen leikkejä, mutta ohjaa tarvittaessa pois riehumisesta ja pahanteosta. Lapsi ei likaa tahallaan, vaan tutkii ja kokeilee ympäristöään koko kehollaan. Sää ei haittaa lasta. Varmista, että lapsella on joka säähän sopivat ulkoiluvaatteet. Leiki, liiku ja hulluttele lapsen kanssa päivittäin, mutta anna lasten leikkiä myös keskenään. Älä mollaa tai pilkkaa lasta, lapsi ottaa kuulemansa vähättelyt totena. Kehu lasta kaikesta mitä hän oppii, kiitä avusta aina kun hän auttaa. Muista, että lapsi matkii vanhempiaan ihan kaikessa. Tšaljiba ta phersiba barjavena kentosko dzinta ta goodjiba 23

5 6-vuotias rakastaa liikkumista Tšaljiba hin hilo huupako saaka NEUVOLA: Hammaslääkärissä kannattaa käydä. Neuvolassa arvioidaan koulukypsyyttä koulun alkua edeltävänä keväänä. Lapsen liikkeet ovat nyt jo hallitumpia ja lapsi osaa yhdistellä erilaisia liikkeitä. Silmän ja käden yhteistyö kehittyvät, lapsi nauttii askartelusta ja tekemisestä ja pitää kynää oikeassa otteessa kädessään. Tässä iässä yleensä varmistuu oikea- tai vasenkätisyys. Musiikki ja musisointi kiinnostavat, soittimet innostavat. 5-6-vuotias on vielä rauhaton ja tunteet ailahtelevat kovasti. Itsenäistyvä lapsi tarvitsee hellyyttä ja kiitosta vanhemmiltaan. Lapsi auttaa mielellään ja nauttii itselleen sopivista tehtävistä. Lasta voi pyytää auttamaan esimerkiksi leipomisessa, salaatinteossa ja pöydän kattamisessa. Tässä iässä lapsi tanssii ja voimistelee mielellään musiikin mukana sekä yksin että ryhmässä. Hän harjoittelee ja kehittyy hiihtämisessä, juoksemisessa, pyörällä ajamisessa ja luistelussa. Lapsi hyppii jo yhdellä jalalla ja naruhyppelykin onnistuu. Keinuminen, kieppuminen ja kiipeily sujuvat hyvin. Yhteisleikit ja erilaiset sääntöleikit sujuvat jo paremmin mutta häviäminen on edelleen vaikeaa. Lapsi matkii vanhempiaan roolileikeissä, mutta kaverit ovat entistä tärkeämpiä. Vanhempien tuki on tärkeää moraalin kehittymisen alueella. Lapsi kaipaa pohdiskelua ja keskustelua oikeasta ja väärästä. 6-vuotiaana alkaa esiopetus. Lapsi saattaa olla hyvin itsekriittinen suorituksiinsa ja vertailla itseään muihin. Vanhempien on hyvä muistaa, että lapset kehittyvät ja kasvavat hyvin eri tahtiin sekä taidoiltaan että tiedoiltaan. Vanhempien on tärkeää kannustaa lasta kaikessa oppimisessa ja osoittaa kiinnostusta koulua kohtaan käymällä keskusteluja myös esiopetuksen kasvattajien kanssa. Saare hyövuvena tšaljiba, saare godjuvena tšaljibosta Lapsi tarvitsee riittävästi unta (10-12 tuntia) ja yhteiset iltarutiinit ovat edelleen tärkeitä. Lapsi voi jo alkaa harrastaa lajiliikuntaa. Päivittäinen ulkoilu on tärkeää, säästä riippumatta. Sade ja kura eivät haittaa lasta. Muistathan, että lapsen ruokavalion tulee olla monipuolinen. Säännölliset ruokailuajat ovat hyväksi lapselle, siten verensokeri pysyy tasaisena ja lapsi voi paremmin. Muistathan myös, että lapsen annokset ovat noin lapsen oman nyrkin kokoisia. Makeat limut, mehut, pullat ja makeiset eivät kuulu arkiruokailuun. Karkkipäivänäkin suosi pieniä annoksia ja ksylitolituotteita. Esiopetukseen tulee ilmoittautua jo edellisenä talvena. Lisätietoja saa oman asuinalueen päiväkodista tai kunnasta. 25

6 7-vuotias aloittaa koulutien 6-7-vuotias lapsi on liikunnallisesti hyvin kehittynyt. Tässä iässä lapsen pitäisi viimeistään opetella hiihtämään, luistelemaan ja ajamaan pyörällä. Vanhempien kannustus ja lapsen kanssa lähteminen ovat tärkeitä. Jo aiemmin opitut taidot varmentuvat. Lapsen motorinen kehitys ei etene suoraviivaisesti. Lapsi saattaa ajoittain olla hyvinkin kömpelö ja unohtaa hetkellisesti jo opittuja taitoja. Kädentaidot vahvistuvat, moni lapsi osaa jo kirjoittaa jonkin verran ja piirrokset tulevat elävämmäksi ja yksityiskohtaisemmiksi. Askartelu sujuu ja pienet käsityöt myös, samoin oman huoneen siivous yhdessä vanhemman kanssa. Koulu alkaa 7-vuotiaana. Lapsi menee ensimmäistä kertaa yksin suoriutumaan muiden joukkoon. Lapsi saattaa olla hyvin ankara itsearvioissaan. Kodin tuki ja lapsen kuunteleminen ovat hyvin tärkeitä. Lapsi tarvitsee rauhallisen tilan ja ajan ja mielellään aikuisen seuraamaan läksyjen tekoa. Vaikka opettajan sana tuntuukin olevan lapselle laki, vanhemmat ovat silti tärkeimmät ihmiset lapsen elämässä. Vanhempien kiinnostus koulutapahtumiin ja läksyihin auttaa lasta luottamaan itseensä ja osaamiseensa. Pieni koululainen tarvitsee riittävästi unta. Riippumatta siitä mitä kaikki muutkin saavat tehdä, joka kodilla on oikeus huolehtia omasta lapsesta parhaaksi katsomallaan tavalla. Parhaat tavat ovat helppoja; rakkautta ja rajoja päivittäin. Rauhoita riittävä aika läksyjen tekoon, rajoita television katselua ja tietokoneella oloa ja aseta kotiintuloajat ja nukkumaanmenoajat, siinä rajat. Naura yhdessä lapsen kanssa päivittäin, iloitse lapsen onnistuessa, kiitä lasta hänen tekemisistään ja lohduta tarvittaessa, siinä on rakkaus. Tšaljiba vojuvela te aahhel baro komunisko phersiba. Lapsi siirtyy neuvolasta kouluterveydenhuollon piiriin. Terveystarkastukset tehdään koulussa vuosittain, mutta muuten lapset käyttävät terveysaseman lääkäripalveluja. Neuvolasta voi silti aina kysyä neuvoa lasten kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Kentengo tšaljibi ta sastiba hin phuuridenge svaariba Lapsi itsenäistyy, mutta kaipaa vanhemmiltaan päivittäistä hyväksyntää ja kannustusta. Lapsi kaipaa omia touhuja ja toimintaa yhdessä kavereiden kanssa. Perheen yhteinen harrastus voi olla pyöräily, uinti, patikointi tai retkeily. Urheiluharrastus voi olla myös sitä, että vanhemmat osallistuvat lapsen harrastustoimintaan vaikkapa kentän laidalla kannustaen. Tytöt ja pojat tarvitsevat yhtä paljon ulkoilua, liikuntaa ja leikkimistä. Pienenä aloitettu liikuntaharrastus jatkuu usein läpi elämän. Liikunta parantaa tutkitusti kaikenikäisten ihmisten elämänlaatua. Liikunta auttaa kestämään stressiä ja lievittää stressin oireita, myös pienillä koululaisilla. 27

Koululiikunta tukee oppimista Skoolako drom vojuvela te aahhel iek dielos divisesko tšaljibosta KOULU: Koulu on lasten ja nuorten omaa aluetta vielä yläasteellakin. Kouluaikana liikuntatunnit ovat koululaisen omaa aikaa. Koulun liikuntatunneilla ohjataan lapsia liikkumaan monipuolisesti ja tutustumaan erilaisiin liikunnan muotoihin. Samalla lapsi oppii seuraamaan ohjeita ja noudattamaan sääntöjä. Koululiikunta parantaa koululaisten kuntoa ja jaksamista. Liikunta kehittää keskittymiskykyä ja karkeamotorisia taitoja. Yhteinen liikunta on myös tärkeä osa koululaisten sosiaalistumista ja kaverisuhteiden muodostumista. Jotta lapsi voisi tasaveroisesti osallistua liikuntatunneille, vanhempien on tärkeää varustaa lapsi sopivin liikuntavarustein. Välituntileikit ovat koululaisten vapaata liikkumista ja leikkimistä. Ne ovat tärkeä osa koulupäivää. Välitunneilla aivot saavat happea ja lapsen keho saa kipeästi kaipaamaansa liikuntaa. Siksi on tärkeää, että lapsen vaatteet ja kengät ovat välituntiliikuntaan sopivat. Pieni sade ei estä liikkumista, jos aamulla on puettu säähän sopivat vaatteet. Myös koulumatkat voivat olla osa päivittäistä ulkoilua ja liikuntaa. Jos koulutie on turvallinen, lapsi voi kävellä kouluun 1-3 km matkan iästä riippuen. Koulun järjestyssääntöjen mukaisesti lapsi voi ajaa pyörällä kouluun, kunhan on kypärä päässä ja ajotaito hallinnassa. Koululiikunta ei kuitenkaan yksin riitä. Jokapäiväinen liikunta ja ulkoilu ovat tarpeen lapselle. Keskittyminen koulussa paranee ja uni ja ruoka maittavat paremmin. Koulu on vaativa paikka, vaikka siellä pärjäisikin. Siksi omat leikit ja liikunta antavat tarvittavia onnistumisen kokemuksia koulutyön vastapainoksi. Laita lapsen lukujärjestys näkyville esimerkiksi huoneen oveen. Merkitse lukujärjestykseen liikuntatunnit vaikka tähdellä tai sydämellä. Huolehdithan, että lapsella on repussa liikuntavälineet ja pyyhe liikuntapäivinä. Jos lapsi ei saa riittävästi liikuntaa, hän korvaa sen usein riehumisella. Riittävä liikunta auttaa lasta menemään ajoissa nukkumaan ja nukkumaan paremmin. Liikunta lisää ruokahalua, mutta pitää painon kurissa. Laitathan lapsen kouluun ajoissa, kiireessä lapsi helposti unohtaa seurata liikennettä. On koko yhteisön etu, että lapsista kasvaa hyväkuntoisia, terveitä ja kykeneviä aikuisia. Skoola hin kentengo thaan, daari joon vojuvena te tšaljuven vaure kentensa 29

7 9-vuotiaat kehittyvät hyvin eri tahtiin 7-9-vuotiailla pituuserot ja taitoerot vaihtelevat. Tyypillisiä piirteitä ovat kuitenkin seesteisyys, sopeutuvuus ja innokkuus oppia uutta. Kaverit ja koulu tulevat yhä tärkeämmiksi ja lapsi voi ajoittain olla hyvinkin arvosteleva vanhempiaan kohtaan. Lapsen tunteet saattavat ailahdella ja niitä voi olla vaikea hallita. Vanhemman tuki ja kannustus ovat tärkeitä lapselle. Koulun alkaminen on uusi iso asia lapselle ja koko perheelle. Koululainen on innostunut tekemään uusia asioita ja osallistumaan kaikenlaiseen tekemiseen sekä koulussa että kotona. Lapsi oppii tässä iässä asettamaan tavoitteita ja saavuttamaan niitä. Vanhemman tehtävä on antaa lapselle sopivan kokoisia tehtäviä ja askareita itsenäisesti tehtäväksi ja auttaa viemään ne loppuun. Lapselle on tärkeää saada kiitosta ja onnistumisen kokemuksia. Lapsi on liikunnallisesti taitava ja aktiivinen. Vapaa leikki ja omaehtoinen touhuilu ovat koulun rinnalla yhä tärkeitä. Pituuskasvussa on tilapäinen hyppäys 6-8 vuoden iässä. Lapsi on pitkäraajainen, varsamainen ja ajoittain kömpelö. Tässä iässä ollaan usein huimapäisiä ja uhkarohkeita. Lapsi pyöräilee, kiipeilee, juoksee, hyppii, heittää ja ottaa kiinni palloa, tekee kuperkeikan, hiihtää, luistelee ja opettelee uimista. 7-9 -vuotias voi alkaa jo osoittaa erilaisia kiinnostuksen kohteita, yksi nauttii piirtämisestä, toinen musiikista ja kolmas jalkapallosta. Silti monen tunnin istumisen vastapainoksi lapsi tarvitsee liikuntaa. Mukavaa liikuntaa voidaan harrastaa yhdessä perheen kanssa, esim. pyöräillä, kävellä, hiihtää, uida tai liikkua luonnossa. Yhteinen liikunta antaa iloa ja kannustaa lasta osallistumaan. Se on hyväksi niin mielen kuin kehonkin terveydelle. Kenten hyövuvela te tšaljuven dui stunna sakko diives NEUVOLA: Ekaluokkalaisista noin joka kymmenes kastelee öisin tai päivisin. Asia voi olla lapselle nolo, minkä vuoksi kasteluun on suhtauduttava hienotunteisesti. Asia kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa tai kouluterveydenhoitajan kanssa. Pieni koululainen tarvitsee unta keskimäärin 10 tuntia yössä. Lapsi tarvitsee riittävästi unta oppiakseen ja jaksaakseen uusissa haasteissa. Unen tuloa helpottavat tutut iltarutiinit ja mahdollisuus puhua päivän tapahtumista vanhemman kanssa. Lasten väliset kokoerot voivat olla suuria, pituudessa jopa 20 cm. Lapsi kaipaa hellyyttä ja syliä ja vanhempiensa tukea jaksaakseen käydä koulua. Muistathan käydä koulun vanhempain tapaamisissa. Koko perheen lajeja voivat olla kävely ja pihatalkoot, marjojen keruu ja metsäretket, pihapelit ja erilaiset heittopelit. Muistathan huolehtia lapsen liikuntavarusteista! Aurjuno phersiba vojuvela te aahhel hiihi, staaviba, traadiba kurroha elle phirro phersiba 31

Leikki kuuluu elämään Phersiba hin gliisin aro kultuuresko dziviba Leikki on lasten työtä. Lapselle ominaiset tavat toimia ovat leikki, liikunta, tutkiminen ja taiteellinen ilmaisu. Leikki on lapselle paras ja kestävin tapa oppia. Lapsi oppii ja harjaannuttaa taitojaan leikkiessään - ilman turhia suorituspaineita. Leikki on arjen vastakohta, leikissä kaikki on mahdollista. Leikkiessä mielikuvitus korvaa välineet mikä hyvänsä voi olla mikä hyvänsä. Leikki on rajatonta ja vapaaehtoista, epätodellista ja unenomaista. Leikkiessä arki ja aika unohtuvat, onnistuminen ja ilo ovat läsnä. Leikin avulla lapsen tiedolliset, taidolliset, sosiaaliset ja tunneelämän taidot kehittyvät. Leikki harjoituttaa ongelmanratkaisutaitoja, luovaa ajattelua, päättelykykyä, asioiden yhdistämistä, esineiden hahmottamista ja niiden toimintaa, syiden ja seurausten ymmärtämistä sekä kädentaitoja. Leikin myötä lapsi oppii tulemaan toimeen muiden kanssa, samaistumaan muihin ja ottamaan vastaan sekä kiitosta että arviointia omasta käytöksestään. Leikki kehittää vastuuntuntoa ja opettaa luottamaan omiin taitoihin. Arjen pelot ja turhaumat, ilot ja surut ovat leikeissä läsnä. Se, mitä kotona tapahtuu, heijastuu lapsen leikeissä. Jos kotona katsotaan paljon televisiota, televisio on myös lapsen leikeissä läsnä. Lapsi käyttää mielikuvitustaan: esineet puhuvat, ne voivat toteuttaa toiveita tai muuttua muuksi. Aikuiset eivät aina ymmärrä kuinka tärkeä lasten on leikkiä ilman aikuisen ohjausta. Vaikka leikki saattaa aikuisen näkökulmasta olla usein päämäärätöntä ja meluisaa, lapselle se on merkityksellistä. Vapaa leikki on lapsen oman kehityksen kannalta äärimmäisen tärkeää. 33

Leikki on lasten oikeus Tšaljiba ta phersiba rikkavena komujen lohane Leikki on loputonta kinastelua säännöistä ja rooleista Lapset kasvattavat toisiaan leikeissään. Lapset oppivat toisiltaan helposti ja nopeasti. Siksi yhteisleikit ovat tärkeitä. Yhteisleikit ja niihin mukaanpääsy ovat vakava asia. Lapsille leikistä päättäminen ja roolijako ovat usein vaativia tehtäviä. Joskus aikuisesta tuntuu, ettei leikkimään päästä lainkaan, koska lapset kinastelevat loputtomiin. Kinastelu on kuitenkin jo sinällään mukanaoloa. Lapset harjoittelevat vallankäyttöä ja oman mielipiteen ilmaisua leikin avulla. Aikuisen on osattava olla kuulolla ja olla puuttumatta leikkiin, ellei siihen ole todellista tarvetta. Leikki on välttämätöntä lapsen kehitykselle Nykyään on vaarana, että lapsuus lyhenee ja leikit loppuvat liian varhain. Monet lapset katsovat televisiota leikkimisen sijaan. Televisio ei ole leikin korvike, se ei anna tilaa mielikuvitukselle eikä vuorovaikutukselle. Yhä useammassa kodissa on nykyään tietokoneet. Tietokone ja tietokonepelit eivät ole pahasta, päinvastoin. Uusia ohjelmia kehitetään, internetistä saa tietoa ja tietokoneen avulla voi opiskella melkein mitä vain. Lasten tietokonepelit ovat yhä monipuolisempia ja suunniteltu kehittämään aivojen toimintaa. Oikein käytettynä tietokone on oivallinen opetusväline. Hyvin monet lapset leikkivät tietokoneella tuntikausia joka päivä yksinään. Kasvava lapsi tarvitsee hyvin monenlaisia virikkeitä ja reaktioita. Kaikki perheenjäsenet kuitenkin ohjaavat lasta eri tavalla. Lapsi kehittyy ja kasvaa perheensä tuella. Tähän eivät parhaatkaan koneet pysty. Kun lapsi leikkii kotona olevilla tavaroilla ja keksii uusia tapoja käyttää tavaroita, hänen kaikki aistinsa kehittyvät. Kaikkien aistien käyttö kehittää aivoja parhaiten. Leikkiessään lapsi liikkuu, vaihtaa paikkaa ja asentoa lähes koko ajan. Tietokone ja televisio rajoittavat lapsen liikkumista. Tietokone ja televisio eivät anna virikkeitä liike-, tunto-, kosketus-, haju- ja makuaistien kehitykselle, siksi niiden käyttöä pitää rajoittaa lapselta. Emme lopeta leikkimistä sen johdosta, että vanhenemme vanhenemme, koska lopetamme leikkimisen. Herbert Spencer 35

Lähteet & linkit Omat muistiinpanot Lähteet Alahuhta E. 1990. Leikin ja puhun, liikun ja luen. Beard 1971. Piagetin kehityspsykologia Brazelton T. B. 1995. Käännekohtia. Lapsen kehitys vauvasta kouluikään Donaldson, M. 1983. Miten lapsi ajattelee Lyytinen P.& Korkiakangas M. & Lyytinen H. (Toim.) 1997. Näkökulmia kehityspsykologiaan. Multimäki, Venna 1988. Psykologian perustietoa ja käytäntöä Wahlgren A. Lapsikirja. Tiede-lehti 5/2004: Ikä kuin ikä on leikki-ikä, Erkki A. Kauhanen Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Helsinki 2005. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:17 Lastenneuvola lapsiperheiden tukena Helsinki 2004. Sosiaali- ja terveysministeriö, oppaita 2004:14 Hyödyllisiä linkkejä Mannerheimin lastensuojeluliitto: www.mll.fi erinomaiset ja selkeät sivut vanhemmuudesta, perheestä lapsen ja nuoren kehityksestä ja kasvusta. www.mll.fi/vanhempainnetti www.mll.fi/nuortennetti http://kasvunkumppanit.thl.fi Duodecimin terveyskirjasto: www.terveyskirjasto.fi ja sieltä Lapsiperheen oma kirja Ja www.terveyskirjasto.fi ja sieltä Lastenneuvola lapsiperheiden tukena -opas Monilla kaupungeilla ja kunnilla on omat terveyspalveluista kertovat sivut, joilta saa tietoa oman alueen palveluista. Useimmilla on myös koottua tietoa vanhemmuudesta ja lapsen kasvusta ja kehityksestä. Esim. Nettineuvo http://www.nettineuvo.fi/default.asp?link=737.5 on Kotkan ja Pyhtään selkeä sivusto lapsen kehityksestä Oman kunnan neuvolasta saat ohjeita, neuvoja ja tukea.

T alju ta phersa kentoha - Liiku ja leiki lapsen kanssa -opas on tarkoitettu erityisesti romaniperheille, niin aikuisille kuin lapsillekin. Oppaassa kerrotaan lapsen liikunnallisesta kehityksestä, leikin ja liikunnan merkityksestä lapsen kehitykselle sekä annetaan vinkkejä liikunnan tukemiseen. Lapset voivat käyttää kirja katselukirjana. Kirjan kuvitus ja romanikielinen osio kertovat vahvasta kulttuuriperinnöstä, joka yhdistää sukupolvet toisiinsa. T alju ta phersa kentoha - Liiku ja leiki lapsen kanssa jatkaa sosiaali- ja terveysministeriön tuottamaa, romaniperheille suunnattua varhaiskasvatusmateriaalien sarjaa. Aiemmin ovat ilmestyneet oppaat Draba kentoha - Lue lapsen kanssa, Barju kentoha - Kasva lapsen kanssa ja Bro ta daane kentoha - Harjaa hampaat lapsen kanssa. Oppaan jakelu neuvoloiden kautta Romaniasiain neuvottelukunta/stm puh. (09) 160 74306 tai ronk@stm.fi, www.stm.fi>julkaisut Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2011:1 ISBN 978-952-00-3113-8 (nid.) ISBN 978-952-00-3114-5 (PDF) ISSN 1236-2123 (painettu) ISSN 1797-982x (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-3114-5