Tekstualisoituva julkishallinto: ilmiöitä, käytäntöjä ja suuntia 2006 2008 Hankesuunnitelma 1.1.2006 31.12.2008 Ulla Tiililä 1. Tiivistelmä Hankkeessa selvitetään lisääntyneiden tekstitöiden vaikutusta julkishallinnon muuhun työhön, teksteihin ja tekstientuotantoon. Se toteutetaan osatutkimuksin, joissa tutkittavaksi otetaan 1) sosiaali- ja hoitoalan tekstejä ja tekstitöiden resursointia ja 2) julkishallinnon teknistyvä tekstintuotanto, käytännössä asiakastietojärjestelmiä, niiden käyttöä ja niissä syntyviä tekstejä. Hanke toteutetaan pääosin eri yliopistojen suomen kielen pro gradu -töinä, mutta myös muut alat ja monitieteiset näkökulmat ovat mahdollisia. Vetäjänä toimii Ulla Tiililä. 2. Taustaa: motiiveja, oletuksia ja kysymyksiä Yhteiskunnan eri aloilla ja eri ammateissa työ tehdään lisääntyvässä määrin kirjoitetuin tekstein, niin että on mahdollista puhua työn ja yleisemminkin yhteiskunnan tekstualisoitumisesta tai tekstuaalistumisesta (ks. esim. Cavén 1999; Heikkinen ym. 2000; Iedema ja Scheeres 2003). Ilmiön tutkimiselle on useita motiiveja: 1) Tekstit ovat tärkeä tutkimuskohde seurattaessa julkisin varoin kustannettua työtä ja sen laatua. Erityisen kiinnostavia tässä mielessä ovat sosiaali- ja hoitoalojen työt, joiden ydintä on ihmisen kasvokkainen kohtaaminen. 2) Monet tekstit laaditaan lain velvoittamina, mutta dokumentointia lisäävien lakien vaikutusta ei ole selvitetty. Siksi on tarpeen tutkia, miten työn kehittämiseen tarkoitetut tekstit toimivat ja vaikuttavat arkisessa työssä. 3) Selvittämittä on sekin, millaiset edellytykset erilaisten kirjaamista ja kielenkäyttöä koskevien lakien velvoitteiden täyttämiseen on luotu. 4) Koska kyse on teksteistä ja tekstityöstä, ilmiö on lingvistisesti kiinnostava, erityisesti se koskee teksti- ja tekstilajitutkimusta. Tekstilajitutkimus on luonteeltaan monitieteistä. Siinä tarkastellaan yhtäältä kieltä käyttöympäristössään, kontekstissaan. Yhteiskunnallisen luonteensa vuoksi tällainen tutkimus poikkeaa autonomisen lingvistiikan traditiosta. Se, että kielenkäyttöä tarkastellaan kontekstissaan luo toisaalta uusia ulottuvuuksia myös esimerkiksi yhteiskuntatieteellisten tutkimusten näkökulmiin. Kielentutkimuksen avulla on mahdollista konkretisoida ne monet yhteiskunnalliset ilmiöt, jotka todentuvat tai jäävät todentumatta ihmisten välisessä suullisessa ja kirjallisessa vuorovaikutuksessa. Hankkeessa tarkasteltavat ilmiöt ovat jaettavissa kolmeen toiseensa liittyvään teemaan: tekstitöiden resursointiin, tekstintuottamisen järjestelmiin ja tekstien laatuun.
2.1 Resurssien jako ja tekstien asema työssä. Tekstualisoitumisella on seurauksensa resurssien jaossa: tekstien tuottaminen on konkreettista työtä, jolla on tekijänsä, aikataulunsa ja budjettinsa. Tarkemman selvittämisen arvoista on, mikä on eri tekstien tausta (laki, hallinnollinen ohje jne.) ja miten tekstityöt käytännössä resursoidaan sekä materiaalisesti että kirjoittajien tietojen ja taitojen kannalta. Miten tekstityöt vaikuttavat muihin töihin ja mikä on tekstitöiden ja näiden muiden töiden suhde? On tarpeen myös selvittää tekstien käyttöä ja elämää ja esimerkiksi puhuttujen tilanteiden ja kirjoitettujen tekstien suhdetta. Suunnitelmayhteiskunnassa myös erilaisten suunnitelmien ja niihin kirjattujen tilanteiden suhde on tutkimisen arvoinen kysymys. Resurssikysymyksiä voi tarkastella vain nykytilanteeseen keskittyen, mutta mahdollista on myös tehdä vertailuja eri ajanjaksojen välillä. Tekstualisoituminen, kuten tekstitöiden lisääntyminen, on hankkeen hypoteettinen lähtökohta, mutta samalla tutkimusongelma, jota pyritään selvittämään. 2.2 Tekstien tuottamisen järjestelmät Resurssikysymykset johtavat tekstin tuottamisen, siis kirjoittamisen kysymyksiin. Tekstualisoituva yhteiskunta tarvitsee tehokkaita välineitä lisääntyvän tekstimassan tuottamiseen. Tekstintuotantoa helpottamaan on kehitetty ja kehitetään jatkuvasti erilaisia keskitettyjä sähköisiä tietojärjestelmiä. Suomeen on esimerkiksi tarkoitus saada vuoteen 2007 mennessä yhtenäinen potilastietojärjestelmä, jossa tuotetaan muun muassa potilaskertomukset (ks. esim. Medicidata; Mykkänen ym. 2005). Keskitetysti ohjattu kirjoittaminen on jotakin aivan muuta kuin kirjoittaminen perinteisessä mielessä eikä tällä tavoin tuotettua tekstiä ei ole mielekästä tarkastella yksilön kognitiivisen prosessin tuloksena. Sen sijaan tarkasteltavaksi nousevat muun muassa tietojärjestelmien tekniset rajat ja mahdollisuudet, organisaatioiden rakenteet (järjestelmien tuottajien ja niiden käyttäjien suhde ja asema) ja kirjoittamisen käytännön olosuhteet (esim. yhtäältä materiaalinen ympäristö, laitteisto ja ohjelmisto ominaisuuksineen, toisaalta kirjoittajan saama ohjeistus sekä mm. valmiudet kirjoittaa). (Liikanen-Pasma ja Tiililä 2005.) Yleisempänä yhteiskunnallisena ja kielipoliittisena kysymyksenä tutkimuskysymykset nostavat esille kielen reifikoitumisen: keskitetyissä järjestelmissä myös kieli tulee keskitetysti muualta kuin kirjoittajilta, jolloin on mahdollista puhua reifikoitumisesta, siitä, että kieli dehumanisoituu ja se riistetään käyttäjiltään (Aikio 1991; Berger ja Luckman 2000 [1966]). Samalla tutkimus tuo näkökulmia hallinnon organisoitumiseen, esimerkiksi it-palvelujen keskittäminen voi johtaa tietojärjestelmien tuottajien ja käyttäjien entistä suurempaan etääntymiseen. 2.3 Tekstien laatu Tekstintuottamisen kysymykset tuottavat esimerkiksi hallintolain toteutumisen kannalta keskeisiä kysymyksiä. Tutkimisen arvoista on, millaisia tekstejä keskitetyin tietojärjestelmin tuotetaan. Kenen kieli teksteissä vaikuttaa vahvimmin? Millaisia tekstikokonaisuuksia valmiiden mallitekstien ja tekstikatkelmien pohjalta syntyy? Onko niiden avulla mahdollista tuottaa esimerkiksi sidosteisia ja yksilöllisiä tekstejä? Tutkimusteemat kietoutuvat lopulta toisiinsa: on tarpeen myös katsoa, mistä teksteissä puhutaan. Tutkimustulokset osoittavat jo nyt, että tekstualisoituminen vaikuttaa siihen, mistä teksteissä puhutaan. Hallinnon tekstien keskeinen puheenaihe ovat toiset hallinnon tekstit, ja tällä on vaikutuksensa esimerkiksi ymmärrettävyyteen (ks. Heikkinen, Hiidenmaa ja Tiililä 2000). Tekstien laatua voi olla tarpeen tarkastella myös tekstin tuottamisen prosessista käsin.
Yksi tekstualisoitumisen piirre on se, että tekstityöt siirtyvät uusille ammattiryhmille. Tätä kautta tarkasteltavaksi nousee tekstilajitutkimuksessa ja kirjoittamisen tutkimuksessa kiinnostavia kysymyksiä tekstilajin asiantuntijuudesta ja toisaalta esimerkiksi kielen asemasta ammattiin oppimisessa. 3. Teoriatausta, menetelmät ja aineistot Hankkeen teemoja lähestytään eri osatutkimusten kautta. Tutkittavaksi otetaan 1) lähihoitajan työ kotihoidossa 2) toimeentulon sosiaalityö sekä 3) lastentarhanopettajan työ päiväkodissa. Kustakin on mahdollista tarkastella 1) tiettyjen yksiköiden työtä 2) yksiköissä tuotettuja ja yksikön toimintaan liittyviä tekstejä (joko julkisia tai luvanvaraisia) 3) yksikön tekstitöitä säätelevää ohjeistusta 4) yksiköiden teknisiä tekstintuotantojärjestelmiä 5) alan ammattilaisten valmiuksia tekstitöihin, muun muassa ammatillisten oppilaitosten äidinkielen opetusta. Tutkimuksen menetelminä käytetään kvalitatiivista tekstianalyysiä, osallistuvaa havainnointia, haastatteluja ja kyselyjä. Jos sopivaa aineistoa saadaan, tehdään myös kvantitatiivista tekstianalyysiä. Tekstianalyysissä tarkastellaan verbaalisen aineksen ohella tekstien visuaalisia ja materiaalisia valintoja. Lingvistinen tutkimus on tekstikokonaisuuksiin keskittyvää (virka)tekstintutkimusta, joka voi tekstilajitutkimusten tapaan ulottua tekstin tuottamisen, käytön ja vastaanottamisen kysymyksiin. (Ks. esim. Heikkinen ym. 2000; Heikkinen 2002; Tiililä, tulossa) Tutkimus on mahdollista tehdä intertekstuaalisesti tekstiverkostoihin keskittyen mutta yhtä hyvin yhtä tekstiä lähilukien: tekstintutkimuksen aineiston ei tarvitse olla suuri (ks. esim. Kankaanpää 2005; Tiililä 2000, 2005). Tämä on virkatekstien tutkimuksessa erityisen ilmeistä, koska tutkittavaksi tarjoutuu usein sekä teksti- tai lomakepohjia että niiden täytettyjä ja käytettyjä versioita 4. Kotuksen rooli ja hankkeen tulokset Hanke toteutetaan pääosin monitieteisesti ja opiskelijoiden opinnäyttein. Kotuksen rooli hankkeessa on 1) tarjota opinnäytteisiin tutkimusteemoja ja -kysymyksiä sekä apua aineistojen, yhteistyökumppaneiden ja tutkimuslupien hankkimisessa sekä työn ohjauksessa, 2) toimia tarvittaessa yhteistyön koordinaattorina 3) tehdä osatutkimusten tuloksista yhteenvetoja tai mahdollisesti artikkelikokoelma sekä 4) osallistua tutkimukseen sen mukaan kuin resurssit sallivat. Teknisiin järjestelmiin keskittyvä osatutkimus voidaan toteuttaa myös yhteistyökumppanin toiminnan kehityshankkeena. Hankkeen tulokset syntyvät opinnäytteissä, mutta niistä julkaistaan myös (yleistajuisia) artikkeleita ja niitä esitellään seminaareissa yms. Opinnäytteistä tehdään artikkelikokoelma vuoden 2008 jälkeen. Kirjallisuus Aikio, Marjut 1991: Kielen reifikaatiosta. Teoksessa Tapani Lehtinen & Susanna Shore (toim.): Kieli, valta ja eriarvoisuus. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. S. 33 41.
Berger, Peter L. ja Luckmann, Thomas 2000 [1966]: Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Tiedonsosiologinen tutkielma. Suom. ja toim. Vesa Raiskila. Gaudeamus, Helsinki. Cavén, Outi 1999: Sujutusta ja pyöritystä. Tutkimus byrokratian merkityksistä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyössä. Tampere. Iedema, Rick & Scheeres, Hermine 2003: From Doing Work to Talking Work: Renegotiating Knowing, Doing, and Identity. Julkaisussa Applied Linguistics 24/3. Oxford University Press. S. 316 337. Heikkinen, Vesa & Hiidenmaa, Pirjo & Tiililä, Ulla 2000: Teksti työnä, virka kielenä. Helsinki: Gaudeamus. Heikkinen, Vesa (toim. ) 2002: Virkapukuinen kieli. Helsinki: SKS. Kankaanpää, Salli 2005: Hei! Äiti kuule! Nykyperhe lapsen kirjelappusessa. Teoksessa Vesa Heikkinen (toim.): Tekstien arki. Tutkimusmatkoja jokapäiväisiin merkityksiimme. Helsinki: Gaudeamus. S. 123 136. Liikanen-Pasma, Kati ja Tiililä, Ulla 2005: Valmiit tekstipohjat kirjoittamisen apuna. Kielikello 3/2005. S. 12 15. Martikainen, Vilma (tulossa): Lomakkeista puhuminen Kelan asioinneissa. Tekeillä oleva väitöstutkimus. Helsingin yliopisto. Medicidata = www.medicidata.com/pdf/medicidataa_2005_1.pdf (9.9.2005);Mykkänen, Juha & Korhonen, Maritta & Porrasmaa, Jari & Tuomainen, Tuula & Ensio, Antero 2005: Tietojärjestelmien standardointityön organisointi ja kehittäminen terveydenhuollossa: nykytila ja toimenpide-ehdotukset Standardointiselvitystyön loppuraportti. ISBN 951-33-1788-9. Raevaara, Liisa 2000: Potilaan diagnoosiehdotukset lääkärin vastaanotolla. Keskustelunanalyyttinen tutkimus potilaan institutionaalisista tehtävistä. Helsinki: SKS. Solin, Anna 2001: Tracing texts. Intertextuality in environmental discourse. PIC Monographs 2. Department of English, University of Helsinki. Solin, Anna 2004: Intertextuality as mediation: On the analysis of intertextual relations in public discourse. Julkaisussa Text 24(2) 2004. Walter de Gruyter. S. 267 297. Tiililä, Ulla 2000: Tapaus päivähoitopäätös. Teoksessa Heikkinen, Vesa & Hiidenmaa, Pirjo & Tiililä, Ulla: Teksti työnä, virka kielenä. Helsinki: Gaudeamus. S. 214 266. Tiililä, Ulla 2005: Paina # kun liikut hitaasti. Rentoutta ja muodollisuutta bussissa. Teoksessa Vesa Heikkinen (toim.) Tekstien arki. Tutkimuksia jokapäiväisiin merkityksiimme. Helsinki: Gaudeamus. S. 77 91. Tiililä, Ulla (tulossa): Viraston kulisseissa. Tutkimus päätösteksteistä työssä ja tekstiverkostoissa. Väitöskirjan käsikirjoitus. Helsingin yliopisto. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Vuori, Jaana 2005: Ilmoita perhesuhteesi! Lapsiperhe lomakkein. Teoksessa Vesa Heikkinen (toim.): Tekstien arki. Tutkimusmatkoja jokapäiväisiin merkityksiimme. Helsinki: Gaudeamus. S.137 160.