Yrittäjyyskasvatus UURAISILLA
SISÄLLYS 1. MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2 1.1 Kestävä tulevaisuus 2 1.2 Uudet sukupolvet työelämässä 2 1.3 Suomi tarvitsee yrittäjiä 2 2. KESKI-SUOMI JA YRITTÄJYYSKASVATUS 3 3. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN ABC 4 3.1 Yrittäjyyskasvatuksen merkitys 4 3.2 Yrittäjyyskasvatuksen käsite ja tavoitteet 4 3.3 Yrittäjyyskasvatuksen toteutustavat 6 4. YRITTÄJYYSKASVATUS UURAISILLA 7 4.1 Uuraisten kunta 7 4.2 Yrittäjyyskasvatuksen visio 7 4.3 Yrittäjyyteen kannustava opetus arjessa 8 4.4 Yhteisöllinen ja yritteliäs koulu 8 4.5 Yhteistyö työelämän kanssa 9 5. STRATEGIATYÖN TOTEUTUSTIIMIT 12 6. LÄHTEET 13
1. Muuttuva toimintaympäristö 2. Keski-Suomi ja yrittäjyyskasvatus 1.1 KESTÄVÄ TULEVAISUUS Maailma muuttuu ja muutokset liittyvät ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen niukkuuteen, talouden epävakauteen, väestönkasvuun ja uusiin elämätavan tuomiin ongelmiin. Kestävän tulevaisuuden rakentamisessa Suomi kohtaa kolme hyvinvoinnin haastetta, jotka liittyvät elämäntapaan (väestön ikääntyminen, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi), talouteen (talouden niukkuus, ekologinen kestävyys) ja tietoyhteiskunnan kehitykseen (informaatioteknologia, uudet innovaatiot). Kestävän tulevaisuuden näkökulmasta tärkein tavoite on auttaa jokaista elämään arvokasta ja onnellista elämää. 1 Työelämässä on menossa muutos, jossa pitkät palkkatyösuhteet vähenevät, työura pirstaloituu, urapolut muuttuvat ja yksilön rooli oman toimeentulonsa organisoijana korostuu. Työtä tehdään vuorotellen yrittäjänä ja palkansaajana. Monissa ammateissa, esimerkiksi luovilla aloilla, toimeentulo muodostuu yhdistelmästä yrittäjyyttä ja projektiluontoisia työsuhteita. 2 Tulevaisuudessa yrittäjyyden merkitys itsensä työllistämisen tapana tulee kasvamaan. Uudet sukupolvet arvostavat käyttäjälähtöisyyttä ja uudenlaisia yhdessä tekemisen muotoja. He ovat rohkeita ja räväköitä. Jos joku asia ei miellytä, he äänestävät jaloillaan. Nuoret työntekijät kaipaavat johtajilta enemmän yhteisön huomioimista, henkilökohtaista palautetta ja suoraa puhetta. Uuden sukupolven yritteliäät työntekijät haluavat työyhteisöltään innostamista, inspirointia ja riittävän haastavia työtehtäviä. 3 1.3 SUOMI TARVITSEE YRITTÄJIÄ Yrittäjyys on yksilön kykyä tehdä ideoista toimintaa. Yrittäjyys on luovuutta, halua tarttua toimeen, riskinottamista, kykyä suunnitella ja johtaa tekemistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Yritteliäs asenne, omatoimisuus ja tulevaisuususko ovat asioita, joita jokainen tarvitsee työssään. Yrittäjä on ihminen, joka näkee asioita kokonaisvaltaisesti, havaitsee uusia mahdollisuuksia ja uskaltaa tarttua niihin. Yrittäjyys on persoonalähtöistä, koska täydellinenkään liikeidea ei riitä, jos ideoijalla ei ole rohkeutta ja sinnikkyyttä kokeilla ideaa käytännössä. Yrittäjyyden edistäminen on tärkeä osa Keski-Suomen maakunnan kehittämistä. Tavoitteena on rakentaa maakuntaan yrittämiseen kannustava toimintaympäristö, joka luo hyvät taloudelliset ja sosiaaliset mahdollisuudet toteuttaa kannattavaa yritystoimintaa. Keski-Suomen maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisohjelma sisältää tavoitteet ja suuntaviivat maakunnalliselle yrittäjyyskasvatuksen kehittämiselle vuosille 2011-2015. Kehittämisohjelman yrittäjyyskasvatuksen tavoitetila vuodelle 2025 on kuvattu seuraavasti. 4 Yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta ovat luonteva ja tunnistettava osa Keski-Suomen toimintatapaa, mikä näkyy positiivisena yrittäjyysilmapiirinä, kannustavana ilmapiirinä kouluissa, yrittäjyyden arvostuksena, yrittäjyysaktiivisuuden nousuna, yrittäjyyosaamisen parantumisena, tuottavuuden nousuna, aktiivisten kansalaisten määrän kasvuna sekä syrjäytymisen vähenemisenä. 1.2 UUDET SUKUPOLVET TYÖELÄMÄSSÄ Jokainen uusi työelämään siirtyvä sukupolvi haastaa työpaikkojen totutut käytännöt. Uuden sukupolven työntekijät haluavat, että työ on haastavaa ja merkityksellistä. Työtä tehdään innovaatioille otollisessa ilmapiirissä tiimeissä ja verkostoissa. 2000-luvun jälkeen syntyneitä kuvataan Z-sukupolveksi. He ovat syntyneet maailmaan, jossa elektroniikkaa on kaikkialla ja tekniikkaa käytetään rutiininomaisesti. Tämä ikäluokka on tottunut siihen, että tieto ja vuorovaikutus on avointa. Omista arvoista ja asenteista viestitään kulutuksen, sosiaalisen median ja elämätyylin kautta. Z-sukupolvea määrittävät myös suorapuheisuus, rakkaus brändeihin ja omaan heimoon kuuluminen kansainvälisessä, avoimessa maailmassa. Suomalaiset yrittäjät ikääntyvät ja eläköityvät: osa yrityksistä etsii jatkajia ja osa lopettaa toimintansa. Hyvinvoivan Suomen kannalta on tärkeää, että maahamme syntyy uusia yrittäjiä. Siksi oppilaitosten yhtenä tehtävä on tuoda tutuksi yrittämisen arkea ja yrittämistä ammattina. Näin autetaan nuoria ymmärtämään, mitä tarkoittavat yrityksen perustaminen ja johtaminen ihan käytännön tekemisen tasolla. Samalla poistetaan turhia pelkoja yrittämiseen liittyen. 2 3
3. Yrittäjyyskasvatuksen ABC 3.1 YRITTÄJYYSKASVATUKSEN MERKITYS Yrittäjyyskasvatuksen toteutuksella on laaja merkitys yksilön ja yhteisön hyvinvoinnin sekä työelämäosaamisen kehittäjänä. Sen avulla voidaan lisätä nuorten ymmärrystä erilaisista mahdollisuuksista työllistyä kotiseudulle. Hyvinvoinnin synnyttäjä Yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen on tapa lisätä yksilön ja yhteisön hyvinvointia. Yksilö on aktiivinen toimija, oman elämänsä asiantuntija Yksilön positiivinen ajattelu sekä tulevaisuususko vahvistuvat Yhteisön yhdessä ajattelu ja tekeminen voimaannuttavat yksilöitä Pitkäjänteinen yrittäjyyskasvatus lisää myös alueellista hyvinvointia. Uusia yrittäjiä syntyy ja omistajanvaihdostilanteessa olevat yrittäjät löytävät jatkajia Organisaatiot kehittävät omaa johtamis- ja toimintakulttuuriaan kohti yrittäjämäistä organisaatiota Kuntaan rakentuu onnistumisten ja onnellisuuden mahdollistava ilmapiiri Mahdollisuuksien avaaja Yrittäjyyskasvatus antaa nuorille mahdollisuuden tutkia sekä kehittää omia kiinnostuksen ja innostuksen kohteita. Auttaa yksilöitä tunnistamaan omat vahvuutensa, kehittämiskohteensa ja kasvupotentiaalinsa Tutustuttaa ammatteihin ja työpaikkoihin, työelämän toimintaan ja pelisääntöihin Yrittäjyys tulee tutuksi urana ja ammattina Yrittäjyyskasvatuksen kautta tulevat tutuksi paikkakunnan tarjoamat mahdollisuudet työllistyä ja hankkia kesätöitä. Nuori ymmärtää millaista työtä on mahdollisuus tehdä omalla kotiseudulla Tarjoutuu mahdollisuus rakentaa omia työelämäverkostoja Syntyy näkemystä millaista yrittäjyyttä ja yritystoimintaa voi toteuttaa paikkakunnalla Osaamisen kehittäjä Yrittäjyyskasvatus tarjoaa oppimiskokemuksia, jotka lisäävät oppijan psykologisen, sosiaalisen ja inhimillisen pääoman karttumista. Psykologisen pääoman osa-alueet toiveikkuus, itseluottamus, sinnikkyys ja optimistisuus kehittyvät Sosiaalisen pääoman näkökulmasta vuorovaikutus- ja yhdessä tekemisen taidot kasvavat Inhimillisen pääoman taitoina itsensä johtaminen ja yritteliäisyys voimistuvat Kuva 1: Työssä ja yrittäjyydessä tarvittavat pääomat 3.2 YRITTÄJYYSKASVATUKSEN KÄSITE JA TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen käsite voidaan ymmärtää yrittäjyyden kolmen eri lajin kautta: Yksilön aktiivinen ja omatoiminen käyttäytyminen (omaehtoinen yrittäjyys) Tiimin yhteisöllinen tapa ajatella ja toimia (sisäinen yrittäjyys) Oikean yrityksen perustaminen ja liiketoiminnan johtaminen (ulkoinen yrittäjyys) Kuvassa 2. esitellään yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen tavoitteet Kuva 2: Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet kuva 1. kuva 2. TYÖSSÄ JA YRITTÄJYYDESSÄ TARVITTAVAT PÄÄOMAT PSYKOLOGINEN PÄÄOMA SOSIAALINEN PÄÄOMA INHIMILLINEN PÄÄOMA Mitä yrittäjät tekevät? Mitä yrittäjyys on? Miksi yrittäjiä tarvitaan? KUKA OLET? KENET TUNNET? MITÄ OSAAT? Itseluottamus Tahdonvoima Tulevaisuususko Optimismi Sinnikkyys Toiveikkuus Onnellisuus Vuorovaikutustaidot Yhteistyötaidot Vastavuoroisuus Ammatillinen osaaminen Itsensä johtaminen Yritteliäisyys Luottamus Aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi Aktiivisuus Uteliaisuus Luovuus Kokeilunhalu Villinikkarit Oy mukaellen Luthans, Luthans, Luthans 2004 Minun pitää ottaa vastuuta omasta elämästäni: miten sen teen? Oppia yritteliästä ajattelu- ja toimintatapaa (omaehtoinen yrittäjyys) Oppia ymmärtämään yrittäjyyttä yhteiskunnassa ja ammattina YRITTÄJYYS- KASVATUKSEN TAVOITTEET Oppia työskentelemään yritteliäästi toisten kanssa (sisäinen yrittäjyys) Oppia yrittäjäksi (ulkoinen yrittäjyys) Miten meidän tulee toimia yhdessä yritteliäästi tavoitteiden saavuttamiseksi? Voisiko minusta tulla yrittäjä? Miten tulla yrittäjäksi? Miten huolehtia bisneksestä? Villinikkarit Oy mukaellen Paasio, K & Nurmi P 2006 4 5
3.3 YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TOTEUTUSTAVAT Yrittäjyyskasvatus opetuksen arjessa Yrittäjyyskasvatus opetuksen arjessa tarkoittaa oppilaitoksessa toteutettavia erilaisia yrittäjyyskasvatuksen oppimiskokonaisuuksia. Ne voivat olla pakollisia tai valinnaisia opintoja. Tämän lisäksi yrittäjyyskasvatus arjessa tarkoittaa sitä, kuinka teeman tavoitteet löytyvät läpileikkaavina kaikista opetettavista oppiaineista. Yrittäjyyskasvatuksen sisältöjä voidaan todentaa jokaisessa oppiaineessa. Yrittäjyyteen kannustavat oppimismenetelmät Yrittäjyyteen kannustavat menetelmät tarkoittavat opettajan pedagogista taitavuutta toteuttaa opetusta yrittäjämäistä ajattelua ja toimintaa tukevasti. Keskeistä oppimisessa on oppilasta aktivoivien toiminnallisten oppimismenetelmien käyttö ja aito oppijalähtöisyys. Toiminnalliset ja yhteisölliset oppimismenetelmät ovat yrittäjyyskasvatuksen sisällön ja tavoitteiden toteuttamisessa parhaiten tuloksia tuottavat ohjausmenetelmät. Yrittäjyyskasvatuksen ohjaus korostaa vapautta, vastuuta, luovuutta sekä riskinottamista. Yrittäjyyden oppimisympäristöt Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppilaitoksen sisällä olevaa yksittäistä valinnaisainetta laajempaa kokonaisuutta, jossa oppija suorittaa opintoja yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden mukaisesti. Peruskoulun yrittäjyyden oppimisympäristö voi rakentua esim. koko yläkoulun kestävään yrittäjyysluokka toteutusmallin sisään 5 tai Vuosi yrittäjänä ohjelmaan. 6 Oppilaita aktivoivien oppimisympäristöjen kehittäminen on myös Opetushallituksen määrittelemien yrittäjyyskasvatuksen kehittämistavoitteiden keskeisin tavoite vuoteen 2015 mennessä. 7 kuva 3. Aidot käytännön yrittäjyyskokeilut OMA- EHTOINEN SISÄINEN ULKOINEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN EHJÄ POLKU Varhaiskasvatus 0-2 lk. 3-6 lk. 7-9 lk. 2. aste Positiivinen asenne elämään Yhdessä tekemisen ja leikkimisen riemu Tavoitteellinen leikki Yritteliäs organisaatiokulttuuri Yritteliäs organisaatiokulttuuri tarkoittaa koko organisaation tapaa ajatella ja toimia yrittäjämäisesti. Yrittävässä oppilaitoksessa yrittäjyys on nostettu yhdeksi oppilaitoksen toimintatapaa kuvaavaksi tavaksi sekä toiminnan kehittämisen näkökulmaksi. Yritteliäs kulttuuri kannustaa jokaista toimimaan yritteliäästi, luovasti ja vastuullisesti yhdessä toisten kanssa. Yrittäjämäinen organisaatiokulttuuri edellyttää myös uudenlaista oppilaitosjohtajuutta. Tällöin johtaminen toteutuu enemmän tiimityönä ja jaetun johtajuuden kautta. Yrittäjyyskasvatuksen yhteistyöverkosto Yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen ei ole yksin oppilaitoksen tehtävä, vaan siinä on parhaimmillaan mukana monia yrittäjyyteen ja työelämään liittyviä toimijoita. Yhteistyö yritysten, julkisen sektorin, yrittäjyyttä kehittävien organisaatioiden, järjestöjen ja toisten oppilaitosten kanssa mahdollistaa ajantasaisen yrittäjyys- ja työelämäosaamisen kehittämisen. Tärkeää on myös laadukas yhteistyö kotien kanssa. Yhteistyön kautta rakennetaan verkostoja, jotka vahvistavat yksilöiden ja yhteisöjen osaamispääomia. Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Yrittäjyyskasvatuksen tulokset syntyvät eri toimijoiden yhteistyön kautta. Mikäli lapsi ja nuori saa osakseen yrittäjyyskasvatuksen sisältöjen ja tavoitteiden mukaisia oppimiskokemuksia, kehittyvät hänen asenteensa, tietonsa ja taitonsa ikävuosien karttuessa kumulatiivisesti. Alla olevassa kuvassa esitetään esimerkinomaisesti se, miten yksilön osaaminen kasvaa eri yrittäjyyden muodoissa ikävuosien karttumisen myötä kasvattajien ja opettajien yhteistyön tuloksena. Kuva 3: Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Yritteliäs asenne oppimiseen Kyky huomioida muut Vastuu itsestä ja osaamisesta Ymmärrys omasta osaamisesta ja vastuusta osana ryhmää Halu ja kyky kehittyä Kyky kehittää itseä ja ryhmää Ryhmätyöt Projektit Oppijalähtöiset projektit Osaaminen luoda unelmatulevaisuus Kyky muodostaa ja johtaa tiimiä Villinikkarit Oy, 2012 4. Yrittäjyyskasvatus Uuraisilla 4.1 UURAISTEN KUNTA Luonnollisen kasvun Uurainen 2016 Kunnan slogan voidaan tulkita yhteisön ja yksilön näkökulmasta. Yhteisönä se kertoo kunnasta, joka hakee kasvua inhimilliset lähtökohdat huomioiden. Kunnan kasvu on seurausta kunnan vahvuuksista, joita ovat mm. toimivat peruspalvelut hyvä sijainti ja liikenneyhteydet turvallinen elinympäristö puhdas luonto Luonnollisen kasvun Uurainen on kunta, jossa myös yksilön on mahdollista kasvaa ja kukoistaa omista lähtökohdista käsin. Uuraisten kunta tarjoaa aktiivisille ihmisille parhaat mahdollisuudet tavoitella onnea Jyvässeudulla. 8 Yksi osa luonnollisen kasvun Uuraista on menestyvä yrityselämä. Yritysten kehittämisessä tehdään yhteistyötä Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kanssa. Uuraisten kunnan erikoistumisvalinnat ovat pienyrittäjyys ympäristö ja asuminen Kunnan yksi menestystekijä on positiivinen suhtautuminen yrittäjyyteen, yritystoimintaan ja työllistämiseen. 9 Keski-Suomen onnellisin kunta Vuonna 2010 tehdyssä suomalaisten kuntien onnellisuusmittauksessa Uurainen oli Keski- Suomen onnellisin kunta. 10 Onnellisuus on hyve, jota kannattaa tavoitella. Vanha sanonta sanookin: Ole onnellinen, se on yksi tapa olla viisas. Onnellisuus on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pitää elämäänsä mielekkäänä, näkee tulevaisuuden valoisana ja kokee voivansa rikastuttaa muiden elämää. Onnellinen voi olla, vaikka ei olisi täysin tyytyväinen sen hetkisiin olosuhteisiin. Onnellisuuden seurauksena on terveellisempi ja pidempi elämä. Yrittäjyyskasvatuksen avulla voidaan vahvistaa yksilön ja yhteisön taitoja olla onnellinen. 11 4.2 YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VISIO Kasvatamme rohkeita, luovia, omiin kykyihinsä luottavia ja elämästä innostuneita tulevaisuuden tekijöitä. Kasvatamme... Uuraisten kunnassa on pitkä perinne kasvattajien, opettajien ja ohjaajien yhteistyöllä yli organisaatiorajojen. Nuorten osalta tämä näkyy kunnan toimijoiden yhteisenä huolenpitona lapsista ja nuorista. Yhteistyön tekemistä edistävät kunnan pieni koko, toimijoiden toinen toistensa tunteminen, yhteistyön mahdollistava tahtotila, sille myönteinen ja siihen kannustava ilmapiiri.... rohkeita, luovia, omiin kykyihinsä luottavia... Uuraislaiset haluavat kasvattaa nuoristaan uskaliaita, kekseliäitä ja taitoihinsa uskovia yksilöitä. Rohkeutta on uskaltaa ajatella toisin ja ravistella vallitsevia käytänteitä. Luovuudessa nähdään uusia mahdollisuuksia, yhdistellään vanhaa ja uutta. Omiin kykyihin luottaminen kuvastaa tervettä itsetuntemusta ja taitoa nähdä omat vahvuudet ja kehittämisen kohteet realistisesti.... elämästä innostuneita... Innostus on elämässä eteenpäinvievä voima. Se antaa energiaa tutkia, oppia ja oivaltaa. Innostus mahdollistaa huipputulosten aikaansaamisen. Kun tekeminen kumpuaa kiinnostuksen kohteista, ei erillistä motivointia tarvita. Innostus on tunne, joka tarttuu. Elämästä innostunut henkilö näkee elämän mahdollisuuksien maailmana ja positiivisena seikkailuna.... tulevaisuuden tekijöitä. Uuraisten kasvatuksen ja opetuksen parissa toimivat aikuiset haluavat synnyttää ja vahvistaa oppijoiden tulevaisuusosaamista. Nuoret oppivat itseään ja elämää varten. Yhteisten pohdintojen kautta mietitään tulevaisuuden osaamisia, urapolkuja, ammatteja ja työelämää. Tulevaisuuteen liittyen tuodaan vahva viesti siitä, että Huomisen rakentaminen alkaa tänään. Tulevaisuus ei ole aika ja paikka, jonne ajaudutaan, vaan jonne aktiivisesti toimien ja valintoja tehden matkataan joka päivä. 6 7
4.3 YRITTÄJYYTEEN KANNUSTAVA OPETUS ARJESSA Yrittäjyyskasvatukseen kannustavalla opetuksella tarkoitetaan oppimismenetelmiä, valinnaiskursseja ja oman oppiaineen sisällä toteutuvia opintokokonaisuuksia. Yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen on vahvasti pedagoginen kysymys eli miten tehdään on tärkeämpää kuin mitä tehdään Yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikan lähtökohtana ovat oppijalähtöisyys ja toiminnallisuus. Yrittäjämäistä asennetta ja yrittäjyyttä ei opita teoriassa vaan käytännössä tekemällä ja kokeilemalla. Yrittäjyydessä tarvittavaa luovuttaa ja riskinottokykyä voidaan edistää yhteisöllisillä oppimismenetelmillä. Yrittäjämäiseen asenteeseen ja työskentelytapaan kasvaminen tapahtuu parhaiten vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Yrittäjyyskasvatuksen opintojen tavoitteena on mahdollistaa oppijalle yrittäjyyteen liittyvien asioiden ymmärrys. Yrittäjyyskasvatuksen teemoja voidaan liittää kaikkiin oppiaineisiin. Yksi konkreettinen oppituntien sisältö on käsitellä yrittäjyyttä ammattina ja keskustella yrittäjyyden yhteiskunnallisesta merkityksestä. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden toteutumista ja teemoja voidaan syventää tarjoamalla yrittäjyyteen liittyvä valinnaisaine. KÄYTÄNNÖN TEOT Liitämme yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita ja sisältöjä aktiivisesti oman oppiaineen opettamiseen. Käytämme apuna aineopintojen yrittäjyyspalat oppimateriaalia 11 Rakennamme yläkouluun nuoria innostavan yrittäjyyden valinnaiskurssin Lisäämme oppijalähtöisiä oppimismenetelmiä eri oppiaineiden opetukseen Kannustamme opettajia kokeilemaan ongelmaperustaista oppimista ja tiimioppimista oppiaineissa Mahdollistamme oppijan yrittäjämäisen ajattelun ja toiminnan taitojen kasvamisen projektioppimisen kautta Otamme yrittäjyyskasvatuksen periaatteet mukaan luokkaretkien ja leirikoulujen toteuttamiseen sekä muuhun varainkeruuseen Kannustamme lapsia ja nuoria ottamaan osaa 4H:n yrittäjyyskerhoihin Tuemme nuoria rakentamaan kesätyöpaikan oman projektin ympärille esimerkiksi 4H-Yritystä hyödyntäen 12 4.4 YHTEISÖLLINEN JA YRITTELIÄS KOULU Yhteisöllinen ja yritteliäs koulu on luova, välittävä, innostava ja vuorovaikutteinen oppimisympäristö, jossa jokainen voi vaikuttaa koulun yhteisiin asioihin ja hyvinvointiin. Koulun yritteliään ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämisessä vaikutetaan yhdessä oppimisympäristön rakenteisiin ja pedagogisiin valintoihin. Monipuolinen oppimisympäristö tarjoaa virikkeitä, yhdessä tekemisen ja kokeilemisen paikkoja. Yhteisöllisessä koulussa on hyvä ja turvallinen ilmapiiri, jossa jokainen uskaltaa jakaa omia ajatuksiaan ja yrittää uutta. Yritteliäässä oppilaitoksessa mahdollistetaan eri-ikäisten oppilaiden yhdessä oppiminen. Samalla vahvistetaan oppilaiden, opettajien ja vanhempien välistä yhteistyötä Tutkimusten mukaan oppilaiden osallisuus koulun yhteisten asioiden hoitamisessa on tärkeä osa kouludemokratiaa ja viihtyisyyden kehittämistä. Oppilaskuntatoiminta on yksi vaihtoehto osallisuuden lisäämisessä, mutta sen rinnalle voidaan rakentaa epämuodollisempaa toimintaa. Sen avulla lisätään suuremman joukon vaikuttamismahdollisuuksia yhteisten asioiden hoitamisessa 13. Uuraisilla otetaan lapset ja nuoret aktiivisesti mukaan koulun kehittämiseen. KÄYTÄNNÖN TEOT Varaamme koko koulun henkilökunnalle aikaa keskustella yhteisistä asioista Kehitämme opettajien tiimitoimintaa ja koulun johtoryhmän työskentelyä Viemme oppilaskuntatoimintaa kyläkouluihin Kannustamme oppilaita osallistumaan tukioppilastoimintaan Kehitämme koko koulun yhteisiä tempauksia ja tapahtumapäiviä, kutsumme myös koulun sidosryhmiä mukaan Otamme oppilaat vahvemmin mukaan koulun hyvinvoinnin ja viihtyisyyden kehittämiseen Keskustelemme vanhempien kanssa yritteliäästä ja yhteisöllisestä koulusta, mahdollistamme heidän osallistumisen koulun toimintaan 4.5 YHTEISTYÖ TYÖELÄMÄN KANSSA Koulu-työelämäyhteistyön tavoitteena on lisätä oppilaiden ja opettajien yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Monipuolisen yhteistyön avulla tuodaan lapsille ja nuorille realistista tietoa Uuraisten työpaikka- ja yritysrakenteesta sekä mahdollisuuksista rakentaa omaa tulevaisuuttaan Uuraisille. Yhteistyö työelämän kanssa on osa koulujen monipuolista oppimisympäristöä. Yhteisen toiminnan kautta lasten, nuorten ja opettajien työelämävalmiudet ja yrittäjyystaidot kasvavat. Tekemisen avulla ymmärretään millaisia taitoja työelämässä tarvitaan ja millaisten pelisääntöjen puitteissa siellä toimitaan. Yhteistyön seurauksena tiedostetaan millaisia erilaisia ammatteja on olemassa ja mitä nämä työntekijät työssään tekevät. Koulu-työelämäyhteistyö rakentuu monipuoliseksi järjestöjen, julkisen sektorin ja yritysten kanssa. Uuraisten tavoite on lisätä opettajien ja oppilaiden työelämäyhteyksiä sekä syventää yhteistoimintaa paikallisen työelämän kanssa. Uuraisilla järjestetään vuosittain opettajille ja työelämänedustajille yhteisiä keskusteluhetkiä. Samalla kehitetään esim. kummiyritystoimintaa ja yhteisiä projekteja. KÄYTÄNNÖN TEOT Mietimme luokassa kenen toimijan kanssa haluamme tehdä yhteistyötä Kutsumme oman koulun lähialueen yrittäjiä vierailemaan koululla. Suunnittelemme heidän kanssaan tulevan vuoden yhteistyötä Teemme yhteistyötä vanhempien kanssa, kehitetämme vanhempaintoimikuntatoimintaa Kokoamme yhteistyössä Uuraisten kunnan, Uuraisten Yrittäjien ja Jykesin kanssa kartan Uuraisten yrityksistä ja toimialoista Kehitämme ja lisäämme nuorten TET-jaksoja Järjestämme yhdessä oppilaiden ja paikallisten yritysten kanssa toiminnallisia teemapäiviä 8 9
KOULU-TYÖELÄMÄTREFFEILLÄ SYNTYNEITÄ IDEOITA Opettajien ja työelämänedustajien kohtaamisessa (31.10.2012) ideoitiin uusia yhteistyön muotoja. ALAKOULUN IDEAT 1. Höytiän koulu: Luovan hulluuden päivä koululla - riko sääntöjä! Päivän ideana on rikkoa sääntöjä ja käyttäytymisnormeja koulussa. Muistaen kuitenkin, ettei ketään loukata, kiusata eikä paikkoja tai tavaroita hajoiteta. 2. Hirvasen koulu: Toimiva oppilaskunta Aktivoidaan oppilaskunta ja oppilaskunnan hallitus toimimaan. Järjestetään tilaisuus, jossa oppilaat pääsevät ideoimaan alueen yrittäjien kanssa millainen yhteistyö olisi mukavaa ja hyödyllistä. 3. Hirvasen koulu: Viikko yrittäjänä Tutustutaan paikallisiin yrityksiin kyselyn avulla (ammatit, työtehtävät ym.). Tämän jälkeen oppijat perustavat yritykset leikkiyrityksinä kouluun ja toimivat yrittäjinä viikon. Viikon jälkeen lapset ja yrittäjät tapaavat uudelleen ja keskustelevat viikon kulusta. 4. Koulukeskus: Kahvila lá Sol - antaa siivet Hyödynnetään olemassaolevia 4H-yrityksiä ja -yrittäjyyskerhoa. Kehitetään yritysten toimintaa ja kannustetaan paikkakunnan aikuisia tilaamaan tarjoiluja, ohjelmaa ja tuotteita nuorten yrityksiltä. Hyödynnetään alihankintaa esimerkiksi muilta yläkoulun valinnaisaineilta ja kerhoilta. 5. Opiskelua yrityshautomossa YLÄKOULUN IDEAT 1. Jos yrittäisin- yrittäjyyskurssi Luodaan valinnainen kurssi, jossa tehdään yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa. Kurssin tavoitteena on lisätä dialogista opetusta, tutustua yrityksen perustamiseen ja tienata vähän rahaa yhteistä matkaa varten. 2. Leijonanluola Uurainen Synnytetään pitkä valinnnaisaine, jossa yritykset ja yhdistykset voivat tehdä työtilauksia oppilaille. Opettajat ovat apuna markkinoinnissa ja mahdollistavat ajan toteutukseen. Työt linkitetään eri oppiaineisiin ja yritykset tuovat positiivista mainetta Uuraisten koulukeskukselle. 3. Yritteliäisyys- tapahtuma: Happy Days Uurainen Järjestetään Uuraisten kunnan yhteinen tapahtuma, jonka keskiössä ovat yhteisöllisyys, onnellisuus ja elämän supervoimat (innostus, uteliaisuus, mielikuvitus ja empatia). TOTEUTUNEITA YHTEISTYÖMALLEJA Koulun päätösjuhla Olemme viettäneet kevään päätösjuhlaa koulukeskuksella jo useampana vuonna. Ilta on koostunut erilaisesta ohjelmasta mm. BMX-pyöräesittelystä, kioskitoiminnasta ja alkavan kesän juhlafiiliksen ovat tuoneet bändit. Järjestimme juhlan yhteistyössä oppilaiden, kunnan vapaa-aikatoimen, koulun vanhempaintoimikunnan ja nuorisovaltuuston kanssa. Kiertävä kylätapahtuma Kylätapahtumat vuorottelevat vuosittain Uuraisten kylillä. Viime kesänä järjestimme nuorisokylätapahtuman Jokihaarassa. Illan aikana ohjelmassa oli mm. bändejä, minigolfia, ketjunheittoa, tikanheittoa, koiratanssia, leffoja. Tapahtumassa oli mukana myös poliisi ja palokunta autoineen. Palkitsimme illassa uuraislaisia menestyjiä ja lauloimme karaokea. Järjestimme tapahtuman yhteistyössä nuorisotoimen, Jokihaaran pienviljelijäyhdistyksen, vapaa-aikatoimen ja nuorisovaltuuston kanssa. Kiepin messut Järjestämme Kyynämöisten koululla joka syksy messutapahtuman yhteistyössä kyläyhdistyksen, oppilaiden, opettajien, vanhempien ja vanhempaintoimikunnan kanssa. Messuilla oppilaat näkevät yrittäjiä myymässä omia tuotteitaan. Messut ovat oiva tapa opettaa yrittäjyyttä käytännössä. Messuja ennen suunnitellaan yhdessä mitä tuotteita valmistetaan, miten tuotteet esitellään ja mitä tuotteet maksavat. Jokainen pääsee ottamaan vastuuta yhteisen projektin toteutuksesta, kokeilemaan uusia asioita ja harjoittelemaan myyntitaitoja. Uusiutuva maaseutu - taidekasvatushanke Höytiän koulu sai vuonna 2012 Keski-Suomen kulttuurirahaston hankerahaa Minä osaan -taidekasvatushankkeeseen. Visioimme oman Uusiutuva maaseutu -nimisen projektimme yhdessä paikallisen eläintaiteilijan Päivi Latvalan kanssa. Hän kävi koko syyslukukauden ajan opettamassa lapsia 4h / viikko. Syksyn aikana maalasimme, tutustuimme eri taiteilijoiden töihin ja tarkastelimme valokuvien avulla maaseutua ennen ja nyt. Lisäksi tutustuimme taiteilijan ammattiin, vierailimme Saarijärvellä Tarvaalan maatalousoppilaitoksessa sekä kokosimme loppunäyttelyn Uuraisten kirjastolle. Kalenterin valmistus Olemme Hirvasen koululla jo 11 vuoden ajan tehneet omia kalentereita ja hankkineet retkirahoja myymällä omia tuotteita Hirvaskankaan alueen huoltamoilla ja kauppakeskuksessa. Oppilaat piirtävät pitkin lukuvuotta piirrustuksia, joista valitaan kalenterikuvat. Kaikilla oppilailla on oma tehtävä kalenterin valmistuksessa. Työtehtäviä ovat esimerkiksi liimaus, kerääjät, rei iättäjät, kuljettajat, kasaajat ja pakkaajat. Oppilaat myyvät itsenäisesti kalentereita tunnin tai kahden tunnin vuoroissa liikepaikkojen asiakkaille. Yhdessä myyntiryhmässä on aina 2-3 eri-ikäistä oppilasta. Toteutetaan oppilaiden ideoimaa yritystoimintaa koulussa. Kehitellään yrityksiä eri oppiaineisiin liittyen esim. kauppa, matkailu, video- & editointipalvelu, käsityö. Yksi luokka perustaa yhden yrityksen. 10 11
5. Strategiatyön toteutustiimit KEHUTIIMIN JÄSENET 2011-2012 --Sari Aspinmaa --Mari Hast --Sari Juvonen --Birgitta Kantanen --Auvo Liimatainen --Pirkka Linjama --Marjo Palaste --Marjo Ruuska --Anne Syvänen --Anni Tuikkanen --Anne Turunen KEHITTÄMISTIIMIN JÄSENET 2010-2012 --Kunnanjohtaja Juha Valkama --Perusturvajohtaja Jouko Nykänen --Rehtori Sami Pasanen, yhtenäiskoulu --Opinto-ohjaaja Mari Hast, yhtenäiskoulu --Erityisopettaja Pirkka Linjama, yhtenäiskoulu --Opettaja Terttu Stenman, Höytiän koulu --Nuorisotyöntekijä Marjo Ruuska --Toiminnanjohtaja Anni Tuikkanen, Uuraisten 4H-yhdistys --Yrittäjä Tuomo Turunen, Uuraisten Yrittäjät --Yrittäjä Timo Pynnönen, Uuraisten Yrittäjät --Asiantuntija Tarja Nieminen, Villinikkarit Oy --Asiantuntija Marja Heinistö, Villinikkarit Oy KOULUT --Hirvasen koulu --Höytiän koulu --Kyynämöisten koulu --Uuraisten koulukeskus 6. Lähteet KIRJALLINEN AINEISTO 1 Sininen kirja. Suomen kestävän kasvun malli. Luonnos kansalliseksi tulevaisuushankkeeksi. Himanen Pekka http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/ pdf/2012/sininen-kirja/fi.pdf 2 Yrittäjyyden ja palkkatyön rajapinnalta? Elisa Akola, Jarna Heinonen, Anne Kovalainen, Tommi Pulkkinen, Johanna Österberg http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt326.pdf 3 Z ja epäjohtaminen. Tienari, Janne ja Piekkari, Rebecca. Talentum Helsinki 2011 4 Keski-Suomen maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisohjelma 2011-2015 http://keski-suomi.yes-keskus.fi/files/2012/04/ Kehittämisohjelma_kevennetty.pdf 5 Riihenmäen koulu http://www.mantsala.fi/riihen/ 6 Nuori yrittäjyys ry http://www.nuoriyrittajyys.fi 7 Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivat. OPM:n julkaisuja 2009:7 http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/ Julkaisut/2009/liitteet/opm07.pdf?lang=fi 8 Uuraisten kunta. http://www.uurainen.fi 9 Uuraisten kunnan talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013 2015 10 Iltasanomat http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art- 1288358978625.html 11 Aineopintojen yrittäjyyspalat http://193.208.197.11/ayp/ 12 4H-Yritys http://www.4h.fi/oma-yritys/ 13 Hyvä, paha koulu. http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/ Hyva_paha_koulu.pdf KUVAT Kuva 1: Työssä ja yrittäjyydessä tarvittavat pääomat Villinikkarit Oy mukaellen Luthans, F., Luthans, K. W. & Luthans, B.C. (2004). Positive psychological capital: Beyond human and social capital. Business Horizons 74 (1), 45-50 Kuva 2: Yrittäyyskasvatuksen tavoitteet Villinikkarit Oy, mukaellen Paasio, K. & Nurmi, P. (2006). Yliopistolliset yrittäjyysopinnot Suomessa. Teoksessa Kyrö,. P. & Ripatti, A. (toim.), Yrittäjyyskasvatuksen uusia tuulia, s. 32 56 Kuva 3: Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Villinikkarit Oy (2012) 12 13
VILLINIKKARIT OY Kauppakatu 32 40100 Jyväskylä www.villinikkarit.fi www.villinikkarit.fi/blogi Petrikki Tukiainen 050 505 0077 petrikki.tukiainen@villinikkarit.fi Tarja Nieminen 050 541 1753 tarja.nieminen@villinikkarit.fi Marja Heinistö 044 370 8459 marja.heinisto@villinikkarit.fi Esitteen kuvitus / taitto: Jaakko Mehtälä / Kuvituskonttori jaakko@kuvituskonttori.com