Kootut selitykset. Eli lingvistinen analyysi selittämisen keinoista ja merkityksestä selkokielisessä tekstissä

Transkriptio

1 Kootut selitykset Eli lingvistinen analyysi selittämisen keinoista ja merkityksestä selkokielisessä tekstissä Eliisa Uotila

2 Tausta Selkokieli osana kognitiivista saavutettavuutta Lainsäädännössä, yhteiskunnassa Tarve kehittää ja tutkia selkokieltä Oma ura selkokielen parissa Kirjoitettu kieli, tekstintutkimus, kouluttaminen Rajaus: selittävät tekstinosat

3 Tavoitteet ja tutkimuskysymykset Miten selkokieli ottaa lukijansa huomioon? 1. Miten selkokielisessä tekstissä selitetään? 2. Minkälaista lukijaa selittämisen strategiat konstruoivat tekstiin?

4 Tutkimusaineisto ja menetelmät Kielipankin selkoaineisto (Selkouutiset/Selkosanomat , saneiden määrä , virkkeiden määrä ) Valitut selkokirjallisuuden teokset (tausta-aineistoksi yleiskielisiä vastineita ja verrokkitekstejä) Kognitiivinen kielentutkimus: konstruoinnin ulottuvuudet (Langacker 2008) spesifisyys, fokusointi ja perspektiivi, tekstiin rakentunut lukija, mallilukija, kuvio tausta -jako ym. Myös mukaan systeemis-funktionaalista tekstintutkimusta (tematiikka, informaationkulku)

5 Selittäminen aineistossa Eksplisiittisiä selityksiä: Eurovision laulukilpailu eli Euroviisut Perhevapaa tarkoittaa, että (Peruspalveluministeri Annika) Saarikon puolue on keskusta. Kotihoidon tuki on tärkeä asia keskustalle. Laulun nimi on suomeksi hirviöt. Laulu kertoo siitä, kuinka laulaja aikoo voittaa omat pelkonsa.

6 Selittäminen aineistossa faktalaatikot Kaikki maat, jotka osallistuvat kilpailuun, esittävät yhden musiikkiesityksen. Vain uudet laulut saavat osallistua kilpailuun. Euroviisujen finaalia seuraa yli sata miljoonaa televisiokatsojaa. Katsojat valitsevat voittajan äänestämällä. Oman maan kappaletta ei saa äänestää. Bakteerit ovat pieniä eliöitä, jotka aiheuttavat erilaisia sairauksia. Antibiootit tappavat bakteereja.

7 Selittäminen aineistossa Lisätietoa: (Tänä vuonna Euroviisut järjestetään Portugalin pääkaupungissa Lissabonissa,) koska Portugali voitti viime vuoden kilpailun. (Aalto on myös ääninäyttelijä.) Hänen ääntään voi kuulla esimerkiksi suositun Frozen-animaation suomenkielisessä versiossa.

8 Selittäminen aineistossa Metatekstiä, tulkintaa? Yksi tavoite on, että isät ovat enemmän lapsen kanssa kotona. Toinen tavoite on, että naiset palaavat nopeammin töihin lapsen syntymän jälkeen. Kolmas tavoite on, että lapset osallistuvat enemmän varhaiskasvatukseen. Suomessa lapset voivat osallistua varhaiskasvatukseen päiväkodeissa ja erilaisissa kerhoissa ennen kouluikää. Antibiootteja pitää siis käyttää vähemmän. Luultavasti seuraava hallitus tekee uudistuksen.

9

10 Tästä eteenpäin

11 Kiitos!

12 Lähdeluettelo Bock, Bettina M.; Ulla Fix, Daisy Lange (Hg.) 2017: Leichte Sprache im Spiegel theoretischer und angewandter Forschung, Frank & Timme GmbH. Daneš, František 1974: Functional sentence perspective and the organization of the text. F. Daneš (toim.) Papers on functional sentence perspective s , Prague: Academia Halliday, M.A.K., Christian M.I.M Matthiessen (tark.) 2004: An introduction to functional grammar, 3.korjattu laitos, London: Arnold. Harrison, C.; Nuttall, L.; Stockwell, P.; Yuan, W (2014): Cognitive grammar in Literature. John Benjamins. Jaakola, Minna; Maija Töyry; Merja Helle, Tiina Onikki-Rantajääskö 2014: Construing the reader: A multidisciplinary approach to journalistic texts. Discourse & Society Vol. 25(5) Kulkki- Nieminen, Auli 2010: Selkoistettu uutinen: lingvistinen analyysi selkotekstin erityispiirteistä. Tampere: Tampere University Press. Kulkki-Nieminen, Auli & Leealaura Leskelä 2012: Selkoistaminen ja tekstilajit. Teoksessa Vesa Heikkinen, Eero Voutilainen, Petri Lauerma, Ulla Tiililä ja Mikko Lounela (toim.) Genreanalyysi: tekstilajitutkimuksen käytäntöä. s Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 29. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. Laine, Aino: Selkoa säädöstekstistä:suomen vammaispoliittisen ohjelman ja selkoversion lingvistinen analyysi. Pro gradu -tutkielma. HY:n suomen kielen,suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. Langacker, R.W. 1987: Foundations of Cognitive Grammar, vol. 1. Stanford, CA: Stanford University Press. 1991: Foundations of Cognitive Grammar, vol. 2. Stanford, CA: Stanford University Press. 2008: Cognitive Grammar: A Basic Introduction. Oxford: Oxford University Press Selkokielen käsikirja = Virtanen, Hannu 4. uudistettu painos 2014, Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. Shore, Susanna 2008: Lauseiden tekstuaalisesta jäsennyksestä. Virittäjä 1/2008.s Virtanen, Mikko 2015: Akateeminen kirja-arvio moniäänisenä toimintana. Helsingin yliopisto. Uotila, Eliisa 2012: Selkokieltä esitteillä. Kelan selkokielisten ja yleiskielisten esitteiden tekstuaalinen analyysi. Pro gradu -tutkielma. HY:n Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos

13 Suuret sanat ja pienet sanat Älä koskaan pelkää pitkiä, suuria sanoja. Suuret sanat merkitsevät pieniä asioita. Kaikki suuret asiat sanotaan pienillä sanoilla sellaisilla kuin ilo ja itku, sota ja rauha. Tai maa, metsä, päivä, onni, koti, syli. Opi käyttämään pieniä sanoja suurista asioista. Se on vaikeaa. Mutta pienillä sanoilla sanot, mitä todella tarkoitat. Kun et tiedä, mitä tarkoitat, käytä silloin pitkiä, suuria sanoja ja usein hämäys onnistuu. Runo Arthur Kudner Käännös Ari Sainio