Mistä johtuu kasvava ero elintarvikkeiden vähittäismyynti ja tuottajahintojen välillä? Timo Kuosmanen & Jyrki Niemi MTT Taloustutkimus
Hintamarginaali = p c - p p p c = kuluttajahinta, p p = tuottajahinta Edustaa kaikkia maataloustuotteisiin lisättäviä keräily-, jalostus-, kuljetus- ja vähittäismyynti-kustannuksia. Käytetään yleisesti elintarvikejalostuksen ja kuljetuspalveluiden suorituskyvyn mittarina. Tuottajaryhmät, kuluttajajärjestöt ja maatalouspolitiikan tekijät vetoavat usein hintamarginaalilukuihin esittäessään näkemyksiään elintarvikeketjun tehokkuudesta (esim. Wohlgenant 2001).
Hintamarginaali = p c - p p p c = kuluttajahinta, p p = tuottajahinta Kasvava ero elintarvikkeiden vähittäismyynti- ja tuottajahintojen välillä on havaittu useissa empiirisissä tutkimuksissa sekä Euroopassa että USA:ssa useissa eri tuoteryhmissä Esim. Digby 1989, Kinsey and Senauer 1996, Løyland et al. 2001, Reed et al. 2002, Kjuus 2004, Niemi and Jansik 2005
Esimerkki: Kevytmaidon ja naudan jauhelihan hintamarginaalit Suomessa 65,0 % 63,0 % jauheliha 61,0 % 59,0 % 57,0 % 55,0 % 53,0 % kevytmaito 51,0 % 49,0 % 47,0 % 45,0 % 2004 2003 2002 2001 2000 Teollisuuden ja kaupan marginaali: % kuluttajahinnasta
Mahdollisia hintamarginaalien kasvua selittäviä tekijöitä 1. Jalostusasteen kasvu 2. Elintarvikehygienian parantuminen 3. Tuottavuuserot ketjun eri osissa 4. Maatalouspolitiikan uudistukset 5. Kansainvälisen kaupan vapautuminen 6. Epätäydellinen kilpailu ja määräävän markkinaaseman väärinkäyttö
1. Jalostusasteen kasvu Valmistuokien ja puolivalmisteiden kulutus on kasvanut. Yhä suurempi osuus aiemmin kotitalouksien suorittamasta ruoanvalmistuksesta tehdään nykyään elintarvikkeiden jalostuksessa ja kaupassa. Elintarvikkeiden jalostus- ja vähittäismyyntiliikkeet antavat tuotteille huomattavaa lisäarvoa. Raportoidut hintamarginaalit on tyypillisesti arvioitu standardoiduille homogeenisille tuotteille, joilla on suhteellisen matala jalostusaste Esim. nestemäinen maito, vehnäjauho, jauheliha. Hintamarginaalit ovat kasvaneet huomattavasti jopa näissä matalan jalostusasteen tuotteissa, jotka ovat pysyneet koostumukseltaan lähes samanlaisina vuosikymmenien ajan.
1. Jalostusasteen kasvu Jalostusasteen kasvu voi silti vaikuttaa hintamarginaaleihin kahdesta syystä: 1) Mittakaavaedut: Jos elintarviketeollisuudessa vallitsee mittakaavaetuja, alhaisen jalostusasteen tuotteiden valmistuksen vähentyessä niiden tuotantokustannukset yksikköä kohden kasvavat 2) Ristiin subventointi: Elintarviketeollisuuden kannalta voi olla kannattavaa pitää pitkälle jalostettujen tuotteiden katteet alhaisen jalostusasteen tuotteiden katteita alhaisempina
2. Elintarvikehygienian paraneminen Elintarvikejalostuksen ja vähittäiskaupan lisäarvo saattaa nousta, vaikka elintarvikkeiden koostumuksessa ei olisi tapahtunutkaan muutosta. Elintarvikehygienian standardeihin on kiinnitetty yhä enemmän huomiota Hygienian korkeammat standardit aiheuttavat yrityksille lisäkustannuksia, jotka siirretään kuluttajahintoihin. Tiukemmat standardit näkyvät erityisesti meijeri- ja lihatuotteissa, joilla kylmävarastointi ja kuljetus aiheuttavat huomattavia kustannuksia
3. Tuottavuuserot ketjun eri osissa Tuottavuus kasvaa => kustannukset alenevat => hinnat laskevat Jos tuottavuus kasvaa maataloudessa nopeammin kuin elintarviketeollisuudessa ja kaupassa, hintamarginaalit kasvavat
3. Tuottavuuserot ketjun eri osissa Keskimääräinen kokonaistuottavuuden kasvu (per vuosi): EU ja USA EU-4* USA Toimiala 1979-90 1990-95 1995-2000 1979-90 1990-95 1995-2000 Maatalous, metsätalaous ja kalastus 4.00 3.16 3.26 6.58 1.43 8.81 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 0.66 1.02-0.16 0.07 2.44-7.28 Vähittäiskauppa 1.45 0.77 0.79 1.49 1.01 5.34 * EU-4 = Ranska, Saksa, Iso-Britannia, ja Alankomaat. (lähde: O Mahony and van Ark 2003)
3. Tuottavuuserot ketjun eri osissa Keskimääräinen kokonaistuottavuuden ja työn tuottavuuden kasvu Suomessa Kokonaistuottavuus (TFP) Työn tuottavuus Toimiala 1976-90 1990-95 1995-2000 1976-90 1990-95 1995-2000 Maatalous, metsätalaous ja kalastus 1.2 2.2 3.7 5.1 4.9 5.1 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 1.7 4.0 2.8 3.4 6.6 3.2 Vähittäiskauppa 1.5 2.6 3.1 2.5 4.5 2.6 (lähde: Junka 2003, VATT)
4. Maatalouspolitiikan uudistukset Maatalouden tukitoimenpiteiden painotus on muuttunut hintatuesta suoriin tukiin Esim. CAP reformi EU:ssa Kun yhä suurempi osa viljelijöiden tuloista koostuu suorista tai epäsuorista tuista, niin tuottajahinnat tai elintarvikkeiden vähittäismyyntihinnat eivät kata tuotannon kokonaiskustannuksia, mikä puolestaan vaikuttaa hintamarginaaleihin.
4. Maatalouspolitiikan uudistukset /100kg 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 alkutuotanto 40 meijeri teollisuus; 20 kauppa; 20 Esimerkki: Kokonaistuotantokustannus = 80 Alkutuotannon osuus 50% Kustannusten jakautuminen maitoketjussa
4. Maatalouspolitiikan uudistukset /100kg 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 maatal. tuki; 15 alkutuotanto; 25 meijeriteollisuus; 20 kauppa; 20 ALV; 10 Lisätään maataloustuki ja ALV P C = 75 P p = 25 Hintamarginaali = 66.7% Tulonjako maitoketjussa
5. Kansainvälisen kaupan vapautuminen Vähittäiskauppa pystyy hankkimaan tuotteensa kilpailullisilta kansainvälisiltä markkinoilta Samaan aikaan se voi toimittaa tavaraa paikallisesti rajoittuneille kuluttajamarkkinoille. Kaupan vapauttamisen vaikutukset sotketaan usein teollisuuden ja vähittäiskaupan markkinavoimaan. Kaupan vapauttaminen voi kasvattaa hintamarginaalia jopa täydellisen kilpailun oloissa. Raaka-aine on vain yksi kustannuskomponentti muiden joukossa Tuottajahinnoissa tapahtuva hinnanlasku johtaa suhteellisesti pienempään laskuun kuluttajahinnassa.
6. Epätäydellinen kilpailu Elintarviketeollisuus ja etenkin vähittäiskauppa ovat yhdistyneet fuusioiden, strategisten liittoutumien ja muiden yrityskokoa suurentavien järjestelyjen kautta. Suomen kaksi suurinta vähittäismyyntiketjua kasvattivat markkinaosuuttaan 55 prosentista vuonna 1990 lähes 70 prosenttiin vuonna 2005 Suuret markkinaosuudet eivät kuitenkaan välttämättä tarjoa mahdollisuuksia määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön Koeteltavien markkinoiden teoria (e.g. Baumol et al., 1982) markkinat voivat ylläpitää kilpailullista hinnoittelua, mikäli markkinoillepääsyn ja sieltä poistumisen esteet ovat matalat.
6. Epätäydellinen kilpailu Vaikka kaupan vapauttaminen ja sääntelyn harmonisointi (EU, WTO) ovat madaltaneet markkinoillepääsyn esteitä, eräitä suuria esteitä on vielä jäljellä Erot ruokakulttuurissa eri maiden ja alueiden välillä. Tuotteet joudutaan räätälöimään eri alueille Erot terveysvalvonnan ja ympäristösäännösten toteuttamisessa eri maissa. Esim. Pullojen pantti ja kierrätys Kaavoitus ja maankäytön rajoitukset vaikeuttavat vähittäiskaupan markkinoille pääsyä
Esimerkki: Kevytmaidon ja naudan jauhelihan hintamarginaalit Suomessa 65,0 % 63,0 % jauheliha 61,0 % 59,0 % 57,0 % 55,0 % 53,0 % kevytmaito 51,0 % 49,0 % 47,0 % 45,0 % 2004 2003 2002 2001 2000 Teollisuuden ja kaupan marginaali: % kuluttajahinnasta
Esimerkki: Kevytmaidon ja naudan jauhelihan hintamarginaalit Suomessa 70,0 % Minced meat 60,0 % Light milk 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 1990 1989 1988 1987 1986 1985 1984 1983 1982 1981 1980 1979 1978 1977 1976 1975 Teollisuuden ja kaupan marginaali: % kuluttajahinnasta
Maidon reaalihinnan kehitys Light milk (1.5% fat) Consumer price Margin of dairy and retail firms Raw material VAT 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 1990 1989 1988 1987 1986 1985 1984 1983 1982 1981 1980 1979 1978 1977 1976 1975 /l 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00
Jauhelihan reaalihinnan kehitys Minced meat beef steak (5% fat) Consumer price Margin of slaughter and retail firms Raw material VAT 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 1998 1997 1996 1995 1994 1993 1992 1991 1990 1989 1988 1987 1986 1985 1984 1983 1982 1981 1980 1979 1978 1977 1976 1975 /kg 13,00 12,00 11,00 10,00 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00
Johtopäätökset Riittävän pitkä aikajänne ja inflaation huomioiminen tärkeätä hintamarginaalien kehitystä arvioitaessa. Tuottavuuden kasvu on laskenut tuottaja- ja kuluttajahintoja pitkällä aikavälillä, mikä vaikuttaa myös hintamarginaaleihin Elintarvikehygienian paranemisella ja jalostusasteen kasvulla voi myös olla merkitystä, mutta sitä on vaikea mitata Maatalouspolitiikka vaikuttaa ainakin tilapäisesti Selkeitä merkkejä markkinavoiman väärinkäytöstä ei havaittu