TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014
2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys 2 Lisääntynyt liikkuvuus 3 Kiihtyvä ei-aineellinen kilpailu (paikan laatu, mieli- ja mainekuvat, osaaminen, innovaatiot, luovuus jne.)
Analyysin viitekehys 3. Mainekuva (Kolmannet tekijät) 1. Ulkoinen elinvoima (Kovat tekijät) 2. Sisäinen elinvoima (Kovat ja pehmeät tekijät)
Turun seudun ulkoinen elinvoima Väestödynamiikka TKIdynamiikka Saavutettavu usdynamiikka Koulutusdynamiikka Työllisyysdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka
Turun seutu on väestöltään 3:nneksi suurin kaupunkiseutu Suomessa!
Sopiva aikaväli tarkastella alueen kehitys- ja muutosdynamiik 6
Väitän, että 1. Turun seutu kuuluu elinvoima- ja kilpailukykyyn liittyvien muuttujien kokonaisuuden perusteella kaikkien seutujen kärkijoukkoon 2. Turun seudun suhteellinen asema ei ole heikentynyt muihin suuriin kaupunkiseutuihin verrattuna 2000-luvulla 3. Turun seudun elinvoima ja kilpailukyky on merkittävästi yleistä mainettaan parempi
ja perustelen edellisiä väitteitä seuraavien kokonaisuutta luovien kehityskuvien kautta 1 Maakuntien (18) ja seutukuntien (25 suurinta) kilpailukykyanalyysi 1995-2012: 10 alueelliseen kilpailukykyyn liittyvää muuttujaa 2 Seutukuntien kilpailukykymittaristo (69 seutua) vuosina 2009-2012: Kuusi alueelliseen kilpailukykyyn liittyvää muuttujaa 3 Seutujen yritysdynamiikan (67) kehitys vuosina 2008-2012: Kuusi yritysdynamiikkaan liittyvää muuttujaa
Maakuntien- ja seutukuntien kilpailukykyanalyysi 1995-2012 KILPAILUKYVYN TEEMA- ALUE 1. Alueen aluetalousdynamiikka MUUTTUJAT - Alueen bruttokansantulo asukasta kohden - Alueen bruttokansantulon muutos % eri ajankohtina (1990-1994, 1995-1999, 2000-2007 ja 2008-2010) TIETOLÄHTEET - Tilastokeskus, aluetilinpito 2. Alueen työllisyysdynamiikka - Alueen työllisyysaste % - Alueen työttömyysaste % -Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto - TEM, vuosikohtaiset keskiarvot 3. Alueen väestödynamiikka - Alueen väestönlisäys promilleina keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden - Alueen muuttovoitto maan sisäisestä muuttoliikkeestä promilleina 1000 asukasta kohden - Tilastokeskus, väestötilastot 4. Alueen kuntatalousdynamiikka - Alueen kuntien kunnallisverot per asukas - Alueen kuntien lainat per asukas - Tilastokeskus, kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta; Kuntaliitto, kuntakuvaajat 5. Alueen osaamisdynamiikka - Tutkinnon suorittaneiden %-osuus - Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus % yli 15-vuotiaasta väestöstä - Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne Lähde: Timo Aro 2013 www.timoaro.fi
Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 SIJOITUS 2012 MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5 4 Varsinais-Suomi 67,5 5 Pohjois-Pohjanmaa 57 6 Satakunta 56,5 7 Etelä-Karjala 56 8 Pohjois-Savo 54 9 Kanta-Häme 53 10 Keski-Suomi 48,5 11 Etelä-Pohjanmaa 48 11 Päijät-Häme 47,5 13 Keski-Pohjanmaa 46 14 Pohjois-Karjala 39,5 15 Lappi 38 16 Kymenlaakso 37 17 Etelä-Savo 32 18 Kainuu 28,5 10
Seutukuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012 (25 väestöllisesti suurinta seutukuntaa) 1995 1 Vaasan seutukunta 86,75 2 Helsingin seutukunta 85 3 Oulun seutukunta 83,5 4 Tampereen seutukunta 82,75 5 Turun seutukunta 76 6 Porvoon seutukunta 71 7 Salon seutukunta 68,75 8 Hämeenlinnan seutukunta 68,25 9 Kuopion seutukunta 62,5 10 Lappeenrannan seutukunta 62,25 11 Rauman seutukunta 57,75 12 Jyväskylän seutukunta 56,5 13 Kouvolan seutukunta 56,5 Pietarsaaren 14 seutukunta 55 15 Kotka-Haminan stk. 52,25 16 Seinäjoen seutukunta 49 17 Joensuun seutukunta 45 Rovaniemen 18 seutukunta 43,25 19 Kajaanin seutukunta 43,25 20 Lahden seutukunta 42,75 Kemi-Tornion 21 seutukunta 41 22 Porin seutukunta 40 23 Mikkelin seutukunta 35,5 24 Kokkolan seutukunta 28 25 Ylä-Savon seutukunta 17,5 2000 1 Helsingin seutukunta 96,25 2 Tampereen seutukunta 90 3 Oulun seutukunta 88,5 4 Salon seutukunta 79,75 5 Turun seutukunta 79 6 Vaasan seutukunta 77 7 Hämeenlinnan seutukunta 71 8 Jyväskylän seutukunta 69 9 Porvoon seutukunta 68,5 10 Kuopion seutukunta 64,5 11 Lappeenrannan seutukunta 60,75 12 Rauman seutukunta 57,25 13 Kouvolan seutukunta 56,25 14 15 Kotka-Haminan seutukunta 49,25 Pietarsaaren seutukunta 48,5 16 Lahden seutukunta 48 17 Seinäjoen seutukunta 47,75 18 Joensuun seutukunta 45,5 19 Kokkolan seutukunta 42 20 Porin seutukunta 38 21 Mikkelin seutukunta 34 Rovaniemen 22 seutukunta 30 23 Kajaanin seutukunta 28,5 Kemi-Tornion 24 seutukunta 26 25 Ylä-Savon seutukunta 14,75 2008 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Tampereen seutukunta 88,5 3 Vaasan seutukunta 86 4 Oulun seutukunta 80,75 5 Porvoon seutukunta 79,75 6 Turun seutukunta 78 7 Hämeenlinnan seutukunta 77,25 8 Kuopion seutukunta 69,5 9 Jyväskylän seutukunta 68 10 Salon seutukunta 65 11 Rovaniemen seutukunta 60,5 12 Seinäjoen seutukunta 58,75 13 Kokkolan seutukunta 56,5 14 Rauman seutukunta 50,75 15 Lahden seutukunta 46,5 16 Pietarsaaren seutukunta 44,75 Lappeenrannan 17 seutukunta 43,5 18 Kouvolan seutukunta 43,25 19 Porin seutukunta 42,5 20 Joensuun seutukunta 39,5 21 Kajaanin seutukunta 32 22 Kemi-Tornion seutukunta 29,25 23 Mikkelin seutukunta 29 Kotka-Haminan 24 seutukunta 28 25 Ylä-Savon seutukunta 22,75 2012 1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Vaasan seutukunta 87 3 Tampereen seutukunta 83 4 Turun seutukunta 78 5 Kuopion seutukunta 76,5 6 Oulun seutukunta 71,75 7 Porvoon seutukunta 71,5 8 Seinäjoen seutukunta 68,5 9 Rauman seutukunta 66 10 Rovaniemen seutukunta 56.5 Hämeenlinnan 11 seutukunta 57,25 12 Lappeenrannan stk. 57,0 13 Jyväskylän seutukunta 56,25 14 Kokkolan seutukunta 54,75 15 Pietarsaaren seutukunta 54,25 16 Porin seutukunta 50,75 17 Joensuun seutukunta 49,25 18 Lahden seutukunta 45,75 19 Mikkelin seutukunta 43,25 20 Kouvolan seutukunta 42,25 21 Kajaanin seutukunta 35,5 Kemi-Tornion 22 seutukunta 35,25 23 Salon seutukunta 29 24 Ylä-Savon seutukunta 27 25 Kotka-Haminan seutukunta 11 24,75
Seutukuntien kilpailukykymittaristo Sijoitus Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 - Analyysin kohteena kaikki Manner-Suomen seutukunnat (67) - Analyysin kohteena kuusi muuttujaa: - Työn tuottavuus - Innovatiivisuus - Teollisuusvaltaisuus - Yritysdynamiikka - Koulutustaso - Työllisyysaste - Jokaisen seudun sijoitusta verrataan muuttujittain kaikkien seutujen mediaaniin - Lopuksi lasketaan kuuden muuttujan yhteispisteiden perusteella seudun kokonaiskilpailukyky 1. Oulun Oulun Porvoon Porvoon 2. Salon Salon Vaasan Vaasan 3. Tampereen Tampereen Helsingin Helsingin 4. Vaasan Porvoon Oulun Tampereen 5. Porvoon Vaasan Salon Oulun 6. Helsingin Helsingin Tampereen Turun 7. Äänekosken Turunmaan Rauman Hämeenlinnan 8. Turunmaan Äänekosken Turunmaan Lappeenrannan 9. Raahen Kaakkois- Pirkanmaan 10. Jyväskylän Turun Turun Etelä-Pirkanmaan Turunmaan Etelä-Pirkanmaa 11. Turun Kemi-Tornion Pietarsaaren Kokkolan 12. Lappeenrannan Jyväskylän Hämeenlinnan Salon 13. Rauman Raahen Kokkolan Porin 14. Varkauden Rauman Porin Rauman 15. Kemi-Tornion Lappeenrannan Äänekosken Raahen Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö www.satamittari.fi
Seutukuntien yritysdynamiikka 2008-2012 Analyysissä verrattiin Manner-Suomen 67 seutua kuuden yritysdynamiikkaa kuvaavan muuttujan perusteella vuosina 2008-2012 Kuusi muuttujaa olivat: Aloittaneiden yritysten määrä 1000 asukasta kohden 2008-2012 Yrityskanta (toimivien yritysten määrä) 1000 asukasta kohden 2008-2012 Yrityskannan muutos vuosina 2000-2012 Yritysten nettoperustanta (aloittaneet lopettaneet) 2008-2012 Yritysten uusiutumisaste (luova tuho) 2008-2012 Osaamisintensiivisten yritysten määrä aloittaneista yrityksistä 2008-2012 Kaikki seudut jaettiin muuttujittain viiteen viidennekseen ja samoin yhteenveto kokonaisuudesta viidenneksittäin kaikkien muuttujien osalta (kartta ohessa) Turun seutu sijoittui kuuden muuttujan perusteella yritysdynamiikaltaan parhaaseen viidennekseen kaikkien seutujen joukossa ja viidennesten keskiarvolla mitattuna ensimmäiseksi Helsingin seudun kanssa Lähde: Timo Aro 2014
Nostoja yksittäisten muuttujien osalta 12 suurimman seutukunnan osalta (+Vakka-Suomen ja Rauman seudut)
Aluetalouden kehitys 2000-2013 (BKTA) Seutukunta BKTA 2000 BKTA 2011 Muutos 2000-2011 Muutos % Indeksi 2000 (100=kok o maa 2000) Indeksi 2012 (100=koko maa 2011) Helsingin 36159 46999 10840 29,8 141,6 134,2 Vaasan 25201 41029 15828 62,8 98,7 117,2 Rauman 27516 39308 11792 42,9 107,7 112,3 Tampereen 25787 34904 9117 35,4 101 99,7 Lappeenrannan 26017 34624 8607 33,1 101,9 98,9 Turun 23965 34030 10065 42 93,8 97,2 Kuopion 21238 33591 12353 58,2 83,2 95,9 Oulun 28063 31845 3782 13,5 109,9 90,9 Seinäjoen 19554 31243 11689 59,8 76,6 89,2 Porin 22033 31096 9063 41,1 86,3 88,8 Jyväskylän 20411 29422 9011 44,1 79,9 84 Vakka- 21765 29258 7493 34,4 85,2 83,6 Suomen Hämeenlinnan 21736 29250 7514 34,6 85,1 83,5 Joensuun 19882 29034 9152 46 77,9 82,9 Lahden 20509 28486 7977 38,9 80,3 81,4
Työpaikkakehitys seuduittain (69) keskipitkällä aikavälillä Helsingin seudulla 31,6 % ja 15 suurimmalla seudulla 73 % kaikista työpaikoista Turun seudulla työpaikkojen määrä kasvoi 4:nneks i eniten kaikista seuduista
Työpaikkakehitys 2000-2011 Turun seudulla työpaikkojen määrä nousi noin 9 000:lla vuosien 2000-2011 välisenä aikana Seutukunta Työpaikat 2000 Työpaikat 2011 Työpaikkojen muutos abs. Muutos % Indeksi 2011 (100=vuosi 2000) Jyväskylän 63919 74445 10526 16,5 116,5 Oulun 83734 97125 13391 16,0 116 Tampereen 146769 170121 23352 15,9 115,9 Kuopion 49120 56200 7080 14,4 114,4 Seinäjoen 49105 54044 4939 10,1 110,1 Helsingin 676432 738326 61894 9,2 109,2 Turun seudun työpaikkakehitys oli 2000-luvun alkupuolella selvästi hitaampaa kuin muilla suurilla kaupunkiseuduill a Hämeenlinnan 34173 38601 4428 13,0 113 Vaasan 43166 48470 5304 12,3 112,3 Joensuun 44606 48481 3875 8,7 108,7 Turun 130410 139285 8875 6,8 106,8 Lappeenrannan 35312 37132 1820 5,2 105,2 Porin 54478 55294 816 1,5 101,5 Lahden 80882 79660-1222 -1,5 98,5
Työllisyysasteen kehitys % 2000-2011 Turun seudun työllisyysaste ylitti koko maan keskiarvon vuosina 2000 ja 2012 Lounaisrannikon työllisyysaste korkea: Huom! Vaasan seudun kehitys Seutukunta Työllisyys aste % 2000 Työllisyys aste % 2012 Muutos %-yks. Indeksi 2000 Helsingin 74,3 74,4 0,1 107,7 107,8 Vaasan 69,8 74,4 4,6 101,2 107,8 67,1 72 4,9 97,2 104,3 Rauman 66,2 71,3 5,1 95,9 103,3 Turun 68,3 69,9 1,6 99 101,3 Tampereen 67,5 69,7 2,2 97,8 101 Kuopion 62 67,9 5,9 89,9 98,4 Porin 62,7 67,9 5,2 90,9 98,4 Oulun 66,1 67,4 1,3 95,8 97,7 Lahden 65,3 67,4 2,1 94,6 97,7 Hämeenlinnan Vakka- 69 72 3 100 104,3 Suomen Seinäjoen 67,5 71,9 4,4 97,8 104,2 Lappeenrannan 63,6 67,4 3,8 92,2 97,7 Jyväskylän 63,6 67 3,4 92,2 97,1 Joensuun 59,2 63,3 4,1 85,8 91,7 Indeksi 2012
Väestönmuutos seuduittain (69) keskipitkällä aikavälillä Väkiluku kasvoi 22 seudulla ja väheni 47 seudulla vuosien 1980-2011välisenä aikana Väkiluku kasvoi yli 40 000 henkilöllä vain viidellä seudulla Helsingin seutu + 445 000 Tampereen seutu + 102 500 Oulun seutu + 89 000 Turun seutu + 61 500 Jyväskylän seutu + 46 500 Viiden em. kaupunkiseudun väestönlisäys yhteensä 745 000 henkilöä Väestö vähentyi 6 seudulla yli 10 000 henkilöä: Imatran, Kehys-Kainuun, Pielisen Karjalan, Ylä-Savon, Itä- Lapin ja Savonlinnan seuduilla
Väestönlisäys vuosina 2000-2006 ja 2007-2012 Seutukunta Väestönlisäys 2000-2006 abs. Väestönlisäys 2000-2006 promillea Väestönlisäys 2007-2012 abs. Väestönlisäys 2007-2012 promillea Muutos promillea 20002006/ 2007-2012 Turun seudun väestönlisäys oli +24 600 henkilöä vuosina 2000-2012 Turun seudun väestönlisäys vakaa koko 2000- luvun ajan: luonnollinen väestönlisäys alhaisempi kuin suurilla kaupunkiseuduilla Oulun 25391 123,8 19826 87,4-36,4 Helsingin 84634 64,4 97772 69,6 5,2 Tampereen 30149 87,7 24811 66,6-21,1 Jyväskylän 11975 74,1 10797 62,5-11,6 Vaasan 1363 14,6 4887 50,3 35,7 Hämeenlinnan 2986 33,6 3673 39,5 5,9 Turun 12874 43,4 11794 38,2-5,2 Kuopion 2906 23,4 4875 38,1 14,7 Seinäjoen 1517 12,6 4095 33 20,4 Lahden 1888 9,5 3313 16,4 6,9 Joensuun 588 4,8 1862 15,2 10,4 Lappeenrannan 952 10,7 307 3,5-7,2 Rauman -1287-1,9-717 -1,1 0,8 Vakka- -1583-4,9-651 -2,1 2,8 Suomen Porin -2580-18,6-387 -2,8 15,8
Turun seudun nettomuutto seuduittain vuosina 1996-2003 sekä 2004-2011
Muuttovetovoima 2000-2006 ja 2007-2012 Seutukunta Muuttov oitto 2000-2006 abs. Muuttovo itto 2000-2006 promillea Muuttov oitto 2007-2012 abs. Muuttov oitto 2007-2012 promillea Muutos promille a Turun seutu sai muuttovoittoa +10 800 henkilöä vuosina 2000-2012 Turun seudun muuttovetovoima jää Tampereelle, mutta parempi kuin esim. Helsingin seudulla Tampereen 18705 54,4 11223 30,1-24,3 Hämeenlinnan 2631 29,7 2621 28,2-1,5 Jyväskylän 6248 38,7 3492 20,2-18,5 Oulun 10879 53 4152 18,3-34,7 Kuopion -57-0,5 1747 13,7 14,2 Turun 6971 23,5 3816 12,4-11,1 Helsingin 21663 16,5 15654 11,1-5,4 Lahden 273 1,4 2059 10,2 8,8 Seinäjoen -152-1,3 1132 9,1 10,4 Vaasan -1629-17,4 137 1,4 18,8 Joensuun -687-5,7-51 -0,4 5,3 Porin -2627-18,9-185 -1,3 17,6 Vakka- -1628-5 -784-2,5 2,5 Suomen Rauman -1911-2,8-1688 -2,6 0,2 Lappeenrannan 188 4,4-625 -10,9-15,3
Rautatie-, lento ja laivaliikenteen kotimaan matkat liikenneverkolla vuonna 2011 Henkilöliikenteen muutossuunnat: -Ajankäyttö- ja asumispreferenssien muutokset -Vapaa-ajan liikkuminen -Työssäkäyntialueiden laajeneminen -Matkailun lisääntyminen Avaintekijä Turun seudun kiinnittyminen sekä Helsingin vaikutus-alueeseen että Etelä-Suomen työssäkäyntialueeseen Lähde: Liikennevirasto, Finavia, Tilastokeskus
Seutujen väliset erot yritysdynamiikassa 2008-2012 Analyysin kohteeksi valittiin kaikki Manner-Suomen seutukunnat (67) 1.1.2012 alueluokituksella Yritysdynamiikkaa mittaaviksi muuttujiksi valittiin: 1. Aloittaneiden yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-2012: tulos ilmaistiin promilleina tuhatta asukasta kohden 2. Yritysten määrä (yrityskanta) suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-2012: tulos ilmaisiin promilleina tuhatta asukasta kohden 3. Yritysperustannan (aloittaneet lopettaneet) osuus yrityskannasta vuosina 2008-2012: tulos ilmaistiin prosenttiosuutena yrityskannasta 4. Yritysten uusiutumisaste ( Luova tuho) eli aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten yhteismäärä suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-2012: tulos ilmaistiin prosenttiosuutena yrityskannasta 5. Yrityskannan muutos vuosien 2000-2012 välisenä aikana: tulos ilmaisiin prosenttiosuutena 6. Osaamisintensiivisten yritysten (toimialat K, M ja N) osuus kaikista aloittaneista yrityksistä vuosina 2008-2012: tulos ilmaistiin prosentteina aloittaneista yrityksistä Kaikki seudut jaettiin jokaisen muuttujan osalta perusteella viiteen tasasuuruiseen viidennekseen: parhaassa viidenneksessä olivat kyseisen muuttujan osalta yritysdynaamisimmat seudut ja heikoimmassa viidenneksessä alhaisimman arvon saaneet seudut Lopuksi tehtiin yhteenveto, johon kerättiin viidenneksittäin seudut niiden saamien kuuden muuttujan arvojen mukaan
Aloittaneet yritykset suhteessa keskiväkilukuun vuosina 2008-2012 Aloittaneiden yritysten määrä korkein Helsingin, Turun ja Tampereen vaikutus-alueella Turun seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 7. kaikkien seutujen joukossa
Yritysten määrä (yrityskanta) suhteessa keskiväkilukuun vuosina 2008-2012 Yrityskanta korkein pienillä noin alle 30 000 asukkaan seuduilla ja kasvukeskusten ulkopuolella Turun seutu toiseksi parhaassa viidenneksessä sijalla 25.
Yritysperustannan osuus yrityskannasta vuosina 2008-2012 Yritysperustanta vilkkainta suurimmilla kaupunkiseuduill a ja Pohjanmaan seuduilla Turun seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 5. kaikkien seutujen joukossa
Aloittaneet ja lopettaneet yritykset ( luova tuho ) suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-2012 Yritysten uusiutuminen eli luova tuho oli vilkkainta korkeakouluseuduilla ja yksittäisillä teollisuusseuduilla Turun seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 7. kaikkien seutujen joukossa
Yrityskannan muutos (%) vuosien 2000-2012 välisenä aikana Yritysten määrä lisääntyi vähintään neljänneksellä kahdeksalla seudulla: lähinnä suuret kaupunkiseudut Turun ja Vakka- Suomen seudut parhaassa viidenneksessä. Turun seudun sijoitus 4.
Osaamisintensiivisten yritysten osuus (%) kaikista aloittavista yrityksistä vuosina 2008-2012 Osaamisintensiiviksi yrityksiksi luokiteltiin toimialojen K, M ja N aloittaneet yritykset Turun seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 7. kaikkien seutujen joukossa
YHTEENVETO YRITYSDYNAAMISIMMISTA SEUDUISTA KUUDEN MUUTTUJAN PERUSTEELLA VUOSINA 2008-2012 Parhaassa viidenneksessä suuret kaupunkiseudut vaikutusalueineen + Lapin seutuja Kahdessa heikoimmassa viidenneksessä maakuntien reuna-alueiden maaseutumaisia seutuja ja teollisuusseutuj a P Turun 1. Turun seutu ensimmäisessä, Vakka-Suomen ja Porin seutu toi-sessa ja Rauman seutu kolmannessa viidenneksessä
Yritysdynaamisimmat seudut viidenneksiin luokiteltuna kuuden yritysdynamiikkamuuttujan perusteella VIIDENNES Paras viidennes Toiseksi paras viidennes Kolmanneksi paras viidennes Toiseksi heikoin viidennes Heikoin viidennes SEUTUKUNNAT Turun, Helsingin, Tampereen, Porvoon, Salon, Rovaniemen, Jyväskylän, Oulun, Tunturi-Lapin, Raaseporin, Turunmaan, Riihimäen, Loviisan, Loimaan Hämeenlinnan, Lappeenrannan, Kuopion, Lahden, Kokkolan, Pietarsaaren, Vakka-Suomen, Seinäjoen, Forssan, Vaasan, Pohjois-Lapin, Porin, Lounais-Pirkanmaan ja Koillis-Savon Rauman, Kotka-Haminan, Mikkelin, Sydösterbottens, Ylivieskan, Pohjois-Satakunnan, Jämsän, Etelä-Pirkanmaan, Kyrönmaan, Keski-Karjalan, Äänekosken, Suupohjan, Kajaanin, Pieksämäen ja Kajaanin Joensuun, Imatran, Kouvolan, Kemi-Tornion, Koillismaan, Kaustisen, Savonlinnan, Varkauden, Raahen, Oulunkaaren, Ylä- Pirkanmaan, Keuruun ja Nivala-Haapajärven Saarijärvi-Viitasaaren, Tornionlaakson, Kuusiokuntien, Joutsan, Järviseudun, Itä-Lapin, Haapaveden-Siikalatvan, Pielisen Karjalan, Ylä-Savon, Sisä-Savon ja Kehys-Kainuun.
Turun seutua koskevat väitteet 1Turun seutu kuuluu elinvoima- ja kilpailukyky-muuttujien perusteella kaikkien seutujen kärki-joukkoon 2Turun seudun suhteellinen asema ei ole heikentynyt muihin suuriin kaupunkiseutuihin verrattuna 2000-luvulla 3Turun seudun kilpailukyky on merkittävästi yleistä mainettaan parempi
Turun seudun haasteet 1 (2) 3. Mainekuva - 1. Ulkoinen elinvoima + 2. Sisäinen elinvoima -
Turun seutua koskevat haasteet 2 (2) 1 Potentiaali vajaakäytössä 2 Sisäinen elinvoima ja seudun kokonaisetu kaiken tekemisen johtotähdeksi 3 Mainekuvan johdonmukainen korjaaminen todellisuuden mukaiseksi
Jos ei ole mitään positiivista sanottavaa, kannattaa pitää turpa kiinni. Negatiivisuus leviää nopeasti kopissa - Ville Uusitalo, Ässien kapteeni -
Jossain vaiheessa seutuyhteistyössä saavutetaan piste, että kaikki vapaaehtoinen on tehty ja eväät syöty. Silloin tarvitaan aitoja muutoksia. Jos edelleen ratkaisuksi tarjotaan vain yhteistyön lisäämistä tai syventämistä, niin se tarkoittaa minun korvissani päinvastaista eli korostaa sitä, ettei oikeasti haluta tehdä yhteistyötä - Haastateltavan kommentti Kuntauudistus prosessina julkaisussa (2012) -
K i i t o s!!