Vauvan kävelyn kehitys:

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Vauvan kävelyn kehitys:"

Tapani Salonen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

2 Vauvan kävelyn kehitys: Alla on listattu kävelyn kehityksen vaiheita, jotka tulisi oppia viimeistään ilmoitettuun ikään mennessä. 0-1 kk: Automaattinen kävely. 4 kk: Automaattinen kävely päättynyt. 5 kk: Tukeutuu hetken varpailleen seisotettaessa. 6 kk: Seisotettaessa hetkellinen polvien ja nilkkojen ojennus. Varaa jalkoihin 2 sekuntia. 8 kk: Paino hetken koko jalkapohjalla. 10 kk: Seisoo tuesta kiinni pitäen sekä tuettuna 30 sekuntia. 11 kk: Nousee tukea vasten. Askeltaa tukea vasten ja molemmista käsistä tukien. 12 kk: Askeleita yhdestä kädestä tukien, kävelee tukea vasten. Varvistaminen: Kävelyä päkiöillä tai varpailla. Lapsi kävelee varpaillaan jatkuvasti tai satunnaisesti. Voi olla ohimenevä kävelyn vaihe tai tapa kävellä. Sitä esiintyy joillakin normaalisti kehittyvillä lapsilla. Pitäisi muuttua normaaliksi kävelyksi 3-6 kk ensimmäisten askelten jälkeen. Sitä voi esiintyä sekä paljain jaloin käveltäessä, että kenkiä käyttäessä Jos lapsella ei ole neurologista sairautta tai rakennepoikkeamaa, kutsutaan tilaa idiopaattiseksi varvistamiseksi, tai voi olla periytyvä ominaisuus. Idiopaattinen varvistajalapsi osaa laskea kantapäät alustaan pyydettäessä ja paikallaan seisoessa, mutta kävelee mieluusti kantapäät ilmassa.

Kengät: Jalkojen rakenne muuttuu kasvamisen, liikkumisen ja painon jakautumisen kehittyessä. Tämän takia on huolehdittava oikean kokoisista ja mallisista kengistä heti lapsen noustessa seisomaan.

Jos lapsella on jalkaterien asennossa, seisoma-asennossa tai askelluksessa poikkeavaa, tulisi kengät ottaa heti käyttöön myös sisällä.

Lapsen jalan koko muuttuu nopeasti ennen 36 kk ikää. Tänä aikana lapsen jalan koko tulisi mitata aina kolmen kuukauden välein, ja vaihtaa kenkiä jalan kasvun mukaan.

3 Kengät: Jalkojen rakenne muuttuu kasvamisen, liikkumisen ja painon jakautumisen kehittyessä. Tämän takia on huolehdittava oikean kokoisista ja mallisista kengistä heti lapsen noustessa seisomaan. Lapsen noustessa seisomaan, sekä lähtiessä kävelemään, on kenkien päätarkoituksena suojella jalkoja. Jos lapsella on jalkaterien asennossa, seisoma-asennossa tai askelluksessa poikkeavaa, tulisi kengät ottaa heti käyttöön myös sisällä. Hyvä kenkä: oikean kokoinen ja -mallinen siinä on tukeva kantakuppi kiristettävä ja hyvin säädettävä, nauhallinen, tarrallinen tai soljellinen nilkkapituinen / korkeavartinen (etenkin talvella) Lapsen jalan koko muuttuu nopeasti ennen 36 kk ikää. Tänä aikana lapsen jalan koko tulisi mitata aina kolmen kuukauden välein, ja vaihtaa kenkiä jalan kasvun mukaan. Uusia kenkiä hankittaessa lapsen tulee aina olla mukana sovittamassa niitä. Toisen vanhoja muotoutuneita kenkiä ei tulisi käyttää. Jarrusukkia ei kannata käyttää kengissä, koska silloin jalka saattaa asettua kenkään virheellisesti. Jos varpaat ovat kääntyneet tai iho punoittaa kengän pois ottamisen jälkeen, tarvitsee lapsi isommat kengät. Kenkien on kuitenkin oltava sopivan kokoiset, eikä niissä saa olla liikaa kasvuvaraa. Kenkien sopivuus arvioidaan lapsen seisoessa, jolloin jalka pitenee painovoiman vaikutuksesta. Käyntivaraa tulee olla noin 0,5 cm. Yleensä jo tukevat kengät ovat riittävät normaalin kävelymallin oppimiseen.

Passiivinen pohjevenyttely: Tämän harjoitteen tarkoituksena on venyttää pohjelihaksia ja akillesjännettä. Venytyksen aikana lapsi voi istua lattialla tai olla selinmakuulla.

Pidä venytys vähintään 30 sekuntia ja vaihda toiseen jalkaan. Tee venytys 1-5 kertaa molemmille jaloille.

Kyykkyasennossa on tärkeää huomioida, että lapsen varpaat ja polvet osoittavat suoraan eteenpäin. Pienemmillä lapsilla kyykkyasento tapahtuu vanhemman avustamana.

4 Passiivinen pohjevenyttely: Tämän harjoitteen tarkoituksena on venyttää pohjelihaksia ja akillesjännettä. Venytyksen aikana lapsi voi istua lattialla tai olla selinmakuulla. Aikuinen: ota lapsen kantapäästä tukeva ote, ja koukista toisella kädellä lapsen päkiästä. Huolehdi, että jalkaterä pysyy suorassa linjassa, varpaat kohti polvea. Pidä venytys vähintään 30 sekuntia ja vaihda toiseen jalkaan. Tee venytys 1-5 kertaa molemmille jaloille. Kyykkyasennossa leikkiminen: Tässä asennossa leikkiminen venyttää myös pohjelihaksia ja akillesjänteitä. Kyykkyasennossa on tärkeää huomioida, että lapsen varpaat ja polvet osoittavat suoraan eteenpäin. Pienemmillä lapsilla kyykkyasento tapahtuu vanhemman avustamana. Lapsivoi nojata vanhemman reiteen ja samalla aikuinen voi tukea lasta polvista ja nilkoista. Täysistunta: Tämä harjoite venyttää reiden takaosan lihaksia sekä pohjelihaksia. Lapsi istuu esimerkiksi vanhempaan nojaten jalat suorina eteenpäin pitäen selän suorana. Huomioi, että varpaat osoittavat kohti kattoa ja polvitaipeet pysyvät kiinni alustassa. Venytys tehostuu kun lapsi kurkottaa eteenpäin esimerkiksi lelua kohti.

Karhukävely: Tämä harjoite venyttää pohjelihaksia ja akillesjännettä sekä reiden takaosan lihaksia.

Kantakävely: Tämä harjoite on vastaliike varvistamiselle, ja se opettaa lasta pois varvaskävelystä. Harjoite venyttää pohjelihaksia ja akillesjännettä sekä vahvistaa säären etuosan lihaksia.

Yhteenveto: Lelujen, kirjojen ja pelien avulla voi houkutella lasta pysymään harjoitettavassa asennossa pidempään. Huomioi lapsen jaksaminen, koska pirteänä harjoitteet sujuvat paremmin.

5 Karhukävely: Tämä harjoite venyttää pohjelihaksia ja akillesjännettä sekä reiden takaosan lihaksia. Tarkoituksena on pitää kämmenet lattiassa, polvet suorina ja kantapäät lähellä lattiaa niin, että pohjelihakset venyvät. Harjoitteen voit toteuttaa leikin yhteydessä. Kantakävely: Tämä harjoite on vastaliike varvistamiselle, ja se opettaa lasta pois varvaskävelystä. Harjoite venyttää pohjelihaksia ja akillesjännettä sekä vahvistaa säären etuosan lihaksia. Tavoitteena on, että lapsi kävelee kantapäillä varpaat ilmassa muutamia metrejä päivittäin. Yhteenveto: Lelujen, kirjojen ja pelien avulla voi houkutella lasta pysymään harjoitettavassa asennossa pidempään. Huomioi lapsen jaksaminen, koska pirteänä harjoitteet sujuvat paremmin. Toista harjoitteita päivittäin ja säännöllisesti. Yhdistä leikkiin / lukemiseen. Harjoitteiden suorittaminen oikein on tärkeämpää, kuin niiden tekeminen monta kertaa väärin. Lapsen ei ole tarkoitus tuntea kipua harjoitteita tehdessä. Valitse harjoitteet lapsen osaamisen mukaan niin että lapsi saa onnistumisen kokemuksia. Hiihto, luistelu ja pyöräily ovat hyviä harjoitteita vanhempien varvistajalasten kanssa. Jos pienellä lapsella on taipumus kävellä varpaillaan, esimerkiksi kävelytelineet, hyppykiikut sekä sylissä hyppyyttäminen tulisi jättää pois.

6 Milloin näytettävä lääkärille? Kun varvistus jatkuu vapaan kävelyn tultua toistuvana tai jatkuvana Kun motorinen kehitys on viiveistä tai poikkeavaa Jos ristiselässä poikkeavaa Jos akillesjänteet kiristävät

7 Jos mieltäsi askarruttaa jokin varvistamiseen liittyvä kysymys, voit aina kääntyä neuvolan henkilökunnan puoleen. Tekijät: Fysioterapiaopiskelijat 2011 Iida Siiteri & Vilma Kääriä Yhteistyössä PHSOTEY:n lastenneurologian ylilääkäri Ulla- Maija Ritanen ja lastenfysioterapeutit Kuvat: Iida Siiteri & Vilma Kääriä Kiitokset Aatulle ja Niilolle

Samankaltaiset tiedostot

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr

Polven alueen harjoitukset. Ft-suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr Polven alueen harjoitukset Ft-suoravastaanottoryhmä 2012-2013 SPT11/eh,jr 27.8.2013 Reisilihaksen aktivointi Selinmakuulla. SUORITUS Vedä nilkat koukkuun ja paina samanaikaisesti polvitaipeet tiukasti