Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1
Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta Suomea - Chat - keskustelut - Tutkimustieto 2
Mitä vanhemmat kysyvät chat - palvelussa - Kiusaaminen, itsetunto (mitä teen, kun lapsi haukkuu itseään läskiksi / häntä haukutaan läskiksi) - Rajoittaminen (herkut, tavallinen syöminen) - Liikuntaa innostaminen 3
Mitä vanhempi ajattelee lapsensa ylipainosta, mikä sen on aiheuttanut? Laatikainen R 2013. - Sukurasite - Elämäntilanteiden vaikutus, mm. avioeron vaikutus lapseen - Väärät suositukset, omassakin ruokavaliossa parannettavaa - Vuorotyö ja epäsäännöllinen syöminen Tässä ei noussut esiin: - Herkut ja niiden salliminen - TV, tietokone - Aamupala, kasvisten ja hedelmien määrä jne. - Vanhemman oma keskeinen rooli mm. ruuan hankkijana 4
Oman lapsen ylipaino Laatikainen R 2013 Vanhemmat keskittyivät ja analysoivat enemmän tilanne- ja yhteiskuntatekijöitä kuin omaan vastuuseensa. Syyllisyyden kokeminen on eräs keskeinen tekijä läpi keskustelun. 5
Vanhempien kokemukset terveydenhuollosta Laatikainen R 2013. - Kokemus terveydenhuollon ammattilaisista on vahvasti polarisoitunut. Kokemukset joko todella myönteisiä tai kielteisiä. - Hyvät kokemukset: keskustelua, pysäyttävää, hyvä henki, konkreettiset esimerkit - Negatiivinen kokemus: samaa mitä aina ennenkin, syyttelyä, ei räätälöintiä, tylsät työkalut, ei keskustelua / kuuntelua. Liittyykö negatiivinen kokemus syyllisyyden tunteeseen? 6
Mitkä asiat vanhempien mielestä edistävät tai estävät lapsen ylipainon hoitamista Laatikainen R 2013. Edistää - Kouluruoka, ennalta tehdyt välipalat, liikunnan harrastamisen edullisuus, toisen lapsen onnistuminen, ravitsemusterapeutin tapaaminen Estää - Ajan puute = kiire, liikuntaharrastusten puute, ruuan hinta, liikkumattomuus, annoskoot, huono ateriarytmi Ajatus; lapsi voi syödä miten paljon vaan Ei ole aikaa, energiaa, keinoja tarttua asiaan Kokee olevansa itse huono esimerkki 7
Oma roolimalli Laatikainen R 2013. Vanhemman merkitys - Armollisuus itseä ja lasta kohtaan - Yhteinen ilo, kuten liikunta, kokkaus - Oma vajavaisuus ja heikkoudet - Esimerkin voima - Ei saa painostaa Armollisuus; vanhemmat pitivät sitä tärkeänä itseään ja lapsiaan kohtaan, mutta moni ei kohtaa sitä lainkaan ammattilaistapaamisissa 8
Millaista tukea tai tietoa vanhemmat kaipaavat Laatikainen R 2013. - Netti kanavana - Erilaista tietoa kuin nyt - Konkreettisia neuvoja - Vertaistukea Onnistunut neuvontatilanne perheen näkökulmasta - Kuuntelu, dialogi, tilanteessa eläminen, jousto - Ratkaisujen hahmottelu kärkenä, tieto taustalla - Uudet työvälineet, konkreettiset neuvot 9
Johtopäätökset Laatikainen R 2013 - Lihavuuteen ei yhdistetä yhteiskunnan tasolla juuri mitään hyvää, vaan viestintä on syyllistävää ja negatiivista - Vanhemmat tuntevat syyllisyyttä, tunnistavat oman roolinsa ylipainon kertymisessä, mutta epäröivät puhua ja keskustella siitä - Keskeinen esiin tullut teema oli armollisuus itseä ja lapsia kohtaan. Elämä ei ole sama kuin ylipainon välttäminen tai hoitaminen - Vanhemmat kaipaavat eniten hyväksyntää, ymmärretyksi tulemista, dialogia ja omaan perheen arkeen sopivien ratkaisujen hakemista. 10
Johtopäätökset Laatikainen R 2013 Terveydenhuollon ammattilaisten kohtaamisten suurimmat puutteet ovat - Saarnaaminen tai pelottelu - Minä kerron, sinä kuuntelet asenne - Vanhanaikaiset, naiivit työkalut ja puhe - Ihmisten välinen kohtaaminen jää kokematta - Ei osoiteta myötätuntoa, hyväksyntää Terveydenhuollon valittava tulokulma 1. Kohdatako vanhemmat ja lapsi lihavana, jolla on terveysongelma? 2. Kohdatako ihminen, joka on herkkä, kokee syyllisyyttä, huonommuutta, paineita koko sosiaalisen ympäristön taholta? 11
Jos tulokulma on ihmisen kohtaaminen, asian on jäätävä jossain määrin taustalle. Tapaamisajan päällimmäinen tarkoitus on antaa välittämisen kokemus ja osoittaa hyväksyntää. Ilman tätä asiakaskokemusta, tieto todennäköisesti torjutaan ja tarjottua ratkaisua ei hyväksytä. Lihavan lapsen vanhempi tarvitsee ensiksi kokemuksen, että joku hyväksyy hänen puutteellisuuden ja on silti hänen puolellaan. Tiedon aika voi tulla myöhemmin. Laatikainen R 2013. 12
minulla meni sellainen hurja helpotuksen ja hyvän olon aalto läpi koko kropan: kerrankin saamme keskittyä vain ja ainoataan siihen miten paljon hyvää on lapsessa ja lapsen elämässä! Siis pelkästään mitä hyvää!!! Lapsi, jolla on erityisiä haasteita, tuntuu olevan koko ajan suurennuslasin alla tarkkailtavana. Ja niitä tsempattavia, käsiteltäviä asioita pöyhitään oikein kunnolla. Ja vaikka kuinka kehutaan ja taputetaan, niin ne negatiivisemmat asiat ovat useamman kertaa esillä. On todella vapauttavaa saada ihan luvan kanssa kirjoittaa vain hyvistä asioista! 13
Miten motivoida perheitä elintapamuutokseen? Tunnistaminen ja motivoituminen Suunnitelma Minut hyväksytään Minä hyödyn muutoksesta ja voin vaikuttaa Minä pystyn siihen Minulla on terveysriski Minä aion tehdä sen Miten, missä, milloin? (Konkreettiset ohjeet ja neuvot) Entä jos jokin sotkee suunnitelmamme Muutos elintavoissa Idea HAPA mallista; Health Action Process Approcah (HAPA-model) (Schwarzer; 1996; Schwarzer 2008)
Neuvokas tukee myönteisen kehityksen prosessia perheessä Havainnoimme perheemme tottumuksia Tunnistamme jo toimivaa perheemme arjessa Pystyvyyden tunne perheessä kasvaa: osaamme, tiedämme, toimimme Perheemme motivaatio ylläpitää toimivaa ja kokeilla uutta kasvaa Terveydenhoitaja antaa tilaa, kuuntelee, auttaa huomaamaan, auttaa konkretisoimaan, osoittaa arvostusta Perheemme hyvinvointi lisääntyy Absetz 2013 15