Suomen luonnonsuojeluliiton 3.12.2008 Pohjanmaan piiri ry VALITUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto PL 115 00231 HELSINKI DRNO: LSY-2005-Y-400 NRO: 110/2008/4 ASIA: Kyrönjoen yläosan tulvasuojeluhankkeen vesioikeudellisten päätösten lupaehtojen tarkistaminen Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n (jäljempänä piiri) kotipaikka on Seinäjoki. Piiri toimii luonnon- ja ympäristönsuojelun edistämiseksi Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaan maakunnissa. Piiri seuraa jatkuvasti alueellaan vesien- ja ympäristönsuojelun kehitystä sekä ympäristöön vaikuttavien hankkeiden tilaa. Piirissä on päätetty jättää lupapäätöksestä valitus hankkeesta seuraavin perusteluin ja vaatimuksin. Yleistä: Kyrönjoen tulvasuojelussa on ko. hankkeen kohdalla useita ongelmia, joita on selvitetty ja tutkittu. Piirin tiedossa on hyvin vähäisesti tutkimusmateriaalia ajasta ennen hankkeen toteuttamista, joten tehtyjen toimien vaikutusta ympäristöön ei voida täysin varmuudella arvioida. Kuitenkin esimerkiksi kalasto on hankealueella ja sen alapuolella lajistoltaan sen kaltaista, että se sietää melko hyvin happamuutta ja rehevyyttä. Lohikalat ovat lähes kadonneet ajoittain heikon vedenlaadun ja nousuesteiden takia. Koskikaloista tavataan lähes yksinomaan kivisimppua ja kivennuolisista. Kivisimppua tavataan tosin hankealueen yläpuolella, alueilla jossa ph ei ole niin suuri ongelma. Tulvasuojelu on heikentänyt kalojen monimuotoiset lisääntymisalueet ja on menetetty lukuisia elinympäristöjä kaloille ja kalanpoikasille ym. esimerkiksi tulvaniittyjen hävitessä. Nämä tekijät aiheuttavat lajeille jatkuvaa stressiä, jonka seurauksena lajit ovat alttiita taudeille. Kiintoaineksen ja happamuuden muutokset yhdessä voimakkaiden yli- ja alivirtaamien muutosten ja lyhytaikaissäännöstelyn kanssa ovat kalastolle ja vesiluonnolle haitallisia. Erityisesti niistä kärsii mm. rapu ja muut pohjaeläimet, jotka eivät kykene vaihtamaan elinpaikka nopeasti vedenlaadun muuttuessa. Kiintoaines haittaa kalojen lisääntymistä haudaten mädin ja estäen hapensaannin. Pengerryksellä on saatu jokiuoman virtaama ja virtausnopeus kasvamaan, joka osaltaan lisää eroosiota. Tulvan levitessä pelloille, ennen veden virtaama oli tasaisempaa, joskin viljelylle tuhoisaa.
Pengerrykset hävittivät jokialueelta laajan ja merkittävän sedimentaatioalueen, jona peltoalueet tulva-aikoina toimivat. Nykyisin sedimentaatio tapahtuu merialueella jokisuistossa ja patoaltaiden suvannoilla lisäten rehevyyttä ja umpeenkasvua. Näin tulvasuojeluhanke on yksipuolistanut alueen jokiluontoa ja ympäristöä voimakkaasti. Alueen merkitys mm. linnustolle on alentunut merkittävästi. Pumppaamoiden ja penkereiden käyttö vaikuttaa happamuuden syntyyn ja leviämiseen. Vähäisen virtaaman aikaan jokiveden happamuus kasvaa merkittävästi pumppaamoiden vaikutuksesta. Tätä ongelmaa voitaisiin poistaa mm. pumppauksen optimaalisella säätämisellä tai minimoimaan pumpattavan vesimäärän osuus ja samanaikaisesti ohjata jokialueelle johdettavaa vuorokausisäännöstelyä. Tulvasuojeluhankkeen laajuus ja hyötyvaikutukset ovat mittavat, mutta myöskään hankkeen haittoja ei voida vähätellä. Tuhansien hehtaarien tulvasuojelulla on osaltaan heikennetty jokiveden laatua ja aiheutettu koko jokiluonnolle muutos, josta palautuminen ei ole mahdollista. Haitat vaikuttavat osaltaan merialueelta aina joen keski- ja yläosiin saakka mm. muuttuneena kalalajistona. VAATIMUKSET: Lupapäätöksen ehtoja on tarkennettava ja muutettava kohtien 15, 18, 22, 25 ja 26 osalta. PERUSTELUT: Länsi-Suomen vesioikeuden 8.2.1968 antama päätös nro 5/1968 Lupaehto 15) Tavoitteena on, että Seinäjoen alaosan veden happipitoisuus on vähintään 4 mg/l. Veden happipitoisuuden osalta tulee hapettaa vettä siten, että happipitoisuus on >5 mg/l. Perustelu: Vedessä oleva liukoinen happi on elintärkeä yhdiste happea hengittäville eliöille. Alentunut happipitoisuus vaikeuttaa eliöiden selviytymistä. Vedessä on merkittävä happivajaus kun happipitoisuus laskee alle 5 mg/l. Suuressa happivajauksessa veden happipitoisuus on vain 3 0,4 mg/l. Happikato merkitsee, että vedessä ei esiinny lainkaan liukoista happea. Kalasto välttää pääosin alueita, joissa happipitoisuus laskee alle 4 mg/l. Tilapäinenkin happivajaus johtaa mm. kalaston elinympäristön heikkenemiseen. Syynä tähän on osaltaan patorakenteiden aiheuttama veden vaihtumisen hidastuminen ja kiintoaineksen laskeutuminen suvantoalueille, jonka seurauksena hapenkulutus vesistössä lisääntyy. Seinäjoen vanhassa uomassa veden virtaaminen ei tapahdu luonnostaan alivirtaama-aikana, koska patorakenne estää uoman luontaisen virtaaman.
Kuitenkin vanha uoma on noin 5 km pitkä ja lähelle kaupunkialuetta tuleva virkistyskäyttöönkin käytetty uoma, jonka laatua ei pidä heikentää nykyisestä. Länsi-Suomen vesioikeuden 4.4.1984 antama päätös nro 4/1984 D Lupaehto 18) Luvan saajan on pidettävä tämän lupapäätöksen mukaisen pengerrysyrityksen uomat, ojat, rakenteet ja laitteet kunnossa. Uomien kunnossapitoon kuuluu luiskan puuston ja pensaiden raivaus tulva rajan alapuolelta. Vähäiset pensaat ja muu kasvillisuus voidaan murskata paikalleen. Raivaustyö on tehtävä siten, ettei tarpeetonta puustoa poisteta. Tulvarajan yläpuolelle tulee saada kasvamaan puustoa ja suojaavaa kasvillisuutta. Tulvarajan alapuolelta ei pidä poistaa kasvillisuutta ellei siihen ole pakottava tarve. Tulvarajan alapuolelle ei saa jättää vesistöön kulkevia raivaus- tai niittotähteitä. Perustelut: Jokipenkereet sitoutuvat paremmin, jos niihin annetaan kasvaa puustoa luontaisesti. Jäiden vaikutus jokipenkereisiin tulee huomioida, mutta pääsääntöisesti voidaan todeta, että penkereet tulee antaa kasvaa puustoa ja suojaavaa kasvillisuutta. Vähäisistä pensaista ja muusta kasvillisuudesta puhuttaessa ei päätöksestä saa tarkkaa kuvaa siitä, millainen kasvusto voidaan jättää tulvarajan alapuolelle. Lähtökohtana on pidettävä, ettei tulvarajan alapuolelle jätetä leikattua tai murskattua kasvustoa tulvan huuhdottavaksi. Uomassa tähteet aiheuttavat kuormitusta ja haittaavat virkistyskäyttöä ym. Länsi-Suomen vesioikeuden 4.4.1984 antama päätös nro 4/1984 D Lupaehto 22) Lupaehto yhtenäistetään hankkeeseen kuuluvien muiden pumppaamojen käyttöä koskevien lupaehtojen kanssa. Tehtyjen selvitysten mukaan happamien valumavesien neutralointi on mahdollista vain hyvin rajoitetulla alueella. Käsittelyn teho on rajallinen ja kustannukset ovat suuret. Myös muut luvanhaltijan käytössä olevat happamuuden torjuntamenetelmät olisivat saatavaan hyötyyn nähden kohtuuttoman kalliita. Lisäämällä juoksutusta Seinäjoen padosta joen alaosaan voidaan laimentaa Rintalan pengerrysalueen kuivatusvesiä ja siten vähentää Kyrönjoessa Seinänsuun pumppaamon kohdalla esiintyviä happamuuspiikkejä. Kun lisäksi otetaan huomioon, että Seinänsuun ja Kuokkajärven pumppaamojen kautta tulevien vesien happamuuskuorman vähäinen osuus Kyrönjoen koko happamuuskuormasta, ei ole perusteita asettaa näiden pumppaamojen käytölle muita pumppaamoja tiukempia lupaehtoja. Pumppaamoilta tulevaa vesien laatua ja kuormitusta on alennettava siten, että toimenpiteiden voidaan täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Perusteet: Kuivatusvedet pumppaamoilta ovat hyvin usein happamia kaikilla
pumppaamoilla. Vedet sisältävät korkeita sulfaatti- ja metallipitoisuuksia ja vesien laatu on merkittävästi heikompaa kuin pääuoman vesi. Se, paljonko pumpattavien vesien osuus vaikuttaa jokivesien laatuun, on kiinni mm. pumpattavien vesien määrästä. Tutkimuksin on osoitettu, että ph voi pääuomassa tippua alle ph 5, jos pumpattavien vesien määrä on 5-10% Kyrönjoen virtaamasta (Suomen ympäristö, LSU:n julkaisuja 18/2006). On kiistatonta, että pengerrysalueen vesien laatu heikentää pääuoman vesiä. Vesien laatu pysyy huonona, ellei alueen maankäytölle tai vesien laadulle teknisin keinoin tehdä jotakin. Se, että aikanaan alue on otettu viljelykäyttöön ja valumavesien laatu on näin alentunut, haittaa joen ekologiaa pahasti. Tehdyn massiivisen pengerrys- ja tulvasuojelutyömaan takia happamuus- ja vedenlaatuhaitat eivät ainakaan ole pienentyneet ja siksi on perusteltua vaatia yritys panostamaan vedenlaadun parantamiseksi se mikä on mahdollista. Kokeiltuja ja testattuja keinoja ovat mm. kalkkisuodinojitus ja säätösalaojat tai SAPS-menetelmä. Länsi-Suomen vesioikeuden 27.4.1995 antamat päätökset nro 16 17/1995/2 Lupaehto 25) Luvan saajan on tarkkailtava Kyrönjokeen johdettavien kuivatusvesien määrää ja laatua sekä rakentamisen ja pengerryspumppaamojen käytön vaikutusta Kyrönjoen tilaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on tarkkailtava Kyrönjoen veden laatua hankealueen ylä- ja alapuolella sekä hankealueen vaikutusalueella ja erikseen jatkuvatoimisesti eräillä pengerryspumppaamoilla Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Patojen vaikutusta ja niiden aiheuttamaa muutosta ympäristöön ja vedenalaiseen luontoon on seurattava. Perusteet: Pumpattavien vesimäärien laatua ja määrää voidaan jatkaa jo olemassa olevilla pumppaamoilla siten, kuin tähänkin saakka seurantaa on suoritettu, ilman merkittäviä lisäkustannuksia. Vedenlaadun tarkkailu pitää olla riittävää ja tehokasta niin vaikutusalueen ulkopuolella kuin koko vaikutusalueellakin. Tämä on myös hakijan etu, että tarvittaessa voidaan osoittaa vääräksi esitetyt epäilykset esim. kalastoon kohdistuvista joukkokuolemista tms. Tapauksissa. Riittävä vedenlaadun seuranta on myös dokumentti, jonka perusteella voidaan arvioida mahdollisia aiheutettuja haittoja siinä vaiheessa kun hankkeesta laaditaan lopullinen vaikutusten arviointi ja mahdollinen korvausesitys. Patojen vaikutusta ympäristöön ja vedenalaiseen luontoon tulisi seurata siksi, että joki on voimakkaasti muuttunut tulvasuojelurakenteiden tekemisen myötä ja rakenteilla sekä padoilla saattaa olla vaikutusta hankealueen ja sen alapuoliseen vesiluontoon. Erityisesti tämä koskee veden laatua, mutta myös kalastoa ja eläimistöä. Lupaehto 26) Luvan saajan on tarkkailtava yrityksen vaikutuksia Kyrönjoen ja sen alapuolisen merialueen kala, rapuja nahkiaiskantoihin sekä kalastukseen
Pohjanmaan työvoimaja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ohjelman mukaista tarkkailua on jatkettava, kunnes hankkeen vaikutusten on todettu vakiintuneen. Luvan saajan on tarkkailtava yrityksen vaikutuksia Kyrönjoen ja sen alapuolisen merialueen kala-, rapu- ja nahkiaiskantoihin, pohjaeläimiin sekä kalastukseen ja kalastusoloihin kalatalousviranomaisen ja hyväksymällä tavalla. Ohjelman mukaista tarkkailua on jatkettava toistaiseksi tai kunnes hankkeesta tehdään lopullinen vaikutusten arviointi. Perustelut: Kala-, nahkiais- ja rapukantojen lisäksi hakijan tulisi tarkkailla myös pohjaeläimistöä, koska rakenteelliset muutokset ovat vaikuttaneet vesiluontoon merkittävästi. Hankkeen vaikutukset ovat varmasti myös vedenlaadullisesti ja myös rakenteellisesti eli lajien liikkumisen suhteen merkittäviä. Tehdyt tulvasuojelurakenteet ovat muuttaneet vesiluontoa ja virtaamia, aiheuttaneet vedenlaadun muutoksia ja liettymiä ja osaltaan jokiuoman rehevöitymistä. Muutokset ovat varmasti vaikuttaneet em. eliöryhmiin, joten toistaiseksi jatkettavat tarkkailut ja selvitykset siihen saakka kun hankkeen lopullinen vaikutusten arviointi saadaan laadittua, ei ole kohtuuton vaade. Seinäjoella 2.12.2008 Seppo J Ojala puheenjohtaja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Teemu Tuovinen piirisihteeri