Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala

Transkriptio

1 Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala Paimionjoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen hanke Vesistökunnostusryhmän toinen kokoontuminen klo Kosken Tl kunta kunnanhallituksen huone Paikalla Marja Savolainen, Fortum Olli Ylönen, Lounais-Suomen kalastusalue Jorma Lemberg, MTK-Somerniemi, Someron kalastusalue Johannes Gullichsen, Painion hoitoyhdistys Erik Haggren, Someron vesiensuojeluyhdistys Jarmo Silver, Paimion ympäristönsuojelu- ja maaseutulautakunta Totti Nuoritalo, MTK-Somero Minna Kaljonen, Suomen ympäristökeskus Päivi Joki-Heiskala, projektikoordinaattori Leena Rannikko, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1. Esittelykierros. 2. Päivi Joki-Heiskala esitteli, mitä Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 kerrotaan Paimionjoen vesistöstä. Ohjelmassa on Paimionjoen vesistöalueelle esitetty tavoitteet ja keinot jätevesistä aiheutuvan vesistökuormituksen vähentämiseen. ( 3. Kala-asioista oli keskustelemassa kanssamme kalastusbiologi Leena Rannikko ELY-keskusksesta. Todettiin, että vesieliöstön liikkuvuutta tulisi tarkastella koko Paimionjoen vesistöalueella, ei ainoastaan keski- ja ala-osassa. Koko vesistöalueelle tulisi tehdä kunnollinen kalatalouden kunnostussuunnitelma, jossa ensin tehdään kunnostustarvearviointi. Sen jälkeen vasta voidaan sanoa, kannattaako alkaa ajamaan esim. jonkin kalatien rakentamista. 4. Paimionjoen kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen: Toimenpideohjelma vuoteen Hiottiin ja pohdittiin parityönä ja yhteisessä keskustelussa vesistökunnostusteemaryhmän esitystä käytännön toimiksi. Liitteenä oleva visio, tavoitteet, toimet tiedosto lähetettiin koko teemaryhmälle kokouksen jälkeen työstettäväksi yhdessä nettiringissä seuraavaan kokoukseen asti. 5. Seuraava kokous pidetään klo Someron kaupungintalo (Joensuuntie 22). 6. Kokous päätettiin klo

2 LIITE: Paimionjoen kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen - Toimenpideohjelma vuoteen 2015 (vesistökunnostusryhmän luonnos) Visio Puhdas ja ekologisesti hyvässä tilassa oleva Paimionjoen vesistö, jonka arvostus ja virkistyskäyttöarvo ovat korkeat. Sinileväkukintoja ei esiinny. Veden hygieeninen laatu koko vesistön alueella on hyvä ympäri vuoden. Paimionjoen alajuoksulla mitattu veden keskimääräinen fosforipitoisuus on <60 µg/l ja kiintoainepitoisuus niin alhainen, että se ei estä kalojen poikastuotantoa. Taimen lisääntyy Paimionjoen vesistössä ja pääsee vaeltamaan ylös asti koko vesistössä. Rapukanta on elpynyt koko vesistön alueella ja sitä voidaan hyödyntää ravustamalla. Säännöstelykäytännön toteuttaminen tyydyttää useimpia kohderyhmiä, myös virkistyskäyttäjiä. Vesi ei enää virtaa väärään suuntaa eli kohti Painiojärveä tulva-aikoinakaan. Vesistön ranta-alueen luonto on maisemaltaan kaunista varsinais-suomalaista kulttuurimaisemaa, jossa luonnon monimuotoisuus on otettu hyvin huomioon. Useissa alueen puroissa ja ojissa on toteutettu luonnonmukaisen peruskuivatuksen ajatusmallin mukaisia kunnostuksia ja uomien eroosio on vähäistä. Vesistön kaikissa kunnissa on tapahtumarantoja, missä voi myös esim. kalastaa ja laskea veneen vesille. Uintimahdollisuuksia on myös vesistön alajuoksulla. Kanoottien laskupaikkoja on joka kunnassa ja kanoottien siirtomahdollisuus toimii koko vesistön alueella. Aikataulun mukaista vesiliikennettä kulkee kesäisin vesistöä pitkin. Vesistön palvelut ja nähtävyydet on koottu esitteiksi ja kartaksi, jotka löytyvät myös internet-sivuilta. Paimionjoen nettisivuilla on ajantasaista tietoa mm. vesistön vedenlaadusta, virtaamista, kalastuspaikoista, matkailumahdollisuuksista yms. Tavoitteet Säännöstelyn kehittämisohjelma Paimionjoen vesistöalueelle valmistuu viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä. Painioon päin ei tapahdu enää takaisinvirtausta ja vettä on jokiuomassa ympäri vuoden kaloille riittävästi myös koskialueiden alapuolella. Taimenen kutualue kasvaa vuoden 2011 tasosta xx% ja taimenta esiintyy xxx (missä?) alueella. Paimionjoen alajuoksulla (Pajo 44) mitattu keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus (vuosimediaani) alenee 30 % vuosien tasosta eli arvosta 160 µg /l arvoon 112 µg /l.

3 Toimet Hanke Säännöstely Säännöstelyn kehittämissuunnitelman laatiminen Paimionjoelle Veden viipymän lisääminen Painioon tapahtuvan takaisinvirtauksen estäminen Esiselvityksen laatiminen vuonna 2010 yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY:n ja SYKE:n (Suomen ympäristökeskus) kanssa Säännöstelyn kehittämissuunnitelman laatiminen eli säännöstelyn kehittäminen yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa (ELY, alkaa aikaisintaan vuonna 2012) Pyritään kannustamaan kosteikkojen, pikkupatoketjujen ja muiden käytännön hankkeiden aloittamiseen esimerkkien ja tiedotuksen avulla. Paikalliset aktivaattorit ja esimerkit tärkeitä. Patohankkeeseen liittyvä esiselvitys ja laskelmat Uuden pohjapadon tai säännöstelypadon suunnittelu ja rakentaminen Varmistetaan riittävä virtauskapasiteetti Hovirinnankoskella Kalasto Kalatalouden kunnostussuunnitelma Koko Paimionjoen vesistön kattava suunnitelma: kalataloustarveselvitys (nykytilanne, mahdollisuudet, kunnostusaluetarkastelut) kalateiden mahdollisuuksien tarkastelu kalojen nousuesteiden kartoitus kalastonhoitosuunnitelma Toimet kalaston kunnostamiseksi kunnostustarveselvityksen perusteella (esim. kalateiden rakentaminen, habitaattikunnostukset, istutukset) Kalaston kehittäminen Kootaan yhteen aiemmat kalasto- ja rapukantatutkimukset Sähkökoekalastuksia ja koeravustuksia täydentämään puuttuvaa tietoa kalakantojen ja rapukantojen lähtötilasta Kalojen luontaisen lisääntymisen selvittämien Kalaston ja rapukannan seuranta 3-5 vuoden välein Virkistyskalastusmahdollisuuksien kehittämien Selvitetään ja kootaan yhteen tiedot vesialueista/kalastusoikeuksista mahdollisuuksien mukaan koko vesistöalueella

4 Vesiluontokartoit tajien koulutus Selvitetään ja kootaan esim. kartoille tieto kaupunkien/kuntien/seurakuntien omistamista maa- ja vesialueista Askalasta Someron rajalle asti ulottuvan järjestäytymättömän vesistöalueen kalastuslain mukainen järjestäytyminen (tai pyritään saamaan aikaan edes joitakin laajempia järjestäytyneitä alueita) Aktivoidaan olemassa olevia toimijoita yhteistyöhön (kalastusseurat, kalastusalueet ja osakaskunnat) Toteutetaan jo tehtyjä suunnitelmia (esim. Virkisty lähivesillä - hanke) Vesien ekologisen tilan kartoittamiseen tarkoitettujen eliöiden ja kasvien kartoittajien koulutus käyttäen Paimionjoen vesistöä tutkimusalueena (Yhteistyössä Turun yliopiston kanssa) Tutkimuksia Hanke Sedimenttitutkimukset Sisäinen kuormitus järvialueilla Vedenlaadun seuranta Vedenlaadun muu seuranta Eliöiden seuranta Toimi Tuotetaan julkaisu Åvikin- ja Pitkäjärvellä tehdystä sedimenttitutkimuksesta (työn esittely seminaarin yhteydessä) jatkotutkimus sedimentin fosforifraktioista selvitetään sedimentoitumismalleilla, miten savihiukkaset liikkuvat vesistössä alaspäin tutkimus sisäisen kuormituksen määrästä, merkityksestä ja vähentämismahdollisuuksista järviketjun järvissä Jos hapetus osoittautuu tarpeelliseksi, toteutetaan esim. Someron Kirkkojärvelle hapettimet osana suihkulähdettä tai muuta ympäristötaideteosta Vuokartuilla jatkuvatoimisilla laitteilla tutkitaan kevät- ja syysaikojen vedenlaatua Paimionjoen vesistöön laskevissa ojissa/sivujoissa. Toiminta kohdistetaan suunnitelmallisesti alueille joille on suunnitteilla tai joilla ollaan tekemässä tehostettuja toimenpiteitä Käytetään ELY-keskuksen näytepisteiden (Pajo 44 (Isokoski) 20 kertaa vuodessa ja Hovirinnankoski 12 kertaa vuodessa) ja kuntien velvoitetarkkailujen (7 näytepistettä 3 kertaa vuodessa) tuloksia hyväksi Sähkökoekalastukset puroissa esim. 3 vuoden välein (seurantana, jos on tehty toimia) Pohjaeläin- ja kalastotutkimukset ELY-keskuksen seurantana

5 Muuta Kehitetään työn aikana Paimionjoelle sopivat indikaattorit (esim. kalalajeista saattaisi sopiva olla taimen), joita seurataan kunnostustoimien aikana Määritellään keskeiset asiat, jotka on menetetty (esim. Somerolla 1950-luvun jälkeen) eli ne tärkeät arvot, joita työllä tavoitellaan Määritellään kriittiset tehtävät eli ne joihin tulee ensimmäisenä tarttua Piilevätutkimukset ELY-keskuksen seurantana