Liite 1 OYS-ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIRIEN ERIKOISSAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISSOPIMUS 2013 2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Lapin sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijaosapuolet 3 2. Järjestämissopimuksen tarkoitus 4 3. Järjestämissopimuksen laatiminen, arviointi ja siihen tehtävät muutokset 4 4. Väestön palvelutarpeen arviointi 5 4.1 Tiedot väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, palvelutarpeesta sekä palvelujen toteuttamisesta, laadusta ja toimivuudesta 5 4.2 Palvelutarpeen arvioinnissa käytettävät mittarit 5 4.3 Keinot ja toimenpiteet vastata väestön erikoissairaanhoidon tarpeeseen 5 5. Erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja työnjako 6 5.1 Yhteistyö ja työnjako erikoissairaanhoidossa ja sen erityistason sairaanhoidossa 6 5.1.1 Alueellisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito 6 5.1.2 Valtakunnallisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito/oulun yliopistollinen sairaala 6 5.2 Yhteistyössä toteutettavat palvelut 7 5.2.1 Hankintapalvelut 7 5.2.2 Lääkehuolto 7 5.2.3 Välinehuolto 7 5.2.4 Kuljetus- ja varastointipalvelut 7 5.2.5 Tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittäminen 8 5.2.6 Taudinmääritykseen liittyvät palvelut 9 5.2.6.1 Laboratoriotoiminta 9 5.2.6.2 Kuvantaminen 10 5.2.6.3 Taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttäminen ja tutkimuskäyttö 10 5.2.6.4 Muut palvelut 10 6. Päivystys 11 6.1 Erikoisalakohtaiset päivystyspisteet 11 6.2 Ensihoitokeskuksen toiminta ja tehtävät 12 6.3 Voimavarojen ja osaamisen varmistaminen päivystäviin toimintayksiköihin 12 6.4 Valmiussuunnittelu 13 7. Yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin 13 7.1 Erityisosaamista vaativan tuen ja neuvonnan toteuttaminen perusterveydenhuollolle ja kuntien muille peruspalveluille 13 8. Henkilöstö erityisvastuualueella 13 8.1 Työvoimatarpeen ja henkilöstön koulutustarpeen arviointi 15 8.2 Sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja toimintakäytännöt erikoissairaanhoidon henkilöstön saatavuuden turvaamisessa 15 9. Tutkimus ja kehittäminen 16 9.1 Yhteistyö erikoissairaanhoidon alueellisen kehittämisen ja tutkimuksen toteuttamisessa 16 9.2 Terveydenhuollon menetelmien arviointi ja uusien menetelmien käyttöönotto sekä yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisen seuranta 17 10. Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraukset ja erimielisyyksien ratkaisu 17 11. Hyväksymismenettely 17 12. Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset 19 Liitteet: 1. Luettelo OYS-erityisvastuualueella keskitettävistä tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista vuonna 2015 2. STM.n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä 23.9.2014 3. Erityisvastuualueen yhteistyönä sovitut päivystys- ja konsultaatiojärjestelyt 4. Uusien menetelmien arviointiprosessin ohje ja 4a Mini HTA lomake 2
1. Sopijaosapuolet Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Urho Kekkosenkatu 2 4 87100 Kajaani Y-tunnus 2496986-0 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Mariankatu 16 20 67200 Kokkola Y-tunnus 0216462-3 Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Ounasrinteentie 22 96400 Rovaniemi Y-tunnus 0819616-7 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kauppakatu 25 94100 Kemi Y-tunnus 0828618-9 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kajaanintie 50 90220 OULU Y-tunnus 0679480-9 3
2. Järjestämissopimuksen tarkoitus Erikoissairaanhoidon yhteensovittamiseksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymät laativat erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen. Sopimuksessa sovitaan sairaanhoitopiirien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönotosta. Työnjaon tulee edistää terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Työnjaolla varmistetaan myös, että sopimuksen mukaan hoitoa antavissa yksiköissä on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen. Järjestämissopimus perustuu Terveydenhuoltolain 1326/2010 43 ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta annetun valtioneuvoston asetukseen 337/2011. Järjestämissopimuksen tarkoitus on: 1. Edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta. 2. Kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. 3. Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta. 4. Vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä sekä 5. Vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välisiä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. 3. Järjestämissopimuksen laatiminen, arviointi ja siihen tehtävät muutokset Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymät laativat erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen kunnallisvaltuustokausittain. Tämä järjestämissopimus on tehty vuosille 2013 2016. Johtajaylilääkärit/vastaavat lääkärit valmistelevat vuosittain sopimukseen tehtävät päivitykset. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymät hyväksyvät järjestämissopimuksen ja sen mahdolliset muutokset kuntalain (365/1995) 81 :n 1 momentissa tarkoitetussa toimielimessä, yhtymävaltuustoissa. Jos kuntayhtymät eivät pääse asiassa sopimukseen, valtioneuvosto voi määrätä sopimuksen sisällöstä (Terveydenhuoltolaki 1326/2010 43 ). Tämän sopimuksen toteutumista arvioidaan vuosittain yhteisesti sairaanhoitopiirien kesken. Arviointia varten perustetaan erityisvastuualueen yhteinen arviointiryhmä. Kukin sairaanhoitopiiri nimeää arviointiryhmään luottamushenkilöhallinnon edustajan ja varaedustajan ja sairaanhoitopiirit yhdessä nimeävät kaksi tarkastuslautakuntien edustajaa ja heille varaedustajat sekä yhden ammattitilintarkastajan. Arviointiryhmään kuuluvat lisäksi kunkin sairaanhoitopiirin johtaja ja johtajaylilääkäri/vastaava lääkäri sekä hoitotyön vastuuhenkilö, jolle nimetään myös varahenkilö. Sopimuksen toteutumista seuraa arviointiryhmä, jonka kokoonpano on seuraava: luottamushenkilöhallinnon edustaja ja varaedustaja jokaisesta sairaanhoitopiiristä kaksi tarkastuslautakuntien edustajaa ja heille varaedustajat (sairaanhoitopiirit nimeävät yhdessä) ammattitilintarkastaja (sairaanhoitopiirit nimeävät yhdessä) johtaja ja johtajaylilääkäri/vastaava lääkäri jokaisesta sairaanhoitopiiristä hoitotyön vastuuhenkilö ja varahenkilö (sairaanhoitopiirit nimeävät yhdessä) 4
4. Väestön palvelutarpeen arviointi Perusterveydenhuollon yksiköt osallistuvat tietopohjan kokoamiseen. 4.1 Tiedot väestön terveydestä ja hyvinvoinnista, palvelutarpeesta sekä palvelujen toteuttamisesta, laadusta ja toimivuudesta Tiedot väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palvelutarpeesta kuvataan pääosin sairaanhoitopiirien järjestämissuunnitelmissa. Sairaanhoitopiirien toimintaa koskevat tiedot kuvataan kunkin sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelmissa. Myöhemmin kuntakohtaista tietoa saadaan hyvinvointikertomuksista. 4.2 Palvelutarpeen arvioinnissa käytettävät mittarit Perusterveydenhuollon yksiköt ja kunnat/kuntayhtymät, SOTE-yhteistoiminta-alueet kokoavat järjestämissuunnitelmiin väestön palvelutarvetietoja. Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköt sopivat yhdessä yhtenäisistä mittareista. Sähköinen hyvinvointikertomus on tarkoitus saada laajalti käyttöön erityisvastuualueella ja eräänä indikaattorimäärittelyn perustana käytetään sähköisen hyvinvointikertomuksen perusindikaattoreita. 4.3 Keinot ja toimenpiteet vastata erikoissairaanhoidon tarpeeseen Vuonna 2011 hyväksytyssä OYS-erva -strategiassa 2011 2015 Terveempi Pohjois- Suomi on linjattu seuraavia tavoitteita ja periaatteita: Tavoitteemme on, että OYS-erityisvastuualueella on maan toimivin ja tehokkain erikoissairaanhoidon palveluverkosto, jossa palvelutuotanto perustuu aitoon yhteistyöhön ja kumppanuuteen. Yhdessä OYS-erityisvastuualueena olemme uudistuva ja tuloksellinen huipputoimija, joka tekee kansainvälisesti merkittävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Koulutuksella varmistamme osaamisen ja tuemme henkilökunnan pysyvyyttä. OYS-erityisvastuualueen yhteistyön tavoitteena on toimivalla työnjaolla ja toiminnan yhteensovittamisella edistää alueen asukkaiden terveyttä ja turvata korkeatasoiset tutkimukseen ja näyttöön perustuvat oikea-aikaiset ja asiakaslähtöiset erikoissairaanhoidon palvelut. Yhteistyöllä edistämme terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Työnjaossa keskitymme perustehtäväämme ja optimoimme oikean hoidonporrastuksen. Yliopistollinen sairaala tuottaa erityistason palvelut ja toimii alueensa keskussairaalana. Työnjakoa tuetaan koulutuksella, konsultoinnilla ja hyödyntämällä uuden teknologian mahdollisuuksia. Harvinaiset ja erityistä osaamista tai laitteistoa vaativat hoidot keskitetään pääsääntöisesti OYS:aan. Varmistamme osaamisen ja uuden toiminnan vaatimat resurssit. Kehitämme yhteistyössä saumattomia hoito- ja palveluketjuja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Toimintamme perustana on oma palvelutuotanto. Palvelutoiminnan turvaaminen sekä sen järjestäminen tehokkaasti ja vaikuttavasti edellyttää, että kehitämme koko OYSerityisvastuualueen kattavia yhteisiä palveluorganisaatioita.tavoitteenamme on turvata korkea osaamisen ja terveyspalvelujen taso alueella. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä kehitämme yhteistä toimintamallia. Toimintaa tuemme yhteisellä tietotuotannolla ja tiedon analysoinnilla. Lisäksi huolehdimme yhteistyössä OYS-erityisvastuualueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitse- 5
masta terveydenhuollon ohjauksesta ja neuvonnasta sekä yhteen sovitamme alueellisen koulutuksen ja työvoiman kysynnän. 5. Erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja työnjako 5.1 Yhteistyö ja työnjako erikoissairaanhoidossa ja sen erityistason sairaanhoidossa 5.1.1 Alueellisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito Kullakin viidellä yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella sovitaan sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien kesken hoitojen keskittämisestä ja työnjaosta. Keskittämisen ja työnjaon perusteena ovat yhtenäiset hoidon perusteet, potilasturvallisuus ja hoidon laatu sekä henkilöstön saatavuus ja riittävä osaaminen. Erityisesti on otettava huomioon tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot, jotka on tarkoituksenmukaista keskittää alueellisesti sairauksien harvinaisuuden, hoidon vaativuuden tai sen järjestämisen asettamien erityisten vaatimusten perusteella. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit antavat yhdessä vuosittain kesäkuun loppuun mennessä sosiaali- ja terveysministeriölle luettelon alueellisesti keskitettävistä tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista. Luettelo OYS-erityisvastuualueella vuoden 2015 loppuun mennessä yliopistosairaalaan keskitettävistä hoidoista on liitteenä 1. Valtioneuvoston asetus 336/2011 erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä. Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011. 5.1.2 Valtakunnallisesti keskitettävä erityistason sairaanhoito /Oulun yliopistollinen sairaala Valtioneuvoston asetus 336/2011 erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä 5 säätää seuraavat hoidot keskitettäväksi Oulun yliopistolliseen sairaalaan: Huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelu sekä leikkaushoito lukuun ottamatta huulihalkioiden primaarista leikkaushoitoa Kraniofakiaalisen epämuodostuman primaari leikkaushoito Lasten glaukooman leikkaushoito Oikeuspsykiatriset erityistutkimukset, mukaan lukien mielentilatutkimukset Selkäydinvammapotilaiden akuuttivaiheen hoito, sen jälkeinen välitön kuntoutus sekä elinikäinen monialainen hoito ja seuranta Skolioosin leikkaushoito Vaativa invasiivinen sikiötutkimus ja -hoito Sen lisäksi mitä 5 1 momentissa säädetään, keskitetään Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistollisiin sairaaloihin aikuisten nivelreuman kyynärtekonivelten uusintaleikkaukset, rannetekonivelleikkaukset, PIP-tekonivelleikkaukset, sekä aikuistuneen juveniilireumapotilaan erityisen vaikeat lonkan- ja polven tekonivelleikkaukset. 6
5.2 Yhteistyössä toteutettavat palvelut 5.2.1 Hankintapalvelut Lääkkeitä ja hoitotarvikkeita koskevaa hankintayhteistyötä jatketaan vakiituneeseen tapaan. Laite- ja ohjelmistohankintoja tehdään yhteistyössä. Hankintayhteistyötä kehitetään edelleen muun muassa apuvälineissä ja mahdollisuuksien mukaan elintarvikkeissa. 5.2.2 Lääkehuolto Erityisvastuualueen sairaanhoitopiireillä on keskitetty lääkehankintayhteistyö, jossa kuntien terveyskeskukset ovat halutessaan mukana. OYS:n sairaala-apteekki koordinoi hankintayhteistyötä ja kilpailuttaa lääkehankinnat hankintakausittain. Keskussairaalat osallistuvat hankintayhteistyön kustannuksiin. Tavoitteena on parantaa prosessia niin, että lääkehoitojen kustannusvaikuttavuus, alueiden tarpeet sekä potilas- ja lääketurvallisuus otetaan entistä paremmin huomioon. Lääkejakelun hoitamiseen lääketukkujen toimesta ollaan tyytyväisiä, koska lääketukut ovat erikoistuneet lääkkeiden kuljettamiseen pitkiä matkoja haastavissa ilmasto-olosuhteissa. Sairaala-apteekit eivät näe tehtäväkseen toimia lääketukkuliikkeinä. Pohjoisen alueen logistiikkaselvitys voi tuoda uutta tietoa ja avata uusia mahdollisuuksia. Lääkkeiden velvoitevarastointilaki velvoittaa kaikkia sairaaloita ja laitoksia varastoimaan laissa mainittuja lääkevalmisteita joko kahden viikon, kolmen kuukauden tai kuuden kuukauden kulutusta vastaavan määrän. Lisäksi kaikissa erityisvastuualueen apteekeissa varastoidaan Huolto-varmuuskeskuksen omistamia influenssaepidemian hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Fimean kanssa selvitetään muun muassa mahdollisuus velvoitevarastoitavien lääkkeiden varastoinnin keskittämiseen erityisvastuualueella, mahdollisuus velvoitevaraston kierrättämiseen lääkkeiden vanhenemisen estämiseksi, keskitetyssä varastossa olevien lääkkeiden jakelu poikkeusoloissa ja normaalitilanteessa, varastointitilojen riittävyys sekä tietojärjestelmien valmius. Keväällä 2013 tehdyn esiselvityksen perusteella on päädytty siihen, että Fimean määräysten ja lääkealaa koskevien säädösten johdosta ei toistaiseksi ole edellytyksiä tavoitella erityisvastuualueen yhteistä sairaala-apteekkia. Lääkehankinnat tehdään yhteistyössä Terveyskeskukset ovat halutessaan lääkehankinnoissa mukana 5.2.3 Välinehuolto Jokainen sairaanhoitopiiri hoitaa toistaiseksi itse oman välinehuoltonsa. Erityisvastuualueella on harmonisoitu tarvikkeita ja näin on päästy kokonaistaloudellisempiin hankintoihin. Kehitämme yhdessä muun muassa prosessien, laadun, koulutuksen, ohjeistuksen ja uusien menetelmien käyttöönottoa. Koulutusyhteistyö on jo nykyisellään toimivaa. Harkitaan erva-tiimin perustamista yhteistyön edelleen parantamiseksi. 5.2.4. Kuljetus- ja varastointipalvelut Pohjoista logistiikkaa -tutkimushankkeessa selvitetään kaikkien terveydenhuollon materiaalivirtojen osalta mahdollisuuksia toteuttaa palvelut kustannustehokkaasti ja 7
ekologisesti kestävällä tavalla PPSHP:n ja koko erityisvastuualueen alueella. Tutkimushanke toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan kanssa. Hanke valmistuu vuoden 2015 lopussa. Laboratoriotoiminnan osalta NordLab valmistelee logistiikkasuunnitelmaa. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet pesulayhteistyöhön. 5.2.5. Tietojärjestelmäratkaisut ja niiden kehittäminen Nykytila OYS:n erva-alueella käytössä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kokonaisuus ei ole optimaalinen, eikä se tue riittävästi tulevaisuuden toimintamalleja. Kokonaisuus on hajanainen, rinnakkaisia järjestelmiä on useita, tietojen yhteiskäyttö on työlästä ja järjestelmien käytettävyydessä on puutteita. Kansalaisten sähköisen asioinnin palveluiden kehittäminen on vasta aluillaan. Kanta-palveluiden (sähköinen resepti, kansallinen terveysarkisto, tiedonhakupalvelu) kehittäminen on tiivistänyt kuntien ja sairaanhoitopiirien välistä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämiseksi. Tämä on johtanut parannuksiin esimerkiksi tietosuojaa ja -turvaa koskevissa yhtenäisissä käytännöissä sekä aloitteisiin tietojärjestelmien harmonisoinnista ja yhteisistä hankinnoista. Kanta-palveluiden kehittymisen myötä potilaiden hoitoon liittyvän tiedon välittyminen potilastietojärjestelmästä toiseen mahdollistuu. Potilastiedon käyttöä säätelevä lainsäädäntö antaa suhteellisen laajat mahdollisuudet kehittää tietojärjestelmien välistä yhteensopivuutta ja alueellista yhteiskäyttöä sekä edistää potilastiedon hyödyntämistä yli organisaatiorajojen. Julkisen sektorin ICT-strategia (VM 2012) edellyttää tiedon avoimuutta lainsäädännön rajaamilla ehdoilla myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kehittämistarpeet OYS:n erva-alueen sairaanhoitopiirien ja jäsenkuntien tulevaisuuden tavoite on, että alueella otetaan käyttöön terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa yhteinen kustannustehokas ja toimintaa tukeva sekä ammattilaisia että asiakkaita palveleva alueellinen tietojärjestelmäkokonaisuus. Alueelliselta tietojärjestelmältä edellytetään, että potilaat voivat halutessaan osallistua hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen sekä terveyden edistämiseen sähköisiä välineitä käyttäen. Keskeiset potilastiedot ovat helposti ja ajantasaisesti ammattilaisten saatavilla, tietojärjestelmät ja teknologia kasvattavat tuottavuutta ja hoidon vaikuttavuutta ja alueellinen hoidon suunnittelu, seuranta ja raportointi ovat mahdollisia tietojärjestelmän avulla. Alueellisen tietojärjestelmän tulee perustua modulaariseen avoimeen arkkitehtuuriin, standardoituihin rajapintoihin sekä kansallisiin peruslinjauksiin. Tietosuojaa ja tietoturvaa koskevia käytäntöjä kehitetään yhdessä. Alueellisen terveydenhuollon tietojärjestelmän tulee sisältää kliiniset potilastiedot, henkilötiedot, suoritetiedot, päätöksen tekoa ohjaavat tiedot, resurssitiedot sekä lokitiedot ja käyttäjä- ja käyttövaltuusrekisterit. Alueellisen tietojärjestelmän tulee toimia kansallisesti kehitettävien tietojärjestelmäpalveluiden (Kanta-palvelut, kansalliset tietokannat ja -rekisterit, koodistot, hoitosuositukset, varmenteet, sähköisen asioinnin palvelut) kanssa saumattomasti yhteen niin, että tiedon eheys ja käytettävyys varmistetaan. Yhteisen alueellisen tietojärjestelmäkokonaisuuden kehittäminen toteutetaan vaiheittain hyödyntäen olemassa olevia ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Kehittämistyö pohjautuu kokonaisarkkitehtuurin lähestymis- ja ajattelutapaan, jossa määritellään yhteisesti alueelliset terveydenhuollon toimintamallit, tieto- ja tietojärjestelmä-arkkitehtuuri sekä niitä tukevat teknologiset ratkaisut. 8
Kehittämistoimenpiteet 2013 2016 Muodostetaan alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyön ja kokonaisarkkitehtuurin hallinta- ja kehittämismalli Yhteinen tietohallintostrategia Kuvataan ja analysoidaan erva-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen tietojärjestelmäkokonaisuuden nykytila ja tavoitetila sekä kokonaisuuden kehittämispolku pohjautuen toiminnallisiin tarpeisiin Luodaan alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten tietojärjestelmähankintojen malli Määritellään yhteinen tietoturva- ja tietosuojapolitiikka sekä tietojärjestelmien yhtenäinen käyttäjähallintamalli Kehitetään hyvinvoinnin edistämistä sekä kansalaisten ja ammattilaisten sähköisen asioinnin palveluita tukevia tietojärjestelmäratkaisuja yhteisen määrittelyn ja hankintojen keinoin Kehitetään tietojärjestelmiä ja teknologiaa alueellisesti yhteisinä hankkeina ja hyödynnetään kehittämistyössä ulkopuolisia rahoituskanavia Laaditaan suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen tietojärjestelmäkokonaisuuden hallitusta uudistamisesta suunnitelmakauden jälkeisille vuosille. 5.2.6 Taudinmääritykseen liittyvät palvelut OYS-erityisvastuualueen strategiassa tavoitellaan laajaa yhteistyötä taudinmääritykseen liittyvissä palveluissa. Laboratoriokeskus NordLabin toimintaa laajennetaan Erityisvastuualueella yhdistetään kuvantamispalveluja yhteentoimiviksi kokonaisuuksiksi ja selvitetään yhteisen kuvantamiskeskuksen perustamisen mahdollisuudet Pohjois-Suomen biopankki Borealis on perustettu ja saanut toimintaluvan. Perustajajäseniä ovat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun Yliopisto, Nordlab, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Lapin sairaanhoitopiiri ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri 5.2.6.1 Laboratoriotoiminta OYS-erityisvastuualueen laboratoriotoiminnasta on vastannut 1.1.2013 lähtien Pohjois- Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymä NordLab. Laboratoriokeskus vastaa kliinisen kemian, hematologian, genetiikan ja mikrobiologian palveluista OYS:n erityisvastuualueella. Lisäksi laboratoriokeskus tuottaa kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen sekä kliinisen neurofysiologian palveluita Länsi-Pohjan ja Kainuun keskussairaaloissa. Laboratoriokeskuksen tavoitteena on turvata osaaminen ja palveluiden saanti Pohjois- Suomessa, parantaa potilaslähtöisyyttä ja potilasturvallisuutta, yhtenäistää prosessit ja varmistaa tiedonkulku ja tasainen palvelujen laatu. Laboratoriokeskus pyrkii kustannussäästöihin muun muassa yhteishankinnoilla ja päällekkäisten toimintojen purkamisella, tavoitteena on välttää esimerkiksi tarpeettomasti toistetut tutkimukset. 9
Laboratoriokeskuksen laajentamista koskemaan kaikkia laboratorioaloja pidetään tarkoituksenmukaisena. Patologiaa ja kliinistä neurofysiologiaa koskevaa selvitystyötä on tehty. 5.2.6.2. Kuvantaminen Kuvantamisen alalla tehdään yhteistyötä päivystys- ja virka-ajan etäpalveluiden tuottamisessa. Tavoitteena on yhdistää OYS:n erityisvastuualueen kuvantamispalvelut yhteentoimivaksi kokonaisuudeksi ja mahdollisuuksien mukaan samaan organisaatioon. Toiminnassan sitoudutaan Dicom-standardiin. Digitaalista arkistoa voidaan käyttää myös muiden kuvatallenteiden (mm. digi-ekg, isotooppi-, endoskopia-, patologian ja ihotaudien kuvien) tallennukseen ja katseluun. Sairaanhoitopiirien alueilla on tarkoituksenmukaista ensivaiheessa integroida erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kuvantamispalveluja. 5.2.6.3 Taudinmääritykseen liittyvien näytteiden säilyttäminen ja tutkimuskäyttö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Oulun yliopisto, Nordlab, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Lapin sairaanhoitopiiri ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ovat perustaneet Pohjois-Suomen biopankin Borealiksen. Valtaosa biopankkiin sisällytettävistä näytteistä on potilashoidon yhteydessä syntyvää diagnostista materiaalia ja siihen liittyvää potilastietoa. Oulun yliopisto osallistuu biopankkiin vaativien erityisnäytteiden osalta. Kustannusten jaosta on sovittu perustamissopimusten puitteissa. 5.2.6.4 Muut palvelut Potilasasiamiestoiminta Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) tuli voimaan 1.3.1993. Lainsäädännössä ei ole määrityksiä potilasasiamiestoiminnan organisoinnista, valvonnasta tai pätevyysvaatimuksista. Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) säädetään palvelujen asiakaskeskeisyyden vahvistamisesta sekä yhdenvertaisesta laadusta ja saatavuudesta. Terveydenhuoltolain tavoite tukee potilasasiamiestoiminnan kehittämistä ja huomioimista palveluja järjestettäessä. Potilasasiamies on potilaan oikeuksien asiantuntijana osa laadukasta terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Tällä hetkellä PPSHP:ssa, Kainuussa ja LSHP:ssä on päätoiminen potilasasiamies. Potilasasiamiestoiminnan järjestämistapa on tarpeen saattaa yhtenäiseksi. Tämä voi tapahtua esimerkiksi siten, että kunnat sopivat yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa potilasasiamiestoiminnan organisoinnista. Potilasasiamiehen on tarkoituksenmukaista olla päätoiminen ja kokoaikainen. Erityisvastuualueella tavoitellaan yhtenäisiä kelpoisuusehtoja ammattitaidon ja palvelun laadun turvaamiseksi. Ostopalvelusopimuksia tehtäessä tulee sopia potilasasiamiestoiminnan järjestämisestä ja muista potilaslain mukaisista velvoitteista. Mediecon toiminta Medieco Oy on erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien omistama yritys, jonka pääasiallinen tehtävä on tuottaa ammatillista täydennyskoulutusta tukevaa verkkokoulutusta OYS:n erityisvastuualueen terveydenhuollon yksiköille. Yhtiö tuottaa tarvittaessa myös sairaanhoitopiirikohtaisia verkkokoulutuksia. Tavoitteena on lisätä verkkokoulutustarjontaa henkilöstön täydennyskoulutustarpeisiin. 10
Elinsiirtotoiminta Yhdenmukaistetaan luovuttajasairaalatoimintaa Fimean, eritysvastuualueen ja muun kansallisen ohjeistuksen mukaisesti. Koordinaatiovastuu OYS:n erityisvastuualueen elinluovutustöryhmällä. 6. Päivystys Tavoitteena on yhtenäisiä hoidollisia linjauksia noudattava erityisvastuualueen päivystys- ja ensihoitojärjestelmä. Järjestelmää suunniteltaessa ja kehitettäessä otetaan huomioon palvelutarpeet, kiireellisen sairaanhoidon ja ensihoitopalvelun yhteensovittaminen, päivystyspisteiden väliset etäisyydet, lait, asetukset, STM:n raportti Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet 2010 sekä muu kansallinen ohjaus. Liitteenä 2 on 1.1.2015 voimaan tullut STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. 6.1 Erikoisalakohtaiset päivystyspisteet Yliopistosairaalassa on kaikkien päivystävien erikoisalojen päivystys. Ympärivuorokautinen päivystyspoliklinikkatoiminta järjestetään kaikissa keskussairaaloissa asetuksen 2 (Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen) edellyttämällä tavalla erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteispäivystyksenä. Kuvantamis- ja laboratoriopalvelut toteutuvat asetuksen mukaiseti kaikissa keskussairaaloissa. Sisätautien päivystys toteutuu kaikissa keskussairaaloissa. Kardiologian ympärivuorokautinen päivystys on OYS:ssa. Lapin keskussairaalassa, Kainuun keskussairaalassa ja Keski- Pohjanmaan keskussairaalasa on paikallinen sopimus invasiivisen kardiologian hälytystyöstä. Keskussairaalat jatkavat aivoinfarktin liuotushoidossa tarvittavien neurologian erikoislääkärikonsultaatioiden (Telestroke-palvelu) hankintaa Helsingin yliopistollisesta sairaalasta. Sopimuskauden aikana selvitetään mahdollisuudet palvelun tarjoamiseksi OYS:sta. Kun HUS:n palvelua ei ole saatavilla, konsultoidaan OYS:n neurologian takapäivystäjää. Aivoverenkiertoyksikkötoiminta on turvattu. Keskussairaalat ovat järjestäneet valmiuden välitömään ympärivuorokautiseen leikkaushoitoon asetuksen 13 :n (Leikkaustoiminta) edellyttämällä tavalla ottaen huomioon lisäksi 5 :n (Toimintaedellytykset) säädökset kuvantamis- ja laboratoiriopalveluista, verensiirroista ja lääkehuollosta. Oulaskankaan sairaalassa ei tuoteta yöaikaista kirurgista leikkaustoimintaa. Synnytystoiminta jatkuu sairaaloissa asetuksen 14 :n (Synnytykset ja lastentaudit) ja 5 :n mukaisin edellytyksin. Kainuun ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireillä on 1.6.2017 saakka STM:n myöntämä poikkeuslupa synnytystoiminnan järjestämiseksi. Psykiatrian erikoisalan päivystys toteutuu asetuksen mukaisesti kaikissa keskussairaaloissa. Sairaanhoitopiirien välistä yhteistyötä on suunniteltu siten, että erikoislääkärin osuus toteutuisi ainakin osin etäyhteyden avulla mielenterveyslain sallimissa rajoissa. 11
Suun terveydenhuollon ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon päivystys toteutuu yliopistosairaalassa. Perusterveydenhuollon tasoisen suun terveydenhuollon päivystyksen keskittäminen keskussairaaloiden yhteydessä toimiviin yhteispäivystyksiin on sairaanhoitopiireissä eri vaiheissa. Muun muassa tilakysymysten ratkaiseminen vaatii aikaa ja resursseja. OYS:ssa, Keski-Pohjanmaan keskussiaraalassa ja Kainuun keskussairaalassa päivystys toteutuu jo yhteispäivystyksen yhteydessä. Liitteenä 3 erityisvastuualueen yhteistyönä sovitut päivystys- ja konsultaatiojärjestelyt. 6.2 Ensihoitokeskuksen toiminta ja tehtävät Oulun yliopistollisessa sairaalassa on terveydenhuoltolain mukainen erityisvastuualueen ensihoitokeskus. Muissa sairaanhoitopiireissä on alueelliset ensihoitokeskukset. Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen tehtävänä on vastata erityisvastuualueen ensihoitolääkäripäivystyksestä siten, että alueelliset ensihoitokeskukset ja myös ensihoidon kenttähenkilöstö voivat tarvittaessa konsultoida ensihoitolääkäriä ympäri vuorokauden. Lisäksi se vastaa alueen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnasta. Erityisvastuualueen ensihoitokeskus vastaa myös hoitolaitossiirtojen yhteensovittamisesta sekä viranomaisverkosta (VIRVE) ja viranomaisten kenttätietojärjestelmästä. Edelleen sen tehtävinä ovat hätäkeskusohjeiden alueellinen ja valtakunnallinen yhteensovittaminen sekä yhtenäisen laatu- ja koulutusjärjestelmän luominen. Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen toiminnasta osa kohdistuu vain PPSHP:n alueelle ja osa koko erityisvastuualueelle. Kustannukset jaetaan sairaanhoitopiireille tässä suhteessa ja väestömäärän mukaisesti. Erva-ensihoitolääkäri konsultoi koko erityisvastuualueen ensihoidon kenttää (maayksiköitä ja helikopteriavusteista ensihoitoa). Ensihoitokeskuksella on yhteistyö- ja ohjausryhmät. OYS-erva-alueen sosiaali- ja terveysalan VIRVE-yhteistyöryhmän toimintaa kehitetään. 2016 otetaan käyttöön Erica-hätäkeskustietojärjestelmäliittymät ja aloitetaan KEJO-kenttäjohtojärjestelmän valmistelu. 6.3 Voimavarojen ja osaamisen varmistaminen päivystäviin toimintayksiköihin Päivystysyksikössä on oltava riittävän koulutuksen ja työkokemuksen omaava moniammatillinen henkilöstö. Lisäksi asetus määrittelee tarkemmin erikoissairaanhoidon eräiden erikoisalojen päivystysedellytykset. Suunnitelman mukaisiin päivystyspisteisiin varataan moniammatillinen henkilökunta, jolla on riittävä koulutus, kokemus ja alueen tuntemus. Valmistellaan varajärjestelyt niihin tilanteisiin, joissa jossain erikoissairaanhoidon päivystyspisteessä on huomattava potilasturvallisuutta vaarantava henkilöstövaje tai muu erityistilanne. Sovitaan diagnostisista menetelmistä, joita eri päivystysyksiköillä tulee olla käytettävissään. 12
6.4 Valmiussuunnittelu OYS-erityisvastuualueella on käytössä kaikkien sairaanhoitopiirien ja kuntien yhteinen sähköinen valmiussuunnitelma. PPSHP koordinoi valmiussuunnittelua ja kehittää valmiussuunnittelun yhteistä sähköistä portaalia. 7. Yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin Terveydenhuoltolaki edellyttää kunnilta terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa sairaanhoitopiirin alueella. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköiden lakisääteinen tehtävä on tukea kuntia järjestämissuunnitelmien laatimisessa. Perusterveydenhuollon yksiköillä tulee olla tiivis yhteys sosiaalialan toimijoiden kanssa. Terveydenhuoltolaki ja sitä täydentävät asetukset sisältävät yhteistyötä koskevaa sääntelyä esimerkiksi päivystyksen ja ensihoidon järjestämisessä, erikoissairaanhoidon antamista koskevassa kuntien tarvitsemassa ohjauksessa ja neuvonnassa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksen sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä. Erityisvastuualueella sovittava yhteys perusterveydenhuoltoon ja kuntien peruspalveluihin nojaa vahvasti kunnissa ja sairaanhoitopiireissä hyväksyttyihin terveydenhuollon järjestämissuunnitelmiin. Erityisvastuualueella huolehditaan siitä, että kunkin sairaanhoitopiirin alueella valmistelussa olevat uudet, asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessit ovat sillä tavoin erva-yhteensopivia, että tuleva erityisvastuualueen palvelujärjestelmä tukee valinnanvapautta, on laadukas, potilasturvallinen ja kustannuksia säästävä. 7.1 Erityisosaamista vaativan tuen ja neuvonnan toteuttaminen perusterveydenhuollolle ja kuntien muille peruspalveluille Perusterveydenhuollon yksiköt kartoittavat kuntien tarpeita saada erikoislääkärien ja muiden ammattihenkilöiden konsultaatiopalveluja. Palvelut voivat olla paikan päälle jalkautettuja palveluja tai eri tavoin toteutettua etäpoliklinikkatoimintaa, verkostoyhteistyötä, kuntoutusohjausta tai muuta kunnille tarpeellista tukea. Sopimukset tehdään organisaatioiden välillä. Koulutus- ja hoitoketjutyötä jatketaan ja niille määritellään toimintaperiaatteita. Perusterveydenhuollon yksiköiden rooli ja yhteistyö ovat avainasemassa. Videoavusteista toimintaa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti asiantuntija-asiantuntija -tasolla ja asiantuntijaasiakas -tasolla huomioiden erityishuoltopiirien palvelut ja sosiaalihuolto. 8. Henkilöstö erityisvastuualueella Lääkärityövoima OYS-erityisvastuualueella Alueella oli vuonna 2011 kerätyn tilaston mukaan 2 553 lääkäriä, joista erikoistuneita 1 551 (61 %). Oulun yliopistosta valmistuu lääketieteen lisensiaatteja keskimäärin 120 vuodessa, aloituspaikkamäärä nousi 146:een vuonna 2014. Lääkäreitä valmistuu 2020-2025 noin 140 vuodessa. Yhteensä lääkäreitä valmistuu vuoteen 2025 mennessä noin 1800. Erikoislääkäreitä siirtyy eläkkeelle samana aikana arviolta 730 ja erikoistumattomia lääkäreitä noin 160, eli yhteensä 890 lääkäriä jää eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. 13
Koulutusmäärien perusteella lääkärityövoimatarjonta vuonna 2025 on 3 430 lääkäriä (+ 34 %). Aiemman kokemuksen mukaan noin 62 % Oulusta valmistuneista lääkäreistä jää alueelle, muualta tulee selvästi vähemmän. Jos muuttoliike pysyy entisenä, lääkäritarjonta tulee olemaan noin 3 000 lääkäriä (+18 %). Erikoislääkäreiden sijoittumisessa eri sairaanhoitopiirien alueille on merkittäviä eroja. Jotta lääkärimäärä riittää, pitää Oulun yliopistosta valmistuneet lääkärit sitouttaa töihin Pohjois- Suomeen. Erityinen huomio tulee kiinnittää siihen, että valmistuneet lääkärit erikoistuvat niille erikoisaloille, joilla on jo nyt vajetta, tai joilla eläkkeelle siirtyminen on suurta, tai niille aloille, joilla palvelutarpeen odotetaan kasvavan. Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja sairaanhoitopiirien yhteishankkeena valmistui vuonna 2006 esitys OYS- erityisvastuualueen erikoistumismalliksi. Esitys on osittain toteutunut, esimerkiksi yhteinen työnantaja-toimintamalli on otettu käyttöön vuonna 2012. Erikoisalat, joilla nykyinen koulutusmäärä ei riitä korvaamaan eläköitymistä (luvut ovat lääkäreiden määriä): Erikoisala Erikoislääkärimäärä OYS-erva nyt Työvoiman tarjonnan ennuste v. 2025 Muutos Yleislääketiede 240 219,1-20,8 Psykiatria 107 92,4-14,6 Sydän- ja rintaelinkirurgia 16 8,8-7,2 Sisätaudit 58 53,5-4,5 Fysiatria 24 19,8-4,2 Kliininen kemia 9 5,5-3,5 Oikeuslääketiede 5 2,4-2,6 Syöpätaudit 18 16-2 Kliininen mikrobiologia 8 7,2-1,2 Yleiskirurgia 19 17,8-1,2 Endokrinologia 5 4,8-0,2 Hoitohenkilöstö Hoitohenkilöstön eri ammattiryhmien tarve vuoteen 2025 mennessä on huomattavasti suurempi kuin vanhuuseläkkeelle jäävien määrä, koska henkilökunnan tulevaa tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon myös muiden eläkemuotojen ja työelämän joustojen kautta tulevat henkilöstötarpeet sekä erilaiset sijaistarpeet (mm. vuosiloma- ja sairauspoissaoloihin liittyvät sekä muut sijaistarpeet). Tämän hetken koulutuksen sisäänoton, tutkintojen läpäisyn ja vuosittain valmistuvien määrän perusteella voidaan todeta, että Oulun seudun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutus ei tule kattamaan koko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen (esh+pth+sos.huolto) sairaanhoitaja- ja terveydenhoitaja tarvetta. Muissa OYS-erva-alueen ammattikorkeakouluissa on hoitotyön koulutusta tällä hetkellä varsin kohtuullisesti huomioiden alueiden tarve vuoteen 2025 mennessä. Lähihoitajia koulutetaan useassa oppilaitoksessa ja tämän hetken aloituspaikkamäärät riittänevät tulevaan tarpeeseen. 14
Työelämän ja koulutuksen yhteinen haaste tulee olemaan se, miten sosiaali- ja terveysalalle saadaan opiskelijoita, miten alan tutkintojen läpäisy kehittyy ja miten paljon ammattilaisia todellisuudessa valmistuu tulevina vuosina. Röntgenhoitajien, laboratoriohoitajien ja ensihoitajien alueellinen saatavuus ei ole riittävä, koska edellä mainittuja ammattiryhmiä koulutetaan tällä hetkellä vain Oulun ammattikorkeakoulussa. Vajeen vuoksi on käynnistetty ensihoitajille alueellisesti 30 op:een hoitotason täydennyskoulutusta, lisäksi on käynnistetty myös röntgenhoitajien ja bioanalyytikkojen poikkeuskoulutus. Koko erityisvastuualueen yhteistyö rekrytoinnissa ja osaamisen hallinnassa on tärkeää. Osaavaa hoitohenkilöstöä tarvitaan koko sosiaali- ja terveyssektorilla ja niukkoja henkilöstöresursseja joudutaan tulevina vuosina allokoimaan. Tärkeää on ennakoida henkilökunnan saatavuushaasteita muun muassa uudistamalla työnjakoa eri ammattiryhmien kesken sekä päivittää henkilöstömitoitusta. Tulevaisuudessa yhteistyö koulutustahojen kanssa korostuu vielä nykyisestä. Valtakunnan tasolla keskeistä on vaikuttaa ja huolehtia oman alueen koulutuspaikkojen riittävyydestä. Lääkäreiden tarvearvio toteutetaan neljän vuoden välein Sovitetaan yhdessä erikoisaloittain erikoistuvien lääkäreiden koulutuspaikkamäärät ja koulutuspaikkojen sijainti siten, että palvelujärjestelmän tarpeisiin pystytään vastaamaan Erityistä huomiota kiinnitetään vaje-aloille Lääkäreiden rekrytointi aloitetaan jo peruskoulutuksen aikana Erikoistuville lääkäreille suunnitellaan "koulutusputket" yhdessä yliopiston kanssa Hoitohenkilöstöön kuuluvien ammattihenkilöiden työvoiman ennakointitiedot päivitetään v. 2015-2016 Ensihoitajille toteutetaan alueellisia hoitotason täydennyskoulutuksia Röntgenhoitajia ja bioanalyytikkoja koulutetaan poikkeuskoulutuksella normaalin aloituspaikkakoulutuksen ohella Hoitohenkilöstön rekrytoimiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä koko erva-alueella 8.1 Työvoimatarpeen ja henkilöstön koulutustarpeen arviointi Työvoimatarvetta ja henkilöstön koulutustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon perus-, jatko- ja täydennyskoulutus. Perusterveydenhuollon yksiköiden lakisääteisenä tehtävänä on työvoimatarpeen arviointi ja ennakointi. Sairaanhoitopiirien edustajat osallistuvat Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan alueellisen neuvottelukunnan työskentelyyn. Samoin osallistutaan eri toimijoiden yhteiseen koulutustarpeiden ennakointi- ja arviointityöhön maakunnallisissa työryhmissä ja tehdään hoitotyötä koskevaa yhteistyötä kansallisesti ja erityisvastuualueella. Koulutusyhteistyötä tehdään OKM:n ja oppilaitosten kanssa. Täydennyskoulutusyhteistyötä jatketaan ja kehitetään kaikilla toiminnan osa-alueilla. 8.2 Sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja toimintakäytännöt erikoissairaanhoidon henkilöstön saatavuuden turvaamisessa Erityisvastuualueella perustetaan yhteisiä virkoja/toimia silloin, kun menettely on toiminnan ja talouden kannalta tarkoituksenmukaista. Sairaanhoidossa tämä koskee erityisesti pieniä erikoisaloja. Esimerkkeinä yhteisistä erva-vakansseista ovat myös ervakoordinaattori, hankintayksikön yhteiset työntekijät, lääkehoidon koordinaattori, arviointiylilääkäri ja ensihoito- 15
keskuksen asiantuntijat. Nordlabissa ja Mediecossa työskentelee suuri määrä yhteistä henkilöstöä. Yliopistosairaalan tehtävä on tukea muita terveydenhuollon yksiköitä koulutuksella, konsultoinnilla ja hyödyntämällä uuden teknologian mahdollisuuksia. Keskussairaaloiden tehtävä on tukea vastaavalla tavalla omaa aluettaan. Osaajavaihto on osoittautunut toimivaksi tavaksi siirtää ja vaihtaa osaamista eri organisaatioiden kesken. Työntekijöiden siirtyminen työnantajalta toiselle ns. vanhana työntekijänä on käynnistynyt erikoistuvien lääkäreiden kohdalla vuonna 2012. Saatuja kokemuksia arvioidaan ja harkitaan toiminnan laajentamista muihin henkilöstöryhmiin. Sairaanhoitopiirien välistä yhteistyötä tuetaan toteuttamalla etätyöhön perustuvaa toimintamallia ja käyttämällä videoyhteyksiä. 9. Tutkimus ja kehittäminen Järjestämissopimusasetuksen 15 :ssä määrätään, että sopimuksessa on sovittava sairaanhoitopiirien kuntayhtymien yhteistyöstä erikoissairaanhoidon alueellisen kehittämisen ja sen tueksi tarvittavan tutkimuksen toteuttamisesta eritysvastuualueella. Sopimuksessa on sovittava, miten eritysvastuualueella huolehditaan käytössä olevien terveydenhuollon menetelmien arvioinnista ja uusien menetelmien käyttöönotosta sekä yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisen seurannasta yhteistyössä muiden erityisvastuualueiden sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. 9.1 Yhteistyö erikoissairaanhoidon alueellisen kehittämisen ja tutkimuksen toteuttamisessa Oulun yliopistolliseen sairaalaan on perustettu tutkimuspalveluyksikkö, joka tarjoaa tutkimukseen liittyviä hallinnointi-, neuvonta- ja koulutuspalveluja tutkijoille, tutkimusryhmille, tutkimusten toimeksiantajille ja muille Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella tutkimuksen parissa työskenteleville henkilöille. Alueellinen eettinen toimikunta ja alueellinen tutkimustoimikunta toimivat tutkimuspalveluyksikön yhteydessä. Toimikunnat ovat lakisääteisiä ja niissä on edustus koko erityisvastuualueelta. PPSHP:n yhtymähallitus nimeää eettisen toimikunnan valtuustokausittain, alueellinen tutkimustoimikunta on nimetty nelivuotiskaudeksi ajalle 2012 2015. Eettinen toimikunta käsittelee OYS-erityisvastuualueella tehtävien tutkimusten lisäksi myös valtakunnallisia tutkimushankkeita yhteistyössä TUKIJAN (valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta) kanssa. Tutkimustoimikunta jakaa tutkimukselle suunnatun valtion tutkimusrahoituksen erityisvastuualueen tutkimushankkeille hakemuksesta. Vuonna 2013 aloitti toimintansa PPSHP:n ja Oulun yliopiston yhteinen organisaatio Medical Research Center, jonka tehtävänä on kansainvälisesti kilpailukykyisten tutkimusympäristöjen rakentaminen, kansainvälisen tieteellisen julkaisutoiminnan määrän lisääminen ja laadun parantaminen, tutkijakoulutuksen edistäminen sekä koti- ja ulkomaisen rahoituksen lisääminen. MRC toimii sateenvarjo-organisaationa tukien erityisvastuualueen sekä tutkijalähtöistä että sponsoroitua terveystieteellistä tutkimustoimintaa. Toiminnot rahoitetaan yhteisesti hyödyntäen valtion tutkimusrahoitusta. 16
9.2. Terveydenhuollon menetelmien arviointi ja uusien menetelmien käyttöönotto sekä yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisen seuranta Huolehdimme yhtenäisten hoidon perusteiden toteutumisen seurannasta osana erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien laatujärjestelmää. Sairaanhoitopiirien laatupäälliköt suunnittelevat ja toteuttavat mm. lähetteiden ja palautteiden auditoinnit. Laatupäälliköiden ja erikoisalojen johdolla yhtenäistetään hoito-ohjeita ja potilasohjausta. Erityisvastuualueella on sovittu uusien menetelmien käyttöönottoprosessista, joka edellyttää lääkityksen/menetelmän tehon, turvallisuuden ja kustannusten arvioinnin käyttäen ns. mini-hta -menetelmää (liite 4 Uusien menetelmien arviointiprosessin ohje). Sairaanhoitopiirit tiedottavat koko erityisvastuualuetta tekemistään arvioinneista ja niiden pohjalta tehdyistä päätöksistä. Käytössä olevia menetelmiä arvioidaan jatkuvasti myös osana työnjakoprosessia, josta vastaavat erikoisalojen ylilääkärit. Johtajaylilääkärit toimivat THL:n johtamassa HALO-toiminnassa. Sairaanhoitopiirit sitoutuvat noudattamaan annettuja suosituksia. 10. Sopimuksen noudattamatta jättämisen seuraukset ja erimielisyyksien ratkaisu Asetuksen 16 :ssä velvoitetaan sopimaan noudattamatta jättämisen seuraamuksista. Tämän sopimuksen noudattamatta jättämisestä on sovittu seuraavaa: Sopimuksen noudattamista arvioidaan säännöllisesti. Arviointiryhmä määrittää ennalta ne sopimuksen kohdat, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Arviointiryhmä luokittelee mahdolliset sopimuksesta poikkeamiset/noudattamatta jättämiset kategorioihin: 1) tahallinen sopimusrikko, 2) tahaton toiminta, 3) force major Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan osapuolten keskinäisillä neuvotteluilla. Mikäli neuvottelut eivät johda yhteisymmärrykseen, erimielisyydet ratkaistaan välimiesmenettelystä annetun lain mukaisessa välimiesmenettelyssä. Välimiehenä toimii Kuntaliiton nimeämä välimies. Keskinäisissä neuvotteluissa voidaan sopia tai välimies voi velvoittaa sopimusvelvoitteitaan rikkoneen osapuolen suorittamaan toiselle osapuolelle/muille osapuolille sopimussakkoa enintään kymmenentuhatta (10 000) euroa sopimusrikkomusta kohti. Sopimusvelvoitteitaan rikkonut osapuoli vastaa myös välimiesmenettelyn kustannuksista. 11. Hyväksymismenettely Sopimus laaditaan valtuutokausittain ja hyväksytään kunkin sairaanhoitopiirin yhtymävaltuustossa. Yhtymävaltuustot päättävät lisäksi mahdollisista sopimusmuutoksista. Sopimus tulee voimaan, kun kaikki sopijaosapuolet ovat sen hyväksyneet ja on voimassa kunnes uusi sopimus seuraavalle valtuustokaudelle on tehty. Mahdolliset muutokset tulevat voimaan, kun kaikki sopijaosapuolet ovat ne hyväksyneet. 17
Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit/vastaavat lääkärit hyväksyvät liitteeseen 1 tehtävät muutokset. Liite 1: Luettelo OYS-erityisvastuualueella keskitettävistä tutkimuksista, toimenpiteistä ja hoidoista. Valtioneuvoston asetus 336/2011 erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä. Johtajaylilääkärit/vastaavat lääkärit hyväksyvät mahdolliset liitteeseen 4 ja 4a tehtävät muutokset. Liite 4 Uusien menetelmien arviointiprosessin ohje ja 4a Mini HTA lomake. 18
12. Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tämä sopimus korvaa 20.2.2014 allekirjoitetun sopimuksen. Sopimusta on laadittu 5 yhtäpitävää kappaletta, yksi kullekin osapuolelle. Oulussa / 2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja Raili Myllylä hallituksen puheenjohtaja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Ilkka Luoma toimitusjohtaja Antti Hietaniemi hallituksen puheenjohtaja Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Jari Jokela sairaanhoitopiirin johtaja Heikki Nivala hallituksen puheenjohtaja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Riitta Luosujärvi sairaanhoitopiirin johtaja Ritva Sonntag hallituksen puheenjohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja Antti Huttu-Hiltunen hallituksen puheenjohtaja 19